Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 Aika: 20.12.2017 klo 9.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Kokouksen jälkeen on joululounas ravintola Tammerissa klo 11.30 alkaen. Varatkaa aikaa vähän runsaammin. Kokousaikaa on nyt merkitty käytettäväksi 9.00-11.15. Kuntayhtymällä on hankittuna pysäköintiä varten arvolipukkeita Pellavan parkkiin. Sisäänajo Pellavan parkkiin on Verstaankatu 2. Osallistujat: jäsenet: Lyly Lauri, pj. Jarva Marko, 1. vpj. Paalanen Piila 2. vpj. Aaltonen Mikko Heinämäki Anna-Kaisa Ikonen Anna-Kaisa Jakara Riitta Lahikainen Stiina Luojus Katja Niemi Veijo Ollila Riitta Sasi Ilkka Uusi-Erkkilä Pertti varajäsenet: Loukaskorpi Johanna Lanne Janika Pelvola Kirsi Torkkola Sinikka Stenhäll Jaakko Tulonen Irja Viljanen Jussi Törhönen Marko Sorsa Minna Liuha Tuukka Sirniö Ilpo Jäntti Aleksi Lumia Mervi Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere Kutsuttu kokoukseen: Nurminen Mari aluejohtaja, Finavia, 166-167 Aalto Marja lentoliikennejohtaja, Business Tampere, 166-167 Suonio Jorma lukiokoulutuksen johtaja, Tampere, 169 Kankkonen Satu kehittämispäällikkö, TKS, 169 1/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2017 Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2017 Todistaa Juhani Pohjonen 2/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 Käsiteltävät asiat: 161 KOKOUKSEN AVAUS 4 162 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 163 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 164 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 7 165 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 8 166 TAMPERE-PIRKKALA LENTOASEMAN KEHITTÄMINEN, TILANNEKATSAUS 10 167 LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE, VUOSIRAPORTOINTI 12 168 ETELÄ-SUOMEN TAAJAMAJUNALIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN, LAUSUNTO 14 169 LUKIO- JA KAMPUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN, RAPORTOINTI JA JATKOTOIMENPITEET 16 170 SEUTUSTRATEGIAN TOTEUTTAMISTA TUKEVA TYÖRYHMÄ 19 171 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 21 172 SEURAAVAT KOKOUKSET 22 173 MUUT ASIAT 22 174 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 22 3/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 161 KOKOUKSEN AVAUS 9.00-9.10 Puheenjohtaja avaa kokouksen. 4/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 162 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9.00-9.10 Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolooikeus tai -velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokouksen esityslista on toimitettu sähköisenä 22.11.2017. Päätösehdotus. Seutuhallitus 20.12.2017 Puheenjohtaja Lyly: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 163 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 9.00-9.10 Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus 20.12.2017 Puheenjohtaja Lyly: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Veijo Niemi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 6/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 164 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 9.00-9.10 Kokouksen esityslista on toimitettu sähköisenä 13.12.2017. Päätösehdotus. Seutuhallitus 20.12.2017 Puheenjohtaja Lyly: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 7/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 165 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 9.00-9.10 Seutuhallituksen edellisen kokouksen 29.11. toimeenpano ASIA Kaupunkiseudun työllisyyspalvelut -kokeilu 2017 2018, tilannekatsaus Riihimäki-Tampere yhteysvälin tarveselvitys Hyvinvointiympäristön (hypa, infra) kehittämisohjelma Luonnos alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistamisen suuntaviivoiksi Kuntayhtymän toiminnalliset tavoitteet ja talousarvio vuodelle 2018 Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta ja korjausvelasta sekä rahoitusmalleista TOIMEENPANO Hanke etenee suunnitelman mukaisesti. Kannanotto hankkeen jatkamiseksi on toimitettu valtiolle ja medialle 5.12.2017 Selvitys valmistuu alkuvuodesta 2018. Esitetyt toimenpiteet huomioidaan edunvalvonnassa. Tammikuun kokouksessa esitellään Päärata + -hanke-esitys. Kehittämisohjelman toteuttaminen etenee kuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden 2018 mukaisesti. Kaupunkiseudun palaute on annettu 20.11.2017 ympäristöministeriöön. Yhtymäkokouksessa 21.12.2017 Kaupunkiseudun palaute on annettu liikenne- ja viestintäministeriöön. Kokoustiedotteet ja muistiot: Kuntajohtajakokouksen muistio 1.12.2017 Infrapalvelujen työryhmä, kokoustiedote 23.11.2017 Hyvinvointipalvelujen työryhmä, kokoustiedote 23.11.2017 8/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 Päätösehdotus. Seutuhallitus 20.12.2017 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 9/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 166 TAMPERE-PIRKKALA LENTOASEMAN KEHITTÄMINEN, TILANNEKATSAUS 9.10-9.40/30 min Seutujohtaja Nurminen 8.12.2017 Tampere-Pirkkala lentokentän kehittäminen on kaupunkiseudun kärkihankkeita. Se on mukana kaupunkiseudun strategiassa ja alueen toimijoiden yhteisellä edunvalvontalistalla. Kaupunkiseudun kunnat rahoittavat parhaillaan lentoliikenteen kehittämistä ja ovat aikoinaan olleet osarahoittajina kentän kakkosterminaalin uudistamisessa. Pirkkalan kunta, Patria ja seudullinen ammattioppilaitos Tredu ovat panostaneet lentokentän läheisyyteen rakentuneeseen koulutuskokonaisuuteen. Myös Finavia on myös panostanut Patria/Tredun toimintaan täydentämällä infraansa toimijoiden tarpeisiin. Matkustajien ja lentokoulutuksen lisäksi kentän käyttäjänä toimii myös Puolustusvoimat. Tampere-Pirkkala on tällä hetkellä Suomen toiseksi vilkkain kenttä operaatioiden määrällä laskettuna. Seutuhallitus on 30.8.2017 kokouksessaan käsitellyt lentokentän investointien tarpeellisuutta ja osallistumista lentokentän kehittämiseen. Investointitarpeet liittyvät lentokentän kiitoradan päällystämiseen, kääntöpaikkojen rakentamiseen sekä koneiden pysäköintialueen laajentamiseen. Investointien yhteydessä on tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia ajatellen esitetty myös rullausteiden rakentamista. Vastaava kenttäinfra on pitkään ollut kunnossa jo mm. Turun kentällä. Kentän infran parantaminen mahdollistaisi sen toiminnan Finnairin varalaskukenttänä. Puolustusvoimat, Tampere, Pirkkala ja Tampereen kaupunkiseutu sekä lentoaseman johto ovat vaikuttaneet investointien tarpeellisuudesta Finaviaa. Finavian hallitus käsittelee investointibudjettia joulukuussa. Mikäli investoinnit käynnistyvät 2018, vaikuttaa se kentän käyttöön kesällä 2018 ja vuoden 2018 matkustajamääriin. Finavian aluejohtaja, Tampere-Pirkkalan lentoaseman johtaja Mari Nurminen selostaa asiaa kokouksessa. Liite: - Pormestareiden Lylyn ja Jarvan kirje Finavian hallitukselle ja tukimateriaali Päätösehdotus. Seutuhallitus 20.12.2017 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asian tiedoksi ja 10/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 Päätös. keskustella jatkotoimenpiteistä lentokenttäinfran edistämiseksi Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 11/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 167 LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE, VUOSIRAPORTOINTI 9.40-10.10/30 min Lentoliikennejohtaja Aalto 11.9.2017 Lentoliikenteen kehittäminen on todettu kaupunkiseudun keskeiseksi tavoitteeksi. Kaupunkiseudun kuntien hallitukset ovat käyneet periaatteellisen keskustelun ja päättäneet kolmen vuoden lentoliikenteen kehittämisohjelmasta 2016-2018 erillisrahoituksella sekä vuosittain erillisellä palvelusopimuksella tehtävästä lentoliikenteen kehittämisrahasta vuosille 2016-2019, jossa mukana myös muita Pirkanmaan kuntia itsenäisin päätöksin. Lentoliikenteen kehitysjohtaja aloitti työnsä 1.8.2015 ja valmisteli kehitysohjelmalle erillisen projektisuunnitelman, joka toimii myös päivittyvänä työkirjana. Lentoliikenteen kehittämisohjelman tehtävänä on lisätä konkreettisin toimin kentän säännöllisen liikenteen määrää ja sitouttamalla lentoyhtiöitä liikennöimään kentälle pysyvästi. Näin Tampere- Pirkkalan lentoasemasta kehittyy toimiva ja kansainvälisen lentoliikenteen keskus, Kehitysohjelman projektisuunnitelma on hyväksytty seutuhallituksessa ja kaupunkiseudun kuntien hallituksissa syksyn 2015 ja talven 2016 aikana. Suunnitelmassa kirjatut toimenpiteet ovat 1) Lentoyhteyksien hankinta 2) Markkinointi- ja myyntitoimenpiteet 3) Muut tehtävää tukevat toimet/osaprojektit Työtä alueellisen lentoliikenteen kehittämiseksi on tehty nyt täydet kaksi vuotta ja saavutettuja tuloksia on mitattavissa. Lentoliikenteen kehitysjohtaja esittelee kehitysohjelman tilanteen, tehdyt toimenpiteet, saavutetut tulokset sekä esityksen tulevista toimenpiteistä ja tavoitteista. Alkava vuosi 2018 on hankkeen viimeinen vuosi. Sen aikana tulee valmistautua tekemään johtopäätöksiä ja linjauksia jatkotoimenpiteistä. Business Tampereen lentoliikennejohtaja Marja Aalto selostaa asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Seutuhallitus 20.12.2017 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä raportoinnin, 12/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 Päätös. ohjeistaa hankkeen tavoitteiden asettelua vuodelle 2018 sekä jatkolinjausten valmistelua hankejakson 2016-2018 jälkeiseen aikaan ja että jatkolinjausten käsittelyyn palataan keväällä 2018. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 13/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 168 ETELÄ-SUOMEN TAAJAMAJUNALIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN, LAUSUNTO 10.10.-10.40/30 min Seutujohtaja Päivi Nurminen 8.12.2017 Lähijunaliikenteen kehittäminen on tärkeä osa kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja kulkumuotojen uudistamista. Yhdessä raitiotien linjausten kanssa se muodostaa vahvan seudullisen raideliikennekokonaisuuden, jota bussiliikenteellä täydennetään. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 sisältää tavoitteet lähijunaliikenteestä Nokian, Lempäälän ja Oriveden suuntiin. Myös Tampereella Tesoman aluekeskuksen suunnittelussa on huomioitu uusi seisake. Tavoitteita on konkretisoitu lähijunaliikennettä ja asemanseutuja koskevin suunnitelmin kaupunkiseudun ja kuntien toimesta. Lähijunaliikenteen osalta kehitys on ollut positiivisviritteistä, sillä VR:n päätöksin Oriveden suunnan kiskobussiliikenne on saanut jatkua ja Lempäälän suunnalla vuoroja on lisätty. Myös matkaketjut mahdollistava VR-seutulippu on käytössä kaupunkiseudulla. Maan hallitus päätti rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisen keskeisistä linjauksista keväällä 2017. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen palvelutasoa ja asiakaslähtöisyyttä sekä kasvattaa junaliikenteen osuutta henkilöliikenteessä. Rautatiekilpailun avaaminen henkilöliikenteessä antaa myös maakunnille, suurille kaupungeille ja kaupunkiseuduille mahdollisuuden järjestää alueellaan alueellista tai paikallista junaliikennettä. Kilpailu avataan vaiheittain aloittaen Etelä-Suomen taajamajunaliikenteestä. Tämä liikennekokonaisuus koskee liikenne- ja viestintäministeriön ostamaa ja velvoittamaa liikennettä, jota operoidaan lähijunaliikennekalustolla. Tampereen kaupunkiseudulle merkityksellisin osuus kilpailutettavasta kokonaisuudesta on Helsingin ja Tampereen välillä nykyisin ostoliikenteenä hankittu taajamajunaliikenne, joka liikennöi arkisin 9-10 vuoroa suuntaansa. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää 22.12.2017 mennessä lausuntoja kilpailun avaamisesta Etelä-Suomen taajamajunaliikenteessä. Lausuntopyynnössä selvitetään asioita, joita tarvitaan kilpailutukseen liittyvien lähtötietojen kokoamiseksi. Kaupunkiseudun lausunto pohjautuu kuntien hyväksymään rakennesuunnitelmaan 2040, MAL-sopimukseen, lähijunaliikenteestä tehtyihin selvityksiin sekä VR:lle aiemmin annettuihin lausuntoihin. 14/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 Lausunnon pääviestintä on, että junaliikenteen kilpailun avaaminen vastaa Tampereen kaupunkiseudun tavoitteita raideliikenteen lisäämisestä ja asemanseutujen kehittämisestä maankäytön painopisteinä. Lausunnossa esitetään, että kilpailutettavan taajamajunan liikennöintialue ei päättyisi Tampereelle vaan jatkuisi Nokialle asti, jossa lisävuoroille on maankäytölliset perusteet Nokian keskustan vahvistamiseksi ja Tesoman alakeskuksen aseman avaamiseksi. Myös Oriveden suunnan kiskobussiliikennettä tulisi tarkastella osana kaupunkiseudun lähijunaliikennettä. Lausunnossa todetaan lisäksi, että Tampereen seudullinen joukkoliikenneviranomaisen huomioitaisiin aikoinaan järjestämisvastuullisena organisaationa myös junaliikenteen kilpailuttamisessa. Kaupunkiseudun tavoitteena on vahva joukkoliikennetoimija bussi- ja raideliikenteessä pitkällä aikavälillä Helsingin seudun liikennekuntayhtymän tavoin. Lausunnon sisältöä on sovitettu yhteen maakuntaliiton lausunnon kanssa. Erona on lähinnä kannanotto järjestämisvastuisesta organisaatiosta. Lausuntoa käsitellään liikennejärjestelmätyöryhmässä 14.12.2017 ja kuntajohtajakokouksessa 15.12.2017. Liite: - Lausuntoluonnos 11.12.2017 Päätösehdotus: Seutuhallitus 20.12.2017 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä liikenne- ja viestintäministeriölle annettavan liitteenä olevan lausunnon ja keskustella seudullisen joukkoliikenneviranomaisen roolista junaliikenteen järjestäjänä. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 15/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 169 LUKIO- JA KAMPUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN, RAPORTOINTI JA JATKOTOIMENPITEET 10.40-11.00/ 20 min Kehittämispäällikkö Satu Kankkonen 27.10.2017 Tausta Tampereen kaupunkiseudun lukioiden välisen yhteistyön tiivistämistä on linjattu seutuhallituksessa 2015-2016. Yhteistyön tiivistämisen pohjaksi laadittiin lukiokoulutuksen seudullinen tilannekuva, järjestettiin sivistysseminaari päättäjille ja asiantuntijoille, kartoitettiin lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet sekä ammatillisen ja lukiokoulutuksen kampusyhteistyön mahdollisuudet. Selvitysten jälkeen todettiin, että yhteistyön syventämiselle oli seudulla hyvä perusta, ja yhteistyötä oli tehtykin monipuolisesti, mutta yhteistyö oli vahvasti jakautunut Tampereen sisäiseen ja kehyskuntien väliseen yhteistyöhön. Lukiokoulutuksen kehittämisryhmä laati suunnitelman yhteistyön kehittämisestä, joka hyväksyttiin seutuhallituksessa 28.9.2016 ja sovittiin sen seurannasta. Kehittämissuunnitelman sisältöinä olivat muun muassa pedagogiikan, digitaalisten toimintatapojen, sidosryhmä- ja korkeakouluyhteistyön sekä lukioyhteisön näkyvyyden kehittäminen. Vuoden 2017 syksyllä on raportoitu yhteistyön ja työryhmätyöskentelyn tuloksia. Kehittämisryhmän toiminta ja työsuunnitelman toteutuminen Tampereen seudun lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisryhmän työsuunnitelma on laadittu vuosille 2016 2017. Kehittämisryhmän työsuunnitelmassa on seuraavat kehittämisteemat: 1) seudun lukiokoulutuksen näkyvyyden kehittäminen ja lukiokoulutuksen brändin luominen; 2) pedagogiset ja metodiset kysymykset ja opettajien täydennyskoulutus; 3) sidosryhmäyhteistyö; 4) Tampereen seudun lukioiden painotukset ja erityistehtävät; 5) Tampereen seudun lukiokoulutuksen ohjauksen käytänteet 2016 2017; 6) lukioresurssin jako. 16/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 Työsuunnitelman toteutumisesta on laadittu raportti. Sen mukaan seudullinen opetussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.2016 ja kokemukset yhteistyöstä ovat hyvät. Lisäksi on valmistunut seudullinen esittelyvideo lukioon hakeville. Opettajien täydennyskoulutus on toteutunut yhteisesti järjestettynä seudullisena veso-päivänä 29.10.2016 ja seuraava veso-koulutuspäivä on tulossa 28.10.2017. Lisäksi on laadittu suunnitelma rehtorien koulutustarpeista ja käsitelty ainetiimitoimintaa, jonka laajentuessa on ilmennyt seudullisen koordinaation tarvetta. Sidosryhmäyhteistyön osalta kehittämistarvetta on jatkossa yhteistyösuunnitelmien tekemisessä Tredun kanssa. Rehtorikokouksia on pidetty pirkanmaalaisissa yrityksissä ja korkeakouluyhteistyön johtoryhmässä on edustus Tredusta, mutta ei seudun lukioiden rehtoriedustusta. Sen sijaan kesäyliopistoyhteistyöryhmässä edustaja on. Tarve olisi yhteiselle kesän opintotarjottimelle, mutta toteutus siirtynee rahoituksen ja rekrytointien vuoksi kesälle 2018. Seudun lukiokoulutuksen ohjauksen käytänteet on hyväksytty ja ne ovat osa seudullista opetussuunnitelmaa. Valmisteltu ja käytössä ovat myös toimintamallit OVTES:n määrittelemän lukioresurssin jakamisesta. Yhteisen jakomallin lukioresurssin jakamisesta ylioppilaskirjoitusten alustavan arvioinnin osalta ovat hyväksyneet seudun lukiot lukuun ottamatta Oriveden ja Tampereen yliopiston normaalikoulun lukioita, jotka jatkavat 2016 2017 vanhalla mallilla. Kehittämistoiminnan jatkaminen Tampereen kaupunkiseudun hyvinvointipalvelujen työryhmä ja kuntajohtajakokous ovat käsitelleet omalta osaltaan raportoinnin ja todennet, että yhteistyön toimeenpanoa tulee jatkaa ja laatia yhteistyötä ohjaava konkreettinen toimenpidesuunnitelma vuosille 2018-2019. Työstä vastaa kaupunkiseudun rehtorikokous. Tampereen lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio esittelee raportoinnin. Kehittämispäällikkö Satu Kankkonen on kutsuttu kokoukseen. Liite. - Raportti 9/2017: Tampereen seudun lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisryhmän työsuunnitelman toteutumisesta. Päätösehdotus. Seutuhallitus 20.12.2017 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä raportin seudullisen lukioyhteistyön toteutumisesta, 17/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 Päätös. että rehtorikokous jatkaa yhteistyön suunnittelua ja toimeenpanoa hyvinvointipalvelujen työryhmän ohjauksessa, että rehtorikokous laatii vuosille 2018 2019 uuden lukio- ja kampusyhteistyön kehittämissuunnitelman ja seutuhallitus ohjeistaa kehittämissuunnitelman laadintaa. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 18/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 170 SEUTUSTRATEGIAN TOTEUTTAMISTA TUKEVA TYÖRYHMÄ 11.00-11.15 Seutusihteeri Pohjonen Seutuyhteistyön toimintatavoissa on tarve painottaa alkaneella valtuustokaudella tavoitteiden toimeenpanoa ja totutuksen vahvistamista. Vaikuttavuuden kannalta on tärkeää kytkeä seutustrategia ja kuntien strategiat tukemaan toisiaan sekä varmistaa strategian ja talousarvioiden yhteys. Seutustrategian laadintaa 2016 tuki kuntien edustajista koottu työryhmä, jossa oli asiantuntemusta mm. palveluista, elinvoimakysymyksistä ja yleistä strategiatyön osaamista. Ryhmän edustajilla oli suora yhteys oman kuntansa johtoryhmään ja strategiatyöhön. Työryhmän työskentely oli aktiivista ja onnistui hyvin. Työryhmään kuuluivat: Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Sillman-Sola Jonna hallintojohtaja Kangasala Lehtinen Nina sivistysjohtaja Lempäälä Moisio Henry elinkeinojohtaja Nokia Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Niemi Olli hallintojohtaja Pirkkala Siren Riku kehitysjohtaja Ylöjärvi Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri TKS Strategiaprosessin aikana seutuhallituksen ja kunnanhallitusten yhteisissä työpajoissa vahvistui näkemys, että suoraa keskusteluyhteyttä seutuhallituksen ja jäsenkuntien kunnanhallitusten tulee ylläpitää myös strategian toteuttamisen aikana. Toivottu tapa on jatkaa työpajatyyppistä työskentelyä, jossa voidaan esimerkiksi arvioida strategian etenemistä sekä asettaa painopisteitä seuraavalle toteutusjaksolle ja talousarviokaudelle. Myös kuntajohtajakokouksella on oma roolinsa seutustrategian vuosittaisten toimenpiteiden valmistelussa ja toteuttamisessa. Kuntajohtajat arvoivat myös miten seutustrategian tavoitteet ja toimenpiteet toteutuvat kunkin kunnan suunnittelussa ja toiminnassa. Em. perusteella seutujohtaja on asettanut seututoimiston tueksi seutustrategian toteuttamista ja arviointia valmistelevan asiantuntijatyöryhmän, jossa on sekä strategian pääviestien mukaista että yleistä strategista osaamista. 19/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 Työryhmän tehtävänä on valmistella lisäksi seutustrategian kokonaisarviointi sekä seutustrategian uudistaminen seuraavalle valtuustokaudelle. Työryhmän puheenjohtaja toimii seutujohtaja ja asiantuntijavalmistelijana seutusihteeri. Jäseninä jatkavat kuntien ehdottamat asiantuntijat. Lisäksi harkitaan onko tarvetta laajentaa työryhmää muilla edustajilla, esim. Business Tampere. Päätösehdotus. Seutuhallitus 20.12.2017 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 20/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 171 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 11.00-11.15 Kuntalain 92 :n sisältyvät määräykset viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat 22.11.-12.12.2017 asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - Koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus 20.12.2017 Puheenjohtaja Lyly: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset 22.11.-12.12.2017 ja että päätöksiä ei oteta seutuhallituksen käsiteltäviksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 21/22
Seutuhallitus esityslista 11/2017 20.12.2017 172 SEURAAVAT KOKOUKSET 11.00-11.15 Kokoukset keskiviikkoisin klo 9.00-11.00 Tampella-talossa, minkä jälkeen on yhteinen lounas ravintola Tampellassa. 31.1., 7.3., 28.3., 25.4. kokous + työpaja 9.00-12.00, 30.5. kokous + työpaja 9.00-12.00, 27.6. (heinäkuussa ei kokousta) 29.8., 26.9., 31.10., 28.11. ja 19.12. Yhteinen työ- ja tutustumismatka järjestetään 26.-28.9.2018. 173 MUUT ASIAT 11.00-11.15 174 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 11.15 22/22
Kuntajohtajakokous muistio 17/2017 1.12.2017 Aika: 1.12.2017 klo 8.15-9.45 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala, 166-170 Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 1. vpj. tilalla: Lilja Marjatta talousjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia, 2. vpj. Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Juhani Pohjonen seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut: Lyly Lauri seutuhallituksen pj. Tampere 1/13
Kuntajohtajakokous muistio 17/2017 1.12.2017 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 164 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 165 VAIKUTTAMISTYÖN ARVIOINTI JA JATKOKEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA 5 166 JÄSENKUNTIEN STRATEGIAT JA STRATEGIAPROSESSIT 7 167 KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TOIMINNAN ITSEARVIOINTI 8 168 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT 11 169 SEURAAVAT KOKOUKSET 12 170 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 13 2/13
Kuntajohtajakokous muistio 17/2017 1.12.2017 164 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 8.15-8.20/5 min Muistio 17.11.2017, liitteenä. Kokouksen 17.11. keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Riihimäki-Tampere yhteysvälin tarveselvitys Kaupunkiseudun työllisyyspalvelut -kokeilu 2017 2018, tilannekatsaus Lukio- ja kampusyhteistyön kehittämistoiminnan jatkaminen Luonnos alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistamisen suuntaviivoiksi Toimenpiteiden eteneminen Loppuraportti valmistuu vuoden lopussa. Erityistä huomiota edunvalvonnassa. Kokeilu jatkuu kunnissa suunnitelman mukaan. Edunvalvontakirje kokeilun jatkamiseksi 2021 asti ja kasvupalvelut kuntien tehtävänä maakuntauudistuksen jälkeen. Rehtorikokous valmistelee työohjelman vuosille 2018-2019. Käsittely alku vuodesta 2018 Seutuhallitus käsitteli 29.11. Valmistelussa on kommentit ympäristöministeriöön. Vastuu PN, edunvalvontakumppanit RS, PN Rehtorit, HYPA PN 3/13
Kuntajohtajakokous muistio 17/2017 1.12.2017 Seutuhallitus: Seuraava kokous on 29.11. Kokouksessa on esillä: Kaupunkiseudun työllisyyskokeilu Riihimäki-Tampere yhteysvälin tarveselvitys TA 2018 Hyvinvointiympäristön kehittämisohjelma Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistaminen työryhmänostot: LJ 2.11.2017 Ilmastotavoitteiden päivitys/ liikenteen ilmastotavoitteet City logistiikka, menetelmiä tavaraliikenteen energiatehokkuuden parantamiseen 4/13
Kuntajohtajakokous muistio 17/2017 1.12.2017 165 VAIKUTTAMISTYÖN ARVIOINTI JA JATKOKEHITTÄMINEN KAUPUNKISEUDULLA Seutujohtaja Nurminen 21.11.2017 Kaupunkiseudun kuntayhtymän talousarviossa 2018 on varauduttu laatimaan tilannekuva alueen edunvalvonnasta ja asettamaan tavoitteet systemaattiselle edunvalvontatyölle. Perussäännössä kuntayhtymän yhdeksi tehtäväksi on listattu huolehtiminen jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta. Tehtävän merkitys on viimeaikoina korostunut ja tulevasta työotteesta on syytä keskustella. Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat tiivistäneet yhteistyötään 10 vuoden ajan, luoneet yhteisen tulevaisuuskuvan ja sopineet sen toteuttamiseen periaatteista. Lisäksi kunnilla on toteutusta tukevat yhteistyörakenteet ja prosessit. Tulevaisuuskuvassa kaupunkiseutu nähdään älykkäänä kasvun keskuksena ja yhteisten tekemisen edelläkävijänä. Kestävän kasvun ratkaisut sisältyvät seudun rakennesuunnitelmaan, jonka toteutumista valtion tukee MAL- ja KASVU-sopimusmenettelyllä. Uusi seutustrategia on hyväksytty kunnissa keväällä 2017. Tampereen kaupunkiseutu on Suomen toiseksi suurin alue, mutta sen näkyvyys ja painoarvo päättäjien foorumeilla kokoonsa nähden on vähäistä. Asiaan on mahdollista vaikuttaa systemaattisella ja pitkäjänteisellä työllä. Nykytila Kaupunkiseudulla on syntynyt viimevuosina yhteistä pohjaa edunvalvontatyölle. Käytännön toimenpiteitä ovat olleet yhteiset hallitusohjelma- ja puolivälitarkastelutavoitteet, lausunnot lainsäädännöstä, yleinen mediaviestintä tärkeimmistä hankkeista sekä maakunnan kansanedustajien tapaaminen. Yhteisen vaikuttamisen lisäksi kunnilla on kuntakohtaista viestintää sekä samaan intressiryhmään liittyvää vaikuttamista. Tällaista on mm. Tampereen ja suurten kaupunkien ns. sixpac- yhteistyö, Tampereen kehyskuntien keskinäinen yhteistyö sekä kansallinen kehyskuntaverkostoyhteistyö. Edunvalvontayhteistyö on lisääntynyt alueen toimijoiden välillä. Kaupunkiseutu ja maakunnan muut edunvalvontatoimijat, kuten keskuskaupunki, kauppakamari, maakuntaliitto, elinkeinoyhtiö ja yrittäjäjärjestö ovat muodostaneet yhteisen edunvalvontaverkoston ja sopineet yhteisistä edunvalvonnan pääviesteistä, joita 2017 ovat ns. Pirkanmaan kolmoset eli Vt 3, 3. raide ja Tampere3. Näissä teemoissa ryhmä tapaa 5/13
Kuntajohtajakokous muistio 17/2017 1.12.2017 Pirkanmaan kansanedustajia 4-5 krt. vuodessa. Kansanedustajat vierailevat myös satunnaisesti kunnissa. Kansanedustajien sihteeri- ja ohjelmapalvelut tuottaa maakuntaliitto. Haasteet ja tulevaisuus Kaupunkiseudulla on erityisiä tarpeita liittyen kasvuun, kaupungistumiseen, liikenteeseen, ilmastonmuutokseen, kansainvälistymiseen, sosiaaliseen eheyteen jne. Näiden olosuhteiden ja erityistarpeiden viestintä ja vastaanotto kaipaa nykyistä tavoitteellisempaa otetta edunvalvontatyöhön. Vaikuttamisen ja edunvalvonnan tarvetta on ensisijaisesti valtion päättäjiin ja virkamiehiin, mutta jatkossa mahdollisesti myös maakunnan suuntaan. Tampereen kaupunkiseudun edunvalvontatoiminnan käytännön haasteet liittyvät mm. ev-työn kehittämiseen ja koordinointiin, työnjakoon, systemaattisuuteen, kanaviin ja materiaaleihin sekä vaikuttamisen oikeiden kohteiden valintaan. Myös alueen toimijoiden välistä yhteistyötä tulisi haastaa kehittymään seuraavalle tasolle. Resurssien osalta vain maakunnan liitolla on osoitettu erillistä panostusta edunvalvontaan. Muilta osin edunvalvontatyö on useimmiten organisaatioiden ylimmän johdon työtä. Kuntajohtajakokouksessa on tarpeen käydä lähetekeskustelu kaupunkiseudun yhteisen edunvalvonnan kehittämisestä. Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous 1.12.2017 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että käynnistetään selvitystyö kaupunkiseudun edunvalvontatyön tilannekuvan ja kehittämistoimenpiteiden muodostamiseksi ja että selvitystyö kilpailutetaan. Päätös. Asian jatkokäsittely on tammikuussa 2018. 6/13
Kuntajohtajakokous muistio 17/2017 1.12.2017 166 JÄSENKUNTIEN STRATEGIAT JA STRATEGIAPROSESSIT Seutusihteeri Pohjonen 22.11.2017 Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia valmisteltiin vuonna 2016 osallistavalla prosessilla. Tavoitteena oli, että jäsenkuntien hyväksymän seutustrategian pääviestit ja teemalliset toimenpiteet näkyvät kunnissa valmisteltavissa kuntastrategioissa. Strategiaprosessia uudistettiin siten, että se vahvisti kunnanhallitusten ja seutuhallituksen keskusteluyhteyttä. Kunnanhallitukset ovat hyväksyneet mm. strategian toteutusohjelman 2017-2020. Lisäksi strategiaa käsiteltiin kunnanhallitusten yhteisessä perehdytyspäivässä 4.9.2017. Myös Business Tampere ja seudullinen tietohallinto valmistelivat seutustrategiaa tukevat omat ohjelmansa. Kumpaakin strategiaa on esitelty kuntajohtajakokouksessa. Jäsenkunnat ovat käynnistäneet kuntastrategioiden valmistelun uuden valtuustokauden myötä. Kuntien strategiatyön etenemistä on seurattu seudullisessa strategiatyöryhmässä. Kuntajohtajakokouksessa on pidetty kuntakohtaisia teemaesittelyjä, jotka aloitettiin kuntien uudistuneista organisaatioista (2016) ja jatkettiin elinkeinopolitiikan esittelyillä (2017). Tässä kokouksessa on Tampereen kuntastrategian ja strategiaprosessin esittely. Muut kevään aikana pidettävät esittelyt sovitaan strategioiden valmistumisen mukaan. Oskari Auvinen saapui kokoukseen. Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous 1.12.2017 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää merkitä tiedoksi Tampereen strategian ja -prosessin esittelyn ja päättää muiden jäsenkuntien strategiaesittelyn aikataulun. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Seuraavana esittely vuorossa ovat Orivesi 19.1., Nokia 9.2. ja Vesilahti 23.2. 7/13
Kuntajohtajakokous muistio 17/2017 1.12.2017 167 KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TOIMINNAN ITSEARVIOINTI Seutujohtaja Nurminen 23.11.2017 Kuntajohtajakokous on vuosittain käynyt keskustelun omasta toiminnastaan ja sen kehittämistarpeista. Vuonna 2017 kuntajohtajakokoukset on pidetty joka toinen perjantai klo 8.15-10.15 Tampereella. Puheenjohtajana on toiminut Juha Yli- Rajala seutuhallituksen valitsemana sekä varapuheenjohtajina Juha Kuusisto ja Eero Väätäinen kehyskuntien päättämän rotaation mukaan. Puheenjohtajiston roolina on ollut tukea kokousten valmistelua. Tämä on toteutettu valmistellun asialistan sähköpostikuittauksella. Työskentelyä on ohjannut kuntayhtymän talousarvio sekä uusi seutustrategia. Kokouksissa on käsitelty mm. seuraavia asioita: MAL MAL-sopimuksen toteuttamisen seuranta Elinkeinojen vetovoimaprofiilityö Seudullisen viherrakenteen suunnitelmatyö Raitiotien seudullisten suuntien selvitystyö Riihimäki-Tampere yhteysvälin tarveselvitys HYPA Digitalisaation edistäminen sivistystoimialalla Seutumuseomallin kehittämistyö Varhaiskasvatuksen kehittäminen kaupunkiseudulla Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kustannuslaskenta 2016 Hyvinvointiympäristön (hypa+infra) kehittämisohjelma Ammatillisen koulutuksen järjestelyt, tilannekatsaus Lukio ja kampusyhteistyö, tilannekatsaus INFRA Satamatoimintojen kehittäminen Hyvinvointiympäristön (hypa+infra) kehittämisohjelma Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet Sisäisten vuorien laskentaperusteet kaupunkiseudulla YLEINEN KEHITTÄMINEN Seutustrategian toteutusohjelma Työryhmien palautekeskustelu vuodelta 2016 Kaupunkiseudun työllisyyspalvelut -kokeilu Hallitusohjelmatavoitteiden puoliväli tarkastelu Lentoaseman ja lentoliikenteen kehittäminen Tampere+PSHP tukipalveluselvitys 8/13
Kuntajohtajakokous muistio 17/2017 1.12.2017 Seutuyhteistyön kriteerit Joukkoliikennesopimuksen uusiminen Seudullinen tietohallinto/keskustelut: TIERA Oy, Tieto Oy, DNA Oy, Raportoinnit: seudullinen joukkoliikenne, Business Tampere ja seudullinen tietohallinto USEITA LAUSUNTOJA hallituksen esitys laiksi liikenteen palveluista, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, velvoiteliikenne, lakiesitys maantielain muuttamiseksi, palaute maakuntaohjelmaluonnokseen, perusväylänpito, korjausvelka sekä rahoitusmallit ja alueiden käytön suunnittelujärjestelmän uudistaminen Lisäksi on käsitelty kuntayhtymän hallintosäännön uudistamista sekä työryhmärakennetta uuden seutustrategian pohjalta. Kokouksissa on saatu myös katsaukset kuntien elinkeinopolitiikkaan ja keskusteltu maakuntauudistuksesta. Kuntajohtajakokous on tehnyt vuosittain yhden kotimaan tai ulkomaanmatkan. Vuonna 2018 kuntayhtymän toiminnassa tulee näkymään seutustrategian toimeenpano aktiivisella tavalla. Seututoimisto on myös jälleen täysilukuinen ja uudet asiantuntijat työskentelevät aktiivisesti uusien työryhmien kanssa. Myös uuden seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen vuorovaikutusta lisätään. Vuodelle 2018 on laadittu alustava kuntajohtajakokouksen vuosikello. Liite: - Kuntajohtajakokouksen alustava vuosikello, valmistuu/esitellään kokouksessa Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 1.12.2017 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtaja päättää käydä itsearviointikeskustelun vuoden 2017 toiminnasta ja kehittämistarpeista sekä ohjeistaa vuoden 2018 vuosikellon viimeistelyä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/13
Kuntajohtajakokous muistio 17/2017 1.12.2017 Vuoden 2018 kouskalanteriin sovittiin muutokset siten, että 12.1. kokous siirrettiin pidettäväksi 19.1. ja 29.6. kokous peruttiin. 10/13
Kuntajohtajakokous muistio 17/2017 1.12.2017 168 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Väkiluku, 31.12.2016 Väkiluku, 30.9.2017 Muutos, tammi-syys 2017 Muutos%, tammi-syys 2017 Muutos, tammi-syys 2016 Ennakkotiedot syyskuun 2017 väestönmuutoksista ja lokakuun työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Työttömyys%, lokakuu 2017 Työttömyys%, tammikuu 2017 Työttömyys%, lokakuu 2016 Kangasala 31 190 31 350 160 0,5 % 379 8,7 12,4 12,1 Lempäälä 22 745 22 827 82 0,4 % 190 7,3 11,6 11,4 Nokia 33 210 33 281 71 0,2 % 10 9,8 14,1 14,1 Orivesi 9 312 9 321 9 0,1 % -98 10,3 13,4 13,0 Pirkkala 19 163 19 198 35 0,2 % 189 7,4 10,1 10,5 Tampere 228 274 230 834 2 560 1,1 % 2 714 13,5 16,9 17,5 Vesilahti 4 462 4 487 25 0,6 % -17 7,5 11,3 10,5 Ylöjärvi 32 799 32 845 46 0,1 % 93 7,9 10,9 11,3 Kaupunkiseutu 381 155 384 143 2 988 0,8 % 3 460 11,5 15,0 15,4 Kehyskunnat 152 881 153 309 428 0,3 % 746 8,5 12,1 12,1 Turun seutu 344 722 346 553 1 831 0,5 % 1 794 10,2 12,9 12,3 Helsingin seutu 1 456 619 1 472 392 15 773 1,1 % 15 079 9,2 11,1 10,9 Oulun seutu 256 295 257 243 948 0,4 % 12,4 15,7 14,8 Pirkanmaa 509 356 511 348 1 992 0,4 % 2 916 11,0 14,6 14,7 Suomi 5 503 297 5 509 984 6 687 0,1 % 13 735 7,3 9,2 8,1 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 11/13
Kuntajohtajakokous muistio 17/2017 1.12.2017 169 SEURAAVAT KOKOUKSET 10.00-10.15 6.10., DNA-keskustelu Hyvinvointiympäristön (HYPA ja INFRA) kehittämisohjelma TA-lousarvio2018/keskustelu (SH 25.10.) Toiminnan ja talouden raportointi 1-8/2017 Vuoden 2018 kokousaikataulu Palaute maakuntaohjelmaan 20.10., peruttu 3.11., Teppo Rantanen/Tredu Ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitys Talousarvio/päätös (SH 29.11.) Hyvinvointiympäristön (HYPA ja INFRA) kehittämisohjelma Sidosryhmäkuuleminen väylänpidon rahoitusmallit, korjausvelka 17.11., Riihimäki-Tampere tarveselvitys Kaupunkiseudun työllisyyskokeilu 1.12., Edunvalvontatyö/selvityksen käynnistäminen Kuntien strategiat ja strategiaprosessit Kuntajohtajakokouksen itsearviointi 15.12. Vetovoimaprofiilityö, työsuunnitelman hyväksyminen Raideliikenteen kilpailutus, lausunnot Vuoden 2018 kokoukset 12.1., 26.1., 9.2., 23.2., 9.3., 23.3., 6.4., 20.4., 4.5., 18.5., 1.6., 15.6., 29.6., heinäkuussa ei kokouksia 24.8., 7.9., 21.9., 5.10., 19.10., 2.11., 16.11., 30.11., 14.12. Työpajat seutuhallituksen kanssa 25.4. ja 30.5. klo 9.00-12.00 Työ- ja seminaarimatka on 26.9.-28.9.2018 12/13
Kuntajohtajakokous muistio 17/2017 1.12.2017 170 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 9.45. 13/13
INFRAPALVELUJEN TYÖRYHMÄN KOKOUS 23.11.2017 KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTAVOITTEIDEN PÄIVITTÄMINEN Työryhmä toimii kaupunkiseudun ilmastotavoitteiden päivittämisprosessissa ohjausryhmänä ja seuraa työn etenemistä jokaisessa kokouksessa sen valmistumiseen asti. Kokoukseen oli kutsuttu johtaja Jyri Seppälä SYKE:stä (Suomen ympäristökeskus) ja hän kertoi kansallisesta Hinku-foorumista, joka on vuonna 2013 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto. Se kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat. Työryhmä linjasi, että jäseneksi kannattaa hakeutua seutuna, ei yksittäisinä kuntina. Jäseneksi hakeutumisesta päätetään seudulla myöhemmin erikseen. Tässä kokouksessa merkittiin Tietotakomo/Marko Nurminen ja seututoimiston välinen hankintasopimus tiedoksi ja todettiin, että hanke etenee suunnitelman mukaan. Ilmastotavoitteet integroidaan seutustrategian ja rakennesuunnitelman toteuttamiseen ja tulevaan MAL-sopimukseen. Kasvihuonekaasupäästöjen säästöpotentiaali kohti hiilineutraalia kaupunkiseutua tullaan arvioimaan ajassa 2007-2030 ja arvioida nykyisten ja tarvittavien lisätoimenpiteiden kustannusvaikutuksia. Työn tarkoituksena on antaa tuki uusiin kuntastrategioihin sekä kytkeä se kuntien energiatehokkuussopimustyöskentelyyn ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta kuntien riskienhallintasuunnitelmiin. Vuoden loppuun mennessä käydään tavoitteiden lähetekeskustelu kaikissa seututyöryhmissä (masto, hypa, lj ja infra) ja tavoiteluonnos valmistuu helmikuun loppuun mennessä. SATAMAPALVELUJEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI Työryhmä kilpailutti avoimena kilpailutuksena Seutusatamat-kehittämisohjelman toteuttajaksi ajatellun toimintamallisuunnittelun. Tarjouksia saatiin kaksi, joiden kesken tehdään vielä valintakriteereiden mukainen arviointi. Sen perusteella päätetään, valitaanko jompi kumpi hankkeen toteuttajaksi vai keskeytetäänkö kilpailutus tässä muodossa. HYVINVOINTIYMPÄRISTÖN (HYPA, INFRA) KEHITTÄMISOHJELMA Kehittämisohjelman poikkihallinnolliset/monialaiset teemat ovat Kasvu- ja oppimisympäristöt, Osallistava toimintakulttuuri ja palveluympäristöt, Hyvinvoinnin seudulliset toimintamallit sekä Vapaa-ajan palvelut ja arkiympäristöt. Näitä teemoja toteuttamalla tuetaan uuden kunnan roolia hyvinvointiympäristön ja hyvinvointikertomuksen tietopohjan kehittämisessä seuraavan nelivuotiskauden ajan. Teemoista osa on jo talousarviossa 2018 ja osaa vielä valmistellaan poikkihallinnollisina prosesseina. Kehittämisohjelman osana on myös ns. infraspesifit teemat, jotka myös tullaan aikatauluttamaan tarkemmin vuotuisiin työohjelmiin. TALOUSARVIOTAVOITTEET VUODELLE 2018 Työryhmä kävi läpi vuoden 2018 talousarviotavoitteita infrapalvelujen näkökulmasta ja hyväksyi ne osaltaan. Seutuhallitus hyväksyy tavoitteet 29.11. ja yhtymäkokous 21.12. Käynnissä olevia ja alkavia toimenpiteitä varten vahvistettiin keväällä muodostettu kanta siitä, että nykyisiin työryhmärakenteisiin ei ole muutostarpeita, joten tilapalvelujen, yhdyskuntatekniikan ja rakennusvalvonnan asiantuntijatyöryhmien seutuyhteistyön jatkumiselle on tilaus infratyöryhmästä ja perusteet seutustrategiassa ja talousarviossa. Tarkempi työohjelma ja vuosikello 2018 valmistuvat seuraavaan kokoukseen. Kokouksessa läsnä olivat: Tietäväinen Milko (Tre), Piiparinen Pauli (Ylö), Ilkka Mikko (Kla), Jortikka Antti (Or), Korhonen Ismo (Ves), Levonmaa Tiia (Lem), Saranpää Jouni (No), Nurminen Päivi (TKS) ja Suominen Sakari (Treen Infra). Alkuvuoden kokousajat ovat 23.1., 20.2., 15.3., 17.4., 3.5. ja 12.6. Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen puh 050 463 0732
KOKOUSTIEDOTE - HYVINVOINTIPALVELUJEN TYÖRYHMÄN KOKOUS 23.11.2017 23 AJANKOHTAISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN TKS digikokeilun suunnittelun eteneminen Seutuvaraamo - kokeilun suunnittelu on edennyt mukaan otettavien tilojen/ tuotteiden kartoitukseen. Suunnittelun puitteissa on järjestetty myös workshop -tilaisuus kaupunkiseudun kuntien Timmi -järjestelmän pääkäyttäjille. Seutuvaraamoa suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä Tampereen kaupunkitilat 24/7 käyttöön - projektin kanssa. Seutuvaraamo -digikokeilun projektisuunnitelma on tarkoitus esitellä hyvinvointipalvelujen työryhmän joulukuun 14.12. pidettävässä kokouksessa. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan Seutuvaraamo -digikokeilu käynnistyy alkuvuodesta 2018. Varhaiskasvatuksen seudullinen kehitystyö Työryhmän ohjauksessa toimiva varhaiskasvatuksen ryhmä piti kehittämispäivän 9.11.2017 ja työsti varhaiskasvatuksen kustannusvertailua annettujen kehittämisehdotusten pohjalta. Kehittämispäivän ohjelman mukaisesti kuultiin myös professori Kirsti Karilan esitelmä valtakunnallisesta varhaiskasvatuksen tiekartasta sekä keskusteltiin Tampereen kaupunkiseudun varhaiskasvatuksen tiekartan sisältöehdotuksista. Hyvinvointipalvelujen työryhmä käsittelee seudullista tiekarttaa ja kuulee professori Kirsti Karilan esitelmän joulukuun kokouksessaan. 24 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TREDUN UUDISTAMINEN Työryhmä kuuli kehittämispäällikkö Sarita Mäkelän esityksen ammatillisen koulutuksen johtamisjärjestelyistä kokouksessaan. Johtamisjärjestelyt liittyvät sekä ammatillisen koulutuksen valtakunnalliseen reformiin että Tampereen kaupungin keväällä 2017 tilaamaan asiantuntijaryhmän selvitykseen. Johtamisjärjestelyistä annetun tilannekatsauksen mukaan Tampereen kaupunki on asettanut ohjausryhmän uudistumista ja henkilöstön kehittämisroolia vauhdittamaan. Tampereen seudun ammattiopiston uusi organisaatio aloittaa arvion mukaan 1.8.2018. Hyvinvointipalvelujen työryhmä päätti kutsua uuden valittavan ammatillisen koulutuksen johtajan työryhmän jäseneksi. 25 VUODEN 2017 KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN SEUDULLINEN KATSAUS Hyvinvointipalvelujen työryhmä kuuli seudullisen katsauksen vuoden 2017 kouluterveyskyselyn tuloksista. THL:n kouluterveyskysely tuottaa monipuolista seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulun käynnistä ja avun saannista. Kouluterveyskysely järjestettiin 1.3. -31.5.2017 ja siihen vastattiin sähköisesti koulupäivän aikana opettajan valvonnassa. Valtakunnalliseen kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 240 085 oppilaalta ja opiskelijalta. Vuoden 2017 kyselyyn osallistuivat perusopetuksen 8. ja 9. vuosiluokan lisäksi myös nuoremmat, 4. ja 5. vuosiluokan oppilaat sekä heidän vanhempansa. Kysely toteutettiin perinteiseen tapaan myös lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoille sekä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat maksuttomasti saatavilla sähköisestä raportointijärjestelmästä https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia koko maan, AVI-alueiden, maakuntien ja kuntien osalta. Seudullinen yhteenveto oli laadittu seutuyksikön toimesta.
26 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN OPETUSALAN KEHITTÄMISPALVELU OSAKKEEN TOIMINTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Työryhmä hyväksyi Tampereen kaupunkiseudun osaamisen kehittämispalvelun vuoden 2018 toimintasuunnitelman. Opetusalan seudullinen osaamisen kehittämispalvelu (OSAKE) tuottaa kunnille strategisia tavoitteita tukevia ja tarvelähtöisiä kehittämisen palveluita. Toimintamallin missiona on Tampereen kaupunkiseudun opetusalan henkilöstön osaamisen strateginen kehittäminen ja sen kohderyhminä ovat seudun kahdeksan kunnan perusopetuksen, varhaiskasvatuksen sekä lukiokoulutuksen henkilöstö ja esimiehet. Palvelua hallinnoi Tampereen kaupungin Kasvatus- ja opetuspalvelut, joka laskuttaa kuntia koon suhteessa sopimuksen mukaisesti. Vuoden 2018 suunnitelman mukaan toiminta on vakiintunutta. Osake tukee osaltaan seutustrategiaa ja suunnitelmissa on huomioitu seudullinen hyvinvointiympäristön kehittämisohjelma. Osakkeen toiminnan painopisteinä vuonna 2018 ovat muun muassa toimintamallin tunnettuuden lisääminen seudun ja valtakunnan tasolla sekä osaamisen kehittämisen prosessien kehittäminen työssä oppimisen suuntaan. Vuoden 2018 talousarviossa on huomioitu vuonna 2016 tehty uudistus, jossa varhaiskasvatus otettiin toimintamallin piiriin, ja joka on tarkoittanut tuotettavien koulutuspalveluiden määrän nousemista 3000:een. Lisätietoja Osake -toimintamallista: koordinaattori Marko Lahtinen p. 040 800 4000. Kokouksessa olivat läsnä: Asiantuntijoina kuultiin: Kuosmanen, Taru johtaja Tampere, pj Lehtinen, Nina sivistysjohtaja Lempäälä, vpj. Järvelä, Kristiina kasvatus- ja opetusjohtaja Tampere Hursti, Matti sivistysjohtaja Ylöjärvi Aalto-Ropo, Anni varhaiskasvatuksen johtaja Kangasala Suonio, Jorma lukiokoulutuksen johtaja Tampere Rönnholm, Harri hyvinvointijohtaja Pirkkala Saatsi, Tero vapaa-aikapäällikkö Pirkkala Seppänen, Mika sivistysjohtaja Vesilahti Tirronen, Anniina avopalvelujohtaja Tampere Helimo, Matti henkilöstön edustaja Kangasala Häikiö, Liisa professori Tampereen yliopisto Mäkelä, Niila tietohallintokoordinaattori Tampere Ojala, Marko vapaa-aikajohtaja Nokia Mäkinen, Maija hyvinvointikoordinaattori Kangasala Kankkonen, Satu kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Mäkelä, Sarita kehittämispäällikkö Tampere ( 24) Wiss, Kirsi asiantuntija THL ( 25) Lisätietoja: kehittämispäällikkö Satu Kankkonen 040 588 1902, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi
Tampere 31.10.2017 Hallituksen puheenjohtaja Harri Sailas Toimitusjohtaja Kari Savolainen Finavia Tampereen lentoaseman kehitys Tampereen lentoasema omaa useita vahvoja kasvutekijöitä, joiden ansiosta asema on ja tulee olemaan jatkossakin erottamaton osa Suomen toiseksi suurimman kaupunkikeskittymän toimintaa. Tampereen seudun kunnat ovat panostaneet kolme miljoonaa euroa lentoliikenteen kehitysohjelmaan ja tuloksia on myös syntynyt. Seutu tulee investoimaan jatkossa voimakkaasti liikenteen ohella myös lentoaseman saavutettavuuteen. Parhaillaan Tampereelle rakentuu light rail -verkko, joka seuraavissa vaiheissa on mahdollista ulottaa Pirkkalaan. Lisäksi Pirkkalan maankäyttösuunnittelu on huomioinut lentoaseman laajentamisen mahdollisuudet sekä logistiikkatoiminnan kehityksen omassa kaavoituksessaan. Lentoasema tarjoaa mahdollisuudet kaupallisen liikenteen lisäksi myös merkittävään ilmailun koulutustoimintaan sekä logistiikkakeskittymään. Näistä ensimmäinen on jo toteutettu Patrian ja Tredun toimesta. Jälkimmäisen toteutusmallia tutkitaan parhaillaan. Logistiikan kehittyminen edellyttää riittävää infrastruktuuria sekä kiitoteissä että muualla lentoaseman yhteydessä. Finavian on määrä toteuttaa investointiohjelmansa mukainen remontti Tampereen lentoasemalla ensi kesänä. Tampereen seutu vetoaa Finaviaan, jotta suunnittelussa otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti pidemmän tähtäimen elinkeinopoliittiset tavoitteet ja tehdään niiden mukainen perusparannus, joka on eriteltynä oheisessa esityksessä. Tampereen seudun vientiteollisuus on koko maalle merkityksellinen tekijä, joka edellyttää vahvoja yhteyksiä kotikentältä maailmalle. Tampereen fuusioituvat yliopistot muodostavat 2019 alkaen noin 36 000 opiskelijan yliopiston, jossa tehdään maailmanluokan tutkimusta vahvassa yritysyhteistyössä. Muiden muassa nämä kansainvälisen liikenteen generaattorit hyödyntävät päivittäin sekä Tampereen että Helsinki-Vantaan lentoasemien palvelutarjontaa. Finnairin klo 7:00 aamukoneella Helsinki-Vantaalta Eurooppaan palaveriin matkustava valitsee mieluusti lähdön Pirkkalasta, jolloin herätys on 4:30. Jos lentomatkaa alkaa vasta Vantaalta edellyttää se tamperelaiselle ylimääräistä yötä matkalla tai vastaavasti herätystä jo klo 2:00. Tampereen lentoasema on houkutteleva lähikenttä myös naapurimaakunnille, joilla oman lentoaseman palvelutarjonta on rajoitetumpi ja ajomatka Helsinki-Vantaalle on vähintään kolme tuntia, usein enemmän. Esimerkiksi Porista Tampereen lentoasemalle ajomatka on vain noin 1h15min ja asemalla tarvitsee olla vain 45 minuuttia ennen lentoa. Aamu- ja iltakoneisiin on mahdollista järjestää Shuttle-kuljetus Porin keskustasta. Erityisesti light rail verkon ulottuminen lentoasemalle asti tarjoaa tulevaisuudessa erittäin sujuvan matkaketjun myös esimerkiksi keskisuomalaisille ja eteläpohjalaisille lentomatkustajille. Tampereen lentoasemalle on siten suuri potentiaali toimia läntisen Sisä-Suomen kotikenttänä!
Tampere 31.10.2017 Suomen matkailu on kovassa kasvussa, eikä Tampere ole tässä poikkeus. Lomaliikenteen kysyntä Tampereen lentoasemalta on ennätyksellistä ja seudulle ulkomailta suuntautuva matkailu on keskimäärin yli 40 % kasvussa vuoden takaiseen verrattuna. Kasvun tekijöitä nyt ja tulevaisuudessa ovat esimerkiksi globaalia kiinnostusta herättänyt Muumimuseo sekä ydinkeskustaan rakentuva Suomen suurin monitoimiareena, joka isännöi mm. jääkiekon MM-kilpailut 2022. Ensi kesänä järjestettäviin yleisurheilun alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuihin tulee osallistujia noin 160 eri maasta, mikä tekee siitä kansainvälisimmän urheilutapahtuman maailmassa ensi vuonna talviolympialaiset mukaan lukien. Tampereen seutu on valmis investoimaan lentoasemaansa ja sen yhteyksiin esitetyllä tavalla ja pyytää Finaviaa tekemään osaltaan investointipäätöksen tarvittavista perusparannuksista. Ystävällisin terveisin TAMPEREEN KAUPUNKI PIRKKALAN KUNTA Lauri Lyly pormestari Marko Jarva pormestari
Tampereen lentoaseman kehitys Finavian hallitus Tampere 30.10.2017
Tampereen lentokentän kasvutekijät Lentoaseman palvelutaso kuluttajille hyvä ja operaattoreiden käyttöaste korkea Lentoaseman ekosysteemi moninaistuu, matkaketjut kasvattavat markkinaa Pirkanmaa on teollisuuden maakunta, jossa mm. Euroopan johtava keskittymä älykkäiden liikkuvien koneiden valmistusta ja vientiä. Nämä yritykset tarvitsevat vahvat kansainväliset yhteydet Tampereen lentoaseman yhteydessä on merkittävä kasvualusta logistiikalle Matkailun kysyntä ja tarjonta kasvussa. Lomalentoja kohtaan ennätyksellinen kysyntä ja vastaavasti Inbound-matkailu suurimmilta kohdemarkkinoilta (CN, GBR, GER, JPN, RUS, SWE) keskimäärin yli 40 % kasvussa vuoden takaiseen. Haaste: Tampereen lentoaseman infrastruktuuriin tarvitaan riittävä perusparannus kentän kasvun ja monipuolistumisen toteutumiseksi
45000 TMP:n täyttöasteet erinomaisella tasolla Y2017 - kuljetetut matkustajat vs. istuinpaikkatarjonta, LF% [Source: OAG] 100% 40000 94% 95% 35000 30000 88% 84% 83% 83% 83% 87% 88% *) 90% 85% 25000 80% 75% 20000 70% 15000 65% 10000 60% 5000 55% 0 JAN FEB MAR APR MAY JUN JUL AUG SEP OCT NOV DEC 50% Carried pax Available seats LF% *) Elokuu matkustajaluvut ei varmistettuja 10/2017
160000 146853 140000 120000 107730 100000 100086 97276 96936 96264 80000 60000 49526 47928 61270 54260 40000 20000 22869 24381 16936 0 0 0 0 Ryanair Finnair SAS airbaltic 2014 2015 2016 2017 Departing seats per airline
Lentoaseman ekosysteemi moninaistuu Kaupallinen liikenne kasvussa ja moninaistunut AirBalticin reittiavauksen myötä. Tampereen seudun kunnat osallistuvat liikenteen kehittämiseen yli 3 miljoonan euron suuruisella ohjelmalla. Sotilasilmailu ja erityisesti Puolustusvoimien logistiikka on TMP:n avainasiakas. Punainen ristin logistiikkakeskus lennättää katastrofiapua maailman kriisialueille. Patria ja Tredu perustaneet uuden ilmailualan koulutuskeskuksen, jolla on kansainvälistäkin vetovoimaa. Tampereella on voimakkaasti kasvava turvallisuusalan klusteri, jonka muodostavat mm. Puolustusvoimien tutkimuskeskus, VTT sekä lukuisat yritykset. Tampereelle rakentuva light rail verkko mahdollistaa tulevaisuudessa raideyhteyden lentoasemalle.
Matkaketjut Tampereen kautta Tampereen kaupungissa asuu vuonna 2030 vähintään 300 000 ihmistä ja maakunnassa noin kaksinkertainen määrä, jotka takaavat Tampereen lentoasemalle asiakasvirran. Tampereen lentoasema on houkutteleva lähikenttä myös naapurimaakunnille, joilla oman lentoaseman palvelutarjonta on rajoitetumpi ja ajomatka Helsinki- Vantaalle yli 3 tuntia. Tampere markkinoi yhteyksiä ylimaakunnallisesti. Esimerkiksi Porista Tampereen lentoasemalle on vain noin 1h15min ajomatka. Aamu- ja iltakoneisiin on mahdollista järjestää Shuttle-kuljetus Porin keskustasta. Erityisesti light rail verkon ulottuminen lentoasemalle asti tarjoaa tulevaisuudessa erittäin sujuvan matkaketjun myös esimerkiksi keskisuomalaisille ja eteläpohjalaisille lentomatkustajille. TMP nykyiselläänkin hyvin saavutettavissa.
Mm. Euroopan tihein keskittymä älykkäiden liikkuvien koneiden valmistusta tarvitsee hyvät kansainväliset yhteydet. Klusterin vuotuinen liikevaihto on useita miljardeja euroja. Teollisuuden vienti seudulta 6,7 % kasvussa viime vuodesta, työttömyys laskenut yli 20 %.
Outbound ja Inbound matkailun kysyntä kasvussa
Lomalentovalikoima suurimmillaan TMP:n lähihistoriassa Outbound lomalennot tällä hetkellä: Matka-Vekan lentosarja, useita kohteita: Teneriffa, TUI (loka-huhtikuu) Gran Canaria, TUI (loka-huhtikuu) Varna, Golf Unlimited (huhti ja lokakuu) Malaga, Viajes Meriatur (lokakuu) La Palma, Matka-Vekka (lokakuu) Antalya, TUI (kesäkausi2018) Rhodos, TUI (kesäkausi2018) Lisäksi Puolustusvoimien (KFOR) joukkojenkuljetuslennot tilauslentoina joka viikko Y2017 arviolta 20 000 istuinta noin 18 500 matkustajaa *) Costa del Sol (Malaga) La Palma Gran Canaria Lanzarote Ras al Khaimah Teneriffa Azorit Rodos Kreeta Barcelona Algarve Costa del Sol (Malaga) (lokakuu-17) (lokakuu-17) (helmikuu-18) (maaliskuu-18) (maaliskuu-18) (maaliskuu-18) (maaliskuu-18) (huhtikuu-18) (huhtikuu-18) (huhtikuu-18) (huhtikuu-18) (toukokuu-18) *) Arvio. Oneway yhdensuuntaista matkustajaa, saapuvat & lähtevät
Lentoliikenteen suuri kysyntä Tampereelta noteerataan kansainvälisesti (anna.aero 10/2017)
Matkailumarkkinoinnin saavuttama kansainvälinen näkyvyys 2017 102 pressi- ja vaikuttajavierasta 84 matkanjärjestäjä- ja kokousjärjestäjävierasta 7 digikampanjaa kotimaassa ja ulkomailla (Saksa, Ruotsi, UK, Venäjä) Visit Finlandin kanssa kampanjat Japanissa, Koreassa ja Kiinassa Yhteensä tavoitettu 190 000 000 kontaktia Muumimuseo on lyhyessä ajassa saavuttanut suuren kansainvälisen suosion. Museossa käy noin 1000 vierasta päivässä, mikä on enemmän kuin esimerkiksi Ateneumissa ja Kiasmassa. Brittiläinen The Independent - lehti (11.7.2017) nosti artikkelissaan Muumimuseon Suomen kiinnostavimmaksi kohteeksi.
Majoituslukujen kasvu Tampereella 2017 100 92,0 80 60 43,2 37,1 40 20 19,7 8 0 China Sweden Russia Germany United Kingdom Elokuu 2017, kasvu % (vrt. 2016) 54,7 Japan Source: Tilastokeskus
Maailmanluokan elämysareena ja Kansi (2017-2021) tilat 14 000 hengen kongressi- ja konserttielämyksille jääkiekkoareena, jonne mahtuu 12 000 katsojaa jopa miljoona vuosittaista tapahtumakävijää areenaan myös mm. RAY:n Casino ja Lapland-hotelli
Tulevia urheilun suurtapahtumia IIHF Ice Hockey World Championships 2022 48th EKF Junior & Cadet U21 European Karate Championships 2021 Taido EM 2019 EDSO 5th European Futsal Championships 2018 IAAF World U20 Championships 2018 ulkomaisia kävijöitä yhteensä n. 5000, 160 eri maasta LEN European Junior Swimming Championships 2018 Suomi-Ruotsi-maaottelu 2018 Junior Wrestling World Championships 2017 Jalkapallon A-maajoukkueen karsintaotteluita 2017 Näihin tapahtumiin tullaan vain lentäen!
Investointitarpeet ja vaiheistettu ehdotus
Investointitarpeet Tunnistettu mahdollisuus logistiikkakeskittymän rakentamiselle yhdessä ilmailualan koulutuskeskuksen tuomien liikennemäärien kanssa ovat luoneet tarpeen Tampereen lentoaseman infrastruktuurin parannukselle. Lentokentän kiitotien pinnoitustyö suunniteltu toteutettavaksi ensi kesänä. Alue esittää laajempaa perusparannusta samassa yhteydessä vastaamaan lentoliikenteen kysynnän kasvuun ja kehityssuunnitelmaan. Kirjataan lentoaseman kehitykselle pitkän aikajänteen työsuunnitelma, joka toteutetaan vaiheittain. Tampereella on hyvä mahdollisuus toimia Helsinki-Vantaan ensisijaisena varakenttänä sen lisäksi, että operointivarmuus Tampereelle parantuisi infrastruktuurin peruskorjauksen myötä.
Vaiheistettu investointiehdotus Ensimmäinen vaihe sisältää rullaustiet kiitotien molempiin päihin, kiitotien ja asematason kantavuuden parantamisen, sekä samalla päällysteen avaamisella, toimet lentoaseman operaatiokategorian nostoon (CAT-II), mm. kiitotien keskilinjavalot. Asematason tilanlaajennus (horisontaalinen) mm. lentokoneiden parkkitilojen lisääminen. Asematason polttoaine putkitus (smart/green airport concept) asematason kantavuuden ja laajennustyön yhteydessä. De-icing pesupaikat ehdotetaan sijoitettavaksi rullaustien varrelle lähelle kiitotien päätyjä. Toisessa vaiheessa rakennettaisiin ILS lähestymisjärjestelmä myös kiitotien toiseen (06) päähän, jolloin Tampere voisi pystyä tarjoamaan huonon sään lähestymiset molempiin suuntiin kiitotietä. Tämä lisää turvallisuutta ja operointivarmuutta kaikissa sääolosuhteissa. Tavoite liikennekategoria nostolle (CAT-II) vuoteen 2020 mennessä. Tekniset työt jo vaiheessa 1. Kolmas vaihe kiitotien leventäminen/pidentäminen tulisi tarkastella samassa yhteydessä sekä kirjata suunnitelmaan mm. tulevaisuuden logistiikkatoimintaa ajatellen. Toteutusvaihe +6/8 vuotta.
Tampere-Pirkkalalle tämä tarkoittaa mahdollisuutta: Ottaa vastaan monipuolisempaa liikennettä ja kasvaa merkittävänä monitoimikenttänä. Kehittää alueen elinkeinoelämää monipuolisemmin lentokenttä paremmin hyödyntäen. Kehittää alueellista logistiikkatoimintaa myös ilmaliikenteen osalta. Toimia sekä Finnairin kuin myös muiden isojen koneiden (A350/A330/B747) ensisijaisena varakenttänä sekä operaatiopisteenä. Laajamittaisen ilmailun ja muun lentokoulutustoiminnan kehittämiseen. Lennoston toiminnan kehittämiseen. Huoltovarmuus ja poikkeusolotoiminnan varmistamiseen ja sen edelleen kehittämiseen sekä säilyttämiseen. Finavian lentoasemaverkoston vahvistaminen ja monipuolistuminen. Operatiivisen toimintavarmuuden ja kentän monipuolisen toiminnan lisääminen.
Lisätietoja: Marja Aalto +358406319211 Harri Ojala +358407623784 etunimi.sukunimi@businesstampere.com