Ylös ja hitaasti. Jussi Martio

Samankaltaiset tiedostot
Veneen trimmauksesta, aallokon lisätty vastus. Jussi Martio

Purjeiden trimmausta aloitteleville kilpapurjehtijoille

Miehistö, sen hankkiminen, kouluttaminen ja pitäminen Vene, trimmaus Ajaminen Ilmari Absetz RTM MP Kilpakoulu

MP kilpakoulu

AIHEET. ään trimmiohjeet omaan veneeseen. Miten kehitetää. Sailsillaon tarjolla suorituskyvyn parantamisen apuvälineiksi nopeiden purjeiden

Miten purjevene pannaan kulkemaan?

EXPRESSILLÄ KOVAA JA KORKEAMMALLE. Talvitapaaminen Team Happy Hour: Juha Jernström Jaakko Rantala

Kilpapurjehduksesta. MP:n kilpakoulu Jussi Heikonen, EPS MP:n kilpakoulu, Jussi Heikonen, EPS 1

Purjeiden trimmaus SPV kilpapurjehdusseminaari 2015

Purjeveneen suorituskyvyn perustekijät teoriasta käytäntöön

FIN Arwen ORCi MM projekti - Tarina ensimmäisestä kisakaudesta Joonas Sandholm. MPn kilpakoulu

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen

Olemme työskennelleet todella paljon viimeiset vuodet Iso-Britanniassa, ja ollakseni rehellinen, työ on vielä kesken.

Shorthanded purjehduksesta. Avomeripurjehtijoiden koulutuspäivä Jussi Heikonen First 31.7 KumiTursas

H-Boat Tuningude 1.3 TUNING GUIDE 1.3. By Anssi Lydén & John Winquist. WB-Sails

First 36.7 veneen purjehtiminen

Ratakilpapurjehduksesta. EMK Jussi Heikonen, EPS

Lys kilpapurjehduksesta ja vähän muustakin.. Sakari Laulajainen , Marjaniemen Purjehtijat kilpakoulu

Näkökulmia kv. yksityyppityyppipurjehduksesta - Miten pärjätä tiukassa OD-luokassa sekä kokemuksia H-veneiden MM-kisoista 08

Case: First 31.7 Miten yksityyppi-kisaaminen parantaa purjehdustaitoja? Marjaniemen Purjehtijoiden kilpakoulu Petri Mustonen

Valmentajailta Harjoitteita taitojen oppimiseen

Näkökulmia köliveneen ajamiseen. Ville Voltti

Mikä on tärkeää tasoituspurjehduksessa?

Miten purjevene pannaan kulkemaan?

Mitä vaati Express SM:n voittaminen? Onko siitä hyötyä kun kisailee Linjetillä?

Villen vauhtiklinikka. Ville Aalto-Setälä Kilpapurjehtija

Startit. AMP koulutuspäivä Joonas Sandholm s/y Arwen Beneteau First 36.7

Isadora 2.0 koulutus

AMP:n neuvot venevauhtiin. Joakim Majander

Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen

Valmentaminen purjehduskisaan Kenneth Thelen

HUOMAUTUS. 1/ 15 Copyright 2002 North Sails Sweden AB. Kuva Espoon GP 2004, Ari Peltomäki

Ohjeita uusille kilpapurjehtijoille. Börja kappsegla nu - det är skoj!

Purjeiden säätö. Tuomas Raivio / EPS. Kohderyhmistä ja kurssin sisällöstä

Junioripurjehtijan. Harjoituskirja

Purjeiden säätö. Tuomas Raivio / EPS Versio 1 k2015 Versio 1.1 k2016 Versio 1.2 k 2017

Senioreiden Kilpakoulu

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat

JÄÄPURREN KÄYTTÖOHJEET

VauhtiSeminaari. 1 Mittarit. Suoraan mitattavat ja laskettavat suureet

H-35 VENEEN LUOKKASÄÄNNÖT

ORC AGM + OSR PALMA DE MALLORCA

Purjeiden säätö. Tuomas Raivio / EPS Versio 1 k2015 Versio 1.1 k2016

VauhtiSeminaari. Veneen käsittely ja manöverit

ORC-mittasääntömuutokset JOAKIM MAJANDER

Onnittelut purjeavusteisen Aquajak Windseeker -kajakin hankinnasta!

GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen

LMM KARTING TEAM. Rungon perussäädöt

JVS JUNNUPURJEHTIJAN TYÖKIRJA VIHREÄ STARTTI Nimi:

BLUE CAFÉ FIN Pariin LYS-kisaan vaan vanhojen kavereitten kanssa... Kimmo Lautanen ; MP

Venesuunnittelu, Vivace-projekti Bibbe Furustam MP:n Kilpakoulussa

Taktiikka. Taktikko Valmistautuminen Kilpailutaktiikka radalla

MP:n senioreiden kilpakoulu 2010

IMS-rikin trimmauksesta

Palautuslaite Boomerang ZHR

Kansainvälisen MICRO MAGICin luokkasäännöt

Serious(Sailing,(Serious(Fun( Suomen suosituin kahden hengen kevytvene

58131 Tietorakenteet (kevät 2009) Harjoitus 6, ratkaisuja (Antti Laaksonen)

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen

15. sivutuulessa merkkien välissä

Kauden 1999 Ranking tulokset Norjan PM kisat Uutisia maalmalta ja kotimaasta 1m Projekti Purjetrimmaus- Osa 2

JUNIORIPURJEHTIJAN HARJOITUSKIRJA

WC & KYLPYHUONE/HERON. heron

906 Ohjeita käyttäjälle

Liikemittaukset purjeveneessä, MP:n kilpakoulu

Purjehdus- ja veneilytaidon Junioriharjoituskirja

Osa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason

KÄYTTÖ- JA TURVALLISUUSOHJE Hase Trets -nojapyörä

Suomessa avomeriveneet: SPV:n Katsastusluokka 2 ORCi EM ja MM (sekä mm. GR): ISAF Offshore Special Regulations: Race Category 3

Solmujen kertaus. paalusolmu (köysilenkin tekoon esim. paalukiinnitys, lepuuttajaan tms.)

KESKITY! KÄYTÄ!! VAARA- ALUE ÄLÄ HÄIRITSE SORVAAJAA!! S O R V A U S. Jos ajatuksesi harhailevat, työturvallisuus ja työn laatu kärsivät.

JUNNUPURJEHTIJAN TYÖKIRJA VIHREÄ STARTTI Nimi:

ComfortControl 01 KEINUN LUKITUS 02 KEINUN VASTUS 05 SELKÄNOJAN KORKEUS 03 ISTUINSYVYYS 06 SELKÄNOJAN KALLISTUS 04 ISTUINKORKEUS 07 KÄSINOJAT KORKEUS

Kellukekone kaatuu. Teksti: Aki Suokas

Etupaneeli. ON LINE valo on sammunut jos virhetila tai painettu PAUSE. Näytöllä lukee ON LINE => tulostin on valmis

TUOTE-ESITTELY

Krabat Sheriff S1 / S2

XCRANE OMINAISUUDET KUUSI KULJETTAJA-PROFIILIA VENTTIILIEN SÄÄDÖT

Omistajan käsikirja, Terhi 300 Sail Sivu 1/16 OMISTAJAN KÄSIKIRJA TERHI 300 SAIL

AEROFLEX UUTUUS UNTEN MAILTA

VauhtiSeminaari. Ajotekniikkaa. Eri aistien merkitys

Harrastuslennonopettajien kertauskoulutus EFRY

Matinteko (1 / 10) Matinteko (2 / 10) Helpointa matin tekeminen on kahdella raskaalla upseerilla (esim. kuningattarella ja tornilla).

Ocean. Aquatec. Aquatec Ocean, Ocean XL, Ocean Vip, Ocean Vip XL, Ocean Dual Vip ja Ocean E-Vip

Jousella kalastus. SJML koulutusmateriaali versio Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry

Stopperi-/tukipalkki kestopuuta 50x100 mm 2 kpl 2490 mm (mitta aina sama)

FlowSim. WB-Sails News 1/08

Kimmo Niemelä Tapio Kimanen SIL Purjelentotoimikunta 2018

Anders Wallin Olof Ginström Jari Immanen Juhani Fried

Tarantella II Mitä voittaminen vaatii?

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Metsjö MetaQ monitoimiperävaunut

Kotitreeni 2B. Liike Sarjat Toistot Tempo Palautusaika. B1 Punnerrus, 1 ¼ toistoilla s. B2 Navan irrotus + kepin nosto s

Aero Materiel. Saranat

VSSR 2010 myrsky. Senioreiden Kilpakoulu Veikko Mäkipää. Marjaniemen Purjehtijat ry. Senioreiden kilpakoulu 6.2.

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

mm mm mm mm x x 305. Moottori Nopeus Pienin Ø kw AC m/min mm

REIPPAASTI RETKELLE. Elan 210 VENE KOEPURJEHTII

Vuode Practico Low 25/80

Transkriptio:

Ylös ja hitaasti Jussi Martio

Sisältö Yleistä trimmauksesta ja optimoinnista Erilaisten veneiden trimmauksesta, 470 vs Antilla Balanssi, rake Pari taktiikka-kohtaa

Purjehdusansioluettelo ~15 vuotta 470 30 vuotta Antilla 30:llä (s/y Inkeri) ~3 vuotta matchracing Niitä näitä: 5.5, express, H, Inferno, 505

Trimmit aina kompromissi Vuosien varrella vahvuudet korostuvat Purjemuodot optimoituvat korostamaan vahvuuksia Antilla optimoituu: ylös ja kovaa, sivutuulessa hitaasti ja hitaasti Asiat tapahtuvat usein yhtaikaa: esimerkiksi tuuli kovenee tuoden mukanaan shiftin Paljonko eroa kevyen tuulen ja keskituulen trimmeillä? Kuinka helposti trimmi säädettävissä? Ulosmitataanko vauhtipotentiaalista 80 % nopeasti vai 100 % hirveällä säädöllä? Pitääkö vaihtaa jopa purjetta? Skuutataan paljon, muuta säätöä vähemmän Pitäisi keskittyä taktiikkaan ja strategiaan Kuka sopeutuu nopeasti: mahdollisimman yksinkertaisin säädöin minimoiden erilaiset trimmivaihtoehtot

Purjehduksen yksinkertaistaminen Venevauhti Suorittaminen, säätämisen määrä

Trimmaus käytännössä Voidaan ajatella optimointina Kokonaisvoima(skuutit, rikijännitys, purjeala, rake, twisti, nostimet, purjeiden AR ja muoto,...) Balanssi(skuutit, kallistus, purjeala, rake,twisti,...) Liian paljon vapausasteita ja hankalia ilmiöitä->optimointi yhdistelmä taidetta, touchia ja virtausmekaniikkaa Trial/error, välillä jopa systemaattista Jokaisella säädöllä on ensisijainen vaikutus ja lukuisa joukko sivuvaikutuksia Totuttu mittarittomaan trimmaukseen -> mittarilukemia käytetään referenssiarvoina Polaareja ei käytetä venevauhdin kehityksessä Hyvän ja keskinkertaisen venevauhdin ero marginaalinen <0.1 solmua

Force equilibrium, aerodynamic and hydrodynamic drag angles ε A and ε H /The aero- and hydromechanics of keel yachts, J. W. Slooff/

Esimerkkejä trimmien kompromisseista Kolme perusasetusta: kevyt, keski ja kova tuuli Sama rake kaikille keleille (säätyy osin automaattisesti takastaagin mukaan) Keulastaagin taipumaa säädetään takastaagilla purjehduksen aikana Jos optimoitaisiin max. vauhtia, pitäisi olla light ja heavy genoa 1:set Kolme-neljä perusasetusta: kevyt, kevytkeski, kovakeski ja kova tuuli Kaikille oma rake (vanttien&keulastaagin pituus) ja saalinkikulma, ei säädetä purjehduksen aikana Purjehduksen aikana säädetään mastonkaulaa ja hätätapauksessa keulastaagin pituutta (rake) Mahdollisimman vähän säätöjä esim. rakeasetuksia, joita vaikea tai mahdoton säätää purjehduksen aikana

Nepan ja Antillan eroista Nepassa suhteessa paljon enemmän rikijännitystä Nepan riki vastaa tietyiltä osin IMS/scandicap-osatakilarikin virittämistä ilman hekkiä ja alavantteja (saalinkien asentoa säädetään) Nepassa balanssia ja pinnapainetta voidaan säätää vapaasti käännettävän kölin ja peräsimen avulla Nepan balanssia viritettäessä ei tarvitse huolehtia kallistuskulmasta

Nepan ja Antillan eroista Enemmän keulatensionia keulastaagi taipuu vähemmän notkolle nepassa, ei aktiivista säätöä etupurjeen etuliesma voidaan leikata suoremmaksi Kovassa tuulessa kiertoa lisää -> alhaisen AR:n genoassa litistyy suuri osa purjetta Nepassa ei fokkaa voi sulkea yhtä paljon ison takia

Sääntöoptimointi ja purjeet s/y Inkeri optimoitu periaatteella: ulosmitataan maksimivauhti annetulle mittaluvulle mahdollisimman yksinkertaisella purjehduksella Ei hankita ylimääräisiä purjeita, joista marginaalista hyötyä Keskitytään kahteen pääpurjeeseen (spinnu+ykkönen) Purjeoptimoinnin kannalta LYS-sääntö toistaiseksi ollut mielekäs, ei tarvetta erikoispurjeille kuten kevyen tuulen spinaakkereille Ei purjeita, jotka turhia perhepurjehduksen kannalta Venevauhdin resursseihin pätee yleisesti: kehitys=vakio=aika*raha 2

Purjeiden muodon säätämisestä Purjeen muoto lähes sama kaikissa keleissä, hitusen pussikkaampi kevyessä ja kovassa latistetaan Aloitetaan suunnittelutuulesta (5-7 m/s): kaikki poweri irti, ei ole ollut ongelma Antillassa Tuuli kevenee -> genoan kuormitus pienenee, keulastaagi liian kireällä: syvin kohta siirtyy taakse ja purje latistuu -> löysää skuutteja, takastaagia ja nostinta Kova tuuli -> kiertoa lisää, nostinta kireämmälle, keulaa myös jos varaa

Maston pre-bend, keulaharus Genoan muodon hallinta hankalampaa kuin ison Genoan etuliikkiin on leikattu sisäänpäin kuoppa 1-2%, ison etuliikkiä taas ulospäin Antillassa pyrimme pitämään keulastaagin taipuman suurinpiirtein samana kaikissa keleissä Lisää taipumaa->pussi siirtyy edemmäksi, säkkiä lisää. Kompensoidaan nostimella Maston taipuma myös ~samana kevyessä ja keskituulessa Lisää taipumaa->pussi siirtyy taaksepäin, purje latistuu

Maston kallistus (rake) Rakella säädetään ensisijaisesti voimaa bermudarikissä, myös mastonhuippurikissä, ainakin Antillassa kokemuksen mukaan S/Y Inkerissä ei rakea säädetä vaan on valittu keskimäärin paras maston kallistus Vaikuttaa solaan, lisää rakea -> poweria pois Sivuvaikutus: balanssi voi muuttua Voi muuttua päinvastaiseen suuntaan kuin ajateltu esim. vähemmän rakea -> nostavampi ~10 vuoden ajan rake oli pysty, nykyään max takana -> helpottaa voiman vähentämistä yli 7 m/s tuulessa. Pystyllä rakella kulki nykyistäkin paremmin kevyessä tuulessa Myötätuuleen: mastoa kallistettava max eteen S/Y Inkerissä mastonjalkaa ei pysty siirtämään, mutta mastonkaulassa on tilaa

Kevyt keli Ylösajamiseen tarvitaan voimaa Kevyessä tuulessa solaa kapeammaksi Genoasta enemmän voimaa Iso ei sakkaa niin helposti Resultanttivoiman suunta enemmän sivulle (ei saa sortua) Mastonhuipputakilassa ei tarvitse lisätä kiertoa liikaa /The aero- and hydromechanics of keel yachts, J. W. Slooff/

s/y Inkeri, venevauhdin kehitystä Alussa vaikeuksia kevyessä tuulessa latteammat purjeet->vaikeuksia aallokossa (kovemmassa kelissä) Sisäkiskot Pohja alunperin karmea, varmaan saatiin alle 25 mikrometriin Rakea säädetty Maston vaihto, vaikutti eniten hitaussäteeseen Toivoton sivutuulessa ilman spinnua Purjeeseen lisää pussia, ei ulkokiskoille Skuutataan todella aktiivisesti

Genoan muodon kehitys Raskas vene ei voi kulkea kevyessä tuulessa? Painolla ei paljoa merkitystä, enemmän märkäpinnalla Laminaattipurjeet latistivat purjeita Iso genoa alhaisella sivusuhteella kevyessä tuulessa Voimaa on periaatteessa, mutta ei pääse ylös, muoto liian syvä ja syvin kohta liian edessä Keskituulessa ei ole ongelmia voiman kanssa->latistettiin purjeen muotoa Uusin genoa vähän syvempi muoto, enemmän voimaa kovaan tuuleen ja aallokkoon Kovassa tuulessa kiertoa lisää Avataan solaa Iso osa purjeesta latistuu (alaosa) latistuu liikaa, syvintä kohtaa pitäisi saada eteen

Balanssi Momenttitasapaino vedenalaiset ja yläpuoliset kantopinnat Lateraalitasapaino on säädetty luovilla nostavaksi, helpompi ajaa kryssillä. Antillan peräsintä ei ole tasapainotettu (skegi), joten luovikärkkäyden myös huomaa Optimibalanssi s/y Inkerissä säädetty suunnittelutuuleen n. 20 asteen kallistumalle Purjetrimmauksessa erityisesti ison osalta keskitytään paljolti täydellisen balanssin hakemiseen

Balanssista Kevyessä tuulessa peräsinpainetta pyritään lisäämään kallistamalla venettä Pitkittäinen uppoumajakauma Vedenalaisten kantopintojen voimien vaikutuspiste siirtyy luuhun ja purjeiden leehen, momenttivarsi kasvaa s/y Inkeriin tarvitaan max. painoinen miehistö aivan kevyihin keleihin, kallistetaan ~10 asteeseen asti

Balanssista Antillan runko muistuttaa molemmista päistä suippoa pulloa, ts. kallistuessa vesiviiva ei muutu radikaalisti. Kovassa tuulessa Antillaa ajetaan 25-35 asteen kallistuskulmalla luovilla Balanssissa huomaa myös liikapowerin kovassa kelissä, balanssi voi muuttua tasapainoiseksi -> twistiä Genoan trimmaajan on myös tunnettava veneen balanssi ja osattava lukea sitä Sivutuulessa peräsinpaine pois

Muuta S/Y Inkeri kulkee parhaiten aaltotyynissä olosuhteissa lyhyiden legien kisoissa. Ei liity pelkästään trimmeihin, vaan mm. heloitusta on rakennettu Heloitus rakennettu periaatteella kisan aikana 1) ei solmuja 2) mahd. vähän heloihin koskemista Spinaakkeri lasketaan keulaan, skuutit+nostin pyritään pitämään aina kiinni Muistettava automatisoida perusasiat: puuskissa alas, kevyessä ylös jne

Yhteenveto Rakella säädetään voimaa, Inkerissä vain yksi keskimääräinen asetus Balanssiin vaikutetaan ison skuuttauksella ja kallistuksella Purjeiden muodot yritetään pitää samoina eri keleissä -> maston ja keulastaagin taipuma Kevyellä tuulella Antilla kestää tiukat nousukulmat, purjeiden muotoa pyritty latistamaan Kovemmassa kelissä ja aallokossa pitäisi olla muotoa enemmän (latistetaan siirtämällä skuuttipiste taakse ja skuutilla) Ei varsinaisesti eri trimmejä ylösajo tai alemmaksi ajoa varten Skuutatkaa aktiivisesti tuulen voimakkuuden mukaan!

Taktiikkaa: slöörit 2016: kolme ohitusta sivutuulessa/slöörillä alapuolelta

Alakautta ajaminen Puuska oikeassa rytmissä, n. 10 maston mittaa etäisyys, vakio apparenttituulen nopeus Fliitti nostaa puuskassa, takaa tulevat saavuttavat Heikkenee, takaa tulevat jäävät ja keula laskee merkille

Lähtö Lähemmäksi lähtöviivaa Ajoituksen harjoittelua Varokaa slöörailua kryssilähdössä 2016 monessa kisassa paljon veneitä. Mutta pelisilmä kehittyy vain, jos veneet ovat viivalla Kolarit eivät sallittuja kölivenekisoissa J