12/2012 HEINOLAN VETOVOIMAOPASTEET JA LÄHIKOHTEIDEN OPASTUS- SUUNNITELMA

12/2012 HEINOLAN VETOVOIMAOPASTEET JA LÄHIKOHTEIDEN OPASTUS- SUUNNITELMA

Päivämäärä 06/12/2012 Laatija Jani Karjalainen Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 OULU P +358 20 755 7070 F +358 20 755 7071 www.ramboll.fi

SISÄLTÖ 1. LÄHTÖKOHDAT 1 2. TAVOITTEET 2 3. NYKYTILANNE 3 3.1 Opastuspaikat 3 3.2 Opastus ja viitoitus 4 3.3 Tienvarsitaide, yrityspylonit ja mainokset 8 3.4 Inventointi 9 4. OPASTUSPERIAATTEET 11 4.1 Tieliikenteen opastus 11 4.2 Opastusmerkit ja niiden käyttö 11 5. SUUNNITELMA 14 5.1 Viitoitusratkaisujen perusteet kolmiportaisen opastusperiaatteen mukaan 14 5.2 Liikennemerkkitöiden tekniset vaatimukset 21 5.3 Opastelupa ja aikataulu 21 5.4 Opastusmerkkien hankinta, hoito ja ylläpito 23 5.5 Viitoitussuunnitelman ylläpito 24 5.6 Opastuspaikat 24 5.7 Yleisötilaisuuksien tilapäiset opasteet 25 5.8 Vetovoimamonumentit ja yrityspylonit 25 6. LIITTEET 30 LIITTEET Liite 1 [Liite Title]

1 1. LÄHTÖKOHDAT Heinolaan on laadittu aiempina vuosina useita keskustan kehittämistä koskevia selvityksiä ja suunnitelmia, joista yksi on Heinolan maankäytön tehostaminen yritysten ja asukkaiden näkökulmasta. Hankkeella tuetaan uuden yritys- ja palvelutoiminnan syntyä mm. maankäytön suunnittelun keinoin. Samalla vahvistetaan olemassa olevien yritysten toimintamahdollisuuksia. Hankkeen osaraportissa Keskustan toimintaedellytysten parantaminen on paneuduttu Heinolan opastuksen nykytilanteeseen ja tavoitteisiin sekä on laadittu esitys yleispiirteisestä opastussuunnitelmaluonnoksesta. Suunnitelmassa on laadittu ydinkeskusta palveluja ja nähtävyyksiä lukuun ottamatta Heinolan koko kuntaa koskeva alueellinen viitoitus-, opastus- ja mainospaikkasuunnitelma. Samalla on luonnosteltu vetovoimapyloneille, mainostorneille ja opastuspisteille kaupunkia kuvaava visuaalinen ilme. Työ on jatkoa aiemmin laadituille selvityksille ja suunnitelmille: Heinolan maankäytön tehostaminen yritysten ja asukkaiden näkökulmasta; keskustan toimintaedellytysten parantaminen (2011) Tienvarsimainosten ja palvelukohteiden opasteiden inventointi valtatiellä 5 välillä Helsinki-Kuusamo (2010) Palvelukohteiden maakunnallinen opastussuunnitelma (Päijät-Häme, 2009) Suomessa on otettu käyttöön vuonna 2007 uusia palvelukohteiden opastusmerkkejä ja - tunnuksia. Samalla palvelukohteiden opastuksen ohjeistusta on uusittu. Palvelukohteiden opastussuunnitelmia on alettu systemaattisesti laatia maakunta-, alue- ja paikallistasoille koko maassa. Päijät-Hämeen maakunnallinen palvelukohteiden opastussuunnitelma valmistui 2009 ja siinä muun muassa on todettu, että Heinolaan on laadittava seudullinen palvelukohteiden opastussuunnitelma yhdessä Hartolan ja Sysmän kanssa. Tämä suunnitelma antaa lähtökohdat opastuslupien hankkimiselle ja on lupapäätösten tukena niin ELY-keskukselle kuin kaupungillekin. Maanteiden varsille tulevien lähi- ja palvelukohteiden opasteiden (liikennemerkit no. 644, 644a ja 701-704a) opastuslupien käsittely on keskitetty Suomessa Tampereelle Pirkanmaan ELY-keskuksen lupapalveluihin. Opasteluvat myönnetään määräaikaisina yleisimmän määräajan ollessa viisi vuotta. Opastelupakäsittelyn keskittämisellä tavoitellaan samantyyppisissä olosuhteissa valtakunnallisesti yhtenäistä käytäntöä ja yrittäjien tasapuolista kohtelua. Kaikkien ennen 1.10.2006 myönnettyjen opastuslupien voimassaolo päättyy vuoden 2013 lopussa, johon mennessä ne on vaihdettava uusiin. Suunnitelmassa on käyty läpi Heinolan kaupungin alueen palveluntarjoajat ja selvitetty palvelukohteiden tunnuksen käytön viitoituskelpoisuudet. Samalla on tarkennettu valtakunnallisten ohjeiden pohjalta palvelukohteiden opastusperiaatteet, joiden mukaan viitoitus- ja opastussuunnitelma on tehty. Suunnitelma käsittää myös osoiteviitalla viitoitettavat lähikohteet sekä teollisuusja yritysalueiden viitoituksen erityiskohteina. Suunnitteluun on sisältynyt kaikki palvelukohteen opastusmerkit sekä kohteiden opastukseen liittyvät osoiteviitat, paikalliskohteen viitat ja suunnistustaulut. Kunnan osoitejärjestelmän mukaiset tiennimikilvet eivät kuuluneet viitoitussuunnittelutehtävään, eivätkä ydinkeskustassa olevat epävirallisilla liikennemerkeillä opastetut nähtävyydet ja käyntikohteet (ks. kappale 3.2, s. 7). Voimassa olevan maantielain mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella sekä asemakaava-alueella olevalla liikennealueella on kielletty maantien käyttäjille tarkoitettujen ulkomainosten asettaminen. Tienvarsimainostamisesta ja sen mahdollisuuksista on Liikennevirasto laatinut vuonna 2010 Poikkeuslupamenettelyohjeen. Palvelukohteiden viitoituksen yksi yleisistä tavoitteista on pyrkiä ratkaisemaan palvelukohteiden osoittamisessa liikenteelliset tarpeet ja sitä kautta vähentää mainostamisen tarvetta.

2 2. TAVOITTEET Työn keskeisenä tavoitteena on saattaa opastus-, mainospaikka- ja viitoitussuunnitelman avulla Heinolan käyntikohteisiin löytäminen helpoksi, loogiseksi, aukottomaksi ja tieliikennelainmukaiseksi. Samalla parannetaan kaupunkikuvallista ilmettä ja pyritään vaikuttamaan siihen, että moottoritietä pitkin kulkeva matkailija haluaa poiketa myös Heinolan keskustassa. Matkailijan vastaanotto paranee, kun tieympäristöstä löytyy samaan teemaan ja ilmeeseen sovitettuja opastusartikkeleita kuten opastuspisteitä, mainostorneja ja sekä kaupunkipuiston reittiopasteita. Tavoitteena on lisäksi, että opaskartalla esitettävät kohteiden nimet ovat identtisiä lähi- ja paikalliskohteiden viitoituksessa käytettävän nimistön kanssa. Myös viitoituksen jatkuvuuden varmistaminen aloituspisteestä kohteeseen on eräs keskeisimmistä päämääristä. Yhdenmukaiset nimet ja opastuspisteiden yhtenäinen ilme vaikuttavat positiivisesti myös liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen, kun turhauttava hakeminen ja etsiminen vähenevät. Opastussuunnitelman yleisenä tavoitteena on edistää Päijät-Hämeen maakuntaan luodun opastusstrategian toteutumista, täsmentää palvelukohteiden yleisiä viitoitusperiaatteita paremmin paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi sekä luoda paremmat toimintaedellytykset ELY-keskuksen Lupapalvelujen sekä Heinolan kaupungin opastelupakäsittelylle. Päijät-Hämeen palvelukohteiden maakunnallisessa opastussuunnitelmassa kirjattiin maakunnan opastusstrategiaksi: eri tahojen välisen yhteistyön kehittäminen maakuntatasolla seudullisten opastussuunnitelmien laatiminen sekä niiden toteuttaminen ja ajan tasalla pitäminen opastuspaikkojen (karttapisteet ja toimistot) kehittäminen Palvelukohteiden viitoituksen yleisiä tavoitteita ovat mm.: kaikki viitoitettavat palvelut ovat hyvätasoisia ja viitoituskriteerit täyttäviä palvelukohteet osoitetaan viitoitusohjeiden ja alueellisten viitoitusperiaatteiden mukaisesti opastusmerkkeinä käytetään vain tieliikenneasetuksen mukaisia liikennemerkkejä liikenneturvallisuuden edistäminen mainostamistarpeen vähentäminen Valmiin suunnitelman tavoitteena on toimia mm. opastelupien merkittävimpänä taustaasiakirjana ja olla avainasemassa palvelukohteiden opastelupien sujuvalle ja valtakunnallisesti yhdenmukaiselle käsittelyprosessille. Lisäksi suunnittelulla pyritään toteuttamaan alueellisen opastussuunnittelun tavoitteita, joita ovat: aikaansaada tarkasteltavalle alueelle yhtenäinen, selkeä ja helposti ymmärrettävä viitoitusjärjestelmä, joka tukeutuu alueen opaskartoilla esitettyihin paikannimiin yrittäjiä kohdellaan tasapuolisesti ja yhdenmukaisesti alueellisen kokonaisuuden ehdoilla lisätä opastuksen uskottavuutta huolehtimalla siitä, että viitoitettavien palvelujen laatu vastaa viitoituksen perusteella saatua mielikuvaa huolehtia siitä, että palvelukohteen viitoitus perustuu kohteen toimintojen laatuvaatimusten ohella myös liikenteelliseen tarpeeseen tarjota sidosryhmille paremmat puitteet kohteiden viitoituskelpoisuuksien määrittämisessä toimia toteutetun opastuksen ylläpidon apuvälineenä

3 3. NYKYTILANNE 3.1 Opastuspaikat Heinolan kaupungilla on maanteiden ja katujen varsilla nykyisin yhteensä seitsemän koko kaupunkia esittelevää opastuspistettä. Kaksi opastuspistettä sijaitsee Tähtihovin levähdysalueilla moottoritien molemmin puolin. Maantien 140 varrella olevat opastuspisteet ovat ydinkeskustan etelä- ja pohjoispuolella. Suomen Urheiluopiston alueella sijaitsee yksi koko kuntaa koskeva opastuspiste alueen sisäisen opastuspisteen lisäksi. Keskustasta kaukaisimmat opastuspisteet sijaitsevat valtatien 4 ja kantatien 46 varrella lähellä kuntarajaa. Opastuspisteistä viitoittamatta ovat Suomen Urheiluopiston ja keskustan pohjoispuolen opastuspisteet. Matkailijoiden opastustoimistona toimii Heinolassa kaupungintalon neuvontapiste, jolla on kuvassa näkyvän kansainvälisen vihreävalkoisen i-tunnuksen käyttöoikeus. Kuva 1. Esimerkki Heinolan nykyisistä opastuspisteistä. Kuva Tähtihovin levähdysalueelta. Kuva 2. Suomen Urheiluopiston alueella oleva opastuspiste on yhdistetty linja-autopysäkin katokseen.

4 Kuva 3. Heinolan keskustassa on tarkemmin ko. alueelle rajattuja opastuspisteitä. Kuvassa ydin keskustan sekä ranta- ja kylpyläpuiston alueen opastuspisteet. Keskustassa tai sen läheisyydessä oleville teollisuus- ja yritysalueille ei ole pystytetty opastuspisteitä Suokannasta ja Sahanniemeä lukuun ottamatta. Vuohkallion alueelle etelästä tullessa on infotaulu (luettelo) alueella toimivista yrityksistä. Asemantauksen ja Sahanniemen yritysluettelot on tehty kulkureitille opastustauluiksi, joissa on esitetty yrityskohtaiset nuoliopasteet. Vierumäellä Versowoodille ja Härkälän yritysalueelle tultaessa on pystytetty alueen opaskartat. Opastuspisteiden informaatio Heinolaa koskevat opastuspisteet (kuva 1) ovat sisällöltään varsin kattavia. Keskustan ja Vierumäen alueen opaskartta on kaikkia tiellä liikkujia palveleva osoitekartta, johon on merkitty symbolein ja numeroinnein taajamien yksityiskohtaiset kohdehakemistot katu- ja tienimihakemistoineen. Opaskartta on varsin informatiivinen, mutta ongelmaksi tieympäristössä tulee merkintöjen havaittavuus ja tekstien luettavuus. Haja-asutusalueen opaskartta (jossa myös esitetty ydinkeskustan nähtävyydet ja palvelut ikkunaruudussa) vaikuttaa vanhentuneelta huonon kuntonsa vuoksi, mutta on sisältönsä puolesta kohtuullisen paikkaansa pitävä. Opaskartan ilme on pelkistetty ja siinä tulevat ilmi nimenomaan matkailijaa kiinnostavat kohteet. Haja-asutusalueen opaskartta on suunniteltu nimenomaan tieympäristöön soveltuvaksi. Kolmantena karttatyyppinä opastuspisteissä on käytetty Infomedian mainosrahaperusteista keskustan opaskarttaa, joka löytyy mm. Tähtihovista ja Suomen Urheiluopiston alueelta. 3.2 Opastus ja viitoitus Viitoitus moottoritiellä Moottoritieltä (VT 4, E75) on viitoitettu Heinolaan etelästä tultaessa (HEINOLA E) Sinilähteen eritasoliittymän kautta valmistavin suunnistustauluin (2 kpl) sekä ajoradan yläpuolisella erkanemisviitalla. Pohjoisesta tultaessa on Heinola viitoitettu Vuohkallion eritasoliittymän kautta yhdellä valmistavalla suunnistustaululla sekä tienvarren erkanemisviitalla (HEINOLA P). Vierumäelle on viitoitettu moottoritieltä kahdella valmistavalla suunnistustaululla sekä tienvarrren erkanemisviitalla sekä pohjoisesta että etelästä tultaessa. Heinolan kirkonkylään on viitoitettu etelästä tultaessa Vuohkallion eritasoliittymän kautta ja pohjoisesta tultaessa kantatien 46 (KOUVOLA) eritasoliittymän kautta. Moottoritieltä on Heinolan alueella viitoitettu paikallis- tai erityiskohteina: Sinilähde

5 Myllyoja Hevossaari (vain pohjoisesta) Vuohkallio (vain etelästä) Suokannas (vain pohjoisesta) Viitoitus keskustassa Toteutunut viitoitus on yksittäisten palvelujen osalta keskustassa aivan liian laaja-alainen ja kohdemäärältään turhan runsas. Esimerkiksi maantietä 140 tultaessa keskustaan Mustanportinkadun kiertoliittymään pohjoisesta on edeltäviä suunnistustauluja kuusi, joissa on yhteensä esitetty 27 kohdetta 37 erilaisella tunnuksella. Lisäksi kohdeviitoituksessa on käytetty yksityistien viittoja ja -suunnistustauluja, jotka ei ole tarkoitettu kaupungin hoidossa olevan katualueen tai taajamassa olevien kaupunginosien viitoitukseen. Keskustassa on käytetty myös epävirallista viitoitusta, joilla opastetaan nähtävyyksiin ja matkailijoita kiinnostaviin kohteisiin. Virallisista liikennemerkeistä poikkeavien opastaulujen käyttö yleiselle liikenteelle tarkoitetulla tiellä, kadulla tai liikennealueella edellyttää Liikenne- ja viestintäministeriön kokeilulupaa. Keskustan läpäisevältä maantieltä 140 (Siltakatu) on viitoitettu kaikkiin yksittäisiin matkailukohteisiin sekä merkittävimpiin yrityksiin ja niiden eri toimintoihin. Keskustassa on lisäksi käytetty yleisesti kadunvarrella tontin sisäisiksi opasteiksi tarkoitettuja infotaulurakenteita, joissa kerrotaan alueella tai tienvarrella toimivista yrityksistä. Paikallis- tai erityiskohteina keskustan alueella on viitoitettu: Keskusta Sinilähde Myllyoja Kuusakoski Hevossaari Vuohkallio Suokannas / Katsastus Sahanniemi Asemantaus Rainio Tähtiniemi Jyränkö (osittain sinipohjaisena) Mustikkahaka Sepänniemi (sinipohjaisena) Keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä on nykyisin palvelukohteina opastettu virallisia liikennemerkkejä käyttäen (suluissa tunnusten numerot): Kumpeli Spa (723, 724, 773a) Hotelli Kumpeli (723, 724) ABC Heinola (711, 722, 724) Tähtihovi (741, 711, 722, 724) Tähtihovin matkailuajoneuvoalue (734) Lähiruokatori Heila (774c, ruskea) Heinolan kirkonkylän Neste-huoltamo (722) keskustan Shell-huoltamo (722) Sairaala (715) Forskullan kartano (724, 725, 772f, sinipohjainen) Venejärven kalastuspaikka (773b, sinipohjainen) opastuspisteet (Högforss, Tähtihovi, ABC) (711) Cronin s Cafe & Guesthouse (723, 724) Yrityksiä ja teollisuuslaitoksia on viitoitettu osoiteviitalla keskustan alueella tai sen välittömässä läheisyydessä: Destia Ammatilliset oppilaitokset Kunto-Pantteri Ravintola Pitomestarit Vianor Heinolan Kymppi Ky WestMac Oy Heinolan Hydrauliikkapalvelu Oy

6 Auto- ja konekorjaamo Leipro Oy Maakunnan Lasi Ky Heinolan KTK Oy Ky Puuve Heinolan aikuiskoulutuskeskus A-Teollisuus Oy Eläinlääkärit Jätevedenpuhdistamo Empower Ruostevaurio Katsastus / Autokatsastus (Suokannas) Moottorikoneistamo Kalliopohja Kuusakoski Oy Nykykoti Oy Osoiteviitalla viitoitetut muut keskustan tai lähialueen palvelut: Keilahalli Työpaja Torppa Tommolan koulu Vanhainkoti Hopeasilta Heinolan lukio Poliisitalo Frisbeegolf Lintutalo Raunion päiväkoti Ilvesreitin paikoitus Lemmikkieläinten hautausmaa Kirkonkylän koulu Siunauskappeli Liikuntahalli Hahlin alue Myllyojan koulu Hevossaaren osoiteviittakohteet: Jyty JHL Teräskomponentti Ky Finlayson Oy, Patjatehdas Laatuseinä Oy Hevossaaren Betoni Oy Vidois Oy Termo Panels Oy Siirtolapuutarha Teknisten maja Heinolan eläkeläiset Puume Oy Schoeller Arca Systems Oy Oy Primo Finalnd Ab Karelia-Upollor Oy DB Schenker KOY Wihurinkoski Yksityistien viitalla tai suunnistustaululla: Stora Enso ja sen eri toiminnot (2 erilaista) UPM ja sen eri toiminnot (4 erilaista) Rautsalon asuntoalue Heinolan Sahakoneet Oy Suomen kuitulevy Oy Finnish Fibreboard Ltd Reumasairaala Jäteasema Ampumarata Rautjärvi Venejärvi

7 Tolvanen Oy Motocrossrata Versowood Heinola Oy Högfors Oy Jyrängön koulu Kaupungin omilla ns. epävirallisilla opasteilla on viitoitettu keskustan alueella: Fishing Paradise (3 tunnusta) Siltasaari (1 tunnus) Satama (3 tunnusta) Museot (2 tunnusta) Kesäteatteri (3 tunnusta) WPK-talo (3 tunnusta) Tori (1 tunnus) Harjupaviljonki (3 tunnusta) Vesitorni (3 tunnusta) Veturitornin taidealue (1 tunnus) Heinäsaari (3 tunnusta) Lintutarha (3 tunnusta) Lähiruokatori Heila (3 tunnusta) Hallintokeskus (1 tunnus) Kaupungintalo / valtion virastot (1 tunnus) Opetusalan koulutuskeskus (2 tunnusta) Itä-Häme talo (3 tunnusta) Reuma (1 tunnus) Lääninkivalteri Aschanin talo (1 tunnus) Elämänkaaritalo (2 tunnusta) Viitoitus Vierumäellä ja haja-asutusalueella Vierumäellä yksittäisten kohteiden viitoitus on maltillisempaa. Syrjälänkankaan yritysalue on viitoitettu Härkälänä moottoritien ramppien päistä ja maantieltä 363 (Vääksyntie/Vuolenkoskentie) sekä maantieltä 140 (Vierumäenraitti). Suomen Urheiluopisto on viitoitettu moottoritieltä lähtien palvelukohteen opastustauluilla perille saakka. Maantieltä 140 ja 363 Urheiluopisto on viitoitettu lisäksi maantieteellisenä kohteena (sinipohjainen). Suomen Urheiluopiston alueen maantiestöllä on pääsääntöisesti viitoitettu virallisilla liikennemerkeillä. Niihin tosin on liimattu omatekoisia lisälamelleja. Lisäksi tekstikoko ja -tyyli sekä pohjavärivalinnat eivät välttämättä tarkasti noudata yleisiä viitoitusohjeita. Urheiluopiston sisäisellä tieverkolla on käytetty alueen sisäistä omaa opastusjärjestelmää, jota ei tässä suunnitelmassa käsitellä. Vierumäellä on nykyisin palvelukohteina opastettu virallisia liikennemerkkejä käyttäen: Suomen Urheiluopisto / Scandic Vierumäki (742, 723) Vierumäki Golf / Scandic Vierumäki (773d, 723, 724) Suomen Urheiluopisto (742, 723, 774a) Scandic Vierumäki (723, 724) Vierumäki Golf (773d) Kelokrouvi (725) Yleinen puhelin (vanhentunut tunnus) Lisäksi muita osoiteviitalla viitoitettuja kohteita alueella ovat: Vierumäen koulu Paloasema Aavehalli Vierumäen seurakuntatalo Vierumäen Teollisuus Oy, Pylvästuotantoalue Laviassuo Muualla Heinolassa on nykyisin palvelukohteina opastettu virallisia liikennemerkkejä käyttäen: Uimilan (kantatien 46) levähdysalue ja opastuspiste (741, 711) Heinola kk:n (kantatien 46) levähdysalue (741) Vahteriston (valtatie 4) opastuspiste (711) Piimävuori (772f, sinipohjainen) Piimäkallio erämaamaja (774a, sinipohjainen)

8 Vidnäsin kartano (774a, sinipohjainen) Piristeen leirintäalue (725, 734) Paistjärven ulkoilualue (742) Niinilammen ulkoilualue (742) Lusin ratsastuskeskus ja ravintola (774c, 724, mustapohjaisia) Lisäksi muita osoiteviitalla viitoitettuja kohteita haja-asutusalueella ovat: Lusin koulu Hoivakoti Paavali Lusin ratsastuskeskus Sarvi Palvelukoti Vanha-Tuusjärvi Mikonaro Kurssikeskus Malminharju Kukonnotko Uuno Kailaan syntymäkoti (vanhanmallinen) Paistjärven koulu Karhumänty (epävirallinen) 3.3 Tienvarsitaide, yrityspylonit ja mainokset Moottoritielle (vt 4) on aiemmin suunniteltu ja toteutettu erillisenä hankkeena tietaidekokonaisuus Keravalta Heinolaan. Paikkakunnan ominaisilmettä kuvaavat teokset ovat yleensä eritasoliittymien yhteydessä, jolloin niiden havaittavuus hieman kärsii. Teokset ovat lisäksi kohtuullisen pienikokoisia ja ne ovatkin parhaimmillaan pimeänä aikana valaistuna. Heinolassa tietaideteoksia on nykyisin Vierumäen eritasoliittymän pohjoishaaralla Uittomiehet, Tähtiniemen eritasoliittymän pohjoispuolella Hirviperhe sekä Heinolan kirkonkylän kohdalla Peuraperhe. Yrityspyloneja eli mainostorneja on Heinolassa moottoritien varrella kolme: K-Citymarketin, Tähtihovin ja Vuohkallion ABC:n kohdalla. Kaikki pylonit sijaitsevat kaava-alueella ko. liiketoiminnon tontilla. Maantien 140 varrella on lukuisia pienempiä, yleensä huoltoasemien tai päivittäistavarakauppojen mainostorneja sekä muita tienvarsimainoksia. Moottoritien varrella muita tienvarsimainoksia on jonkin verran mm. Myllyojan, Sinilähteen ja Suokannaksen kohdalla. Maantien 140 varrella hieman runsaammin. Kuva 4. Hallitsematon tienvarren mainonta saattaa heikentää virallisten opasteiden näkyvyyttä. Kuva Vuohkallion kohdalta maantieltä 140 Heinolassa.

9 3.4 Inventointi Nykyiset suunnitelmaan sisältyvät liikennemerkit inventoitiin ja valokuvattiin maastossa työryhmien kokousten yhteydessä maalis-huhtikuussa 2012. Kartoitustyön tuloksena syntynyt nykytilanteen liikennemerkkikartta on esitetty liitteessä 3, johon on merkitty myös poistettavat liikennemerkit, kun suunnitelma toteutetaan. Valokuvat paikannettiin kartalle suunnittelutyön ajaksi Googlen Picasa palveluun. Muiden maanteiden ja katujen osalta, joita ei itse käyty kuvaamassa, käytettiin internetissä toimivia Liikenneviraston Tiekuva-palvelua (www.tiekuva.com) sekä Googlen Katunäkymä palvelua (maps.google.fi). Liikenneviraston Tiekuva-palvelu vaatii toimiakseen käyttäjätunnuksen ja salasanan. Palvelun kuva-aineisto on kuvattu kesä-lokakuussa 2010 ja se kattaa lähes kaikki Heinolan alueella olevat maantiet. Googlen Katunäkymä-palvelu on kaikille ilmainen palvelu, jonka kuva-aineisto on kuvattu sulanmaan aikana vuonna 2009. Aineisto kattaa koko Heinolan maantie- ja katuverkon Vierumäen ja Urheiluopiston katuverkkoa sekä pienimpiä haja-asutusalueen yksityisteitä lukuun ottamatta. Viitoituskelpoiset palvelukohteet inventoitiin aiempien selvitysten ja suunnitelmien tulosten, nykyisin voimassa olevien lupapäätösten, opaskartan sekä mm. kaupungin internet-sivujen perusteella. Viitoituskelpoisuuteen liittyviä kriteerejä on tarkistettu myös puhelimitse suoraan palveluntarjoajalta. Kohdekartoituksen tulokset on esitetty liitteenä 1 olevassa taulukossa. Kuva 4. Tontin tai yksityisen alueen sisäisessä opastuksessa on vapaammat kädet kuin yleiselle liikenteelle tarkoitetuilla tie-, katu- ja liikennealueilla.

10 Kuva 5. Maastossa keväällä 2012 läpikäydyt tiet ja kadut, joiden varrelta suunnitteluun kuuluvat liikennemerkit on valokuvattu.

11 4. OPASTUSPERIAATTEET 4.1 Tieliikenteen opastus Tieliikenteen opastuksen periaate kuvataan kolmiportaisena järjestelmänä, jonka kullakin tasolla on oma roolinsa. Ensimmäinen taso Matkailija löytää tieviitoituksen ja tiekartan avulla kartalla esitettyyn kohteeseen, joka yleensä on paikkakunta tai kylä. Kohteet ovat erisnimiä, joten kielellisiä ongelmia ei pitäisi syntyä. ELYkeskuksen Liikenne ja Infra vastuualue vastaa tieviitoituksesta. Toinen taso Matkailija saa karttakohteeseen saavuttuaan tarkempaa tietoa alueen palveluista tai tavoittelemansa kohteen sijainnista. Tieto löytyy yleensä opastuspaikasta, joka on joko opastuspiste (opaskartta) tai opastustoimisto. Opastuspaikasta on tarkoitus saada niin tarkkaa informaatiota, että matkailija osaa tavoittelemansa kohteen kohdeopastuksen alkuun. Opastuspaikat ovat yleensä kunnan ylläpitämiä. Kolmas taso Matkailija osaa kohteeseensa kohdeopastuksen, osoitejärjestelmän, osoiteviittojen ja tieviittojen avulla. Osoiteviitat ja palvelukohteiden opasteet ovat kohteen toimijan vastuulla. Kuva 6. Opastuksen kolmiportainen järjestelmä. 4.2 Opastusmerkit ja niiden käyttö Palvelukohteiden opastamisessa käytetään tieliikenneasetuksen mukaisia opastusmerkkejä ja tunnuksia, joita vuonna 2007 on liikenne- ja viestintäministeriön päätöksellä täydennetty ja uudistettu. Samalla merkkien väritystä on muutettu aikaisemmista sinisestä ja mustasta pääväreistä sinisiin ja ruskeisiin pääväreihin. Värijärjestelmässä on huomioitu mm. Liikennemerkkejä ja - opasteita koskeva yleissopimus, Wien 8.11.1968, jonka perusteella kaikkia tienkäyttäjiä palvelevien kohteiden liikennemerkin väriyhdistelmäksi on valittu sini-valko-musta. Ruskeaa pohjaväriä käytetään vapaa-ajan ja turistimatkailuun liittyvien palvelujen osoittamiseen. Kohteen päätoiminto määrää merkin pohjavärin. Sinisessä opastustaulussa ei voi olla ruskeita merkkejä, mutta rus-

12 keapohjaisissa tauluissa voidaan käyttää joitakin sinipohjaisia tunnuksia. Värien käyttö opasteissa on kerrottu tarkemmin Liikenneviraston ohjeessa: Palvelukohteiden viitoitus (2007). Kuva 7. Palvelukohteiden opastuksessa käytettävät tunnukset. Opastustaulussa yksittäistä palvelukohdetta voidaan kuvata tunnuksilla, joita voi olla enintään kolme yhtä kohdetta kohden. Tunnukset asetetaan tärkeysjärjestykseen vasemmalta oikealle. Samassa pystytystelineessä voi olla 1-3 kohteen palvelukohteiden opastustaulut. Tunnuksia ja muita tietoja (nuolikuviot, tekstit) voi yhden pystytystelineen kaikissa tauluissa olla yhteensä korkeintaan 10 kpl. Opastaulujen ja tietojen kokonaismäärät riippuvat opastustaulun tyypistä ja opastettavasta kohteesta. Palvelukohteiden opastustaulujen pystytystelineitä voi asettaa liittymän tulosuuntaan kohden korkeintaan kaksi, joissa on mahdollista esittää korkeintaan viiden kohteen opastus. Kuva 8. Palvelukohteiden opastustauluissa käytettävien tunnusten määrä.

13 Ruskeapohjaisessa palvelukohteen osoiteviitassa ja sen ennakkomerkissä voidaan käyttää yhtä ruskeaa opastusmerkin tunnusta. Mustapohjaisessa osoiteviitassa voidaan käyttää niin ikään yhtä tunnusta, joka voi olla kaupungin vaakuna tai muu tienpitäjän hyväksymää tunnus, esim. liikemerkki. Mustapohjaisessa osoiteviitan ennakkomerkissä ei voi käyttää tunnuksia. Mustapohjaisella osoiteviitalla ei voida opastaa palvelukohdetta, jolle on olemassa ruskeapohjainen tunnus. Samassa osoiteviittojen pystytystelineessä voi olla enintään viisi viittaa, jos ennakkomerkkejä ei käytetä. Ennakkomerkkejä käytettäessä (tien nopeusrajoitus 80 km/h tai enemmän) viittoja voi olla tällöin kaksi. Samaan suuntaan osoittavat osoiteviitat ja palvelukohteiden osoiteviitat tulee asettaa samaan pylvääseen siten, että liikennemerkkien lamellien pituudet ovat yhtenevät. Osoiteviitalla ja palvelukohteen osoiteviitalla ei voi koskaan viitoittaa maantien suuntaan eikä kadun suuntaan silloin, kun on käytetty paikalliskohteen viittaa (merkki no. 648). Osoiteviitta ja palvelukohteen osoiteviitta voidaan asettaa kuitenkin samaan suuntaan osoittavan yksityistieviitan (merkki no. 643) kanssa. Palvelut, joita ei tunnuksella voi opastaa ovat mm. tyypilliset mustapohjaiset osoiteviittakohteet sekä matkailu- ja vapaa-ajankohteet, joille ei ole tieliikenneasetuksessa määritetty tunnusta: kunnanvirasto kirjasto hautausmaa seurakuntatalo terveyskeskus teollisuusalueet ja yritykset moottoriradat kuntoradat urheilupaikat ja -hallit kokous- ja kongressikeskukset raviradat tanssilavat venesatamat ja veneenlaskupaikat Joidenkin tunnusten käyttämisestä päättää ns. virallinen lausunnonantajataho. Kuvassa 9 on esitetty nämä tunnukset ja niitä koskevat viitoituskelpoisuuden suosituksenantajat. Kuva 9. Palvelukohteiden viitoituskelpoisuuksien valtakunnalliset suosittajatahot.

14 5. SUUNNITELMA Suunnitelmassa on esitetty suunnitelman laatimisen aikainen tilanne, johon tulee myöhemmin muutoksia kohteita poistuu, tulee uusia ja olemassa olevien kohteiden palvelutarjonta voi muuttua, jolloin on tarvetta tarkistaa viitoitusta ja sen laajuutta. Kaupunki pitää suunnitelmaa yllä ajantasaisena sen laatimisen jälkeen. Esimerkiksi kaupunki voi sopia ulkopuolisen tahon kanssa suunnitelman ylläpitotehtävästä. Suunnitelmassa on esitetty kaikki mahdolliset lähi- ja palvelukohteiden opasteet ja osoiteviitat sekä paikalliskohteiden viitoitus niiltä osin, kun se koskee teollisuus- ja yritysalueita. Suunnitelmakartoilla (liitteet 2 ja 3) esitetyt palvelukohteiden opastusmerkit ovat ohjeellisia ja opastusmerkkien tarkempi sisältö ja sijainti määräytyvät tarvittaessa opastelupakäsittelyn yhteydessä. Osoiteviittaa ei sijoiteta maantien suuntaan eikä paikalliskohteen viitalla viitoitettuun suuntaan. Opaskarttojen layout on mallipiirros, mitä kohteita ja miten ne esitetään tienvarren opaskartalla. Lopullisen tulostustiedoston tekeminen vaatii erittäin hyvän piirto-ohjelman ja korkeaa resoluutiota. Kaupungin tulee edelleen ylläpitää ja jakaa tiellä liikkujille paperista opaskarttaa, jossa erityyppiset käynti- ja asiointikohteet sekä kadunnimet on esitetty täydellisenä. 5.1 Viitoitusratkaisujen perusteet kolmiportaisen opastusperiaatteen mukaan Ensimmäinen taso Maantieteelliset viitoituskohteet (Heinola, Heinola kk, Vierumäki yms.) ovat selkeitä kokonaisuuksia ja ne eivät sisälly tähän suunnittelutehtävään. Heinolassa kaupunginosat sekä teollisuus- ja yritysalueet on nimetty valmiiksi opaskarttaan. Niiden viitoitusta esitetään lisättäväksi myös tieja katuverkolle. Paikalliskohteiden viitoituksen periaatteena on, että kohteen markkinoinnissa kerrotaan sen olevan tietyssä kaupunginosassa, joka on ilmoitettu opaskartalla ja on lisäksi viitoitettu tieverkolla samannimisellä paikalliskohteen viitalla. Moottoritieltä viitoitetaan maantieteellisten kohteiden lisäksi moottoritien eritasoliittymän välittömässä läheisyydessä olevat kaupunginosat sekä teollisuus- ja yritysalueet, joihin ei mennä maantieteellisin perustein viitoitetun kohteen kautta: Myllyoja Sinilähde Vuohkallio Hevossaari ja tunnus 676 (teollisuusalue) Suokannas ja tunnus 676 (teollisuusalue) Sekä Vierumäellä: Syrjälänkangas (nimenmuutos Härkälästä) ja tunnus 676 (teollisuusalue) Muut paikalliskohteet sekä teollisuus- ja yritysalueet viitoitetaan Heinolan keskustassa pääkatuverkolta, kuten nykyisin jo viitoitetut Asemantaus, Sahanniemi ja Tähtiniemi. Osoiteviittoja ja palvelukohteiden osoiteviittoja sekä opastustauluja käytetään vain paikalliskohteen sisäisenä opastustapana tai poikkeuksellisesti pääkadulla, jos kohde sijaitsee välittömästi pääkadun vieressä. Vierumäellä Urheiluopiston alueella viitoitetaan paikalliskohteina alemmalla maantieverkolla: Urheiluopisto Vierumäki Areena Golf Paviljonki Jääkiekon kehityskeskus (nimi lyhennetään) Jäähallit Toinen taso Tielläliikkuja saapuu Heinolaan moottoritietä pitkin tullessaan ensimmäisiin opastuspisteisiin joko Vuohkallion ABC:llä (pohjoisesta) tai Tähtihovissa (etelästä). Pohjoisesta tultaessa Tähtihovin opastuspiste säilyy, mutta siihen ei jatkossa viitoiteta. Vierumäelle eritasoliittymän yhteyteen on lisäksi päätetty perustaa uusi opastuspiste uuden liikenneaseman pihalle.

15 Moottoritien rinnakkaistiellä (maantie 140) voidaan tarvittaessa opastaa tulevalle Vierumäen liikenneaseman opastuspisteelle etelästä tultaessa. Vierumäellä on lisäksi paikallinen opastuspiste Suomen Urheiluopiston alueella (ei viitoitusta) sekä Urheiluopiston keskitetty neuvontapalvelu hotelli Scandicin yhteydessä. Pohjoisesta tultaessa opastetaan Vuohkallion ABC:n pihalle olevaan opastuspisteeseen. Kaupungilla on lisäksi mahdollisuus perustaa uusi opastuspiste Heinolan kirkonkylälle esimerkiksi Kyläpirtin pihalle, jonne voidaan opastaa maantieltä 140 pohjoisesta päin tultaessa. Heinolan keskustaan tultaessa etelästä päin opastetaan maantiellä 140 Högforsin levikkeelle olevalle opastuspisteelle. Kaupungintalon neuvontapiste toimii myös matkailijoiden opastustoimistona, jolla on kansainvälisen vihreä-valkoinen i-tunnuksen käyttöoikeus. Teollisuus- ja yritysalueille esitetään perustettavaksi sisääntulokohtiin nykyisten opastuspisteiden lisäksi uusia opaskarttoja, joista ilmenee alueen yritykset ja niiden sijainnit (ks. kuvat 12 ja 13). Nykyisin on osittain käytetty alueelle tultaessa yritysluetteloita, joista ei ilmene yritysten sijainti. Yritysalueen opastuspisteeseen viitoitetaan erikseen, jos se alueen tai liikennejärjestelyjen hahmottamisen kannalta on oleellista. Yritysalueiden opastuspisteitä esitetään perustettavaksi: Hevossaareen (nykyinen levike, myös viitoitus) Asemantaukseen eteläinen (nykyinen levike, myös viitoitus) Asemantaukseen pohjoinen (uusi levike, myös viitoitus) Vuohkallio pohjoinen (mahdollisesti yhdessä kaupungin opastuspisteen kanssa) Suokannakseen eteläinen (uusi levike, myös viitoitus) Syrjälänkankaalle itäinen (uusi levike) Nykyisin on olemassa yritysalueilla opastuspisteet: Vuohkallio eteläinen (ei tarvitse viitoitusta) Suokannas itäinen (ei tarvitse viitoitusta) Sahanniemi (voidaan lisätä viitoitus) Syrjälänkangas läntinen (ei tarvitse viitoitusta) Vierumäki / Versowood (ei tarvitse viitoitusta) Kolmas taso Kolmanteen tasoon kuuluva lähi- ja palvelukohteiden opastus menee hieman limittäin ensimmäisen ja toisen tason opastuksen kanssa. Tämän työn ulkopuolelle on jätetty nykyisin kaupungin omilla opasteilla viitoitetut keskustan kohteet (ks. kappale 3.2 Opastus ja viitoitus, s. 7). Heinolassa ei voida enää jatkossa esittää jokaisen yksittäisen kohteen viitoittamista nykyisenkaltaisella kaikki viitoitetaan -järjestelmällä. Alueiden laajentuessa ja toimijoiden määrän kasvaessa tilanne on muuttunut tienkäyttäjän kannalta epäselväksi. Viitoitusjärjestelmän selkeyttämiseksi esitetään otettavaksi käyttöön paikalliskohteiden viitoitus 1.tason periaatteen ja kuvien 10 ja 11 mukaisesti. Heinolassa on kävijämäärältään useita merkittäviä kohteita tai ne ovat nousseet esille maakunnallisessa opastussuunnitelmassa, jolloin niiden opastaminen palvelukohteina tavanomaista laajemmin on perusteltua. Tällaisia kohteita ovat: Kumpeli Spa (muutoksia nykyisiin tauluihin) Heinäsaaren leirintäalue (uusi viitoituskohde) Hotelli Valo (uusi viitoituskohde) Heinolan Lintutarhat (uusi viitoituskohde) Suomen Urheiluopisto (nykyinen viitoitus) Scandic Vierumäki / Vierumäen Golf (nykyinen viitoitus) Heinolan keskustassa viitoitetaan lähiopastuksena: yksittäiset yritykset teollisuus- ja yritysalueiden sisäisenä opastuksena muut kaupungin osoiteviittakohteet kaupungiosien sisäisenä opastuksena opastuspisteet (muutoksia nykyisiin tauluihin) Tähtihovin levähdysalue (muutoksia nykyisiin tauluihin) Vuohkallion ABC (muutoksia nykyisiin tauluihin) Lähiruokatori Heila (muutoksia nykyisiin tauluihin) Cronin s Cafe & Guesthouse (muutoksia nykyisiin tauluihin) uimahalli (uusi viitoituskohde)

16 uimarannat (uudet viitoituskohteet) luontopolut ja näköalapaikat (Ilvespolku, Koskensaari ja Juustopolku sekä Huhtastenvuori) (uudet viitoituskohteet) Vierumäellä ja Urheiluopiston alueella viitoitetaan lähiopastuksena: yksittäiset yritykset teollisuus- ja yritysalueiden sisäisenä opastuksena koulut ja muut julkiset kohteet, joille on suuri liikenteellinen tarve Haja-asutusalueella viitoitetaan lähiopastuksena: koulut ja muut julkiset kohteet, joille on suuri liikenteellinen tarve Paistjärven luonnonsuojelualue (muutoksia nykyisiin tauluihin) Vidnäsin kartano (muutoksia nykyisiin tauluihin) uimarannat (uusi viitoituskohde) Piimävuori (muutoksia nykyisiin tauluihin) Pirunkirkko ja Niinilampi (muutoksia nykyisiin tauluihin) Lusin luontopolku (uusi viitoituskohde) Saksalan seikkailukeskus (ilman tunnusta) (muutoksia nykyisiin tauluihin) Hämeenniemen lomatuvat (ilman tunnusta) (uusi viitoituskohde) Jukolan lomamökit (ilman tunnusta) (uusi viitoituskohde) Karhumänty (muutoksia nykyisiin tauluihin) Heinolan lähikohteiden viitoitussuunnitelma on esitetty liitteen 2 suunnitelmakartoilla. Suunnitelmaa toteutettaessa poistettavat viitoitukset on esitetty liitteessä 3. Jos opastelupia ja viitoitusta ei ole uusittu suunnitelman mukaiseksi vuoden 2013 loppuun mennessä, poistaa ELY-keskus maanteiden varsilta kaikki suunnitelman vastaiset palvelukohteiden opastusmerkit vuoden 2014 aikana.

17 Kuva 10. Karttakuva viitoitusperiaatteesta Heinolassa. Katso kappale opastusperiaate Heinolassa.

18 Kuva 11. Karttakuva viitoitusperiaatteesta Vierumäellä. Katso kappale opastusperiaate Heinolassa.

19 Kuva 12. Opastuspisteiden, väliaikaisten tapahtumien kiinteiden pystytystelineiden ja yrityspyloneiden (mainostornien) sijaintiehdotukset Heinolassa.

20 Kuva 13. Opastuspisteiden, väliaikaisten tapahtumien kiinteiden pystytystelineiden ja yrityspyloneiden (mainostornien) sijaintiehdotukset Vierumäellä.

21 5.2 Liikennemerkkitöiden tekniset vaatimukset Palvelukohteiden opastustauluina käytetään normaalikokoisia alumiinisia (tai vanerisia) tauluja tekstikoon ollessa 150 mm. Moottoritiellä opastustaulun tekstikokona käytetään 200 mm. Taajamien katu- tai yksityistieverkolla nopeusrajoituksen ollessa 50 km/h tai alle voidaan käyttää myös pienikokoisia palvelukohteiden opastauluja, joissa tekstikoko on 100 mm. Osoiteviittojen ja palvelukohteiden osoiteviittojen sekä näiden ennakkomerkkien tekstikoko on 150 mm, kun tien nopeusrajoitus on 80 km/h tai enemmän, muutoin 120 mm. Paikannimikilvissä, tienviitoissa ja paikalliskohteen viitoissa käytetään tekstikokoa 200 mm, poikkeuksena Heinolan ydinkeskustassa olevat erityiskohteet (linja-autoasema ja jäähalli), joissa voidaan käyttää 150 mm tekstikokoa. Samalla alueella on yleensä käytettävä yhdenmukaista tekstikokoa. Opastusmerkkien pystyttämisessä on noudatettava Liikenneviraston ohjejulkaisua "Liikennemerkkien rakenne ja pystytys". Pystytyspylväinä käytetään normaalisti Ø 90 mm teräsputkea, jonka ainevahvuus on 2 mm. Pystytysrakenteet mitoitetaan siten, että vinotukia ei käytetä. Jos taulun pinta-ala on yli 12 m2, käytetään pystytysrakenteena ristikkorakenteista pylvästä tai vastaavaa järeämpää erikseen mitoitettavaa törmäysturvallista pystytysrakennetta. Opastusmerkit asennetaan riittävän korkealle (tavoite: merkin alareuna taajamassa 1,5 m ja muualla 2,0 m tien pinnasta) ja riittävän kauas ajoradasta (tavoite: merkin sisäreuna mahdollisuuksien mukaan 2,5-6,0 m tien reunasta). Nykyisten liikennemerkkien tolppien hyväksikäyttämisessä on varmistuttava, että vaaditut etäisyydet ajoradan reunaan täyttyvät, ja että asennettavien liikennemerkkien korkeus ajoradan pinnasta on riittävä. 5.3 Opastelupa ja aikataulu Palvelukohteen viitoittaminen edellyttää aina tienpitäjän lupaa. Maanteiden osalta luvan myöntää Pirkanmaan ELY-keskuksen Lupapalvelut, kaupungin katuverkolla kaupungin rakennusvalvonta ja yksityisellä tiellä tiehoitokunta. Yksityisellä tiellä merkin pystyttämiseen tarvitaan lisäksi kaupungin suostumus. Jos kohteen viitoitusta tulee useamman tienpitäjän tiealueelle, on lupa haettava kaikilta tienpitäjiltä. Jos viitoitus alkaa maantieltä, tulee ELY-keskuksen lupapäätöksen mukana merkkien mitoituskuvat perille asti. Muussa tapauksessa luvanhakija saa mitoituskuvat ao. kunnasta tai luvanhakijan on hankittava liikennemerkkien mitoituskuvat itse. Opastusmerkkiratkaisujen ohjevuosi on 2013. Viitoitus kannattaa uusia alueellisen opastussuunnitelman kaltaiseksi jo ennen ohjevuosien päättymistä, koska valtakunnallisesti toimivilla merkkivalmistajilla toimitusajat mahdollisesti pitkittyvät ohjevuoden 2013 lähestyessä. Kaikki uudet opasteluvat ovat määräaikaisia, joiden kesto on yleensä viisi vuotta. Täten olosuhteiden muutokset voidaan ottaa nopeasti huomioon. Määräaika voi olla lyhyempi, esimerkiksi vain osan vuotta avoinna olevan palvelun tapauksessa, tai pidempi, esimerkiksi merkittävän historiallisen nähtävyyden tapauksessa. Opasteluvassa määritetään ehtoja, jotka antavat lupaviranomaiselle oikeuden perua tai muuttaa luvan sisältöä. Niitä voivat olla esimerkiksi lainsäädännön tai viitoitusohjeiden muuttuminen taikka tieverkossa, alueellisessa palvelutarjonnassa tai muussa ympäristötekijässä tapahtuneet muutokset tai alueellisessa opastussuunnitelmassa todetut ratkaisut. Mikäli opasteluvan perusteissa ei ole tapahtunut muutoksia, luvan uusimisen yhteydessä ei peritä uutta lupamaksua. Opasteluvan muutoksissa on siirtymäaika, joka yleensä kestää voimassaolevan opastelupakauden loppuun saakka. Jos opasteluvassa ei ole määritelty lupakautta, niin ennen 1.10.2006 myönnettyjen opasteluvan mukaiset merkit saavat olla maastossa vuoden 2013 loppuun saakka. Siirtymäaikaa ei sovelleta, jos toteutettu viitoitus on luvanvastainen tai muuten virheellinen tai lupaehtoja on rikottu tai nykyinen viitoitus estää opastussuunnitelman toteuttamista. Myös tienparannustoimenpiteistä johtuvat muutokset tieverkossa voivat aiheuttaa tarpeen muuttaa opastuksen ja opasteluvan sisältöä kesken lupakauden. Luvat ovat maksullisia. Samaan pystytystelineeseen tulevat palvelukohteiden opasteet voidaan anoa samalla kertaa, jolloin lupamaksu voidaan jakaa useamman toimijan kesken. Tällöin myös

22 pystytystelineiden ja merkkien mitoitus tulee kerralla oikein ilman toteutusvaiheen lisäkustannuksia. Kuva 14. Opastusmerkin ja osoiteviitan sijoittamisen periaatteet.

23 5.4 Opastusmerkkien hankinta, hoito ja ylläpito Palvelukohteiden opastusmerkkeinä käytetään tieliikenneasetuksen mukaisia liikennemerkkejä, joista tienpitäjällä on kokonaisvastuu. Palvelukohteen opasteluvan haltija vastaa luvan mukaisen opastuksen toteuttamiskustannuksista. Kustannuksiin sisältyvät myös muille osapuolille syntyvät kustannukset, jos näiden opastusmerkkien sisältö tai sijoituspaikka muuttuu uusien opastusmerkkien vaikutuksesta. Viimeisimmän opasteluvan haltija joutuu kustantamaan myös uuden luvan edellyttämät muutokset muiden luvanhaltijoiden opastusmerkkeihin. Uusia opastusmerkkejä pystytettäessä on kaikki lupapäätöksen vastaiset vanhat merkit poistettava. Luvanhaltija saa opasteluvan liitteenä luettelon Liikenneviraston auditoimista liikennemerkkien valmistajista, joilta luvanhaltija voi hankkia opastusmerkit. Luvanhaltijan on otettava yhteyttä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteyshenkilöön ja aluevastaavaan ennen opastusmerkkien asennusta. Luvanhaltija voi hankkia asennustyön ELY-keskuksen alueurakoitsijalta tai muulta sellaiselta urakoitsijalta, joka täyttää tiellä suoritettavan työn pätevyysvaatimukset ja hallitsee liikennemerkkien rakennetta ja pystytystä koskevan Liikenneviraston ohjeistuksen. Lisätietoa maanteiden varsille tulevien opasteiden pystytysrakenteista saa Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelta sekä Heinolan kaupungin teknisestä toimesta. Maanteillä palvelukohteen opastemerkkien hoito kuuluu ELY-keskuksen alueurakoita koskeviin uusiin sopimuksiin vastaavasti kuin muut liikennemerkit. Hoitoa ovat mm. lian, lumen ja jään poisto, normaali säännöllinen merkkien pesu sekä pienehköjen vaurioiden korjaus, esimerkiksi jalustan suoristaminen aurauslumen jäljiltä. Opasteluvan haltija vastaa opastusmerkin ylläpitokustannuksista eli merkin tai tukirakenteiden uusimisesta, kun ne ovat tulleet elinkaarensa päähän. Merkki on uusittava, kun se on niin huonokuntoinen, ettei se enää täytä normaaleja liikennemerkille asetettuja kuntoluokituskriteerejä. Mikäli huonokuntoinen merkki jää uusimatta, opastelupa voidaan sen perusteella peruuttaa. Vastaava opasteiden kuntovaatimus on sovellettavissa myös muille teille kuin maanteille. Jos opastusmerkki vaurioituu esimerkiksi auton törmätessä siihen, liikenne-vakuutus korvaa useimmiten merkin uusimisen. Mikäli syyllistä ei saada selville, joutuu luvanhaltija maksamaan merkin uusimisesta aiheutuvat kustannukset. Jos luvallisia opastusmerkkejä on tarpeen muuttaa tai uusia tienpitäjän omien toimenpiteiden, kuten esimerkiksi liittymäjärjestelyjen tai muiden tienparannustoimenpiteiden takia, ELY-keskus vastaa maantiellä merkkien uusimiskustannuksista myös palvelukohteiden opastusmerkkien osalta. Palvelukohteiden opastusmerkkien toteuttamisen kustannusjakoperiaate: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus o muutokset ja täydennykset tienviitoituksessa o maantien suuntaan osoittavat paikalliskohteiden viitat ja paikalliskohteiden viitoituksen ennakkomerkit maantiellä o maantien L- tai P-alueella sijaitsevaa kunnan tai matkailukohteen opastuspaikkaa osoittavat palvelukohteiden opastustaulut kaupunki o muutokset ja täydennykset katuverkon ja kunnan hoidossa olevien yksityisteiden viitoitukseen o kadun tai yksityistien suuntaan osoittavat paikalliskohteiden viitat o kaupungin, teollisuusalueen tai matkailukohteen opastuspisteiden opastuskartat o muualla kuin maantien L- tai P-alueella sijaitsevaa opastuspaikkaa osoittavat palvelukohteiden opastustaulut (esim. liikenneaseman piha tai torialue) o tilapäisten yleisötilaisuuksien opasteita varten rakennettavat kiinteät pystytystelineet Yritykset ja muut vastaavat tahot o palvelukohteiden yrityskohtaiset opastusmerkit ja näiden ennakkomerkit o palvelukohteiden yrityskohtaiset osoiteviitat (musta- ja ruskeapohjaiset) ja niiden ennakkomerkit o tilapäisten yleisötilaisuuksien opasteet

24 o muualla kuin maantien L- tai P-alueella sijaitsevaa luontokohteen opastuspaikkaa osoittavat palvelukohteiden opastustaulut (esim. piha-alue) 5.5 Viitoitussuunnitelman ylläpito Heinolan kaupungin tehtävänä on huolehtia siitä, että nyt valmistunut alueellinen opastussuunnitelma pidetään ajan tasalla. Kokonaisvaltainen opastussuunnitelman tarkistaminen tulee tehdä keskimäärin 10 vuoden välein. Tarkistaminen tulee tehdä useammin, jos maankäytössä tai palvelutarjonnassa tapahtuu isoja muutoksia tie- ja katuverkossa tapahtuu muutoksia tai jos tavoitetilan opastusmerkkisuunnitelmien ylläpitäminen ei ole onnistunut uusia opastelupia ei voida käsitellä alueellisten viitoitusperiaatteiden perusteella nopeasti ja sujuvasti Kaupunki voi tehdä ylläpitosopimuksen ulkopuolisen tahon kanssa tai pitää itse yllä sähköistä suunnitelma-aineistoa maankäytössä tapahtuvien tai ELY-keskuksen Lupapalveluiden tekemien lupapäätöksissä tapahtuvien muutosperusteiden vuoksi. Suunnitelma voidaan tallentaa esimerkiksi tarvetta varten räätälöidylle internet-sivustolle, josta se on eri osapuolten vapaasti käytettävissä. Ylläpitosivuston linkin lisäämistä kaupungin internet-sivulle ja ELY-keskuksen Lupapalveluiden opastelupien sivustolle suositellaan vahvasti. 5.6 Opastuspaikat Lähi- ja palvelukohteiden viitoitusratkaisujen lähtökohtana on, että tienkäyttäjille jaetaan alueen palveluista ajan tasalla olevaa tietoa opastuspisteiden opastuskartoissa. Maanteiden levähdys- ja pysäköimisalueille sijoitettavista opastuspisteistä sovitaan valtion tienpitäjän (ELY-keskus) kanssa. Tällöin valtion tienpitäjä myös vastaa opastuspisteen tienvarsiopasteiden hankinnasta ja ylläpidosta. Alueen kuntien tulee huolehtia siitä, että opastuspisteissä on ajan tasalla olevat opastuskartat ja asianmukaisessa kunnossa olevat rakenteet. Opastuspisteissä tulee pyrkiä helposti ylläpidettäviin ratkaisuihin. Esimerkiksi mobiililaitteiden hyödyntäminen sirujen tai koodikuvien avulla kartasta ladattavien ajantasaisten tietojen vuoksi voi hyvin suunniteltuna pidentää maastossa olevan opaskartan päivittämisväliä. Heinolan opastuskartoissa tulee esittää alueen tie- ja katuverkko, vesistöt, palvelut ja aktiviteetit sekä päivämäärä, jolloin opastuskartta on päivitetty. Liikenneasemien yhteydessä voidaan sisätiloihin asentaa myös sähköisiä päätelaitteita tai ns. repäisykarttoja tiedon saamiseksi. Peritaatteet karttojen sisällöksi on kuvattu alla ja opaskarttojen mallit on esitetty liitteessä 5. Opastuspisteiden rakenteiden ulkoasuun on ideoitu luonnoksia, jotka on esitetty liitteessä 6. Kartta 1: Heinolan keskusta esitetään matkailijoita ja vapaa-ajan liikkujia kiinnostuvia palveluita ja kohteita tunnuksin ja numeroiduin luetteloin pelkistetyllä nelivärikarttapohjalla kaupallisten kohteiden esittämistä rajoitetaan numeroidut luettelot ryhmitellään ja tarvittaessa otsikoidaan o ydinkeskustan turistikohteet o ydinkeskustan käyntikohteet o keskusta-alueen käyntikohteet käytetään standardin mukaisia kansainvälisesti tunnettuja tunnuksia teollisuusalueiden esitys pohjakarttatietona harmaana alueena ja alueen nimellä ydinkeskustasta pelkistetty ja selkeäpiirteinen matkailukartta osasuurennoksena, jossa: o ydinkeskustan suosituimmat matkailukohteet, jotka numeroidaan ja luetteloidaan o punainen, vihreä ja keltainen reitti (selite + reitin pituus + kuvanäyte katuympäristön merkinnästä) o etäisyyskehät torilta (500 m ja 1000 m)

25 Kartta 2: Haja-alue Urheiluopiston ja Vierumäen alueille omat karttaikkunat, joissa käytetään kohdenumerointia ja tunnuksia Paistjärven luonnonsuojelualueesta retkeilyalueen kartta (Metsähallituksen kartta) käytetään standardin mukaisia kansainvälisesti tunnettuja tunnuksia Merkittävimpien teollisuus- ja yritysalueiden nimet numeroidulla luettelolla o Sahaniemi o Rautsalo o Asemantaus o Vuohkallio o Suokannas o Tähtiniemi o Hevossaari o Syrjälänkangas o Vierumäki 5.7 Yleisötilaisuuksien tilapäiset opasteet Yleisötilaisuuksilla tarkoitetaan yleensä pari päivää tai pisimmillään jopa viikkoja kestäviä messuja, näyttelyitä, kokouksia, urheilutilaisuuksia tai vastaavia, joihin saapuu runsaasti yleisöä paikkakunnan ulkopuolelta. Yleisötilaisuuksien viitoitus edellyttää aina suunnitelmaa ja opasteluvan hankkimista tienpitäjältä. Jatkossa tällainen suunnitelma voi yksinkertaisimmillaan perustua pysyviin telineisiin kiinnitettävien tilapäisten merkkien asettamiseen. Tilapäisessä opasteluvassa määritellään tarkasti, milloin merkit saa asettaa ja milloin ne tulee viimeistään poistaa. Heinolaan esitetään rakennettavaksi tilapäisille merkeille kiinteät tarvittaessa Heinolan ilmettä esille tuovat pystytystelineet. Telineiden rakenne tulee olla sellainen, että siihen on helppo kiinnittää tapahtumaopaste, ja toisaalta opasteen tulee olla myös helposti poistettavissa. Ehdotetut sijainnit kiinteille telineille on esitetty kuvissa 12 ja 13. Kaupunki vastaa telineiden rakentamisesta ja kunnossapidosta omissa kohteissaan. Osa esitetyistä telineistä sijaitsee maantien varrella, joka edellyttää ELY-keskuksen ja kaupungin kesken sopimaa toimintamallia. Heinolan kaupungilla on näin ollen mahdollisuus toimia lupaviranomaisena ja ohjeistajana ao. telineisiin kiinnitettävien tilapäisten opasteiden käytössä. Liitteessä 4 on esitetty pystytystelineen rakenteelliset mitat ja ripustettavan taulun näkö- ja kokovaatimukset. 5.8 Vetovoimamonumentit ja yrityspylonit Asemakaava-alueella liikennealueen ulkopuolelle sijoitettavasta pääasiassa tienkäyttäjille tarkoitetussa mainoksessa kunta toimii toimenpiteen lupaviranomaisena, mutta naapurin kuulemismenettelyn nojalla on pyydettävä lausunto ELY-keskukselta lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Lausunnossaan ELY-keskus arvioi erityisesti ulkomainoksen ehdotetun sijoituspaikan sopivuutta liikenneturvallisuusnäkökohdat huomioiden. Poikkeuksellisesti mainosrakennelma (esim. tornit) saattaa edellyttää myös rakennuslupakäsittelyä. Rakennuksessa ja sen läheisyydessä saa ilmoittaa paikalla harjoitettavasta toiminnasta ja siellä myytävistä tuotteista. Tällöin rakennuksen ja mainoksen tulee sijaita toisiinsa nähden niin, että niiden välinen toiminnallinen yhteys selviää tienkäyttäjälle nopeasti. Valtatie 4 Heinolan kohdalla kuuluu TEN-teiden verkkoon ja on tietyypiltään lisäksi moottoritie, joiden osalta Liikennevirasto suhtautuu erittäin kriittisesti tienvarsimainoksiin. Liikenneviraston Tienvarsimainonnan Poikkeuslupamenettelyohjeessa (2010) todetaan lähtökohtana tienvarsimainonnalle: Maantiellä liikkujia opastetaan ensisijaisesti tieliikenneasetuksen mukaisilla opastusmerkeillä. Maantielain mukaan maantien käyttäjille tarkoitettujen ulkomainosten asettaminen on pääsääntöisesti kielletty asemakaava-alueen ulkopuolella sekä asemakaava-alueella

26 maantien liikennealueella. Moottoriväylillä ei pääsääntöisesti sallita tienvarsimainontaa korkean nopeustason ja suurten liikennemäärien vuoksi. Tienpitoviranomainen voi myöntää poikkeuksen tästä kiellosta, jos sitä on pidettävä liikenteen opastuksen tai matkailun kannalta tai muusta sellaisesta syystä tarpeellisena. Maantielain tienvarsimainontaa koskeva kielto ei koske kokous-, tiedotus- tai muita vastaavia tilaisuuksia eikä vaaleja koskevaa ilmoittelua eikä rakennuksessa ja sen läheisyydessä tapahtuvaa ilmoittelua paikalla harjoitettavasta toiminnasta ja siellä myytävistä tuotteista. Suunnittelutyön aikana ideoitiin luonnostasoisia vaihtoehtoja moottoritien varteen rakennettaviksi vetovoimaopasteiksi ja yritysten mainostorneiksi, joista pyydettiin lausunto ELY-keskuksen Lupapalveluilta (ks. liite 7). Lupapalveluilta saadun lausunnon ja sen jälkeen käytyjen keskustelujen perusteella mahdollisuudet moottoritien varressa ovat: tarinajatkumo taidemonumentein sallitaan (ei informaatiota sisältävää elementtiä) erillinen yrityspyloni voidaan sallia Vierumäen kohdalle (erityistukialueperusteisesti) muita mainoksia moottoritien varteen ei sallita (idea mainostaulujen käyttämiseksi tarinan kerronnassa ei siis toteutuskelpoinen vaihtoehto) Näin ollen ajatus vetovoimaopasteesta vaihtui suunnittelutyön aikana vetovoimamonumentiksi, joka on luonteeltaan informaatiota sisältämätön taideteos. Liitteessä 6 on esitetty idealuonnokset lyhyine perusteluineen. Taidemonumentille tutkittiin sopivia sijaintivaihtoehtoja moottoritieympäristössä siten, että se näkyessään tiellä liikkujalle on helposti ja rauhallisesti havaittavissa (ei osu yllättäen kohdalle) on ohjeen mukaisilla etäisyyksillä lähimmistä eritasoliittymistä sekä liikenteenohjauslaitteista on riittävän etäällä muista mahdollisista mainostorneista sekä tie- ja maisemaelementeistä (esim. sillat) täyttää tienvarsimainonnan poikkeuslupaohjeen mainoksen sijoittamiselle asetetut vaatimukset Taulukko 1. Tienvarsimainoksen ohjeelliset vähimmäisetäisyydet lähimmästä liittymästä ja liikenteenohjauslaitteesta eriluokkaisten teiden varsilla (lähde: Tienvarsimainonnan poikkeuslupamenettelyohje, Liikenneviraston ohjeita 16/2010) Perusteluita monumenttien sijainneista etelästä tultaessa (ks. kuva 16): Ve1: Yksityistien risteyssillan pohjoispuolella olevalla kalliotöyräällä tulosuunnassa vasemmalla noin 1 km pohjoiseen hienosta palkitusta puusillasta: Voi olla liian lähellä tiellä liikkujan huomion kiinnittäjänä. Ve2: Maantien 140 risteyssillan pohjoispuolella olevalla peltotöyräällä tulosuunnassa vasemmalla noin 2 km pohjoiseen hienosta palkitusta puusillasta (nyt iso mäntyryhmä ko. kohdassa, joka näkyy todella kauas!). Sijaintina hieno ja havainnointikokemuksena maltillinen ja rauhallinen.