Metsäteollisuuden tarpeet Ajankohtaista liikenteestä kutsuseminaari, Kuopio Jarkko Tehomaa
2 6.3.2018 Suomen merkittävimmät vientituotteet 2017 1. Paperi ja kartonki 6,9 mrd. EUR 5. Selluloosa 2,0 mrd. EUR 6. Sahatavara 1,9 mrd. EUR 2. Dieselpolttoaineet 4,5 mrd. EUR 3. Ruostumattomat teräslevyt 2,7 mrd. EUR Kuva ABB Kuva Valmet Automotive Kuva Viking Line 4. Moottoriajoneuvot henkilökuljetuksiin 2,4 mrd. EUR 7. Laivat- ja veneet 1,5 mrd. EUR Kuva Planmeca 8. Sähkögeneraattorit ja moottorit 1,4 mrd. EUR 9. Maansiirto-, kaivuu, yms. koneet 1,2 mrd. EUR 10.Erikoiskoneet ja -laitteet 1,1 mrd. EUR
3 7.5.2018 Metsäteollisuuden tuotantomäärät suomessa 1960-luvulta alkaen 16 14 12 10 8 Milj. tonnia/m 3 Paperi Kartonki Sellu Havusahatavara Tuotanto 2017 Paperi 1000 t 6 650 Kartonki 1000 t 3 600 Sellu 1000 t 7 700 Havusahatavara* 1000 m 3 11 700 Muutos ed. vuodesta Paperi -2,3 % Kartonki 8,6 % Sellu 3,3 % Havusahatavara 2,9 % * arvio 6 4 2 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
4 12.7.2018 LÄHDE: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito Metsäteollisuuden investoinnit 1 200 1 000 Milj. euroa N111+N112 Rakennukset ja rakennelmat N113 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet N117 Henkiset omaisuustuotteet 2017 Milj.euroa Muutos% N111+N112 Rakennukset ja rakennelmat 63-73 % 800 N113 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet N117 Henkiset omaisuustuotteet 694 22 % 156-6 % 600 Yhteensä 913-6 % * Muutos% edelliseen vuoteen verrattuna 400 200 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
5 5.1.2018 2000 2001 2002 2003 2004 2005 LÄHDE: Luke 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Kotimaisen runkopuun hakkuita voidaan lisätä tällä vuosikymmenellä kestävästi 14 milj. m 3 ja jatkossa 19 milj. m 3 vuodessa 120 100 80 60 40 milj. m 3 Metsien runkopuun kasvu Kestävät hakkuumahdollisuudet +14 Lisähakkuupotentiaali +19 Energiarunkopuun hakkuut Teollisuuspuun hakkuut 20 0 Lähde: Luke (v. 2015-2024 ja 2025-2034 hakkuumahdollisuudet Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan)
Logistiikka ja liikenneväylät Suomen sisällä metsäteollisuuden raaka-aineita ja tuotteita kuljetetaan noin 80 miljoonaa tonnia vuodessa, josta 70-80 %, suurin osa on tiekuljetuksia ja loput lähinnä rautatiekuljetuksia. Satamien kautta metsäteollisuuden tuotteita ja raaka-aineita viedään ja tuodaan noin 20 miljoonaa tonnia vuodessa. Metsäteollisuuden viennissä ja tuonnissa käytetään Suomessa yli 15 merisatamaa ja useimpia sisävesisatamiamme. Logistiikan merkitys metsäteollisuuden kilpailukyvylle on merkittävä. Kuljetusten, varastoinnin ja logistiikan hallinnointikustannusten osuus metsäteollisuusyritysten liikevaihdosta on arviolta 15-20 %. 6
Panostuksia liikenneväyliin ja kaluston tehokkuuteen - tiekuljetukset Erityisen tärkeää metsäteollisuudelle on rahoituksen kohdentaminen tuotekuljetuksia palvelevan päätieverkon ohella myös raakapuukuljetusten kannalta tärkeille alempiasteiselle tiestölle ja silloille. Vuoden 2013 syksyllä Suomessa sallittiin painavammat, 68- ja 76-tonniset ajoneuvoyhdistelmät aiemman 60-tonnisen yhdistelmän lisäksi. Lisäksi pilotoidaan 84-104 tonnisia ajoneuvoyhdistelmiä eri puolilla Suomea. Painavammasta kuljetuskalustosta saatavien hyötyjen toteutumista ovat osaltaan hidastaneet tiestön ja siltojen kuntopuutteet, jotka ovat pakottaneet kuljetuksia kiertoteille. Väyläverkon rahoituksessa tärkeää on pitkäjänteisyys ja liikenneväylien rahoituksen pysyminen tasolla, joka riittää poistamaan teollisuuden kuljetusketjun pullonkaulat ja estämään uusien syntymisen. 7
Panostuksia liikenneväyliin ja kaluston tehokkuuteen - rautatiekuljetukset Metsäteollisuuden kuljetusten osuus Suomen rautateiden tavaraliikenteestä on noin 60 prosenttia. Myös rautatiekuljetuksia voidaan tehostaa lisäämällä kunnossapitorahoitusta ja panostaa verkoston kehittämiseen. Metsäteollisuuden raakapuukuljetuksia raiteilla tehostaa lisäksi merkittävästi raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkoston rakentaminen. Verkosto perustuu operointiin kokojunilla, mikä nopeuttaa vaunukiertoa, parantaa toimitusvarmuutta ja säästää kuljetuskustannuksia. Rataveron perimisestä on luovuttu vuosien 2015-2018 osalta. Rataveron poisto tulisi saada pysyväksi. 8
Vesikuljetukset Merikuljetuksina Suomen satamien kautta alan raaka-aineita ja tuotteita viedään ja tuodaan noin 20 miljoonaa tonnia vuodessa. Metsäteollisuuden tuotteista vientiin menee yli 90 prosenttia. Toimialan raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetusmatkat asiakkaille ovat pitkiä, mikä nostaa logistiikkakustannusten osuuden liikevaihdosta noin kaksinkertaiseksi verrattuna kilpailijamaihin Keski- Euroopassa. 9
Merikuljetusten kustannustehokkuus Tavaraliikenteeseen kohdistuu Suomessa veroja ja maksuja, jotka nostavat rahdinantajan kuljetuksista maksamaa hintaa. Tällainen on esimerkiksi jäänmurron rahoittamiseen Suomessa käytetty väylämaksujärjestelmä, jota täysin vastaavaa ja yhtä kallista muissa maissa ei ole. Merenkulun väylämaksuja alennettiin. Metsäteollisuus on esittänyt jäänmurron rahoittamista väylämaksujen sijaan suoraan valtion budjetista. Merenkulun alueellinen, vain pohjoisia merialueita koskeva sääntely heikentää suomalaisten tehtaiden kilpailukykyä keskieurooppalaisiin tehtaisiin verrattuna. Merenkulun ympäristösääntelyn voimaantulo tulee tapahtua samanaikaisesti kaikilla maailman merialueilla. Säädösten yhteisvaikutukset kustannuksiin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn tulee arvioida perusteellisesti ennen päätöksentekoa, ja sääntely tulee koskea vain uusia laivoja. 10
Verotus Myös polttoaineiden verotukseen voidaan vahvasti vaikuttaa kansallisilla päätöksillä. Polttoaineen hinnan korotukset siirtyvät kuljetussopimuksissa olevien polttoaineklausuulien myötä rahdinantajan maksettaviksi. Dieselpolttoaineen veronpalautusjärjestelmän luominen ammattiautoilijoille olisi yksi keino kompensoida kohonneita polttoainekustannuksia. 11
Kestävä ja menestyvä biotalous vuonna 2025 Vuonna 2025 Suomesta on tullut biotalouden mallimaa, sillä Suomessa ja metsäteollisuudessa on tehty hyviä päätöksiä. Puumarkkinat toimivat Teollisuuspolitiikka vauhdittaa nousua: Yritykset investoivat Suomeen. Tuhansia uusia työpaikkoja syntyy yritysekosysteemin toiminnan tuloksena. Teollisuuspolitiikka tukee kasvua ja on pitkäjänteistä. Teollisuutta ei rasiteta ylimääräisillä veroilla ja maksuilla. Tiestö ja ulkomaankaupan väylät ovat kunnossa ja rekat liikkuvat metsistä tehtaille ja tavara satamista maailmalle kustannustehokkaasti. Työmarkkinat tukevat biotalouden kasvua Energian saanti on häiriötöntä Koulutus vastaa biotalouden tarpeisiin Biotalous tuottaa innovaatioita ja kannattavaa liiketoimintaa 12