ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja
Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto Kesämökit Alkutuotannon työpaikat Maatalous- ja puutarhayritysten määrä Maa-ala VÄESTÖ Työpaikat Jalostuksen työpaikat 9,2 9,1 10,1 16,1 16,1 18,9 20,8 25,4 24,6 24,5 35,6 45,1 *) Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo 14.8.2018 0 10 20 30 40 50 %-osuus koko maasta 2
Liikenneyhteyksien kehittäminen on teollisuuden yritysjohtajien mielestä tärkein keino, jolla julkinen valta voi vaikuttaa aluekehitykseen Lähde: Keskuskauppakamari, Alueiden kilpailukyky 2016 Yritysten näkökulma
Positiivista Itä-Suomessa Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö (Etelä-Karjala) Kuntien tukitoimet ja yrityspalvelut (Kuopio) Joka toinen Etelä-Savossa toimivista yrityksistä arvioi, että työvoimakustannusten alentuminen on vaikuttanut yrityksen sijaintiin tai toimintaedellytyksiin erittäin paljon tai paljon. Pohjois-Karjalassa toimivilla yrityksillä sama näkemys. Itärajan ja Pietarin läheisyys (Etelä-Karjala) rantatonttien saatavuus (Etelä-Savo)
Itä-Suomen liikennestrategia Päämäärät Liikkuminen ja kuljettaminen on turvallista Elinkeinoelämän kuljetusketjut ovat kustannustehokkaita Liikkumistarpeiden tyydyttämiseen on realistisia vaihtoehtoja Tavoitteet: tärkeimpien kuljetusten kustannustehokkuuden parantaminen sekä arjen liikkumisen ja matkustamisen helpottaminen Elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkeiden teiden liikennöitävyyden turvaaminen Uudet monipuoliset liikennepalvelut arjen matkoja varten Liikkumista ja kuljetuksia helpottamaan kehitetään reaaliaikaista tietoa hyödyntäviä mobiileja palveluita
Itä-Suomen kärkihankkeet Kärkiasiat ja -hankkeet Uusia liikennepalveluita kehitetään ja kokeillaan rohkeasti. Palveluiden perustaksi tarvitaan kunnossa oleva infrastruktuuri ja toimivat tietoliikenneyhteydet Tiehankkeet: o Valtatie 5 Mikkeli Juva o Valtatie 23 Varkaus Viinijärvi o Valtatie 5 Leppävirta Kuopio Rata- ja vesiväylähankkeet: o Kuopion ja Joensuun ratapihojen kehittäminen o Savon ja Karjalan ratojen kehittäminen o Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen
Pohjois-Savo hyvässä vauhdissa Aluetalous on kehittynyt Pohjois-Savossa viime vuosina koko maata paremmin. Pohjois-Savo on onnistunut kääntymään vahvalle kasvu-uralle taantuman jälkeen. Vuosina 2006-2016 liikevaihdon kasvu on Pohjois-Savossa ollut 2,1 % vuodessa, koko maassa 2,0 %. Vuonna 2016 Pohjois-Savossa yritysten liikevaihto kasvoi 3,5 %. Koko maassa liikevaihdon kasvu oli 2,4 % Kasvun vetureina ovat olleet mekaaninen puutuoteteollisuus, rakentaminen ja metalliteollisuus. Myös elintarviketeollisuus on onnistunut löytämään uusia markkinoita Venäjäpakotteiden seurauksena. Pohjois-Savossa yritysten liikevaihdon muutos tammi-kesäkuussa 2017 oli +7,2 % ja koko maassa +6,8 %. Kaikilla seuduilla liikevaihdon kasvu oli suurta.
Marjantuotanto Maidontuotanto Naudanlihantuotanto Vesistöala Puuston vuotuinen kasvu Alkutuotannon työpaikat Maatalous- ja puutarhayritysten määrä Käytössä oleva maatalousmaa Kesämökit Maa-ala Eläkkeensaajat 65 vuotta täyttäneet Jalostuksen invest. yhteensä Tutkinnon suorittaneet VÄESTÖ Työpaikat 0-14-vuotiaat Palvelujen työpaikat Jalostuksen työpaikat Yöpymisten lukumäärä BKT Yritysten lkm Teollisuuden jalostusarvo Yritysten perustaminen Teollisuuden vienti Tutkimus- ja kehitt.toim. menot 9.8.2018 Pohjois-Savon profiili (%-osuus koko maasta) 10,4 9,0 8,1 7,1 6,6 6,3 5,5 5,2 5,0 4,7 4,6 4,5 4,2 4,1 4,1 4,0 3,8 3,7 3,6 3,3 3,3 2,4 2,4 14,2 13,4 25,5 0 5 10 15 20 25 30 % koko maasta
8 mrd uusiin liikennehankkeisiin 2004-2017, Itä-Suomi heikoilla Liikennehankkeet 2004-2017/asukas Väestö Milj. /as. Pohjois-Suomi 666 160 1 071 1 071 000 000 1 608 Länsi-Suomi 1 954 377 1 844 1 844 000 000 944 Itä-Suomi 560 836 463 463 000 000 826 Etelä-Suomi 2 321 924 4 516 4 516 000 000 1 945 Koko maa 5 503 297 7 894 7 894 000 000 1 434 Lähde: Maaseudun tulevaisuus, Niklas Holmberg, 2017 (LVM)
NOPEA ITÄRATA Nopea oikorata itään lentokenttä-porvoo- Kouvola -kautta palvelee Helsingin ja Pietarin 2,5 h junaa sekä Savon ja Karjalan radan kaupunkeja
TULEVAISUUDEN ALUERAKENNE
VAIKUTUSALUEELLA SUOMESSA HELSINGIN ULKOPUOLELLA n. 1 MILJ. IHMISTÄ PORVOO-KOUVOLA OIKORATA ITÄ-SUOMEN VIISI MAAKUNTAA JA NELJÄTOISTA KAUPUNKIA JA KOUVOLA SEKÄ PORVOO Viidessä maakunnassa + Kouvolassa + Porvoossa asukkaita oli noin 896 000 vuonna 2017. Kartalla näkyvissä kaupungeissa asukkaita oli noin 656 000 asukasta vuonna 2016.
Kysyntä ja tarjonta Helsinki-Lahti- Kouvola on kaksi kertaa vilkkaammin liikennöity yhteys kuin Helsinki-Turku Savon ja Karjalan radan kysyntäpotentiaali ei ohjaudu vielä junaliikenteeseen sen hitauden johdosta (Kuopio- Helsinki 4 h, Seinäjoki-Helsinki 2,5 h)
Saavutettavuudessa jäljessä, Kouvolan solmu kehittyy
NOPEA ITÄRATA Kouvolan kautta Helsinki-Pietari 2 h 30 min, lentoasemalta 2 h 15 min Helsinki-Kuopio n. 3 h ja Helsinki-Joensuu n. 3 h Vaihtoehdot maksavat 1-2 mrd (itärata), lentorata lisäksi Pääradan kapasiteetti Keravalta etelään kasvaa ja mahdollistaa maankäytön tiivistämisen Helsingin metropolialue ja työssäkäyntialue kasvaa kansainvälisessä vertailussa 2012 Liikennevirasto, Nopea raideyhteys itään selvityksestä
NOPEA ITÄRATA, Savon ja Karjalan radan kannalta Radan rakentaminen uuteen käytävään on edullisempaa kuin vanhaan käytävään Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntakaavoihin päivitettävä ohjeellinen ja yhteystarvemerkintä ratamerkinnällä Selvitykset Liikenneviraston kanssa (aluetaloudellinen, kehityspolku, hankeyhtiö) Ratojen lähiaikojen parantamiset toteutettava ennen NOPEA ITÄRATA valmiiksi vuonna 2030 Kustannusarviot vuodelta 2008