Saamelainen nykykirjallisuus Lajien ja kielten kirjoa Kaisa Ahvenjärvi, Jyväskylän yliopisto 9.8.2018 Oulu
Saamelainen nykykirjallisuus Monikielistä ja ylirajaista kirjallisuutta Eri saamen kielten lisäksi julkaisukieliä suomi, ruotsi, norja, tanska ja venäjä Saamelaista kirjallisuutta ei määritä kirjoituskieli vaan kirjailijan saamelaisuus Kielellä silti avainasema: 2/3 kirjailijoista julkaisee saameksi Nykyään Norja keskeinen maa: useita saamelaiskustantamoja, eniten kirjailijoita, merkittävä valtion tuki
Saamelaiset, Pohjolan alkuperäiskansa Saamelaisia 60 100 000 Norjassa 40 000 60 000 Ruotsissa 20 000 25 000 Suomessa 8000 10 000 Venäjällä 2000 4000 Saamelaiskieliä yhdeksän: etelä-, uumajan-, luulajan-, piitimen-, pohjois-, inarin-, koltan-, turjan- ja kildininsaame Saamenpuhujia 30 000 35 000, joista pohjoissaamen puhujia 20 000 25 000 Suomessa puhutaan myös inarin- ja koltansaamea, joilla molemmilla n. 300 puhujaa
Sápmi, Saamenmaa Saamelaisalue Sápmi yltää Keski- Ruotsista Kuolan niemimaalle Suomessa yli 60% saamelaisista asuu Sápmin ulkopuolella, alle kouluikäisistä yli 70%
Saamelaisen kirjallisuuden historiaa Kirjallisuuden pohjana rikas suullinen perinne, tarinankerronta ja joikurunous 1900-luvun alun pioneereja Pedar Jalvi (1888 1916): Muottačalmmit, 1915 (Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita, 2017) Johan Turi (1854 1936): Muittalus samid birra, 1910 (Kertomus saamelaisista, 1979) 1970-luku: saamelaiskirjallisuuden läpimurto, kantaaottava kirjallisuus 1980- ja 1990-luku: kultakausi, valtalajina proosa 2000-luku: vahvimpia lajeja runous ja lastenkirjallisuus, jota 2/3 julkaistusta kirjallisuudesta
Saamelaiskirjallisuuden temaattisia painopisteitä Perinteisen elämäntavan murros ja modernisaation paine Asuntolasukupolven kuvaukset kouluvuosista Luonto ja ympäristöeettiset kysymykset Saamelaiskansallinen tematiikka, poliittisuus ja kantaaottavuus Universaalit aiheet (äitiys, rakkaus, suru )
Saamelaisia nykyklassikoita Nils-Aslak Valkeapää (1943 2001) Runoteoksia: Ruoktu váimmus -trilogia, 1985 Beaivi, áhčážan, 1988 (Aurinko, isäni, 1992) Eanni, eannážan, 2001 (The Earth, My Mother, 2018)
Saamelaisia nykyklassikoita Kirste Paltto (s. 1947) Kirjoittanut romaaneja, novelleja, runoja, näytelmiä, lasten- ja nuortenkirjoja Romaanitrilogia Guhtoset dearvan min bohccot, 1987, Guržo luottat, 1991, Násttit muohtagierragis, 2007 Nuortennovelleja: Ale fal muital, 2013 Rikosromaani: Gávdnui guhkkin váris, 2015
Saamelaisia nykyklassikoita Rauni Magga Lukkari (s. 1943) Runoteoksia: Losses beaivegirji, 1986 Mu gonagasa gollebiktasat, 1991 Árbeeadni, 1996
2000-luvun kirjallisuutta Ann-Helén Laestadius: Tio över ett, 2016 >> August-palkinto 2016 Máret Ánne Sara: Ilmmiid gaskkas, 2013 >> Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon ehdokas 2014 Niillas Holmberg: amas amas amasmuvvat, 2013 >> Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ehdokas 2015
Hege Siri: et øyeblikk noen tusen år (2009)
Kieli äiti ei joikaa mutta hän opettelee kieltä minun äidinäitini ei joikaa mutta hän puhuu kieltä minun isäni ei joikaa hän puhuu norjaa minun isänisäni ei joikaa hän laulaa virsiä minä joikaan mutta en ymmärrä kieltä minun tyttäreni joikaa ja puhuu kaikkia kieliä
Sigbjørn Skåden: Prekariáhta lávlla, 2009
Sigbjørn Skåden: Prekariáhta lávlla, 2009 [--] enää laita mun kortille hey en edes uskonut että lisää katkarapusalaattia ho näkisin sinua enää älä turhaan säästele hey ho ja kun nyt taas tavataan hoka hoka hey vastaa nyt pehmo-intiaani likainen cowboy kuuluuko heioloolaa heioloolaa näkyykö loo elämä menossa ja vaarat kuolema tulossa ystäväni ja mihin helvettiin on mennyt valkeat kuin falturalturaltura kaikki kuin selvä mohikaani mihin helvettiin ja how how huuuuunka elämän täytyy romahtaa elämän päälle ja hunka hunka hey kaikki täytyy uudistaa ja uusi taito uusi maailma syntyy minusta volvovolvovolvovolvovolvovolvo meistä ja looolonkololonkolololololooo valkoiset vaarat romahtavat ja rakas valkoiset vaarat muista nyt hey ho ja liikkeeni lunna lunna kaunis kiinalainen muista nyt lunna lunna lunna laa että olin luonasi oo minun rakas oo että olin ja oooooo uuuuuu tervetuloa suuuuu-u-u-uuuu-ustaaa minun pikku kulta en koskaan lakkaa laulamasta näkemisiin ja heioloonkolaa ja autiot vaarani ja ja ja ja ya ya ya ya yah yah yah yah hear me now! [--]
Laululyriikoiden runoutta SOFIA JANNOK AMOC JA AILU VALLE
Saamelaiskirjallisuuden haasteita Saamenkielisen lukijakunnan pienuus, erityisesti nuorten lukijoiden vähyys Nuorten kirjailijoiden harvalukuisuus ja saameksi kirjoittamisen haasteet >> Vrt. muiden taiteenlajien (musiikki, elokuva) vetovoimaisuus ja kansainvälinen menestys Kirjailijan- ja kääntäjäntyön, kustantamisen ja kirjallisuuden levittämisen taloudelliset ongelmat Saamelaisen kirjallisuuskritiikin vähäisyys Marginaalinen asema valtakulttuurin kirjallisella kentällä >> Pohjoismaisten käännösten riittämättömyys >> Teosten saatavuuden ongelmat saamelaisalueen ulkopuolella (kirjastot, kirjakaupat) >> Suomen kirjailijaliiton jäsenyys suljettu saamelaisilta
Saamelaiskirjallisuuden vahvuuksia Alkuperäiskansojen kirjallisuuden kentällä omakielinen saamelaiskirjallisuus on poikkeuksellisen elinvoimaista ja monipuolista Saamelaiskirjailijat tekevät yhteistyötä yli valtakunnanrajojen (esim. Sámi girječálliid searvi) Nuorten kirjoittajien tukemiseksi on toteutettu useita kirjoittajakursseja Lastenkirjallisuutta julkaistaan ja käännetään suhteellisen paljon Saamelaiskirjallisuutta tutkitaan aiempaa enemmän Saamelaiskirjallisuus on saanut lisää kansainvälistä näkyvyyttä >> Turun (2016) ja Frankfurtin (2014) kirjamessut >> Saamelainen kielialue on mukana Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ehdokasasettelussa >> Saamelaiskirjallisuudelle myönnetään kohdennettuja käännöstukija ja käännökset herättävät kiinnostusta valtakulttuureissa
Saamelaista kirjallisuutta suomeksi Runoja Inger-Mari Aikio-Arianaick: Suonet, 2009 (Suom. Inger-Mari Aikio-Arianaick & Irene Piippola) ja Beaivváš čuohká gaba Aurinko juo kermaa, 2014 Niillas Holmberg: Jos itseni pelastan itseltäni, 2015 Rauni Magga Lukkari: Äitejä, tyttäriä, 2013 (Suom. Kaija Anttonen) Nils-Aslak Valkeapää: Aurinko, isäni, 1992 (Suom. Pekka Sammallahti) En laske, en koskaan. Kokoelma saamelaista runoutta, 2015 (Suom. Kaija Anttonen) Tuulisolmut. Valikoima saamelaista nykyrunoutta, 2018 (Suom. Kaisa Ahvenjärvi)
Saamelaista kirjallisuutta suomeksi Romaaneja ja elämäkertoja Siiri Magga-Miettunen: Siirin kirja, 2002 ja Siirin elämä, 2006 Kirsti Paltto: Voijaa minun poroni, 1986, Juokse nyt naalin poika, 1993 (Suom. Eino Kuokkanen) ja Tähtiä hangella, 2012 Jovnna-Ánde Vest: Poropolku sammaloituu, 1990 (Suom. Eino Kuokkanen) ja Perilliset, 2007 (Suom. Jovnna-Ánde Vest) Kerttu Vuolab: Valon airut, 2015. Suom. Riitta Taipale
Saamelaista kirjallisuutta suomeksi Lasten- ja nuortenkirjallisuutta Ante Aikio: Jänkäjärven syöverit, 2013 ja Lovi, 2015 Harald Gaski & Lars Nordström: Seitsemän veden joiku, 2009 (Suom. Irene Piippola) Ann-Helén Laestadius: Terkkuja Sopperosta, 2017 (Suom. Kaija Anttonen) Rauna Paadar-Leivo: Pieni puolatyttö Jokŋanieiddaš, 2015 (Suom. Kaija Anttonen) Kerttu Vuolab: Sataprosenttinen, 2014 (Suom. Irene Piippola)
Lisätietoa saamelaisesta kirjallisuudesta Ahvenjärvi, Kaisa 2017: Päivitettyä perinnettä. Saamelaisen nykyrunouden saamelaiskuvastoja. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Avain. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 3/2015. Saamelaiskirjallisuuden teemanumero. Toim. Viola Parente-Čapková & Kati Launis. Hirvonen, Vuokko 2010: Saamelaiskirjallisuus. Teoksessa Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria. Toim. Sinikka Carlsson, Liisi Huhtala, Sanna Karkulehto, Ilmari Leppihalme & Jaana Märsynaho. Helsinki: SKS. Hirvonen, Vuokko & Kuokkanen, Rauna 2015: Čáŋa gillii! 2. Sámi girjjálašvuohta dál ja ovdal Saamelainen kirjallisuus ennen ja nyt Sami Fiction now and then. Rovaniemi: Rovaniemen kaupunginkirjasto. Lehtola, Veli-Pekka 1995: Saamelaiskirjallisuus vanhan ja uuden risteyksessä. Teoksessa Marginalia ja kirjallisuus. Ääniä suomalaisen kirjallisuuden reunoilta. Toim. Matti Savolainen. Helsinki: SKS. Lehtola, Veli-Pekka 2013: Saamelaiskirjallisuus kriisissä? Teoksessa Suomen nykykirjallisuus 1. Lajeja, poetiikkaa. Toim. Mika Hallila, Yrjö Hosiaisluoma, Sanna Karkulehto, Leena Kirstinä & Jussi Ojajärvi. Helsinki: SKS. Magga, Anne-Maria 2010: Saamelainen nykyrunous. Tuli&Savu 3/2010. Mattila, Hanna 2015: Saamelainen runous eilen ja tänään. Teoksessa En laske, en koskaan. Kokoelma saamelaista runoutta. Toim. ja suom. Kaija Anttonen. Inari: Kieletär. https://samiskbibliotektjeneste.wordpress.com. Norjan- ja pohjoissaamenkieliset esittelyt kaikesta julkaistavasta saamelaiskirjallisuudesta