Pohjois-Suomen pakkausjätteiden hyödyntäminen - Elinkaaren aikaiset ympäristö- ja kustannusvaikutukset Katja Moliis, Helena Dahlbo, Risto Retkin ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus SYKE Suomen ympäristökeskuksen raportteja 26/2013
12.2.2013 Tuuli Myllymaa, SYKE Mikä tekee pakkausjätteistä nyt ajankohtaisia? 2
12.2.2013 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE Mikä tekee pakkausjätteistä nyt ajankohtaisia? Suomen uusi jätelaki (646/2011) tuli voimaan 1.5.2012. Pakkausjätteiden jätehuollon tuottajavastuu muuttui osittaisesta täydeksi tuottajavastuuksi. Pakkausjätteiden jätehuollon järjestäminen on 1.5.2014 alkaen pakkausalan tuottajien eli pakkaajien ja pakattujen tuotteiden maahantuojien vastuulla. Pakkausalan tuottajan on järjestettävä kuluttajille maksuttomia ja vaivattomasti saavutettavissa olevia vastaanottopaikkoja pakkausjätteille. Nykyinen lasien, metallien ja kartonkipakkausten aluekeräysverkko on kuntien ylläpitämä Jätelain säännöksiä tarkennetaan asetuksilla, nyt valmisteilla pakkausjäteasetus. Asetuksen vaatimusten valmistelua varten YM keräsi tarkempia tietoja pakkausjätehuollon järjestämisen edellytyksistä erityisesti pohjoisen harvaan asutuilla alueilla. 3
12.2.2013 Tuuli Myllymaa, SYKE Pakkausjätehuollon järjestäminen Pohjois-Suomessa? Pakkausten erilliskeräys on toiminut Ruotsissakin vuosikymmeniä Kansalaisilla on oikeus tasapuoliseen palvelutasoon Kuljettaminen kauas syö kierrätyksen hyödyt päästöinä Jos nyt luodaan uudet aluekeräysjärjestelmät, se tulee valtavan kalliiksi Kierrättäminen on aina järkevää Kuljetetaanhan tuotteitakin, miksi se jätteiden kohdalla on niin suuri ongelma Ei Mökin Mummon yhtä maitopurkkia kannata minnekään lähteä kuljettamaan Kuljettaminen on kallista Muovi on niin likaista, että sillä ei ole mitään kierrätysarvoa Miksi muutetaan toimiva keräysjärjestelmä Enemmän vastauksia kuin kysymyksiä 4
12.2.2013 Työn tavoitteet ja rajaukset Elinkaariajatteluun pohjautuva selvitys pakkausjätteiden jätehuollon vaikutuksista Alueena Pohjois-Suomi Keräily, käsittely, kuljetukset, hyödyntäminen Tutkitut vaikutukset Ilmastonmuutosvaikutus Mineraalisten luonnonvarojen ehtyminen Fossiilisten luonnonvarojen ehtyminen Puun, soran ja saven kulutus Yhteiskunnalliset kustannukset Tutkitut materiaalit Lasipakkaukset Metallipakkaukset Muovipakkaukset Kuitupakkaukset (paperi-, aaltopahvi- ja kartonki) Mallinnuksessa keräilytapana aluekeräys 5
Pohjoisen alueen rajaukset n. 200 000 asukasta Pinta-ala noin kolmannes Suomea
12.2.2013 Työn toteutus Kerättiin olemassa olevia tietoja kotimaisista jätteiden käsittelyprosesseista Kerättiin kertyneitä tietoja Norrbottenin läänistä, jossa pakkausjätteillä ollut jo vuosien ajan laaja aluekeräysverkosto 7
12.2.2013 Tuuli Myllymaa, SYKE Näin siis Ruotsissa, aluekeräystä Haaparannassa 8
Tuuli Myllymaa, SYKE 12.2.2013 Ja sisältä löytyy? 9
12.2.2013 Työn toteutus Kerättiin olemassa olevia tietoja kotimaisista jätteiden käsittelyprosesseista Kerättiin yhteen saatavilla olevia tietoja Norrbottenin läänistä, jossa pakkausjätteillä ollut jo vuosien ajan laaja aluekeräysverkosto Käytiin tiedonkeruumatkalla Kemissä tapaamassa alueen jätelaitosten edustajia 10
12.2.2013 Jätekertymät alueella Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE Laskennassa käytetyt pohja?edot Oletussaanto kg/as/v 2,7 2,7 12,2 5 Yhteensä, t/v 542 542 2448 1003 11
12.2.2013 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE Keräysjärjestelmä Alueella on tällä hetkellä 419 ekopisteeksi kutsuttua alueellista keräyspistettä Lähes kaikissa pisteissä vastaanotetaan paperijätettä noin 80 % ekopisteistä kerää metallipakkauksia (1,7 keräyspistettä/1000 as) 73 % kerätään lasia, 25 % kerätään kartonkia muovia kerää ainoastaan Kuusamon kunta (3 % kaikista ekopisteistä) Tarkastellulla alueella on kauppaliikkeitä 179: supermarketteja (yli 400 m2:n myymälä) 42 kappaletta 100 400 m2:n valintamyymälöitä 137 kappaletta. Kauppaliikkeiden yhteydessä keräyspisteet palvelisivat kukin keskimäärin 1 122 asukasta 12
12.2.2013 Työn toteutus Kerättiin olemassa olevia tietoja kotimaisista jätteiden käsittelyprosesseista Kerättiin kertyneitä tietoja Norrbottenin läänistä, jossa pakkausjätteillä ollut jo vuosien ajan laaja aluekeräysverkosto Käytiin tiedonkeruumatkalla myös Kemissä tapaamassa alueen jätelaitosten edustajia Muovijätteisiin liittyviä kirjallisuushakuja Eurooppalaisesta kirjallisuudesta Kuluttajilta kerätystä muovipakkausjätteestä 64 % uusioraaka-aineeksi Laadittiin kierrätys- ja polttopainotteiset hyödyntämisratkaisut 13
1. Kierrätysratkaisu Metallipakkaukset Muovipakkaukset Kuitupakkaukset Lasipakkaukset Keräys Aluekeräys Kaikki jätelajit Proses- soin? Valmistaminen kierrätystuotteiksi Muovi Lasi Metalli Kuitu TuoEeet Vaahtolasi, lasivilla, uusiolasi Uusiometalli Uusiomuovituotteet Uusiohylsykartonki Hyvi- tykset Neitseel -linen muovi Soodalasi, Kevytsora Malmipohjainen tuotanto Neitseellinen kuitu
2. Palavien polttaminen Metallipakkaukset Muovipakkaukset Kuitupakkaukset Lasipakkaukset Keräys Proses- soin? Keräys sekajätteen mukana Muovi ja kuidut pol1oon Polttaminen jätteenpolttolaitoksessa Aluekeräys Valmistaminen kierrätystuotteiksi Lasi Metalli TuoEeet Sähkö Lämpö Vaahtolasi, lasivilla, uusiolasi Uusiometalli Hyvi- tykset Sähkö Lämpö turve 80 %, hake 20% Soodalasi, Kevytsora Malmipohjainen tuotanto
3. Kierrätysratkaisu B Metallipakkaukset Muovipakkaukset Kuitupakkaukset Lasipakkaukset Keräys Aluekeräys Proses- soin? Polttaminen jätteenpolttolaitoksessa Kaikki jätelajit Valmistaminen kierrätystuotteiksi Muovi Lasi Metalli Kuitu TuoEeet Sähkö Lämpö Muovi säätö- pol1o- aineeksi Vaahtolasi, lasivilla, uusiolasi Uusiometalli Uusiohylsykartonki Hyvi- tykset Sähkö Lämpö Säätöpolttoaine öljy Soodalasi, Kevytsora Malmipohjainen tuotanto Neitseellinen kuitu
26.9.2012 Katja Moliis, SYKE Keräyksen mallinnuksen lähtökohdat: 152 keräyspistettä kauppojen yhteydessä Jokaisessa taajamassa on vähintään yksi keräyspiste Jokainen piste palvelee keskimäärin 1300 asukasta Kyseessä on laskentaa varten tehty mallinnus, ei verkostoehdotus 17
12.2.2013 Tuuli Myllymaa, SYKE Verkoston kattavuudesta Kojo / FCG 2010 selvityksessä: Muita vaihtoehtoja NorrboEenin malli 1/taajama, max. 400 m etäisyydellä 195 piste1ä 1 030, muovi 1 1100 Nykyinen malli 1/1000 asukasta kohc Jakauma nykyistä tasaisempi 190 piste1ä 1 000 Kauppaliike- / taajamamalli 1/ kauppaliiketaajama (kauppaliikkeitä alueella 179) + joissakin isoimmissa taajamissa useampi 152 piste1ä 1 320 18
12.2.2013 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE Tuloksia: Kuljetusten kuluja vyöhykkeittäin Pylväät: keräysvaiheen kuljetukset, e/v/vyöhyke Pystyviivat: keräyspisteiden perustaminen ja välinehankinnat, e/v/ vyöhyke Päästöt korreloivat kustannusten kanssa, koska laskentaperus- teena kilometrit 19
Tuloksia: Elinkaaren aikaiset ilmastonmuutosvaikutukset Lasi vaahtolasiksi, kevytsora Metalli uusiometalliksi, malmipohj. tuotanto Kuidut hylsyiksi, neitseellinen kuitu Kuidut polttoon, turve 80 %, hake 20 % Muovi uusiomuoviksi, neitseellinen muovi Muovi polttoon, turve 80 %, hake 20 % kg CO 2 -ekv./t jätettä Selkein hyöty Suurin epävarmuus! Nettovaikutus - 4000-3000 - 2000-1000 0 1000 2000 3000 ProsessoinC Keräily Kuljetusten merkitys päästöissä pieni Hyvitykset Siirtokuljetukset -410-2 960-430 ~ -1 400-890 ~ -700
Tuloksia: Fossiilisten luonnonvarojen käytön nettovaikutukset materiaaleittain Suurin vaikutus tuloksiin enerigantuotannossa käytetyillä polttoaineilla Lasi vaahtolasiksi, kevytsora Metalli uusiometalliksi, malmipohj. tuotanto Kuidut hylsyiksi, neitseellinen kuitu Kuidut polttoon, turve 80 %, hake 20 % Muovi uusiomuoviksi, neitseellinen muovi Muovi polttoon, turve 80 %, hake 20 % Nettovaikutus kg öljy-ekv./pakkausjätetonni - 1200-1000 - 800-600 - 400-200 0 Fossiilisten luonnonvarojen ehtymisvaikutus
Tuloksia: Kustannuksissa samanlaisia nettomääräisiä säästöjä ei saada Ne1ovaikutus, euroa/pakkausjätetonni 3000 2500 2000 1500 1000 500 0-500 -1000 150 120 ~ 0-90 ~ - 160-1500 Prosessointi Keräily Keräyspisteet Lasi Metalli Kuidut polttoon Vältetyt kustannukset Siirtokuljetukset Muovi Muovi polttoon
Tuloksia: Keräysvaiheen kustannukset kasvavat reilusti, jos jätepisteiden tyhjennystiheys on aina esim. 1/ 2vk eikä vain tarpeen vaatiessa Ne1ovaikutus, euroa/pakkausjätetonni 3000 2500 2000 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 Prosessointi Keräily Keräyspisteet Lasi Metalli Kuidut polttoon Vältetyt kustannukset Siirtokuljetukset Muovi Muovi polttoon
Tuloksia: Kustannustehokkuutta edistetään keskittämällä keräys isoihin taajamiin ja niiden välisille ajoreiteille Osuus Osuus keräysvaiheen kilometreistä saannosta 70% 12% 15 % 29 % 15 % 59 %
Johtopäätöksiä Kaikki tutkitut kriteerit huomioiden pakkausjätteiden erilliskeräys on kestävällä pohjalla etenkin asuintaajamissa Ilmastonmuutos- ja luonnonvaranäkökulmista keräyksen järjestäminen on järkevää harvaanasutullakin alueella Kuljetusten moninkertaistuminenkaan ei riitä kumoamaan jätteiden kierrättämisestä saatavia ympäristöhyötyjä Kustannukset ohjaavat keskittämiseen ja keräilyn tehokkuuteen
12.2.2013 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE Palaute? Väärin laskettu Väärät johtopäätökset Jos huomioidaan seikka x, kaikki tulokset ovat aivan erilaiset Ei tästä ymmärrä mitään. Liian laaja. Koska tiedot eivät ole Suomesta, ne eivät voi olla luotettavia Olen eri mieltä. Voitteko selittää tuloksia ja lähtöoletuksia minulle, jos tulen käymään? Tässä olisi pitänyt huomioida lisäksi n- kappaletta muita vaikutuksia Hyvä, että huomioitu myös kustannukset Läpinäkyvä Kattava Ajankohtainen Hienoa, että säädösvalmistelun pohjaksi teetetään julkisia tutkimuksia Laaja 26
12.2.2013 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE Jälkipuinnissa esille tulleita tekijöitä, joita vielä olisi pitänyt huomioida? Jos oletettaisiin tiheämpi tyhjennystiheys? Karkeasti ottaen kuljetuksen kulut ja päästöt voi kertoa arvioidulla muutoksella Miten vaikuttaa, jos huomioidaan pakkausten huuhtelun kuluttama energia? Jos huuhdotaan kylmällä vedellä, merkitys hyvin pieni, maksimina kuuma ja fossiilisin polttoainein lämmitetty iso vesimäärä Entä jos jätteen saanto olisi pienempi? Tonnikohtaisiin tuloksiin pieni merkitys Erilainen tyhjennysverkosto? 27
Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE Kiitokset mielenkiinnostanne! 28 12.2.2013