KITKAJOEN KUORMITTAJIEN YHTEISTARKKAILU 2016

KITKAJOEN KUORMITTAJIEN YHTEISTARKKAILU 2016 101002604 101002447 16.6.2017 KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNTA, RUKAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO LUONNONVARAKESKUS, KUUSAMON KALANVILJELYLAITOS KITKAJOEN KUORMITTAJIEN YHTEISTARKKAILU V. 2016

Kitkajoen kuormittajien yhteistarkkailu v. 2016 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUVELVOLLISET... 1 2.1 Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta... 1 2.2 LUKE Kuusamon kalanviljelylaitos... 1 2.3 Muut kuormittajat... 2 3 VESISTÖN KUVAUS... 2 4 TARKKAILUVUODEN SÄÄ JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET... 3 5 KUORMITUSTARKKAILU... 5 5.1 Rukan jätevedenpuhdistamo... 5 5.1.1 Vanhan puhdistamon tiedot ja lupaehdot... 5 5.1.2 Uuden puhdistamon tiedot ja lupaehdot... 7 5.1.3 Käyttötarkkailun tulokset... 10 5.1.4 Kuormitus, käsittelyteho ja lupaehtojen toteutuminen... 13 5.2 LUKE Kuusamon kalankasvatuslaitos... 16 5.2.1 Käyttötarkkailu... 16 5.2.2 Kalankasvatuksen aiheuttama kuormitus... 17 5.3 Posion Vesi ja Lämpö Oy... 19 5.4 Posion keskuskaatopaikka... 23 5.5 Kitkawood Oy... 23 5.6 Vesistökuormitus yhteensä... 23 6 VESISTÖTARKKAILU... 24 6.1 Rukan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu... 24 6.1.1 Purkuvesistö... 24 6.1.2 Veden laatu... 25 6.1.3 Lahtien rehevyys... 29 6.1.4 Veden laadun kehitys... 29 6.2 LUKE:n Kuusamon kalanviljelylaitoksen vesistötarkkailu... 32 6.2.1 Purkuvesistö... 32 6.3 ELY-keskuksen seuranta v. 2016... 34 6.4 Minimiravinnetarkastelu... 36 6.5 Levähavainnot... 36 6.6 Ekologinen tila... 37 6.7 Erikseen raportoidut tarkkailut... 38 6.7.1 Posion jätevedenpuhdistamo... 38 6.7.2 Posion kaatopaikka... 40 6.7.3 Kitkawood Oy... 40 7 YHTEENVETO VUODEN 2016 TARKKAILUN TULOKSISTA... 42 8 VIITTEET... 44

2 Liitteet Liite 1.1 Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta: Rukan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v. 2016 Liite 1.2 Rukan jätevedenpuhdistamon lietetulokset v. 2016 Liite 2 LUKE Kuusamon kalanviljelylaitoksen kuormitustarkkailutulokset v. 2016 Liite 3 Posion Aholan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v. 2016 (Ahma Ympäristö Oy) Liite 4 Rukan vesistötarkkailutulokset v. 2016 Liite 5 LUKE Kuusamon kalanviljelylaitoksen vesistötarkkailutulokset v. 2016 Liite 6 Analyysimenetelmät (Nab Labs Oy) Liite 7 Ely-keskuksen seurantatulokset v. 2016 Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti, Ins.(AMK) Lotta Lehtinen MMM Yhteystiedot Eletroniikkatie 13 90590 OULU puh. 010 3311 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi

1 1 JOHDANTO Kitkajoen yhteistarkkailun piiriin kuuluvat Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan Rukan jätevedenpuhdistamo ja Luonnonvarakeskuksen Kuusamon kalanviljelylaitos. Kuusamon kalanviljelylaitoksen toiminta on loppunut vuoden 2017 alussa ja myös velvoitetarkkailun loppumisesta on sovittu ELY-kekuksen kanssa. Tarkkailun toteutuksesta vuosijaksolla 2010 2016 on vastannut Pöyry Finland Oy. Vuosiraportissa raportoidaan em. tarkkailuvelvollisten tarkkailujen lisäksi myös Kitkawood Oy:n, Posion Aholan Veden ja Posion kaatopaikan tarkkailujen tulokset sekä ympäristöviranomaisten Kitkajärvellä tekemien vedenlaatu- ja levähaittaseurantojen tulokset. Tässä vuosiraportissa esitetään Kitkajoen alueen kuormittajien velvoitetarkkailujen tulokset vuodelta 2016. 2 TARKKAILUVELVOLLISET 2.1 Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Kuusamon kunnassa sijaitsevan Rukan alueen jätevedet käsitellään Rukatunturin länsipuolella sijaitsevassa jätevedenpuhdistamossa. Käsitellyt jätevedet johdetaan Kesäjokeen, joka laskee Yli-Kitkajärven Kesälahteen (Karilahti). Rukan matkailualueen lisäksi jätevesiä muodostuu jonkin verran Salmilammin kylän ja haja-asutuksen piiristä. Talvesta 2009 lähtien myös Käylän alueen jätevedet on johdettu siirtoviemärillä Rukan puhdistamolle. Rukalle on rakennettu uusi jätevedenpuhdistamo ja 11.10.2016 jätevedet on käännetty kokonaan uudelle jätevedenpuhdistamolle ja käyttöönottovaihe on alkanut. Uusi puhdistamo on valmistunut ja luovutettu asiakkaalle 25.10.2016. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antanut 10.11.2006 vanhalla Rukan jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan (nro 93/06/1) käsiteltyjen jätevesien johtamiseksi Kesäjokeen. Lupapäätöksestä tehdyn valituksen jälkeen Vaasan hallinto-oikeus on 12.11.2007 antamallaan päätöksellä nro 07/0669/3 vahvistanut ympäristöluvan. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto on 19.3.2013 myöntänyt Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalle ympäristöluvan (PSAVI nro 26/2013/1) Rukan uuden jätevedenpuhdistamon toimintaan sekä puhdistettujen jätevesien johtamiseen uuden jälkikäsittelykentän kautta Kesäjokeen. Lupapäätöksestä tehdyn valituksen jälkeen Korkein hallinto-oikeus on 18.12.2015 antamallaan päätöksellä vahvistanut ympäristöluvan. Rukan vanhan jätevedenpuhdistamon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu suoritettiin vuonna 2016 Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman lupapäätöksen liitteessä 2 esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloudellista tarkkailua on suoritettu Kainuun TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloudellinen tarkkailu raportoidaan erikseen. Rukan uuden jätevedenpuhdistamon käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma on laadittu ja se on vireillä ELY-keskuksessa. 2.2 LUKE Kuusamon kalanviljelylaitos Luonnonvarakeskuksen (ent. Riista- ja kalantutkimuslaitos) Kuusamon kalanviljelylaitos sijaitsee Käylässä Kitkajoen varressa. Viljelyyn otetaan vettä Kitkajoesta 200 l/s jonne myös laitoksella käytetty vesi johdetaan takaisin. Koko tuotanto tapahtuu sisätiloissa (hautomo, 2 kasvatushallia), katettua viljelypinta-alaa on n. 2 000 m 2. Laitoksen päätuotteita ovat mäti ja pienpoikaset, joista suurin osa toimitetaan jatkokasvatukseen yksityisiin kalanviljelylaitoksiin ja luonnonravinto-lammikoihin. Viljelyssä ovat järvi-

taimen, eri siikamuodot sekä harjus Kuusamon alueen istutuksiin, järvilohi ja nieriä. Kalanviljelylaitoksella muodostuva liete sekä saniteettijätevedet johdetaan Käylän jätevedenpuhdistamolle, mistä jätevedet on vuodesta 2009 alkaen johdettu siirtoviemärillä Rukan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt 21.9.2007 päätöksellään nro 89/07/2 ympäristö- ja vesitalousluvan Kuusamon kalanviljelylaitoksen toiminnalle. Lupaehtojen mukaan laitoksella suurin sallittu rehunkäyttömäärä on 18 000 kg/a (1,2 kertaa kalan lisäkasvu). Vesistöön johdettava fosforikuormitus saa olla enintään 95 kg/a. Kalanviljelylaitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu suoritettiin vuonna 2016 ympäristö- ja vesitalousluvassa esitetyn, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 18.6.2000 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Laitoksen toiminta on loppunut vuoden 2017 alussa ja myös velvoitetarkkailun loppumisesta on sovittu ELY-kekuksen kanssa. 2 2.3 Muut kuormittajat Posion Vesi ja Lämpö Oy:n Aholan jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 1 km Posion kirkonkylän keskustasta kaakkoon, Posion ja Kuusamon välisen kantatien nro 81 varrella. Aholan jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Soukkalammen kautta Yli-Kitkajärven Soukkalahteen. Aholan jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2016 on raportoitu erikseen (Ahma Ympäristö Oy 2017a), mutta tulokset on lyhyenä yhteenvetona esitetty myös tässä raportissa. Posion suljettu keskuskaatopaikka sijaitsee noin 3 km Posion kuntakeskuksesta Kuusamon suuntaan, kantatiestä 81 kaatopaikalle on 0,6 km. Posion keskuskaatopaikka on otettu käyttöön vuonna 1970. Kaatopaikan laajennus, joka on mitoitettu noin 20 vuoden tarvetta varten, on otettu käyttöön vuonna 1998. Kaatopaikan toiminta lopetettiin 31.10.2007. Kaatopaikan pintavedet purkautuvat Loseikonpuroon, joka laskee Himmerkinpuroon ja se edelleen Yli-Kitkajärven Himmerkinlahteen. Kaatopaikan kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2016 on raportoitu erikseen (Ahma Ympäristö Oy 2017b), mutta tulokset on lyhyenä yhteenvetona esitetty myös tässä raportissa. Kitkawood Oy harjoittaa sahaustoimintaa sekä sahatavaran jatkojalostusta ja energian tuotantoa omaan käyttöön. Toiminta käsittää tukkipuun vastaanottoa ja varastointia, raaka-aineen käsittelyä, sahausta sekä jatkojalostusta. Toiminnassa syntyy lopputuotteen lisäksi sivutuotteena haketta ja purua. Saha-alueen pintavedet kulkeutuvat luontaisten laskusuhteiden mukaan saha-alueen ympäristöön, josta ne kootaan ja johdetaan Kitkajärven rantaan saha-alueen pohjois-luodekulmaan rakennettuun laskeutusaltaaseen, josta vedet virtaavat Ala-Kitkajärven Hangaslahteen. Vesistötarkkailun tulokset on raportoitu erikseen (Pöyry Finland Oy 2017), mutta tulokset on lyhyenä yhteenvetona esitetty myös tässä raportissa. 3 VESISTÖN KUVAUS Koutajoen vesistö (nro 73) sijaitsee Kuusamon, Posion ja Sallan kuntien alueella. Vedet laskevat rotkolaaksossa virtaavaa Kitkajokea itään Venäjän puolelle, valuma-alueen koko valtakunnan rajalla on noin 4 000 km 2. Valuma-alueen pinta-alasta on järviä noin 12 %. Rajavyöhykkeen tuntumassa Kitkajoki yhtyy Oulankajokeen ja vedet kulkeutuvat Venäjän puolelle Paanajärveen, josta edelleen Jäämereen. Keskusjärven, Yli- ja Ala- Kitkan järvialue, on pinta-alaltaan noin 290 km 2. Pääaltaat erottaa toisistaan Kilkilösal-

mi. Pitkät niemekkeet ja saaret jakavat Kitkajärvet useiksi erillisiksi vesialueiksi. Posionjärvestä vedet virtaavat Yli-Kitkaan Soukkalahden kautta. Valuma-alueen luonto on monipuolista ja omaleimaista johtuen mm. alueen emäksistä kivilajeista. Vesistöalue on kalataloudellisesti Oulun läänin sisävesien arvokkainta. Valuma-alueesta on lähes puolet (49 %) mäntyvaltaisia kangas- ja turvemaita, peltoalaa on noin 2 % ja rakennettua aluetta on vain 0,11 % (www.ymparisto.fi). Yli-Kitka kuuluu suurelta osin Kitkan Natura-alueeseen (FI1101616). Alue kuuluu Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueeseen. Ympäristöhallinnon uusimmassa vuosien 2006 2012 seuranta-aineistoihin perustuvassa ekologisessa luokittelussa (Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskukset 2017) Yli-Kitkan ja Ala-Kitkan on arvioitu olevan pääosin hyvässä ekologisessa tilassa ja Kitkajoen erinomaisessa tilassa. Yli- Kitkan Kesälahden ekologinen tila on kuitenkin aikaisempaan tapaan luokiteltu tyydyttäväksi ja Kesälahteen laskevan Kesäjoen tila välttäväksi. Yli-Kitkan Kesälahdella kokonaistypen vähentämistarve on kuitenkin > 50 %, suurin osa kuormituksesta tulee yhdyskuntien jätevesistä. Kokonaisfosforin vähentämistarvetta ei ole. 3 4 TARKKAILUVUODEN SÄÄ JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Vuoden 2016 keskilämpötila oli Kuusamossa 1,9 C eli selvästi vertailujakson 1981 2010 keskiarvon 1,9 C yläpuolella (Kuva 1). Tammikuussa oli tavanomaista kylmempää ja helmi- ja maaliskuu sekä joulukuu olivat puolestaan tavanomaista leudompia kuukausia. Touko- ja heinäkuun kuukauden keskilämpötilat olivat pitkänajan (1981 2010) keskiarvoja noin 2 4 C tavanomaista korkeampia. Vuonna 2016 Kuusamossa satoi 624 mm (Kuva 1), mikä oli enemmän kuin vuosina 1981 2010 keskimäärin (615 mm). Helmi- ja lokakuussa sademäärät olivat selvästi keskimääräistä vähäisempiä. Heinä-elokuun sademäärät olivat puolestaan noin kaksinkertaisia ajankohtien tavanomaisiin tasoon verrattuna, muuton sademäärät olivat keskimääräistä alhaisempia tai lähellä keskimääräistä. C Lämpötila 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0-20,0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2016 1981 2010 mm 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2016 1981 2010 Kuva 1 Ilman keskilämpötilat ja sademäärät kuukausittain Kuusamon säähavaintoasemalla vuonna 2016 ja vuosina 1981 2010 keskimäärin (Ilmatieteen laitos 2017. Avoin data https://ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data, luettu 2.2.2017, Pirinen ym.)

Vuonna 2016 Kitkajoen tammikuun virtaamia ei ollut saatavissa ympäristöhallinnon tietojärjestelmässä. Helmi-huhtikuussa virtaamat olivat pitkänajan keskimääräistä virtaamaa suurempia. Kevättulva ajoittui toukokuun alkupuoliskolle, ja elo-joulukuussa virtaama oli selvästi pitkän ajan keskiarvoa suurempi. Aineiston perusteella vuoden 2016 keskivirtaama Käylässä oli 25,2 m 3 /s, kun pitkäaikainen keskiarvo on 19,6 m 3 /s. Kitkajärvien veden pinnankorkeus Ala-Kitkassa seurailee Kitkajoen virtaamien vaihtelua (Kuva 2). 4 m 3 /s 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kitkajoki, virtaama 1/2016 2/2016 3/2016 4/2016 5/2016 6/2016 7/2016 8/2015 9/2016 10/2016 11/2016 12/2016 1/2017 2016 1981 2010 max min 200 Ala-Kitka, vedenkorkeus 180 160 140 120 100 80 60 1/2016 2/2016 3/2016 4/2016 cm 5/2016 6/2016 7/2016 8/2015 9/2016 10/2016 11/2016 12/2016 1/2017 2016 max min Kuva 2 Kitkajoen virtaama ja Ala-Kitkajärven vedenkorkeus vuonna 2016 sekä pitkän ajanjakson 1981 2010 keskiarvo, minimi ja maksimi. (lähde: Suomen ympäristökeskus ja ELYkeskukset 2017).

5 5 KUORMITUSTARKKAILU 5.1 Rukan jätevedenpuhdistamo 5.1.1 Vanhan puhdistamon tiedot ja lupaehdot Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan Rukan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Rukatunturin länsipuolella noin 25 km Kuusamosta pohjoiseen valtatie 5:n välittömässä läheisyydessä (Kuva 3). Käsitellyt vedet johdetaan Kesäjokeen, joka laskee Yli-Kitkajärven Kesälahteen (Karilahti). Kuva 3 Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan Rukan jätevenpuhdistamon sijainti (lähde: Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskukset 2017).

Rukan alueella on viemäröinnin piirissä n. 500 asukasta ja n. 17 000 vuodepaikkaa. Jäteveden määrä vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Matkailun sesonkiaikana keväällä puhdistamon virtaamat ovat moninkertaiset keskimääräiseen verrattuna. Rukan jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1965 imeytysojastolla varustetuksi lammikkopuhdistamoksi, jota on myöhemmin laajennettu ja saneerattu kolme kertaa: -v. 1975 1. laajennus rinnakkaissaostuslaitokseksi (pitkäilmasteinen) -v. 1987 2. laajennus ja saneeraus jälkisaostuslaitokseksi -v. 1991 3. laajennus ja saneeraus jälkisaostuslaitokseksi, jossa biologista osaa voidaan ajaa myös kaksivaiheisena rinnakkaissaostuslaitoksena Puhdistusprosessi on ollut toiminnaltaan jälkisaostukseen perustuva rinnakkaissaostuslaitos, mutta laitosta on ollut mahdollista käyttää normaalina jälkisaostuslaitoksena. Biologista osaa on voitu ajaa yksivaiheisena aktiivilieteprosessina tai kaksivaiheisena ns. AB -prosessina, jossa on ollut korkeakuormitteinen ja matalakuormitteinen biologinen osa peräkkäin. Myös ferrosulfaatin 2-pistesyöttö on ollut mahdollista. Ilmastusaltaista osa on voitu ohittaa ja käyttää virtaama- ja ajotilanteesta riippuen tarpeellista allasmäärää. Laitoksella on korvattu lietteen kuivauksen suotonauhapuristin ruuvikuivaimella. Tulevan jäteveden siivilä on korvattu porrasvälpällä. Laitoksen automaatio on uusittu vuonna 2009. Lisäksi puhdistamolla on lisätty ilmastuskapasiteettia parin viime vuoden aikana lisäämällä kompressori ja isontamalla ilmastuslautasia. Kaikki käsitellyt jätevedet on ajettu vähintään vanhan jälkivalutuskentän läpi ja suurin osa lisäksi uuden kosteikkokentän läpi. Vuonna 2013 Rukan puhdistamolle rakennettiin tulopumppaamon yhteyteen 200 m 3 tasausallas, jolla on tasattu vuorokautisia virtaamahuippuja. Saostuskemikaalina on käytetty biologisessa osassa ferrosulfaattia ja jälkisaostuksessa Ekoflokkia. Liete on kuivattu koneellisesti ruuvikuivaimella. Kuivattu liete on kuljetettu kompostoitavaksi kompostointialueelle Kuusamon kaatopaikan läheisyyteen. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat: -hydraulinen mitoitus -kuormitusmitoitus Q keskim 2 250 m 3 /d Q max 4 470 m 3 /d q mit 150 m 3 /h BOD 7 kok.p kok.n kiintoaine 612 kg/d 24 kg/d 98 kg/d 897 kg/d Vuonna 1995 Rukan jätevesien jälkikäsittelyä varten on rakennettu pintavalutuskenttä, jota on laajennettu vuonna 2007. Jälkikäsittelykentän pinta-ala on 1,1 ha. Jäteveden käsittelyvaatimukset vanha puhdistamo Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä 93/06/1 10.11.2006 sekä Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 07/0669/3 12.11.2007 liittyvissä lupaehdoissa on lähtevän jäteveden laadun ja puhdistamon tehon osalta seuraavia määräyksiä: 6

-BOD 7ATU -pitoisuus enintään 15 mg/l ja puhdistusteho vähintään 95 % -Kok.P-pitoisuus enintään 0,5 mg/l ja puhdistusteho vähintään 95 % -tavoitearvo NH 4 typen jäännöspitoisuudelle 6 mg/l ja puhdistusteholle 80 % Päästömääräykset sekä puhdistustehot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina, joihin sisältyy mahdolliset poikkeustilanteet, puhdistamon ohijuoksutukset ja viemäriverkon ylivuodot. Lisäksi on täytettävä seuraavat Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 esitetyt vähimmäisvaatimukset (asetus kumosi ympäristölupapäätöksessä mainitun Vnp 365/1994): - Kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l tai puhdistusteho vähintään 90 % - COD Cr -pitoisuus enintään 125 mg/l tai puhdistusteho vähintään 75 % - BOD 7ATU -pitoisuus enintään 30 mg/l tai puhdistusteho vähintään 70 % - Kok.P-pitoisuus enintään 2 mg/l tai puhdistusteho vähintään 80 % Vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutukselle, kiintoainepitoisuudelle, BOD 7 - pitoisuudelle tulisi täyttää yksittäisten näytekertojen osalta. Fosforipitoisuudelle asetettu vähimmäisvaatimus tulisi saavuttaa vuosikeskiarvona. 7 5.1.2 Uuden puhdistamon tiedot ja lupaehdot Rukalle on valmistunut uusi jätevedenpuhdistamo vuoden 2016 aikana, jätevedet on käännetty uudelle jätevedenpuhdistamolle 11.10.2016 ja sen on luovutettu asiakkaalle 25.10.2016. Uusi jätevedenpuhdistamo sijaitsee samalla kiinteistöllä kuin vanha jätevedenpuhdistamo. Puhdistetut jätevedet johdetaan 2,3 km pitkällä siirtoviemärillä vajaan 5 ha kokoisen jälkikäsittelykentän (Kuva 4) kautta Kesäjokeen, joka laskee Yli-Kitkan Kesälahteen. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan Rukan uusi jätevedenpuhdistamo on tehty kokonaan katettuna uudisrakennuksena. Jätevedenpuhdistamolla toteutetaan biologinen kokonaistypenpoistokäsittely. Korkea fosforin ja kiintoaineen poistoteho varmistetaan flotaatiokäsittelyllä. Laitos on kaksilinjainen. Puhdistettujen jätevesien purku tapahtuu jälkikäsittelykentän kautta vesistöön. Jälkikäsittelykentällä puhdistetut jätevedet mukautetaan muita valumavesiä vastaavaksi ennen niiden johtamista vesistöön. Jälkikäsittelyllä on vesistön kannalta myös kuormitusta tasaava vaikutus.

8 Vanha puhdistamo Kuva 4 Rukan vanhan ja uuden jätevedenpuhdistamon sekä uuden jälkikäsittelykentän sijainnit. Puhdistusprosessi käsittää seuraavat päävaiheet: - Jätevesivirtaaman tasaus - Pumppaus prosessiin - Siivilöinti ja välppeen pesu - Hiekan- ja rasvanerotus sekä hiekan pesu - Esiselkeytys - Kuusivaiheinen kantoaineprosessi (MBBR) - Flokkaus - Flotaatioselkeytys - Pumppaus jälkikäsittelykentälle - Jälkikäsittely, valutus luonnonmukaisella suokentällä - Lietteen sakeutus - Lietteen koneellinen kuivaus - Lietteen aumakompostointi

9 Kuva 5 Rukan uuden jätevedenpuhdistamon prosessikaavio. Uuden jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot on esitetty seuraavassa taulukossa: Mitoitusarvot vuodelle 2025 Asukasvastine 18000 Typpi, g/as/d 14 Typpi, kg/d 252 Fosfori, g/as/d 2 Fosfori, kg/d 36 BOD, g/as/d 50 BOD, kg/d 900 Kiintoaine, kg/d 1477 Mitoittava vuorokausivirtaama m3/d 1800 Ominaisvirtaama, l/as/d 100 Virtaama, maks., m3/d 3500 q ka, m³/h 75 q mit, m³/h 219 q max,hydr, m³/h 292 q biol.max, m³/h 219 Uusi jälkikäsittelykenttä on rakennettu reilun 2 km etäisyydelle uudelta puhdistamolta. jäteveden johdetaan paineviemärillä jälkikäsittelykentälle. Kentän tehollinen pinta-ala on 4,7 ha. Jäteveden käsittelyvaatimukset uusi puhdistamo Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 19.3.2013 myöntänyt Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalle ympäristöluvan (PSAVI nro 26/2013/1) Rukan uuden jätevedenpuhdistamon toimintaan sekä puhdistettujen jätevesien johtamiseen uuden jälkikäsittelykentän kautta Kesäjokeen. Päätöksestä valitettiin ja Korkein hallinto-oikeus on antanut valitusta koskevan päätöksensä 18.12.2015. Jätevedenpuhdistamoa on käytettävä ja hoidettava niin, että päästään seuraaviin puhdistustehoihin ja puhdistamolta lähtevän jäteveden pitoisuudet eivät ylitä seuraavia rajaarvoja:

10 Enimmäispitoisuus Vähimmäisteho Talvi Kesä (1.11.-30.4.) (1.5.-31.10.) % BOD 7ATU 15 mg/l O 2 10 mg/l O 2 ja 95 Kok.P 0,30 mg/l 0,20 mg/l ja 95 Kok.N 1) 15 mg/l 15 mg/l tai 70 NH4-N 8 mg/l 6 mg/l tai 90 2) Kiintoaine 15 mg/l 15 mg/l ja 90 COD Cr 125 mg/l O 2 125 mg/l O 2 ja 75 1 ) toteutetaan kolmen vuoden kuluessa päätöksen tultua lainvoimaiseksi 2 ) lasketaan käsittelemättömän jäteveden kok.n ja laitokselta lähtevän veden ammoniumtypen määrästä Raja-arvot tulee saavuttaa kokonaistypen osalta vuosikeskiarvona ja ammoniumtypen osalta puolivuosikeskiarvona laskettuna ja muilta osin neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna, ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Puhdistamolta lähtevä kokonaiskuormitus saa olla enintään 40 kg/a. Lisäksi on täytettävä seuraavat Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 esitetyt vähimmäisvaatimukset (asetus kumosi ympäristölupapäätöksessä mainitun Vnp 365/1994): - Kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l tai puhdistusteho vähintään 90 % - COD Cr -pitoisuus enintään 125 mg/l tai puhdistusteho vähintään 75 % - BOD 7ATU -pitoisuus enintään 30 mg/l tai puhdistusteho vähintään 70 % - Kok-P-pitoisuus enintään 2 mg/l tai puhdistusteho vähintään 80 % 5.1.3 Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamolla on päätoiminen laitoksenhoitaja, joka tarkkailee puhdistamon toimintaa ja pitää päiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Puhdistamon vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat vuodelta 2016 on esitetty kuvassa (Kuva 6). Jätevedet on käännetty kokonaisuudessaan uudelle puhdistamolle viikolta 41 lähtien. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa (Taulukko 1). Taulukossa esitetyt tammi-syyskuun käyttötarkkailun tiedot ovat vanhan puhdistamon tietoja. Esitetyt lokajoulukuun virtaamat ovat uuden puhdistamon virtaamia. Puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli vuonna 2016 yhteensä 225 692 m³ eli keskimäärin 617 m³/d. Ohituksia laitoksella ei ole jouduttu suorittamaan. Suurin kuukausikeskiarvo oli vanhalla puhdistamolle huhtikuussa ja pienin uudella puhdistamolle syyskuussa (Kuva 7). Suurin vuorokausivirtaama (2023 m³) mitattiin huhtikuussa ja pienin (117 m³) syyskuussa, joten virtaamat vaihtelivat entiseen tapaan voimakkaasti (Kuva 7). Tämä johtuu pääosin matkailun kausiluonteesta. Puhdistamolle tulevat jätevesimäärät ovat 2000-luvulla kasvaneet nykyiselle tasolleen Rukan matkailun lisääntymisen myötä (Kuva 8). Jätevedenpuhdistamon sähkönkulutus oli 285 719 kwh/a eli keskimäärin 1,27 kwh/m 3. Vanhalla puhdistamolle ferrosulfaattia käytettiin yhteensä 32 724 kg ja Ekoflockia 35 724 kg. Laitokselta poistettiin lietettä 999 m 3. Sakokaivolietettä laitokselle ei vastaanotettu.

11 Kuva 6 Tietoja Rukan jätevedenpuhdistamon vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat vuonna 2016. Taulukko 1 Rukan jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun tulokset vuosina 2007 2016. Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Poistettu Sähkönkulutus Q Ohitus MQ HQ NQ Ecoflock FeSO 4 liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 kg/kk g/m 3 m 3 /kk kwh/kk kwh/m 3 Tammikuu 21 886 706 1 736 428 4 299 197 5 178 250 161 Helmikuu 23 484 810 1 196 485 3 857 170 4 935 220 133 Maaliskuu 33 897 1 093 1 615 826 6 898 210 8 527 230 231 Huhtikuu 31 175 1 039 2 023 553 4 453 150 6 016 210 129 Toukokuu 17 879 577 1 541 316 1 908 110 2 103 120 62 Kesäkuu 9 895 330 618 254 1 270 130 1 514 120 50 Heinäkuu 14 331 462 553 351 2 069 144 2 443 200 74 Elokuu 15 127 488 690 390 1 949 128 2 443 190 73 Syyskuu 12 707 424 729 117 1 891 148 2 565 203 86 Lokakuu 10 313 333 706 Marraskuu 13 507 450 1 151 Joulukuu 21 491 693 1 475 2016 225 692 617 28 594 127 35 724 158 999 285 719 1,27 2015 233 111 639 34 411 148 44 478 191 1 272 286 416 1,23 2014 217 171 595 36 215 167 45 478 209 1 340 372 047 1,71 2013 213 919 586 34 923 163 42 656 199 1 244 370 560 1,73 2012 229 570 627 34 261 149 42 395 185 1 348 369 843 1,61 2011 220 006 603 33 578 153 44 202 201 1 199 35 037 1,60 2010 220 479 604 32 607 148 43 079 195 1 158 40 480 0,18 2009 206 324 565 33 595 163 42 804 207 1 045 352 136 1,71 2008 233 175 639 44 028 180 34 551 141 1 439 352 880 1,51 2007 205 688 563 38 382 187 33 644 164 809 328 960 1,60

12 Puhdistamolla syntyvän lietteen laatua tutkittiin joulukuussa (liite 1.2). Lieteanalyysien raja-arvoina on käytetty VNp 282/1994 kumotussa asetuksessa annettuja lukuarvoja. Asetukseen viitataan edelleen MMMa 24/11:n liitteen 1 kohdassa 3A5. Rukan jätevedenpuhdistamon puhdistamolietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat VNp 282/1994:n maanviljelyksessä käytettävälle lietteelle sekä lieteseoksen raaka-aineeksi kelpaavalle lietteelle asetetut raja-arvot. Liete on kompostoitu. Kuvassa 5 on esitetty Rukan puhdistamolla käsitellyt kuukausittaiset jätevesimäärät vuonna 2016 ja kuvassa 6 jätevesimäärien kehitys vuosina 2007 2016. Vuonna 2016 jätevesimäärä oli edellisvuoden tasoa. m 3 /d 2500 2000 NQ HQ MQ 1500 1000 500 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 7 Rukan puhdistamon jätevesimäärät kuukausittain vuonna 2016 (NQ=pienin mitattu vuorokausivirtaama, HQ=suurin mitattu vuorokausivirtaama ja MQ=keskimääräinen vuorokausivirtaama). m 3 /a 240 000 235 000 230 000 225 000 220 000 215 000 210 000 205 000 200 000 195 000 190 000 ohitus käsitelty 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 8 Rukan puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina 2007 2016.

Lietekuormitus vanhan puhdistamon puolella on ollut tammi-syyskuussa 0,03 0,118, joten laitos on toiminut matalakuormitteisena tai pitkäilmasteisena. Tilakuormitus on ollut 0,04 0,65, joten mitoitusarvoa (1,0) ei ole ylitetty. Laitosta on pääosin ajettu yhdellä ilmastusaltaalla, mutta sesonkiaikana koko laitos on ollut käytössä. Liete on ollut alkutalvesta laskeutuvaa, muutoin hyvin laskeutuvaa tai kohtalaisesti laskeutuvaa (liite 1.1.). 13 5.1.4 Kuormitus, käsittelyteho ja lupaehtojen toteutuminen Jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun näytteenotto suoritettiin kaksitoista kahdeksan kertaa vuonna 2016. Näytteet otettiin vanhalta puhdistamolta tammi-syyskuussa ja uudelta puhdistamolta loka-joulukuussa. Tulevasta ja lähtevästä vedestä otettiin kokoomanäytteet automaattisella näytteenottimella yhden vuorokauden ajalta virtaaman suhteessa. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset on esitetty liitteessä 1.1. Puhdistamon keskimääräiset teho- ja kuormitusarvot sekä niiden perusteella lasketut vastaavat asukasvastineluvut (avl) on esitetty vuosikeskiarvona taulukossa (Taulukko 2). Vuoden 2016 teho- ja kuormitusarvojen laskennassa on käytetty sekä vanhan että uuden puhdistamon tuloksia. Vesistöön joutuneen kuormituksen kehitys vuonna 2007 2016 on esitetty kuvassa (Kuva 9). Puhdistamolle vuonna 2016 tullut kuormitus oli kasvanut BOD 7, kokonaisfosforin, kiintoaineen, COD Cr :n ja kokonaistypen osalta edellisvuoteen verrattuna. Keskimääräiset tulokuormat alittivat selvästi vanhan puhdistamon mitoituskuormitukset. Keskimääräinen BOD 7 :n tulokuorma oli 24 % (612 kg/d), kokonaisfosforin tulokuorma 20 % (Kok.P 24 kg/d), kokonaistypen tulokuorma 46 % (Kok.N 98 kg/d) ja kiintoaineen tulokuorma oli 21 % (kiintoaine 897 kg/d) mitoituskuormituksesta. Näytteenottokierroksittain tarkasteltuna tulokuormat eivät ylittyneet yhdenkään muuttujan osalta millään kierroksella. Puhdistamolta vesistöön lähtevä kuormitus oli pienentynyt edellisvuodesta ammoniumtypen ja COD Cr :n osalta. BOD 7 -, kokonaisfosfori, kiintoaine ja kokonaistyppikuormitukset olivat puolestaan hieman edellisvuotta korkeampia. Puhdistustehot olivat edellisvuosien tapaan hyvää tasoa BOD 7 :n, kokonaisfosforin, COD Cr :n ja kiintoaineen osalta. Kokonaistypen puhdistusteho oli parantunut (Taulukko 2). Ammoniumtypen puhdistustehot olivat hyvää tai erinomaista tasoa, tähän vaikutti uuden puhdistamon käyttöönotto (liite 1.1). Vuoden keskimääräinen tuleva orgaaninen kuormitus vastasi noin 2 100 asukkaan ja keskimääräinen vesistökuormitus noin 67 asukkaan ominaiskuormitusta laskettuna keskimääräisellä BOD 7 -kuormalla 70 g/as/d.

Taulukko 2 Rukan jätevedenpuhdistamon kuormitus ja teho vuosina 2007 2016. 14 Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho Tuleva Kiintoaine Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2007 142 2 029 4 62 97 6 2 000 0,11 37 98 135 1 227 10 93 92 2008 140 2 000 4 56 97 8 2 570 0,08 27 99 237 2 155 6,2 56 97 2009 132 1 886 6 79 96 6 1 967 0,13 43 98 179 1 627 8,4 76 95 2010 170 2 429 4 50 98 7 2 467 0,08 27 99 251 2 282 5,9 54 98 2011 105 1 499 3 44 97 4 1 109 0,10 24 98 129 1 226 7,2 69 94 2012 135 1 929 3 46 98 6 1 525 0,13 33 98 182 1 735 8,4 80 95 2013 108 1 543 3 40 97 4 1 100 0,07 18 98 136 1 295 5,2 50 96 2014 133 1 900 4 60 97 6 1 375 0,03 8 100 176 1 676 10 97 94 2015 97 1 386 4 63 96 4 1 000 0,08 20 98 134 1 276 9,0 86 93 2016 147 2 100 5 67 97 5 1 225 0,11 29 98 192 1 829 12 114 94 Tarkk. vuosi Tuleva COD Cr Lähtevä Teho Tuleva Kok.N Lähtevä Teho NH 4 -N Lähtevä Teho kg/d kg/d % kg/d avl kg/d avl % kg/d % 2007 359 31 91 51 4 283 37 3 050 29 65 42 2008 520 28 95 55 4 617 39 3 217 30 55 36 2009 317 15 95 46 3 833 38 3 167 17 36 22 2010 687 44 94 82 6 833 51 4 250 37 32 33 2011 268 23 92 34 2 287 29 1 954 15 23 32 2012 344 26 93 47 3 113 39 2 596 17 33 29 2013 289 22 93 35 2 333 30 2 000 14 25 30 2014 310 23 93 38 2 533 36 2 400 4 31 17 2015 237 29 88 36 2 400 38 2 533-34 7 2016 343 28 92 45 3 000 40 2 667 11 32 30 AVL:n laskentaperusteet 2002-2010 (g/as d): BOD7 70, kok.p 3, kok.n 12, kiintoaine 110. AVL:n laskentaperusteet vuodesta 2011 lähtien (g/as d): BOD7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. Verrattaessa puhdistamolta lähtevää kuormitusta pitemmällä aikavälillä voidaan todeta kuormituksen vaihdelleen kaikkien kuormitteiden osalta. Pidemmällä aikavälillä kokonaisravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormituksen osalta on havaittavissa laskeva suunta (Kuva 9). Kiintoainekuormituksessa on havaittavissa kasvua ja orgaanisen aineenkuormituksessa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa.

15 Kuva 9 Rukan jätevedenpuhdistamolta vesistöön lähteneen BOD 7 -, kokonaisfosfori-, kiintoaine, COD Cr -, ja kokonaistyppikuormituksen kehitys vuosina 2007 2017. Taulukossa (Taulukko 3) on esitetty Rukan jätevedenpuhdistamolle asetetut neljännesvuosittaiset BOD 7 :n ja kokonaisfosforin lupaehdot sekä NH 4 -N tavoitearvot ja niiden toteutuminen vuonna 2016. Kokonaisfosforin ja orgaanisen aineen (BOD 7 ) suhteen puhdistamo toimi hyvin ja lupaehdot saavutettiin kaikkien neljännesvuosien osalta. Keskimääräinen puhdistusteho orgaanisen aineen osalta oli 97 % ja kokonaisfosforin osalta oli 98 %. Ammoniumtypen tavoitearvoja 6 mg/l (80 %) ei saavutettu (Taulukko 3). Taulukossa ei ole esitetty uuden puhdistamon lupaehtoja, koska puhdistamo oli niin vähän aikaa toiminnassa loppuvuodesta eikä vertailua tehty ko. arvoihin. Puhdistamo on kuitenkin toiminut loppuvuodesta hyvin (liite 1.1).

16 Taulukko 3 Lähtevän jäteveden BOD 7 :n ja kokonaisfosforin pitoisuuksien sekä tavoitearvot neljännesvuosi- ja vuosikeskiarvot luparajoineen sekä NH 4 -N-pitoisuuksien tavoitearvot vuonna 2016 vanhan puhdistamon osalta. Laskentajakso BOD 7 Kok.P NH 4 -N 1) mg/l % mg/l % mg/l % I 11,0 95 0,23 98 82 4 II 9,6 94 0,18 97 62 - III 4,0 97 0,09 99 32 45 IV 3,0 99 0,22 98 5,5 93 Koko vuosi 7,7 97 0,19 98 51 30 Lupa-rajat/tavoitearvot 15 95 0,50 95 6,0 80 1) tavoitearvo Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 on asetettu vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutukselle (COD Cr < 125 mg/l tai teho > 75 %), kiintoainepitoisuudelle (< 35 mg/l tai teho > 90 %), BOD 7 -pitoisuudelle (<30 mg/l tai teho 70 %), vaatimukset tulisi täyttää yksittäisten näytekertojen osalta. Lisäksi kokonaisfosforipitoisuudelle (< 2 mg/l tai teho 80 %) on asetettu vähimmäisvaatimus, joka tulisi saavuttaa vuosikeskiarvona. Puhdistamo täytti vuonna 2016 Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäisvaatimukset (Taulukko 4, liite 1.1). Taulukko 4 Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäisvaatimusten toteutuminen Rukan jätevedenpuhdistamolla vuonna 2016. BOD 7ATU COD Cr Kiintoaine Kok-P Kok-N Tarkastelu näytekohtainen* näytekohtainen* näytekohtainen* vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % Lupaehdot * 30 70 125 75 35 90 2 ** 80 *** 70 ka 2016 8 97 46 92 20 94 0,19 98 11 Ylitykset kpl - - - - - - - - pvm * Puhdistamon koko > 2000 avl: verrataan näytekohtaisia tuloksia vähimmisvaatimuksiin. Vuosittaisia näytteitä 12: sallitaan 2 näyte, joka ei täytä raja-arvovaatimuksia Pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. ** Puhdistamon koko 2 000-100 000 avl *** Puhdistamon koko alle 10 000 avl. Typenpoistovaatimuksesta määrätään ymp.luvassa 5.2 LUKE Kuusamon kalankasvatuslaitos 5.2.1 Käyttötarkkailu LUKE:n Kuusamon kalankasvatuslaitos käytti rehua vuoden 2016 aikana 5 510 kg, mikä oli selvästi vähemmän kuin edeltävinä vuosina (9570 kg v. 2015 ). Rehun keskimääräinen fosforipitoisuus oli 1,01 %. Lisäkasvuna ilmoitettu laitoksen kalantuotanto vuonna 2016 oli 3 171 kg/a, joten rehukerroin oli 1,74. Vuosien 2004 2016 rehukertoimien ja lisäkasvun kehitys on esitetty kuvassa (Kuva 10). Rehukerrointa kasvattaa tuotannon painottuminen emokalaston ylläpitoon. Rehunkäytön tavoin myös lisäkasvu, 3171 kg, oli laitoksella selvästi pienempi kuin edeltävinä vuosina (5937 kg v. 2015). Laitoksella käytettiin vettä vuonna 2016 yhteensä 5 308 560 m³. Vedenkäyttö oli hieman edellisvuotta vähäisempää (5 647 572 m³ v. 2015, virtaamatieto korjattu). Virtaamakeskiarvo

oli vuonna 2016 korkeimmillaan 180 192 l/s touko-kesäkuussa ja alimmillaan 153 156 l/s marras-joulukuussa. Vedenkäyttö oli lupamääräysten mukaista (enimmäismäärän 200 l/s). Vuonna 2016 lietevettä poistettiin yhteensä 111,4 m³. Kalanviljelylaitoksella käytettiin vuoden aikana tautien ja vesihomeen torjunnassa formaliinia n. 0,9 kg. 17 Kuva 10 LUKE:n Kuusamon kalanviljelylaitoksen kalan lisäkasvu ja rehukerroin vuosina 2004 2016. 5.2.2 Kalankasvatuksen aiheuttama kuormitus Kalankasvatuslaitokselta otettiin näytteitä tulevasta ja lähtevästä vedestä viisi kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa). Lisäksi Rukan puhdistamolle johdettavasta lietevedestä otettiin laitoksella näytteet kesä- ja heinäkuussa. Tulokset on esitetty taulukossa (Taulukko 5) sekä liitteessä 2. Laitokselta johdettavassa vedessä esiintyi kesällä jonkin verran bakteereja, enimmillään todettiin kesäkuussa koliformisia bakteereja 160 kpl/100 ml ja elokuussa enterokokkeja 96 kpl/100 ml. Fosforia oli laitokselle tulevassa vedessä keskimäärin 7 µg/l ja lähtevässä vedessä 15 µg/l. Kalabunkkeriin ja edelleen jätevedenpuhdistamolle johdetun sekoitetun jätevesilietteen näytteistä jäivät fosforimääritykset tekemättä laboratorion virheestä johtuen. Näytteet oli ehditty hävittää ennen kuin virhe huomattiin. Kiintoainetta lietevedessä oli keskimäärin noin 8 mg/l. Aikaisempien lietetulosten keskimääräisen fosforin pitoisuustason (500 µg/l) perusteella laskettuna lietteen mukana poistui laitokselta fosforia noin 56 g. Laitoksen toiminnan aiheuttama fosforikuormitus vesistöön oli kuormitustarkkailutulosten perusteella laskettuna 35 kg/a eli noin 0,10 kg/d (Kuva 11). Kalan lisäkasvusta voidaan olettaa 0,4 % eli n. 13 kg muodostuneen fosforista. Rehun sisältämän fosforin (1,01 %) ja lisäkasvuun sisältyneen fosforin perusteella laskettu fosforin maksimivuosikuormitus vesistöön oli vuonna 2016 noin 43 kg. Laitoksen kuormitus alitti lupaehdoissa asetetun enimmäismäärän selvästi (fosforikuormitus 95 kg/a).

18 Taulukko 5 LUKE:n Kuusamon kalanviljelylaitokselle tulevan ja sieltä lähtevän veden laatu v. 2016. Pvm Näyte Virtaama Lämpötila Enterokok. Lämpök. kolif. Sameus Kok.P Kiintoaine Kuiva-aine bakt. l/s ºC pmy/100 ml pmy/100 ml FTU µg/l mg/l % 9.3.2016 Tuleva 167-0,1 0 0 0,33 4 9.3.2016 Lähtevä 0,3 0 0 0,33 9 15.6.2016 Tuleva 192 13,3 0 2 0,66 9 15.6.2016 Lähtevä 13,2 14 160 0,81 17 6.7.2016 Tuleva 170 19,0 1 20 0,70 9 6.7.2016 Lähtevä 19,5 4 95 0,87 20 16.8.2016 Tuleva 160 15,2 0 0 0,92 13 16.8.2016 Lähtevä 15,2 96 42 0,93 12 28.9.2016 Tuleva 174 9,8 0 0 0,85 8 28.9.2016 Lähtevä 9,8 4 23 1,1 15 15.6.2016 Lietevesi 12,1 NA 3,0 0,003 6.7.2016 Lietevesi 20,6 NA 15 0,010 Keskiarvo Tuleva 11,4 0 4 0,58 7 Keskiarvo Lähtevä 11,6 24 64 0,81 15 Kuva 11 Fosforikuormitus vesistöön Kuusamon kalanviljelylaitokselta vuosina 2004 2016.

5.3 Posion Vesi ja Lämpö Oy Posion Vesi ja Lämpö Oy:n Aholan puhdistamon kuormitustarkkailu on raportoitu erikseen (Ahma Ympäristö Oy 2017a). Yhteenveto tuloksista on esitetty seuraavassa. Posion Aholassa viemäröinnin piiriin kuuluu noin 1 750 asukasta. Puhdistamo sijaitsee noin 1 km Posion kirkonkylän keskustasta kaakkoon, Posion ja Kuusamon välisen kantatien nro 81 varrella. Puhdistamo nykyinen puhdistusprosessi koostuu seuraavista vaiheista: esikäsittely, etuselkeytys, biologinen vaihe (bioroottori), väliselketys, kemiallinen käsittely, jälkiselkeytys ja ilmastettu jälkilammikko (0,5 ha). Liete käsitellään lietelavalla, jossa lietteestä erottuva rejektivesi johdetaan salaojia pitkin takaisin puhdistamon kemialliseen käsittelyyn. Lietelavalla kuivunut liete sekoitetaan turpeeseen ja siirretään varastoon kompostialueelle. Sakokaivolietteet käsitellään kaatopaikalla, josta rejektivedet on viemäröity puhdistamolle. Puhdistamo on mitoitettu seuraavasti: Virtaama: Q d 600 m³/d Q max 900 m³/d Q max /Q d 1,5 q mit 40 m³/h q max 60 m³/h Kuormitus ja vedenlaatu: kg/d mg/l BOD7 60 100 Kiintoaine 100 167 Typpi 25 42 Fosfori 4 6,7 19 Lapin ympäristökeskuksen lupapäätöksen (17.8.2006, 18/2006) lupaehtojen mukaisesti mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien Soukkalampeen johdettavan jäteveden on täytettävä puolivuosikeskiarvona seuraavat vaatimukset: BOD 7/ATU pitoisuus 12 mgo 2 /l, poistoteho 90 %. kok.p pitoisuus 0,5 mg/l, poistoteho 90 %. Lisäksi jäteveden on täytettävä seuraavat vaatimukset (vnp 365/1994 ja 757/1998) yksittäisten näytekertojen osalta: BOD 7/ATU pitoisuus 30 mgo 2 /l, poistoteho 70 % kok.p pitoisuus 2,0 mg/l, poistoteho 80 % COD Cr pitoisuus 125 mg/l, poistoteho 75 % kiintoaine pitoisuus 35 mg/l tai poistoteho 90 % Käyttö- ja kuormitustarkkailun tulokset Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä vuonna 2016 yhteensä 159 690 m 3 eli keskimäärin 436 m 3 /d (mitoitus 600 m 3 /d). Huhtikuussa mitattiin suurin vuorokausivirtaama (1 105 m 3 /d). Puhdistamon mitoitusarvo on Q max 900 m 3 /d. Pienin vuorokausivirtaama (233

m 3 /d) mitattiin joulukuussa. Ohituksia ei suoritettu. Saostuskemikaalia (AVR) syötettiin vuoden aikana 30 980 kg (194 g/m3). Lietettä kompostoitiin turpeineen vuoden aikana 250 m 3. Kuvassa (Kuva 12) on esitetty jätevesimäärien kehitys vuosina 2007 2016. Käsitelty jätevesimäärä pieneni 18 % edellisvuodesta. 20 m 3 /a 250 000 ohitus käsitelty 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 12 Posion Aholan puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina 2007 2016. Lietteen laatua tutkittiin 25.8.2016 otetusta näytteestä. Lieteanalyysien raja-arvoina on käytetty VNp 282/1994 kumotussa asetuksessa annettuja lukuarvoja. Asetukseen viitataan edelleen MMMa 24/11:n liitteen 1 kohdassa 3A5. Posion jätevedenpuhdistamon puhdistamolietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat VNp 282/1994:n maanviljelyksessä käytettävälle lietteelle sekä lieteseoksen raaka-aineeksi kelpaavalle lietteelle asetetut raja-arvot lukuun ottamatta kuparia. Liete on kompostoitu. Jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu on suoritettu kuusi kertaa vuonna 2016. Tulevasta ja lähtevästä vedestä on otettu kokoomanäytteet automaattisella näytteenottimella yhden vuorokauden ajalta virtaaman suhteessa. Kuormitustarkkailutulokset on esitetty taulukossa (Taulukko 6). Jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus vuonna 2016 pieneni selvästi kaikkien kuormitteiden suhteen edellisvuoden tasoon verrattuna (14 42 %). Viimeisen kymmenen vuoden jaksolla (2007 2016) vesistöön johdetussa kuormituksessa on havaittavissa laskeva suuntaus lähes kaikkien kuormitteiden suhteen. Ammoniumtyppikuormituksessa suuntaus on tasainen. Kuvassa (Kuva 13) on havainnollistettu puhdistamolta vesistöön lähteneen kuormituksen kehitystä.

21 Taulukko 6 Posion Aholan puhdistamon kuormitus ja teho vuosina 2007 2016. Tarkk vuosi Tuleva BOD 7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho Tuleva Kiintoaine Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2007 42 600 2,3 33 94 3,4 850 0,17 43 95 46 438 6,0 57 88 2008 48 686 3,2 46 93 3,4 850 0,13 33 95 54 514 5,0 48 91 2009 98 1 400 2,6 37 97 3,4 850 0,10 25 96 139 1 324 5,3 50 96 2010 51 729 3,9 56 92 3,5 875 0,22 55 94 46 438 5,7 54 87 2011 66 943 4,6 66 93 4,0 1 000 0,22 55 95 81 771 9,7 92 88 2012 36 514 3,6 51 90 3,6 900 0,22 55 94 41 390 6,1 58 85 2013 44 626 1,5 22 97 2,9 720 0,05 13 98 37 353 2,8 27 92 2014 67 951 2,3 33 97 3,6 900 0,11 28 97 73 698 3,6 34 95 2015 42 606 2,6 37 94 2,7 680 0,09 23 97 45 430 3,6 34 92 2016 37 529 1,6 23 96 2,8 700 0,07 18 97 54 514 2,5 24 95 Tarkk vuosi Tuleva COD Cr Lähtevä Teho Tuleva Kok.N Lähtevä Teho NH 4 -N Lähtevä Teho kg/d kg/d kg/d avl kg/d avl % kg/d % 2007 102 20-23 1 533 17 1 133 27 10-2008 122 14 88 25 1 667 23 1 533 9 18 29 2009 236 14 94 34 2 267 19 1 287 43 18 45 2010 145 15 89 27 1 813 22 1 433 21 17 39 2011 174 24 86 22 1 467 16 1 067 27 15 35 2012 101 18 82 19 1 267 16 1 047 18 14 25 2013 107 9 92 18 1 200 16 1 047 13 14 21 2014 157 14 91 26 1 713 17 1 153 33 16 38 2015 128 17 87 20 1 340 18 1 187 11 16 19 2016 119 10 92 21 1 400 15 1 000 25 14 33 AVL:n laskentaperusteet v. 2010 alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105.

22 Kuva 13 Posion Aholan jätevedenpuhdistamolta vesistöön lähteneen BOD 7 -, kokonaisfosfori-, kiintoaine, COD Cr -, ja kokonaistyppikuormituksen kehitys vuosina 2007 2016. Aholan jätevedenpuhdistamo toimi lupaehtojen mukaisesti orgaanisen aineen ja kokonaisfosforin suhteen molemmilla puolivuotisjaksoilla. Vuosikeskiarvoja tarkasteltaessa havaitaan, että valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset vähimmäisvaatimukset saavutettiin hyvin. Taulukko 7 Lupaehtojen toteutuminen Posion Aholan jätevedenpuhdistamolla vuonna 2016. Laskentajakso BOD 7 Kok.P COD Cr Kiintoaine mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % I 4,8 94 0,14 98 II 2,2 97 0,21 97 Koko vuosi 3,6 96 0,17 97 22 92 5,7 95 Lupa-rajat 12 90 0,5 90 Vna 888/2006 30 70 3,0 80 125 75 35 90

5.4 Posion keskuskaatopaikka Posion suljetun keskuskaatopaikan kuormitustarkkailutulokset vuodelta 2016 perustuvat erilliseen tarkkailuraporttiin (Ahma Ympäristö Oy 2017b). Posion keskuskaatopaikalla suoritettiin suotovesien tarkkailua touko- ja lokakuussa vuonna 2016. Kaatopaikkavesien liukoisten suolojen (sähkönjohtavuus) pitoisuus vuonna 2016 olivat edellisvuoden tasolla. Sähkönjohtavuudet vaihtelivat vuonna 2016 35 79 ms/m. Kloridipitoisuudet noudattelevat viime vuosien alhaista linjaa. Kaatopaikan suotovesialtaan kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuuksien voidaan todeta olevan melko korkeita. Posion kaatopaikan kuormitus alapuoliseen vesistöön oli laskettu näytteenottohetkien virtaaman ja veden laadun perusteella. Laskettu kuormitus edustaa siten näytteenottoaikaa eikä näin ollen kuvaa koko vuoden kuormitusta. Näytteenottohetkillä kuormitus oli vähäistä. 23 5.5 Kitkawood Oy Kitkawood Oy:n Kuusamon sahalaitoksella ei tehdä varsinaista kuormitustarkkailua, mutta hulevesien saostusaltaasta lähtevän veden laatu analysoidaan kerran vuodessa. Vuoden 2016 tarkkailuraportin (Pöyry Finland Oy 2017) mukaan saostusaltaan veden ph oli neutraalin tuntumassa, veden väri- ja sameusarvot olivat alhaisia. Kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat karuille vesille tyypillistä tasoa. Saostusaltaasta järveen menevässä laskuojassa vedenlaatu oli selvästi heikompi kuin saostusaltaassa, joka viittasi siihen, että näytepullot olivat menneet sekaisin. Laskuojassa vesi oli hapanta, erittäin tummaa sekä selvästi sameaa. Kokonaisfosforipitoisuus viittasi ylirehevyyteen ja a-klorofyllipitoisuus rehevyyteen. Kitkawood Oy:n vaikutustarkkailun tulokset on esitetty yhteenvetona kappaleessa 6.7.3. 5.6 Vesistökuormitus yhteensä Kitkajoen yhteistarkkailussa olevien jätevedenpuhdistamoiden sekä Kuusamon kalanviljelylaitoksen kokonaisvuosikuormitukset vuosilta 2007 2016 on esitetty taulukossa (Taulukko 8). Vuodesta 2010 lähtien kalankasvatuslaitoksen osalta on esitetty tuotantotietojen perusteella arvioitu laskennallinen fosforikuormitus. Rukan jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin vuonna 2016 vettä hieman vähemmän kuin edellisvuonna (3 %). Puhdistamolle tuleva kuormitus oli kasvanut edellisvuodesta kaikkien mitattujen suureiden osalta. Vesistöön kohdistuva kuormitus oli kasvanut BOD 7 :n, kokonaisfosfori, kiintoaineen ja kokonaistypen osalta. COD Cr ja ammoniumtyppikuormitus olivat edellisvuotta pienempää. Puhdistamo toimi kaikilla vuosineljänneksillä BOD 7 :lle ja kokonaisfosforille asetettujen lupaehtojen mukaisesti. Ammoniumtypen tavoitepitoisuutta 6 mg/l ei saavutettu. Posion Aholan jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin vuonna 2016 vettä noin 18 % vähemmän kuin edellisvuonna. Ohituksia ei jouduttu suorittamaan. Puhdistamolle tuleva kuormitus pieneni vuoteen 2015 verrattuna orgaanisen aineen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Vuonna 2016 jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus pieneni selvästi kaikkien kuormitteiden suhteen. Puhdistamo toimi molemmilla puolivuotisjaksoilla BOD 7 :lle ja kokonaisfosforille asetettujen lupaehtojen mukaisesti. Kuusamon LUKE:n kalankasvatuslaitoksen toiminta on loppunut vuoden 2017 alussa ja vuoden 2016 tuotantomäärä oli selvästi pienempi kuin edeltävinä vuosina. Lisäkasvu oli 3171 kg/a ja rehukerroin 1,74. Kuormitustarkkailunäytteiden perusteella laskettu fosforin vuosikuormitus oli 35 kg/a ja rehunkäytön perusteella ainetaseen perus-

Taulukko 8 teella laskettu kuormitus 43 kg/a. Kuusamon kalankasvatuslaitoksen kuormitus alitti selvästi asetetun lupaehdon (fosforikuormitus 95 kg/a). Myös laitoksen vedenkäyttö oli lupaehdon mukainen (200 l/s). Laitoksella käytettiin vettä vuonna 2016 yhteensä 5 308 560 m³. Kitkajoen jätevedenpuhdistamoiden ja kalanviljelylaitoksen toiminnasta aiheutunut kokonaiskuormitus vesistöön vuosina 2007 2016. Kuormittaja Tarkkailuvuosi 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Jätevedenpuhdistamot BOD7 kg/d 6,73 7,28 8,1 7,4 7,7 6,8 4,3 6,5 7,0 6,3 Kok.P kg/d 0,33 0,23 0,19 0,28 0,32 0,33 0,12 0,14 0,17 0,18 Kok.N kg/d 55,5 63 57,3 73 45 55 46 53 55,8 55 24 Kalanviljelylaitos Kok.P kg/d 0,09 0,06 0,1 0,15 0,20 0,18 0,21 0,24 0,25 0,12 6 VESISTÖTARKKAILU 6.1 Rukan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu 6.1.1 Purkuvesistö Rukan puhdistetut jätevedet johdetaan Kesäjokeen, joka alkaa Kesäjärvestä ja laskee noin 10 km:n päässä Yli-Kitkajärven Kesälahteen (Kuva 14). Kesäjoki on pieni, vähävirtaamainen joki, jossa jätevesien laimentumisolot ovat yleensä heikot. Joen valumaalue on 18,4 km 2 ja arvioitu keskivirtaama 0,24 m 3 /s. Jäteveden purkupaikan kohdalla valuma-aluetta on vain 5,4 km 2 ja virtaama varsinkin talvella hyvin vähäinen. Esimerkiksi talvisella valunnalla 5 l/s km 2 virtaama on vain luokkaa 27 l/s. Kesäjoen mainittavin sivujuoksu on etelästä noin 3 km:n päässä jokisuusta Kesäjokeen laskeva Mehtikananpuro. Tällä kohdalla Kesäjoen valuma-alue on 14,2 km 2. Jäteveden purkupaikan ja Mehtikananpuron laskukohdan välinen osuus Kesäjoesta on määritelty viemäriksi. Kesälahden pinta-ala on 0,97 km 2 ja lahdella on lähivaluma-aluetta 2,6 km 2. Ympäristöhallinnon uusimmassa, vuosien 2006 2012 seuranta-aineistoihin perustuvassa ekologisessa luokituksessa Kesäjoen tila on arvioitu välttäväksi ja Yli-Kitkan Kesälahden tila tyydyttäväksi, kun muutoin Yli-Kitkan tila on hyvä. Vesistötarkkailunäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa: huhtikuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Vuonna 2016 näytteenottoajankohdat olivat 4. 5.4., 6.7. ja 16.8.2016. Kesäjoen ja Kesälahden lisäksi tarkkaillaan Yli-Kitkajärven vertailulahtien, Nilonlahden, Isohiedanlahden ja Orjaslahden, rehevöitymistilannetta. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty kuvassa (Kuva 14). Vesistötarkkailutulokset ovat liitteenä 4. Havaintopaikat ovat seuraavat: Havaintopaikka Koordinaatit Selite Kesäjoki P1 (Ke1) 7347384-3590180 Jokisuu Kesäjoki P2(Ke2) 7344255-3595717 Puhd. alapuoli Kesäjoki P4 (Ke4) 7343042-3595685 Puhd. yläpuoli Yli-Kitka, Kesälahti (Kitk) 7347618-3589428 Yli-Kitka, Nilonlahti (Kitn) 7346619-3586743 Yli-Kitka, Isohiedanlahti (Kiti) 7347002-3588046 Yli-Kitka, Orjaslahti (Kito) 7348821-3588149

25 Kuva 14 Rukan vesistötarkkailun havaintopaikat (pohjakartta: Suomen ympäristökeskus ja ELYkeskukset). 6.1.2 Veden laatu Huhtikuussa 2016 alivirtaamien aikana Rukan jätevesien vaikutus Kesäjoen veden laatuun oli aikaisempaan tapaan hyvin selkeä. Etenkin typpipitoisuus kasvoi purkupaikalla monikymmenkertaiseksi (Taulukko 9). Typpi oli valtaosin (92 %) liuenneessa epäorgaanisessa muodossa ammoniumtyppenä. Typen lisäksi myös fosforin, sähkönjohtavuuden, happea kuluttavan aineen (COD Mn ), kiintoaineen sekä kolibakteerien arvot kasvoivat välittömästi purkupaikan alapuolella ilmentäen jätevesivaikutusta. Puhdistamon purkualueella fosforipitoisuuden suhteellisen vähäinen kasvu verrattuna typpeen johtuu tehokkaasta fosforin poistosta. Aikaisempien vuosien tapaan Kesäjoen vesi oli puhdistamon alapuolisilla pisteillä hapekkaampaa kuin ylempänä, mikä johtunee puhdistettujen jätevesien tuomasta happilisästä, vähäisestä helposti hajoavasta orgaanisen aineksen määrästä ja alhaisesta veden lämpötilasta. Kesäjokisuulla (Ke1) kokonaistyppimäärä laski purkupaikan tasosta ollen silti edelleen selvästi korkeampi kuin puhdistamon yläpuolisella pisteellä. Typpi oli jokisuulla käytännössä kokonaan ammoniumtyppenä, vaikka myös nitriitti-nitriittitypen pitoisuus kasvoi hieman hapettumisen eli nitrifikaation seurauksena. Ammoniumtypen kokonaispitoisuutta hieman suurempi arvo johtuu analyysimenetelmien epävarmuuksista. Myös fosforipitoisuus ja sähkönjohtavuus, sekä lievästi myös bakteerimäärä olivat koholla jokisuulla. Kesälahden päällysvedessä (Kitk) jätevesikuormitus ilmeni huhtikuussa lähinnä kohonneena typpipitoisuutena. Typpeä lukuun ottamatta veden laatu oli Kesälahden pintakerroksessa (Kitk) parempi kuin Kesäjokisuulla (Ke1) tai purkupaikan yläpuolella (Ke4). Kesän 2016 havaintokerroilla jätevesien vaikutus purkualueella (Ke2) oli myös havaittavissa, mutta selvästi talvea lievempänä. Elokuussa vaikutukset olivat edelleen lievem-

piä kuin heinäkuussa. Voimakkainta pitoisuuskasvu oli jälleen typen kohdalla, (Taulukko 9). Havaintopaikan Ke2 typestä oli kesän molemmilla havaintokerroilla yli 80 % epäorgaanisessa muodossa, pääosin ammoniumtyppenä. Purkualueella oli kesälläkin nähtävissä lievähköä kasvua fosforin, sähkönjohtavuuden, kiintoaineen, sameuden ja kolibakteerien kohdalla ja myös happitilanne heikkeni hieman (kyllästystaso 63 72 %). Enimmillään fekaalisten koliformisten bakteerien määrä oli Kesäjoessa puhdistamon alapuolella heinäkuussa 500 pmy / 100 ml, mikä on sama kuin erinomaisille/hyville uimavesille asetettu raja-arvo (STMa 177/2008). Jokisuulla veden laatu oli typpeä lukuun ottamatta likimain samaa tasoa kuin puhdistamon yläpuolella. Jokisuulla nitriitti + nitraattityppeä oli selvästi enemmän kuin ammoniumtyppeä, mikä kuvaa tehokkaampaa nitrifikaatiota lämpimissä olosuhteissa. Heinäkuussa kolibakteerimäärä oli hieman koholla edelleen jokisuulla (110 pmy / 100 ml). Veden väri- ja COD Mn -arvot kohosivat jokisuulla selvästi kuvaten valuma-alueelta tulevien huuhtoumien vaikutusta. Kesälahdella (Kitk) veden laatu oli kesällä pintakerroksessa pääosin samaa tasoa tai parempi kuin Kesäjoessa. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat Kesälahdessa pieniä ja osin alle määritysrajan sillä ravinteet oli tehokkaasti sidottu perustuotantoon, mikä näkyi myös kohonneena a-klorofylliarvona. 26 Taulukko 9 Veden laatu Kesäjoessa ja Kesälahden pintavedessä v. 2016 huhtikuussa sekä heinäelokuun havaintokertojen keskiarvona. 2016 Otto- t O2 O2 ph* S-joht. CODMn Kok. P PO4-P Kok. NNO23-NNH4-N Väri Sameus Kiinto- Fek. Klorosyv. aine kolif.bakt. fylli-a m C mg/l kyll. % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l FNU mg/l kpl/100ml µg/l TALVI Ke4 0,1 1,0 8,8 62 7,2 11,2 9,0 17 4 510 200 78 70 5,5 7,2 0 Ke2 0,1 4,0 9,2 70 7,5 44,2 12 71 19 25000 210 23000 70 5,4 9,6 900 Ke1 0,4 0,9 10,7 75 7,3 22,5 8 27 11 8800 910 8900 70 3,5 1,9 22 Kitk 1m 1,0 0,4 11,8 81 7,2 4,6 5 7 < 2 540 160 170 20 0,3 < 0,5 0 KESÄ Ke4 0,1 17 8,4 87 7,4 7,0 8,7 22 2 410 15 11 60 2,1 2,9 13 4,3 Ke2 0,1 16 6,7 67 7,0 14 17,0 38 12 5400 575 3850 120 4,1 10,2 264 3,4 Ke1 0,3 14 7,5 72 7,0 7 23,0 23 8 1125 395 13 155 2,1 2,0 73 2,9 Kitk 1m 1,0 17 8,5 88 7,3 4,5 9,1 18 < 2 415 9 8 50 1,4 2,5 0 7,9 * keskiarvot laskettu log-muunnetuista arvoista Kesälahden syvänteessä happipitoisuus on alentunut voimakkaasti kerrostuneisuuskausien aikana. Heikoin happitilanne rajoittuu yleensä pohjan läheiseen vesikerrokseen, noin 10 metrin syvyyteen. Happipitoisuuden aleneminen on ollut seurausta lähinnä orgaanisen aineen hajoamisesta ja kesällä, veden lämpötilan ollessa korkeampi, myös vedessä olevan ammoniumtypen hapettumisesta. Kesälahdella on tehty aluehallintoviraston päätöksen (21/11/1, 11.4.2011) mukaisesti talvesta 2011 2012 alkaen hapetusta, jossa Mixox-tyyppisellä hapetuksella pyritään vähentämään happiongelmien seurauksena syntyvää sisäistä ravinne-kuormitusta ja ammoniumtypen määrää. Hapetusta toteutetaan vuosittain joulukuun alusta maaliskuun loppuun. Vaikutuksia tarkkaillaan erillisen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymän POPELY/369/07.00/2010, 26.1.2012) tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja tulokset raportoidaan erikseen. Yli-Kitkajärven Kesälahden pääsyvänteeseen lokakuussa 2011 asennettu, päällysvettä pohjan lähelle pumppaava Mixox MC 500 -hapetinlaite ei riittänyt pitämään syvännettä hapellisena talvina 2011 2012 ja 2012 2013 Kesähautaan asennettiin 4.12.2013 tehokkaampi hapetinlaite Mixox MB 750, jonka avulla hapetuksen vaikutus saatiin ulottumaan paremmin koko Kesähaudan syvännealueelle pohjaan asti. Isompi hapetin aiheutti selvästi syvänteen vesimassa sekoittumista ja sitä kautta syvänteeseen kertyvien puhdis-

tettujen jätevesien laimenemista. Talvina 2013 2014, 2014 2015 ja 2015 2016 hapettimen pumppaus- ja hapetusteho ovat olleet riittävät ja estäneet pohjanläheisen veden hapettomuuden ja jätevesien aiempien vuosien kaltaisen kertymisen syvänteen pohjalle (Vesi-Eko Oy 2014 2017). Vuoden 2016 huhtikuussa Kesälahden happitilanne oli kohtalainen kyllästystason ollessa alusvedessä (5 9 m) 54 % (Kuva 15). Kesäjoen kautta tuleva vesi-jätevesiseos sukeltaa raskaampana vesipatsaassa syvemmälle, mikä nostaa kesälahden alusveden pitoisuuksia. Kesälahden alusveden ravinnepitoisuudet olivat jonkin verran koholla pintakerrokseen nähden (Kuva 15), mutta selvästi pienempiä kuin huhtikuussa 2013 tai yleisesti lopputalvisin ennen hapetusta. Hapetuksen vaikutuksesta vedet sekoittuvat, mikä laskee alusveden talviaikaisia typpipitoisuuksia. Typpi oli Kesälahdessakin pääosin, noin 70 %, ammonium-muodossa. Kesäjokeen nähden Kesälahden alusveden typpitaso oli laskenut noin kolmasosaan. Fosforipitoisuudet olivat Kesälahden alusvedessä selvästi Kesäjokea alhaisempia ja myös ero pintakerrokseen pitoisuustasoon nähden oli jokseenkin pieni joten selkeää sisäistä kuormitusta ei ollut havaittavissa hapellisista olosuhteista johtuen. Vähähappisissa pelkistävissä olosuhteissa sedimentistä voi liueta mm. rautaa ja ravinteita yläpuoliseen veteen. Pohjanläheisen veden talviaikaisissa fosforipitoisuuksissa on ollut viime vuosina havaittavissa laskua ilmentäen sisäisen kuormituksen vähentymistä. 27 Happi mg/l 0 3 6 9 12 15 Happi kyll.% 0 20 40 60 80 100 Sameus FTU 0 1 2 3 4 5 m 1 5 m 1 5 m 1 5 9 9 9 Kok.N µg/l 0 1000 2000 3000 4000 5000 NO 2+3 -N µg/l 0 1000 2000 3000 4000 5000 NH 4 -N µg/l 0 1000 2000 3000 4000 5000 m 1 5 m 1 5 m 1 5 9 9 9 Kok.P µg/l 0 5 10 15 20 PO4-P µg/l 0 5 10 15 20 m 1 5 m 1 5 2014 2015 2016 9 9 Kuva 15 Kesälahden huhtikuun happi, typpi- ja fosforipitoisuudet sekä sameusarvot syvyysvyöhykkeittäin vuosina 2014 2016. Kesällä 2016 Kesälahden happitilanne oli heikko ja pohjan läheinen vesi oli heinäkuussa vähähappista (kyll. % 12) ja elokuussa hapetonta ((kyll. % < 1, liite 4). Vesipatsaan puolivälissä happitilanne oli molemmilla kesän näytekerroilla kohtalaisen hyvä (6,1 7,5 mg/l, 59 79 %, Kuva 16). Yleensä avovesiaikana alusvedessä pääsee kerrostumisesta huolimatta tapahtumaan sekoittumista ja veden vaihtumista paremmin kuin jääpeite-

aikana. Kesällä 2016 Kesälahden happitilanne oli kuitenkin lopputalvea heikompi, mihin vaikutti talviaikainen hapetus. Myös edeltävänä kesänä 2015 Kesälahdessa esiintyi hapettomuutta. Typpipitoisuudet olivat koholla Kesälahden pohjan lähellä. Typestä noin 40 60 % oli epäorgaanisessa muodossa. Heinäkuussa myös pohjan fosforipitoisuus oli koholla, mutta elokuussa suurimmat fosforiarvot mitattiin päällysvedessä. Heinäkuun kohonnut fosforipitoisuus viittaa sisäiseen kuormitukseen sedimentistä. Fosfaattifosforin määrä oli kokonaispitoisuuden tavoin koholla heinäkuussa pohjan läheisessä vesikerroksessa, mutta muutoin fosfaattipitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajan. Kesäjokisuuhun nähden Kesälahden alusveden ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa tai pienempiä lukuun ottamatta heinäkuun kohonnutta fosforiarvoa. Selkeää raskaamman vesijätevesiseoksen painumista alusveteen ei siten ollut havaittavissa. Kiintoaineen orgaanisen aineen (COD Mn ), värin ja sameuden arvot olivat myös koholla pohjan läheisissä näytteissä. Kesälahden pintakerroksessa ravinnepitoisuudet olivat kesällä 2016 lievästi reheville vesille tyypillistä tasoa. Levätuotannon määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuudet olivat Kesälahdessa rehevähköjä. Kitkan luonnostaan kirkkaat ja karut vedet reagoivat nopeasti ravinnelisäyksiin. 28 Happi mg/l 0 3 6 9 12 15 Happi kyll.% 0 20 40 60 80 100 Sameus FTU 0 2 4 6 8 10 m 1 5 m 1 5 m 1 5 10 10 10 Kok. N 0 300 600 900 1200 1500 NO2,3-N 0 200 400 600 800 1000 NH4-N 0 200 400 600 800 1000 m 1 5 m 1 5 m 1 5 10 10 10 Kok. P 0 5 10 15 20 25 30 35 PO4-P 0 5 10 15 20 25 30 35 m 1 5 m 1 5 2014 2015 2016 10 10 Kuva 16 Kesälahden heinä-elokuun keskimääräiset happi, typpi- ja fosforipitoisuudet sekä sameusarvot syvyysvyöhykkeittäin vuosina 2014 2016.

6.1.3 Lahtien rehevyys Yli-Kitkajärven lahtivesien rehevöitymistilannetta seurataan huhtikuussa ja elokuussa Kesälahden (Kitk) lisäksi kolmella vertailualueella Nilonlahdella (Kitn), Isohiedanlahdella (Kiti) ja Orjaslahdella (Kito). Tarkkailutulokset v. 2014 2016 huhtikuulta on esitetty kuvassa 17 ja elokuulta kuvassa 18. Kesälahden vesi on yleensä ollut lähistön muihin lahtiin verrattuna selvästi ravinteikkaampaa ja näkösyvyys on ollut siellä selvästi pienempi. Tämä näkyi pääosin myös vuoden 2016 tuloksissa. Huhtikuussa Kesälahden fosforipitoisuus oli 7 µg/l ja typpipitoisuus 330 µg/l kun vertailulahdissa fosforia oli 4 11 µg/l ja typpeä 160 180 µg/l (liite 4). Elokuussa Kesälahden fosforipitoisuus oli 21 µg/l ja typpipitoisuus 450 µg/l kun vertailulahdissa fosforia oli 8 9 µg/l ja typpeä 230 240 µg/l. Viime vuosina Kesälahden talviaikaiset fosforipitoisuudet ovat olleet pienempiä kuin vastaavaan aikaan aiemmin. Isohiedanlahden fosforipitoisuus oli huhtikuussa 2016 tavallista korkeampi. Elokuussa lahtien ravinnepitoisuudet olivat lähellä edeltävien vuosien tasoa. Liukoiset epäorgaaniset ovat olleet etenkin kesäisin yleensä hyvin vähissä kaikkien lahtien pintavedessä. Huhtikuussa 2016 nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtyppiyhdisteet (NO 2+3 -N + NH 4 -N) muodostivat vertailulahdissa noin 20 % ja Kesälahdessa 60 % kokonaistypestä. Sen sijaan fosfaattipitoisuudet (PO 4 -P) olivat huhtikuussa kaikissa lahdissa alle määritysrajan. Elokuussa epäorgaanista typpeä oli Kesälahdessa hieman muita lahtia enemmän, mutta pitoisuudet olivat suhteellisen pieniä muodostaen vain 5 % kokonaistypestä. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat myös kesällä kaikissa tutkimuslahdissa alle määritysrajan. Myös rehevyyttä ja levätuotannon määrää ilmentävä a-klorofyllipitoisuus on ollut Kesälahdella yleensä korkeampi, ja tilanne oli samanlainen myös elokuussa 2016. Kesälahden näkösyvyys (1,6 2,0) oli vertailulahtia 0,2 0,9 metriä pienempi. Kaiken kaikkiaan vertailulahdet olivat ravinne- ja klorofyllitasoltaan melko karuja. Kesälahden päällysvedessä kesäaikaiset ravinnepitoisuudet olivat lievästi reheviä ja a-klorofyllipitoisuuksia voidaan pitää rehevähköinä. On kuitenkin huomattava, että veden a-klorofyllipitoisuus voi vaihdella nopeastikin havaintokerroittain esim. sääolojen mukaan. 29 6.1.4 Veden laadun kehitys Kesäjoen ja Kesälahden talvi- ja kesäaikaisten ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien sekä happitilanteen kehittymistä pintakerroksessa 1999 2016 on esitetty kuvassa (Kuva 19). Kesäjoki suun (Ke1) tuloksissa on mukana myös ympäristöhallinnon tarkkailutuloksia. Happitilanteessa on talviaikana havaittavissa selkeästi nouseva trendi etenkin Kesälahden alusvedessä johtuen viimetalvien hapetuksesta. Kesäajan aineistossa happitilanteen kehityssuunta on päinvastainen eli laskeva. Etenkin Kesälahden kesäaikainen happitilanne on ollut viime vuosina aikaisempaa heikompi. Kesäjokisuulla (Ke1) etenkin veden talviaikaisessa vedenlaadussa on suurta vaihtelua. Kesäjoen fosforipitoisuuksissa voidaan kuitenkin havaita laskevaa suuntausta sekä talvella että kesällä ja myös Kesälahden fosforitasossa näkyy lievää laskua (Kuva 19). Jätevesimäärien kasvu ei näy suoraan vesistön fosforitasossa johtuen puhdistamon korkeasta puhdistustehosta fosforin suhteen. Typen pitoisuustaso on vaihdellut paljon erityisesti Kesäjoessa talvella. Rukan typpikuormituksen kasvu näkyy typpipitoisuuden nousevana trendinä Kesäjoessa sekä kesällä että talvella. Kesälahden pintakerroksen ravinnepitoisuuksissa ei ole juuri nähtävissä selvää trendiä (Kuva 19), mutta alusveden talviaikaiset fosforipitoisuudet ovat laskeneet ja myös typpipitoisuudet ovat kääntyneet laskuun viime talvien hapetuksen vaikutuksesta.

30 Fosfori Typpi 30 1 200 25 1 000 20 800 [µg/l] 15 10 [µg/l] 600 400 5 200 0 2014 2015 2016 0 2014 2015 2016 Kesälahti Nilolahti Isohiedanlahti Orjaslahti [m] Näkösyvyys 6 5 4 3 2 1 0 2014 2015 2016 Kuva 17 Päällysveden ravinnepitoisuudet ja näkösyvyys Kesälahdella, Nilolahdella, Isohiedanlahdella ja Orjaslahdella huhtikuussa vuosina 2014 2016. Rasterilla on merkitty epäorgaanisen fosforin (PO 4 -P) ja typen (NO 2+3 +NH 4 -N) osuus kokonais-ravinteesta. Fosfori Typpi 25 500 20 400 [µg/l] 15 10 [µg/l] 300 200 5 100 0 2014 2015 2016 0 2014 2015 2016 [µg/l] Klorofylli-a 12 10 8 6 4 2 0 2014 2015 2016 [m] Näkösyvyys 6 5 4 3 2 1 0 2014 2015 2016 Kesälahti Nilolahti Isohiedanlahti Orjaslahti Kuva 18 Päällysveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet sekä näkösyvyys Kesälahdella, Nilolahdella, Isohiedanlahdella ja Orjaslahdella elokuussa vuosina 2014 2016. Rasterilla on merkitty epäorgaanisen fosforin (PO 4 -P) ja typen (NO 2+3 +NH 4 -N) osuus kokonaisravinteesta.

31 HAPPIKYLLÄSTYS, TALVI 100 HAPPIKYLLÄSTYS, KESÄ 100 80 80 60 60 [%] [%] 40 40 20 20 0 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 0 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 [µg/l] KOKONAISFOSFORI, TALVI 70 60 50 40 30 20 10 [µg/l] KOKONAISFOSFORI, KESÄ 70 60 50 40 30 20 10 0 0 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 [µg/l] 2015 KOKONAISTYPPI, TALVI 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 22 000 [µg/l] KOKONAISTYPPI, KESÄ 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 A-KLOROFYLLI, KESÄ 14 Kesäjoki Ke1 Kesälahti Linear (Kesäjoki Ke1) Linear (Kesälahti) 12 10 8 6 4 2 0 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 [µg/l] Kuva 19 Veden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien kehitys talvella ja kesällä v. 1999 2016 Kesäjokisuulla (Ke1) ja Kesälahdella. Kesälahden osalta happitilanne on esitetty pohjan läheisestä vesikerroksesta, ravinteet ja a-klorofylli pintakerroksesta.

6.2 LUKE:n Kuusamon kalanviljelylaitoksen vesistötarkkailu 32 6.2.1 Purkuvesistö Kuusamon kalanviljelylaitos sijaitsee Käylän kylässä Kitkajoen yläosan alueella (nro 73.022). Joen valuma-alueen laajuus Sallan maantien kohdalla Käylänkoskessa on 1 706 km 2 ja järvisyys noin 22 % (Ekholm 1993). Ympäristöhallinnon uusimmassa, vuonna 2013 julkaistussa ja vuosien 2006 2012 seuranta-aineistoihin perustuvassa ekologisessa luokittelussa Kitkajärvien luokitus on pysynyt hyvänä ja Kitkajoki kuuluu aiempaan tapaan erinomaiseen luokkaan. Kalalaitoksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan ohjelman mukaan seuraavilla havaintopaikoilla: Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit (YK) Sijainti Käylänkoski, maantiesilta, laitoksen Kitkajoki 15600 P0 (Kitkaj) 7358435-3596388 yläpuoli Kitkajoki P1 7358333-3596764 Kv.laitoksen alapuoli Kitkajoki P2 7358175-3597642 Puhdistamon alapuoli Kitkajoki P3 7358363-3599255 Kiehtäjänniva Näytteet otetaan maaliskuussa ja elokuussa. Vuonna 2016 näytteenottoajankohdat olivat 9.3. ja 17.8.2016. Heinäkuussa suoritettiin myös ohjelman mukainen perifytontarkkailu. Ylin havaintopaikka (P0) sijaitsee Käylänkosken yläpuolella kalalaitoksen yläpuolella ja alempi (P1) Kitkajoessa kalanlaitoksen alapuolella. Kalankasvatuslaitoksen jätevedet johdetaan koskeen havaintopaikkojen P0 ja P1 väliin laitoksen kohdalle (Kuva 20). Vesistötarkkailutulokset on esitetty liitteessä 5. Kuva 20 Kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailun havaintopaikkojen sijainti. (pohjakartta: Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskukset).

Veden laatu oli Kuusamon kalanviljelylaitoksen lähialueella pääosin erinomainen ja alueelle tyypillinen kuvastaen kirkasta ja karua vettä (Taulukko 10). Happitilanne oli hyvä. Veden ph-arvot olivat neutraalin tuntumassa ja sähkönjohtavuusarvot luonnonvesille tyypillisesti alhaisia. Tyypilliseen tapaan talviaikana tarkkailualueella mitattiin aavistuksen verran alhaisempia veden ph-arvoja ja korkeampia sähkönjohtavuusarvoja kuin kesällä. Veden puskurointikyky happamuutta vastaan eli alkaliniteetti oli erinomainen. Veden väriarvot olivat tasaisia ja rautapitoisuudet pieniä. Kiintoainetta vedessä oli hyvin vähän ja pitoisuudet olivat talvella alle määritysrajan (1 mg/l) ja kesälläkin sen tuntumassa. Kesällä vesi oli kaikissa näytteissä hieman kiintoainepitoisempaa, tummempaa ja rautapitoisempaa kuin talvella johtuen huuhtoumista. Typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia ilmentäen karua vettä. Fosforipitoisuudet olivat pääosin tasaisen alhaisia, joskin elokuussa puhdistamon alapuolella mitattiin hieman korkeampi pitoisuus. Liukoisen fosforin pitoisuudet muodostivat talvella noin 100 % ja kesällä noin 30 % kokonaispitoisuudesta. Kesänäytteistä määritetyt fosfaattifosforin pitoisuudet olivat alle määritysrajan kaikissa näytteissä. Typpipitoisuudet olivat kokonaisuutena hyvin tasaisia, vaikka laitoksen alapuolella Kiehtäjännivassa (P3) mitattiin hieman korkeampia kokonaistypen ja ammoniumtypen pitoisuuksia. Kesällä mitatut nitraatti+nitriittitypen pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle määritysrajan. 33 Taulukko 10 Kitkajoen veden laatu vuonna 2016. 2016 t O2 O2 ph Alkalini- S-joht. Kok. P Kok. P PO 4-P Kok. N NO 23-N NH4-N Väri Kiinto- Rauta Fek. Entero- Kloroteetti liuk. aine kolif.bakt. kokit fylli-a C mg/l kyll. % mmol/l ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l mg/l µg/l kpl/100ml kpl/100ml µg/l 9.3.2016 P0 0,1 12,0 83 6,9 0,29 4,2 6 5 240 17 25 < 0,5 98 0 0 P1 0,0 12,3 84 6,9 0,30 4,2 5 5 230 18 25 < 0,5 94 0 0 P2 0,2 12,1 83 7,0 0,30 4,2 4 5 230 18 25 < 0,5 100 0 0 P3 0,0 12,2 84 6,9 0,29 4,2 5 5 270 20 25 < 0,5 99 0 0 17.8.2016 P0 15,2 9,1 90 7,3 0,26 3,7 10 3 < 2 320 < 3 3 30 1,4 120 2 0 3,9 P1 15,2 9,1 91 7,2 0,26 3,7 10 3 < 2 260 < 3 6 30 1,9 140 2 0 4,8 P2 15,3 8,9 89 7,2 0,26 3,7 12 3 < 2 270 < 3 7 30 2,7 140 2 0 3,8 P3 15,3 8,9 89 7,1 0,26 3,7 9 < 3 < 2 310 < 3 13 30 2,0 150 0 1 4,0 Klorofyllipitoisuudet olivat pieniä kuvastaen melko niukkatuottoista vettä, kalalaitoksen alapuolisilla tarkkailupaikoilla P1 ja P3 mitattiin hieman korkeampia klorofylliarvoja, mutta erot olivat alueella hyvin pieniä. Bakteereita ei talvinäytteissä todettu ja elokuussakin havaittiin vain hyvin vähäisiä kolibakteeri- ja enterokokkimääriä. Veden hygieeninen laatu oli siten erinomainen. Perifytontarkkailu suoritettiin heinä-elokuun vaihteessa kolmen viikon inkubointina samoilla havaintopaikoilla kuin veden laadun tarkkailu. Levyjen pinnoille kertyneestä aineksesta määritettiin kiintoaine (g/m 2 ) sekä klorofylli-a:n määrän (g/m 2 ). Määritys kuvaa vedessä pinnoille kertyvää ainesta sekä siinä kasvavan pintalevästön määrää. Pintalevästö eli perifyton pystyy hyödyntämään keijuvaa levästöä tehokkaammin virtaavan veden ravinteita. Määritys kuvaa vesistön rehevyyden aiheuttamaa pintojen limoittumista. Perifyton määritys on herkkä menetelmä ja tuloksiin vaikuttaa merkittävästi paikalliset olosuhteet, kuten virtausnopeus, varjostus jne. Kaiken kaikkiaan perifytonlevyille kertyneet ainesmäärät olivat pieniä. Sekä kiintoaineksen että klorofyllin määrä oli kuitenkin suurin heti kalalaitoksen alapuolisella havaintopaikalla P2 (Kuva 21). Levästön määrät ja osin myös kiintoaineen määrät olivat hieman korkeampia myös alemmilla paikoilla P2 ja P3, mutta erot olivat pieniä.

34 1 400 1,8 1 200 1,6 Kiintoaine mg/m 2 1 000 800 600 400 200 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Klorofylli mg/m 2 0 Kitkj P1 P2 P3 Ka 240 1 200 310 200 Klorofylli-a 0,49 1,6 0,67 1,2 0,0 Kuva 21 Perifytonin inkuboinnin tulokset heinä-elokuussa 2016. 6.3 ELY-keskuksen seuranta v. 2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen seurantaa toteutettiin Ramboll Finland Oy:n toimesta vuonna 2016 havaintopaikalta Yli-Kitka syvänne sekä Kitkajoesta havaintopaikalta Kitkajoki 15600, joka on sama kuin LUKE:n Kuusamon kalalaitoksen yläpuolinen tarkkailupiste. Ympäristöhallinnon seurantatulokset on esitetty liitteessä 7. Yli-Kitkan syvänteellä Vasikkaselällä Vasaraperän edustalla veden laatu oli alueelle tyypillinen kirkas, vähähumuksinen ja karu. Talvella maaliskuussa vesipatsas oli lämpötilakerrostunut ja pohjan läheisessä vesikerroksessa 30 metrin syvyydessä happi oli kulunut lähes loppuun (Kuva 23) ja samalla mm. veden fosfori-, ammoniumtyppi ja rautapitoisuudet olivat kohonneet (liite 7). Noin 25 metrin syvyydessä happitilanne oli hyvä hapen kyllästysasteen ollessa 84 %. Lopputalven tilanne oli Yli-Kitkan syvänteellä varsin samankaltainen kuin vastaavaan aikaan edeltävinä talvina. Myös kesäkerrostuneisuuden aikana syvänteen happitilanne heikkeni hieman, alimmillaan elokuun alussa happikyllästys oli silti vielä 64 %. Kesällä pohjan läheisen vesikerroksen pitoisuustasossa ei näkynyt juurikaan muutoksia. Elokuun lopussa kerrostuneisuus oli purkautunut ja vesipatsas sekoittunut. Kesän tilanne oli hieman edeltäviä vuosia parempi, sillä tyypillisesti havaintopaikalla on todettu selkeämpää happivajausta myös kesällä. Klorofylli-a:n pitoisuudet (3,6 5,6 µg/l) ilmensivät melko lievää rehevyyttä. Kitkajoen (15600) seurantanäytteet on otettu toukokuussa ja lokakuussa. Veden laatu oli Kitkajoen näytteissä pääosin kirkas ja karu ja vastasi velvoitetarkkailun tuloksia. Toukokuussa veden väri sekä kokonaisravinne- ja rautapitoisuudet olivat jonkin verran maaliskuun talviaikaista tasoa korkeampia. Lokakuun näytteessä veden laatu vastasi paljolti velvoitetarkkailun elokuun tilannetta.

35 Kuva 22 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen seurantapaikkojen (Yli-Kitka syvänne ja Kitkajoki 15600) sijainti. Lämpötila C Happikyllästys % 0 0 5 10 15 20 25 0 0 20 40 60 80 100 120 5 5 10 10 15 15 m m 20 20 25 25 30 30 35 35 15.3.2016 25.5.2016 21.6.2016 5.7.2016 4.8.2016 25.8.2016 19.9.2016 Kuva 23 Lämpötila ja happikyllästys Yli-Kitkan syvänteessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen seurantapaikalla vuonna 2016.

6.4 Minimiravinnetarkastelu Kasviplanktonin perustuotantoon vaikuttavista tekijöistä tärkeimmät ovat valo, lämpötila ja veden fosfori-, typpi- ja hiilipitoisuus. Hiilen ja valon määrä muodostuu rajoittavaksi tekijäksi yleensä vain erittäin rehevissä ja sameissa olosuhteissa, joissa ravinteista ei ole pulaa. Tuotantoa eniten rajoittavan tekijän lisäys aiheuttaa suhteellisesti suurimman rehevyyden kasvun. Tarkastelussa yleensä keskitytään tarkastelemaan pääravinteiden, typen ja fosforin ja sen jakeiden suhteita. Eniten käytetään mineraaliravinteiden suhdetta (NH4-N + NO23- N)/PO4-P sekä kokonaisravinnesuhdetta TN:TP. Kun mineraaliravinnesuhde on säännöllisesti yli 12, katsotaan fosforin rajoittavan tuotantoa, kun se on alle 5, on typpi todennäköisesti minimiravinne. Kokonaisravinteiden osalta, kun suhde on yli 17, katsotaan vesistö fosforirajoitteiseksi, sen ollessa alle 10 on typpi potentiaalinen minimiravinne. Kesäaikaiset ravinnesuhteet Kitkajärvien ja Kitkajoen havaintopaikoilla vuonna 2016 on esitetty taulukossa (Taulukko 11). Yleisesti voidaan sanoa, että fosforilla on levätuotannon säätelijänä karuissa olosuhteissa suurempi merkitys kuin typellä, ja rehevyystason voidaan arvioida määräytyvän pääosin sen perusteella. Kesän 2016 tulosten laskennallisten kokonaisravinnesuhteiden perusteella fosfori oli selvästi rajoittava ravinne, mutta epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella sekä fosfori että typpi vaihtelivat havaintopaikoilla minimiravinteena. Monin paikoin sekä nitraatti-nitriittitypen ja ammoniumtypen pitoisuudet, että myös fosfaattifosforin pitoisuudet olivat hyvin pieniä ja todennäköisesti ajoittain molemmat pääravinteet toimivat perustuotantoa rajoittavana tekijänä. Nilonlahdessa, Isohiedanlahdessa, Orjaslahdessa, Yli-Kitkan syvänteellä sekä paikoin Kitkajoessa laskennallinen mineraaliravinnesuhde osoittikin selvästi typpi- tai yhteisrajoitteisuutta Siten myöskään typen merkitystä rehevyyden kannalta ei voida unohtaa. 36 Taulukko 11 Ravinnesuhteet Kitkajärvien ja Kitkajoen havaintopaikoilla kesällä 2016. Kok. P PO4-P Kok. N NO2+3-N NH4-N Mineraali- Rajoittava Kokonais- Rajoittava 2016 ravinne- ravinne ravinne- ravinne µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l suhde suhde Yli-Kitka Kesälahti 18 1 415 9 8 17 P 23 P Yli-Kitka Nilonlahti 8 < 2 240 7 < 3 9 NtaiP 30 P Yli-Kitka Isohiedanlahti 9 < 2 240 4 < 3 6 NtaiP 27 P Yli-Kitka Orjaslahti 8 < 2 230 < 3 < 3 3 N 29 P Yli-Kitka syvänne 7 4 208 2 9 3 N 30 P Kitkajoki 15600 10 < 2 320 < 3 3 5 N 32 P Kitkajoki P1 10 < 2 260 < 3 6 8 NtaiP 173 P Kitkajoki P2 12 < 2 270 < 3 7 9 NtaiP 23 P Kitkajoki P3 9 < 2 310 < 3 13 15 P 34 P 6.5 Levähavainnot Yli-Kitkalla oli kesällä 2016 valtakunnallisessa levähaittaseurannassa useampi havaintopaikka: Himmerkinlahti, Soukkalahti ja Isohiedanlahti (Järviwiki 2017). Himmerkinlahdessa havaittiin hieman levää vain viikolla 26. Soukkalahdella oli hieman levää viikoilla 26, 28, 35, 37 ja 38. Isohiedanlahdella todettiin runsaasti levää elokuun lopulla viikolla 35 sekä hieman levää viikoilla 36 ja 38.

Ympäristöhallinnon leväkukintarekisteriin on tallennettu yksi havainto Yli-Kitkan Isohiedanlahdelta vuodelta 2016. Isohiedanlahdella todettiin runsas leväkukinta 4.9.2016, jossa valtalajeina olivat Anabaena- ja Woronichinia-sukujen sinilevät. 37 6.6 Ekologinen tila Vesistön ekologisen tilan arvioinnin lähtökohtana on arvioitu vesistön luontainen tila. Pintavedet on jaettu maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan eri tyypeiksi ja kullekin tyypille on asetettu omat tilaa koskevat tavoitteet sen luontaisten ominaisuuksien mukaan. Sisävesien tyypittelyssä tärkeitä erottavia tekijöitä ovat mm. valuma-alueen maaperä, vesistön koko, syvyys, viipymä (järvet) ja vesikemialliset ominaispiirteet, kuten luontainen sameus tai veden väriarvo. Tarkkailualueen vesimuodostumista Yli-Kitka ja Ala-Kitka ovat pintavesityypiltään suuria vähähumuksisia järviä (SVh). Yli-Kitkan Kesälahti, joka on erotettu omaksi vesimuodostumakseen, luetaan pieniin vähähumuksisiin järviin (Vh). Kesäjoki on pieni kangasmaiden joki (Pk) ja Kitkajoki puolestaan suuri kangasmaiden joki (Sk). Pintavesien ekologista tilaa arvioitaessa pääpaino on biologisissa laatutekijöissä, mutta myös veden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia (ravinteet, happamuus) käytetään apuna luokittelussa. Vesistön nykyistä tilaa kuvaavia mittareita, kuten veden ravinnepitoisuuksia tai eliöyhteisöjen koostumusta, verrataan vesistöjen luontaiseen, ihmistoimintaa edeltäneeseen vertailutilaan. Ekologisessa luokittelussa pintavedet luokitellaan vesimuodostumakohtaisesti viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Seuraavassa on verrattu vuoden 2016 tarkkailuaineiston ravinne ja a-klorofyllipitoisuuksia suhteessa nykyisin käytössä oleviin ekologisen luokittelun luokkarajoihin (Aroviita ym. 2012). Huomattavaa on, että tarkkailuaineisto ei sovellu suoraan luokitteluun pienien havaintomäärien, ja osin myös havaintopaikkojen sijainnin perusteella. Vertailua voimassa olevaan pidemmän ajanjakson (2006 2012) aineistoon perustuvaan luokitukseen voidaan kuitenkin tehdä suuntaa-antavasti. Kesäjoen ja Yli-Kitkan Kesälahden fosforipitoisuudet olivat vuonna 2016 muita havaintopaikkoja korkeampia ilmentäen hyvää tai tyydyttävää tilaa kun muualla fosforitaso luokittui erinomaiseksi (Taulukko 12). Korkeat typpipitoisuudet Kesäjoessa jätevedenpuhdistamon alapuolisilla havaintopaikoilla tukevat nykyistä välttävää tilaluokitusta. Yli-Kitkan vuoden 2016 kesäajan aineistossa ravinnepitoisuudet osoittivat erinomaista ekologista tilaa ja a-klorofyllipitoisuudet hyvää tilaa kaikilla havaintopaikoilla Kesälahtea lukuun ottamatta. Yli-Kitkan luokitus oli vuoden 2016 kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella parempi kuin nykyinen hyvä tilaluokitus, mutta a-klorofylliarvot tukevat nykyistä luokitusta. Kesälahden tila luokittui vuoden 2016 aineistossa tyydyttäväksi/hyväksi. Kitkajoen ph-minimit ja ravinnepitoisuudet ilmensivät kaikilla tarkkailupaikoilla erinomaista tilaa, mikä on myös voimassa oleva luokitus.

38 Taulukko 12 Vuoden 2016 ph-minimit sekä keskimääräiset ravinne- ja a- klorofyllipitoisuudet ja niiden ilmentämä ekologinen tilaluokka. E = erinomainen, Hy = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä, Hu = huono, n = havaintokertojen lukumäärä Heinäkuun näytekerralla vesi oli lämpötilakerrostunut Soukkalammessa ja Soukkalahdella pisteellä 40, mikä heikensi happitilannetta syvyyden lisääntyessä. Hapettomuutta ei kuitenkaan esiintynyt. Pisteiden hygieeninen laatu oli erinomainen ja sähkönjohtavuudet pintavesille ominaisia. Vesi oli rehevää tai erittäin rehevää Soukkalammella, kun taas muilla pisteillä ravinnepitoisuudet viittasivat lähinnä karuun tai lievästi rehevään vedenlaatuun. Soukkalammen pintavesi oli hapen suhteen ylikyllästynyt, mikä nostatti ph-arvon ja viittasi vilkastuneeseen levätuotantoon, kuten kohonnut klorofyllipitoisuuskin. Pintavesityyppi 2016 ph Kok. P Kok. N Klorofylli-a n µg/l µg/l µg/l Kesäjoki P4 Pk 2 7,2 E 20 Hy 443 Hy Kesäjoki P2 Pk 2 6,8 E 49 T 11933 Hu Kesäjoki P1 Pk 2 7,0 E 24 Hy 3683 Hu Yli-Kitka Kesälahti Vh 2 18 T 415 Hy 7,9 T Yli-Kitka Nilonlahti Svh 1 8 E 240 E 5,0 Hy Yli-Kitka Isohiedanlahti Svh 1 9 E 240 E 4,0 Hy Yli-Kitka Orjaslahti Svh 1 8 E 230 E 4,0 Hy Yli-Kitka syvänne Svh 2 7 E 204 E 4,4 Hy Kitkajoki 15600 Sk 1 6,9 E 9 E 267,5 E Kitkajoki P1 Sk 1 6,9 E 7,5 E 245 E Kitkajoki P2 Sk 1 7,0 E 8 E 250 E Kitkajoki P3 Sk 1 6,9 E 7 E 290 E 6.7 Erikseen raportoidut tarkkailut 6.7.1 Posion jätevedenpuhdistamo Ahma Ympäristö Oy on raportoinut Posion jätevedenpuhdistamon tarkkailun tulokset erillisenä raporttina (Ahma Ympäristö Oy 2017a). Tähän yhteistarkkailuraporttiin on toimeksiannon mukaisesti suoraan poimittu raporteista keskeisimmät havainnot ja johtopäätökset: Posion Aholan jäteveden puhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan Soukkalampeen, josta vedet laskevat Soukkapuron, Myllylammen ja Myllyojan kautta noin 1 km:n päässä Yli-Kitkajärven Soukkalahteen. Vesistötarkkailun havaintopisteitä purkuvesistössä on yhteensä neljä: yksi Soukkalammessa, kaksi Yli-Kitkan Soukkalahdessa ja yksi Yli- Kitkan Varrassalmessa. Soukkalammesta ja Soukkalahden pisteiltä näytteitä otetaan useista syvyyksistä. Havaintopisteiden sijainti kartalla on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 24). Näytteet otetaan maaliskuussa heinäkuussa ja syyskuussa. Vuoden 2016 näytteenottoajankohdat olivat 16.3., 7.7.ja 7.9.2016. Maaliskuun näytekerralla vesi oli lämpötilakerrostunut pisteillä, Varessalmen pistettä lukuun ottamatta, mikä heikensi happitilannetta syvyyden lisääntyessä Yli-Kirka Soullahti 40. Fosforipitoisuudet viittasivat lievään rehevyyteen, paitsi Soukkalammella rehevyyteen. Soukkalammen vesi oli hyvin typpipitoista viitaten erittäin rehevään vedenlaatuun. Sähkönjohtavuudet olivat alhaisia.

39 Kuva 24 Posion puhdistamo ja vesistötarkkailupaikat (kuva: Ahma ympäristö Oy 2017a) Syyskuun näytekerralla Soukkalammessa (P2) vesi oli lämpötilakerrostunutta, mikä heikensi happitilannetta ja happitilanne oli pohjanläheisessä vedessä välttävällä tasolla. Muissa syvyyksissä ja muilla pisteillä happitilanne oli hyvä tai erinomainen. Sähkönjohtavuuden arvot olivat pintavesien yleisellä tasolla. Veden ph-arvot olivat neutraalin tuntumassa tai lievästi emäksisen puolella. COD Mn -arvojen perusteella vesi sisälsi jonkin verran humusta. Soukkalammen vesi oli tyypilliseen tapaan hyvin typpipitoista ja suurin osa typestä oli ammoniumtyppenä. Soukkalammen vesi voitiin luokitella ravinnepitoisuuksien perustella erittäin reheväksi. Muilla pistellä typpipitoisuudet viittasivat karuun ja fosforipitoisuudet lievästi rehevään vedenlaatuun. Erittäin rehevässä Soukkalammessa jätevesivaikutus näkyy selvästi ajoittaisena runsaana levätuotantona ja alusveden happiongelmana. Alusveden happikato aiheuttaa lammessa ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä veteen, mikä heikentää lammen vedenlaatua ja happitilannetta entisestään. Yli-Kitkan Soukkalahdessa Soukkalammesta tulevan veden vaikutukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti melko vähäistä tai vaikutusta ei ole havaittavissa lainkaan. Varrassalmen vedenlaatuun vaikuttanee ensisijaisesti Soudunjärvestä tuleva vesi. Soukkalampea ilmastettiin loppuvuodesta 2015 toukokuuhun 2016 (pysäytettynä 10.5. 2.10.2016) ja käynnistettiin talveksi (3.10.2016-). Ilmastuksen vaikutuksia seurattiin eri puolilla Soukkalampea ylimääräisin näytteenotoin. Soukkalammen vesimassat olivat talven ja kesän näytteenotoissa lämpötilakerrostuneet. Kerrostuneisuus heikensi happitilannetta pohjan tuntumassa. Millään havaintokerralla vesi ei kuitenkaan ollut täysin hapetonta edes pohjan läheisessä vesikerroksessa, mikä todennäköisesti oli ilmastuksen ansiota. Soukkalammessa havaittiin kesä- ja heinäkuun näytteenottojen yhteydessä 0 2 metrin syvyydellä hapen lievää ylikyllästystä (110 120 %), kuten aiempinakin vuosina.

Päällysveden hapen ylikyllästystila liittyy leväkukintoihin. Syyskuun näytekerralla lämpötilakerrostuneisuutta ei ollut ja happitilanne oli pääosin hyvällä tasolla. 40 6.7.2 Posion kaatopaikka Tarkkailuraportin mukaan (Ahma Ympäristö Oy 2017b) vuonna 2016 sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja natriumpitoisuudet olivat kaatopaikan alapuolisessa Loseikonpurossa (P3) korkeampia kuin vertailupisteissä Himmerkinojassa (P4). Sähkönjohtavuusarvoissa ja kloridipitoisuuksissa oli havaittavissa kasvua edellisvuoteen verrattuna. Havaintopaikkojen sijainti selviää kuvasta (Kuva 25). Kaatopaikkojen jätteistä liukenee usein suuria määriä typpiyhdisteitä, yleensä ne ovat ensin pelkistyneessä muodossa ammoniumtyppenä, hapettuen vähitellen nitraateiksi. Vuonna 2016 vesistötarkkailupisteistä mitattiin alhaisia typpiyhdisteiden pitoisuuksia kuten myös aikaisemmin tarkkailun kuluessa. Vesistöpisteiden P1 ja P4 vesi vastasi kokonaistyppipitoisuuksien perusteella karua vesistöä ja pisteen P3 vesi lievästi rehevää vettä. Kuva 25 Posion keskuskaatopaikan sijainti ja havaintopaikat (kuva: Ahma Ympäristö Oy 2016) 6.7.3 Kitkawood Oy Kitkawood Oy:n vesistövaikutuksia tarkkaillaan kerran vuodessa neljästä havaintopisteestä (Kuva 26), saha-alueen hulevesien saostusaltaasta, altaan laskuojasta sekä Kitkajärvestä kahdesta pisteestä (Hangaslahti ja Pitkäniemen edusta). Vuonna 2016 näytteet otettiin 14.6.2016. Vuoden 2016 vesistötarkkailuraportin (Pöyry Finland Oy 2016) mukaan saostusaltaan vesi oli neutraalin tuntumassa ja veden sameus- ja väriarvot olivat alhaisia. Kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat karuille vesille tyypillisellä tasolla. Saostusaltaasta lähtevässä laskuojassa veden laatu oli heikompi kuin saostusaltaassa. Vesi oli hapanta. Vesi oli väriltään erittäin tummaa ja selvästi sameaa. Veden kokonaisfosforipitoi-

suus oli korkea ja a-klorofyllipitoisuus selvästi koholla. Kokonaisfosforipitoisuus viittasi ylirehevyyteen ja a-klorofyllipitoisuus rehevyyteen. Yleensä laskuojan veden laatu on ollut parempi kuin saostusaltaassa. Vuonna 2016 tilanne päinvastainen, joten voi olla, että näytepullot olivat menneet sekaisin. Laskuojassa tai Kitkajärvessä ei havaittu ylimääräistä samennusta. Vedenlatu oli hyvin samankaltainen kummallakin Kitkajärven näytepisteillä, eikä havaintopaikoilla havaittu merkkejä saostusaltaan vesien kuormittavasta vaikutuksesta. Hangaslahdella ja Pitkasaaren edustalla klorofyllipitoisuudet kuvastivat karuutta. Useat mitatut raskasmetallipitoisuudet kuten barium, koboltti, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, antimoni, vanadiini ja sinkki olivat laskuojan vedessä koholla alueen luontaisiin arvoihin verrattuna heijastaen saha-alueen valuma-vesien vaikutusta. Saostusaltaan metallipitoisuudet olivat alhaisempia kuin laskuojassa, yleensä pitoisuudet ovat olleet päinvastaiset. Raskasmetallit huuhtoutuvat saha-alueen kentiltä ilmeisesti lämpölaitoksen ja ajoneuvojen noki/tuhkapäästöjen sekä koneiden ja laitteiden metallipölyn laskeuman mukana. Kitkajärven Hangaslahdessa ja Pitkäniemen metallipitoisuudet olivat alueelle tyypillistä tasoa, eikä järvessä havaittu merkkejä saha-alueelta peräisin olevasta huuhtoumasta. 41 Kuva 26 Kitkawood Oy:n havaintopaikkojen sijainti.

7 YHTEENVETO VUODEN 2016 TARKKAILUN TULOKSISTA Kitkajoen yhteistarkkailun piiriin kuuluvat Rukan jätevedenpuhdistamo ja Kuusamon kalanviljelylaitos. Vuosiraportissa raportoidaan em. tarkkailuvelvollisten tarkkailujen lisäksi Kilkilösalmen ja Niskakosken tarkkailujen tulokset. Tarkkailuraporttiin on sovittu liitettäväksi myös Kitkawood Oy:n, Posion Aholan Veden sekä Posion suljetun kaatopaikan tarkkailujen tulokset sekä ympäristöviranomaisten Kitkajärvellä tekemien levähaittaseurantojen tulokset. Vuosi 2016 oli sääoloiltaan Kuusamossa hieman tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi. Helmi-huhtikuussa Kitkajoen virtaamat olivat pitkänajan keskimääräistä virtaamaa suurempia. Kevättulva ajoittui toukokuun alkupuoliskolle, ja elo-joulukuussa virtaama oli selvästi pitkän ajan keskiarvoa suurempi. veden pinnankorkeus Ala-Kitkassa seurailee Kitkajoen virtaamien vaihtelua. Kuormitustarkkailu: Rukan jätevedenpuhdistamolle tulevat jätevesimäärät ovat 2000-luvulla kasvaneet Rukan matkailun lisääntymisen myötä. Puhdistamolla vuonna 2016 käsitelty jätevesimäärä oli yhteensä 225 692 m³ eli keskimäärin 617 m³/d. Jätevesimäärä oli hieman edellisvuosia korkeampi. Ohituksia laitoksella ei jouduttu suorittamaan. Kokonaisfosforin ja orgaanisen aineen (BOD 7 ) suhteen puhdistamo toimi edellisvuoden tapaan erittäin ja lupaehdot saavutettiin. Keskimääräinen puhdistusteho orgaanisen aineen osalta oli 97 % ja fosforin osalta oli 98 %. Puhdistustulokset täyttivät valtioneuvoston asetuksen vähimmäisvaatimukset kiintoaineen, COD Cr :n, BOD 7 :n ja kokonaisfosforin osalta. Tavoitteena olleeseen ammoniumtypen pitoisuustasoon 6 mg/l ei päästy. Rukalle on rakennettu uusi jätevedenpuhdistamo vuoden 2016 aikana, jätevedet on käännetty kokonaan uudelle jätevedenpuhdistamolle 11.10.2016 ja käyttöönottovaihe on alkanut. Uusi puhdistamo on valmistunut ja luovutettu asiakkaalle 25.10.2016. Kuusamon kalankasvatuslaitoksen toiminta on loppunut vuoden 2017 alussa ja vuoden 2016 tuotantomäärä 3 171 kg oli selvästi pienempi kuin edeltävinä vuosina. Laitoksen rehunkäyttö vuoden 2016 aikana oli 5 510 kg/a, joten rehukerroin oli 1,74. Laitoksen aiheuttama fosforikuormitus oli tarkkailutulosten perusteella noin 0,10 kg/d ja 35 kg/a. Rehun keskimääräisen fosforipitoisuuden ja lisäkasvuun sitoutuneen fosforin perusteella laskettu maksimivuosikuormitus oli vuonna 2016 noin 0,12 kg/d ja 43 kg/a. Kuormitus pienentyi selvästi aiempaan tasoon verrattuna. Laitoksen kuormitus ja vedenkäyttö oli lupaehtojen mukaista. Posion Aholan Veden puhdistamolla vuonna 2016 käsitelty jätevesimäärä oli yhteensä 159 690 m 3 eli keskimäärin 436 m 3 /d (mitoitus 600 m³/d). Ohituksia ei jouduttu suorittamaan. Puhdistamolle tuleva kuormitus pieneni vuoteen 2015 verrattuna orgaanisen aineen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Vuonna 2016 jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus pieneni selvästi kaikkien kuormitteiden suhteen. Puhdistamo toimi molemmilla puolivuotisjaksoilla BOD 7 :lle ja kokonaisfosforille asetettujen lupaehtojen mukaisesti. Vuosikeskiarvoja tarkasteltaessa havaitaan, että valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset vähimmäisvaatimukset saavutettiin hyvin. Vesistötarkkailu: Rukan jätevedenpuhdistamolta puhdistetut jätevedet johdetaan Yli-Kitkajärven Kesälahteen laskevaan, virtaamaltaan pieneen Kesäjokeen. Jätevesien vaikutukset olivat aiempaan tapaan selvästi havaittavissa erityisesti talvella, mutta myös kesällä. Kesäjoessa jätevedet vaikuttivat voimakkaimmin typpipitoisuuksiin, mutta vaikutuksia oli nähtävissä lievempänä myös Kesäjoen muussa veden laadussa. Kesälahdella jätevesien kerrostu- 42

mista pohjan läheisiin kerroksiin oli edelleen havaittavissa, mutta alusveden talviaikaiset ravinnepitoisuudet olivat aikaisempaa alhaisempia johtuen mixox-tyyppisestä hapetuksesta, jossa päällysvettä pumpataan pohjan lähelle. Kesälahden syvänteen happitilanne olikin talvella hapetuksen ansiosta kohtalaisen hyvä, sen sijaan loppukesän happitilanne oli heikko. Kesälahden pintakerroksen kesäaikaiset ravinnepitoisuudet ilmensivät lievää rehevyyttä ja a-klorofyllipitoisuudet olivat lähinnä reheviä. Veden hygieeninen laatu oli Kesäjoessa heikentynyt, Kesälahdessa erinomainen. Vertailualueilla Nilolahdessa ja Isohiedanlahdessa ja Orjaslahdessa ravinne- ja klorofyllipitoisuudet olivat pääosin Kesälahdella todettuja pienempiä kuvastaen melko karua veden laatua. LUKE:n Kuusamon kalanviljelylaitoksen vaikutuksia oli vesistössä havaittavissa vain satunnaisesti hyvin lievänä ravinnepitoisuuksien kasvuna alapuolisilla havaintopaikoilla. Perifytonkokeissa havaittiin kuitenki lievää päällyslevästön ja kiintoaineen määrän kasvua kalalaitoksen alapuolella. Posion Aholan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun tulosten mukaan jätevesivaikutukset näkyivät Soukkalammessa aiempaan tapaan runsaana levätuotantona ja happiongelmina. Ilmastus kuitenkin esti alusveden täydellisen hapettomuuden. Yli-Kitkan Soukkalahdessa Soukkalammesta tulevan veden vaikutukset olivat hyvin vähäisiä tai niitä ei ollut havaittavissa lainkaan. Yli-Kitkan Varrassalmen vedenlaatuun vaikuttanee ensisijaisesti Soudunjärvestä tuleva vesi. Yleisesti voidaan sanoa, erityisesti Kitkajärvien osalta, että fosforilla on levätuotannon säätelijänä karuissa olosuhteissa suurempi merkitys kuin typellä, joten rehevyystason voidaan arvioida määräytyvän pääosin sen perusteella. Tästä huolimatta myös typellä on selvä rooli rehevyyden kannalta, joten sen merkitystä ei voida kokonaan unohtaa. Ajoittain ja paikoittain tarkkailutuloksissa sekä epäorgaanisen typen että fosforin pitoisuudet olivatkin pieniä ja todennäköisesti molemmat pääravinteet rajoittivat perustuotantoa. Ympäristöhallinnon järjestämässä levähaittaseurannassa todettiin Yli-Kitkan Himmerkinlahdella, Soukanlahdella ja Isohiedanlahdella kesällä 2016 ajoittain hieman levää. Isohiedanlahdella todettiin lisäksi runsas leväesiintymä elo-syyskuun vaihteessa. Leväkukintarekisterin mukaan esiintymä koostui pääosin sinilevälajeista. Kesäjoen, Kitkajärvien ja Kitkajoen veden laatu oli vuoden 2016 aineistossa pääosin samansuuntainen kuin nykyien ekologinen luokitus. 43

8 VIITTEET Ahma Ympäristö Oy 2017a. Posion vesi ja Lämpö Oy. Jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu vuodelta 2016. Käyttö-, päästö-, ja vaikutustarkkailu. Ahma Ympäristö Oy 2017b. Posion kunta. Posion suljetun keskuskaatopaikan tarkkailuraportti vuodelta 2016. Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.-M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Perus, J., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Ruuskanen, A., Siimes, K., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 126. Ilmatieteen laitos, 2017. Avoin data https://ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data, 2.2.2017 Järviwiki. 2017. Leväseuranta. [http://www.jarviwiki.fi/wiki/etusivu]. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R. 2013. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981 2010. Raportteja 2012:1. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Pöyry Finland Oy 2017. Kitkawood Oy. Kuusamon sahalaitoksen vesistötarkkailu v. 2016. Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskukset 2017. www.syke.fi/avointieto Vesi-Eko Oy. 2014. Yli-Kitkan Kesälahden MIXOX-hapetus talvella 2014. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta. Vesi-Eko Oy. 2015. Yli-Kitkan Kesälahden MIXOX-hapetus talvella 2015. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta. Vesi-Eko Oy. 2016. Yli-Kitkan Kesälahden MIXOX-hapetus talvella 2016. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta. 44

1 Kitkajoen yhteistarkkailu v.2016, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta. Kohde: Rukan jätevedenpuhdistamo. Liite 1.1 Lupapäätökset BOD7atu <30 mg/l> tai 90 %, Kiintoaine <35 mg/l> tai 90 %, CODCr <125 mg/l> tai 75 % (näytekohtainen). Kok.P <2mg/l> tai 80 % (1/1 a) Vna 888/2006 BOD7atu <15 mg/l> 95 %, Kok.P <0,5 mg/l>, 95 % (1/4 a), NH4-N <6mg/l> 90 % (1/4 a, tavoitearvo) PSLV 93/06/1 10.11.2006 UUSI PUHDISTAMO Talvi 1.11.- 30.4.BOD7atu <15 mg/l> 95 %, Kok.P <0,30 mg/l> 95 %, Kiintoaine <15 mg/l> 90 %, CODCr <125 mg/l 75 % (1/4a), Kok.N <15 mg/l> tai 70 % (1/1a), NH4-N <8 mg/l> tai 90 %(1/2a) PSAVI/117/04.08/2010 19.3.2013 Kesä 1.5.-31.10. PSAVI/117/04.08/2010 19.3.2013 BOD7atu <10 mg/l> 95 %, Kok.P <0,20 mg/l> 95 %, Kiintoaine <15 mg/l> 90 %, CODCr <125 mg/l 75 % (1/4a), Kok.N <15 mg/l> tai 70 % (1/1a), NH4-N <6 mg/l> tai 90 %(1/2a) Kok.P:n kokonaiskuormitus saa olla enintään 40 kg/a PSAVI/117/04.08/2010 19.3.2013 Pvm 26.1-26.1 17.2-17.2 9.3-9.3 5.4-5.4 26.5-26.5 15.6-15.6 6.7-6.7 16.8-16.8 28.9-28.9 25.10-25.10 30.11-30.11 22.12-22.12 Näytteenottaja Jouni Paso Jukka Ollikkala Jukka Ollikkala Anne Aikio Jouni Paso Jukka Ollikkala Jaakko Simppula Anne Aikio Anne Aikio Rami Ylimäki Rami Ylimäki Anne Aikio 1/4 2/4 3/4 4/4 2016 KUORMITUS 1. Q kok m 3 /d 486,00 647,00 1176,00 756,00 325,00 284,00 479,00 482,00 421,00 377,00 365,00 548,00 871 648 458 493 617 Q ohitus m 3 /d 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Q käsitelty m 3 /d 486,00 647,00 1176,00 756,00 325,00 284,00 479,00 482,00 421,00 377,00 365,00 548,00 871 648 458 493 617 BOD 7 ATU Tuleva kunnallinen mg/l 150 270 340 360 68 140 140 94 190 290 340 640 247,75 171,88 139,90 395,36 237,58 Lähtevä mg/l 5 15 12 13 < 3 8 5 3 4 < 3 3 < 3,0 11,37 9,58 4,00 3 7,68 Vesistöön mg/l 5,0 15 12 13 < 3 8,0 5,0 3,0 4,0 < 3 3,0 < 3,0 11 9,6 4,0 3 7,7 Tuleva kg/d 73 175 400 272 22 40 67 45 80 109 124 351 216 111 64 195 147 Ohitus kg/d 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Käsitelty kg/d 2,4 9,7 14 9,8 0,975 2,3 2,4 1,4 1,7 1,1 1,1 1,6 9,9 6,2 1,8 1,5 4,7 Vesistöön kg/d 2,4 9,7 14 9,8 0,975 2,3 2,4 1,4 1,7 1,1 1,1 1,6 9,9 6,2 1,8 1,5 4,7 Käsittelyteho % 97 94 96 96 96 94 96 97 98 99 99 100 95 94 97 99 97 Kokonaisteho % 97 94 96 96 96 94 96 97 98 99 99 100 95 94 97 99 97 COD Cr Tuleva mg/l 540 540 970 660 200 310 350 240 540 690 630 1300 670,65 335,49 371,40 813,85 556,46 Laskennassa käytetty määritysraja: Määritysraja 11.01.2017

2 Kitkajoen yhteistarkkailu v.2016, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta. Kohde: Rukan jätevedenpuhdistamo. Pvm Näytteenottaja 26.1-26.1 Jouni Paso 17.2-17.2 Jukka Ollikkala 9.3-9.3 Jukka Ollikkala 5.4-5.4 Anne Aikio 26.5-26.5 Jouni Paso 15.6-15.6 Jukka Ollikkala 6.7-6.7 Jaakko Simppula 16.8-16.8 Anne Aikio 28.9-28.9 Anne Aikio 25.10-25.10 Rami Ylimäki 30.11-30.11 Rami Ylimäki 22.12-22.12 Anne Aikio 1/4 2/4 3/4 4/4 2016 kunnallinen mg/l 540 540 970 660 200 310 350 240 540 690 630 1300 670,65 335,49 371,40 813,85 556,46 Lähtevä mg/l 40 49 60 70 < 30 39 38 < 30 37 41 40 < 30 52,71 54,03 34,91 36,04 45,73 Vesistöön mg/l 40 49 60 70 < 30 39 38 < 30 37 41 40 < 30 53 54 35 36 46 Tuleva kg/d 262 349 1141 499 65 88 168 116 227 260 230 712 584 217 170 401 343 Ohitus kg/d 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Käsitelty kg/d 19 32 71 53 9,8 11 18 14 16 15 15 16 46 35 16 18 28 Vesistöön kg/d 19 32 71 53 9,8 11 18 14 16 15 15 16 46 35 16 18 28 Käsittelyteho % 93 91 94 89 85 87 89 88 93 94 94 98 92 84 91 96 92 Kokonaisteho % 93 91 94 89 85 87 89 88 93 94 94 98 92 84 91 96 92 Kiintoaine Tuleva kunnallinen mg/l 260 290 510 360 110 210 180 190 360 520 410 630 349,66 189,14 239,55 467,62 311,04 Lähtevä mg/l 12 19 46 24 6,1 13 15 11 19 11 8,1 3,6 31,28 17,45 14,82 7,04 19,79 Biologinen osa lähtevä mg/l 5,3 4,1 61 11 11 9,0 6,9 8,3 11 33,33 10,58 8,64 16,29 Vesistöön mg/l 12 19 46 24 6,1 13 15 11 19 11 8,1 3,6 31 17 15 7,0 20 Tuleva kg/d 126 188 600 272 36 60 86 92 152 196 150 345 305 123 110 230 192 Ohitus kg/d 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Käsitelty kg/d 5,8 12 54 18 2,0 3,7 7,2 5,3 8,0 4,1 3,0 2,0 27 11 6,8 3,5 12 Vesistöön kg/d 5,8 12 54 18 2,0 3,7 7,2 5,3 8,0 4,1 3,0 2,0 27 11 6,8 3,5 12 Käsittelyteho % 95 93 91 93 94 94 92 94 95 98 98 99 91 91 94 98 94 Kokonaisteho % 95 93 91 93 94 94 92 94 95 98 98 99 91 91 94 98 94 Kok.P Tuleva kunnallinen mg/l 7,2 8,7 13 10 4,1 5,5 6,4 3,9 7,7 12 9,0 14 9,34 5,37 5,96 10,48 7,91 Lähtevä mg/l 0,11 0,32 0,22 0,19 0,21 0,14 0,14 0,04 0,08 0,34 0,30 0,09 0,22 0,18 0,09 0,22 0,19 Biologinen osa lähtevä mg/l 0,29 0,42 1,3 0,43 1,2 3,8 0,039 0,23 0,22 0,84 1,31 0,16 0,62 Vesistöön mg/l 0,110 0,320 0,220 0,190 0,210 0,140 0,140 0,040 0,080 0,340 0,300 0,090 0,225 0,184 0,087 0,222 0,186 Tuleva kg/d 3,5 5,6 15 7,6 1,3 1,6 3,1 1,9 3,2 4,5 3,3 7,7 8,1 3,5 2,7 5,2 4,9 Ohitus kg/d 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Käsitelty kg/d 0,053 0,207 0,259 0,144 0,068 0,040 0,067 0,019 0,034 0,128 0,110 0,049 0,196 0,119 0,040 0,110 0,114 Vesistöön kg/d 0,053 0,207 0,259 0,144 0,068 0,040 0,067 0,019 0,034 0,128 0,110 0,049 0,196 0,119 0,040 0,110 0,114 Käsittelyteho % 98 96 98 98 95 97 98 99 99 97 97 99 98 97 99 98 98 Kokonaisteho % 98 96 98 98 95 97 98 99 99 97 97 99 98 97 99 98 98 Kok.N Tuleva kunnallinen mg/l 68 74 120 110 33 68 73 41 59 100 87 100 84,98 58,24 57,86 84,10 72,85 Lähtevä mg/l 64 68 100 84 28 51 62 37 45 63 48 44 83,46 63,80 48,10 50,68 64,87 Vesistöön mg/l 64 68 100 84 28 51 62 37 45 63 48 44 83 64 48 51 65 Tuleva kg/d 33 48 141 83 11 19 35 20 25 38 32 55 74 38 27 41 45 Ohitus kg/d 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Käsitelty kg/d 31 44 118 64 9,1 14 30 18 19 24 18 24 73 41 22 25 40 Vesistöön kg/d 31 44 118 64 9,1 14 30 18 19 24 18 24 73 41 22 25 40 Käsittelyteho % 5,9 8,1 17 24 15 25 15 9,8 24 37 45 56 1,8-9,540 17 40 11 Kokonaisteho % 5,9 8,1 17 24 15 25 15 9,8 24 37 45 56 1,8-9,540 17 40 11 NH 4 -N Tuleva kunnallinen mg/l 68 74 120 110 33 68 73 41 59 100 87 100 84,98 58,24 57,86 84,10 72,85 Lähtevä mg/l 63 72 95 86 23 45 50 22 23 17 1,9 0,040 81,82 62,47 32,01 5,52 51,30 Biologinen osa lähtevä mg/l 66 72 93 82 24 45 49 21 21 81,43 60,49 30,70 49,33 Vesistöön mg/l 63 72 95 86 23 45 50 22 23 17 1,9 0,040 82 62 32 5,5 51 Tuleva kg/d 33 48 141 83 11 19 35 20 25 38 32 55 74 38 27 41 45 Ohitus kg/d 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Käsitelty kg/d 31 47 112 65 7,5 13 24 11 9,7 6,4 0,694 0,022 71 40 15 2,7 32 Vesistöön kg/d 31 47 112 65 7,5 13 24 11 9,7 6,4 0,694 0,022 71 40 15 2,7 32 Käsittelyteho % 7,4 2,7 21 22 30 34 32 46 61 83 98 100 3,7-7,255 45 93 30 Kokonaisteho % 7,4 2,7 21 22 30 34 32 46 61 83 98 100 3,7-7,255 45 93 30 2. MUUT MITATUT Laskennassa käytetty määritysraja: Määritysraja 11.01.2017

3 Kitkajoen yhteistarkkailu v.2016, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta. Kohde: Rukan jätevedenpuhdistamo. Pvm Näytteenottaja 26.1-26.1 Jouni Paso 17.2-17.2 Jukka Ollikkala 9.3-9.3 Jukka Ollikkala 5.4-5.4 Anne Aikio 26.5-26.5 Jouni Paso 15.6-15.6 Jukka Ollikkala 6.7-6.7 Jaakko Simppula 16.8-16.8 Anne Aikio 28.9-28.9 Anne Aikio 25.10-25.10 Rami Ylimäki 30.11-30.11 Rami Ylimäki SUUREET Kemikaalit Ekoflock g/m3 135,00 150,00 230,00 180,00 120,00 FeSO4 g/m3 180,00 200,00 250,00 250,00 150,00 150,00 170,00 200,00 150,00 150,00 150,00 Pac g/m3 140,00 130,00 150,00 150,00 150,00 150,00 Sooda linja 1 g/m3 20,00 Sooda linja 2 g/m3 20,00 t C Tuleva kunnallinen 6,00 6,30 8,00 6,40 5,20 5,90 13,70 10,6 10,00 6,50 7,30 7,20 Lähtevä 7,80 8,60 9,50 8,60 6,40 7,60 14,00 11,3 11,70 11,80 12,40 11,20 Biologinen osa lähtevä 7,80 0,00 0,00 8,60 6,40 0,00 14,70 11,2 11,60 O 2 mg/l Lähtevä 11,1 O 2, kenttäm. mg/l Lähtevä 5,56 2,30 1,10 2,62 9,43 6,40 8,15 4,10 3,05 NA 10,75 11,00 ph Tuleva kunnallinen 7,4 7,4 7,6 7,5 7,3 7,2 7,3 7,3 7,2 7,6 7,4 7,0 Lähtevä 7,3 7,3 7,2 7,3 7,3 7,2 7,2 6,3 6,0 4,4 7,2 7,2 Biologinen osa lähtevä 7,5 7,4 7,4 7,5 7,6 7,2 7,3 6,7 6,7 Alkaliniteetti mmol/l Tuleva kunnallinen 5,1 5,8 7,9 6,9 3,0 4,3 7,3 3,2 3,8 8,7 6,6 6,7 Lähtevä 3,8 7,2 4,3 < 0,01 2,1 2,7 2,9 0,28 0,15 < 0,01 3,5 1,6 Biologinen osa lähtevä 4,1 4,3 5,2 4,4 2,6 2,8 0,45 0,58 0,51 Sähk.joht. ms/m Tuleva kunnallinen 80,6 93,6 123 106 46,1 77,2 77,2 53,7 66,8 95,6 93,0 106 Lähtevä 87,9 98,2 127 112 45,3 81,0 85,1 54,0 70,0 73,2 106 91,6 P liuk mg/l Lähtevä 0,03 0,04 0,03 0,05 0,029 0,04 0,03 0,01 0,02 0,11 0,14 0,03 NO2+NO3-N mg/l Lähtevä 0,43 0,39 0,40 0,35 1,1 1,1 0,80 15 18 41 41 40 Biologinen osa lähtevä 1,6 1,9 1,3 1,7 2,1 2,2 2,0 13 19 Lämp.kolif. pmy/100ml Lähtevä 2500 9400 29 8500 4000 2300 11000 0 2 0 580 140 Fe mg/l Lähtevä 0,25 0,19 0,56 0,60 0,15 0,17 0,13 0,056 0,17 0,20 0,52 0,044 Märkäp Lähtevä 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 3. PROSESSIOSI EN KUORMITUS Ilmastus Lietepitoisuus Ilmastus 1 mg/l 2000 3200 3700 2800 1100 2500 3600 2200 3400 Keskiarvo mg/l 2000,00 3200,00 3700,00 2800,00 1100,00 2500,00 3600,00 2200,00 3400,00 Palautusliete 1 mg/l 2600 3400 4500 3200 1200 2900 4700 2600 4500 Keskiarvo mg/l 2600,00 3400,00 4500,00 3200,00 1200,00 2900,00 4700,00 2600,00 4500,00 Ylijäämäliete mg/l 2600,00 3400,00 4500,00 3200,00 1200,00 2900,00 4700,00 2600,00 4500,00 1/2 lask. Ilmastus 1 ml/l 290,00 830,00 380,00 230,00 110,00 230,00 310,00 290,00 Palautusliete 1 ml/l 340,00 870,00 500,00 350,00 120,00 280,00 370,00 320,00 Lieteindeksi SVI Ilmastus 1 145,00 259,00 103,00 82,00 100,00 92,00 141,00 85,00 Palautusliete 1 131,00 256,00 111,00 109,00 100,00 97,00 142,00 71,00 Happi 1 mg/l 7,90 6,05 5,60 6,60 12,05 10,10 7,30 7,98 5,96 Tilavuus m 3 612,00 612,00 612,00 612,00 612,00 612,00 612,00 612,00 612,00 Org. tilak. L v 0,12 0,29 0,65 0,44 0,04 0,06 0,11 0,07 0,13 Lietekuorma L mlss 0,06 0,09 0,18 0,16 0,03 0,03 0,03 0,03 0,04 Palautusliete m 3 /d 1800,00 1800,00 2000,00 1500,00 Ylijäämäliete m 3 /d 80,00 106,00 141,00 34,00 36,00 Ilmastus Laskennassa käytetty määritysraja: Määritysraja 22.12-22.12 Anne Aikio 1/4 2/4 3/4 4/4 2016 11.01.2017

4 Kitkajoen yhteistarkkailu v.2016, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta. Kohde: Rukan jätevedenpuhdistamo. Pvm Näytteenottaja 26.1-26.1 Jouni Paso 17.2-17.2 Jukka Ollikkala 9.3-9.3 Jukka Ollikkala 5.4-5.4 Anne Aikio 26.5-26.5 Jouni Paso 15.6-15.6 Jukka Ollikkala 6.7-6.7 Jaakko Simppula 16.8-16.8 Anne Aikio 28.9-28.9 Anne Aikio 25.10-25.10 Rami Ylimäki 30.11-30.11 Rami Ylimäki Pal. Suhde % 370,37 278,21 170,07 528,17 Lieteikä d 5,9 5,4 3,6 16,5 14,7 Viipymä h 6,43 6,00 4,62 8,23 Esiselkeytys Pinta-ala m 2 Tilavuus m 3 q med m 3 /h 20,25 26,96 49,00 31,50 13,54 11,83 19,96 20,08 17,54 15,71 15,21 22,83 S h m/h Viipymä h Selkeytysallas 22.12-22.12 Anne Aikio 1/4 2/4 3/4 4/4 2016 Pinta-ala m 2 114,00 114,00 114,00 114,00 114,00 114,00 114,00 114,00 114,00 Tilavuus m 3 q med m 3 /h 20,25 26,96 49,00 31,50 13,54 11,83 19,96 20,08 17,54 15,71 15,21 22,83 S h m/h 0,18 0,24 0,43 0,28 0,12 0,10 0,18 0,18 0,15 S mlss m/h 0,05 0,20 0,16 0,06 0,01 0,02 0,06 0,04 S ss kgss/m 2 h 0,36 0,77 1,59 0,78 0,13 0,25 0,65 0,40 0,51 Viipymä h Näkösyvyys1 cm 110,00 100,00 30,00 50,00 100,00 90,00 110,00 80,00 Näkösyvyys 2 cm 110,00 100,00 100,00 70,00 Näkösyvyys 3 cm 110,00 95,00 90,00 110,00 80,00 Näkösyvyys 4 cm 110,00 95,00 100,00 Jälkiselkeytys Pinta-ala m 2 Tilavuus m 3 q med m 3 /h 20,25 26,96 49,00 31,50 13,54 11,83 19,96 20,08 17,54 15,71 15,21 22,83 S h m/h Viipymä h Lisätiedot: 25.-26.1. Puhdistamo on toiminut lupaehtojen ja Vna 888/2006:n raja-arvojen mukaisesti. NH4-N-tavoitearvoja puhdistamo ei saavuttanut. 16.-17.2. Puhdistamo on toiminut pääosin lupaehtojen ja Vna 888/2006:n raja-arvojen mukaisesti. BOD7:n puhdistusteho jäi hieman lupaehdosta. NH4-N-tavoitearvoja puhdistamo ei saavuttanut. 8.-9.3. Puhdistamo on toiminut lupaehtojen ja Vna 888/2006:n raja-arvojen mukaisesti. NH4-N-tavoitearvoja puhdistamo ei saavuttanut. Liete hyvin laskeutuvaa. 1/4 ensimmäisellä vuosineljänneksellä puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti. NH4-N-tavoitearvoja ei saavutettu. # Laskelmaa korjattu 12.7.2016. Karkausvuoden takia 1/4a jakson pituus on 91 päivää. 4.-5.4. Puhdistamo on toiminut lupaehtojen ja Vna 888/2006:n raja-arvojen mukaisesti. NH4-N-tavoitearvoja puhdistamo ei saavuttanut. Liete hyvin laskeutuvaa. 25.-26.5. Puhdistamo on toiminut lupaehtojen ja Vna 888/2006:n raja-arvojen mukaisesti. NH4-N-tavoitearvoja puhdistamo ei saavuttanut. Liete hyvin laskeutuvaa. 14.-15.6. Puhdistamon tulokset olivat lupaehtoja ja Vna 888/2006:n raja-arvoja paremmat. NH4-N-tavoitearvoja puhdistamo ei saavuttanut (vesi oli kylmää). 2/4 toisella vuosineljänneksellä puhdistamo on toiminut BOD7:n puhdistustehoa lukuun ottamatta lupaehtojen mukaisesti. NH4-N tavoitearvoja ei saavutettu. 16.-17.8. Puhdistamon tulokset olivat lupaehtoja ja Vna 888/2006:n raja-arvoja paremmat. NH4-N-tavoitearvoja puhdistamo ei saavuttanut. Liete melko hyvin laskeutuvaa. Ilmastusaltaan happipitoisuus 7,98 mg/l. 27.-28.9. Puhdistamon tulokset olivat lupaehtoja ja Vna 888/2006:n raja-arvoja paremmat. NH4-N tavoitearvoja puhdistamo ei saavuttanut. Liete hyvin laskeutuvaa. Jätevedet käännetty kokonaan uudelle puhdistamolle ja käyttöönottovaihe alkanut 11.10. Puhdistamo valmistunut ja luovutettu asiakkalle 25.10. KATSO LAUSUNTO KOHTA, SIELLÄ UUSIMMAT LAUSUNNOT Tulosten lähde: Nablabs Laskennassa käytetty määritysraja: Määritysraja 11.01.2017

Tutkimustodistus '8.RU02li' Kierros: joulu 09.01.2017 Liite 1.2 Pöyry Finland Oy PL 532 00026 Basware Tulokset hyväksynyt Tiina Ylipahkala Asiakaspalvelukemisti 040-7523013 31872 (09.01.2017) Näytetiedot Viite Kierros Näytteenoton syy Rukan jvp lietetarkkailu joulu Velvoitetarkkailu Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis 31872-1 Rukan jvp liete Liete 22.12.2016 Anne Aikio 23.12.2016 22.12.2016 05.01.2017 Tulokset Näytenumero ph Kuiva-aine Hehk.jään-% N (Kjeld.) Hajotus AR Pb Zn P Hg Ni % % ka % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 31872-1(Liete) 6,8 22,3 20,9 3,7 1 7 440 25 000 0,12 8 Näytenumero Cr Co Cd Cu K Mn Mg Ca mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 31872-1(Liete) 12 3 0,6 450 1 800 270 1 500 13 000 Menetelmät Analyysi Menetelmä Menetelmän lisätieto Analysoija Akkreditointi Mittausepävarmuus ph ph-arvo, 25 C ISO 10390:2005 1 ±0,2 Hehk.jään-% Hehkutusjäännös SFS 3008:1990 1 m Kuiva-aine Kuiva-aine % SFS 3008:1990 1 ±5% N (Kjeld.) Kokonaistyppi (Kjeld.) SFS 5505:1988 modif. 1 ±20% Hajotus AR Esikäsittely: märkäpoltto, kuningasvesi SFS-EN 13346 1 m Zn Sinkki SFS-EN ISO 11885:09 modif. 1 A ±20% Hg Elohopea SFS-EN ISO 17294:16 modif. 1 ±20% Pb Lyijy SFS-EN ISO 11885:09 modif. 1 A ±20% P Fosfori SFS-EN ISO 11885:09 modif. 1 A ±10% Sivu 1 / 2

Analyysi Menetelmä Menetelmän lisätieto Analysoija Akkreditointi Mittausepävarmuus Cr Kromi SFS-EN ISO 11885:09 modif. 1 A ±20% Co Koboltti SFS-EN ISO 11885:09 modif. 1 A ±20% Cd Kadmium SFS-EN ISO 11885:09 modif. 1 A ±0,5mg/kg Cu Kupari SFS-EN ISO 11885:09 modif. 1 A ±20% K Kalium SFS-EN ISO 11885:09 modif. 1 A ±20% Ni Nikkeli SFS-EN ISO 11885:09 modif. 1 A ±20% Mn Mangaani SFS-EN ISO 11885:09 modif. 1 A ±20% Mg Magnesium SFS-EN ISO 11885:09 modif. 1 A ±10% Ca Kalsium SFS-EN ISO 11885:09 modif. 1 A ±20% A = Akkreditoitu menetelmä m = Toimitetaan pyydettäessä Muut tiedot Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan Nab Labs Oy www.nablabs.fi FI 0283126-2 Survontie 9 D, 40500 Jyväskylä Puh. 0404 503 100 / info@nablabs.fi Analysoija 1 Nab Labs Oy, Survontie 9, 40500 Jyväskylä, FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima laboratorio T142 (vaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025) Sivu 2 / 2

Liite 2

Liite 3 Posio_Ahola_jvp_päästölaskelma_2016/TULOSTE LIITE 2 Sivu 1 Virtaamat ja ohitukset Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Yhteensä Jakson virtaama m3 85 925 73 765 159 690 Jakson pituus d 182 184 366 JÄTEVESILAITOKSEN KUORMITUSLASKELMA Jakson ohitus m3 0 0 0 0 0 Jätevesilaitos: Vuosi: Posion Aholan jvp 2016 Ohitusjakso d 0 0 0 0 0 Raja-arvot: jv-laskuluvan raja-arvot 1/2- vuosikeskiarvoina VNA 888/2006 vähimmäisvaatimukset mg/l % mg/l % BOD 7 12 ja 90 30 70 Kok.P 0,5 ja 90 3 80 COD Cr 125 75 Kiintoaine 35 90 1-6 7-12 1-12 Pvm 14.1.16 16.3.16 11.5.16 7.7.16 7.9.16 23.11.16 jakso I jakso II vuosika. AVL Virtaa- käsitelty m3/d 350,0 296,0 830,0 467,0 503,0 362,0 472,1 400,9 436,3 ma ohitus m3/d 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön m3/d 350,0 296,0 830,0 467,0 503,0 362,0 472,1 400,9 436,3 BOD7/ tuleva kg/d 38,50 41,44 39,01 39,23 28,67 34,75 39,65 34,22 36,93 528 ATU lähtevä kg/d 1,65 1,01 4,48 0,70 0,75 1,41 2,28 0,86 1,57 ohitus kg/d 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 vesistöön kg/d 1,65 1,01 4,48 0,70 0,75 1,41 2,28 0,86 1,57 22 kuukaudet tuleva mg/l 110 140 47 84 57 96 84 85 85 lähtevä mg/l 4,7 3,4 5,4 1,5 1,5 3,9 4,8 2,2 3,6 ohitus mg/l 110,0 140,0 47,0 84,0 57,0 96,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön mg/l 4,7 3,4 5,4 1,5 1,5 3,9 4,8 2,2 3,6 teho käsit. % 96 98 89 98 97 96 94 97 96 teho kok. % 96 98 89 98 97 96 94 97 96 FOS- tuleva kg/d 2,80 2,78 2,41 3,04 2,92 3,04 2,66 3,00 2,83 708 FORI lähtevä kg/d 0,05 0,07 0,08 0,06 0,04 0,18 0,07 0,08 0,07 ohitus kg/d 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 vesistöön kg/d 0,05 0,07 0,08 0,06 0,04 0,18 0,07 0,08 0,07 19 tuleva mg/l 8,0 9,4 2,9 6,5 5,8 8,4 5,6 7,5 6,5 lähtevä mg/l 0,14 0,25 0,10 0,13 0,08 0,49 0,14 0,21 0,17 ohitus mg/l 8,00 9,40 2,90 6,50 5,80 8,40 0,00 0,00 0,00 vesistöön mg/l 0,14 0,25 0,10 0,13 0,08 0,49 0,14 0,21 0,17 teho käsit. % 98 97 97 98 99 94 98 97 97 teho kok. % 98 97 97 98 99 94 98 97 97

Posio_Ahola_jvp_päästölaskelma_2016/TULOSTE LIITE 2 Sivu 2 Pvm 14.1.16 16.3.16 11.5.16 7.7.16 7.9.16 23.11.16 jakso I jakso II vuosika. AVL TYPPI tuleva kg/d 23,10 21,61 19,09 20,08 19,62 19,91 21,27 19,87 20,57 1371 lähtevä kg/d 19,25 17,46 14,94 13,54 13,08 20,63 16,52 14,22 15,37 ohitus kg/d 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 vesistöön kg/d 19,25 17,46 14,94 13,54 13,08 20,63 16,52 14,22 15,37 1024 tuleva mg/l 66,0 73,0 23,0 43,0 39,0 55,0 45,0 49,6 47,1 lähtevä mg/l 55,0 59,0 18,0 29,0 26,0 57,0 35,0 35,5 35,2 ohitus mg/l 66,0 73,0 23,0 43,0 39,0 55,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön mg/l 55,0 59,0 18,0 29,0 26,0 57,0 35,0 35,5 35,2 teho käsit. % 16,7 19,2 21,7 32,6 33,3-3,6 22,3 28,4 25,3 teho kok. % 16,7 19,2 21,7 32,6 33,3-3,6 22,3 28,4 25,3 KIINTO- tuleva kg/d 77,00 24,86 83,00 41,56 48,29 50,68 61,62 46,84 54,23 517 AINE lähtevä kg/d 2,28 1,54 7,64 0,47 1,01 2,75 3,66 1,27 2,47 ohitus kg/d 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 vesistöön kg/d 2,28 1,54 7,64 0,47 1,01 2,75 3,66 1,27 2,47 23 tuleva mg/l 220 84 100 89 96 140 131 117 124 lähtevä mg/l 6,5 5,2 9,2 1,0 2,0 7,6 7,8 3,2 5,7 ohitus mg/l 220,0 84,0 100,0 89,0 96,0 140,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön mg/l 6,5 5,2 9,2 1,0 2,0 7,6 7,8 3,2 5,7 teho käsit. % 97 94 91 99 98 95 94 97 95 teho kok. % 97 94 91 99 98 95 94 97 95 NH4- tuleva kg/d 23,10 21,61 19,09 20,08 19,62 19,91 21,27 19,87 20,57 TYPPI lähtevä kg/d 17,50 16,87 12,45 11,68 11,07 18,46 14,98 12,40 13,68 ohitus kg/d 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 vesistöön kg/d 17,50 16,87 12,45 11,68 11,07 18,46 14,98 12,40 13,68 tuleva mg/l 66 73 23 43 39 55 45 50 47 lähtevä mg/l 50 57 15 25 22 51 32 31 31 ohitus mg/l 66 73 23 43 39 55 0 0 0 vesistöön mg/l 50 57 15 25 22 51 32 31 31 teho käsit. % 24 22 35 42 44 7 30 38 33 teho kok. % 24 22 35 42 44 7 30 38 33 COD tuleva kg/d 119,0 115,4 132,8 121,4 115,7 112,2 122,4 116,4 119,4 (Cr) lähtevä kg/d 10,9 11,0 12,5 7,0 7,5 11,9 11,0 8,0 9,5 ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön kg/d 10,9 11,0 12,5 7,0 7,5 11,9 11,0 8,0 9,5 tuleva mg/l 340 390 160 260 230 310 259 290 274 lähtevä mg/l 31 37 15 15 15 33 23 20 22 ohitus mg/l 340 390 160 260 230 310 0 0 0 vesistöön mg/l 31 37 15 15 15 33 23 20 22 teho käsit. % 91 91 91 94 93 89 91 93 92 teho kok. % 91 91 91 94 93 89 91 93 92 Tulos ollut alle määritysrajan jolloin laskennassa käytetty arvoa 0,5 x määritysraja.

Liite 4

Liite 5

Liite 6

Ympäristöhallinnon seuranta vuonna 2016 Näytteenotto ja analyysit Ramboll Finland Oy. Lähde: pintavesien tilan tietojärjestelmä Vesla. Liite 7.1 Yli-Kitka syvänne ETRS: 574499, 7333662 Aika näyte Lämpö- Happi Happi ph Alkalini- Sähkön- Väri COD Mn Kok.P PO 4 -P PO 4 -P Kok.N NO 2 -N NH 4 -N Kiintoaine Sameus Fe a-klorosyv. tila teetti joht. mg/l Pt liuk. NO 3 -N hieno hajotus fylli m C mg/l kyll% mmol/l ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l FNU µg/l µg/l 15.3.2016 1 0,6 13 88 7,1 0,27 3,7 10 5,5 2,1 1,0 2,0 180 20 9 0,50 35 15.3.2016 5 1,0 12 85 15.3.2016 10 1,5 12 82 15.3.2016 15 1,9 11 81 7,0 0,27 3,7 10 5,2 2,2 1,0 1,0 220 56 2 0,10 53 15.3.2016 20 2,1 10 75 15.3.2016 25 2,4 12 84 15.3.2016 30 3,2 1,3 10 6,7 0,32 4,5 35 4,6 6,4 2,6 2,6 460 270 65 5,40 430 25.5.2016 0,0-2,0 6,6 5,6 25.5.2016 1 6,6 12 97 7,1 0,25 3,3 30 5,9 8,4 3,1 3,0 220 22 5 0,5 0,70 130 25.5.2016 5 6,6 12 96 25.5.2016 10 6,4 12 96 25.5.2016 15 6,3 12 96 7,2 0,26 3,3 30 5,3 4,4 3,1 3,4 220 23 9 0,5 0,60 130 25.5.2016 20 6,0 12 96 25.5.2016 25 5,8 11 91 25.5.2016 32 5,5 12 91 7,1 0,25 3,3 30 0,6 5,8 3,1 2,9 210 26 4 0,80 130 21.6.2016 0,0-2,0 4,0 21.6.2016 1 12,6 10 95 7,4 0,26 3,3 25 5,7 6,6 2,1 2,4 220 2 8 1,3 0,80 100 21.6.2016 5 12,4 10 95 21.6.2016 10 12,2 10 96 21.6.2016 15 12,2 10 94 7,3 0,25 3,3 25 5,5 6,9 2,3 2,6 190 2 9 0,80 100 21.6.2016 20 12,1 10 94 21.6.2016 25 11,2 10 92 21.6.2016 32 10,9 9,8 89 7,2 0,25 3,3 25 5,8 6,2 2,5 2,5 240 4 23 0,70 120 5.7.2016 0,0-2,0 16,3 3,6 5.7.2016 1 16,3 9,2 94 7,3 0,25 3,3 30 5,7 6,0 2,4 2,2 250 2 15 1,3 0,40 79 5.7.2016 5 15,8 9,0 91 5.7.2016 10 12,8 9,3 88 5.7.2016 15 12,2 9,2 86 7,2 0,3 3,4 25 5,1 4,8 2,0 2,2 280 5 14 0,30 96 5.7.2016 20 11,8 9,1 84 5.7.2016 25 11,8 9,0 83 5.7.2016 32 11,6 9,1 83 7,1 0,26 3,3 30 5,9 6,4 2,2 1,0 250 8 51 0,50 110 4.8.2016 0,0-2,0 3,9 4.8.2016 1 18,5 8,5 91 7,3 0,26 3,5 15 8,2 5,6 2,2 1,0 190 2 5 0,5 0,20 58 4.8.2016 5 18,4 8,5 91 4.8.2016 10 16,2 7,2 73 4.8.2016 15 13,7 7,1 69 7,0 0,26 3,5 15 4,9 4,1 2,2 2,2 180 15 10 0,10 83 4.8.2016 20 12,8 7,1 67 4.8.2016 25 12,5 7,1 66 4.8.2016 32 12,2 6,8 64 7,0 0,26 3,6 20 4,8 5,8 1,0 2,3 230 29 22 0,80 130 25.8.2016 0,0-2,0 5,1 25.8.2016 1 14,8 9,1 90 7,3 0,26 3,5 20 5,0 9,1 8,6 9,4 170 2 8 0,5 0,70 65 25.8.2016 5 14,8 9,0 89 25.8.2016 10 14,8 9,1 90 25.8.2016 15 14,8 9,1 90 7,4 0,26 3,4 20 5,2 7,0 2,3 3,1 230 2 7 0,70 70 25.8.2016 20 14,7 9,1 90 25.8.2016 25 14,6 9,0 89 25.8.2016 32 14,6 8,9 88 7,3 0,26 3,4 20 5,3 6,4 2,0 2,9 180 2 8 1,00 71 19.9.2016 0,0-2,0 5,5 19.9.2016 1 10,9 10 92 7,5 0,28 4,1 25 5,2 7,6 2,4 2,9 190 2 2 1,5 0,70 62 19.9.2016 5 10,8 10 93 19.9.2016 10 10,8 10 92 19.9.2016 15 10,8 10 91 7,9 0,35 4,6 20 5,3 5,7 2,8 3,1 200 2 5 0,70 64 19.9.2016 20 10,7 10 92 19.9.2016 25 10,6 10,0 90 19.9.2016 32 10,6 10 91 7,3 0,3 3,7 20 5,8 6,1 2,9 3,0 230 2 7 0,90 80

Ympäristöhallinnon seuranta vuonna 2016 Näytteenotto ja analyysit Ramboll Finland Oy. Lähde: pintavesien tilan tietojärjestelmä Vesla. Liite 7.1 Yli-Kitka syvänne ETRS: 574499, 7333662 Aika näyte Cl SO 4 Al K Ca Mg Mn Na SiO 2 Org. orptiokerroin Kokon. Näkö- Jään syv. kok.c 400 nm 750 nm syv. syv. paks m mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l FNU mg/l ¹/m ¹/m m m m 15.3.2016 1 0,8 2 5 0,7 3,6 1,3 0,5 1,1 4,7 4,4 33 2,4 0,65 15.3.2016 5 15.3.2016 10 15.3.2016 15 0,8 1,9 5 0,7 3,6 1,3 2,7 1,1 5,0 4,3 15.3.2016 20 15.3.2016 25 15.3.2016 30 0,8 1,8 5 0,8 4,5 1,5 550 1,1 7,8 4,1 25.5.2016 0,0-2,0 33 3,8 25.5.2016 1 0,7 1,8 15 0,7 3,7 1,2 20 1,1 4,8 5,0 3,8 0,09 25.5.2016 5 25.5.2016 10 25.5.2016 15 0,8 1,9 14 0,7 3,7 1,2 20 1,1 4,8 4,9 3,7 0,09 25.5.2016 20 25.5.2016 25 25.5.2016 32 0,2 2,5 17 0,7 4,2 1,3 28 1,1 4,8 5,1 21.6.2016 0,0-2,0 33 3,8 21.6.2016 1 0,8 2 14 0,6 3,3 1,2 9 1,0 4,7 5,7 3,5 0,02 21.6.2016 5 21.6.2016 10 21.6.2016 15 0,8 2 17 0,6 3,3 1,1 11 1,0 4,7 5,4 21.6.2016 20 21.6.2016 25 21.6.2016 32 0,9 2 39 0,7 3,3 1,2 23 1,0 4,9 5,7 5.7.2016 0,0-2,0 33 4,5 5.7.2016 1 0,7 1,9 15 0,7 3,5 1,2 7,9 1,1 4,7 5,3 3,2 0,14 5.7.2016 5 5.7.2016 10 5.7.2016 15 0,7 1,9 15 0,7 3,4 1,2 11 1,1 4,9 5,4 5.7.2016 20 5.7.2016 25 5.7.2016 32 0,8 1,8 27 0,7 3,5 1,2 18 1,1 4,9 5,2 4.8.2016 0,0-2,0 33 3,5 4.8.2016 1 0,7 1,7 5 0,7 3,6 1,3 6,7 1,1 4,5 5,3 2,9 0,09 4.8.2016 5 4.8.2016 10 4.8.2016 15 0,7 1,8 12 0,7 3,8 1,4 12 1,2 5 5,1 4.8.2016 20 4.8.2016 25 4.8.2016 32 0,7 1,8 14 0,7 3,7 1,3 48 1,1 5,3 5 25.8.2016 0,0-2,0 33 4,8 25.8.2016 1 1,7 2,1 10 0,7 3,5 1,2 12 1,0 4,8 5,3 2,9 0,05 25.8.2016 5 25.8.2016 10 25.8.2016 15 1,5 2,1 10 0,6 3,5 1,2 13 1,0 4,8 5,2 25.8.2016 20 25.8.2016 25 25.8.2016 32 1,4 1,9 10 0,7 3,4 1,2 16 1,0 4,8 5,2 19.9.2016 0,0-2,0 33 4,4 19.9.2016 1 0,7 1,8 14 0,6 3,6 1,2 7,8 1,1 4,6 5,7 3 0,05 19.9.2016 5 19.9.2016 10 19.9.2016 15 0,8 1,8 13 0,6 3,6 1,2 9,1 1,1 4,7 5,5 19.9.2016 20 19.9.2016 25 19.9.2016 32 0,8 1,9 21 0,6 3,6 1,2 13 1,1 4,7 5,5

Liite 7.2

Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 FI-90590 OULU Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 0625905-6 Tel. +358 10 3311 www.poyry.fi Päiväys 27.6.2017 Sivu 1 (1) Asia Kitkajoen kuormittajien yhteistarkkailu Toimitamme ohessa Kitkajoen yhteistarkkailun vuoden 2016 vuosiraportin. Oulussa 27.6.2017 Pöyry Finland Oy Lotta Lehtinen, MMM Jakelu: Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta LUKE (ent. RKTL) Kuusamon kalanviljelylaitos Kuusamon kaupunki, ympäristönsuojelu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus