HALLITUKSEN KERTOMUS VUODELTA 2017

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 SUOMEN ELÄINLÄÄKÄRILIITTO RY - FINLANDS VETERINÄRFÖRBUND RF HALLITUKSEN KERTOMUS VUODELTA 2017 Sisällysluettelo 1. PUHEENJOHTAJAN KATSAUS... 2 2. JÄSENISTÖ... 3 3. LIITON ORGANISAATIO... 5 3.1 Yleistä... 5 3.2 Valtuuskunta... 6 3.3 Hallitus... 6 3.4 Muut toimielimet... 6 3.5 Liiton toimisto... 10 4. ULKOISET SUHTEET... 11 4.1 Yhteydet yhteistyötahoihin... 11 4.1.1 Yleistä... 11 4.1.2 Lääkärikartelli... 11 4.1.3 Eläinlääkäriyhdistykset... 11 4.1.4 Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys, EKY ry ja Suomalaiset eläinlääketieteen opiskelijat Tartossa, Suolet ry 11 4.1.5 Lääkärien työttömyyskassa... 11 4.2 Liiton edustukset... 12 5. SUOMEN ELÄINLÄÄKETIETEEN SÄÄTIÖ... 12 6. TOIMINTA-ALUEET... 12 6.1 Edunvalvonta... 12 6.2 Liiton lausunnot ja kannanotot... 13 6.3 Suomen Eläinlääkärilehti Finsk Veterinärtidskrift... 14 6.4 Viestintä... 15 6.4.1 Jäsenille suunnattu viestintä... 15 6.4.2 Ulkoinen viestintä... 15 6.5 Koulutustoiminta... 16 6.5.1 Eläinlääkäripäivät... 16 6.5.2 Kirjanpito- ja verokurssi... 17 6.6 Jäsenpalvelut... 17 6.7 Avustustoiminta ja stipendit... 17 6.8 Kansainvälinen toiminta... 17 6.8.1 Federation of Veterinarians of Europe (FVE)... 17 6.8.2 Pohjoismaiden ja Baltian maiden välinen yhteistyö... 18 7. LIITON HUOMIONOSOITUKSET... 18 7.1 Kunniajäsenet... 18 7.2 Ansiomerkit... 18 7.3 Liiton pöytästandaarit... 18 7.4 Vuoden eläinlääkäri... 18 7.5 Yrittäjäpalkinto... 19 7.6 Merkkipäivät... 19 8. TALOUS... 19 LIITE Ulkoiset suhteet, liiton edustukset 20 1

61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 1. PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Kertomusvuosi oli Suomen Eläinlääkäriliiton 125. juhlavuosi, jota juhlittiin pitkin vuotta. Vuoden alussa ilmestyi FT, ELL Katri Helmisen historiakirja Eläinlääkäriliiton vuosista. Toukokuussa järjestettiin useita tapahtumia muun muassa yleisöseminaari teemalla Yhteinen terveys. Heinäkuussa jäsenet saattoivat osallistua Mikkelissä St Michel -juhlaraveihin, joissa Eläinlääkäriliitolla oli nimikkolähtö suomenhevosille ja oma VIP-alue. Ravien yhteydessä järjestettiin yleisölle avoin suomenhevosta ja eläinlääkintää käsittelevä seminaari. Juhlavuosi huipentui syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Vanhalla Ylioppilastalolla vietettiin perjantaina Get together -iltaa, lauantaina pidettiin virallinen vastaanotto sidosryhmille ja vietettiin iltajuhlaa. Myös monet eläinlääkäriseurat ja - yhdistykset kokoontuivat viikonlopun aikana. Liiton puheenjohtajana toimi Päivi Lahti ja valtuuskunnan puheenjohtajana Hanna Nurmi. Kertomusvuoden teemoina olivat ammattikunnan yhtenäisyyden vaaliminen ja kollegiaalisuus sekä eläinlääkärien työehtojen ja työssäjaksamisen parantaminen. Muita teemoja olivat ympäristöterveydenhuollon esiin nostaminen maakuntauudistuksessa sekä eläinlääkintähuollon järjestäminen siten että eläintautivalmius, eläinsuojelu- ja alkutuotannon elintarvikevalvonta säilyvät hyvällä tasolla ja kilpailuneutraliteetti huomioidaan. Eläinlääkäriliton korkean järjestäytymisasteen säilyttämiseen panostettiin. Nuoret akateemiset eivät pidä ammattiliittoon kuulumista enää itsestäänselvyytenä. Loppuvuodesta liiton järjestäytymisaste oli 85 %. Ammatillinen edunvalvonta oli kertomusvuonna tiivistä. Maakuntauudistus ja eläinlääkintähuollon tulevaisuuden pohdinta ja siihen vaikuttaminen olivat monipuolisesti esillä liiton toiminnassa. Liiton valtuuskunta ja hallitus pohtivat seminaareissaan kokonaisuutta laajasti. Liitto neuvotteli kansanedustajien, eri ministeriöiden ja viranomaisten edustajien kanssa sekä osallistui aktiivisesti maakuntauudistuksen tilaisuuksiin. Liitto osallistui myös Akavan ja JUKOn maakuntauudistusta käsitteleviin seurantaryhmiin. Jäsenistöä kannustettiin vaikuttamaan toiminta-alueellaan siihen, että ympäristöterveydenhuolto säilyy yhtenä kokonaisuutena ja kunnallinen eläinlääkintähuolto toimii edelleen kattavasti koko maassa. Eduskunta käsitteli useita Eläinlääkäriliiton kannalta merkittäviä lakiuudistuksia. Maakuntauudistusta määrittelevät sote- ja maakuntalaki olivat eduskunnan käsittelyssä kertomusvuonna. Liitto korosti sekä lausunnoissaan että kuulemistilaisuudessa eduskunnassa ympäristöterveydenhuollon itsenäisen aseman merkitystä sekä julkisen ympärivuorokautisen eläinlääkäripalvelun järjestämisen merkitystä. Annettujen lausuntojen määrä vuoden aikana oli mittava. Liitto edusti eläinlääkäreitä useassa toimikunnassa ja työryhmässä. Yhteistyö kansanedustajien kanssa oli vilkasta. Kertomusvuoden aikana jatkettiin säännöllisiä lääkäriliittojen puheenjohtajatapaamisia. Tapaamisissa keskusteltiin vuoden aikana erityisesti sosiaali- ja terveystoimen järjestämisestä ja maakuntauudistuksesta. Lisäksi keskusteltiin työmarkkinatilanteesta, ajankohtaisista edunvalvonnan asioista sekä liittojen toiminnan kehittämisestä. Yhteistyö osana Lääkärikartellia jatkui tiiviinä. Kertomusvuonna perustettiin työryhmä kunnallisen ja yksityisen eläinlääkinnän toimijoiden yhteistyön kehittämiseksi sekä suunnittelemaan erilaisia malleja eläinlääkintähuollon kokonaisuuden järjestämiseksi. Liitto tilasi dosentti Mari Nevakselta selvityksen eläinlääkintähuollon järjestämistavoista. Liiton valiokuntatyöskentely oli aktiivista. Yksityissektorin työsuhdevaliokunta kuten myös yrittäjävaliokunta jatkoivat työehtosuosituksen uudistamisprosessia uusilla työtavoilla. Yliopistosektorilla valmisteltiin tavoitteita työehtosopimuksen Yliopistollisen eläinsairaalan erillismääräysten päivittämistä varten. Neuvottelut käydään alkuvuodesta 2018 työehtosopimuksen neuvottelukierroksen yhteydessä. Kunnan palkkavaliokunta oli aktiivinen Kuntatyönantaja KT:n ja liiton välisessä eläinlääkärityöryhmässä, jossa neuvoteltiin kunnaneläinlääkärien palkkausjärjestelmän kehittämisestä. Lisäksi valiokunta asetti hallituksen valtuuttamana liiton tavoitteet Lääkärisopimuksen uudistamiselle tulevalla sopimuskaudella. Valtion valiokunta keskittyi virastokohtaisten tarkentavien virkaehtosopimusten noudattamisen valvontaan. Eläinlääkärin työhyvinvointivaliokunta teetti valvontaeläinlääkäreille kyselyn kartoittaakseen heidän työturvallisuuttaan, jaksamistaan ja koulutustarpeita sekä keinoja asioiden edistämiseksi. Kyselyn pohjalta valiokunta laati luonnoksen suositukseksi valvontaeläinlääkärin tehokkaan työskentelyn edellytyksiksi. Lisäksi valiokunta käsitteli eläinlääkärien työhyvinvointia yleisesti sekä nuorten eläinlääkärien työelämään siirtymistä. Liiton eläinsuojeluvaliokunta osallistui aktiivisesti eläinsuojelulain uudistamiseen ja pohti eläinlääkärin toiminnan eettisyyttä eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Koulutuspoliittinen valiokunta suunnitteli täydennyskoulutuksen organisointia. Suomen Eläinlääkäriliitto antoi Vuoden eläinlääkäri 2017 -palkinnon Merja Rantalalle. Hän on eläinlääketieteen tohtori, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri, kliinisen mikrobiologian laboratorion esimies, joka ohjaa eläinlääkärikuntaa käyttämään antibiootteja järkevästi seuraeläinten hoidossa. Liiton hallitus osallistui aktiivisesti Euroopan eläinlääkärijärjestön eli FVE:n kokouksiin. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisia, eurooppalaisia eläinlääkäreitä koskevia aiheita. Liitto toi aktiivisesti esille hallittua mikrobilääkkeiden käyttöä eläinlääkinnässä. Eläinlääkäriliitolla on hyvä edustus myös FVE:n alajärjestöissä. Eläinlääkäripäivät pidettiin poikkeuksellisesti joulukuun puolivälissä uudessa paikassa, messukeskuksen hallissa 3. Päiville osallistui noin 950 eläinlääkäriä. Osallistujille tehdyn kyselyn perusteella todettiin, että eläinlääkärit kokevat kattavat ja korkeatasoiset koulutuspäivät tarpeellisiksi ja päivät olivat jälleen kerran tänä 2

123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 vuonna onnistuneet. Tiedollinen anti on erinomainen houkutin, mutta myös oheistapahtumat illanviettoineen ja keskusteluineen kiinnostavat vuodesta toiseen. Eläinlääkäripäivien yleisteemana oli eläinten hyvinvointi ja eläinsuojelu ja lisäksi oli tarjolla pienoisnäytelmä liiton 125-juhlavuodesta. Eläinlääkärille oli tarjolla 14 luentokokonaisuutta: tieteen teosta, hevosten terveydestä, pieneläinten terveydestä, nautojen ja sikojen terveydestä, elintarvike- ja ympäristöhygieniasta, liiketoiminnasta ja pellolta pöytään teemasta. Myös senioreille oli jälleen oma tapahtuma. Suomen Eläinlääkärilehti Finsk Veterinärtidskrift täytti kertomusvuonna 124 vuotta, se ilmestyi yhdeksän kertaa. Sähköinen jäsenkirje ilmestyi seitsemän kertaa. Liiton uudet mobiiliyhteensopivasti toimivat verkkosivut julkaistiin tammikuun lopussa. Myös liiton Facebook-profiili toimi viestinnän kanavana. Jäsenille neuvoteltiin lisää jäsenetuja. Danske Bank kanssa sovittiin etuja kahden vuoden sisällä tutkinnon - ELK, ELL, ELT ja erikoiseläinlääkäri - suorittaneelle. Liityttiin Akateemisiin Yrittäjiin (AKY), josta saa jäsenetuja yrittäjille. Member+-järjestelmän kautta on mahdollisuus käyttää edullisia tarjouksia. Yhteistyö opiskelijoiden kanssa oli tiivistä. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille järjestettiin perinteisiä tilaisuuksia kuten kandi-ilta ensimmäistä kertaa praktiikkaan meneville, PreVappu-tilaisuus, ykköskurssin tapaaminen sekä kirjanpito- ja verokurssi. Lisäksi liitto osallistui Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys EKY ry:n sekä Suomalaiset eläinlääketieteen opiskelijat Tartossa Suolet ry:n vuosijuhliin. Myös Tartossa opiskeleviin pidettiin yhteyttä. Toimiston alakerrassa on kaikkien jäsenten vapaasti käytössä oleva Selli-tila. Sellissä liiton jäsenet voivat järjestää omia tilaisuuksiaan hyvien liikenneyhteyksien ääressä ja maksutta. Tilan käyttöaste oli alhainen. Toimistolla työskenteli puheenjohtajan lisäksi työsuhteessa kuusi henkilöä. Valtuuskunta päätti marraskuussa, että toimistoon rekrytoidaan vuonna 2018 uusi toiminnanjohtaja, jolloin puheenjohtaja ja nykyinen toiminnanjohtaja siirtyvät osa-aikaisiksi. Liiton omistaman Fennovet Oy:n palveluksessa oli neljä henkilöä, sekä Fennovet Oy:n omistaman Tilipalvelu Ellin palveluksessa oli toukokuun loppuun asti kolme ja sen jälkeen neljä henkilöä. 2. JÄSENISTÖ Liittoon hyväksyttiin kertomusvuoden aikana 122 uutta jäsentä, 20 erosi ja 25 jäsentä erotettiin. Kertomusvuoden aikana liittoon tuli tieto seuraavien jäsenten menehtymisestä: Eero Ansamaa, Turkka Elonheimo, Pekka Hyyrynen, Raimo Jokio, Kyösti Kontio, Randi Mättö, Esko Oijala, Erik Othman, Erkki Petäjä, Heikki Rantanen, Heikki Saarenmaa, Jukka Suomela, Seppo Toikkonen ja Osmo Toivanen. Heidän omaisiaan muistettiin adresseilla. Liiton edustajat osallistuivat Elonheimon ja Hyyrysen hautajaisiin. Liittoon kuului kertomusvuoden lopussa 2 757 jäsentä (joista 450 opiskelijaa), noin 85 % maamme laillistetuista eläinlääkäreistä. Jäsenistö jakautui oman ilmoituksensa mukaan joulukuun lopussa seuraavasti. Jäsenkunnasta 17 % työskenteli kuntasektorilla ja 6 % valtiosektorilla. Opetus- ja tutkimustehtävissä Helsingin yliopistossa oli jäsenistä 3 %. Yksityissektorilla palkansaajina työskenteli 16 % sekä itsenäisinä ammatinharjoittajina ja yrittäjinä 9 % jäsenkunnasta. Erilaisia sijaisuuksia teki 18 % jäsenistä. Opiskelijoita liiton jäsenistöstä oli 16 %, eläkeläisiä 13 % ja ryhmään muut (ulkomailla olevat, työttömät, varusmies, muussa kuin eläinlääkäritehtävässä olevat) kuului 2 % jäsenistöstä. 164 3

165 166 167 Suomen Eläinlääkäriliiton koko jäsenkunnan jakauma Ulkomailla, työttömät, varusmies, muu kuin ell.tehtävä 2 % (59) Eläkeläiset 13 % (356) Kuntasektori 17 % (459) Opiskelijat 16 % (450) Valtiosektori 6 % (181) Yksityinen, työntekijät 16 % (426) 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 Helsingin yliopisto 3 % (93) Sijaisuuksia tekevät 18 % (488) Yrittäjät, itsenäiset ammatinharjoitta jat 9 % (245) Tilanne 31.12.2017 Kuntasektorilla olevista liiton jäsenistä noin 9 % on kokopäivätoimisia hygieenikkoja ja 11 % valvontaeläinlääkäreitä. Valtiosektorilla olevista jäsenistä 16 % on tarkastuseläinlääkäreitä ja 84 % on valtionhallinnossa. Jäsenkunnasta 21 % on miehiä ja 79 % naisia. Naiset ovat valtaosana jäsenkunnan nuoremmissa ryhmissä siten, että alle 35-vuotiaista on naisia noin 93 % ja vastaavasti yli 50-vuotiaista on miehiä noin 47 %. 4

Yksityisessä praktiikassa työntekijänä 18 % 348 henkilöä Suomen Eläinlääkäriliiton jäsenet työelämässä Yksityisellä sektorilla työntekijänä 4 % 78 henkilöä Kunnat 24 % 459 henkilöä 180 Tilapäisesti työelämän ulkopuolella 2 % 47 henkilöä Yliopisto 5 % 93 henkilöä Valtio ja EU 10 % 185 henkilöä Sijaisuuksia tekevät 25 % 488 henkilöä Yrittäjät ja ammatinharjoittajat 13 % 245 henkilöä 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 Sijaisuuksia tekevät ovat enimmäkseen vastikään valmistuneita eläinlääkäreitä, jotka työskentelevät kunnissa ja yksityisellä sektorilla ja hankkivat työkokemusta ja näkemystä kiinnostavasta työurasta. Yksityisellä sektorilla työntekijänä tarkoittaa asiantuntijana teollisuudessa, lääkealan yrityksissä, järjestöissä tai liike-elämässä työskenteleviä henkilöitä. Jäsenkunnan jakauma lasketaan Suomen Eläinlääkäriliiton jäsenrekisteriin ilmoitetuista työpaikkatiedoista. Tilanne 31.12.2017 3. LIITON ORGANISAATIO 3.1 Yleistä Liiton jäsenet ovat henkilöjäseniä. Liitolla ei ole alakohtaista tai aluekohtaista organisaatiota. Itsenäiset eläinlääkärien erikoisyhdistykset ja alueelliset paikallisseurat ovat vaihtelevasti yhteydessä liittoon, ja niiden yhteystiedot on koottu liiton verkkosivuille. Sääntöjen mukaan liiton ylintä päätäntävaltaa käyttää valtuuskunta. Liiton toimeenpanevana elimenä toimii hallitus, joka nimeää työryhmät niiden toimikausiksi sekä valiokunnat joka kolmas vuosi. Valiokuntien toimikaudet alkoivat vuoden 2017 alusta ja jatkuvat vuoden 2019 loppuun asti. 5

200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 257 258 259 Liiton toimisto sijaitsee yhdistyksen sääntöjen mukaisessa kotipaikassa Helsingissä, osoitteessa Aleksis Kiven katu 52 54. Toimiston tilat ovat ahtaat nykyiselle toiminnalle ja uudelleenjärjestelyiden suunnittelu käynnistettiin. 3.2. Valtuuskunta Vuonna 2016 valittu valtuuskunta kokoontui kertomusvuoden aikana kahdesti. Sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 21.5. ja sääntömääräinen syyskokous 25.11. Original Sokos Hotel Pasilassa Helsingissä. Kevätkokouksen yhteydessä pidettiin 20.5. valtuuskunnan seminaari, jossa valtuuskunnan jäsenet pohtivat monipuolisesti ryhmätöissä eläinlääkintähuollon tulevaisuutta sekä tavoitesuunnitelmaa vuosille 2018 2020. Maakuntahallintoon siirtyminen ja toimintakentän muutokset nousivat vahvasti esiin. Valtuuskunnan seminaarissa kuultiin myös erinomainen esitys erilaisista yritysmuodoista ja niiden soveltumisesta eläinlääkäripalvelujen järjestämiseen. Valtuuskunta otti kevätkokouksessaan kantaa koiranjalostukseen Koiria ei saa jalostaa sairaaksi. Valtuuskunta laati syyskokouksessaan kannanoton Virkaeläinlääkärit vartioivat yhteistä terveyttä. Tiedotteella haluttiin muistuttaa, että eläinlääkinnän ja terveysvalvonnan yhteyttä ihmisen terveyteen ei saa maakuntauudistuksessa unohtaa. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Hanna Nurmi ja varapuheenjohtajana Kirsi Sario. Valtuuskunnan muita jäseniä olivat Eve Ala-Kurikka, Elias Dahlsten, Mari Friman, Kalle Hakala, Kaisa Hartikainen, Martta Haukipuro, Tarja Havukainen, Kaisa Honkapirtti, Karoliina Hämäläinen, Isa Immonen, Olli Jokinen, Ira Kallio- Kujala, Markus Kiili, Krisse Koikkalainen, Päivi Lahti, Kimmo Lampinen, Miia Lindström, Leena Oivanen, Päivi Pyykönen, Vesa Rainio, Eero Rautiainen, Olli Ruoho, Marita Saarikivi, Sinikka Sarpanen, Heikki Silvennoinen, Ava Sovijärvi, Jenni Suolaniemi ja Heidi Vesterinen. Valtuuskunnan varajäseniä olivat Mari Nevas, Karoliina Mikola, Ulla Rikula, Maija Penttilä, Tarja Lipponen, Tapio Harmanen, Johanna Reilin, Katri Kiviniemi, Ari Sainio ja Anu Korpikallio. Valtuuskunnan opiskelijajäseniä olivat Viivi Heljanko ja Anna-Maija Naapi sekä varajäsenenä Eini Saaranen. Valtuuskunnan kokouksiin osallistuivat lisäksi ne liiton hallituksen jäsenet, jotka eivät ole valtuuskunnan jäseniä. Valtuuskunnan sihteerinä toimi liiton toiminnanjohtaja. Säännöissä määrättyjen asioiden lisäksi valtuuskunta käsitteli muun muassa jäsenasioita, kunniajäsenten kutsumista, kultaisen ansiomerkin myöntämistä, tavoitesuunnitelmaa 2018 2020 ja toimintasuunnitelman 2018 sekä aiemmin mainittuja kannanottoja. 3.3 Hallitus Kertomusvuoden aikana liiton ja samalla hallituksen puheenjohtajana toimi Päivi Lahti, varapuheenjohtajana Markus Kiili sekä hallituksen jäseninä Elias Dahlsten, Elina Illukka (25.11. asti), Katri Kiviniemi, Elina Kummala (25.11. alkaen), Marita Saarikivi ja Anu Tulokas. Hallituksen varajäseninä toimivat Olli Ruoho ja Olli Jokinen. Valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuivat hallituksen kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeuksin. Kokousten sihteerinä toimi liiton toiminnanjohtaja Marjatta Vehkaoja. Liiton muut toimihenkilöt osallistuivat tarvittaessa kokouksiin asiantuntijoina. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yksitoista kertaa ja käsitteli yhteensä 157 päätösasiaa (vuonna 2016/176). Lisäksi hallitus piti kesäseminaarin, jossa se valmisteli linjauksia tavoite- ja toimintasuunnitelmaan 3.4 Muut toimielimet Luottamusneuvosto (toimikausi 2016 2018) Luottamusneuvoston puheenjohtajana toimi Ari-Matti Pyyhtiä ja jäseniä olivat Pirjo Aho, Jouko Koppinen, Outi Vainio, Antti Nurminen, Jaakko Rasi ja Heikki Putro; sihteeri Marjatta Vehkaoja. Luottamusneuvosto ei kokoontunut kertomusvuonna. Eettinen valiokunta Puheenjohtaja Outi Vapaavuori; jäsenet Thomas Häggvik, Jukka Kuusisto, Leena Oivanen, Pauli Sorvisto; varajäsen Marianna Dykas; sihteeri Marjatta Vehkaoja. Eettinen valiokunta otti jäsenen pyynnöstä kantaa siihen, onko eettisestä näkökulmasta sallittua, että eläinlääkäri antaa palveluistaan lahjakortin esimerkiksi eläinkilpailun palkinnoksi. Asia vietiin edelleen hallituksen päätettäväksi. Hallitus totesi, että lahjakortin antamisessa ei ole eettistä ongelmaa. Eläinlääkäri saa halutessaan antaa palveluistaan lahjakortin. Hallitus suosittelee käytännön näkökulmasta, että lahjakortti on aina aikaan 6

260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 296 297 298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 318 319 sidottu. Lahjakortti voi koskea niin eläinlääkäripalveluita kuin myytäviä tuotteitakin. Lahjakortin antamisessa tulee vaalia ammattikuntaan kohdistuvaa arvostusta ja luottamusta. Eläinlääkärin työhyvinvointivaliokunta Puheenjohtaja Merja Voutilainen; jäsenet Karoliina Hämäläinen, Veera Karkamo, Leena Manner, Jenni Suolaniemi; varajäsenet Katri Koponen, Ilona Kuoppamäki (6.10. alkaen), Heini Niinimäki; sihteeri Liina Sipilä. Valiokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Valiokunta teetti jäsenkyselyn valvontaeläinlääkärien työturvallisuudesta, jaksamisesta ja koulutuksesta. Kyselyn tulosten pohjalta valiokunta päätti esittää hallitukselle suosituksia valvontaeläinlääkärien työn järjestämiseen liittyen. Lisäksi kyselyn tuloksia päätettiin hyödyntää liiton vaikuttamistyössä ja yhteistyöviestinnässä valvontaeläinlääkärien aseman parantamiseksi, työhyvinvoinnin edistämiseksi ja koulutuksen kehittämiseksi. Eläinlääkärin työterveysoppaan uusimisprosessi eteni hitaasti yhteistyökumppanista johtuvasta syystä. Valiokunta keskusteli kokouksissaan myös eläinlääkärien työllisyystilanteesta, työhyvinvoinnista ja nuorten eläinlääkärien siirtymisestä työelämään. Eläinsuojeluvaliokunta Puheenjohtaja Maria Wahlfors; jäsenet Tarja Havukainen, Paula Hyvönen, Kati Tuomola, Elli Valtonen, Katri Wermundsen, varajäsenet Virve Korhonen, Jukka Marttila, Leena Suojala, Kirsi Swan; sihteeri Annika Pohjolainen. Valiokunta kokoontui kolme kertaa. Valiokunta keskittyi pitkälti eläinsuojelulakiuudistuksen seuraamiseen ja tulevaan lakiluonnokseen vaikuttamiseen. Lisäksi valiokunnassa oli esillä maakuntauudistuksen tuomat muutokset ympäristöterveydenhuoltoon, eläintautivalvontaan ja eläinsuojeluvalvontaan, liiton suunnittelema (ja sittemmin antama) kannanotto brakykefaalisten koirarotujen hankkimisesta, sikojen ulkonapitokielto, eläinkuljetusten problematiikka, ympäristöterveydenhuollon yhteisen laatujärjestelmän kehittäminen, sekä eläinsuojelu rikosprosessissa ja julkishallinnossa. Koulutuspoliittinen valiokunta Puheenjohtaja Päivi Lahti; jäsenet Tiina-Mari Aro, Maria Fredriksson-Ahomaa, Raija Korolainen, Mari Nevas, Mirja Ruohoniemi, Jutta Salonen; varajäsen Isa Immonen; sihteeri Anna Parkkari. Valiokunta kokoontui kerran. Valiokunta toimii eläinlääkärien täydennyskoulutuksen koordinaattorina. Valiokunta seuraa eläinlääkärikoulutuksen vastaavuutta yhteiskunnan tarpeisiin, seuraamalla muun muassa EUlainsäädännön muutoksia koulutuspolitiikan osalta ja pohjoismaista koulutusverkostoa Continuing educationia. Todettiin, että täydennyskoulutuksen pisteytystä on valmius jatkaa, kun erikoistumiskoulutus on muotoutunut uudelleen. Vertaistuki ja vertaisverkostot sekä perehdyttäminen ovat alalla keskeisiä ja varsinkin nuoria eläinlääkäreitä ja ammatin aihepiiriä vaihtavia tulee pystyä tukemaan. Alan nousevien uusien aihepiirien tunnistaminen on tärkeää. Koulutusvaliokunta Puheenjohtaja Tanja Lähteinen; jäsenet, Else Anttila (Pellolta pöytään), Hanna Dyggve (pieneläimet), Laura Hänninen (tuotantoeläimet, nauta), Jonna Jokisalo (hevoset), Liisa Kaartinen (tiede ja tutkimus), Johanna Koponen (liiketoiminta ja työelämä), Marika Melamies (pieneläimet), Silja Mäkelä (elintarvike- ja ympäristöhygienia), Mari Nevas (elintarvike- ja ympäristöhygienia ), Jaana Pehkonen (hevoset), Elina Rintala (tuotantoeläimet, sika), Miia Sneck (pellolta pöytään); sihteeri Outi Hälli/Fennovet. Valiokunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Sen tehtävänä oli valmistella Eläinlääkäripäivien ohjelma sekä vastata Eläinlääkäripäivien tieteellisestä posterinäyttelystä. Kunnan palkkavaliokunta Puheenjohtaja Hanna Nurmi; jäsenet Katriina Siikarla, Martta Haukipuro, Miika Kilpeläinen, Katri Kiviniemi, Johanna Puro; varajäsenet Maija Penttilä ja Kimmo Lampinen; sihteeri Liina Sipilä. Valiokunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kuntatyönantajan ja liiton välisessä Eläinlääkäri-työryhmässä on neuvoteltu kunnaneläinlääkärien palkkausjärjestelmän kehittämisestä. Suomen hallituksen kaavailemat sote-uudistukset ja eläinlääkintähuollon järjestämisvastuun mahdollinen siirtyminen pois kunnilta asettavat paineita palkkamallin kehittämiselle. Liitto osallistuu myös Kuntatyönantajan ja Lääkärikartellin yhteiseen palkkatyöryhmään, jossa selvitetään palkkausjärjestelmän kokonaisuudistusta maakuntiin siirtymistä silmällä pitäen. 7

320 321 322 323 324 325 326 327 328 329 330 331 332 333 334 335 336 337 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 349 350 351 352 353 354 355 356 357 358 359 360 361 362 363 364 365 366 367 368 369 370 371 372 373 374 375 376 377 378 379 Valiokunta valmistautui alkuvuodesta 2018 käytäviin Lääkärisopimusneuvotteluihin ja asetti liiton hallituksen valtuuttamana tavoitteet neuvotteluille. Tavoitteissa painopisteet olivat työssä jaksamisen edistämisessä ja eläinlääkäriryhmiin epätasapainoisesti kohdistuneen työajan lisäyksen huomioiminen seuraavassa sopimusratkaisussa. Vuonna 2016 Kilpailukykysopimuksen myötä Lääkärisopimuksessa sovittiin, että työajan soveltamisen piiriin kuuluvien eläinlääkärien kuten esimerkiksi hygieenikkojen työaika nousi helmikuun alussa vuonna 2017 38 tuntiin 15 minuuttiin viikossa ja arkipyhälyhennys on 7 tuntia 15 minuuttia. Palkankorotusten osalta tavoitteeksi asetettiin prosentuaaliset, yleiskorotuksiin painottuvat korotukset. Valiokunta keskusteli kokouksissaan myös eläinlääkärien työllisyystilanteesta, ympäristöterveydenhuollon järjestämistavoista, eläinlääkintähuollon tulevaisuudesta, eläinlääkintäauton verotuksesta, jäsenkyselyn toteuttamisesta ja järjestövalmiudesta. Opiskelijavaliokunta Puheenjohtaja Eini Saaranen; jäsenet Helena Hirvonen, Tiina Keskitalo, Maria Lehto, Anna-Maija Naapi, Johanna Sarkanen; hallituksen edustaja Olli Jokinen; varajäsenet Patrik Andersin, Katri Kosunen, Iida-Maria Niinikoski, Emma Puranen; sihteeri Annika Pohjolainen. Valiokunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Valiokunta käsitteli opiskelijoiden matkaapurahahakemukset, joita tuli keväällä 24 kappaletta ja syksyllä seitsemän kappaletta. Valiokunta esitti hallitukselle hakemusten perusteella jaettavaksi 5 500 euroa. Valiokunta järjesti myös opiskelijoille etiikkaillan 23.1.2017 Viikissä, Helsingissä. Tapahtumaan osallistui 64 henkilöä. Illassa käytiin paneelikeskustelu eläinlääkärien eettisistä kysymyksistä. Aiheina olivat muun muassa eläinten hyödyntämisen eettisyys; rescue-eläinten tuominen Suomeen ja tähän liittyvä tautivaara; eläinten käsitteleminen teurastamoilla; ja teurastamotoiminnan salavideointi. Osallistujille jaettiin äänestyslaput, joilla hekin saivat ottaa kantaa paneelille esitettyihin eettisiin väitteisiin. Paneeliin osallistuivat liiton puheenjohtaja eläinlääkäri Päivi Lahti, yksityissektorin eläinlääkäri Mari Vainionpää, tarkastuseläinlääkäri Kristiina Törmä ja eläinlääketieteen opiskelija Sini Merikallio. Juontajina toimivat eläinlääketieteen opiskelijat Eini Saaranen ja Noora Mölsä. Tapahtuma oli niin suosittu, että uutta vastaavanlaista tilaisuutta suunnitellaan ensi vuodelle. Valiokunnan käsittelyssä oli myös esillä Helsingissä opiskelevien kokemat ongelmat tiedekunnan opetuksessa. Opiskelijavaliokunnan ajama muutos, joka sallii opiskelijoiden osallistua Eläinlääkäripäivien näyttelyyn maksutta, pysyy suosittuna ja saa edelleen opiskelijoilta kiitosta. Talousvaliokunta Puheenjohtaja Päivi Lahti; jäsenet Kristiina Asplund, Anna Pasanen, Kirsi Sario, varajäsen Juha Pärnänen; sihteeri Marjatta Vehkaoja. Talousvaliokunta kokoontui vuoden aikana kahdesti. Valiokunta käsitteli liiton tilinpäätöksen 2016 ja talousarvion vuodelle 2018. Valtion valiokunta Puheenjohtaja Leena Oivanen; jäsenet Elias Dahlsten, Susanna Ahlström, Tita-Maria Muhonen, Ava Sovijärvi, Kristiina Törmä, varajäsen Tiina-Mari Aro; sihteeri Liina Kujala. Valiokunta kokoontui vuoden aikana kerran. Helmikuun alusta astui voimaan niin sanotun Kilpailukykysopimuksen myötä vuonna 2016 solmittu valtion virka- ja työehtosopimus, jonka myötä työaikoja pidennettiin keskimäärin 24 tunnilla vuodessa ja lomarahoja leikattiin 30 %:lla vuosina 2017 2019. Valiokunta käsitteli kokouksessaan eri virastojen ajankohtaisia asioita, muutoksia toimintojen järjestämistavoissa ja muutosten aiheuttamia vaikutuksia eläinlääkäreihin. Eviran lihantarkastusyksikössä on toimintavuoden aikana jouduttu lomauttamaan eläinlääkäreitä johtuen teurastamojen päätöksistä pitää teurastamattomia päiviä. Lisäksi valiokunta kävi keskustelua järjestäytymisasteesta valtiosektorilla. Yksityissektorin työsuhdevaliokunta Puheenjohtaja Anu Tulokas; jäsenet Sini Bergman, Hanna Bäckman, Ira Kallio-Kujala, Krisse Koikkalainen, varajäsenet Jenni Eloluoto ja Kaisa-Liina Juhajoki; sihteeri Liina Sipilä. Valiokunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Valiokunta jatkoi työehtosuosituksen uudistamisprojektia yhteistyössä yrittäjävaliokunnan kanssa. Myös yksityissektorin työnhaku- ja työsuhdeoppaan päivitystyötä jatkettiin. Valiokunta käsitteli myös eläinlääkärien työhyvinvointia ja työehtoihin liittyviä ajankohtaisia asioita. 8

380 381 382 383 384 385 386 387 388 389 390 391 392 393 394 395 396 397 398 399 400 401 402 403 404 405 406 407 408 409 410 411 412 413 414 415 416 417 418 419 420 421 422 423 424 425 426 427 428 429 430 431 432 433 434 435 436 437 438 439 440 Yliopistovaliokunta Puheenjohtaja Anna Mykkänen; jäsenet Laura Hänninen, Riikka Keto-Timonen, Jere Lindén, Jenni Ranki; varajäsenet Sanna Malkamäki, Sanna Viitanen; sihteeri Liina Sipilä. Valiokunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Helmikuun alusta astui voimaan niin sanotun Kilpailukykysopimuksen myötä vuonna 2016 solmittu valtion virka- ja työehtosopimus, jonka myötä työaikoja pidennettiin keskimäärin 24 tunnilla vuodessa. Valokunta käsitteli liiton tavoitteita Yliopistollisen Eläinsairaalaa koskeviin työehtosopimuksen erillismääräysten kehittämiseen liittyen ja päätti tavoitteiden ajamisesta loppuvuodesta käynnistyneiden työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä. Tavoitteena on varallaoloon velvoittavien määräysten poistaminen, päivystyskorvausten tason korottaminen ja päivystysten enimmäismäärää koskevan suosituksen kirjaaminen sopimukseen sekä sopimuksen kieliasun ja sisällön huoltaminen vastaamaan paremmin nykypäivää. Yliopistovaliokunta keskusteli kokouksissaan myös työhyvinvoinnista, yliopiston työaikajärjestelmistä, työaikamuotojen soveltuvuudesta eri henkilöstöryhmien työhön sekä työajan seuraamisesta. Valiokunta päätti, että liitto selvittää, onko Eläinsairaalassa työskentelevien internien ja erikoistujien sijoittaminen opetus- ja tutkimushenkilöstölle tarkoitettuun kokonaistyöaikaan työehtosopimuksen mukaista. Yrittäjävaliokunta Puheenjohtaja Timo Wahlroos (16.6. asti), puheenjohtaja Elisa Valanta (24.11. alkaen, ennen sitä valiokunnan varajäsen); jäsenet Kirsi Juuti, Sari Kalliomaa, Markus Kiili (varapuheenjohtaja 24.11. alkaen) Jukka Kuusisto, Mairi Speeti, varajäsenet Virve Korhonen, Elina Kummala, Sirkka Pyhälä, Terhi Simonen-Jokinen; sihteeri Annika Pohjolainen. Valiokunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Kokouksissa keskusteltiin siitä, miten liitto parhaiten palvelisi yksityisyrittäjäjäseniään. Pohdittiin edelleen ketjuuntumisen ja kunnaneläinlääkärijärjestelmän tuomia haasteita sekä eläinlääkintähuollon yhtiöittämiskeskustelua. Valiokunnan työ keskittyi erityisesti yksityispraktiikassa palkansaajina työskentelevien eläinlääkärien työehtoja koskevan suosituksen uudistamishankkeeseen. Valiokunta painotti, että yrittäjien näkemyksiä on uudistamisessa huomioitava ja että yrittäjien toimintamahdollisuuksia ei saa suosituksilla huonontaa. Yrittäjävaliokunnan ja yksityissektorin työsuhdevaliokunnan edustajien välillä järjestettiin yhteinen palaveri 10.5.2017, jossa yhdessä käsiteltiin niin työntekijä- kuin yrittäjäpuolen näkökohtia työehtosuositusten uudistamisesta. Valiokunta myös esitti, että Eläinlääkäriliittokin liittyisi Akateemisiin Yrittäjiin AKY:hyn. Näin liiton hallitus sittemmin päättikin ja AKY:hyn liityttiin kesällä 2017. AKY on joidenkin akavalaisten liittojen perustama järjestö, jonka kautta heidän jäsenensä voivat ostaa palveluita Suomen Yrittäjiltä. AKY järjestää myös yrittäjille suunnattuja koulutuksia ja tapahtumia sekä ajaa yrittäjien edunvalvontaa. Suomen Eläinlääkärilehden toimitusneuvosto Puheenjohtaja Helena Rautala, jäsenet varapuheenjohtaja, Olga Kroutskih, Raisa Iivonen, Jouko Koppinen, Hanna Lindholm, Elina Säde; varajäsen Katri Ojalehto, päätoimittaja Päivi Lahti, toimituspäällikkö Anna Parkkari; sihteeri Anneli Itäluoma-Alanen. Toimitusneuvosto kokoontui neljä kertaa. Kokouksissa suunniteltiin lehden lukijatutkimusta ja käytiin läpi sen tulokset, suunniteltiin lehden sisältöä, pohdittiin palautetta sekä valmisteltiin kolmatta kertaa Parhaan tieteellisen artikkelin palkitseminen. 125-vuotisjuhlatoimikunta Puheenjohtaja Kirsi Sario; jäsenet Sanna Hellström, Katri Helminen, Jussi Isotalo, Antti Nurminen, Pauli Sorvisto, Ava Sovijärvi, Jussa-Pekka Virtanen (EKY ry), Pirkko Nousiainen (Tilipalvelu Elli Oy); sihteeri Riitta Puro. Juhlatoimikunta kokoontui seitsemän kertaa valmistelemaan 125-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Suomen Eläinlääkäriliitto vietti 125-vuotisjuhlavuotta monin eri tavoin. Vuosi alkoi 16. helmikuuta liiton historiakirjan Eläinlääkärinä kolmella vuosisadalla julkistamistilaisuudella EE-talossa Viikissä. Tiedekunnan dekaani Antti Sukura avasi tilaisuuden, jossa kirjan tehnyt ELL, FT Katri Helminen esitteli sen yleisölle. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi liiton puheenjohtaja Päivi Lahti. Osallistujia tilaisuudessa oli noin 40. Toukokuun 16. päivänä jäsenistöllä oli mahdollisuus osallistua useampaan eri tapahtumaan. Helsingin yliopiston Porthania PII-salissa järjestettiin Yleisöseminaari teemalla Yhteinen terveys: Antibioottiresistenssi tuli - millä lääkkeillä ihmisten ja eläinten terveys turvataan. Luennoimassa olivat LKT Jaana Vuopio, agronomi Johanna Muurinen, ELT, Vuoden eläinlääkäri 2017 Merja Rantala, ELL Katariina Kivilahti-Mäntylä ja ELT Annamari Heikinheimo. Paikalla oli noin neljäkymmentä osallistujaa ja suoratoistoa seurasi noin kaksikymmentä katsojaa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti. Helsingin yliopiston Porthaniassa 9

441 442 443 444 445 446 447 448 449 450 451 452 453 454 455 456 457 458 459 460 461 462 463 464 465 466 467 468 469 470 471 472 473 474 475 476 477 478 479 480 481 482 483 484 485 486 487 488 489 490 491 492 493 494 495 496 497 498 499 500 501 julkistettiin myös Vuoden eläinlääkäri 2017 -nimitys. Samana päivänä järjestettiin jäsenille avoimet ovet sekä Yliopistollisessa eläinsairaalassa että Liiton toimistossa. Toimistossa ohjelmassa oli muun muassa leikkimielinen tietovisa, Fennovetin kirjojen myyntipiste ja tarjolla pikkupurtavaa. Vierailijoita kävi seitsemän. Lisäksi jäsenillä oli mahdollisuus osallistua Korkeasaaren retkelle, jossa Sanna Hellström ja Sanna Sainmaa kertoivat Korkeasaaresta ja työstään siellä. Esitykset pidettiin Karhulinnan auditoriossa ja esitysten jälkeen oli mahdollista tutustua saareen. Korkeasaareen oli koko päivän maksuton sisäänpääsy Eläinlääkäriliiton jäsenkortilla. Lapset olivat myös tervetulleita. Retkille osallistujia oli 25 henkilöä ja heidät haastettiin osallistumaan suojeluhankkeisiin. Juhlavuoden tapahtumat jatkuivat 15.7., jolloin Mikkelissä oli St Michel -juhlaravit. Eläinlääkäriliitolla oli raveissa nimikkolähtö suomenhevosille ja oma VIP-alue, johon jäsenet saivat ostaa pääsylipun. Eläinlääkäriliitto sai myös kunnian pitää raveissa avajaispuheen. Nimikkolähtö oli osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Liitto piti St Michelin ravien yhteydessä kaikille avoimen ja maksuttoman suomenhevosjuhlaseminaarin Kalevankankaan koulun auditoriossa Mikkelin raviradalla. Seminaarin aiheena oli Suomenhevosen ja eläinlääkärien yhteinen matka historiassa. Ennen seminaarin alkua Etelä-Savon maakunta ja Mikkelin kaupunki tarjosivat eläinlääkäreille kahvit. Seminaarissa luennoitiin seuraavista aiheista: Rautiaita ja suomenkirjavia, sukusiitosta ja suoneniskentää, Eläinlääkäri ja historiantutkija Katri Helminen; Pilleripyssystä artroskopiaan - hevoseläinlääkinnän muutoksia 50 viime vuoden aikana, Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Antero Tupamäki ja Juokseeko humma huomennakin - mikä uhkaa suomenhevosen terveyttä? klinikkaeläinlääkäri, Suomen Hippoksen jalostusvaliokunnan puheenjohtaja Kristiina Ertola. Päivä kokosi vajaat sata eläinlääkäriä muun muassa omalle VIP-alueelle jännittämään voittajaa, nauttimaan seurasta, tarjoiluista ja auringosta. Vanha ylioppilastalo Helsingissä tarjosi 29. 30.9. hienot puitteet juhlaviikonlopun eri tilaisuuksille. Yhdeksän eläinlääkäriseuraa ja -yhdistystä sekä kurssia teki kokoustilavarauksen omaan tilaisuuteensa. Perjantaina 29.9. Liitto tarjosi Vanhalla ylioppilastalolla jäsenilleen Get together -illan, joka oli vapaamuotoinen tilaisuus jäsenille. Ohjelmassa oli EKY:n speksiesitys, musiikkia ja mukavaa yhdessäoloa. Tilaisuudessa oli Wine & cheese -tarjoilu ja osallistujia oli noin 260 henkilöä. Lauantaina 30.9. iltapäivällä oli Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa virallinen vastaanotto sidosryhmille. Samaa iltana pidetty iltajuhla keräsi Helsinkiin Vanhalle ylioppilastalolle noin 170 osallistujaa. Juhlaan kutsuttiin vieraita ja myynnissä oli illalliskortteja jäsenille. Tilaisuuden ohjelmassa oli juhlapuhe, lauluesityksiä, liiton 125-vuotisen historian kuvaelma ja yhteislaulua. Lisäksi kutsuttiin seitsemän uutta kunniajäsentä ja jaettiin yksitoista liiton kultaista ansiomerkkiä. Tilaisuus oli avec-juhla. Paikalliset eläinlääkäriseurat ja eläinlääkärit kävivät eri puolilla maata oman alueensa merkkihenkilöiden ja liiton kunniajäsenten haudoilla 3. syyskuuta. Eläinlääkäriliiton ja EKY:n edustajat kävivät Helsingissä Hietaniemen hautausmaalla Oskar von Hellensin, Richard Hindersonin ja Rainer Steniuksen haudoilla. Myös näiden henkilöiden haudoilla käytiin: Agnes Sjöberg, Kaarlo Gummerus, Oscar Löfman, Kaarlo Korpela, Arvid Alopaeus, ja Lauri Jalkanen. Eläinlääkintähuollon tulevaisuus -työryhmä Puheenjohtaja Päivi Lahti; jäsenet Hanna Nurmi (7.4.2017), Kimmo Lampinen (7.4.2017), Katri Kiviniemi (7.4.2017), Virve Korhonen (6.10.2017), Marita Saarikivi (7.4.2017), Timo Wahlroos (7.4.2017), Jukka Kuusisto (7.4.2017), Heidi Rosengren (6.10.2017), Heidi Vesterinen (6.10.2017), Jani Soini (7.4.2017) ja Tiina-Mari Aro (7.4.2017), sihteeri; Marjatta Vehkaoja. Asiantuntijana kuultiin Mirja Kaimiota (Evidensia). Työryhmän tehtävänä on kehittää yhteistyötä kunnallisen ja yksityisen eläinlääkinnän toimijoiden kesken sekä suunnitella erilaisia malleja eläinlääkintähuollon kokonaisuuden järjestämiseksi. Työryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Ennen perustamistaan ryhmä kokoontui kerran keskustelemaan kunnallisen eläinlääkintähuollon järjestämisestä ja miten järjestämisessä voitaisiin paremmin huomioida yksityissektori. Ensimmäisessä kokouksessa työryhmä kommentoi ja ohjasi Mari Nevaksen selvityssuunnitelmaa eläinlääkintähuollon erilaisten nykyjärjestelyjen selvittämiseen, sekä tutustui kahden eri maakunnan eläinlääkäripalveluverkostoon. Toisessa kokouksessa työryhmä pureutui erityisesti eläinlääkäripäivystyksen kipupisteisiin. 3.5 Liiton toimisto Liiton puheenjohtajana toimi Päivi Lahti. Toimistolla olikuusi työntekijää. Toimiston henkilökuntaan kuuluivat kertomusvuonna ELL Marjatta Vehkaoja (toiminnanjohtaja), FM Anna Parkkari (tiedottaja ja toimituspäällikkö), OTM Liina Kujala (asiamies, työ- ja virkasuhdeneuvonta), varatuomari, OTM Annika Pohjolainen (asiamies, yrittäjä- ja ammatinharjoittajaneuvonta), OTM Maria Jokela, (perhevapaalla), yo-merkonomi Riitta Puro (assistentti) sekä KTM Anneli Itäluoma-Alanen (toimitussihteeri). 10

502 503 504 505 506 507 508 509 510 511 512 513 514 515 516 517 518 519 520 521 522 523 524 525 526 527 528 529 530 531 532 533 534 535 536 537 538 539 540 541 542 543 544 545 546 547 548 549 550 551 552 553 554 555 556 557 558 559 560 561 562 4. ULKOISET SUHTEET 4.1 Yhteydet yhteistyötahoihin 4.1.1 Yleistä Kertomusvuoden aikana liitto on ollut yhteistyössä eläinlääkärikuntaa lähellä olevien ja siihen vaikuttavien yhteisöjen, järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Neuvotteluja, tapaamisia ja muunlaista yhteydenpitoa on ollut muun muassa maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, valtionvarainministeriön, Eviran, Fimean, Helsingin yliopiston, Työterveyslaitoksen, Suomen Kennelliiton, Akavan ja akavalaisten liittojen, Kuntatyönantajat ry:n, MTK:n, eläinsuojelujärjestöjen, alan yritysten sekä eri poliittisten ryhmien edustajien kanssa. Liiton edustajat pitivät kertomusvuoden aikana yhteyttä useisiin kansanedustajiin. Lisäksi liiton edustajat ovat käyneet liiton nimeäminä asiantuntijoina eduskunnan valiokuntien kuultavana lainsäädännön valmistelun yhteydessä. 4.1.2 Lääkärikartelli Lääkärijärjestöjen yhteistyö toteutui entiseen tapaan Lääkärikartellin kautta. Lääkärikartellin hallitus kokoontui kuusi kertaa kertomusvuoden aikana. Päivi Lahti ja Marjatta Vehkaoja toimivat kartellin hallituksen jäseninä sekä Katri Kiviniemi ja Leena Oivanen varajäseninä. Lääkärikartellin hallitus on käsitellyt pääasiassa kunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen sekä puhelinreseptipalkkiojärjestelmään (Puhti) liittyviä kysymyksiä. Puhti on Lääkärikartellin liittojen jäsenille maksuton jäsenetu. Lääkärikartelli jatkoi lääkäriliittojen yhteistä luottamusmieskoulutusta, jolla vahvistetaan merkittävällä tavalla lääkäriryhmien yhteistä edunvalvontaa. 4.1.3 Eläinlääkäriyhdistykset Eläinlääkärien alakohtaiset erikoisyhdistykset ja alueelliset paikallisseurat ovat itsenäisiä yhdistyksiä, joiden kanssa liitolla on yhteistoimintaa muun muassa koulutus- ja järjestöasioissa. Lisäksi liitto on tarvittaessa pyytänyt valmistelussa oleviin asioihin eläinlääkäriyhdistysten lausuntoja. Yhdistysten yhteystiedot on koottu liiton verkkosivuille. Liiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja osallistuivat keväällä Eläinlääkärihygieenikkojen yhdistyksen koulutuspäiville Helsingissä. Puheenjohtaja osallistui Savo-Karjalan Eläinlääkäriseuran vuosijuhlaan. Puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja osallistuivat Pohjanmaan eläinlääkäriseuran 100-vuotijuhliin syyskuussa. Puheenjohtaja piti lisäksi liiton katsauksen EHY:n koulutuspäivillä, TEY:n ja SKELL:n koulutuspäivillä ja SKELL:n syyspäivillä. 4.1.4 Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys, EKY ry ja Suomalaiset eläinlääketieteen opiskelijat Tartossa, Suolet ry. Yhteistyö Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja suomalaisten Tartossa eläinlääketiedettä opiskelevien kanssa oli tiivistä. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden viidennelle vuosikurssille järjestettiin liiton kustantama verokurssi ja kuudennelle vuosikurssille kirjanpitokurssi. Viidennelle vuosikurssille järjestettiin myös kandi-ilta, jossa valmennettiin opiskelijoita ensimmäiseen praktiikkakesään. Ensimmäinen vuosikurssi vieraili liiton toimistolla syyskuussa. Puheenjohtaja Päivi Lahti piti valmistujaispuheen uusille eläinlääketieteen lisensiaateille tiedekunnan kevään juhlallisessa publiikissa. Liiton edustajina EKY ry:n vuosijuhlaan osallistuivat Päivi Lahti ja Elina Illukka. Liiton edustajana Suolet ry:n vuosijuhlissa Tartossa olivat Hanna Nurmi ja Olli Ruoho. Helsingin ja Tarton opiskelijoita rekrytointiin perinteisesti sähköisen järjestelmän kautta Eläinlääkäripäivien toimitsijoiksi. 4.1.5 Lääkärien työttömyyskassa Lääkärien työttömyyskassassa oli kertomusvuoden lopussa 21 231 jäsentä, joista eläinlääkäreitä oli 1 309. Vuoden 2017 jäsenmaksu oli 23 euroa. Työttömyysaste laski hiukan eläinlääkärien osalta kertomusvuoden aikana. Kassa maksoi ansiopäivärahaa 46 eläinlääkärille yhteensä 358 121,87 euroa. Päivärahaa maksettiin 4 193 korvauspäivältä keskimäärin 85,41 euroa päivässä. 11

563 564 565 566 567 568 569 570 571 572 573 574 575 576 577 578 579 580 581 582 583 584 585 586 587 588 589 590 591 592 593 594 595 596 597 598 599 600 601 602 603 604 605 606 607 608 609 610 611 613 614 615 616 617 618 619 620 621 622 623 Vuorotteluvapaalla oli 8 eläinlääkäriä. Työttömyyskassa maksoi vuorottelukorvausta 679 päivältä yhteensä 45 445,73 euroa. Keskimääräinen vuorottelukorvaus oli 66,93 euroa päivässä. Liikkuvuusavustusta maksettiin 45 päivältä yhteensä 1 458 euroa. 4.2 Liiton edustukset Liiton näkemykset ovat tulleet monipuolisesti esille edustajien kautta monissa työryhmissä ja sidosryhmissä. Liiton edustukset käyvät ilmi tämän kertomuksen liitteessä. 5. SUOMEN ELÄINLÄÄKETIETEEN SÄÄTIÖ (toimikausi 2017 2019) Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimi Liisa Kaartinen (Evira), varapuheenjohtajana Mari Heinonen (HYELTDK prof.) sekä jäseninä Kristiina Asplund (talouselämä), Jari Karlson (talouselämä), Miia Lindström (HYELTDK prof.), Olli Mäkelä, Marjatta Rahkio, Leena Suojala (maatalous) ja Martti Vaara (lääketiede). Säätiön asiamiehenä toimi Minna Rajamäki. Säätiö jakoi kertomusvuonna apurahoja yhteensä 182 400 euroa, josta tutkimusapurahoina 149 000 e ja matka-apurahoina 33 400 e. 6. TOIMINTA-ALUEET 6.1 Edunvalvonta Kunnan sopimusalueella liiton toimintaan vaikutti maakuntauudistus ja sen vaikutukset ympäristöterveydenhuollon organisoimiseen. Edunvalvontaa on harjoitettu tekemällä yhteistyötä Kuntatyönantajan kanssa kunnaneläinlääkärien palkkajärjestelmän uudistamistarpeiden ja -mahdollisuuksien kartoittamiseksi ja asettamalla tavoitteet loppuvuodesta alkanutta ja varsinaisesti alkuvuodesta 2018 käytävää Lääkärisopimuksen neuvottelukierrosta varten. Jäsenneuvontaan tulee paljon kysymyksiä kunnan praktikoiden palkkausjärjestelmästä, sillä palkkausjärjestelmä on epätavallinen yhdistelmä virkapalkkaa ja eläinten omistajien maksamia palkkioita. Kunnan praktikkoeläinlääkärin rooli viranhaltijana on ollut monesti epäselvä sekä työnantajan edustajille että eri viranomaistahoille. Päivystysjärjestelyihin liittyvät kysymykset kuten päivystyksistä maksettavat korvaukset sekä työsuojelulliset näkökohdat ovat myös säännöllisesti esillä jäsenneuvonnassa. Kysymyksiä on tullut paljon myös sivutoimiin liittyen. Valtion edunvalvonta keskittyi virastokohtaisten tarkentavien virkaehtosopimusten noudattamisen valvontaan. Jäsenneuvonnassa valtiolla työskentelevien jäsenten yhteydenotot ovat liittyneet pääasiassa valtion virastojen toiminnan uudelleenorganisoimiseen, työaikajärjestelyihin sekä työhyvinvointikysymyksiin. Liiton asiamies on toiminut Eviran JUKOn pääluottamusmiehen kummiasiamiehenä ja yhteistyö on ollut tiivistä. Yliopiston edunvalvontatyössä keskityttiin tavoittelemaan Yliopistollista eläinsairaalaa koskevien erillismääräysten päivittämistä seuraavalla työehtosopimuskaudella. Neuvottelut alkoivat loppuvuodesta. Jäsenneuvonnassa esillä ovat olleet lähinnä työaika- ja päivystysjärjestelyjen käytäntöihin sekä palkkajärjestelmiin liittyvät kysymykset. Yksityissektorin työsuhteisten edunvalvonnan keskeinen asia oli työehtosuosituksen uudistaminen. Eläinlääkäriasemilla työskentelevät olivat usein yhteydessä jäsenneuvontaan. Koska alalla ei ole sitovaa työehtosopimusta, eikä siten vähimmäisehtoja tai asiantuntevaa luottamusmiesverkostoa, on neuvonnan tarve suuri. Usein esillä olivat solmittavan työsopimuksen sisältöasiat eli mistä asioista vähintään kannattaa sopia sekä työaikaa, vuosilomaa ja palkanlaskentaa koskevat kysymykset. Työsopimusten muuttamiseen ja muuttamisedellytyksiin liittyvät kysymykset olivat myös esillä paljon. Yrittäjien edunvalvonnan keskeinen asia oli yrittäjäyhteistyön kehittäminen ja yrittäjien toimintamahdollisuuksien tukeminen. Yrittäjäyhteistyön kehittämiseksi tiedotettiin yrittäjävaliokunnan toiminnasta ja yrittäjiä koskevista asioista yrittäjäyhteistyösähköpostilistan kautta. Eläinlääkäriliitto liittyi kesällä 2017 Akateemisiin Yrittäjiin AKY:hyn ja tästä tiedotettiin aktiivisesti jäsenille. AKY:n kautta yrittäjäjäsenet voivat hakea Suomen Yrittäjien palvelupaketteja erityiseen jäsenhintaan ja voivat osallistua AKY:n järjestämiin yrittäjätapahtumiin -ja koulutuksiin. Yrittäjät ja ammatinharjoittajat käyttivät liiton neuvontapalvelua ahkerasti. Yrittäjien yleisimmät kysymykset koskivat asiakasvalituksia ja hoitovirheväitteitä sekä työnantajavelvoitteita ja erilaisia sopimus- ja neuvotteluongelmia. Ammatinharjoittajia askarruttivat erityisesti verotukseen, kirjanpitoon, Puhti-järjestelmään ja eläinlääkäriaseman kanssa tehtävään sopimukseen sekä vakuutuksiin liittyvät asiat. Liiton jäsenet ottivat yhteyttä neuvontaan myös verotus-, eläinlääkintäauto- ja kirjanpitoasioissa. 12

624 625 626 627 628 629 630 631 632 633 634 635 636 637 638 639 640 641 642 643 644 645 646 647 648 649 650 651 652 653 654 655 656 657 658 659 660 661 662 663 664 665 666 667 668 669 670 671 672 673 674 675 676 677 678 679 680 681 682 683 Praktiikkaa tekevien eläinlääkärien edunvalvonnassa kuluneena vuonna merkittäviä yksittäisiä asioita olivat eläinlääkintäauton veroedun puolustaminen sekä lääketukkukauppa Oriolan toimitusvaikeudet. Valtiovarainministeriö esitti elokuussa eläinlääkintäauton veroedun poistamista. Lausuntokierrokselle olevaan lakiesitykseen vaikutettiin niin yhteistyöllä kansanedustajiin kuin muihin järjestöihin, ja lausuntokierroksen jälkeen hallitus muutti esitystään siten, että eläinlääkintäautojen veroetu säilyy. Lääketukkukauppa Oriola otti käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän, minkä seurauksena lääkejakelu häiriintyi vakavasti useiden viikkojen ajaksi. Eläinlääkäriliitto osallistui Fimean, Oriolan, Apteekkariliiton, Yliopiston Apteekin ja Eviran välisiin puhelinkokouksiin kaksi kertaa viikossa alkusyksyn ajan yhteisen tilannekuvan muodostamiseksi Oriolan lääkejakelun toimivuudesta. Eläinlääkäriliitto teki jäsenilleen kaksi kyselyä, joissa selvitettiin jäsenten sen hetkisiä kokemuksia Oriolan lääkejakelun toimivuudesta sekä asiakaspalvelun tavoitettavuudesta. Kyselyjen tulokset olivat avuksi vaikutettaessa Oriolan toimiin tilanteen korjaamiseksi. 6.2 Liiton lausunnot ja kannanotot Tammikuussa Eläinlääkäriliitto julkaisi näkemyksensä Luonnonvarakeskuksen selvityksestä eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä. Liitto moitti selvityksen rajausta vain kunnallisiin eläinlääkäripalveluihin, vaikka kyseessä on eläinlääkintähuollon kokonaisuus, jossa eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta sekä alkutuotannon elintarvikevalvonta linkittyvät kiinteästi eläinlääkäripalveluihin ja päivystykseen. Kokonaisuus tulisi huomioida eikä arvioida vain osaa siitä. Maaliskuussa Eläinlääkäriliitto otti kantaa eläinsuojeluvalvonnan järjestämiseen korostaen eläinlääkärin asiantuntemusta valvonnassa. MMM oli teettänyt selvityksen, jossa laskettiin eläinsuojeluvalvonnan hintaa sen mukaan, mikä on valvojan koululutustaso. Tehokasta ja vaikuttavaa valvontaa voi tehdä vain asiantunteva eläinlääkärivalvoja. Eläinlääkäriliitto ja Lääkäriliitto lähettivät maakuntien muutosjohtajille ja muille maakuntavalmistelijoille yhteisen kannanoton ympäristöterveydenhuollon ja sen sote-yhteistyön merkityksestä. Kirjeestä tiedotettiin myös jäsenille heidän omaa vaikuttamistyötään varten. Huhtikuussa Eläinlääkäriliitto lausui eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle sekä maa- ja metsätalousvaliokunnalle maakuntalakeihin liittyen. Ympäristöterveydenhuollon itsenäistä asemaa maakunnan organisaatiossa korostettiin. Myös eläinlääkäripalveluille kaavaillun yhtiöittämisvelvoitteen aiheuttamia ongelmia kuvailtiin. Toukokuussa valtuuskunta valmisteli kannanoton koiranjalostuksesta, erityisesti brakykefaalisten rotujen ongelmista ja niihin puuttumisesta. Aihe nousi esiin eläinlääkärien Flutteri-palstalla Facebookissa ja valtuuskunta halusi nostaa aiheen julkiseen keskusteluun. Kesäkuussa lausuttiin maakuntauudistukseen liittyvästä MAKU II-lakipaketista. Lakipaketissa olivat muiden muassa elintarvike-, eläinsuojelu-, ja eläintautilaki sekä laki eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä. Liitto korosti erityisesti sitä, että maakunta ei voi olla eläinsuojelu- ja eläintautilaissa viranomainen vaan viranomaisen pätevyydestä on säädettävä tarkemmin. Eläinsuojelu- ja eläintautilain mukaiset viranomaistehtävät tulee osoittaa maakunnan virkasuhteiselle eläinlääkärille. Kesäkuussa julkaistiin Helsingin Sanomissa puheenjohtajan yhdessä SEY:n ja MTK:n edustajien kanssa allekirjoittama mielipidekirjoitus julkisista eläinlääkäripalveluista ja yhtiöittämisvelvoitteen haitallisista vaikutuksista palvelun saatavuudelle. Kirjoitus kirvoitti jäsenistöstä laajasti sekä kiitosta että kovaa kritiikkiä. Syyskuussa lausuttiin autoverolain muuttamisesta valtiovarainministeriölle. Laajassa lausunnossa perusteltiin eläinlääkintäauton veroedun hyödyllisyyttä kotimaiselle ruuantuotannolle sekä eläinlääkäripalvelujen järjestämiselle sekä osoitettiin lakiluonnoksen perusteluissa olevia asiavirheitä. Lokakuussa arvioitiin esitystä Ruokaviraston perustamisesta ja lausuttiin muun muassa viraston perustamisen ja organisoitumisen liian kireästä aikataulusta sekä edellytettiin asiantuntijuuden korostamista virkoja täytettäessä. Marraskuussa valtuuskunta halusi muistuttaa maakuntavalmistelijoita ympäristöterveydenhuollon merkityksestä ja nostaa julkiseen keskusteluun ympäristöterveydenhuoltoa ja tautivalmiutta kannanotollaan Virkaeläinlääkärit vartioivat yhteistä terveyttä. Eläinlääkäripäivien avajaispuheessa puheenjohtaja kertoi edunvalvonnan painopisteistä sekä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta erityisesti ympäristöterveydenhuollon asemaan maakuntauudistuksessa, kunnaneläinlääkärijärjestelmän uudistamisen valmistelusta sekä yksityissektorin edunvalvonnasta. Puheenjohtaja kiitti aktiivisia luottamustoimisia jäseniä, jotka ovat liiton toiminnan vaikuttavuuden näkökulmasta äärimmäisen tärkeitä. Maa- ja metsätalousministeriö - Lausunto asetuksesta tuettavaa rakentamista koskevista sikaloiden toiminnallisista ja rakennusteknisistä vaatimuksista - Lausunto laiksi Ruokavirastosta ja eräistä siihen liittyvistä laeista 13