KITKAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET KITKAJOEN KUORMITTAJIEN YHTEISTARKKAILU V. 2015

Transkriptio

1 KITKAJOEN KUORMITTAJIEN YHTEISTARKKAILU X KITKAJOEN TARKKAILUVELVOLLISET KITKAJOEN KUORMITTAJIEN YHTEISTARKKAILU V. 2015

2

3 Kitkajoen kuormittajien yhteistarkkailu v Sisältö 1 JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta LUKE Kuusamon kalanviljelylaitos Muut kuormittajat VESISTÖN KUVAUS TARKKAILUVUODEN SÄÄ JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET KUORMITUSTARKKAILU Rukan jätevedenpuhdistamo Puhdistamon tiedot ja lupaehdot Jäteveden käsittelyvaatimukset Käyttötarkkailun tulokset Kuormitus, käsittelyteho ja lupaehtojen toteutuminen LUKE Kuusamon kalankasvatuslaitos Käyttötarkkailu Kalankasvatuksen aiheuttama kuormitus Posion Vesi ja Lämpö Oy Posion keskuskaatopaikka Kitkawood Oy Vesistökuormitus yhteensä VESISTÖTARKKAILU Rukan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu Purkuvesistö Veden laatu Lahtien rehevyys Veden laadun kehitys LUKE:n Kuusamon kalanviljelylaitoksen vesistötarkkailu Purkuvesistö ELY-keskuksen seuranta v Minimiravinnetarkastelu Levähavainnot Ekologinen tila Erikseen raportoidut tarkkailut Posion jätevedenpuhdistamo Posion kaatopaikka Kitkawood Oy YHTEENVETO VUODEN 2015 TARKKAILUN TULOKSISTA VIITTEET... 41

4 2 Liitteet Liite 1.1 Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta: Rukan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v Liite 1.2 Rukan jätevedenpuhdistamon lietetulokset v Liite 2 LUKE Kuusamon kalanviljelylaitoksen kuormitustarkkailutulokset v Liite 3 Posion Aholan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailutulokset v (Ahma Ympäristö Oy) Liite 4 Rukan vesistötarkkailutulokset v Liite 5 RKTL Kuusamon kalanviljelylaitoksen vesistötarkkailutulokset v Liite 6 Analyysimenetelmät (Nab Labs Oy) Liite 7 Ely-keskuksen seurantatulokset v Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti, Ins.AMK Lotta Lehtinen MMM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

5 1 1 JOHDANTO Kitkajoen yhteistarkkailun piiriin kuuluvat Rukan jätevedenpuhdistamo ja Kuusamon kalanviljelylaitos. Tarkkailun toteutuksesta vuosijaksolla on vastannut Pöyry Finland Oy. Sopimuksen mukaan vuosiraportissa raportoidaan em. tarkkailuvelvollisten tarkkailujen lisäksi Kilkilösalmen ja Niskakosken tarkkailujen tulokset. Tarkkailuraporttiin on sovittu liitettäväksi myös Kitkawood Oy:n, Posion Aholan Veden ja Posion kaatopaikan tarkkailujen tulokset sekä ympäristöviranomaisten Kitkajärvellä tekemien levähaittaseurantojen tulokset. Tässä vuosiraportissa esitetään Kitkajoen alueen kuormittajien velvoitetarkkailujen tulokset vuodelta TARKKAILUVELVOLLISET 2.1 Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta Kuusamon kunnassa sijaitsevan Rukan alueen jätevedet käsitellään Rukatunturin länsipuolella sijaitsevassa jätevedenpuhdistamossa. Käsitellyt jätevedet johdetaan Kesäjokeen, joka laskee Yli-Kitkajärven Kesälahteen (Karilahti). Rukan matkailualueen lisäksi jätevesiä muodostuu jonkin verran Salmilammin kylän ja haja-asutuksen piiristä. Talvesta 2009 lähtien myös Käylän alueen jätevedet on johdettu siirtoviemärillä Rukan puhdistamolle. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antanut Rukan jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan (nro 93/06/1) käsiteltyjen jätevesien johtamiseksi Kesäjokeen. Lupapäätöksestä tehdyn valituksen jälkeen Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 07/0669/3 vahvistanut ympäristöluvan. Ympäristölupahakemus Rukan lupaehtojen tarkistamiseksi ja kokonaan uusittavan puhdistamon osalta on vireillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalle ympäristöluvan (PSAVI/117/04.08/2010) Rukan uuden jätevedenpuhdistamon toimintaan sekä puhdistettujen jätevesien johtamiseen uuden pintavalutuskentän kautta Kesäjokeen. Päätöksestä valitettiin ja Korkein hallinto-oikeus on antanut valitusta koskevan päätöksensä Rukan puhdistamon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu suoritettiin vuonna 2015 Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman lupapäätöksen liitteessä 2 esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloudellista tarkkailua on suoritettu Kainuun TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloudellinen tarkkailu raportoidaan erikseen. 2.2 LUKE Kuusamon kalanviljelylaitos Luonnonvarakeskuksen (ent. Riista- ja kalantutkimuslaitos) Kuusamon kalanviljelylaitos sijaitsee Käylässä Kitkajoen varressa. Viljelyyn otetaan vettä Kitkajoesta 200 l/s jonne myös laitoksella käytetty vesi johdetaan takaisin. Koko tuotanto tapahtuu sisätiloissa (hautomo, 2 kasvatushallia), katettua viljelypinta-alaa on n m 2. Laitoksen päätuotteita ovat mäti ja pienpoikaset, joista suurin osa toimitetaan jatkokasvatukseen yksityisiin kalanviljelylaitoksiin ja luonnonravinto-lammikoihin. Viljelyssä ovat järvitaimen, eri siikamuodot sekä harjus Kuusamon alueen istutuksiin, järvilohi ja nieriä. Kalanviljelylaitoksella muodostuva liete sekä saniteettijätevedet johdetaan Käylän jäteve-

6 denpuhdistamolle, mistä jätevedet on vuodesta 2009 alkaen johdettu siirtoviemärillä Rukan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt päätöksellään nro 89/07/2 ympäristö- ja vesitalousluvan Kuusamon kalanviljelylaitoksen toiminnalle. Lupaehtojen mukaan laitoksella suurin sallittu rehunkäyttömäärä on kg/a (1,2 kertaa kalan lisäkasvu). Vesistöön johdettava fosforikuormitus saa olla enintään 95 kg/a. Kalanviljelylaitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu suoritettiin vuonna 2015 ympäristö- ja vesitalousluvassa esitetyn, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti Muut kuormittajat Posion Vesi ja Lämpö Oy:n Aholan jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 1 km Posion kirkonkylän keskustasta kaakkoon, Posion ja Kuusamon välisen kantatien nro 81 varrella. Aholan jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Soukkalammen kautta Yli-Kitkajärven Soukkalahteen. Aholan jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2015 on raportoitu erikseen (Ahma Ympäristö Oy 2016a), mutta tulokset on lyhyenä yhteenvetona esitetty myös tässä raportissa. Posion suljettu keskuskaatopaikka sijaitsee noin 3 km Posion kuntakeskuksesta Kuusamon suuntaan, kantatiestä 81 kaatopaikalle on 0,6 km. Posion keskuskaatopaikka on otettu käyttöön vuonna Kaatopaikan laajennus, joka on mitoitettu noin 20 vuoden tarvetta varten, on otettu käyttöön vuonna Kaatopaikan toiminta lopetettiin Kaatopaikan pintavedet purkautuvat Loseikonpuroon, joka laskee Himmerkinpuroon ja se edelleen Yli-Kitkajärven Himmerkinlahteen. Kaatopaikan kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2015 on raportoitu erikseen (Ahma Ympäristö Oy 2016b), mutta tulokset on lyhyenä yhteenvetona esitetty myös tässä raportissa. Kitkawood Oy harjoittaa sahaustoimintaa sekä sahatavaran jatkojalostusta ja energian tuotantoa omaan käyttöön. Toiminta käsittää tukkipuun vastaanottoa ja varastointia, raaka-aineen käsittelyä, sahausta sekä jatkojalostusta. Toiminnassa syntyy lopputuotteen lisäksi sivutuotteena haketta ja purua. Saha-alueen pintavedet kulkeutuvat luontaisten laskusuhteiden mukaan saha-alueen ympäristöön, josta ne kootaan ja johdetaan Kitkajärven rantaan saha-alueen pohjois-luodekulmaan rakennettuun laskeutusaltaaseen, josta vedet virtaavat Ala-Kitkajärven Hangaslahteen. Vesistötarkkailun tulokset on raportoitu erikseen (Pöyry Finland Oy 2016a), mutta tulokset on lyhyenä yhteenvetona esitetty myös tässä raportissa. 3 VESISTÖN KUVAUS Koutajoen vesistö (nro 73) sijaitsee Kuusamon, Posion ja Sallan kuntien alueella. Vedet laskevat rotkolaaksossa virtaavaa Kitkajokea itään Venäjän puolelle, valuma-alueen koko valtakunnan rajalla on noin km 2. Valuma-alueen pinta-alasta on järviä noin 12 %. Rajavyöhykkeen tuntumassa Kitkajoki yhtyy Oulankajokeen ja vedet kulkeutuvat Venäjän puolelle Paanajärveen, josta edelleen Jäämereen. Keskusjärven, Yli- ja Ala- Kitkan järvialue, on pinta-alaltaan noin 290 km 2. Pääaltaat erottaa toisistaan Kilkilösalmi. Pitkät niemekkeet ja saaret jakavat Kitkajärvet useiksi erillisiksi vesialueiksi. Posionjärvestä vedet virtaavat Yli-Kitkaan Soukkalahden kautta. Valuma-alueen luonto on monipuolista ja omaleimaista johtuen mm. alueen emäksistä kivilajeista. Vesistöalue on kalataloudellisesti Oulun läänin sisävesien arvokkainta. Valuma-alueesta on lähes puolet (49 %) mäntyvaltaisia kangas- ja turvemaita, peltoalaa on

7 noin 2 % ja rakennettua aluetta on vain 0,11 % ( Yli-Kitka kuuluu suurelta osin Kitkan Natura-alueeseen (FI ). Alue kuuluu Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueeseen. Ympäristöhallinnon uusimmassa vuosien seuranta-aineistoihin perustuvassa ekologisessa luokittelussa (Ympäristöhallinto 2016) Yli-Kitkan ja Ala-Kitkan on arvioitu olevan pääosin hyvässä ekologisessa tilassa ja Kitkajoen erinomaisessa tilassa. Yli-Kitkan Kesälahden ekologinen tila on kuitenkin aikaisempaan tapaan luokiteltu tyydyttäväksi ja Kesälahteen laskevan Kesäjoen tila välttäväksi. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mukaan Yli-Kitkajärven Kesälahden tila vuonna 2015 olisi tyydyttävä, jos toteutetaan vain nykykäytännön mukaisia toimenpiteitä, eli lisätoimenpiteitä tarvitaan, jotta tilatavoite eli hyvä tila saavutettaisiin. Ohjelmassa on esitetty lisätoimenpiteiksi mm. hajakuormituksen vähentämistä. 3 4 TARKKAILUVUODEN SÄÄ JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Vuoden 2015 keskilämpötila oli Kuusamossa 2,1 C eli selvästi vertailujakson keskiarvon 2,1 C yläpuolella (Kuva 1). Helmi- ja maaliskuu olivat tavanomaista leudompia kuukausia. Kesä-heinäkuussa oli tavanomaista viileämpää. Elo-joulukuussa kuukauden keskilämpötilat olivat pitkänajan ( ) keskiarvoja noin 2 4 C tavanomaista korkeampia. Vuonna 2014 Kuusamossa satoi 821 mm (Kuva 1), mikä oli enemmän kuin vuosina keskimäärin (615 mm). Helmi- ja lokakuussa sademäärät olivat keskimääräistä vähäisempiä. Touko-kesäkuun sademäärä olivat puolestaan noin kaksinkertaisia ajankohtien tavanomaisiin tasoon verrattuna, muutoikin sademäärät olivat keskimääräistä korkeampia. C Lämpötila 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII mm Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1 Ilman keskilämpötilat ja sademäärät kuukausittain Kuusamon säähavaintoasemalla vuonna 2015 ja vuosina keskimäärin (Ilmatieteen laitoksen kuukausikatsaukset 2015, Pirinen ym.). Kitkajoen virtaamat vuonna 2015 olivat tammi-toukokuussa lähellä keskimääräistä. Kevättulva oli tavanomaista suurempi. Kesällä virtaamat olivat tavanomaista korkeammat ja myös loppuvuonna tavanomaista korkeammalla. Joulukuulta on kuitenkin vain yksittäisiä virtaama- ja vedenkorkeushavaintoja. Aineiston perusteella vuoden 2015 keskivirtaama Käylässä oli 26,0 m 3 /s, kun pitkäaikainen keskiarvo on 19,6 m 3 /s. Kitkajärvien veden pinnankorkeus Ala-Kitkassa seurailee Kitkajoen virtaamien vaihtelua (Kuva 2).

8 4 m 3 /s Kitkajoki, virtaama 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 7/2014 8/2014 9/ / / /2014 1/ max min 200 Ala-Kitka, vedenkorkeus /2015 2/2015 3/2015 4/2015 cm 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/ / / /2015 1/ max min Kuva 2 Kitkajoen virtaama ja Ala-Kitkajärven vedenkorkeus vuonna 2015 sekä pitkän ajanjakson keskiarvo, minimi ja maksimi. (lähde: OIVA-tietokanta).

9 5 5 KUORMITUSTARKKAILU 5.1 Rukan jätevedenpuhdistamo Puhdistamon tiedot ja lupaehdot Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan Rukan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Rukatunturin länsipuolella noin 25 km Kuusamosta pohjoiseen valtatie 5:n välittömässä läheisyydessä (Kuva 3). Käsitellyt vedet johdetaan Kesäjokeen, joka laskee Yli-Kitkajärven Kesälahteen (Karilahti). Kuva 3 Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan Rukan jätevenpuhdistamon sijainti (lähde OIVAtietokanta).

10 Rukan alueella on viemäröinnin piirissä n. 500 asukasta ja n vuodepaikkaa. Jäteveden määrä vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Matkailun sesonkiaikana keväällä puhdistamon virtaamat ovat moninkertaiset keskimääräiseen verrattuna. Rukan jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1965 imeytysojastolla varustetuksi lammikkopuhdistamoksi, jota on myöhemmin laajennettu ja saneerattu kolme kertaa: -v laajennus rinnakkaissaostuslaitokseksi (pitkäilmasteinen) -v laajennus ja saneeraus jälkisaostuslaitokseksi -v laajennus ja saneeraus jälkisaostuslaitokseksi, jossa biologista osaa voidaan ajaa myös kaksivaiheisena rinnakkaissaostuslaitoksena Nykyinen puhdistusprosessi on toiminnaltaan jälkisaostukseen perustuva rinnakkaissaostuslaitos, mutta laitosta on mahdollista käyttää normaalina jälkisaostuslaitoksena. Biologista osaa voidaan ajaa yksivaiheisena aktiivilieteprosessina tai kaksivaiheisena ns. AB -prosessina, jossa on korkeakuormitteinen ja matalakuormitteinen biologinen osa peräkkäin. Myös ferrosulfaatin 2-pistesyöttö on mahdollista. Ilmastusaltaista osa voidaan ohittaa ja käyttää virtaama- ja ajotilanteesta riippuen tarpeellista allasmäärää. Laitoksen toimintaa on varmistettu viime vuosien aikana koneistojen osalta korvaamalla lietteen kuivauksen suotonauhapuristin uudella ruuvikuivaimella. Tulevan jäteveden siivilä on korvattu porrasvälpällä. Laitoksen automaatio uusittiin vuonna Lisäksi puhdistamolla on lisätty ilmastuskapasiteettia parin viime vuoden aikana lisäämällä kompressori ja isontamalla ilmastuslautasia. Kaikki käsitellyt jätevedet ajetaan vähintään vanhan jälkivalutuskentän läpi ja suurin osa lisäksi uuden kosteikkokentän läpi. Vuonna 2013 Rukan puhdistamolle rakennettiin tulopumppaamon yhteyteen 200 m 3 tasausallas, jolla tasataan vuorokautisia virtaamahuippuja. Saostuskemikaalina käytetään biologisessa osassa ferrosulfaattia ja jälkisaostuksessa Ekoflokkia. Liete kuivataan koneellisesti ruuvikuivaimella. Kuivattu liete kuljetetaan kompostoitavaksi kompostointialueelle Kuusamon kaatopaikan läheisyyteen. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat: -hydraulinen mitoitus -kuormitusmitoitus Q keskim m 3 /d Qm ax m 3 /d q mit 150 m 3 /h BOD 7 kok.p kok.n kiintoaine 612 kg/d 24 kg/d 98 kg/d 897 kg/d Vuonna 1995 Rukan jätevesien jälkikäsittelyä varten on rakennettu pintavalutuskenttä, jota on laajennettu v Jälkikäsittelykentän pinta-ala on 1,1 ha. 6

11 5.1.2 Jäteveden käsittelyvaatimukset Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä 93/06/ sekä Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä nro 07/0669/ liittyvissä lupaehdoissa on lähtevän jäteveden laadun ja puhdistamon tehon osalta seuraavia määräyksiä: -BOD 7ATU -pitoisuus enintään 15 mg/l ja puhdistusteho vähintään 95 % -Kok.P-pitoisuus enintään 0,5 mg/l ja puhdistusteho vähintään 95 % -tavoitearvo NH 4 typen jäännöspitoisuudelle 6 mg/l ja puhdistusteholle 80 % Päästömääräykset sekä puhdistustehot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina, joihin sisältyy mahdolliset poikkeustilanteet, puhdistamon ohijuoksutukset ja viemäriverkon ylivuodot. Lisäksi on täytettävä seuraavat Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 esitetyt vähimmäisvaatimukset (asetus kumosi ympäristölupapäätöksessä mainitun Vnp 365/1994): - Kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l tai puhdistusteho vähintään 90 % - COD Cr -pitoisuus enintään 125 mg/l tai puhdistusteho vähintään 75 % - BOD 7ATU -pitoisuus enintään 30 mg/l tai puhdistusteho vähintään 70 % - Kok-P-pitoisuus enintään 2 mg/l tai puhdistusteho vähintään 80 % Vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutukselle, kiintoainepitoisuudelle, BOD 7 - pitoisuudelle tulisi täyttää yksittäisten näytekertojen osalta. Fosforipitoisuudelle asetettu vähimmäisvaatimus tulisi saavuttaa vuosikeskiarvona Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamolla on päätoiminen laitoksenhoitaja, joka tarkkailee puhdistamon toimintaa ja pitää päiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä asioista. Tietoja viemäriverkosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat vuodelta 2015 on esitetty kuvassa (Kuva 4). Suurin viikkovirtaama oli tammikuussa m 3 /viikko (1 755 m 3 /d). Mitoitusvirtaama ei ylittynyt yhdelläkään viikolla vuonna Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa (Taulukko 1). Puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli vuonna 2015 yhteensä m³ eli keskimäärin 639 m³/d. Ohituksia laitoksella ei ole jouduttu suorittamaan. Suurin kuukausikeskiarvo oli toukokuussa ja pienin elokuussa (Kuva 5). Suurin vuorokausivirtaama (2 420 m³) mitattiin toukokuussa ja pienin (148 m³) syyskuussa, joten virtaamat vaihtelivat entiseen tapaan voimakkaasti (Kuva 5). Tämä johtuu pääosin matkailun kausiluonteesta. Puhdistamolle tulevat jätevesimäärät ovat 2000-luvulla kasvaneet nykyiselle tasolleen Rukan matkailun lisääntymisen myötä (Kuva 6). Jätevedenpuhdistamon sähkönkulutus oli kwh/a eli keskimäärin 1,23 kwh/m 3. Ferrosulfaattia käytettiin kg ja Ekoflockia kg. Laitokselta poistettiin lietettä m 3. Sakokaivolietettä laitokselle ei vastaanotettu. Puhdistamolla syntyvän lietteen laatua tutkittiin joulukuussa (liite 1.2). Lieteanalyysien raja-arvoina on käytetty VNp 282/1994 kumotussa asetuksessa annettuja lukuarvoja. Asetukseen viitataan edelleen MMMa 24/11:n liitteen 1 kohdassa 3A5. Rukan jätevedenpuhdistamon puhdistamolietteen kadmiumpitoisuus (1,6 mg/kg) ylitti Vnp 282/1994:n maanviljelyksessä käytettävälle lietteelle asetetun raja-arvon (1,5 mg/kg), mutta pitoisuus alitti lieteseoksen raaka-aineeksi kelpaavalle lietteelle asetetun raja-

12 arvon (3,0 mg/kg). Valtioneuvoston päätöksessä on sanottu, että lietteen ja lieteseoksen kadmiumpitoisuusrajoitukset saa tilapäisesti ylittää korkeintaan 20 %. Muutoin puhdistamolietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat VNp 282/1994:n maanviljelyksessä käytettävälle lietteelle sekä lieteseoksen raaka-aineeksi kelpaavalle lietteelle asetetut rajaarvot. Liete on kompostoitu. 8 Yleistiedot: Verkoston rakentaminen aloitettu 1950 Verkoston pituus 178 km, muoviputkia 100 % Jäteveden pumppaamoita 65 kpl Vuoden 2015 tietoja: Rukan viemäriverkosto v Verkoston keskivirtaama 639 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 96 %, jäännöspitoisuus 6,8 mg/l Puhdistusteho kok.p 98 %, jäännöspitoisuus 0,13 mg/l Vuotovesikertoimet Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama nv = = 1,90 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 15 % keskivirtaama = 28 % 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 48 % nmax = = 3,20 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko Q mit m 3 /d m 3 /d viikko 0 Kuva 4 Tietoja Rukan viemäriverkosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat vuonna 2015.

13 Taulukko 1 Rukan jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun tulokset vuosina Kuukausi Jätevesimäärät Kemikaalit Poistettu Sähkönkulutus Q Ohitus MQ HQ NQ Ecoflock FeSO 4 liete m 3 /kk m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 kg/kk g/m 3 m 3 /kk kwh/kk kwh/m 3 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu , , , , , , , , , ,90 Kuvassa 5 on esitetty Rukan puhdistamolla käsitellyt kuukausittaiset jätevesimäärät vuonna 2015 ja kuvassa 6 jätevesimäärien kehitys vuosina Vuonna 2014 jätevesimäärä oli edellisvuoden tasoa. 9 m 3 /d NQ HQ MQ I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 5 Rukan puhdistamon jätevesimäärät kuukausittain vuonna 2015 (NQ=pienin mitattu vuorokausivirtaama, HQ=suurin mitattu vuorokausivirtaama ja MQ=keskimääräinen vuorokausivirtaama).

14 m 3 /a ohitus käsitelty Kuva 6 Rukan puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina Lietekuormitus laitoksella on ollut 0,02 0,15, joten laitos on toiminut matalakuormitteisena tai pitkäilmasteisena. Tilakuormitus on ollut 0,08 0,47, joten mitoitusarvoa (1,0) ei ole ylitetty. Laitosta on pääosin ajettu yhdellä ilmastusaltaalla, mutta sesonkiaikana koko laitos on ollut käytössä. Liete on ollut alkutalvesta ja keväästä heikosti laskeutuvaa, kesällä ja loppuvuodesta hyvin laskeutuvaa tai kohtalaisesti laskeutuvaa (liite 1.1.) Kuormitus, käsittelyteho ja lupaehtojen toteutuminen Jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun näytteenotto suoritettiin kaksitoista kahdeksan kertaa vuonna Tulevasta ja lähtevästä vedestä otettiin kokoomanäytteet automaattisella näytteenottimella yhden vuorokauden ajalta virtaaman suhteessa. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset on esitetty liitteessä 1.1. Puhdistamon keskimääräiset teho- ja kuormitusarvot sekä niiden perusteella lasketut vastaavat asukasvastineluvut (avl) on esitetty vuosikeskiarvona taulukossa (Taulukko 2). Vesistöön joutuneen kuormituksen kehitys vuonna on esitetty kuvassa (Kuva 7). Puhdistamolle vuonna 2015 tullut kuormitus oli pienentynyt BOD 7, fosforin, kiintoaineen, COD Cr :n ja typen osalta edellisvuoteen verrattuna. Keskimääräiset tulokuormat alittivat mitoituskuormitukset selvästi. Keskimääräinen BOD 7 :n tulokuorma oli 16 % (612 kg/d), fosforin tulokuorma 17 % (Kok.P 24 kg/d), typen tulokuorma 37 % (Kok.N 98 kg/d) ja kiintoaineen tulokuorma oli 15 % (kiintoaine 897 kg/d) mitoituskuormituksesta. Näytteenottokierroksittain tarkasteltuna tulokuormat eivät ylittyneet yhdenkään muuttujan osalta millään kierroksella. Puhdistamolta vesistöön lähtevä kuormitus oli pienentynyt edellisvuodesta kiintoaineen osalta. BOD 7 -kuormitus oli edellisvuoden tasoa, kun taas fosfori-, COD Cr -, typpi- ja ammoniumtyppikuormitukset olivat hieman edellisvuosia korkeampia. Puhdistustehot olivat edellisvuosien tapaan hyvää tasoa BOD 7 :n, fosforin, COD Cr :n ja kiintoaineen osalta. Typen puhdistusteho oli heikentynyt (Taulukko 2). Vuoden keskimääräinen tuleva orgaaninen kuormitus vastasi noin asukkaan ja keskimääräinen vesistökuormitus noin 63 asukkaan ominaiskuormitusta laskettuna keskimääräisellä BOD 7 -kuormalla 70 g/as/d.

15 Suurimman viikkovirtaaman (viikko 1, m 3 /d) aikana puhdistamolle tuleva BOD 7 -kuormitus (210 kg/d) vastasi noin ihmisen kuormitusta. Taulukko 2 Rukan jätevedenpuhdistamon kuormitus ja teho vuosina Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho Tuleva Kiintoaine Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , Tarkk. vuosi Tuleva COD Cr Lähtevä Teho Tuleva Kok.N Lähtevä Teho NH 4 -N Lähtevä Teho kg/d kg/d % kg/d avl kg/d avl % % AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD7 70, kok.p 3, kok.n 12, kiintoaine 110. AVL:n laskentaperusteet vuodesta 2011 lähtien (g/as d): BOD7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. Verrattaessa puhdistamolta lähtevää kuormitusta pitemmällä aikavälillä voidaan todeta kuormituksen vaihdelleen kaikkien kuormitteiden osalta. Pidemmällä aikavälillä orgaanisen aineen, kemiallisen hapenkulutuksen ja fosforikuormituksen osalta on havaittavissa laskeva suunta (Kuva 7). Kiintoainekuormituksessa on havaittavissa lievää kasvua ja typpikuormituksessa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. 11

16 12 Kuva 7 Rukan jätevedenpuhdistamolta vesistöön lähteneen BOD 7 -, fosfori-, kiintoaine, COD Cr -, ja typpikuormituksen kehitys vuosina Taulukossa (Taulukko 3) on esitetty puhdistamolle asetetut neljännesvuosittaiset BOD 7 :n ja kokonaisfosforin lupaehdot sekä NH 4 -N tavoitearvot ja niiden toteutuminen vuonna Kokonaisfosforin ja orgaanisen aineen (BOD 7 ) suhteen puhdistamo toimi hyvin ja lupaehdot saavutettiin pääosin kaikkien neljännesvuosien osalta. Toisella vuosineljänneksellä BOD 7 :n jäännöspitoisuus jäi hieman luparajasta. Keskimääräinen puhdistusteho orgaanisen aineen osalta oli 97 % ja fosforin osalta oli 98 %. Ammoniumtypen tavoitearvoja 6 mg/l (80 %) ei saavutettu (Taulukko 3).

17 13 Taulukko 3 Lähtevän jäteveden BOD 7 :n ja fosforin pitoisuuksien sekä tavoitearvot neljännesvuosi- ja vuosikeskiarvot luparajoineen sekä NH 4 -N-pitoisuuksien tavoitearvot vuonna Laskentajakso BOD 7 Kok.P NH 4 -N 1) mg/l % mg/l % mg/l % I 8,4 96 0, II 8,6 92 0, III 5,8 96 0, IV 3,4 97 0, Koko vuosi 6,8 97 0, Lupa-rajat/tavoitearvo , ,0 80 1) tavoitearvo Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 on asetettu vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutukselle (COD Cr < 125 mg/l tai teho > 75 %), kiintoainepitoisuudelle (< 35 mg/l tai teho > 90 %), BOD 7 -pitoisuudelle (<30 mg/l tai teho 70 %), vaatimukset tulisi täyttää yksittäisten näytekertojen osalta. Lisäksi fosforipitoisuudelle (< 2 mg/l tai teho 80 %) on asetettu vähimmäisvaatimus, joka tulisi saavuttaa vuosikeskiarvona. Puhdistamo täytti vuonna 2015 Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäisvaatimukset (Taulukko 4, liite 1.1). Toukokuun näytteenottokerralla BOD 7 ja COD Cr :n ja elokuussa BOD 7 ja kiintoaineen puhdistustehot jäivät vähimmäisvaatimuksistaan, mutta asetuksen mukaan pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset ovat vaihtoehtoisia. Lisäksi kun vuosittain näytteitä otetaan 12 kpl, asetus sallii 2 näytettä, jotka eivät täytä rajaarvovaatimuksia. Taulukko 4 Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäisvaatimusten toteutuminen Rukan jätevedenpuhdistamolla vuonna BOD 7ATU CODCr Kiintoaine Kok-P Kok-N Tarkastelu näytekohtainen* näytekohtainen* näytekohtainen* vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % Lupaehdot * ** 80 *** 70 ka , Ylitykset kpl pvm * Puhdistamon koko > 2000 avl: verrataan näytekohtaisia tuloksia vähimmisvaatimuksiin. Vuosittaisia näytteitä 12: sallitaan 2 näyte, joka ei täytä raja-arvovaatimuksia Pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. ** Puhdistamon koko avl *** Puhdistamon koko alle avl. Typenpoistovaatimuksesta määrätään ymp.luvassa 5.2 LUKE Kuusamon kalankasvatuslaitos Käyttötarkkailu LUKE:n Kuusamon kalankasvatuslaitos käytti rehua vuoden 2015 aikana kg, mikä oli hieman enemmän kuin edellisvuonna (9570 kg v ). Rehun keskimääräinen fosforipitoisuus oli 1,19 %. Lisäkasvuna ilmoitettu laitoksen kalantuotanto vuonna 2015 oli kg/a, joten rehukerroin oli 1,64. Vuosien rehukertoimien ja lisäkasvun kehitys on esitetty kuvassa (Kuva 8). Rehukerrointa kasvattaa tuotannon painottuminen emokalaston ylläpitoon. Rehunkäytön tavoin myös lisäkasvu oli laitoksella samaa luokkaa kuin edellisvuonna (5793 kg v. 2014). Laitoksella käytettiin vettä vuonna

18 2015 yhteensä m³. Vedenkäyttö oli hieman edellisvuotta suurempaa ( m³ v. 2014, virtaamatieto korjattu). Virtaamakeskiarvo oli vuonna 2015 korkeimmillaan l/s touko-kesäkuussa ja alimmillaan l/s tammimaaliskuussa. Touko-kesäkuussa laitokselle johdettu vesimäärä ylitti lievästi lupamääräyksen enimmäismäärän 200 l/s. Muina kuukausina vedenkäyttö jäi alle luparajan. Vuonna 2015 lietevettä poistettiin yhteensä 261 m³. Kalanviljelylaitoksella käytettiin vuoden aikana tavanomaisia tautien ja vesihomeen torjunnassa käytettäviä kemikaaleja; formaliinia n. 1,1 kg, suolaa 148 kg ja pieni määrä (noin 50 g) muita kemikaaleja. 14 Kuva 8 LUKE:n Kuusamon kalanviljelylaitoksen kalan lisäkasvu ja rehukerroin vuosina Kalankasvatuksen aiheuttama kuormitus Kalankasvatuslaitokselta otettiin näytteitä tulevasta ja lähtevästä vedestä viisi kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa). Lisäksi Rukan puhdistamolle johdettavasta lietevedestä otettiin laitoksella näytteet kesä- ja heinäkuussa. Tulokset on esitetty taulukossa (Taulukko 5) sekä liitteessä 2. Laitokselta johdettavassa vedessä esiintyi kesällä jonkin verran bakteereja, enimmillään todettiin elokuussa koliformisia bakteereja 230 kpl/100 ml ja enterokokkeja 160 kpl/100 ml. Fosforia oli laitokselle tulevassa vedessä keskimäärin 9 µg/l ja lähtevässä vedessä 23 µg/l. Maaliskuun kuormitusnäytteistä jäi laboratoriojärjestelmän virheellisesti kirjauksesta johtuen fosforimäritykset tekemättä ja näytteet oli ehditty hävittää ennen kuin virhe huomattiin. Myös kalabunkkeriin ja edelleen jätevedenpuhdistamolle johdetun sekoitetun jätevesilietteen näytteistä jäivät fosforimääritykset tekemättä laboratorion virheestä johtuen. Kiintoainetta lietevedessä oli keskimäärin noin 13 mg/l. Aikaisempien lietetulosten keskimääräisen fosforin pitoisuustason (500 µg/l) perusteella laskettuna lietteen mukana poistui laitokselta fosforia noin 130 g. Laitoksen toiminnan aiheuttama fosforikuormitus vesistöön oli kuormitustarkkailutulosten perusteella laskettuna luokkaa 0,19 kg/d eli noin 68 kg/a (Kuva 9). Kalan lisäkasvusta voidaan olettaa 0,4 % eli n. 24 kg muodostuneen fosforista. Rehun sisältämän fosforin (1,19 %) ja lisäkasvuun sisältyneen fosforin perusteella laskettu fos-

19 forin maksimivuosikuormitus vesistöön oli vuonna 2015 noin 92 kg. Laitoksen kuormitus alitti lupaehdoissa asetetun enimmäismäärän (fosforikuormitus 95 kg/a). 15 Taulukko 5 LUKE:n Kuusamon kalanviljelylaitokselle tulevan ja sieltä lähtevän veden laatu v Pvm Näyte Virtaama Lämpötila Enterokok. Lämpök. kolif. Sameus Kok.P Kiintoaine Kuiva-aine bakt. l/s ºC pmy/100 ml pmy/100 ml FTU µg/l mg/l % Tuleva 154 0,3 0 0,78 NA Lähtevä 0,3 0 < 0,5 NA Tuleva , , Lähtevä 13, , Tuleva , , Lähtevä 14, , Tuleva , , Lähtevä 15, , Tuleva , , Lähtevä 12, , Lietevesi 12,1 NA 12 0, Lietevesi 20,6 NA 14 0,007 NA = Analyysi on jäänyt tekemättä laboratorion virheen vuoksi Keskiarvo Tuleva 11, ,74 9 Keskiarvo Lähtevä 11, ,80 23 Kuva 9 Fosforikuormitus vesistöön Kuusamon kalanviljelylaitokselta vuosina

20 5.3 Posion Vesi ja Lämpö Oy Posion Vesi ja Lämpö Oy:n Aholan puhdistamon kuormitustarkkailu on raportoitu erikseen (Ahma Ympäristö Oy 2016a). Yhteenveto tuloksista on esitetty seuraavassa. Posion Aholassa viemäröinnin piiriin kuuluu noin asukasta. Puhdistamo sijaitsee noin 1 km Posion kirkonkylän keskustasta kaakkoon, Posion ja Kuusamon välisen kantatien nro 81 varrella. Puhdistamo nykyinen puhdistusprosessi koostuu seuraavista vaiheista: esikäsittely, etuselkeytys, biologinen vaihe (bioroottori), väliselketys, kemiallinen käsittely, jälkiselkeytys ja ilmastettu jälkilammikko (0,5 ha). Liete käsitellään lietelavalla, jossa lietteestä erottuva rejektivesi johdetaan salaojia pitkin takaisin puhdistamon kemialliseen käsittelyyn. Lietelavalla kuivunut liete sekoitetaan turpeeseen ja siirretään varastoon kompostialueelle. Sakokaivolietteet käsitellään kaatopaikalla, josta rejektivedet on viemäröity puhdistamolle. Puhdistamo on mitoitettu seuraavasti: Virtaama: Q d 600 m³/d Q max 900 m³/d Q max /Q d 1,5 q mit 40 m³/h q max 60 m³/h Kuormitus ja vedenlaatu: kg/d mg/l BOD Kiintoaine Typpi Fosfori 4 6,7 16 Lapin ympäristökeskuksen lupapäätöksen ( , 18/2006) lupaehtojen mukaisesti mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien Soukkalampeen johdettavan jäteveden on täytettävä puolivuosikeskiarvona seuraavat vaatimukset: BOD 7/ATU pitoisuus 12 mgo 2 /l, poistoteho 90 %. kok.p pitoisuus 0,5 mg/l, poistoteho 90 %. Lisäksi jäteveden on täytettävä seuraavat vaatimukset (vnp 365/1994 ja 757/1998) yksittäisten näytekertojen osalta: BOD7/ATU pitoisuus 30 mgo 2 /l, poistoteho 70 % kok.p pitoisuus 2,0 mg/l, poistoteho 80 % COD Cr pitoisuus 125 mg/l, poistoteho 75 % kiintoaine pitoisuus 35 mg/l tai poistoteho 90 % Käyttö- ja kuormitustarkkailun tulokset Puhdistamolla käsiteltiin jätevettä vuonna 2015 yhteensä m 3 eli keskimäärin 534 m 3 /d (mitoitus 600 m 3 /d). Toukokuussa mitattiin suurin vuorokausivirtaama (1 277 m 3 /d). Puhdistamon mitoitusarvo on Q max 900 m 3 /d. Pienin vuorokausivirtaama (279

21 m 3 /d) mitattiin helmikuussa. Ohituksia ei suoritettu. Saostuskemikaalia (AVR) syötettiin vuoden aikana kg (194 g/m3). Lietettä kompostoitiin turpeineen vuoden aikana 250 m 3. Kuvassa (Kuva 10) on esitetty jätevesimäärien kehitys vuosina Käsitelty jätevesimäärä kasvoi 19 % edellisvuodesta. Lietteen laatua tutkittiin otetusta näytteestä. Lieteanalyysien raja-arvoina on käytetty VNp 282/1994 kumotussa asetuksessa annettuja lukuarvoja. Asetukseen viitataan edelleen MMMa 24/11:n liitteen 1 kohdassa 3A5. Posion jätevedenpuhdistamon puhdistamolietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat VNp 282/1994:n maanviljelyksessä käytettävälle lietteelle sekä lieteseoksen raaka-aineeksi kelpaavalle lietteelle asetetut raja-arvot lukuun ottamatta kuparia. Liete on kompostoitu. 17 m 3 /a ohitus käsitelty Kuva 10 Posion Aholan puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina Jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu on suoritettu kuusi kertaa vuonna Tulevasta ja lähtevästä vedestä on otettu kokoomanäytteet automaattisella näytteenottimella yhden vuorokauden ajalta virtaaman suhteessa. Kuormitustarkkailutulokset on esitetty taulukossa (Taulukko 6). Jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus vuonna 2015 pieneni vain kokonaisfosforin suhteen. Muiden kuormitteiden suhteen tapahtui lievää kasvua tai kuormitus pysyi edellisvuoden tasolla. Kuvassa (Kuva 11) on havainnollistettu puhdistamolta vesistöön lähteneen kuormituksen kehitystä.

22 18 Taulukko 6 Posion Aholan puhdistamon kuormitus ja teho vuosina Tarkk vuosi Tuleva BOD 7 Lähtevä Teho Tuleva Kok.P Lähtevä Teho Tuleva Kiintoaine Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Tarkk vuosi Tuleva COD Cr Lähtevä Teho Tuleva Kok.N Lähtevä Teho NH 4 -N Lähtevä Teho kg/d kg/d kg/d avl kg/d avl % kg/d % AVL:n laskentaperusteet v alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105.

23 19 Kuva 11 Posion Aholan jätevedenpuhdistamolta vesistöön lähteneen BOD 7 -, fosfori-, kiintoaine, COD Cr -, ja typpikuormituksen kehitys vuosina Aholan jätevedenpuhdistamo toimi lupaehtojen mukaisesti orgaanisen aineen ja fosforin suhteen molemmilla puolivuotisjaksoilla. Yksittäisiä näytteenottokertoja tarkasteltaessa havaitaan, että valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset raja-arvot pystyttiin täyttämään täysin kaikilla tarkkailukerroilla. Taulukko 7 Lupaehtojen toteutuminen Aholan jätevedenpuhdistamolla vuonna Laskentajakso BOD 7 Kok.P COD Cr Kiintoaine mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % I 5,5 95 0, ,4 90 II 4,2 92 0, ,9 94 Koko vuosi 4,9 94 0, ,7 92 Lupa-rajat ,5 90

24 5.4 Posion keskuskaatopaikka Posion suljetun keskuskaatopaikan kuormitustarkkailutulokset vuodelta 2015 perustuvat erilliseen tarkkailuraporttiin (Ahma Ympäristö Oy 2016b). Posion keskuskaatopaikalla suoritettiin suotovesien tarkkailua touko- ja lokakuussa vuonna Kaatopaikkavesien liukoisten suolojen (sähkönjohtavuus) pitoisuus vuonna 2015 olivat edellisvuoden tasolla. Sähkönjohtavuudet vaihtelivat vuonna ms/m. Kloridipitoisuudet noudattelevat viime vuosien alhaista linjaa. Kaatopaikan suotovesialtaan kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuuksien voidaan kastoa olevan melko korkeita. Pitoisuudet ovat pysytelleet tasaisina edeltävät viisi vuotta. Kaatopaikan vesien arvioitu virtaama oli enimmäkseen alle 50 m 3 /d, mutta kävi tammikuussa lyhytaikaisesti korkealla todennäköisesti kovista sateista johtuen. Posion kaatopaikan kuormitus alapuoliseen vesistöön oli laskettu näytteenottohetkien virtaaman ja veden laadun perusteella. Laskettu kuormitus edustaa siten näytteenottoaikaa eikä näin ollen kuvaa koko vuoden kuormitusta. Näytteenottohetkillä kuormitus oli vähäistä Kitkawood Oy Kitkawood Oy:n Kuusamon sahalaitoksella ei tehdä varsinaista kuormitustarkkailua, mutta hulevesien saostusaltaasta lähtevän veden laatu analysoidaan kerran vuodessa. Vuoden 2015 tarkkailuraportin (Pöyry Finland Oy 2016) mukaan saostusaltaan vesi oli käytännössä hapetonta, mutta muilla havaintopaikoilla happea oli melko runsaasti. Saostusaltaan vesi oli lievästi hapanta, tummaa ja sameaa. Altaassa oli erittäin runsaasti fosforia ja a-klorofyllipitoisuus oli reheville vesille tyypillistä tasoa. Saostusaltaasta järveen menevässä laskuojassa vedenlaatu oli selvästi parempi kuin saostusaltaassa. Vesi oli neutraalia ja ruskehtavaa. Kokonaisfosforipitoisuudet viittasivat vähäravinteisuuteen ja klorofylli-a-pitoisuudet keskiravinteisuuteen. Kitkawood Oy:n vaikutustarkkailun tulokset on esitetty yhteenvetona kappaleessa Vesistökuormitus yhteensä Kitkajoen yhteistarkkailussa olevien jätevedenpuhdistamoiden sekä Kuusamon kalanviljelylaitoksen kokonaisvuosikuormitukset vuosilta on esitetty taulukossa (Taulukko 8). Vuodesta 2010 lähtien kalankasvatuslaitoksen osalta on esitetty tuotantotietojen perusteella arvioitu laskennallinen fosforikuormitus. Rukan jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin vuonna 2015 vettä enemmän kuin edellisvuotena (7 %). Puhdistamolle tuleva kuormitus oli pienetyt edellisvuodesta kaikkien mitattujen suureiden osalta. Vesistöön kohdistuva kuormitus oli kasvanut fosfori, COD Cr :n, typen ja ammoniumtypen osalta. BOD 7 -kuormitus oli edellisvuoden tasoa ja kiintoainekuormitus hieman edellisvuotta pienempää. Puhdistamo toimi kaikilla vuosineljänneksillä pääosin BOD 7 :lle ja fosforille asetettujen lupaehtojen mukaisesti. Toisella vuosineljänneksellä BOD 7 :lle asetettua puhdistustehon lupaehtoa ei saavutettu. Ammoniumtypen tavoitepitoisuutta 6 mg/l ei saavutettu. Posion Aholan jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin vuonna 2015 vettä noin 19 % enemmän kuin edellisvuonna. Ohituksia ei jouduttu suorittamaan. Puhdistamolle tuleva kuormitus pieneni vuoteen 2014 verrattuna orgaanisen aineen, kokonaisravinteiden, kiintoaineen ja COD Cr :n osalta. Vuonna 2015 jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus pieneni vain kokonaisfosforin suhteen. Muiden kuormitteiden suhteen tapahtui lievää kasvua tai kuormitus pysyi edellisvuoden tasolla. Puhdistamo toimi molemmilla puolivuotisjaksoilla BOD 7 :lle ja fosforille asetettujen lupaehtojen mukaisesti.

25 Kuusamon LUKE:n kalankasvatuslaitoksen tuotantomäärä oli samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna. Lisäkasvu oli 5937 kg/a ja rehukerroin 1,64. Kuormitustarkkailunäytteiden perusteella laskettu fosforin vuosikuormitus oli 68 kg/a ja rehunkäytön perusteella ainetaseen perusteella laskettu kuormitus 92 kg/a. Kuusamon kalankasvatuslaitoksen kuormitus täytti asetetut lupaehdot (fosforikuormitus 95 kg/a). Vedenkäyttö oli pääosin lupaehdon mukaista, mutta touko-kesäkuun virtaamat ylittivät lievästi luparajan (200 l/s). Laitoksella käytettiin vettä vuonna 2015 yhteensä m³. 21 Taulukko 8 Kuormittaja Kitkajoen jätevedenpuhdistamoiden ja kalanviljelylaitoksen toiminnasta aiheutunut kokonaiskuormitus vesistöön vuosina Tarkkailuvuosi Jätevedenpuhdistamot BOD7 kg/d 7,27 6,73 7,28 8,1 7,4 7,7 6,8 4,3 6,5 7,0 Kok.P kg/d 0,31 0,33 0,23 0,19 0,28 0,32 0,33 0,12 0,14 0,17 Kok.N kg/d 47,6 55, , ,8 Kalanviljelylaitos Kok.P kg/d 0,15 0,09 0,06 0,1 0,15 0,20 0,18 0,21 0,24 0,25 6 VESISTÖTARKKAILU 6.1 Rukan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu Purkuvesistö Rukan puhdistetut jätevedet johdetaan Kesäjokeen, joka alkaa Kesäjärvestä ja laskee noin 10 km:n päässä Yli-Kitkajärven Kesälahteen (Kuva 12). Kesäjoki on pieni, vähävirtaamainen joki, jossa jätevesien laimentumisolot ovat yleensä heikot. Joen valumaalue on 18,4 km 2 ja arvioitu keskivirtaama 0,24 m 3 /s. Jäteveden purkupaikan kohdalla valuma-aluetta on vain 5,4 km 2 ja virtaama varsinkin talvella hyvin vähäinen. Esimerkiksi talvisella valunnalla 5 l/s km 2 virtaama on vain luokkaa 27 l/s. Kesäjoen mainittavin sivujuoksu on etelästä noin 3 km:n päässä jokisuusta Kesäjokeen laskeva Mehtikananpuro. Tällä kohdalla Kesäjoen valuma-alue on 14,2 km 2. Jäteveden purkupaikan ja Mehtikananpuron laskukohdan välinen osuus Kesäjoesta on määritelty viemäriksi. Kesälahden pinta-ala on 0,97 km 2 ja lahdella on lähivaluma-aluetta 2,6 km 2. Ympäristöhallinnon uusimmassa, vuosien seuranta-aineistoihin perustuvassa ekologisessa luokituksessa Kesäjoen tila on arvioitu välttäväksi ja Yli-Kitkan Kesälahden tila tyydyttäväksi, kun muutoin Yli-Kitkan tila on hyvä. Vesistötarkkailunäytteet otetaan ohjelman mukaisesti kolme kertaa vuodessa: huhtikuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Vuonna 2015 näytteenottoajankohdat olivat , 8.7. ja Kesäjoen ja Kesälahden lisäksi tarkkaillaan Yli-Kitkajärven vertailulahtien, Nilonlahden, Isohiedanlahden ja Orjaslahden, rehevöitymistilannetta. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty kuvassa (Kuva 12). Vesistötarkkailutulokset ovat liitteenä 4.

26 Havaintopaikat ovat seuraavat: Havaintopaikka Koordinaatit Selite Kesäjoki P1 (Ke1) Jokisuu Kesäjoki P2(Ke2) Puhd. alapuoli Kesäjoki P4 (Ke4) Puhd. yläpuoli Yli-Kitka, Kesälahti (Kitk) Yli-Kitka, Nilonlahti (Kitn) Yli-Kitka, Isohiedanlahti (Kiti) Yli-Kitka, Orjaslahti (Kito) Kuva 12 Rukan vesistötarkkailun havaintopaikat (pohjakartta: ympäristöhallinnon OIVApaikkatietojärjestelmä) Veden laatu Huhtikuussa 2015 alivirtaamien aikana Rukan jätevesien vaikutus Kesäjoen veden laatuun oli tyypilliseen tapaan hyvin selkeä. Etenkin typpipitoisuus kasvoi purkupaikalla monikymmenkertaiseksi (Taulukko 9). Typpi oli käytännössä täysin liuenneessa epäorgaanisessa muodossa ammoniumtyppenä. Typen lisäksi myös fosforin, sähkönjohtavuuden, happea kuluttavan aineen (COD Mn ), sameuden sekä kolibakteerien arvot kasvoivat välittömästi purkupaikan alapuolella kuvaten jätevesivaikutusta. Puhdistamon purkualueella fosforipitoisuuden suhteellisen vähäinen kasvu verrattuna typpeen johtuu tehokkaasta fosforin poistosta. Aikaisempien vuosien tapaan Kesäjoen vesi oli puhdistamon alapuolisilla pisteillä hapekkaampaa kuin ylempänä, mikä johtunee puhdistettujen jätevesien tuomasta happilisästä, vähäisestä helposti hajoavasta orgaanisen aineksen määrästä ja alhaisesta veden lämpötilasta. Kesäjokisuulla (Ke1) kokonais- ja ammoniumtyppimäärät laskivat purkupaikan tasosta, mutta pitoisuustasot olivat edelleen koholla. Nitriitti-nitriittitypen pitoisuus hieman kasvoi jokisuulla hapettumisen eli nitrifikaation seurauksena. Epäorgaanisten typpiyhdis-

27 teiden osuus oli jokisuulla vielä noin 90 % kokonaistypestä. Myös monet muut vedenlaatutekijät kuten fosforipitoisuus, sähkönjohtavuus ja bakteerimäärä olivat koholla vielä jokisuulla. Väriarvo oli korkein jokisuulla, mihin vaikuttaa myös muut valumaalueelta tulevat vedet. Kesälahden päällysvedessä (Kitk) jätevesikuormitus ilmeni huhtikuussa lähinnä kohonneena typpipitoisuutena, joka oli valtaosin nitriitti + nitraattityppeä. Typpeä lukuun ottamatta veden laatu oli jokisuulla (Ke1) ja Kesälahden pintakerroksessa (Kitk) samaa tasoa tai parempi kuin purkupaikan yläpuolella. Kesän 2015 havaintokerroilla jätevesien vaikutus purkualueella (Ke2) oli myös havaittavissa, mutta huomattavasti talvea lievempänä. Voimakkainta pitoisuuskasvu oli edelleen typen kohdalla (Taulukko 9). Havaintopaikan Ke2 typestä oli kesän molemmilla havaintokerroilla lähes 90 % epäorgaanisessa muodossa, pääosin ammoniumtyppenä. purkualueella oli nähtävissä lievähköä kasvua mm. fosforin, sähkönjohtavuuden ja kolibakteerien kohdalla ja myös happitilanne heikkeni hieman (kyllästystaso %). Enimmillään fekaalisten koliformisten bakteerien määrä oli Kesäjoessa puhdistamon alapuolella 410 pmy / 100 ml, mikä jää alle uimavedelle asetetun raja-arvon (500 pmy / 100 ml). Jokisuulla veden laatu oli typpeä lukuun ottamatta likimain samaa tasoa kuin puhdistamon yläpuolella. Jokisuulla valtaosa typestä oli nitriitti + nitraattityppenä, mikä kuvaa tehokasta nitrifikaatiota lämpimissä olosuhteissa. Veden väri- ja COD Mn -arvot olivat hieman koholla jokisuulla muun valuma-alueelta tulevan huuhtouman vaikutuksesta. Kiintoaineen ja sameuden arvoissa oli nähtävissä hyvin lievää nousua puhdistamon kohdalla, mutta pitoisuudet olivat yleisesti pieniä eikä näytepisteiden välillä ollut merkittäviä eroja. Kesälahdella (Kitk) veden laatu oli kesällä pintakerroksessa pääosin samaa tasoa tai parempi kuin Kesäjoessa. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat Kesälahdessa pieniä ja osin alle määritysrajan sillä ravinteet oli tehokkaasti sidottu perustuotantoon, mikä näkyi myös kohonneena a-klorofylliarvona. 23 Taulukko 9 Veden laatu Kesäjoessa ja Kesälahden pintavedessä v huhtikuussa sekä heinäelokuun havaintokertojen keskiarvona Otto- t O2 O2 ph S-joht. CODMn Kok. P PO4-P Kok. NNO23-NNH4-N Väri Sameus Kiinto- Fek. Klorosyv. aine kolif.bakt. fylli-a m C mg/l kyll. % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l FNU mg/l kpl/100ml µg/l TALVI Ke4 0,1 0,6 6,9 48 6,6 10,4 6, ,4 < 0,5 2 Ke2 0,2 3, ,6 54, ,0 15, Ke1 0,3 1, ,5 38, ,1 2, Kitk 1m 1,0 0, ,7 4,8 4 7 < ,2 < 0,5 0 KESÄ Ke4 0,1 15 8,6 84 7,4 6,9 8, ,7 2,8 31 3,8 Ke2 0,1 14 7,3 70 7, , ,1 5, ,9 Ke1 0,6 10 8,4 75 7,0 8 13, ,1 0,9 12 1,9 Kitk 1m 1,0 16 9,4 95 7,4 4,4 8, ,3 1,8 0 7,6 Talven ja kesän kerrostuneisuuskausina pohjan läheisyydessä on ollut usein happikatoa. Kesälahdella on tehty aluehallintoviraston päätöksen (21/11/1, ) mukaisesti talvesta alkaen hapetusta, jossa Mixox-tyyppisellä hapetuksella pyritään vähentämään happiongelmien seurauksena syntyvää sisäistä ravinne-kuormitusta ja ammoniumtypen määrää. Hapetusta toteutetaan vuosittain joulukuun alusta maaliskuun loppuun. Ilmastuksen vaikutuksia tarkkaillaan erillisen Pohjois-Pohjanmaan ELY-

28 keskuksen hyväksymän POPELY/369/07.00/2010, ) tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Ilmastustarkkailun tulokset raportoidaan erikseen. Talven hapetustarkkailutulosten perusteella hapettimen talvinen hapetusteho oli hyvä riittäen estämään pohjanläheisen veden hapettomuuden ja vähentämään jätevesien kertymistä syvänteeseen (Vesi-Eko 2015). Vuoden 2015 huhtikuussa happitilanne oli kohtalainen kyllästystason ollessa alusvedessä (5 9 m) 49 % (Kuva 13). Kesälahden alusveden ravinnepitoisuudet olivat jonkin verran koholla pintakerrokseen nähden, mutta selvästi pienempiä kuin huhtikuussa 2013 tai yleisesti lopputalvisin ennen hapetusta. Kesäjokeen nähden Kesälahden alusveden typpitaso oli laskenut noin kuudesosaan. Typpi oli Kesälahdessakin pääosin, noin 70 %, ammonium-muodossa. Kesäjoen kautta tuleva vesi-jätevesiseos sukeltaa raskaampana vesipatsaassa syvemmälle, mikä nostaa kesälahden alusveden pitoisuuksia. Fosforipitoisuudet olivat Kesälahden alusvedessä selvästi Kesäjokea alhaisempia ja myös ero pintakerrokseen pitoisuustasoon nähden oli vähäinen. Kesälahden alusveden laatu oli hieman heikompi kuin pinnassa, mutta selkeää sisäistä kuormitusta ei ollut havaittavissa johtuen hapellisista olosuhteista. Vähähappisissa pelkistävissä olosuhteissa sedimentistä voi liueta mm. rautaa ja ravinteita yläpuoliseen veteen. 24 Happi mg/l Happi kyll.% Sameus FTU m 1 5 m 1 5 m Kok.N µg/l NO 2+3 -N µg/l NH 4 -N µg/l m 1 5 m 1 5 m Kok.P µg/l PO4-P µg/l m 1 5 m Kuva 13 Kesälahden huhtikuun happi, typpi- ja fosforipitoisuudet sekä sameusarvot syvyysvyöhykkeittäin vuosina Kesällä 2015 Kesälahden happitilanne oli heikko ja pohjan läheinen vesi oli heinäkuussa lähes hapetonta ja elokuussa hapetonta (liite 4). Vesipatsaan puolivälissä happitilanne oli molemmilla kesän näytekerroilla kohtalaisen hyvä (6,5 7,2 mg/l, %, Kuva 14). Typpi- ja fosforipitoisuudet olivat pohjan lähellä koholla. Typestä noin 40 % oli epäorgaanisessa muodossa. Fosfaattifosforin pitoisuus oli pohjan läheisessä vesikerrok-

29 sessa koholla heinäkuussa, mutta elokuussa fosfaattipitoisuus oli pieni ja lähellä määritysrajaa. Kesäjokisuuhun nähden Kesälahden pohjan alusveden fosforipitoisuudet olivat suurempia ja typpipitoisuudet pienempiä. Todennäköisesti typpipitoisuuksiin vaikutti alusveteen painunut raskaampi vesi-jätevesiseos. Fosforipitoisuuden kasvu taas viittaa jossain määrin fosforin sisäiseen kuormitukseen sedimentistä. Ravinteiden ohella myös väri- ja sameusarvot olivat selvästi koholla pohjan läheisissä näytteissä. Myös kiintoaineen ja orgaanisen aineen (COD Mn ) pitoisuudet kasvoivat lievästi pohjaa kohden. Yleensä avovesiaikana alusvedessä pääsee kerrostumisesta huolimatta tapahtumaan sekoittumista ja veden vaihtumista paremmin kuin jääpeiteaikana. Kesällä 2015 Kesälahden happitilanne oli kuitenkin lopputalvea heikompi, mihin vaikutti talviaikainen hapetus. Kesälahden päällysveden laatu oli kesällä pääosin hyvä ja ravinnepitoisuudet karuille lievästi reheville vesille tyypillistä tasoa. Levätuotannon määrää kuvaava a- klorofyllipitoisuus oli Kesälahdessa heinäkuussa lievästi rehevä ja elokuussa lähempänä rehevää. Kitkan luonnostaan kirkkaat ja karut vedet reagoivat nopeasti ravinnelisäyksiin. 25 Happi mg/l Happi kyll.% Sameus FTU m 1 5 m 1 5 m Kok. N NO2,3-N NH4-N m 1 5 m 1 5 m Kok. P PO4-P m 1 5 m Kuva 14 Kesälahden heinä-elokuun keskimääräiset happi, typpi- ja fosforipitoisuudet sekä sameusarvot syvyysvyöhykkeittäin vuosina

30 6.1.3 Lahtien rehevyys Yli-Kitkajärven lahtivesien rehevöitymistilannetta seurataan huhtikuussa ja elokuussa Kesälahden (Kitk) lisäksi kolmella vertailualueella Nilonlahdella (Kitn), Isohiedanlahdella (Kiti) ja Orjaslahdella (Kito). Tarkkailutulokset elokuulta v on esitetty kuvassa (Kuva 15). Huhtikuun tulokset ovat liitteessä 4. Kesälahden vesi on yleensä ollut lähistön muihin lahtiin verrattuna selvästi ravinteikkaampaa ja näkösyvyys on ollut siellä selvästi pienempi. Tämä näkyi myös sekä huhtikuun että elokuun 2015 tuloksissa. Huhtikuussa Kesälahden fosforipitoisuus oli 7 µg/l ja typpipitoisuus 460 µg/l kun vertailulahdissa fosforia oli 5 µg/l ja typpeä µg/l (liite 4). Elokuussa Kesälahden fosforipitoisuus oli 14 µg/l ja typpipitoisuus 360 µg/l kun vertailulahdissa fosforia oli 6 7 µg/l ja typpeä µg/l. Viime vuoden tavoin erityisesti Kesälahden, ja fosforin osalta myös vertailulahtien talviaikaiset ravinnepitoisuudet olivat pienempiä kuin vastaavaan aikaan vuonna Elokuussa ravinnepitoisuudet olivat lähellä edeltävien vuosien tasoa. Liukoiset epäorgaaniset ovat olleet etenkin kesäisin yleensä hyvin vähissä kaikkien lahtien pintavedessä. Huhtikuussa 2015 nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtyppiyhdisteet (NO 2+3 -N + NH 4 -N) muodostivat vertailulahdissa noin % ja Kesälahdessa 100 % kokonaistypestä. Sen sijaan fosfaattipitoisuudet (PO 4 -P) olivat huhtikuussa kaikissa lahdissa alle määritysrajan. Elokuussa epäorgaanista typpeä oli myös eniten Kesälahdessa muodostaen noin 20 % kokonaistypestä. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat myös kesällä kaikissa tutkimuslahdissa alle määritysrajan. Myös rehevyyttä ja levätuotannon määrää ilmentävä a-klorofyllipitoisuus on ollut Kesälahdella yleensä korkeampi, ja tilanne oli samanlainen myös elokuussa Myös Kesälahden näkösyvyys (2,0 2,2) oli vertailulahtia 0,7 1,6 metriä pienempi. Kaiken kaikkiaan vertailulahdet olivat ravinne- ja klorofyllitasoltaan lähinnä karuja. Kesälahden päällysvedessä ravinnepitoisuudet olivat lähellä lievää rehevyyttä ja elokuun klorofyllipitoisuutta voidaan pitää rehevänä. On kuitenkin huomattava, että veden a- klorofyllipitoisuus voi vaihdella nopeastikin havaintokerroittain esim. sääolojen mukaan. 26

31 Fosfori 20 Typpi [µg/l] 10 5 [µg/l] [µg/l] Klorofylli-a [m] Näkösyvyys Kesälahti Nilolahti Isohiedanlahti Orjaslahti Kuva 15 Päällysveden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet sekä näkösyvyys Kesälahdella, Nilolahdella, Isohiedanlahdella ja Orjaslahdella elokuussa vuosina Rasterilla on merkitty epäorgaanisen fosforin (PO 4 -P) ja typen (NO 2+3 +NH 4 -N) osuus kokonaisravinteesta Veden laadun kehitys Kesäjoen ja Kesälahden talvi- ja kesäaikaisten ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien sekä happitilanteen kehittymistä pintakerroksessa on esitetty kuvassa (Kuva 16). Kesäjoki suun (Ke1) tuloksissa on mukana myös ympäristöhallinnon tarkkailutuloksia. Kesäjokisuulla (Ke1) etenkin veden talviaikaisessa vedenlaadussa on suurta vaihtelua. Kesäjoen fosforipitoisuuksissa voidaan kuitenkin havaita laskevaa suuntausta sekä talvella että kesällä ja myös Kesälahden fosforitasossa näkyy lievää laskua (Kuva 16). Jätevesimäärien kasvu ei näy suoraan vesistön fosforitasossa johtuen puhdistamon korkeasta puhdistustehosta fosforin suhteen. Typen pitoisuustaso on vaihdellut paljon erityisesti talvella. Rukan typpikuormituksen kasvu näkyy typpipitoisuuden lievästi nousevana trendinä, aineiston perusteella selvimmin on noussut viime vuosina Kesäjoen kesäaikainen typpitaso. Tarkkailualueen happitilanteessa ei ole havaittavissa selkeää suuntaa, talviaikaisen happikyllästystason trendi on Kesäjoessa nouseva, mutta Kesälahdessa laskeva. Kesäajan aineistossa happitilanteen kehityssuunnat ovat päinvastaiset.

32 HAPPIKYLLÄSTYS, TALVI HAPPIKYLLÄSTYS, KESÄ [%] [%] [µg/l] KOKONAISFOSFORI, TALVI [µg/l] KOKONAISFOSFORI, KESÄ [µg/l] 2015 KOKONAISTYPPI, TALVI [µg/l] KOKONAISTYPPI, KESÄ A-KLOROFYLLI, KESÄ 14 Kesäjoki Ke1 Kesälahti Linear (Kesäjoki Ke1) Linear (Kesälahti) [µg/l] Kuva 16 Veden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien kehitys talvella ja kesällä v Kesäjoella ja Kesälahdella.

33 6.2 LUKE:n Kuusamon kalanviljelylaitoksen vesistötarkkailu Purkuvesistö Kuusamon kalanviljelylaitos sijaitsee Käylän kylässä Kitkajoen yläosan alueella (nro ). Joen valuma-alueen laajuus Sallan maantien kohdalla Käylänkoskessa on km 2 ja järvisyys noin 22 % (Ekholm 1993). Ympäristöhallinnon uusimmassa, vuonna 2013 julkaistussa ja vuosien seuranta-aineistoihin perustuvassa ekologisessa luokittelussa Kitkajärvien luokitus on pysynyt hyvänä ja Kitkajoki kuuluu aiempaan tapaan erinomaiseen luokkaan. Kalalaitoksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan ohjelman mukaan seuraavilla havaintopaikoilla: Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit (YK) Sijainti Käylänkoski, maantiesilta, laitoksen Kitkajoki P0 (Kitkaj) yläpuoli Kitkajoki P Kv.laitoksen alapuoli Kitkajoki P Puhdistamon alapuoli Kitkajoki P Kiehtäjänniva Näytteet otetaan maaliskuussa ja elokuussa. Vuonna 2015 näytteenottoajankohdat olivat ja Heinäkuussa suoritettiin myös ohjelman mukainen perifytontarkkailu. Ylin havaintopaikka (P0) sijaitsee Käylänkosken yläpuolella kalalaitoksen yläpuolella ja alempi (P1) Kitkajoessa kalanlaitoksen alapuolella. Kalankasvatuslaitoksen jätevedet johdetaan koskeen havaintopaikkojen P0 ja P1 väliin laitoksen kohdalle (Kuva 17). Vesistötarkkailutulokset on esitetty liitteessä 5. Kuva 17 Kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailun havaintopaikkojen sijainti.

34 30 Veden laatu oli Kuusamon kalanviljelylaitoksen lähialueella pääosin erinomainen ja alueelle tyypillinen kuvastaen kirkasta ja karua vettä (Taulukko 10). Happitilanne oli hyvä. Veden ph-arvot olivat neutraalin tuntumassa ja sähkönjohtavuusarvot luonnonvesille tyypillisesti alhaisia. Tyypilliseen tapaan tarkkailualueella veden ph-arvot olivat hieman alhaisempia ja sähkönjohtavuusarvot hieman korkeampia talviaikana kuin kesällä. Veden puskurointikyky happamuutta vastaan eli alkaliniteetti oli erinomainen. Veden väriarvot sekä rautapitoisuudet olivat tasaisen pieniä. Kiintoainetta vedessä oli hyvin vähän ja pitoisuudet olivat pääosin määritysrajan (1 mg/l) tuntumassa tai sen alle. Kesällä vesi oli kaikissa näytteissä hieman tummempaa ja rautapitoisempaa kuin talvella johtuen huuhtoumista. Typpi- ja fosforipitoisuudet olivat alhaisia ilmentäen karua vettä. Fosforipitoisuudet olivat jokseenkin tasaisia, lukuun ottamatta elokuussa puhdistamon alapuolelta mitattua hieman korkeampaa pitoisuutta. Liukoisen fosforin pitoisuudet muodostivat noin % kokonaispitoisuudesta. Kesänäytteistä määritetyt fosfaattifosforin pitoisuudet olivat alle määritysrajan kaikissa näytteissä. Typpipitoisuudet olivat kokonaisuutena hyvin tasaisia, vaikka laitoksen alapuolella Kiehtäjännivassa (P3) mitattiin maaliskuussa yksittäinen hieman korkeampi pitoisuus. Myös ammoniumtypen pitoisuuksissa oli maaliskuussa mitattavissa lievää kasvua havaintopaikalla P3. Kesällä mitatut nitraatti+nitriittitypen pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle määritysrajan. Taulukko 10 Kitkajoen veden laatu vuonna t O2 O2 ph Alkalini- S-joht. Kok. P Kok. P PO 4-P Kok. N NO 23-N NH4-N Väri Kiinto- Rauta Fek. Entero- Kloroteetti liuk. aine kolif.bakt. kokit fylli-a C mg/l kyll. % mmol/l ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l mg/l µg/l kpl/100ml kpl/100ml µg/l P0 0,3 11,6 80 6,8 0,31 4, < 5 15 < P1 0,3 11,7 81 6,8 0,31 4, < 5 15 < P2 0,5 11,5 80 6,8 0,31 4, < 5 15 < P3 0,2 11,6 80 6,8 0,31 4, < P0 16,3 8,8 89 7,3 0,27 3,9 8 6 < < , ,4 P1 16,2 8,5 86 7,3 0,26 3,8 7 5 < < , ,7 P2 16,0 8,7 88 7,3 0,27 3, < < , ,7 P3 15,8 8,7 88 7,3 0,26 3,8 8 6 < < , ,9 Klorofyllipitoisuudet olivat pieniä kuvastaen niukkatuottoista vettä, kalalaitoksen alapuolisilla tarkkailupaikoilla mitattiin yläpuolista hieman korkeampia klorofylliarvoja, mutta erot olivat alueella hyvin pieniä. Bakteereita ei talvinäytteissä todettu ja elokuussakin havaittiin vain hyvin vähäisiä kolibakteerimääriä. Veden hygieeninen laatu oli siten erinomainen. Perifytontarkkailu suoritettiin heinä-elokuun vaihteessa kolmen viikon inkubointina samoilla havaintopaikoilla kuin veden laadun tarkkailu. Levyjen pinnoille kertyneestä aineksesta määritettiin kiintoaine (g/m 2 ) sekä klorofylli-a:n määrän (g/m 2 ). Määritys kuvaa vedessä pinnoille kertyvää ainesta sekä siinä kasvavan pintalevästön määrää. Pintalevästö eli perifyton pystyy hyödyntämään keijuvaa levästöä tehokkaammin virtaavan veden ravinteita. Määritys kuvaa vesistön rehevyyden aiheuttamaa pintojen limoittumista. Perifyton määritys on herkkä menetelmä ja tuloksiin vaikuttaa merkittävästi paikalliset olosuhteet, kuten virtausnopeus, varjostus jne. Kaiken kaikkiaan perifytonlevyille kertyneet ainesmäärät olivat pieniä. Kiintoaineksen että määrä oli hieman yläpuolista pistettä suurempi kaikilla kalalaitoksen alapuolisilla

35 havaintopaikalla ja korkeimmillaan puhdistamon alapuolella havaintopaikalla P2 (Kuva 18). Levästön määrä oli klorofyllitulosten mukaan korkein heti kalalaitoksen alapuolella havaintopaikalla P1 laskien alemmilla näytepaikoilla lähes yläpuoliselle tasolle. 31 Kiintoaine mg/m Kitkj P1 P2 P3 Ka Klorofylli-a 0,27 0,58 0,33 0,35 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Klorofylli mg/m 2 Kuva 18 Perifytonin inkuboinnin tulokset heinä-elokuussa ELY-keskuksen seuranta v Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta otettiin vuonna 2015 näytteitä havaintopaikoilta Yli-Kitka syvänne sekä Ala-Kitka syvänne. Lisäksi Lapin Ely-keskus otti näytteitä havaintopaikalta Yli-Kitka Turjanselkä 2. Ely-keskusten ottamien seurantanäytteiden tulokset on esitetty liitteessä 7. Yli-Kitkan syvänteellä Vasikkaselällä Vasaraperän edustalla veden laatu oli alueelle tyypillinen kirkas, vähähumuksinen ja karu. Talvella maaliskuun loppupuolella vesipatsas oli lämpötilakerrostunut ja pohjan läheisessä vesikerroksessa 30 metrin alapuolella happi oli kulunut lähes loppuun (Kuva 20) ja samalla mm. veden fosfori-, ammoniumtyppi ja rautapitoisuudet olivat kohonneet (liite 7). Noin 25 metrin syvyydessä happitilanne oli vielä kohtalaisen hyvä hapen kyllästysasteen ollessa 62 % ja pitoisuuden 8,4 mg/l. Lopputalven tilanne oli Yli-Kitkan syvänteellä varsin samankaltainen vastaavaan aikaan edeltävinä talvina. Myös kesäkerrostuneisuuden aikana syvänteen happitilanne heikkeni hieman, heikoimmillaan elokuussa happikyllästys oli vielä 44 % ja pitoisuus 4,8 mg/l. Pohjanläheisen vesikerroksen pitoisuustaso oli myös elokuussa kohonnut, mutta pitoisuuserot jäivät pienemmiksi kuin talven näytekerralla. Myös kesän tilanne oli havaintopaikalle tyypillinen. Klorofylli-a:n pitoisuudet (3,0 5,6 µg/l) ilmensivät melko lievää rehevyyttä. Ala-Kitkan syvänteellä Virranselällä veden laatu oli samankaltainen kirkas ja karu kuin Yli-Kitkalla. Myös siellä noin 17 metrin syvyydessä pohjan läheinen vesi oli lopputalvella lähes hapetonta. Happipitoisuus oli laskenut tasolle 0,5 mg/l ja kyllästysarvo oli 4 %:iin (liite 7). Hapen vajaus näkyi myös pohjan läheisen veden laadun heikentymisenä. Kesällä elokuussa syvänteen vesipatsas oli melko lievästi lämpötilakerrostunut ja lievää hapen kulumista sekä ainepitoisuuksien kasvua oli pohjan läheisessä vesikerroksessa havaittavissa. Klorofylli-a:n pitoisuus 4,7 µg/l osoitti lievää rehevyyttä kuten Yli- Kitkalla.

36 Turjanselällä pohjan läheisyydessä esiintyi myös lopputalvella hapettomuutta ja 27 metrin syvyydessä pohjan läheisessä vedessä oli maaliskuussa happea enää 0,6 mg/l ja kyllästysaste oli 5 % (liite 7). Samalla mm. ravinne- ja rautapitoisuudet olivat jonkin verran kohonneet. Myös loppukesällä Turjanselän syvänteessä oli happivajetta ja syyskuun alussa otetuissa näytteissä happikyllästys oli pohjan lähellä noin 30 % ja myös ainepitoisuudet olivat hieman kohonneet. Veden laatu vastasi Turjanselällä pääpiirtein Vasikkaselän ja Virranselän tilannetta, joskin levätuotannon määrää kuvaavat a- klorofyllipitoisuus oli Turjanselällä hieman korkeampi, 7 µg/l. 32 Kuva 19 ELY-keskuksen seurantapaikkojen (Yli-Kitka syvänne, Ala-Kitka syvänne ja Yli-Kitka Turjanselkä 2) sijainti.

37 33 0 Lämpötila C Happikyllästys % m m Kuva 20 Lämpötila ja happikyllästys Yli-Kitkan syvänteessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vuoden 2015 seurantakerroilla. 6.4 Minimiravinnetarkastelu Kasviplanktonin perustuotantoon vaikuttavista tekijöistä tärkeimmät ovat valo, lämpötila ja veden fosfori-, typpi- ja hiilipitoisuus. Hiilen ja valon määrä muodostuu rajoittavaksi tekijäksi yleensä vain erittäin rehevissä ja sameissa olosuhteissa, joissa ravinteista ei ole pulaa. Tuotantoa eniten rajoittavan tekijän lisäys aiheuttaa suhteellisesti suurimman rehevyyden kasvun. Tarkastelussa yleensä keskitytään tarkastelemaan pääravinteiden, typen ja fosforin ja sen jakeiden suhteita. Eniten käytetään mineraaliravinteiden suhdetta (NH4-N + NO23- N)/PO4-P sekä kokonaisravinnesuhdetta TN:TP. Kun mineraaliravinnesuhde on säännöllisesti yli 12, katsotaan fosforin rajoittavan tuotantoa, kun se on alle 5, on typpi todennäköisesti minimiravinne. Kokonaisravinteiden osalta, kun suhde on yli 17, katsotaan vesistö fosforirajoitteiseksi, sen ollessa alle 10 on typpi potentiaalinen minimiravinne. Kesäaikaiset ravinnesuhteet Kitkajärvien ja Kitkajoen havaintopaikoilla vuonna 2015 on esitetty taulukossa (Taulukko 11). Yleisesti voidaan sanoa, että fosforilla on levätuotannon säätelijänä karuissa olosuhteissa suurempi merkitys kuin typellä, ja rehevyystason voidaan arvioida määräytyvän pääosin sen perusteella. Myös kesän 2015 tulosten laskennallisten ravinnesuhteiden perusteella fosfori oli pääasiallinen minimiravinne. Erityisesti nitraatti-nitriittitypen pitoisuudet olivat monin paikoin myös pieniä ja todennäköisesti ajoittain molemmat pääravinteet toimivat perustuotantoa rajoittavana tekijänä, joten typen merkitystä rehevyyden kannalta ei voida kokonaan unohtaa. Yli-Kitkan ja Ala-Kitkan syvänteillä, Turjanselällä sekä myös Yli-Kitkan vertailulahdilla myös ammoniumtypenpitoisuudet olivat alhaisia ja laskennallinen mineraaliravinnesuhde osoittikin selvästi typpi- tai yhteisrajoitteisuutta.

38 Taulukko 11 Ravinnesuhteet Kitkajärvien ja Kitkajoen havaintopaikoilla kesällä Kok. P PO4-P Kok. N NO23-N NH4-N Mineraali- Rajoittava Kokonais- Rajoittava 2015 ravinne- ravinne ravinne- ravinne µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l suhde suhde Yli-Kitka Kesälahti P 23 P Yli-Kitka Nilonlahti 7 < < NtaiP 31 P Yli-Kitka Isohiedanlahti 7 < < NtaiP 30 P Yli-KitkaOrjaslahti 6 < < NtaiP 35 P Yli-Kitka syvänne 9 < NtaiP 29 P Yli-Kitka Turjanselkä N 22 P Ala-Kitka syvänne 9 < NtaiP 24 P Kitkajoki < < P 29 P Kitkajoki P1 7 < < P 160 P Kitkajoki P2 10 < < P 23 P Kitkajoki P3 8 < < P 28 P 6.5 Levähavainnot Yli-Kitkalla oli kesällä 2015 valtakunnallisessa levähaittaseurannassa useampi havaintopaikka (Järviwiki 2016). Ainoastaan Soukkalahdessa havaittiin hieman levää viikolla 38 syyskuussa. Monilla havaintopaikoilla leväseuranta ei ollut viikoittaista ja useita havaintokertoja puuttui. Ympäristöhallinnon leväkukintarekisteriin on tallennettu kaksi havaintoa Ala- ja Yli- Kitkalta vuodelta Ala-Kitkan syvänteellä esiintyi havaittava kukinta , jossa valtalajeina olivat erilaiset piilevät sekä Anabaena- ja Planktothrix-sukujen sinilevät. Yli-Kitkan Miehinkisaaren itäpäässä todettiin erittäin runsas leväkukinta , joka koostui pääosin edellä mainittuihin sukuihin kuuluvista sinilevälajeista. 6.6 Ekologinen tila Vesistön ekologisen tilan arvioinnin lähtökohtana on arvioitu vesistön luontainen tila. Pintavedet on jaettu maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan eri tyypeiksi ja kullekin tyypille on asetettu omat tilaa koskevat tavoitteet sen luontaisten ominaisuuksien mukaan. Sisävesien tyypittelyssä tärkeitä erottavia tekijöitä ovat mm. valuma-alueen maaperä, vesistön koko, syvyys, viipymä (järvet) ja vesikemialliset ominaispiirteet, kuten luontainen sameus tai veden väriarvo. Tarkkailualueen vesimuodostumista Yli-Kitka ja Ala-Kitka ovat pintavesityypiltään suuria vähähumuksisia järviä (SVh). Yli-Kitkan Kesälahti, joka on erotettu omaksi vesimuodostumakseen, luetaan pieniin vähähumuksisiin järviin (Vh). Kesäjoki on pieni kangasmaiden joki (Pk) ja Kitkajoki puolestaan suuri kangasmaiden joki (Sk). Pintavesien ekologista tilaa arvioitaessa pääpaino on biologisissa laatutekijöissä, mutta myös veden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia (ravinteet, happamuus) käytetään apuna luokittelussa. Vesistön nykyistä tilaa kuvaavia mittareita, kuten veden ravinnepitoisuuksia tai eliöyhteisöjen koostumusta, verrataan vesistöjen luontaiseen, ihmistoimintaa edeltäneeseen vertailutilaan. Ekologisessa luokittelussa pintavedet luokitellaan vesimuodostumakohtaisesti viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Seuraavassa on verrattu vuoden 2015 tarkkailuaineiston ravinne ja a-klorofyllipitoisuuksia suhteessa nykyisin käytössä oleviin ekologisen luokittelun luokkarajoihin (Aroviita ym. 2012). Huomattavaa on, että tarkkailuaineisto ei sovellu suoraan luokitteluun pienien havaintomäärien, ja osin myös havaintopaikkojen sijainnin perusteella.

39 Vertailua voimassa olevaan pidemmän ajanjakson ( ) aineistoon perustuvaan luokitukseen voidaan kuitenkin tehdä suuntaa-antavasti. Kesäjoen ja Yli-Kitkan Kesälahden sekä Yli-Kitkan Turjanselän fosforipitoisuudet olivat kesällä 2015 hieman muita havaintopaikkoja korkeampia ilmentäen hyvää tilaa kun muualla fosforitaso oli erinomainen (Taulukko 12). Korkeat typpipitoisuudet Kesäjoessa jätevedenpuhdistamon alapuolisilla havaintopaikoilla tukevat kuitenkin nykyistä välttävää tilaluokitusta. Yli-Kitkan ravinnepitoisuudet osoittivat vuoden 2015 kesäajan aineistossa erinomaista ekologista tilaa kaikilla havaintopaikoilla Kesälahti mukaan lukien, mutta a-klorofyllin perusteella Kesälahden tilaluokitus oli tyydyttävä. Klorofyllipitoisuudet ilmensivät Yli-Kitkan vertailulahdissa erinomaista tilaa, mutta Ala- ja Yli- Kitkan syvännehavaintopaikoilla hyvää tilaa ja Yli-Kitkan Turjanselällä tyydyttävää tilaa. Kesälahtea ja Turjanselkää lukuun ottamatta Yli-Kitkan luokitus oli vuoden 2015 kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella parempi kuin nykyinen hyvä tilaluokitus, mutta a-klorofylliarvot tukevat nykyistä tilaluokitusta. Kitkajoen ravinnepitoisuudet ilmensivät kaikilla tarkkailupaikoilla erinomaista tilaa, mikä on myös voimassa oleva luokitus. 35 Taulukko 12 Vuoden 2015 keskimääräiset ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet heinä-elokuussa ja niiden ilmentämä ekologinen tilaluokka. E = erinomainen, Hy = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä, Hu = huono, n = havaintokertojen lukumäärä Posion Aholan jäteveden puhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan Soukkalampeen, josta vedet laskevat Soukkapuron, Myllylammen ja Myllyojan kautta noin 1 km:n päässä Yli-Kitkajärven Soukkalahteen. Vesistötarkkailun havaintopisteitä purkuvesistössä on yhteensä neljä: yksi Soukkalammessa, kaksi Yli-Kitkan Soukkalahdessa ja yksi Yli- Pintavesityyppfylli-a Kloro- Kok. P Kok. N n µg/l µg/l µg/l Kesäjoki P4 Pk 2 17 Hy 345 Hy Kesäjoki P2 Pk 2 27 Hy 2250 V Kesäjoki P1 Pk 2 17 Hy 1250 T Yli-Kitka Kesälahti Vh 2 16 Hy 360 E 7,6 T Yli-Kitka Nilonlahti Svh 1 7 E 220 E 2,9 E Yli-Kitka Isohiedanlahti Svh 1 7 E 210 E 2,8 E Yli-Kitka Orjaslahti Svh 1 6 E 210 E 2,8 E Yli-Kitka syvänne Svh 2 9 E 260 E 4,3 Hy Yli-Kitka Turjanselkä 2 Svh 1* 12 Hy 260 E 7,0 T Ala-Kitka syvänne Svh 1 9 E 300 E 4,7 Hy Kitkajoki Sk 1 8 E 230 E Kitkajoki P1 Sk 1 7 E 240 E Kitkajoki P2 Sk 1 10 E 230 E Kitkajoki P3 Sk 1 8 E 220 E * näyte otettu Erikseen raportoidut tarkkailut Posion jätevedenpuhdistamo Ahma Ympäristö Oy on raportoinut Posion jätevedenpuhdistamon tarkkailun tulokset erillisenä raporttina (Ahma Ympäristö Oy 2016a). Tähän yhteistarkkailuraporttiin on toimeksiannon mukaisesti suoraan poimittu raporteista keskeisimmät havainnot ja johtopäätökset:

40 Kitkan Varrassalmessa. Soukkalammesta ja Soukkalahden pisteiltä näytteitä otetaan useista syvyyksistä. Havaintopisteiden sijainti kartalla on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 21). Näytteet otetaan maaliskuussa heinäkuussa ja syys-lokakuussa. Vuoden 2015 näytteenottoajankohdat olivat 4.3., 22.7.ja Kuva 21 Posion puhdistamo ja vesistötarkkailupaikat (kuva: Ahma ympäristö Oy 2016a) Maaliskuun näytekerralla Soukkalampi ja Soukkalahti 40 olivat lämpötilakerrostuneet. Alusveden happitilanne oli molemmilla paikoilla jonkin verran heikentynyt. Hapettomuutta ei kuitenkaan esiintynyt. Soukkalammen typpipitoisuudet olivat aiempaan tapaan korkeat. Heinäkuun näytekerralla Soukkalampi oli lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli heikko, mutta hapettomuutta ei kuitenkaan esiintynyt. Soukkalahdessa happitilanne oli erinomainen tai hyvä. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat Soukkalammessa reheviä tai erittäin reheviä ja Yli-Kitkan Soukkalahdessa reheviä tai lievästi reheviä. Veden hygieeninen laatu oli kaikilla pisteillä erinomainen. Syyskuun näytekerralla vesi ei ollut tarkkailupisteillä lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli hyvä. Soukkalammen typpipitoisuudet olivat hyvin korkeita ja erittäin rehevällä tasolla. Soukkalahden typpitaso oli lähinnä karu. Pisteiden fosforitaso oli tyypillinen lähinnä lievästi rehevälle tai rehevälle vedenlaadulle. Erittäin rehevässä Soukkalammessa jätevesivaikutus näkyy selvästi ajoittaisena runsaana levätuotantona ja alusveden happiongelmana. Alusveden happikato aiheuttaa lammessa ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä veteen, mikä heikentää lammen vedenlaatua ja happitilannetta entisestään. Yli-Kitkan Soukkalahdessa Soukkalammesta tulevan veden vaikutukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti melko vähäistä tai vaikutusta ei ole havaittavissa lainkaan. Varrassalmen vedenlaatuun vaikuttanee ensisijaisesti Soudunjärvestä tuleva vesi.

41 Soukkalampea ilmastettiin syykuusta 2014 toukokuuhun Ilmastuksen vaikutuksia seurattiin eri puolilla Soukkalampea ylimääräisin näytteenotoin. Soukkalammen vesimassat olivat talven ja kesän näytteenotoissa pääosin lämpötilakerrostuneet. Kerrostuneisuus heikensi happitilannetta pohjan tuntumassa. Millään havaintokerralla vesi ei kuitenkaan ollut täysin hapetonta edes pohjan läheisessä vesikerroksessa, mikä todennäköisesti oli ilmastuksen ansiota. Syyskuun näytekerralla lämpötilakerrostuneisuutta ei ollut ja happitilanne oli hyvä. mutta hapettomuutta ei esiintynyt. Soukkalammessa havaittiin kesä- ja heinäkuun näytteenottojen yhteydessä 1 5 metrin syvyydellä hapen ylikyllästystä ( %), kuten aiempinakin vuosina. Päällysveden hapen ylikyllästystila liittyy leväkukintoihin Posion kaatopaikka Tarkkailuraportin mukaan (Ahma Ympäristö Oy 2016b) vuonna 2015 sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja natriumpitoisuudet olivat kaatopaikan alapuolisessa Loseikonpurossa (p3) korkeampia kuin vertailupisteissä Himmerkinojassa (p4) ja metsäojassa (p1), mutta silti alhaisia. Sähkönjohtavuusarvot olivat laskeneet edellisvuoteen verrattuna. Havaintopaikkojen sijainti selviää kuvasta (Kuva 22). Kaatopaikkojen jätteistä liukenee usein suuria määriä typpiyhdisteitä, yleensä ne ovat ensin pelkistyneessä muodossa ammoniumtyppenä, hapettuen vähitellen nitraateiksi. Vuonna 2015 vesistötarkkailupisteistä mitattiin alhaisia typpiyhdisteiden pitoisuuksia kuten myös aikaisemmin tarkkailun kuluessa. Vesistöpisteiden p1 ja p4 vesi vastasi kokonaistyppipitoisuuksien perusteella karua vesistöä ja pisteen p3 vesi lievästi rehevää vettä. Kokonaisfosforipitoisuus oli kaatopaikan alapuolella Loseikonpurossa (p3) toukokuussa 2015 korkeampi kuin kaatopaikan yläpuolella (p1), mutta lokakuussa korkein fosforipitoisuus mitattiin kaatopaikan yläpuoliselta pisteeltä. Kuva 22 Posion keskuskaatopaikan sijainti ja havaintopaikat (kuva: Ahma Ympäristö Oy 2016b)

42 6.7.3 Kitkawood Oy Kitkawood Oy:n vesistövaikutuksia tarkkaillaan kerran vuodessa neljästä havaintopisteestä (Kuva 23), saha-alueen hulevesien saostusaltaasta, altaan laskuojasta sekä Kitkajärvestä kahdesta pisteestä (Hangaslahti ja Pitkäniemen edusta). Vuonna 2015 näytteet otettiin Vuoden 2015 vesistötarkkailuraportin (Pöyry Finland Oy 2016) mukaan saostusaltaan vesi oli käytännössä hapetonta. Saostusaltaan vesi oli lievästi hapanta, tummaa ja sameaa. Fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat reheville vesille tyypillisellä tasolla. Veden hapettomuus ja tummuus todennäköisesti rajoittavat levätuotantoa. Altaasta järveen lähtevässä laskuojassa veden laatu oli selvästi parempi kuin saostusaltaassa. Vesi oli neutraalia ja ruskehtavaa, ja kokonaisfosfori- ja klorofylli-a-pitoisuudet olivat vähäravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Laskuojassa tai Kitkajärvessä ei havaittu ylimääräistä samennusta. Vedenlatu oli hyvin samankaltainen kummallakin Kitkajärven näytepisteillä, eikä havaintopaikoilla havaittu merkkejä saostusaltaan vesien kuormittavasta vaikutuksesta. Hangaslahdella ja Pitkasaaren edustalla klorofyllipitoisuudet kuvastivat keskiravinteisuutta. Useat mitatut raskasmetallipitoisuudet kuten barium, koboltti, kromi, kupari, nikkeli, sinkki ja vanadiini olivat koholla alueen luontaisiin arvoihin verrattuna. Laskuojan metallipitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin saostusaltaassa. Raskasmetallit huuhtoutuvat saha-alueen kentiltä ilmeisesti lämpölaitoksen ja ajoneuvojen noki/tuhkapäästöjen sekä koneiden ja laitteiden metallipölyn laskeuman mukana. Hangaslahdessa ja Pitkäniemen edustalla metallipitoisuudet olivat alueelle tyypillistä tasoa, eikä järvessä havaittu merkkejä saha-alueelta peräisin olevasta huuhtoumasta. Molybdeeni pitoisuus oli Hangaslahdessa kuitenkin hiukan koholla Kitkajärven yleiseen tasoon verrattuna. 38 Kuva 23 Kitkawood Oy:n havaintopaikkojen sijainti.

43 7 YHTEENVETO VUODEN 2015 TARKKAILUN TULOKSISTA Kitkajoen yhteistarkkailun piiriin kuuluvat Rukan jätevedenpuhdistamo ja Kuusamon kalanviljelylaitos. Vuosiraportissa raportoidaan em. tarkkailuvelvollisten tarkkailujen lisäksi Kilkilösalmen ja Niskakosken tarkkailujen tulokset. Tarkkailuraporttiin on sovittu liitettäväksi myös Kitkawood Oy:n, Posion Aholan Veden sekä Posion suljetun kaatopaikan tarkkailujen tulokset sekä ympäristöviranomaisten Kitkajärvellä tekemien levähaittaseurantojen tulokset. Vuosi 2015 oli sääoloiltaan Kuusamossa hieman tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi. Tammi-toukokuussa Kitkajoen virtaamat olivat lähellä keskimääräistä. Kesällä virtaamat olivat tavanomaista korkeammalla, kuten myös loppuvuonna. Kitkajärvien veden pinnankorkeus Ala-Kitkassa seurailee Kitkajoen virtaamien vaihtelua. Kuormitustarkkailu: Rukan jätevedenpuhdistamolle tulevat jätevesimäärät ovat 2000-luvulla kasvaneet Rukan matkailun lisääntymisen myötä. Puhdistamolla vuonna 2015 käsitelty jätevesimäärä oli yhteensä m³ eli keskimäärin 639 m³/d. Jätevesimäärä oli hieman edellisvuosia korkeampi. Ohituksia laitoksella ei jouduttu suorittamaan. Kokonaisfosforin ja orgaanisen aineen (BOD 7 ) suhteen puhdistamo toimi edellisvuoden tapaan erittäin ja lupaehdot saavutettiin pääosin. Keskimääräinen puhdistusteho orgaanisen aineen osalta oli 97 % ja fosforin osalta oli 98 %. Toisella vuosineljänneksellä BOD 7 puhdistusteho jäi hieman lupaehdosta. Puhdistustulokset täyttivät valtioneuvoston asetuksen vähimmäisvaatimukset kiintoaineen, COD Cr :n, BOD 7 :n ja fosforin osalta. Tavoitteena olleeseen ammoniumtypen pitoisuustasoon 6 mg/l ei päästy. Kuusamon kalankasvatuslaitos käytti rehua vuoden 2015 aikana kg. Rehun keskimääräinen fosforipitoisuus oli 1,19 %. Viljelylaitoksen lisäkasvuna ilmoitettu kalantuotanto vuonna 2015 oli kg/a, joten rehukerroin oli 1,64. Laitoksen aiheuttama fosforikuormituksen lisäys oli tarkkailutulosten perusteella noin 0,19 kg/d eli 68 kg/a. Kuormitus oli hieman suurempaa kuin edellisvuonna. Rehun keskimääräisen fosforipitoisuuden ja lisäkasvuun sitoutuneen fosforin perusteella laskettu maksimivuosikuormitus oli vuonna 2015 noin 92 kg. Laitoksen kuormitus oli lupaehtojen mukainen, vedenkäyttö ylitti lievästi lupaehdon touko-kesäkuussa. Posion Aholan Veden puhdistamolla vuonna 2015 käsitelty jätevesimäärä oli yhteensä m 3 eli keskimäärin 534 m 3 /d (mitoitus 600 m³/d). Jätevesimäärä kasvoi edellisvuodesta noin 19 %. Ohituksia ei jouduttu suorittamaan. Puhdistamolle tuleva kuormitus pieneni vuoteen 2014 verrattuna orgaanisen aineen, kokonaisravinteiden, kiintoaineen ja COD Cr :n osalta. Vuonna 2015 jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus pieneni vain kokonaisfosforin suhteen. Muiden kuormitteiden suhteen tapahtui lievää kasvua tai kuormitus pysyi edellisvuoden tasolla. Puhdistamo toimi molemmilla puolivuotisjaksoilla BOD 7 :lle ja fosforille asetettujen lupaehtojen mukaisesti. Yksittäisiä näytteenottokertoja tarkasteltaessa havaitaan, että valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset raja-arvot pystyttiin täyttämään täysin kaikilla tarkkailukerroilla. Vesistötarkkailu: Rukan jätevedenpuhdistamolta puhdistetut jätevedet johdetaan Yli-Kitkajärven Kesälahteen laskevaan, virtaamaltaan pieneen Kesäjokeen. Jätevesien vaikutukset olivat selvästi havaittavissa sekä talvella että kesällä. Kesäjoessa jätevedet vaikuttivat voimakkaimmin typpipitoisuuksiin, mutta vaikutuksia oli nähtävissä lievempänä myös Kesäjoen muussa veden laadussa. Kesälahdella jätevesien kerrostumista pohjan läheisiin kerroksiin oli edelleen havaittavissa, mutta alusveden talviaikaiset ravinnepitoisuudet olivat aikaisem- 39

44 paa alhaisempia johtuen todennäköisesti mixox-tyyppisestä hapetuksesta, jossa päällysvettä pumpataan pohjan lähelle. Kesälahden syvänteen happitilanne olikin talvella ilmastuksen ansiosta kohtalaisen hyvä, sen sijaan loppukesän happitilanne oli heikko. Kesälahden pintakerroksen kesäaikaiset ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet ilmensivät pääosin lievää rehevyyttä. Veden hygieeninen laatu oli heikentynyt Kesäjoessa. Kesälahden hygieeninen tila oli erinomainen. Vertailualueilla Nilolahdessa ja Isohiedanlahdessa ja Orjaslahdessa ravinne- ja klorofyllipitoisuudet olivat Kesälahdella todettuja pienempiä ja keskenään melko yhteneviä kuvastaen lähinnä karua veden laatua. LUKE:n Kuusamon kalanviljelylaitoksen vaikutuksia oli vesistössä havaittavissa vain satunnaisesti lievänä ravinnepitoisuuksien kasvuna alapuolisilla havaintopaikoilla. Perifytonkokeissa havaittiin lievää päällyslevästön ja kiintoaineen määrän kasvua kauempana kalalaitoksen alapuolella. Posion Aholan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailun tulosten mukaan jätevesivaikutukset näkyivät Soukkalammessa aiempaan tapaan runsaana levätuotantona ja happiongelmina. Ilmastus kuitenkin esti alusveden täydellisen hapettomuuden. Yli-Kitkan Soukkalahdessa Soukkalammesta tulevan veden vaikutukset olivat hyvin vähäisiä tai niitä ei ollut havaittavissa lainkaan. Yli-Kitkan Varrassalmen vedenlaatuun vaikuttanee ensisijaisesti Soudunjärvestä tuleva vesi. Yleisesti voidaan sanoa, erityisesti Kitkajärvien osalta, että fosforilla on levätuotannon säätelijänä karuissa olosuhteissa suurempi merkitys kuin typellä, joten rehevyystason voidaan arvioida määräytyvän pääosin sen perusteella. Tästä huolimatta myös typellä on selvä rooli rehevyyden kannalta, joten sen merkitystä ei voida kokonaan unohtaa. Etenkin selkäalueilla sekä epäorgaanisen typen että fosforin pitoisuudet olivat pieniåä ja todennäköisesti molemmat pääravinteet rajoittivat perustuotantoa. Ympäristöhallinnon järjestämässä levähaittaseurannassa todettiin Yli-Kitkan Soukanlahdessa hieman levää syksyllä Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan leväkukintarekisteriin on merkitty runsas leväesiintymä Yli-Kitkan Miehinkisaaren lähellä ja havaittava esiintymä Ala-Kitkan syvänteellä Virranselällä. Kesäjoen, Kitkajärvien ja Kitkajoen ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat kesän 2015 aineistossa pääosin samansuuntaisia kuin nykyinen ekologinen luokitus. 40

45 8 VIITTEET Ahma Ympäristö Oy 2016a. Posion vesi ja Lämpö Oy. Jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu vuodelta Käyttö-, päästö-, ja vaikutustarkkailu. Ahma Ympäristö Oy 2016b. Posion kunta. Posion suljetun keskuskaatopaikan tarkkailuraportti vuodelta Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.-M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Perus, J., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Ruuskanen, A., Siimes, K., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 126. Ilmatieteenlaitos, Ilmastokatsaus tammikuu joulukuu ( Järviwiki Leväseuranta. [ Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R Tilastoja Suomen ilmastosta Raportteja 2012:1. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Pöyry Finland Oy Kitkawood Oy. Kuusamon sahalaitoksen vesistötarkkailu v Ympäristöhallinto Oiva-tietopalvelu. Hertta-tietokanta. [ Vesi-Eko Oy Yli-kitkan Kesälahden MIXOX-hapetus talvella Moniste. 41

46 Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A, Oulu Tämä lomake, jos on neljännesvuosikeskiarvoina kuormitusehdot Virpi Ervasti: Virpi Ervasti: / JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Rukan puhdistamo KUORMITUS Lupaehdot PSLV 93/06/ /4a ka VNa 888/2006 BOD7 atu < 15 mg/l > 95 % (1/4a) < 30 mg/l > tai 90 % (näytekoht.) P < 0,5 mg/l > 95 % (1/4a) < 2 mg/l > tai 80 % (1/1a) NH4-N <6 mg/l teho > 90 % (1/4a, tavoitearvo) Kiintoaine < 35 mg/l > tai 90 % (näytekoht.) CODCr <125 mg/l > tai 75 % (näytekoht.) ##### PÄIVÄMÄÄRÄ /4 2/4 3/4 4/ Näytteenottaja RaY JoP AnA AnA AnA RaY AnA AnA AnA RaY JoP JoP keskiarvo Q kok m3/d Q ohitus m3/d Q käsitelty m3/d BOD7atu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 6,0 6,0 11,0 13,0 3,0 6,0 7,0 8,0 <3 <3 3,0 4,0 8,4 8,6 5,8 3,4 6,8 Vesistöön mg/l 6,0 6,0 11,0 13,0 3,0 6,0 7,0 8,0 <3 <3 3,0 4,0 8,4 8,6 5,8 3,4 6,8 Tuleva kg/d , Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 2,1 3,2 9,0 9,9 1,2 2,5 3,3 2,5 1,35 0,95 1,3 2,0 6,6 7,1 2,3 1,9 4,4 Vesistöön kg/d 2,1 3,2 9,0 9,9 1,2 2,5 3,3 2,5 1,35 0,95 1,3 2,0 6,6 7,1 2,3 1,9 4,4 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kokonais P Tuleva mg/l 6, ,3 6,6 3,6 5,1 8,1 4,1 7,7 7,9 8,6 5,2 5,8 5,0 6,3 Biol. osan lähtevä mg/l 0,30 0,32 0, ,30 0,32 0,38 0,35 0,57 0,40 0,64 0,64 0,36 5,90 0,44 0,58 1,96 Käsitelty mg/l 0,12 0,11 0,16 0,15 0,05 0,11 0,10 0,22 0,14 0,08 0,12 0,16 0,14 0,11 0,15 0,13 0,13 Liukoinen mg/l 0,03 0,03 0,08 0,09 0,04 0,10 0,08 0,22 0,02 0,02 0,02 0,03 0,05 0,08 0,09 0,02 0,06 Vesistöön mg/l 0,12 0,11 0,16 0,15 0,05 0,11 0,10 0,22 0,14 0,08 0,12 0,16 0,14 0,11 0,15 0,13 0,13 0,01 0,02 0,07 0,07 0,02 0,042 0,04 0,07 0,01 0,01 0,01 0,01 Tuleva kg/d 2,3 6,3 11,5 9,2 0,9 2,8 1,7 1,6 3,6 1,3 3,3 3,9 6,7 4,3 2,3 2,8 4,0 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 0,04 0,06 0,13 0,11 0,02 0,05 0,05 0,07 0,06 0,03 0,05 0,08 0,11 0,09 0,06 0,07 0,08 Vesistöön kg/d 0,04 0,06 0,13 0,11 0,02 0,05 0,05 0,07 0,06 0,03 0,05 0,08 0,11 0,09 0,06 0,07 0,08 0,104 0,168 0,335 9,168 0,124 0,135 0,177 0,110 0,257 0,13 0,275 0,314 Käsittelyteho % 98,2 99, ,4 98,0 98,4 97,8 97,5 97,5 97,9 Kokonaisteho % 98,2 99, ,4 98,0 98,4 97,8 97,5 97,5 97,9 Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d , Ohitus kg/d Käsitelty kg/d , Vesistöön kg/d , Käsittelyteho % ,5 23-4, Kokonaisteho % ,5 23-4, NH4-N Tuleva mg/l Biol. osan lähtevä mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Biologisen osan lähtev kg/d ,5 10,1 13,3 25,5 Tuleva kg/d , Ohitus kg/d Käsitelty kg/d , , Vesistöön kg/d , , Käsittelyteho % Kokonaisteho % * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T142 (vaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025) (Nab Labs Oy (Survontie 9, Jyväskylä. Puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. Ruka_2015.xlsx Tulostettu / Printad Sivu 1/3

47 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ /4 2/4 3/4 4/ CODCr * keskiarvo Tuleva mg/l Käsitelty mg/l < < Vesistöön mg/l < < Tuleva kg/d Ohitus kg/d ,0 0 Käsitelty kg/d , Vesistöön kg/d , Käsittelyteho % Kokonaisteho % Kiintoaine Tuleva mg/l Biol. osan lähtevä mg/l 3,2 5, ,0 6 7,8 7,9 21 8,2 14,0 5, ,3 10 Käsitelty mg/l 9, , , Vesistöön mg/l 9, , , Biologisen osan lähtev kg/d 1 3 9,0 9,9 4,9 2,4 3,6 2,5 9,5 2,6 6,0 2, Tuleva kg/d Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 3, ,0 2,6 5,1 5,6 6,6 8,6 2,8 6,0 5, ,2 6,7 5,2 9 Vesistöön kg/d 3, ,0 2,6 5,1 5,6 6,6 8,6 2,8 6,0 5, ,2 6,7 5,2 9 Käsittelyteho % Kokonaisteho % MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 7,7 7,0 6,8 6,5 4,8 5,8 7,9 9,8 10,5 8,0 8,0 8,0 7,0 Biol. osan lähtevä 0,0 0,0 8,8 9,2 5,7 0,0 8,3 10,1 12,0-10,2 9,9 5,3 Käsitelty 8,8 9,0 8,7 9,2 5,6 8,1 8,3 10,2 11,9 8,8 10,1 9,9 8,5 Kemikaalit FeSO4 g/m Ekoflock g/m Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 4,8 6,3 0,7 7,1 2,2 4,3 4,7 4,1 4,9 3,6 5,2 5,4 4,3 Biol. osan lähtevä 3,7 4,0 <0,01 <0,01 1,3 2,7 3,2 2,7 0,2 0,4 0,7 3,4 2,2 Käsitelty 3,4 3,5 4,6 <0,01 1,1 2,5 2,9 2,4 <0,01 0,25 0,5 2,9 2,6 ph Tuleva 7,4 7,4 7,5 7,5 7,1 7,1 7,3 7,3 7,5 7,4 7,5 7,4 7,3 Biol. osan lähtevä 7,6 7,5 7,6 7,5 7,1 7,2 7,4 7,4 6,3 6,6 6,6 7,3 7,4 Käsitelty 7,4 7,3 7,6 7,3 7,1 7,1 7,3 7,2 4,9 6,2 6,6 7,4 7,3 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2+NO3-N mg/l Biol. osan lähtevä 4,5 3,8 2,2 2,4 8,6 14,0 2,1 2, ,0 5,4 5 Käsitelty 2,9 2,2 0,19 0,31 1,70 0,52 0,48 1, ,0 3,7 1,2 Käsitelty Fe (Suod. 0,45µm) mg/l 0,18 0,12 0,48 0,38 0,20 0,16 0,20 0,15 0,41 0,34 0,38 0,14 0,23 Koli 44 C kpl/dl NA Happi mg O 2 /l 4,8 2,3 1,55 2,73 9,84 4,2 4,3 6,4 2,7 6,1 2,4 3,0 4,5 NA, analyysi jäänyt tekemättä laboratorion virheen vuoksi. Ruka_2015.xlsx Tulostettu / Printad Sivu 2/3

48 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Ilmastus Lietepitoisuus Liete 1 mg/l Palautusliete 1 mg/l Ylijäämäliete mg/l /2 h lask. Liete 1 ml/l Palautusliete 1 ml/l Lieteindeksi SVI mg/l Liete Palautusliete Palautusliete 2 Happi 1 mg/l 7,9 6,2 5,7 6,2 12,5 8,6 6,8 6,6 6,0 7,9 Happi 2 mg/l #DIV/0! Tilavuus m Org. tilak. L v 0,07 0,26 0,47 0,34 0,01 0,10 0,11 0,06 0,14 0,05 0,13 0,17 0,18 Lietekuorma L MLSS 0,04 0,09 0,15 0,13 0,01 0,04 0,05 0,03 0,04 0,02 0,04 0,05 0,07 Palautusliete m3/d Ylijäämäliete m3/d Pal. Suhde % Lieteikä d #DIV/0! 5,6 #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! 0,9 9,5 Viipymä h , , Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h S h m/h 0,13 0,19 0,30 0,28 0,15 0,15 0,17 0,11 0,16 0,12 0,16 0,18 0,19 S MLSS m/h 0,04 0,17 0,25 0,11 0,03 0,04 0,04 0,03 0,05 0,02 0,05 0,08 0,08 S SS kgss/m2h 0,2 0,5 0,96 0,70 0,35 0,40 0,39 0,24 0,58 0,25 0,52 0,56 0,48 Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Näkösyvyys 3 cm Näkösyvyys 4 cm Jälkiselkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 14,4 21, ,6 19,5 13,1 18,8 13,2 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h 0,0 0,0 0,0 0,0 Happi 1 mg/l 12,9 12,9 9,0 9,0 Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Lausunto: Puhdistamo on toiminut lupaehtojen ja Vna 888/2006:n raja-arvojen mukaisesti. Ammomiumtypen tavoitearvoja puhdistamo ei saavuttanut Puhdistamo on toiminut lupaehtojen ja Vna 888/2006:n raja-arvojen mukaisesti. Ammomiumtypen tavoitearvoja puhdistamo ei saavuttanut. Liete heikosti laskeutuvaa Puhdistamo on toiminut lupaehtojen ja Vna 888/2006:n raja-arvojen mukaisesti. Ammomiumtypen tavoitearvoja puhdistamo ei saavuttanut. Liete heikosti lasketuvaa. 1/4 ensimmäisellä vuosineljänneksellä puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti. Ammoniumtypen tavoitearvoja ei saavutettu Puhdistamo on toiminut lupaehtojen ja Vna 888/2006:n raja-arvojen mukaisesti. Ammomiumtypen tavoitearvoja puhdistamo ei saavuttanut. Liete kohtalaisesti lasketuvaa Puhdistamo on toiminut pääosin lupaehtojen ja Vna 888/2006:n raja-arvojen mukaisesti.bod7:n puhdistusteho jäi kuitenkin lupaehdosta. Liete hyvin lasketuvaa. Tuleva kok.n, Kok.P ja CODCr tarkistettu tulokset ok Puhdistamo on toiminut lupaehtojen ja Vna 888/2006:n raja-arvojen mukaisesti. Ammomiumtypen tavoitearvoja puhdistamo ei saavuttanut. 2/4 toisella vuosineljänneksellä BOD 7ATU puhdistustehon lupaehtoa ja ammoniumtypen tavoitearvoja ei saavutettu Puhdistamon tulokset olivat lupaehtorajoja ja Vna 888/2006:n vähimmäisvaatimuksia paremmat, mutta. Ammoniumtypen tavoitearvoja huonommat. Liete oli hyvin laskeutuvaa Puhdistamo on toiminut pääosin lupaehtojen ja Vna 888/2006:n raja-arvojen mukaisesti.bod7:n puhdistusteho jäi kuitenkin lupaehdosta. Liete hyvin lasketuvaa Puhdistamo on toiminut lupaehtojen ja Vna 888/2006:n raja-arvojen mukaisesti. Ammomiumtypen tavoitearvoja puhdistamo ei saavuttanut.liete hyvin lasketuvaa. 3/4 kolmannella vuosineljänneksellä puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti. Ammoniumtypen tavoitearvoja ei saavutettu Puhdistamo on toiminut lupaehtojen ja Vna 888/2006:n raja-arvojen mukaisesti. Ammomiumtypen tavoitearvoja puhdistamo ei saavuttanut.liete hyvin lasketuvaa Puhdistamo on toiminut lupaehtojen ja Vna 888/2006:n raja-arvojen mukaisesti. Ammomiumtypen tavoitearvoja puhdistamo ei saavuttanut.liete hyvin lasketuvaa Puhdistamo on toiminut lupaehtojen ja Vna 888/2006:n raja-arvojen mukaisesti. Ammomiumtypen tavoitearvoja puhdistamo ei saavuttanut.liete kohtalaisesti lasketuvaa. 4/4 puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti neljännellä vuosineljänneksellä. Ammoniumtypen tavoitearvoja ei saavutettu. OULUSSA JAKELU: Kuusamon Energia-ja Vesiosuuskunta Virpi Ervasti, Ins.AMK Puhdistamon hoitaja; Jumisko Kuusamon ympäristönsuojelulautakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Ruka_2015.xlsx Tulostettu / Printad Sivu 3/3

49 Tutkimustodistus '8.RU02li' Kierros: joulu Pöyry Finland Oy PL Basware Tulokset hyväksynyt Tuija Vasara Asiakaspalvelumikrobiologi ( ) Näytetiedot Viite Kierros Näytteenoton syy Rukan jvp lietetarkkailu joulu Velvoitetarkkailu Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Rukan jvp liete Liete Jouni Paso Tulokset Näytenumero ph Kuiva-aine Hehk.jään-% N (Kjeld.) Hajotus A.R. Pb Zn P Hg Ni % % ka % mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg (Liete) 6,5 8,7 29,8 4, ,13 19 Näytenumero Cr Co Cd Cu K Mn Mg Ca mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg (Liete) , Menetelmät Analyysi Menetelmä Menetelmän lisätieto Analysoija Akkreditointi Mittausepävarmuus ph ph-arvo, 25 C ISO 10390: A ±0,2 Hehk.jään-% Hehkutusjäännös SFS 3008: m Kuiva-aine Kuiva-aine % SFS 3008: m N (Kjeld.) Kokonaistyppi (Kjeld.) SFS 5505:1988 modif. 1 ±20% Hajotus A.R. Alkuaineanalyysi: hajotus kuningasvedellä SFS-EN m Zn Sinkki SFS-EN ISO 11885:09 modif. Tulos kuiva-ainetta kohti. 1 A ±20% Hg Elohopea SFS-EN ISO :05 modif. Tulos kuiva-ainetta kohti. 1 ±20% Sivu 1 / 2

50 Analyysi Menetelmä Menetelmän lisätieto Analysoija Akkreditointi Mittausepävarmuus Pb Lyijy SFS-EN ISO 11885:09 modif. Tulos kuiva-ainetta kohti. 1 A ±20% P Fosfori SFS-EN ISO 11885:09 modif. Tulos kuiva-ainetta kohti. 1 A ±10% Cr Kromi SFS-EN ISO 11885:09 modif. Tulos kuiva-ainetta kohti. 1 A ±20% Co Koboltti SFS-EN ISO 11885:09 modif. Tulos kuiva-ainetta kohti. 1 A ±20% Cd Kadmium SFS-EN ISO 11885: 09 modif. Tulos kuiva-ainetta kohti. 1 A ±0,5mg/kg Cu Kupari SFS-EN ISO 11885:09 modif. Tulos kuiva-ainetta kohti. 1 A ±20% K Kalium SFS-EN ISO 11885:09 modif. Tulos kuiva-ainetta kohti. 1 A ±20% Ni Nikkeli SFS-EN ISO 11885:09 modif. Tulos kuiva-ainetta kohti. 1 A ±20% Mn Mangaani SFS-EN ISO 11885:09 modif. Tulos kuiva-ainetta kohti. 1 A ±20% Mg Magnesium SFS-EN ISO 11885: 09 modif. Tulos kuiva-ainetta kohti. 1 A ±10% Ca Kalsium SFS-EN ISO 11885:09 modif. Tulos kuiva-ainetta kohti. 1 A ±20% A = Akkreditoitu menetelmä m = Toimitetaan pyydettäessä Muut tiedot Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan Nab Labs Oy FI Upseerinkatu 1, Espoo Puh. konsernihallinto , laboratoriopalvelut Analysoija 1 Nab Labs Oy, Survontie 9, Jyväskylä, FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima laboratorio T142 (vaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025) Sivu 2 / 2

51 Puh PL 20, Tutkijantie Oulu RKTL, Kuusamon kalanviljelylaitos Kuormitustarkkailu v Kuormituslaskelma Kitkajoen yhteistarkkailu, 16X Jakelu: LUKE-Kuusamo, rainer.maatta@luke.fi Kuusamon kaupunki, ymparisto@kuusamo.fi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ari.selin@ely-keskus.fi, kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi Lupaehdot: Psy-2006-y kuivarehu enintään kg/a Laskennallinen P-kuormitus 95 kg/a kok. P pitoisuus tuleva µg/l NA lähtevä µg/l NA Virtaama lähtevä 2 m 3 /s 0,154 0,205 0,207 0,191 0,191 m 3 /d Kuormitus keskiarvo Kok.P kg/d - 0,19 0,27 0,26 0,23 0,24 Lisätiedot: NA= Analyysi on jäänyt tekemättä laboratorion virheen vuoksi. Sivu 1 (1) LUKE-Kuusamo kalakuormitus 2015.xls/ kuormitus 2015,

52 Posio_Ahola_jvp_päästölaskelma_2015/TULOSTE LIITE 2 Sivu 1 Virtaamat ja ohitukset Jakso I Jakso II Jakso III Jakso IV Yhteensä Jakson virtaama m Jakson pituus d JÄTEVESILAITOKSEN KUORMITUSLASKELMA Jakson ohitus m Jätevesilaitos: Vuosi: Posion Aholajätevedenpuhdistamo 2015 Ohitusjakso d Pvm jakso I jakso II vuosika. AVL Virtaa- käsitelty m3/d ma ohitus m3/d vesistöön m3/d BOD7/ tuleva kg/d 38,0 43,5 92,9 26,0 21,4 32,5 58,2 26,7 42,4 606 ATU lähtevä kg/d 1,3 1,3 5,2 0,8 0,9 5,5 3,0 2,2 2,6 ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön kg/d 1,3 1,3 5,2 0,8 0,9 5,5 3,0 2,2 2,6 37 kuukaudet tuleva mg/l lähtevä mg/l 4,1 4,1 6,7 1,5 1,5 9,5 5,5 4,2 4,9 ohitus mg/l 120,0 140,0 120,0 47,0 37,0 56,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön mg/l 4,1 4,1 6,7 1,5 1,5 9,5 5,5 4,2 4,9 teho käsit. % teho kok. % FOS- tuleva kg/d 3,04 2,95 3,87 2,38 1,91 2,15 3,29 2,15 2, FORI lähtevä kg/d 0,10 0,03 0,13 0,04 0,08 0,13 0,10 0,08 0,09 ohitus kg/d 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 vesistöön kg/d 0,10 0,03 0,13 0,04 0,08 0,13 0,10 0,08 0,09 23 tuleva mg/l 9,60 9,50 5,00 4,30 3,30 3,70 6,09 4,07 5,09 lähtevä mg/l 0,31 0,10 0,17 0,08 0,14 0,23 0,19 0,15 0,17 ohitus mg/l 9,60 9,50 5,00 4,30 3,30 3,70 0,00 0,00 0,00 vesistöön mg/l 0,31 0,10 0,17 0,08 0,14 0,23 0,19 0,15 0,17 teho käsit. % teho kok. %

53 Posio_Ahola_jvp_päästölaskelma_2015/TULOSTE LIITE 2 Sivu 2 TYPPI tuleva kg/d 23,8 22,4 24,0 16,0 16,2 18,0 23,4 16,8 20, lähtevä kg/d 18,1 18,0 10,8 12,7 20,8 23,2 18,1 17,5 17,8 ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön kg/d 18,1 18,0 10,8 12,7 20,8 23,2 18,1 17,5 17, tuleva mg/l 75,0 72,0 31,0 29,0 28,0 31,0 43,3 31,8 37,6 lähtevä mg/l 57,0 58,0 14,0 23,0 36,0 40,0 33,5 33,2 33,3 ohitus mg/l 75,0 72,0 31,0 29,0 28,0 31,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön mg/l 57,0 58,0 14,0 23,0 36,0 40,0 33,5 33,2 33,3 teho käsit. % teho kok. % KIINTO- tuleva kg/d 41,2 49,8 49,5 83,0 16,8 30,2 46,8 43,3 45,1 429 AINE lähtevä kg/d 1,9 0,6 9,3 1,5 3,0 3,9 4,6 2,6 3,6 ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön kg/d 1,9 0,6 9,3 1,5 3,0 3,9 4,6 2,6 3,6 34 tuleva mg/l lähtevä mg/l 6,1 2,0 12,0 2,8 5,2 6,7 8,4 4,9 6,7 ohitus mg/l , vesistöön mg/l 6,1 2,0 12,0 2,8 5,2 6,7 8,4 4,9 6,7 teho käsit. % teho kok. % NH4- tuleva kg/d 23,8 22,4 24,0 16,0 16,2 18,0 23,4 16,8 20,1 TYPPI lähtevä kg/d 16,8 16,5 8,5 12,7 18,5 21,5 16,1 16,2 16,2 ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön kg/d 16,8 16,5 8,5 12,7 18,5 21,5 16,1 16,2 16,2 tuleva mg/l 75,0 72,0 31,0 29,0 28,0 31,0 43,3 31,8 37,6 lähtevä mg/l 53,0 53,0 11,0 23,0 32,0 37,0 29,8 30,8 30,3 ohitus mg/l 75,0 72,0 31,0 29,0 28,0 31,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön mg/l 53,0 53,0 11,0 23,0 32,0 37,0 29,8 30,8 30,3 teho käsit. % teho kok. % COD tuleva kg/d 111,0 127,5 270,9 99,5 63,7 93,0 169,8 85,4 127,6 (Cr) lähtevä kg/d 18,4 13,1 15,5 11,1 17,4 19,8 18,1 14,8 16,5 ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 vesistöön kg/d 18,4 13,1 15,5 11,1 17,4 19,8 18,1 14,8 16,5 tuleva mg/l lähtevä mg/l ohitus mg/l vesistöön mg/l teho käsit. % teho kok. % Tulos ollut alle määritysrajan jolloin laskennassa käytetty arvoa 0,5 x määritysraja.

54 Liite 4

55 Liite 5

56 Liite 6

57 Liite 7, 1/4

58 Liite 7, 2/4

59 Liite 7, 3/4

60 Liite 7, 4/4

61 Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 A FI OULU Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus Tel Päiväys Sivu 1 (1) Asia Kitkajoen kuormittajien yhteistarkkailu Toimitamme ohessa Kitkajoen yhteistarkkailun vuoden 2015 vuosiraportin. Pahoittelen myöhäistä toimitusaikaa. Oulussa Pöyry Finland Oy Lotta Lehtinen, MMM Jakelu: Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaosto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta LUKE (ent. RKTL) Kuusamon kalanviljelylaitos