Tampereen seutukunnan maanmittauspäivät Ikaalisissa 17.-18.3.2010. Torstai 18.3.2010 klo 9.45 Vettä ja Väärinkäsityksiä Projektiarkkitehti Jouko Seppänen Näsijärven laskusuunnan muutos Kokemäenjoen vesistö Tämä oli luonnolta virheetön suoritus joskus 7500 vuotta sitten Näsijärvi Pyhäjärvi 1
8000-7500/5100 suomusjärvenkulttuuri, Unto Salo, Ajan ammoisen oloista, 2008, s 27 Kokemäenjoen vesistö Kokemäenjoki muodostuu kahdesta pääreitistä: Näsijärven reitistä sekä Pyhäjärven-Vanajan reitistä, joka jatkuu Längelmäveden ja Hauhon reiteille. Lisäksi kolmantena reittinä on Ikaalisten reitti. 1. Harju puhkesi ja Tammerkoski syntyi? Myytti? 2
Tampereen seudun topografiaa myös vesialueilta Kallioperän ruhjealueet näkyvät myös Näsijärven pohjassa Suomen Geologinen tutkimuskeskus GTK Kallio puhkesi? Kiillegneissiä ja suonigneissiä Kvartsi- ja granodioriittia Mältinranta Mältiranta on osa Tampereen Näsijärven etelärannan voimakaspiirteistä kallioaluetta. Kallio jatkuu Aitolahdesta Pyynikin harjun poikki Pyhäjärven rantaan. Kallio on vuosituhansia padonnut maan kohoamisesta seurannutta Näsijärven altaan vedenpinnan kohoamista. Mältinrannan Tammerkosken puoleiset kalliot ovat olleet Näsijärven etelärannassa olleen kallioportin seinämää. Se tekee Mältinrannan kalliomuodoista Tampereen myöhemmän kehityksen kannalta merkittäviä. Kallioita on sittemmin parin sadan vuoden aikana useaan otteeseen louhittu ja muokattu. Tampereen historia 1, s. 36, Pentti Ahonen toteaa, että Tammerkosken synty-, puhkeamisajankohdan ajoitushaarukka on noin 5400-6900 vuotta sitten. kuva copyright Jouko Seppänen 3
Muinais-Näsijärvi, +97.00 +100.00 Kallio siellä mihin Näsijärvi etelässä nojasi +105.00 Tammerkosken yläjuoksulla, koskenniskalla on ollut Näsijärven etelärannan Tahmelasta Aitolahteen ulottuvassa Näsijärven allasta padonneessa kalliojaksossa ympäristöänsä matalampi kohta. Kosken kohta on myöhemmistä ruoppauksista huolimatta ollut todennäköisesti alin kohta. Tästä on näkyvissä silokalliolaikut Mältinrannassa vain vajaan metrin ylempänä nykyistä Näsijärven keskiveden korkeutta. 4
Mältinrannan silokallion oloisia kalliopintoja Tammerkosken yläjuoksun pintakalliot ennen Tammerkosken ruoppausten alkamista 1817 Näsijärven nykytaso +95.20 +94.40 Nykytilanne 2008 Kansallisarkisto, Jouko Seppänen 2008 1817 5
Koskenniska 1820 1820 Tammerkosken yläjuoksun tilanne 1869 Kansallisarkisto, Jouko Seppänen 2008 1869 6
Koskenniskan köngäs 2006 2006 Patotyömaa 2010 7
Tammerkoski-järven allas näkyy nykyisessäkin topografiassa Tammerkoski-järven ranta- ja pohjasavikkoa nykyisissä perustuskaivannoissa Uuden rautatiealikulkutunnelin Pendoliino-rakennuksen kohdalla savikerroksen pinta on n.+90.00 8
+95.00-käyrä ennen vuotta 1900 Tammerkoskijärvi joskus 7600 vuotta sitten Kalevanharjun notko näkyy edelleen Tampereen yliopiston pohjoispuolella 9
Puhkesiko harju? Ortodoksinen kirkko valmistui 1898 RATINAN HARJU Ratinan maastokäyrät ehkä vuodelta 1880 Ratinan niemi 1932 Ratinan niemi 1946 10
HÄMEENPUISTO 10.5.2010 Puhkesiko harju? PYYNIKIN HARJUN ITÄPÄÄ Tampereen seudun topografiaa myös vesialueilta Kallioperän ruhjealueet näkyvät myös Näsijärven ja Pyhäjärven pohjassa Suomen Geologinen tutkimuskeskus GTK 11
+46,5 Vaikuttava syy harjun puhkeamiseen eteläpuistossa 12
Tampere nimi 2. Myllypuro <> Tammerkoski Tamarakoski, Tamrekoski, Tamerekoski Myllypuro Myllypuron suisto +160 meren pinnasta, aina kuiva maa +126-128 meren pinnasta, Yoldianmeren muinaisranta Myllypuron suisto Onko myllypuro ollut joskus suuri koski, joka on muodostanut oman suiston Pyhäjärveen: Pitkäniemi, Villilän saari +114 meren pinnasta, Ancylusjärven muinaisranta +105 meren pinnasta Pyhäjärven pinta +77 meren pinnasta 13
kartassa Myllypuro laskee Maaveräjän lahteen 1902-03, Toivo Borgenström, Harjun jakokunta mittaus, Kalkku, Villilä, Tampere, kaupunginarkisto,js 1662 Tamrekoski 1690 Tamerekoski 1733 Tamarakoski Nesyervin ja Pyhejervin välisen joen yli silta Näsijärvi ja Pyhäjärvi samaa järveä Näsijärven ja Pyhäjärven Välissä kannas Tammerkoski sana oli kirjoitettu eri muodoissa suomeksi 1600-1700-luvun karttoihin Tammerkoski oli sijoitettu nykyisen Myllypuron kohdalle 14
15
1841 Mitä väärinkäsityksen takana? Oliko kyse Mouhijärven haarasta Vai sijaitsivatko Tammerkosken 1500-luvun 5 myllyä MYLLYpurossa Kulovesi 1690 3. Tammerkosken vanha uoma ratakuilussa 16
1720-luvun lopun ehdotettu kosken ohittava kanavareitti Käytetty mittauskartta (SUPA) 17
Tampereen ydinkeskustan alla olevan kalliopinnan syvyys kertoo, että Mältinrannan kohta on ollut todennäköisesti ainut paikka, josta vesi on kallion ja maan estämättä päässyt kulkemaan Toinen kalliopinnan suhteen mahdollinen kulkureitti maata liikaa Naistenlahden eteläpuolella Ratapihan kohdalla kalliopinnan korkeus on matalimmillaan +100, Joten sen läpi ei vesi ole päässyt 18
4. Tammerkosken vanha uoma Ritakadun vieressä Vuohenojan yläjuoksua Alasjärvi 19
5. Jaakko Kääntösen artikkeli Tammerkoski-lehdessä 1967 vesien kulkemisesta Jaakko Kääntösen artikkeli vesien kulkemisesta 20
Ronganoja on ollut olemassa, mutta on tuonut vesiä lähinnä Tuomikallion luota 1822 21
Ronganojan laakso 2006 1890 2008 22
Muinais-Näsijärven pinta on ollut noin +97. Jotta Näsijärvi olisi purkautunut muualta kuin Mältinrannasta, olisi Näsijärven pinnan ollut noustava yli +105. 23
Alasjärvi 6. Veneellä Roineesta Pyhäjärveen veneellä Pyhäjärvestä Roineeseen 24
Tampereen historia 1, Voionmaa 1929, s.17 Veneellä Pyhäjärvestä Messukylän kirkolle Ei ole myytti! 25
Pyhäjärveltä Iidesjärveä pitkin Messukylän vanhalle kirkolle 1914 +80.00 +88.00 Vuohenojan törmän ylin reuna on n.+95.00 Että Pyhäjärven pinta olisi ollut Kaukajärven tasossa +88.10, ei ole todennäköinen Vuohenojan kivikautiset asuinpaikat ovat olleet +78.00 - +85.00 26
Kaukajärvestä on Todennäköisesti päässyt veneellä Pyhäojaa ja Takahuhti-järveä pitkin Vuohenojan suulle. Vuohenoja on ollut todennäköisesti järeämpi koski kuin nykyisin, eikä sitä ole varmaankaan päässyt nousemaan Kangasalan tienoo 1650-luvulla 1604 Iharinkoski murtautui ja Längelmäveden pinta laski n. 4m 1830 Kaivannon kanava purkautui ja Längelmäveden pinta laski 1,5m Roineen tasoon Roine on Valkeakosken kautta yhteydessä Vanajaveden kautta Pyhäjärveen 27
Kangasalan puolella olevien vesien korkeuksia X. Ekstraa kadonneet järvet Kadonneet järvet ja kulkureitit Hauholaiset? Possijärvi Jankan järvi 28
Possijärvi Possijärvi oli vielä 1800-luvulla selvästi Nimettynä merkitty karttoihin 1776-1805 1776-1805 1855 Takahuhti-järvi Tampereen seutu 1650-luvulla Kansallisarkisto / Jouko Seppänen 1650 29
Takahuhti-järvi Mikä oli karttaan merkitty järvi Pyhäojan pohjoispuolella, jonka pohjoispuolella oli asutusta. Se ei ollut Alasjärvi. Tampereen seutua 1650-luvun kartassa Kansallisarkisto / Jouko Seppänen 1650 Tampereen topografiassa paikka näkyy alavana 30
Jos Kaukajärvessä on ollut yli 1m nykyistä enemmän vettä, on Pyhäojan alue ollut matalaa järveä Takahuhdin tulvaniityt Maaperäkartassa alue on laajaa savikkoa Savikkoalueet Takahuhdin kylä Messukylän kylä 31
Takahuhti Messukylä Kuninkaankartastossa 1780 1912 Messukylä 32
1937-39 Messukylä asemakaavamittaus KAMI arkisto Takahuhti Messukylä tänään Muinainen Takahuhti Messukylän kirkko 1443 Vanha Messukylän kylä 2008 33
Nykyisin Takahuhdista Jankan tulvaniitylle Mistähän johtuu, että hauholaiset asettuivat juuri näiden kadonneiden järvien alueelle? - Tulvaniityt - HUHTI - viljelyn tulo alkoi tulvaniityillä - risteyspaikoille asetuttiin 34
Hauholaiset Tammerkosken ja Hauhon välinen yhteys Tampereen historia, Voionmaa, 1929, s.31-33 Hauhon seudun nimiä esiintyy: Härmälässä Hauhulan talo, Messukylän Takahuhdissa Hauholainen -nimisiä talollisia, Takahuhdissa Huikas ja Euttu talot Suur-Hauholla Huikkala ja Euttujärvi Aitolahdessa Keso, Laalahti, Sorila ja Nurmi Suur-Hauholla Keso, Lajalahti, Sorratinniemi ja Nurmi Ylöjärvellä Kukkola, Ilmari, Teivaala, Lakkala ja Intti Suur-Hauholla Kukkola, Ilmoila, Laipateivanjärvi, Lakkola ja Inttilä Erämaankäynti ja kauppa Onko pohjoisen erämaihin kulkeneet yhteydet Näsijärven länsipuolelta Lielahdesta, Niemestä, Reuharista Kuruun ja itäpuolelta Messukylästä Takahuhdin, Teiskon kautta Ruovedelle nähtävissä tässä 1400-1500- lukujen nimiyhteydessä? Rahola, Tohloppijärvi, Epilänharju, Possijärvi, Teivaala, Ryydynpohja ja Niemi harjutieyhteydeltä pohjoiseen erkanevine eräteineen lännessä muistuttaa maantieteellistä asetelmaa Lahdesjärvi, Messukylänkylä, Pyhäjärvi-Iidesjärvi-Kirkkosuo, Kalevankangas-Messukylän-Vilusen-harju, Pyhäjoki-Hautalampi-vesistö, Takahuhti harjutieyhteyttä pohjoiseen erkanevine eräteineen. Pohjoiseen suuntautuneet tieyhteydet Kuninkaan kartasto 1780 ja kadonneet järvet 35
Laatokan ja Pohjanlahden välinen muinainen kulkuyhteys Kampakeraaminen aika yli 3000 vuotta sitten. Kangas-sana on ajoitettu vasta pronssikautiseksi, germaaniseksi lainasanaksi ja se viittaa kuivaan ja kovapohjaiseen kulkureittiin. Sana on samaa juurta kuin ruotsin gång (Salo Unto 1988, Tampereen esihistoria, 55) Vaakalöydöt, Messukylä ilmeisesti 1000-luvulla kauppakeskukseksi, rautakausi/ristiretkiaika, Unto Salo, Ajan ammoisen oloista, 2008, s 258 8000-7500/5100 suomusjärvenkulttuuri, Unto Salo, Ajan ammoisen oloista, 2008, s 27 800-1150/1300 viikinki, ristiretkiaika, Unto Salo, Ajan ammoisen oloista, 2008, s 11 Tampereen seudun muinaisuutta mm. vaakalöydöt 1230-luku, läntiseen hiippakuntaan kuuluvat alueet ristiretkiajan jälkeen, Unto Salo, Ajan ammoisen oloista, 2008, s 292 36
Museovirasto, Arkeologian osaston arkisto 10.5.2010 saksalainen anglosaksilainen Vaakakuppi Museovirasto, Arkeologian osasto; Kokoelma- ja arkistoyksikkö Vaakapunnuksia Koruna käytettyjä hopearahoja Pirkanmaan maakuntamuseo, näyttelykokoelma, Vapriikki/JSeppänen arabialainen hopearaha - dirhami Tampereen syntyhistoriaa Kustaa III perusti 1779 Pirkkalan pitäjän merkkipaikkoja 37
Markkinat loivat Tampereen ja uudet tuotteet uutta tietoa historiaa muuttavaa paikkatietoa! 38