Erilliskeräyksen optimointi Ilmastonlämpenemisvaikutukset ja kustannukset. Asiakas: Jätekukko Oy. LCA Consulting Oy. Loppuraportti 6.10.

Samankaltaiset tiedostot
Asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen keräyksen ja käsittelyn elinkaariarviointi Pohjois-Suomen alueella

Muovit Keski-Suomen Circwaste tiekartalla: muovipakkausten erilliskeräyksen elinkaaritarkastelun tulokset

Muovipakkausten erilliskeräyksen täydentäminen Keski- Suomessa

Aihe: Yhdyskuntajätteen kierrätyksen edistäminen Suomessa ympäristö- ja kustannusvaikutukset huomioiden

Yhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen JÄTEKIVA Jätealan strateginen yhteistyöryhmä

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Raportti ympäristöministeriölle

Joni Kemppi & Antti Niskanen, LCA Consulting Oy Muovipakkausten erilliskeräyksen täydentäminen Keski-Suomen alueella

Yhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen (JÄTEKIVA) Työpaketti 1.4. Analyysi biojätteen erilliskeräyksen ja käsittelyn

Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2016 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

JOHDANTO

EU:n jätesäädösten vaikutus Suomen jätehuoltoon. Erityisasiantuntija Tuulia Innala

Vaikuttavimmat ohjauskeinot kierrätysasteen nostamiseksi

Omistajapäivä. Anne Sjöberg,

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN ympäristöselosteet

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN

Miten Jyväskylän muovipakkausten

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

kilpailutus Tuija Klaus

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Yhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen JÄTEKIVA 2018

Pohjois-Suomen pakkausjätteiden hyödyntäminen

Jenni Rahkonen kiertotalousasiantuntija Molok Oy Korttelikeräys ratkaisemaan kierrätyksen haasteita

Jäteselviytyjät Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Kyjäte Oheismateriaali asia 15

Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista

LCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin

Keski-Suomi: Circwaste tiekartta

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Kiertotalouskylä KokoEko-seminaari , Kuopio

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko omakukko. Hinnat sis. alv.

KATSAUS KUNNAN ROOLIIN JÄTEHUOLLON OHJAUKSESSA

Yhdyskunta- ja pakkausjätteen kierrätyksen tavoitteet ja niiden vaikutusten mallintaminen

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä

Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita.

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

PALVELUHINNASTO. Kotitaloudet ja kunnat alkaen. Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko.fi/ omakukko

PAKKAUSTEN EROT SUHTEESSA MUIHIN TUOTTAJAVASTUUJAKEISIIN

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

PALVELUHINNASTO. Kotitaloudet ja julkinen hallinto alkaen. Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko.

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä

Jätehuoltomääräysten päivitysten luonnos

Nykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa. Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso

Kunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Tuottajien järjestämän ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutasoluonnos

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 9198/ /2018

Jätehuoltomääräykset Esittäjän nimi 1

Jätehuollon palvelutaso

Ratkaisuja kierrätyksen lisäämiseksi kokeiluhankkeiden tuloksia. Sirje Stén, ympäristöministeriö Kiertotalous nyt Helsinki 15.2.

Kiertokapula Oy. 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue

Pohjois-Suomen pakkausjätteiden hyödyntäminen

MUOVIN ROOLI BIOKIERTOTALOUDESSA INDUSTRY SUMMIT 2019 / CIRCDAY Katri Luoma-aho Pöyry Finland Oy

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Kierrätystavoitteet kiristyvät millä keinoilla Suomen kierrätysaste nousuun? Sirje Stén, ympäristöministeriö CIRCWASTE, Helsinki

JÄTETAKSA ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Äänekoski. Hyväksytty jätelautakunnassa SISÄLTÖ

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä

Kehittämishankkeet Circwaste ja UIR

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU- TILANNEKATSAUS

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen

Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa

Muovipakkauksen suunnittelussa huomioitavaa Jyväskylä MUOVI ELÄMÄ Peter Rasmussen Suomen Uusiomuovi Oy

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

LCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari

Rauman kaupungin jäte- ja kiertotalousjärjestelmä Kiertotaloustori

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksaksi alkaen

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti Markku Salo JLY

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet

UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE

Elinkaariajattelu autoalalla

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä

Jätehuolto, kierrätys ja lajittelu

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys Ilkka Reko Myyntijohtaja

Kierrätys ja kompostointi

Transkriptio:

Erilliskeräyksen optimointi Ilmastonlämpenemisvaikutukset ja kustannukset Asiakas: Jätekukko Oy LCA Consulting Oy Loppuraportti 6.10.2017

Sisältö Yleistä Mallinnettu tuotejärjestelmä Laskennassa käytetyt oletukset Tulokset Lisäselvitys: muovin mekaaninen erottelu sekajätteestä

Yleistä Selvityksessä tarkastellaan erilliskerättävien jätelajien (biojäte, metalli, lasi, kartonki ja muovipakkaukset) keräyksen ja käsittelyn ilmastonlämpenemisvaikutusta, kustannuksia ja kierrätysasteita vaihtoehtoisilla velvoiterajoilla. Velvoiterajojen tuloksia verrataan nykytilaan. Toiminnallinen yksikkö (= tarkasteltava jätemäärä, jota kohden tulokset lasketaan) on Jätekukon asuinkiinteistöiltä sekä ekopisteiltä keräämät jätteet vuoden 2016 aikana. Tarkasteluun sisältyy kiinteistökeräys ja Jätekukon hallinnoima ekopistekeräys. Ringin jätteet rajataan pois ilmastonlämpenemisvaikutusten ja kustannusten laskennasta, mutta kierrätysasteiden laskennassa myös Ringin keräämät jätteet huomioidaan, jotta voidaan muodostaa kokonaiskuva alueista. Laskenta toteutetaan viidelle kunnalle: Kaavi, Kuopio, Lieksa, Pieksämäki, Suonenjoki Kartongin ja biojätteen osalta nykytilan (velvoiteraja 10) tulokset esitetään niin, että vapaaehtoisesti keräykseen liittyneet kiinteistöt ovat rajattu pois. Tällöin voidaan vertailla paremmin eri velvoiterajoja.

Yleistä, tarkasteltavat velvoiterajat Biojäte Kartonki Metalli Nykytilanne (väh. 10 huoneiston kiinteistöt) Väh. 5 huoneiston kiinteistöt Keräys kaikilta kiinteistöiltä taajamissa (kaksilokeroautolla yhdessä kartongin kanssa) Nykytilanne (väh. 10 huoneiston kiinteistöt) Väh. 5 huoneiston kiinteistöt Keräys kaikilta kiinteistöiltä taajamissa (kaksilokeroautolla yhdessä biojätteen kanssa) Väh. 20 huoneiston kiinteistöt (supistettu keräys) Nykytilanne (vapaaehtoinen kiinteistökeräys) Väh. 20 huoneiston kiinteistöt Väh. 5 huoneiston kiinteistöt Kaikki kiinteistöt taajamissa Lasi Nykytilanne (vapaaehtoinen kiinteistökeräys) Väh. 20 huoneiston kiinteistöt Väh. 5 huoneiston kiinteistöt Kaikki kiinteistöt taajamissa Muovipakkaukset Nykytilanne (ei erilliskeräystä) Väh. 40 huoneiston kiinteistöt Väh. 20 huoneiston kiinteistöt Väh. 5 huoneiston kiinteistöt Lisäksi tarkastellaan muovin ekopistekeräystä: nykyinen keräysverkosto (12 Jätekukon ekopistettä) laajennettu ekopistekeräys (Jätekukon nykyiset ekopisteet + Ringin ekopisteet, joissa ei tällä hetkellä ole muovinkeräystä)

Yleistä Vaihtoehtoisilla velvoiterajoilla kerätyt jätemäärät ja keräyksen polttoaineenkulutus on laskettu LCA Consultingin kehittämällä Jeko-työkalulla. Laskenta pohjautuu Jätekukon toimittamiin todenmukaisiin (vuoden 2016) lukuihin jätteenkeräyksestä ja käsittelystä. Ilmastonlämpenemisvaikutusten tulokset on laskettu käyttäen GaBi -elinkaarimallinnusohjelmaa ja CML 2001 (Apr. 2015) -karakterisointikertoimia. Laskenta on toteutettu SFS-EN ISO 14044 ja ISO 14040 LCA-standardien mukaisesti. Ilmastonlämpenemisvaikutusten tarkasteluun on sisällytetty käsittelytoiminnoista (keräys, kuljetus, käsittely) syntyvien päästöjen aiheuttamat khk-päästöt sekä taustaprosessien aiheuttamat khk-päästöt. Taustaprosesseja ovat käsittelyssä tarvittavan polttoaineen valmistus, energian tuotanto sekä mahdollisten käsittelyssä tarvittavien kemikaalien valmistus. Kierrätysmateriaaleista valmistettujen lopputuotteiden hyödyntämisestä saatavat hyvitykset ovat huomioitu. Hyvityksiä saadaan, kun vältetään vastaavien neitseellisten raaka-aineiden ja fossiilisten polttoaineiden tuotannon ja käytön ympäristökuormitukset. Mallinnuksessa on käytetty primääridataa siltä osin kun sitä on ollut saatavilla. Muuten on käytetty kirjallisuusarvoja tai muista vastaavista prosesseista ja järjestelmistä kerättyä sekundääridataa.

Yleisiä oletuksia Selvityksessä on huomioitu vain Jätekukon operoimat ekopisteet (poikkeuksena muovipakkausten ekopistetarkastelu, jossa oletetaan muovipakkausten keräys laajennettavan myös Ringin ekopisteille). Ekopisteiden määrien ja tyhjennysvälien on oletettu pysyvän samoina velvoiterajoista riippumatta. Jätekukon ekopisteitä on vähän, joten niiden vaikutus kokonaistuloksiin on vähäinen. Eri velvoiterajaskenaarioissa on oletettu, että uusille kiinteistöille sijoitetaan vain pintakeräysastioita. Syväkeräysastioiden määrien ja tyhjennysvälien on oletettu pysyvän samoina kuin nykytilassa. Hyötyjätteiden lisäksi työssä on huomioitu myös sekajätteen keräys ja energiahyödyntäminen, sillä velvoiterajojen muuttaminen vaikuttaa sekajätteen määrään, koostumukseen, päästöihin ja lämpöarvoon. Sekajätteen keräyksessä tapahtuvat muutokset on huomioitu laskennassa massaperusteisesti biojätteen, kartongin ja muovipakkausten velvoiterajojen muutosten mallinnuksessa. Erilliskerättävien jätelajien velvoiterajojen vaikuttaessa sekajätteen massaan vähän, on myös muutos sekajätteen keräyksestä aiheutuvaan kasvihuonekaasupäästöihin pieni. Massaperusteisesta tarkastelutavasta johtuen on oletettu, että vain jättökuljetusten määrä muuttuu eikä sekajäteastioiden tyhjennysten lukumäärä.

Sekajätteen tiedot Jae Osuus, % Massa, t Tuhkapitoisuus, % Lämpöarvo, MJ/kg Päästökerroin, kg CO 2 -e/mj Biojäte 29,2 % 12 956 8 % 3 0 Kartonki ja pahvi 5,8 % 2 551 17 % 14 0 Muovi 16,3 % 7 232 10 % 30 0,074 Lasi 2,4 % 1 065 98 % 0 0 Metalli 2,7 % 1 198 98 % 0 0 Muut 43,7 % 19 368 34 % 10 0,016 Yht. 100,0 % 44 370 11* 0,040** *11 MJ/kg = sekajätteen lämpöarvo painotettuna keskiarvona. **0,04 kg CO 2 -ekv./mj = Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen päästöarvo sekajätteelle.

Erilliskerätyt jätemäärät asumisesta, t/a Kunta Jätelaji Nykytila*, [t/a] VR: 1 (kaikki taajamissa), [t/a] VR: 5, [t/a] VR: 10, [t/a] VR: 20, [t/a] VR: 40, [t/a] Kaavi Biojäte 39 74 44 34 - - Metalli 1 4 3-2 - Lasi 3 7 5-3 - Kartonki 11 19 13 10 6 - Muovipakkaukset 0 11 7-3 1 Kuopio Biojäte 3285 4120 3359 3163 - - Metalli 173 236 204-165 - Lasi 303 395 341-277 - Kartonki 930 1114 944 890 742 - Muovipakkaukset 0 647 547-427 239 Lieksa Biojäte 279 381 215 201 - - Metalli 11 20 13-6 - Lasi 18 34 21-11 - Kartonki 56 98 60 56 31 - Muovipakkaukset 0 57 35-18 5 Biojätteen ja kartongin nykytila on VR10 + vapaaehtoiset kiinteistöt. Metallilla ja lasilla vain vapaaehtoiset. Muovinkeräystä ei Jätekukolla ole nykytilassa (vuonna 2016) lainkaan.

Erilliskerätyt jätemäärät asumisesta, t/a Kunta Jätelaji Nykytila, [t/a] VR: 1 (kaikki taajamissa), [t/a] VR: 5, [t/a] VR: 10, [t/a] VR: 20, [t/a] VR: 40, [t/a] Pieksämäki Biojäte 365 707 399 352 - - Metalli 14 38 24-14 - Lasi 24 63 40-24 - Kartonki 107 181 112 99 66 - Muovipakkaukset 0 106 65-38 7 Suonenjoki Biojäte 124 249 134 114 - - Metalli 5 13 8-3 - Lasi 9 22 13-5 - Kartonki 36 63 37 32 16 - Muovipakkaukset 0 37 22-9 2 Biojätteen ja kartongin nykytila on VR10 + vapaaehtoiset kiinteistöt. Metallilla ja lasilla vain vapaaehtoiset. Muovinkeräystä ei Jätekukolla ole nykytilassa (vuonna 2016) lainkaan. Lisäksi muovipakkausten ekopistetarkastelu: Keräys vain Jätekukon ekopisteiltä, [t/a] Keräys Jätekukon ja Ringin ekopisteiltä (pl. ekopisteet, joissa on jo muovinkeräys), [t/a] Muovipakkaukset 23 123

Astiatyhjennykset, tyhjennyksiä vuodessa Kunta Jätelaji Nykytila* [tyhj./a] VR: 1 (kaikki taajamissa) [tyhj./a] VR: 5 [tyhj./a] VR: 10 [tyhj./a] VR: 20 [tyhj./a] Kaavi Biojäte 1433 9151 1692 1198 - - Metalli 45 1191 187-57 - Lasi 46 1198 195-64 - Kartonki 390 3090 623 376 232 - Muovipakkaukset 0 4 209 1 627-620 207 Kuopio Biojäte 88 407 261 930 96 276 86578 - - Metalli 7 596 33 259 10 959-6 702 - Lasi 7 583 33 652 11 352-7 095 - Kartonki 50 501 106 534 51 740 46141 37 476 - VR: 40 [tyhj./a] Muovipakkaukset 0 149 475 92 133-65 381 36 162 Lieksa Biojäte 9 310 52 136 7 317 6589 - - Metalli 716 6 795 761-311 - Lasi 667 6 837 804-354 - Kartonki 2 813 18 005 3180 2787 1 573 - Muovipakkaukset 0 22 878 7 364-3 355 933 Biojätteen ja kartongin nykytila on VR10 + vapaaehtoiset kiinteistöt. Metallilla ja lasilla vain vapaaehtoiset. Muovinkeräystä ei Jätekukolla ole nykytilassa (vuonna 2016) lainkaan.

Astiatyhjennykset, tyhjennyksiä vuodessa Kunta Jätelaji Nykytila [tyhj./a] VR: 1 (kaikki taajamissa) [tyhj./a] VR: 5 [tyhj./a] VR: 10 [tyhj./a] VR: 20 [tyhj./a] Pieksämäki Biojäte 10425 90161 12387 9891 - - Metalli 724 11971 1502-702 - Lasi 724 11966 1496-696 - Kartonki 4610 31446 5721 4376 2868 - Muovipakkaukset 0 39787 12866-6397 1243 Suonenjoki Biojäte 4775 33056 5293 4213 - - Metalli 307 4246 508-150 - Lasi 297 4269 532-174 - Kartonki 1977 11377 2193 1725 855 - Muovipakkaukset 0 14203 4593-1599 311 Biojätteen ja kartongin nykytila on VR10 + vapaaehtoiset kiinteistöt. Metallilla ja lasilla vain vapaaehtoiset. Muovinkeräystä ei Jätekukolla ole nykytilassa (vuonna 2016) lainkaan. VR: 40 [tyhj./a] Lisäksi muovipakkausten ekopistetarkastelu: Keräys vain Jätekukon ekopisteiltä, [tyhj./a] Keräys Jätekukon ja Ringin ekopisteiltä (pl. ekopisteet, joissa on jo muovinkeräys), [tyhj./a] Muovipakkaukset 2 496 13 312

kg CO 2 -ekv./a Ilmastonlämpenemisvaikutus, Kaavi, nettotulokset Kaavi, ilmastonlämpenemisvaikutus eri velvoiterajoilla 10 000 Biojäte Metalli Lasi Kartonki Muovi 5 000 0 1064 1337 527 2030 5275 0-5 000-10 000-1078 -1898-3111 -3552-5101 -6008-719 -871-1512 -1503-10285 -6263-15 000-20 000-25 000 Keskimääräinen diesel-käyttöinen henkilöauto, jolla ajetaan noin 20 000 km vuodessa, tuottaa vuodessa CO 2 -päästöjä noin 3300 kg CO2-ekv, kun huomioidaan sekä dieselin valmistuksen että polton CO 2 -päästöt. -17813-24553 -30 000 Nykytila Erilliskeräys väh. 20 huoneiston kiinteistöiltä Erilliskeräys väh. 5 huoneiston kiinteistöiltä Erilliskeräys kaikilta kiinteistöiltä taajamissa Erilliskeräys väh. 40 huoneiston kiinteistöiltä (vain muoville)

kg CO 2 -ekv./a Ilmastonlämpenemisvaikutus, Kuopio, nettotulokset Kuopio, ilmastonlämpenemisvaikutus eri velvoiterajoilla 400 000 Biojäte Metalli Lasi Kartonki Muovi 200 000 0 110 324 124 286 78 323 169 902 0-200 000-400 000-600 000-280 781-211 272-282 790-365 810-353 246-404 812-432 002-86 188-73 528-96 712-101 182-583 378-800 000-1 000 000-1 200 000-1 400 000-1 600 000 400 000 kg CO 2 -ekv. päästövähennys tarkoittaa samaa kuin jos saataisiin vähennettyä keskimäärin diesel-autoilla ajettuja kilometrejä noin 2 395 000 km vuodessa. Nykytila Erilliskeräys väh. 20 huoneiston kiinteistöiltä Erilliskeräys väh. 5 huoneiston kiinteistöiltä -946 024-1 213 608-1 395 159 Erilliskeräys kaikilta kiinteistöiltä taajamissa Erilliskeräys väh. 40 huoneiston kiinteistöiltä (vain muoville)

kg CO 2 -ekv./a Ilmastonlämpenemisvaikutus, Lieksa, nettotulokset Lieksa, ilmastonlämpenemisvaikutus eri velvoiterajoilla 40 000 Biojäte Metalli Lasi Kartonki Muovi 24 366 20 000 0-20 000-40 000-5 244 14 316-9 575-16 722-21 712-24 467-30 728-4 053-2 385-5 381-5 498 8 934 3 542 9 953 0-25 582-60 000-47 284-80 000-80 118-100 000-120 000-114 334-140 000 Nykytila Erilliskeräys väh. 20 huoneiston kiinteistöiltä Erilliskeräys väh. 5 huoneiston kiinteistöiltä Erilliskeräys kaikilta kiinteistöiltä taajamissa Erilliskeräys väh. 40 huoneiston kiinteistöiltä (vain muoville)

kg CO 2 -ekv./a Ilmastonlämpenemisvaikutus, Pieksämäki, nettotulokset Pieksämäki, ilmastonlämpenemisvaikutus eri velvoiterajoilla 100 000 Biojäte Metalli Lasi Kartonki Muovi 50 000 40 781 0 12 334 13 265 16 723 6 530 0-50 000-15 863-22 655-30 252-29 493-41 548-51 973-6 494-5 864-10 601-10 088-39 071-100 000-95 867-150 000-150 853-200 000-250 000-219 786 Nykytila Erilliskeräys väh. 20 huoneiston kiinteistöiltä Erilliskeräys väh. 5 huoneiston kiinteistöiltä Erilliskeräys kaikilta kiinteistöiltä taajamissa Erilliskeräys väh. 40 huoneiston kiinteistöiltä (vain muoville)

kg CO 2 -ekv./a Ilmastonlämpenemisvaikutus, Suonenjoki, nettotulokset Suonenjoki, ilmastonlämpenemisvaikutus eri velvoiterajoilla 20 000 Biojäte Metalli Lasi Kartonki Muovi 14 745 0-20 000-4 155-6 599 5 235-9 562-7 862-13 606-18 060-2 408-1 285-3 482-3 673 4 634 1 112 5 982 0-12 997-26 755-40 000-60 000-51 607-80 000-78 279-100 000 Nykytila Erilliskeräys väh. 20 huoneiston kiinteistöiltä Erilliskeräys väh. 5 huoneiston kiinteistöiltä Erilliskeräys kaikilta kiinteistöiltä taajamissa Erilliskeräys väh. 40 huoneiston kiinteistöiltä (vain muoville)

Ilmastonlämpenemisvaikutustulosten tulkinta Vaihtoehtoisille velvoiterajoille lasketun tuloksen ja nykytilan tuloksen erotus kertoo, kuinka paljon CO 2 -päästöt muuttuisivat (käytetyillä lähtöarvoilla ja oletuksilla) velvoiterajaa muutettaessa. Muiden kuin Jätekukon keräämät jätteet ovat rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Tällöin laskennassa oletetaan, että kiinteistökeräyksen laajentamisen myötä kierrätettävän materiaalin lisäys on pois sekajätteestä ja Jätekukon ekopisteiltä. Todellisuudessa osa kiinteistökeräykseen päätyvästä materiaalista on pois myös Ringin ekopistekeräyksestä. Tällöin pakkausjätteiden kiinteistökeräyksen ja kierrätyksen ympäristölliset kokonaishyödyt ovat hieman pienempiä kuin tässä selvityksessä lasketut.

Huomioitavaa ilmastonlämpenemisvaikutusten tuloksista Selvityksessä tarkasteltiin ympäristövaikutuksia vain ilmastonlämpenemisen näkökulmasta. Ilmastonlämpenemisvaikutus on kaikista ympäristövaikutusluokista tunnetuin, yksiselitteisin sekä laajimmin käytetty. On tärkeää huomioida, että tietyn tuotteen, palvelun tai järjestelmän aiheuttaman ilmastonlämpenemisvaikutuksen merkittävyys ympäristölle on hyvin tapauskohtaista. Jos muodostuvia ympäristövaikutuksia haluttaisiin tarkasteltaisiin kattavammin ja varmistua, miten suuri merkitys ilmastonlämpenemisvaikutuksella on muihin ympäristövaikutusluokkiin verrattuna, tulisi elinkaariarvioinnissa huomioida myös muita ympäristövaikutusluokkia ja laskea muita ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutuksia olisi suositeltavaa käsitellä ilmastonlämpenemisvaikutusten lisäksi mm. seuraavista näkökulmista: Biojäte: ravinnekierto, päästöt vesistöihin (rehevöityminen, happamoituminen) Metalli: luonnonvarojen ehtyminen, toksisuusvaikutukset Lasi: luonnonvarojen ehtyminen, toksisuusvaikutukset Kartonki: päästöt vesistöihin, vaikutukset biodiversiteettiin Muovi: luonnonvarojen ehtyminen, toksisuusvaikutukset, päästöt vesistöihin(rehevöityminen, happamoituminen) Ympäristövaikutusten lisäksi on hyvä myös huomioida muita ympäristönäkökulmia kuten ravinnekierto ja materiaalien kierrätysaste, joita molempia halutaan edistää EU:ssa kiertotaloustavoitteiden mukaisesti. Erityisesti biojätteen osalta ravinnekierto olisi hyvä huomioida. Ympäristövaikutusten lisäksi on huomioitava myös vaikutukset jätehuoltojärjestelmän kustannuksiin sekä olemassa oleviin järjestelmiin. Esim. kartongin erilliskeräyksen lopettaminen kokonaan tarkoittaisi, että kartonkiteollisuuden käyttöön toimitettavan kierrätysraaka-aineen toimitus loppuisi. Tämä ei kokonaisuuden näkökulmasta todennäköisesti parantaisi nykyistä tilannetta kustannus- ja ympäristönäkökulmista.

KUSTANNUSLASKENTA

Kustannuslaskenta, yleistä Kustannuksia tarkastellaan Jätekukolle kohdistuvien muuttuvien kustannusten/tulojen näkökulmasta. Investointikustannuksia ja niistä aiheutuvia vuosittaisia annuiteettikustannuksia (tai muita kustannuksia, jotka eivät ole sidoksissa kerätyn jätteen määrään) ei ole huomioitu. Velvoiterajoja laajennettaessa sekajätettä kerätään vähemmän, jolloin sekajätteen poltosta maksettava kustannus pienenee. Tämä näkyy tuloksissa kustannussäästöinä. Erilliskerättävien jätelajien velvoiterajojen muutosten ei ole oletettu vaikuttavan sekajätteen tyhjennysväleihin, sillä massamuutokset kerättävässä sekajätteessä muiden jätejakeiden velvoiterajoja muutettaessa ovat pieniä. Keräyksen ominaiskustannus ( /tyhjennys) on oletettu pysyvän vakiona keräysmäärästä riippumatta. Tuloskuvaajissa esitetään vain nettomääräinen kustannus, eli tulojen/kustannusvähenemien ja kustannusten summa. Arvonlisäveroa ei ole huomioitu tuloksissa.

Nettokustannukset ( /a) Kustannukset, Kaavi Kaavi, kustannukset eri velvoiterajoilla 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Biojäte Kartonki Lasi Metalli Muovi Nykytila 20 asunnon kiinteistöt 5 asunnon kiinteistöt Kaikki kiinteistöt taajamissa 40 asunnon kiinteistöt

Nettokustannukset ( /a) Kustannukset, Kuopio 1 200 000 Kuopio, kustannukset eri velvoiterajoilla 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 Biojäte Kartonki Lasi Metalli Muovi Nykytila 20 asunnon kiinteistöt 5 asunnon kiinteistöt Kaikki kiinteistöt taajamissa 40 asunnon kiinteistöt

Nettokustannukset ( /a) Kustannukset, Lieksa Lieksa, kustannukset eri velvoiterajoilla 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Biojäte Kartonki Lasi Metalli Muovi Nykytila 20 asunnon kiinteistöt 5 asunnon kiinteistöt Kaikki kiinteistöt taajamissa 40 asunnon kiinteistöt

Nettokustannukset ( /a) Kustannukset, Pieksämäki 300 000 Pieksämäki, kustannukset eri velvoiterajoilla 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Biojäte Kartonki Lasi Metalli Muovi Nykytila 20 asunnon kiinteistöt 5 asunnon kiinteistöt Kaikki kiinteistöt taajamissa 40 asunnon kiinteistöt

Nettokustannukset ( /a) Kustannukset, Suonenjoki 120 000 Suonenjoki, kustannukset eri velvoiterajoilla 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Biojäte Kartonki Lasi Metalli Muovi Nykytila 20 asunnon kiinteistöt 5 asunnon kiinteistöt Kaikki kiinteistöt taajamissa 40 asunnon kiinteistöt

JÄTEMÄÄRÄT JA KIERRÄTYSASTEET (RINGIN JÄTTEET MUKAAN LUETTUNA)

Jätemäärät tonneina, kun Ringin jätteet mukana, Kaavi Velvoiteraja Kiinteistökeräys, [t] Aluekeräys, [t] Erilliskerätyt yht., [t] Sekajätteessä, [t] Kaikki yht., [t] Kierrätysaste, % Sekajäte 553,7 553,7 553,7 0 % Biojäte Nykytila 38,7 0,0 38,7 161,7 200,4 19 % 1 (kaikki taaj.) 73,9 0,0 73,9 126,5 200,4 37 % 5 43,8 0,0 43,8 156,6 200,4 22 % 10 34,0 0,0 34,0 166,4 200,4 17 % Metalli Nykytila 0,7 1,8 2,5 15,0 17,4 14 % 1 (kaikki taaj.) 4,0 0,9 4,9 12,5 17,4 28 % 5 2,5 1,3 3,8 13,6 17,4 22 % 20 1,1 1,7 2,8 14,6 17,4 16 % Lasi Nykytila 1,2 3,5 4,7 13,3 18,0 26 % 1 (kaikki taaj.) 6,6 1,9 8,5 9,6 18,0 47 % 5 4,2 2,6 6,8 11,2 18,0 38 % 20 1,9 3,3 5,2 12,8 18,0 29 % Kartonki Nykytila 10,1 4,3 14,5 31,8 46,3 31 % 1 (kaikki taaj.) 19,0 2,9 21,9 24,4 46,3 47 % 5 12,2 4,0 16,2 30,1 46,3 35 % 10 9,5 4,4 13,9 32,4 46,3 30 % 20 5,5 5,1 10,6 35,7 46,3 23 % Muovipakkaukset Nykytila (A) 0,0 0,0 0,0 90,3 90,3 0 % 1 (kaikki taaj.) 11,1 0,0 11,1 79,2 90,3 12 % 5 7,1 0,0 7,1 83,1 90,3 8 % 20 3,2 0,0 3,2 87,1 90,3 4 % 40 1,0 0,0 1,0 89,3 90,3 1 %

Jätemäärät tonneina, kun Ringin jätteet mukana, Kuopio Velvoiteraja Kiinteistökeräys, [t] Aluekeräys, [t] Erilliskerätyt yht., [t] Sekajätteessä, [t] Kaikki yht., [t] Kierrätysaste, % Sekajäte 17 255,4 17 255,4 17 255,4 0 % Biojäte Nykytila 3 285,2 0,0 3 285,2 5 038,6 8 323,7 39 % 1 (kaikki taaj.) 4 120,4 0,0 4 120,4 4 203,3 8 323,7 50 % 5 3 359,0 0,0 3 359,0 4 964,7 8 323,7 40 % 10 3 162,9 0,0 3 162,9 5 160,8 8 323,7 38 % Metalli Nykytila 161,3 70,9 232,2 465,9 698,1 33 % 1 (kaikki taaj.) 231,2 32,0 263,2 434,9 698,1 38 % 5 195,3 52,0 247,3 450,8 698,1 35 % 20 152,6 75,7 228,3 469,7 698,1 33 % Lasi Nykytila 283,3 144,5 427,8 414,1 841,9 51 % 1 (kaikki taaj.) 385,3 69,9 455,3 386,6 841,9 54 % 5 325,5 113,7 439,2 402,8 841,9 52 % 20 254,3 165,7 420,0 421,9 841,9 50 % Kartonki Nykytila 923,5 425,8 1 349,3 992,2 2 341,5 58 % 1 (kaikki taaj.) 1 109,8 254,1 1 363,9 977,6 2 341,5 58 % 5 937,4 413,0 1 350,4 991,1 2 341,5 58 % 10 882,7 463,4 1 346,1 995,4 2 341,5 57 % 20 732,5 601,8 1 334,3 1 007,2 2 341,5 57 % Muovipakkaukset Nykytila (A) 0,0 45,6 45,6 2 812,6 2 858,2 2 % 1 (kaikki taaj.) 647,4 9,1 656,5 2 201,8 2 858,2 23 % 5 546,8 14,7 561,6 2 296,7 2 858,2 20 % 20 427,3 21,5 448,8 2 409,4 2 858,2 16 % 40 239,0 21,5 260,4 2 587,2 2 847,6 9 %

Jätemäärät tonneina, kun Ringin jätteet mukana, Lieksa Velvoiteraja Kiinteistökeräys, [t] Aluekeräys, [t] Erilliskerätyt yht., [t] Sekajätteessä, [t] Kaikki yht., [t] Kierrätysaste, % Sekajäte 2 058,4 2 058,4 2 058,4 0 % Biojäte Nykytila 279,3 0,0 279,3 584,7 864,0 32 % 1 (kaikki taaj.) 381,5 0,0 381,5 482,6 864,0 44 % 5 215,1 0,0 215,1 649,0 864,0 25 % 10 200,9 0,0 200,9 663,1 864,0 23 % Metalli Nykytila 10,7 13,0 23,8 54,1 77,8 31 % 1 (kaikki taaj.) 20,4 5,9 26,2 51,6 77,8 34 % 5 12,5 11,7 24,2 53,6 77,8 31 % 20 6,4 16,2 22,6 55,2 77,8 29 % Lasi Nykytila 17,6 23,7 41,3 48,1 89,4 46 % 1 (kaikki taaj.) 33,9 10,6 44,5 44,8 89,4 50 % 5 20,8 21,1 41,9 47,4 89,4 47 % 20 10,7 29,3 39,9 49,4 89,4 45 % Kartonki Nykytila 56,3 29,9 86,2 115,1 201,3 43 % 1 (kaikki taaj.) 97,7 14,3 112,0 89,3 201,3 56 % 5 60,0 28,5 88,5 112,8 201,3 44 % 10 56,1 30,0 86,1 115,3 201,3 43 % 20 30,7 39,5 70,2 131,1 201,3 35 % Muovipakkaukset Nykytila (A) 0,0 4,2 4,2 326,4 330,6 1 % 1 (kaikki taaj.) 57,0 1,2 58,2 272,4 330,6 18 % 5 35,0 2,3 37,4 293,2 330,6 11 % 20 17,9 3,3 21,2 309,4 330,6 6 % 40 5,2 3,3 8,5 321,5 329,9 3 %

Jätemäärät tonneina, kun Ringin jätteet mukana, Pieksämäki Velvoiteraja Kiinteistökeräys, [t] Aluekeräys, [t] Erilliskerätyt yht., [t] Sekajätteessä, [t] Kaikki yht., [t] Kierrätysaste, % Sekajäte 3 211,1 3 211,1 3 211,1 0 % Biojäte Nykytila 364,9 0,0 364,9 937,7 1 302,5 28 % 1 (kaikki taaj.) 706,8 0,0 706,8 595,7 1 302,5 54 % 5 399,0 0,0 399,0 903,6 1 302,5 31 % 10 351,6 0,0 351,6 950,9 1 302,5 27 % Metalli Nykytila 13,8 23,4 37,2 86,7 123,9 30 % 1 (kaikki taaj.) 37,7 5,6 43,3 80,5 123,9 35 % 5 23,2 16,4 39,6 84,3 123,9 32 % 20 13,5 23,6 37,1 86,8 123,9 30 % Lasi Nykytila 23,2 49,2 72,3 77,1 149,4 48 % 1 (kaikki taaj.) 62,9 11,9 74,7 74,7 149,4 50 % 5 38,7 34,6 73,3 76,1 149,4 49 % 20 22,5 49,8 72,3 77,1 149,4 48 % Kartonki Nykytila 106,0 54,8 160,8 184,6 345,5 47 % 1 (kaikki taaj.) 181,0 17,9 198,9 146,5 345,5 58 % 5 111,3 52,2 163,5 181,9 345,5 47 % 10 98,1 58,7 156,8 188,7 345,5 45 % 20 64,7 75,1 139,8 205,6 345,5 40 % Muovipakkaukset Nykytila (A) 0,0 12,3 12,3 523,4 535,8 2 % 1 (kaikki taaj.) 105,6 2,1 107,7 428,1 535,8 20 % 5 64,9 6,0 71,0 464,8 535,8 13 % 20 37,7 8,7 46,4 489,3 535,8 9 % 40 6,8 11,7 18,5 517,2 535,8 3 %

Jätemäärät tonneina, kun Ringin jätteet mukana, Suonenjoki Velvoiteraja Kiinteistökeräys, [t] Aluekeräys, [t] Erilliskerätyt yht., [t] Sekajätteessä, [t] Kaikki yht., [t] Kierrätysaste, % Sekajäte 1 207,1 1 207,1 1 207,1 0 % Biojäte Nykytila 124,1 0,0 124,1 352,5 476,6 26 % 1 (kaikki taaj.) 248,9 0,0 248,9 227,7 476,6 52 % 5 133,8 0,0 133,8 342,8 476,6 28 % 10 114,2 0,0 114,2 362,4 476,6 24 % Metalli Nykytila 4,6 7,5 12,1 32,6 44,7 27 % 1 (kaikki taaj.) 13,2 2,6 15,8 28,9 44,7 35 % 5 7,8 5,7 13,5 31,2 44,7 30 % 20 3,3 8,3 11,5 33,2 44,7 26 % Lasi Nykytila 8,9 16,1 25,0 29,0 53,9 46 % 1 (kaikki taaj.) 22,0 5,9 28,0 26,0 53,9 52 % 5 13,0 12,9 25,9 28,0 53,9 48 % 20 5,4 18,7 24,2 29,8 53,9 45 % Kartonki Nykytila 35,6 15,6 51,2 69,4 120,6 42 % 1 (kaikki taaj.) 63,4 6,9 70,3 50,3 120,6 58 % 5 37,4 15,0 52,4 68,2 120,6 43 % 10 31,9 16,7 48,6 72,0 120,6 40 % 20 15,6 21,8 37,4 83,2 120,6 31 % Muovipakkaukset Nykytila (A) 0,0 11,0 11,0 196,8 207,7 5 % 1 (kaikki taaj.) 37,0 2,8 39,8 167,9 207,7 19 % 5 21,8 6,2 28,0 179,8 207,7 13 % 20 9,1 9,0 18,1 189,7 207,7 9 % 40 1,6 10,6 12,2 195,5 207,7 6 %

YHTEENVETO

Yhteenveto Laskettu, mikä velvoiteraja olisi paras vaihtoehto millekin kunnalle kunkin jätelajin osalta ilmastonlämpenemisvaikutusten ja kustannusten näkökulmasta, sekä kuinka paljon ilmastonlämpenemisvaikutuksiltaan parhaan velvoiterajan ottaminen käyttöön toisi lisäkustannuksia nykytilaan nähden: Kunta Biojäte Metalli Lasi Parhaat ilmastonlämpenemisvaikutukset: Pienimmät kustannukset: Lisäkustannus parhaan GWPvaihtoehdon saavuttamiseksi Kaavi VR: 5 Nykytila (VR: 10) 1 600 /a Parhaat ilmastonlämpenemisvaikutukset: VR: 1 (kaikki taajamakiinteistöt) Pienimmät kustannukset: Lisäkustannus parhaan GWPvaihtoehdon saavuttamiseksi Parhaat ilmastonlämpenemisvaikutukset: Pienimmät kustannukset: Lisäkustannus parhaan GWPvaihtoehdon saavuttamiseksi VR: 20 tai nykytila 5 200 /a VR: 5 Nykytila 600 /a Kuopio VR: 5 Nykytila (VR 10) 30 900 /a VR: 1 (kaikki taajamakiinteistöt) VR: 20 88 700 /a VR: 1 (kaikki taajamakiinteistöt) VR: 20 94 000 /a Lieksa VR: 5 Nykytila (VR 10) 2 300 /a VR: 1 (kaikki taajamakiinteistöt) VR: 20 26 900 /a VR: 1 (kaikki taajamakiinteistöt) VR: 20 27 800 /a Pieksämäki VR: 5 Nykytila (VR 10) 7 900 /a VR: 1 (kaikki taajamakiinteistöt) VR: 20 tai nykytila 39 000 /a VR: 5 VR: 20 1 900 /a Suonenjoki VR: 5 Nykytila (VR 10) 3 400 /a VR: 1 (kaikki taajamakiinteistöt) VR: 20 17 800 /a VR: 1 (kaikki taajamakiinteistöt) VR: 20 18 300 /a

Yhteenveto Kunta Kartonki Muovipakkaukset Parhaat ilmastonlämpenemisvaikutukset: Pienimmät kustannukset: Lisäkustannus parhaan GWP-vaihtoehdon saavuttamiseksi Parhaat ilmastonlämpenemisvaikutukset: Pienimmät kustannukset: Lisäkustannus parhaan GWP-vaihtoehdon saavuttamiseksi Kaavi VR: 20 VR: 20-700 /a (säästö) VR: 1 (kaikki taajamakiinteistöt) Nykytila (ei keräystä) 23 800 /a Kuopio VR: 20 VR: 20-28 000 /a (säästö) VR: 1 (kaikki taajamakiinteistöt) Nykytila (ei keräystä) 586 000 /a Lieksa VR: 20 VR: 20-6 200 /a (säästö) VR: 1 (kaikki taajamakiinteistöt) Nykytila (ei keräystä) 129 400 /a Pieksämäki VR: 20 VR: 20-3 900 /a (säästö) VR: 1 (kaikki taajamakiinteistöt) Nykytila (ei keräystä) 159 000 /a Suonenjoki VR: 20 VR: 20-4 200 /a (säästö) VR: 1 (kaikki taajamakiinteistöt) Nykytila (ei keräystä) 80 253 /a

Antti Niskanen 040 762 8444 antti.niskanen@lca-consulting.fi Joni Kemppi 050 310 7021 joni.kemppi@lca-consulting.fi www.lca-consulting.fi