Rautjärven kunta. Kuntastrategian päivitys. Tausta-aineisto

Samankaltaiset tiedostot
Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli,

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari , Helsinki

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen

Asikkala Valtuustoseminaari

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Onnistunut kuntastrategia

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten?

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

PÖYTYÄN KUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI

SEUTUKUNNITTAISET ALUEPROFIILIT Vakka-Suomi LIITE 1

Tekijän nimi Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kuntalain 37 määrittää kuntastrategiasta seuraavaa: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen;

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Miten väestöennuste toteutettiin?

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

Hyvinvointi on koko elämä. Pohjois Pohjanmaan hyvinvointifoorumi Kunta on asukkaidensa yhteisö

Toivakan kunta Esityslista 3/2017 1/10. Sivistyslautakunta Aika klo 16:30. Toivakan kirjasto. Käsiteltävät asiat

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

Joensuun selvitysalue yhdessä

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo

Kuntien hyvinvointi - seminaari

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2017 1

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2017

Pauli Mero ULKOMAALAISTEN JA NUORTEN TYÖTTÖMYYSASTEET ALENEVAT HITAASTI LAHDESSA

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Toimintaympäristön muutokset

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2018

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto Kouvola

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2018

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Turun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Pauli Mero TYÖTTÖMYYS ALENEE LAHDESSA KAIKILLA RINTAMILLA

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

Innovatiivisuus kunnan käytäntönä

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

Kaupunkistrategia Oulu Kaupunginvaltuuston työpaja Kaupunginjohtaja Päivi Laajala

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017

Uuden kuntalain vaikutukset konsernijohtamiseen. Markus Kiviaho Johtava konsultti JHTT, CGAP, CRMA

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 24/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Maanantaina kello 18.

Monikeskuksinen aluerakenne

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2017

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

Porin selvitysalueen vertailutilastoja

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2019

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2019

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2019

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2016

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2019

Transkriptio:

Rautjärven kunta Kuntastrategian päivitys Tausta-aineisto 20.10.201 Rauno Asikainen Konsulttijohtaja, DI Gsm 0400 6 83 rauno.asikainen@yritystaito.fi

Väestö - Väkiluku v 2016 oli 342 henkilöä, laskua noin -2,0 % viime vuosina; onko käänne tapahtumassa? - Ikärakennemuutos vuoteen 2020 mennessä; alle 14-vuotiaat -40 henkilöä,1-24vuotiaat -60 henkilöä, 2-64-vuotiaat vähentymistä yli 200 henkilöä, 6-4vuotiaat + 60 henkilöä ja yli -vuotiaat + 10 henkilöä - Väestön sairastavuusindeksi (Kela) on 1,2, korkeimmat sairastavuusindeksit ovat mielenterveyden taudeissa (19,9), aivoverisuonitaudeissa (148,3) ja sepelvaltimotaudeissa (13,)

Väestö

Väestö Vuosi 2014 201 2016 enn. 201 t Syntynee 16 1 16 Kuolleet -4-84 -60-66 Kuntien välinen Nettomaahan- Väestömuut nettomuutto muutto os -9 9-6 -21 0-89 -13-6 -64 19-20 Väkiluku 3626 33 343 343

Väestö Elävänä syntyneet Kuolleet 2014 201 201 2016 2016 201 Kuntien Syntyneid välinen tulomuutt en enemmyys o Kuntien Kuntien välinen välinen lähtömuut nettomuut Maahan- Maastato to muutto muutto Nettomaa hanmuutt Väestönlis Avioliitot Avioerot o äys Väkiluku 1 80-63 13 148-3 3 0-80 1 6 391 9 6-6 149 16-16 2 6-4 -6 3 31 1 6-41 13 11 2 4-21 3494

Väestö Väestörakenne osa-alueittain 31.12.2016-14 v. Simpele 1-24 v. 2-44 v. 4-64 v. 6-4 v. v.- Yht. 163 144 3 360 333 180 Simpele ymp. -Änkilä 0 29 1 3 8 4 366 Pitkäjärvi 24 13 2 9 26 1 2 0 3 9 24 1 12 63 Laikko 19 2 92 40 41 241 Rautjärvi 24 46 10 40 294 Asemanseutu 21 12 2 92 29 36 21 9 2 20 44 23 29 12 28 6 33 32 2 1 1 4 10 1 1 342 24 486 3 639 9 343 Torsansalo Miettilä Purnujärvi - Niska-Pietilä Tuntematon Yhteensä

Väestö

Väestö RAUTJÄRVEN KUNNAN KOULUJEN OPPILASTILASTO JA -ENNUSTE SIMP ELE EN KOU LU lukuvuosi RAU TJÄ RVI (vl. 1-6) 1 2 3 4 6 yht. 8 2010-19 23 31 33 39 20-12 21 29 2012-13 1 23 2013-14 30 16 21 2014-1 14 30 201-16 23 2016-1 9 yht. 163 4 4 3 31 139 49 44 28 124 44 12 16 24 1 1 14 30 1 23 19 1 28 201-2 20-19 19 2019-20 20 2020-21 PER.OP. 1 2 3 4 6 yht. YHT. 12 8 8 12 10 0 340 4 138 4 9 8 12 4 3 4 42 133 6 10 10 10 46 303 3 44 43 124 10 19 13 6 314 8 26 39 42 10 9 9 20 12 68 293 1 124 2 26 38 91 4 6 8 9 1 20 19 12 2 2 2 202 4 6 8 9 4 24 29 19 124 26 29 2 82 206 8 4 8 43 249 2 29 124 2 26 29 80 204 4 6 40 244 19 2 33 2 26 84 199 3 4 3 236 13 20 19 2 0 23 33 2 81 191 3 4 31 2 2021-1 13 20 19 2 10 2 23 33 81 6 3 32 2 20-23 14 1 13 20 19 94 26 2 23 4 168 4 3 29 19 2023-24 10 14 1 13 20 19 93 1 26 2 66 19 4 3 29 8 2024-2 2 1 26 66 202-26 2 1 62 2026-2 16 2 63 202-28 1 16

Väestö OPPILASENNUSTE LUKIO lukuvuosi 1 2 3 yht. 2008-09 23 19 24 66 2009-10 10 23 1 2010-20 19 46 20-12 6 46 2012-13 8 2013-14 20 60 2014-1 1 16 3 201-16 16 21 2016-1 14 1 14 4 201-12 13 1 42 20-19 12 12 13 3 2019-20 12 12 3 2020-21 12 34 2021-40 20-23 8 3 2023-24 8 3 2024-2 12 8 31 202-26 12 34 2026-2 8 12 31 202-28 8 30 2028-29 10 8 29

Väestö Kuukausi Työvoima Tyött. % Työttomät Miehet Naiset alle 20 alle 2 yli 0 pitkäaik erityis Heinä 2016 142 14,8 21 109 106 8 24 108 0 28 Tammi 201 142 19,8 288 166 126 13 0 3 Heinä 201 1382 1, 24 12 120 30 1 81 29

Väestö

Hyvinvointi

Hyvinvointi-indeksejä Sairastavuusindeksi THL http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/2014/kunnat_html/at las.html?select=091&indicator=i0 PYLL-indeksi http://www.terveytemme.fi/avainindikaattorit/terveydentila/k unnat_html/atlas.html?select=091&indicator=i0 Hyvinvointikompassi http://www.hyvinvointikompassi.fi/fi/web/hyvinvointikompass i/indikaattori/-/indicator/r/320/c/49/g/total/i/3219

Hyvinvointi

Elinvoima - Elinkeinorakenne: alkutuotanto 9 %, jalostus 40 %, palvelut 1 % - Työpaikkojen lukumäärä 1039, asuinkunnassa työssäkäyvien osuus n. 60 % - Työttömyysaste 1, % - Suurimmat työllistäjät: Metsä Board noin 300, vaikutuskerroin 1, suoraan, kokonaisvaikutus 3- kertainen, investointeja viimeisen vuoden aikana kymmeniä miljoonia, voimalaitosinvestointi harkinnassa; Vankkapuu Oy, Rautjärvellä noin 20 henk., Karjalan Betoni, 1 henk., Eksote, Rautjärvellä noin, kunta 132 henk., srk 10, toimivia yrityksiä 10, muita työllistäviä 80, kaupat ja pankit 30, IT lähituki 10-1, Auttava Käsi 8-9, Simmes 6, kuljetusyhtiöt 10-1, maatiloja; lypsykarja, lihakarja 4, hevostiloja 2, metsäalan yrityksiä 10 - Kärkihankkeita; Matkailuverkoston kehittäminen, Miettilän alue, Simpeleen lämmön verkostohanke - Elinkeinopalveluiden saatavuus; Imatran seudun kehitysyhtiö, Kehy - Yhteydet; 6-tie ja Karjalan rata, juna Hki (3 h 13 min nopein) ja bussit, Lpr:n ja Sln:n lentokentät, kuituyhteys Simpeleellä, 4G

Työpaikat yhteensä Alkutuotanto Jalostus Palvelut 60 Niska-Pietilä 6 1 4 6610 Rautjärvi 91 3 1 1 6640 Purnujärvi 0 4 610 Miettilä 8 630 Laikko 32 9 2 21 6800 Simpele 82 48 39 398 Yhteensä 98 3 399 498

Kuntaorganisaatio ja henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne, eläköitymisennuste, sairastavuus o o o o Vakituinen henkilöstö, tp 2016 mukaan 132, 0 vakinaista, määräaikaista Kokonaismäärä pienentynyt vuodesta 201-2 henkilöä Sairaus- ja kuntoutuspäivien määrä/henkilö, Eläköitymisennuste keskimäärin 6 henkilöä/vuosi vuosina 201-2030

Talous - Tuloveroprosentti 2016 20,0 %, 201 20,2 %, toimintakate 2016 tp 21,213 M, vuosikate 3,436 M, poistot 1,666 M, vuosikate / poistot 206 % - Konsernin lainakanta tp 2016 10,90 M, peruskunnan lainakanta 8,12 M eli 2341 euroa/asukas, kertyneet ylijäämät 8,894 M - Konserniyhtiöiden taloustilanne vakaa - Tarkempi kuvaus on eri taulukkoina (excel-muoto)

Kuntastrategia 3 Valtuuston lakisääteinen ohjausväline, joka sisältää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon Perustuttava arvioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; omistajapolitiikka; henkilöstöpolitiikka; kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. kunnan nykytilanteesta tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Poliittinen ja toiminnallinen velvoittavuus eli ohjaa päätösvalmistelua ja päätöksentekoa (ei siis ole valituskelpoinen!). Määriteltävä toteutumisen arviointi ja seuranta, tarkistetaan vähintään kerran valtuustokaudessa Otettava huomioon kunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa

Rautjärveen vaikuttavat muutosvoimat - Kaupungistuminen, voidaanko vaikuttaa trendiin vai ei Venäjä ja Pietari? Globalisaatio vai sen rekyyli (brexit, Trump Maakunta- ja soteuudistus Kierto- ja biotalous, metsäteollisuuden näkymät Digitalisaatio Liikkumisen uudet avaukset ja mahdollisuudet, kytkentä palveluihin

Yhdestä aikakaudesta toiseen teollisuuden uusi nousu Rolling 10-year return on the S&P 00 since 14 till July 2014 (in %, p. a.). Source: Datastream, Bloomberg Illustration: Helsinki Capital Partners, Markku Wilenius Lähde: Markku Wilenius, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

sillä on kyse tästä rakenteellisesta murroksesta jota hallitsemme vielä huonosti Lähde: Markku Wilenius, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Kaupungistumiskehitys jatkuu Suomen kaupungistumisaste on noin 0 % Suomen kaupungistumisaste on noin 10-1 % jäljessä Ruotsin ja muiden vanhojen EU-maiden kehityksestä. Suomessa edelleen noin 00 000-600 000 ihmisen muuttopotentiaali suuriin kaupunkeihin tai suurille kaupunkiseuduille vuoteen 2030 mennessä, jos kehitys noudattaa esim. Ruotsin kehitystä. Lähde: Juha Kostiainen, YIT

Alue- ja yhdyskuntarakenteen tuleva vyöhykkeisyys? 1 km Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 0 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa 0 km asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 1 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä 1 km 1 km 30 km Korostaa uudenlaisen kansallisen kaupunki- tai elinvoima- 30 km politiikan tarvetta 30 km 30 km 30 km 30 km Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) Toimivia yhteyksiä keskusten sisällä ja välillä b) Kaupunkiseutujen vahvuuksiin perustuvaa kehittämisestä c) hallinnollisista rakenteista vapaita uudenlaisia toiminnallisia koalitioita. 30 km 1 km 0 km 1 km 1 km 1 km 30 km 1 km 30 km 1 km 0 km 100 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014 Lähde: Juha Kostiainen, YIT