VUOSIKERTOMUS 2017
1. PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Autonrengasliiton 73. toimintavuosi on takana. Tavoitteenamme on ollut tuottaa istölle korkeatasoista palvelua ja tiedonvälitystä toimialasta sekä edistää liikenneturvallisuutta. Tähän tavoitteeseen on päästy yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa. Jatkuvaa keskustelua on käyty sekä toimialan kannattavuudesta, että uusien jakelukanavien kasvun vaikutuksista. Toisaalta ajoneuvojen teknisestä kehityksestä johtuen, erikoisosaamisen tärkeys tulee jatkossa korostumaan edelleen. Suomen vanha autokanta hidastaa toki tätä kehitystä, mutta väistämätön tosiasia on, että nykyautojen ajonhallintajärjestelmät vaativat myös ajoneuvon rengastukselta enemmän. Yleinen taloudellinen tilanne toi markkinoille omat haasteensa, jotka olivat yhtenä merkittävänä syynä toimialan henkilöautojen renkaiden myyntien jyrkälle laskulle heti alkuvuodesta. Raskaan kaluston renkaiden kiinailmiö näkyi kyllä uusien renkaiden myynnissä, mutta laski vastaavasti pinnoituksien määrää. Loppuvuotta kohden tilanne hieman parani etenkin talvirenkaiden osalta, joka osaltaan loi varovaisen optimistiset odotukset kuluvalle vuodelle. Tieliikennelain kokonaisuudistuksen valmistelun tavoitteena oli saada laki esittelyyn vuoden 2017 aikana. Lakiluonnos oli alkukeväästä lausuntokierroksella ja tuolloin myös rengastoimialan tekninen foorumi antoi oman lausuntonsa. Muutoksessa pidettiin hyvänä sitä, että talvirenkaiden käyttöpakko laajenee marraskuulle ja maaliskuulle. Ongelmaksi nähtiin keliin sidottu pakko, joka tuo haasteita kelin määrittelyn osalta etenkin kuluttajalle, mutta myös virkavallalle valvonnan osalta. Tästä syystä tekninen foorumi esitti yhdistelmää, jossa marras- ja maaliskuussa olisi keliin sidottu pakko ja nykymallin mukainen kalenteriin sidottu käyttöpakko säilytettäisiin. Hallituksen esitys eduskunnalle laista annettiin 23.11.2017. Keskustelu jatkuu tämän jälkeen poliittisella tasolla vielä jonkin aikaa, joka toisaalta mahdollistaa meille vaikuttamisen lain lopulliseen sisältöön. Rengasratsia on ollut kiistatta yksi toimialan suurimmista ponnistuksista. Viime syksynä järjestettiin rengasratsia tiedotuskampanjan muodossa. Tämä tarkoitti, että neuvontahenkisiä ratsioita järjestettiin kymmenellä eri paikkakunnalla. Tavoitteena oli saada tuloksia tiedottamisen tueksi sekä seurata renkaiden kuntokehitystä normaalia ratsiaa pienemmällä otannalla. Kevään liittokokouksessa vaihdettiin myös Rengasratsia kampanjan vetovastuuta. Risto Keskiruokanen on alusta saakka ollut luomassa ja kehittämässä kampanjaa. Iso kiitos Ristolle kahden vuosikymmenen työstä kampanjan hyväksi. Uusia tuulia kampanjaan tuo nyt Hannu Lintala. Rengasratsia on ollut turvallisuuskampanja, jonka kantavana voimana toteutuksessa on ollut saumaton yhteistyö Poliisin, Liikenneturvan ja Autonrengasliiton välillä. Tätä yhteistyötä myös Hannu korosti kampanjan avauksessaan. Autonrengasliitto on tavoitteidensa mukaisesti panostanut vahvasti työturvallisuuden lisäämiseen toimialalla. Yli kymmenen vuotta jatkunut työturvallisuuskorttikoulutus on perehdyttänyt projektin aikana 1566 henkilöä toimimaan turvallisesti alan töissä. Yksi koulutuksen merkittävimmistä teemoista on ollut tietoisuuden nostaminen johtamisen merkityksestä työturvallisuudesta puhuttaessa. Mikään asia ei parane itsestään, vaan se vaatii selkeitä ohjeistuksia ja niiden noudattamisen valvontaa. Vuoden lopulla käynnistettiin liittokohtaiset työehtosopimusneuvottelut. Haastavassa markkinatilanteessa neuvottelujen tavoitteena oli saada aikaan työaikajoustoja, jotka vastaisivat tämän päivän yhteiskunnan vaatimuksia. Molempia osapuolia tyydyttävä neuvottelutulos Teollisuusliitto ry:n kanssa saavutettiin 10.1.2018. Kohti syvempiä uria Jarmo Nuora 2. AUTONRENGASLIITTO RY Autonrengasliitto ry:n tehtävänä on rengasliikkeiden ja rengaspinnoitusyritysten elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvonta. Autonrengasliitto ry on Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (Palta) ja kuuluu sitä kautta Elinkeinoelämän keskusliittoon (EK). Autonrengasliitto on enä Liikenneturvassa ja omistaa palveluyhtiö ARL-palvelu Oy:n, joka on osakkaana Suomen Rengaskierrätys Oy:ssä. Kansainväliset yhteytensä liitto hoitaa ensisijassa pohjoismaiden rengasalan järjestöjen Nordiska Däckrådetin, eurooppalaisen toimialajärjestön Bipaverin (International Federation of National Associations of Tyre Specialists and Retreaders) sekä pohjoismaiden rengasalan teknisen järjestön STRO:n (The Scandinavian Tire & Rim Organization) kautta. Autonrengasliiton yritykset harjoittavat renkaiden ja vanteiden vähittäis- ja tukkukauppaa, tarvikekauppaa, renkaiden pinnoitus-, huolto-, korjaus- ja asennustoimintaa sekä renkaiden vientiä ja tuontia. 1
3. HALLINTO 3.1. Hallitus Puheenjohtaja Toimitusjohtaja Jarmo Nuora Varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja Carl Segercrantz Jäsenet Toimitusjohtaja Sami Horto Toimitusjohtaja Juhani Huhtanen Toimitusjohtaja Roope Kemppainen Toimitusjohtaja Timo Kärkkäinen Toimitusjohtaja Jukka Kärnä Toimitusjohtaja Jyrki Larvanto Toimitusjohtaja Pentti Määttä Toimitusjohtaja Johanna Rantala Toimitusjohtaja Ville Ruokanen Toimitusjohtaja Jari Silfverberg Toimitusjohtaja Teemu Tuuri Toimitusjohtaja Teija Vekka-Pirhonen Hallitus kokoontui kertomusvuonna yhteensä 7 kertaa. 3.2. Toiminnantarkastajat Varsinaisiksi toiminnantarkastajiksi tarkastamaan vuoden 2017 tilejä ja hallintoa valittiin liittokokouksessa Lotta Willberg ja Ben Wickström sekä varatoiminnantarkastajiksi Timo Laukkanen ja Juha Vesikko. 3.3. Liiton edustus eräissä elimissä Suomen Rengaskierrätys Oy, hallitus Jarmo Nuora varapuheenjohtaja Jukka Kärnä Johanna Rantala vara Jari Silfverberg vara ARL-palvelu Oy, hallitus Pentti Määttä Juhani Huhtanen Timo Kärkkäinen Johanna Rantala Teija Vekka-Pirhonen puheenjohtaja Elinkeinoelämän keskusliitto EK, edustajisto Jarmo Nuora Kumi- ja autonrengasalan työalatoimikunta Erkki Salmivalli Satu von Bagh Nordiska Däckrådet Pentti Määttä Östen Brännäs BIPAVER Jukka Lankolainen varapuheenjohtaja 3.4. Liittokokous 11.3.2017 Liittokokous pidettiin 11.3.2017 klo 11.00 Scandic Rosendahlissa Tampereella. Kokouksessa oli edustettuna 16 yritystä ja 2 yhteistyöyritystä. Liittokokouksessa oli yhteensä 25 henkilöä. Liittokokouspäivän eri tilaisuuksiin osallistui yhteensä 102 henkilöä. Kokouksessa esitettiin vuosikertomus, vahvistettiin tilinpäätös 31.12.2016 ja myönnettiin tilivelvollisille vastuuvapaus kyseiseltä tilikaudelta. Jäsenmaksut säilyivät ennallaan. Talousarvio ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin sellaisenaan. Kokouksen puheenjohtajana toimi liiton puheenjohtaja Jarmo Nuora. Todettiin, että Jarmo Nuora on liittokokouksessa 12.3.2016 valittu liiton puheenjohtajaksi liittokokousten väliseksi kaksivuotiskaudeksi 2016 2018. Kokouksessa todettiin puheenjohtajan kaksivuotiskauden jälkimmäisen vuoden alkaneen. Uusiksi iksi hallitukseen valittiin toimitusjohtaja Juhani Huhtanen JH-Rengas Ky:stä ja toimitusjohtaja Teija Vekka-Pirhonen Rengas-Vekka Oy:stä. Liittokokouksen jälkeen pidettiin hallituksen järjestäytymiskokous, jossa liiton varapuheenjohtajaksi valittiin Carl Segercrantz. Lisäksi kokouksessa päätettiin hallitustyön organisoinnista. 3.5. Liittokokousseminaari Turvallisuutta Teille Liittokokouksen jälkeen pidettiin klo 13.00 alkaen seminaari teemalla Turvallisuutta Teille. Avauspuheenvuorossaan liiton puheenjohtaja Jarmo Nuora käsitteli liiton organisaatiota 2017, myynti- ja pinnoitustilastojen sekä pinnoitusten keskihintaindeksin ja rengashintaindeksin kehityslukuja. Tekninen päällikkö Kai Niemi Bridgestone Finland Oy:stä käsitteli hallituksen esitysluonnosta tieliikennelaiksi 15.2.2017 renkaiden käyttösäännösehdotuksien osalta otsikolla Talvirenkaat kalenterin ja kelin mukaan ja liiton puheenjohtaja Jarmo Nuora esitteli sadekelitestejä 2016. Yli-insinööri Timo Repo Opetushallituksesta selvitti ammatillisen koulutuksen uudistussuunnitelmia ja niiden vaikutuksia rengasalaan otsikolla Rengasala ja ammattikoulutuksen muutokset. Koulutussuunnittelija Mika Nyberg Työterveyslaitokselta käsitteli ergonomiakysymyksiä otsikolla Rengasalan ergonomia ja kampanjapäällikkö Risto Keskiruokanen Lapin Kumi Oy:stä rengasratsiakampanjaa otsikolla Rengasratsia 2016 ja 2017. Rengasratsiakampanjan luoja Risto Keskiruokanen ilmoitti seminaarissa, että hänen on 20 vuoden jälkeen aika siirtyä sivuun rengasratsian kampanjapäällikön tehtävästä eikä hän siten enää jatka kampanjapäällikkönä vuonna 2017. 2
Autonrengasliitto kiittää Risto Keskiruokasta rengasratsian ja koko rengastoimialan hyväksi tehdystä erittäin ansiokkaasta ja arvokkaasta työstä kampanjapäällikkönä. Risto Keskiruokanen Uudeksi kampanjapäälliköksi nimettiin toimitusjohtaja Hannu Lintala Seinäjoen Rengaskeskus Oy:stä. Hannu Lintala 3.6. Liiton organisaatio 2017 Liiton toiminta on vuodesta 1993 perustunut liiton hallituksessa 18.11.1992 tehtyihin linjauksiin. Silloin päätetty toimintatapa on mm. merkinnyt, että hallituksen et ovat osallistuneet yhdessä liiton toimiston kanssa operatiiviseen edunvalvontatoimintaan sekä sitä, että järjestötyö ja yritysten väliset intressiristiriidat on pidetty erillään toisistaan. Tätä toimintatapaa on jatkettu. Liiton hallitus työskenteli kertomusvuonna puheenjohtaja Jarmo Nuoran johdolla kolmessa päätyöryhmässä; istö, rengasmarkkinat (elinkeinopoliittinen edunvalvonta) ja työmarkkinat (työmarkkinapoliittinen edunvalvonta). Työryhmiin kuului myös hallituksen ulkopuolisia henkilöitä. Jäsenistö -työryhmän puheenjohtajana toimi Pentti Määttä ja sen inä olivat Juhani Huhtanen, Timo Kärkkäinen, Teija Vekka-Pirhonen ja Johanna Rantala. Työryhmän vastuualueeseen kuului myös ARL - palvelu Oy:n hallinto. Yhtiön toimitusjohtaja on Östen Brännäs. Jukka Kärnä toimi rengasmarkkinat -työryhmän puheenjohtajana. Työryhmän inä Roope Kemppainen, Jyrki Larvanto, Jari Silfverberg, Hannu Lintala (Rengasratsia), Jukka Lankolainen (pinnoitus, Bipaver) ja Juha Mustakangas (tekniset asiat). Työmarkkinat -työryhmän puheenjohtajana oli Carl Segercrantz. Jäseninä olivat Sami Horto, Teemu Tuuri, Ville Ruokanen ja Erkki Salmivalli (työturvallisuus). Jukka Lankolainen, Erkki Salmivalli, Juha Mustakangas ja Hannu Lintala eivät olleet hallituksen iä. He osallistuivat omien vastuualueidensa asioiden käsittelyyn. Organisaatioon kuuluivat lisäksi pinnoitus- ja koulutustyöryhmät. Pinnoitustyöryhmään kuuluivat Roope Kemppainen, Kari Hyppönen, Markku Haavisto, Jukka Lankolainen ja Teppo Vekka. Koulutustyöryhmään Petri Asikainen, Jarmo Nuora, Heli Kangasniemi, Sami Horto, Mikko Huhtala ja Timo Kärkkäinen. Liiton asiamiehenä toimi varatuomari Östen Brännäs ja assistenttina Niina Korpi. Työehtokysymyksiä asiamiehen ohella on hoitanut varatuomari Antti Kujala ja liiton hallintoasioita hoiti Pauliina Dockery. Balance- Team Oy on vastannut taloushallinnosta, jota on hoitanut Laura Kaihua-McEwan. 3.7. ARL 2017 -kehitysohjelma Liiton kehitysohjelmassa ARL 2017 on määritelty vuosittaiset kehitysaskeleet 2014 2016 sekä tavoitetila vuonna 2017 päätyöryhmien sekä koko liiton toiminnan osalta. Työryhmien vastuualueet: Jäsenistö Jäsenhankinta, vuosikokous, kumppanuusfoorumi ja sidosryhmäsuhteet; Talous ja ARL - palvelu Oy, järjestöasiat ja kehitysohjelma; Viestintä, rengasfoorumi, kotisivut ja asiantuntijafoorumi, asiakirjat; ARL - brändi, asiantuntijaliikkeet, kuluttajatutkimus, Nordiska Däckrådet; Työmarkkinat Työnantaja-asiat ja työnormit, työvoima-asiat, palkkaus ja palkkatilastot; Työsuhde- ja työehtosopimusasiat, asiakirjamallit ja lomakkeet; Ammatillinen koulutus, koulutustyöryhmä ja opettajafoorumi; Työturvallisuus, rengasturvallisuuskorttikoulutus ja kehitysohjelma; Rengasmarkkinat Elinkeinoasiat, ajoneuvo- ja rengasnormit, markkinatilastot, lausunnot; Rengasratsia, kesärengastutkimus sekä muut kampanjat ja tutkimukset; Pinnoitus, pinnoitustyöryhmä, Bipaver, ympäristöasiat ja julkaisutoiminta; Tekniset asiat, tekninen foorumi, STRO ja kehitysohjelma; Liiton toiminnan tavoitetila vuonna 2017 Jäsenten yhteistoimintaa ja toimintaedellytyksiä on kehitetty työnantaja- ja elinkeinoasioissa; 3
Liitolla ja toimialalla on painoarvoa kansallisesti ja kansainvälisesti; Asiantuntijaliikkeen toimintamalli on käytössä; Rengasalan erikoisliikkeiden markkinaosuuden säilyttäminen; Ammattia ja osaamista arvostetaan sisäisesti ja ulkoisesti; Liikenneturvallisuutta on edistetty tiedotus- ja turvallisuuskampanjoiden avulla; Palvelu- ja tuotantotoiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset työehdot työehtosopimuksissa; Työturvallisuustaso on nostettu yrityksissä; ARL 2017 -kehitysohjelma on liiton seitsemäs. Ensimmäinen kehitysohjelma ARL 2002 tehtiin vuonna 1998. 3.8. Palvelualojen työnantajat PALTA ry Autonrengasliitto ry on Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n. Palta on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toiseksi suurin liitto. Paltan istöön kuuluu noin 1900 yritystä ja yhteisöä ja niiden palveluksessa työskentelee noin 200 000 henkilöä. Palta on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. Elinkeinopolitiikan yksikköä johtaa liiton toimitusjohtaja Riitta Varpe ja työmarkkinat yksikköä varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto. Liiton solmimat 150 työehtosopimusta on jaettu neljään toimialaryhmään, jotka ovat logistiikkapalvelut, viestintä-, kulttuuri- ja tekniset palvelut, yritys- ja asiantuntijapalvelut sekä finanssi- ja erityispalvelut. Autonrengasliitto ry yrityksineen kuuluu logistiikan toimialaryhmään, jota johtaa apulaisjohtaja Kaj Schmidt. 4. JÄSENISTÖ -TYÖRYHMÄ Jäsenistö -työryhmän vastuualueeseen kuuluvat mm. istöön, talouteen, viestintään ja kuluttaja-asioihin liittyvät kysymykset. Työryhmän puheenjohtajana oli toimitusjohtaja Pentti Määttä. Autonrengasliiton elinkeinopoliittisena tehtävänä on edistää rengasliikkeiden ja rengaspinnoitusyritysten toimintaedellytyksiä vaikuttamalla lainsäädäntöön ja määräyksiin, edistämällä yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta, nostamalla alan arvostusta ja tuottamalla ille välineitä toiminnan kehittämiseen. Lisäksi liitto edistää tensä välistä yhteistoimintaa. Autonrengasliiton työmarkkinapoliittisena tehtävänä on työrauhan turvaaminen rengasalalla. Se solmii alan työehtosopimuksen ja pyrkii luomaan palvelu- ja tuotantotoiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia työsuhteen ehtoja, edistämään paikallista sopimustoimintaa ja toimialan ammatillista koulutusta sekä nostamaan työturvallisuustasoa yrityksissä. Liitto tukee iään työtaistelun uhatessa ja sen kestäessä. 4.2. Varsinaiset et Liiton yritysten lukumäärä 31.12.2017 oli 66 ja toimipaikkojen lukumäärä 260. Jäsenyritykset edustavat yli 70 % Suomen rengasmarkkinoista ja niiden palveluksessa oli vuonna 2017 noin 1 600 henkilöä. Jäseneksi on kertomusvuoden aikana liittynyt Vammalan Rengaspalvelu Oy, Oy K.Lytz Ab ja VOK Ähtärin Varaosa Ky. Kertomusvuoden aikana on kartoitettu potentiaalia ja luotu yhteyksiä ehdokkaisiin rengasalan järjestäytymisasteen nostamiseksi. Lisäksi tavoitteena on ollut tiivistää ten ja liiton välisiä yhteyksiä sekä edistää liiton ten välistä yhteistoimintaa. 4.3. Yhteistyöet Liiton toimintaa tukee merkittävästi alaa lähellä oleva yhteistyöistö. Yhteistyöten lukumäärä oli 31.12.2017 yhteensä 28. Yhteistyöiksi liittyivät Yokohama Scandinavia Ab ja Pirelli Tyre Nordic Ab. Kumppanuusfoorumi Perinteinen liiton hallituksen ja yhteistyöten välinen yhteistapaaminen, kumppanuusfoorumi, pidettiin Helsingissä 12.12.2017. Osanottajia oli 45 henkilöä. Tilaisuudessa käsiteltiin renkaiden myynti- ja hintakehitystietoihin, ajankohtaisiin pinnoitus- ja rengaskierrätysasioihin sekä Rengasratsia 2017 ja 2018 - kampanjoihin liittyviä kysymyksiä. 4.4. Kunniaet ja ansiomerkit Hallitus kutsui Risto Keskiruokasen liiton kunniaeksi. Pentti Määttä 4.1. Rengasalan etujärjestö Autonrengasliiton tarkoituksena on parantaa tensä elinkeinopoliittisia toimintaedellytyksiä, valvoa tensä etuja työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä edistää tensä välistä yhteistoimintaa. Hallitus myönsi kultaiset ansiomerkit Pekka Mikkoselle ja Jonas Fodstadille sekä hopeiset ansiomerkit Jyrki Larvannolle, Sami Hortolle, Timo Kärkkäiselle, Satu von Baghille, Jouko Muhlille, Erkki Heinoselle (Työturvallisuuskeskus), Paavo Salolle (TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry), Mika Nybergille (Työterveyslaitos) ja Timo Revolle (Opetushallitus). 4
Kunniaet: Erkki Ahlavuo, Olavi Kaisla, Seppo Kupi, Risto Keskiruokanen, Hanna Maja, Pentti Repo, Mauri Steiner, Veikko Keskiruokanen ( ), Heikki Helenius ( ), Jukka Lujala ( ) ja Lauri Räsänen ( ). Kultaiset ansiomerkit: Erkki Ahlavuo, Jari Asikainen, Alexej von Bagh, Hroar Braathen (Norja), Östen Brännäs, Hans Claeson (Ruotsi), Jonas Fodstad, Sven-Erik Fritz (Ruotsi), Juha Granberg, Markku Haavisto, Mikko Huhtala, Matti Järvinen, Olavi Kaisla, Roope Kemppainen, Timo Keskinen, Kalle Keränen, Risto Keskiruokanen, Christina Kittelä, Ari Korhonen, Seppo Kupi, Seppo Lahdelma, Jukka Lankolainen, Kaarlo Lassila, Juhani Lintala, Pertti Luntiala, Hanna Maja, Kirsi Martikainen, Pauli Mikkola, Pekka Mikkonen, Marko Mäkelä, Pentti Määttä, Jarmo Nuora, Marja Ojala, Esa Pirhonen, Pentti Rantala, Johanna Rantala, Pentti Repo, Pekka Ruokanen, Tuomo Räsänen, Erkki Salmivalli, Torben Skovgaard (Tanska), Ari Steiner, Mauri Steiner, Seppo Wallenius, Raine Wikberg, Ben Wickström, Heikki Helenius ( ), Reijo Honkala ( ), Veikko Keskiruokanen ( ), Jukka Lujala ( ), Lauri Räsänen ( ) ja Harry Sjöberg ( ). Hopeiset ansiomerkit: Isto Aaltonen, Petri Asikainen, Satu von Bagh, Harri Elo, Anna Forsman, Sami Hagelberg, Markku Haikala, Keijo Hatakka, Pertti Heikkilä, Erkki Heinonen, Erkki Heinonen (TTK) Jari Havelin, Göran Hilli, Jari Hettula, Sami Horto, Paavo Häyhä, Tapani Ihalainen, Raimo Iivanainen, Kari Järvi, Kari Järvi, Marco Kaarre, Tero Kaarre, Heli Kangasniemi, Matti Koivusaari, Niina Korpi, Lauri Koskimäki, Jukka Kärnä, Timo Kärkkäinen, Jouko Lahti, Jyrki Larvanto, Pauli Liimatainen, Jari Lindeman, Paul Lindfors, Toni Lindfors, Teuvo Littu, Hannu Mettälä, Jouko Muhli, Juha Mustakangas, Timo Myllymaa, Pekka Mäkinen, Kai Niemi, Timo Niinioja, Mika Nyberg, Kare Ojaniemi, Simo Pirttimäki, Markku Rajala, Timo Repo, Jukka Rinne, Conny Rundberg, Markku Ruokanen, Ville Ruokanen, Markku Salama, Sauli Saari, Paavo Salo, Mika Savolainen, Kimmo Siirtola, Jari Silfverberg, Esa Suhonen, Timo Suni, Pasi Toppinen, Jouko Toivonen, Risto Tuominen, Teemu Tuuri, Jukka Vaara, Juha Valtonen, Teppo Vekka, Kari Vuokko, Ben Wickström, Matti Kupiainen ( ), Juhani Kyrklund ( ) ja Juha Siltala ( ). 4.5. Yrityshuomioinnit Liiton hallitus aloitti 15.3.2014 uuden perinteen huomioimalla yrityksiä, jotka ovat olleet liiton inä yli 25 vuotta. Yrityshuomion saivat 11.3.2017 Rengastoppi Oy (1992, liittymisvuosi) ja Seinäjoen Rengaskeskus Oy (1992). Yrityksille luovutettiin rengasrautataulut. Seuraavat yritykset ovat saaneet yrityshuomion yli 25 vuotisesta yydestään: Kantolan Rengas Oy (1944, liittymisvuosi), Vianor Oy (Isko Oy, 1944), Lapin Kumi Oy (1949), Lujakumi Oy (1963), Korja-Kumi Oy (1963), Oriveden Kumikorjaamo Ky (1969), Virtain Kumikorjaamo Ky (1971), Vuoksen Kumi Oy (1972), Pohjolan Rengas Oy (1973), Suomen Euromaster Oy (1974), Koivusaari Oy (1974), Kumi- ja lasihuolto Hannu Potinkara (1977), Rengasmesta Oy (1985), Rengastoppi Oy (1992), Rollic Ab (1989), Seinäjoen Rengaskeskus Oy (1992) Teräs-Rengas Oy (1990), Ässä-Rengas Oy (1990) ja Ab Däck-Rengas P. Lindfors Oy (1991). 4.6. Jäsentiedottaminen ja liiton kotisivut Jäsenille ja yhteistyöille lähetettiin kertomusvuoden aikana 15 tiedotetta. Kertomusvuoden aikana on avattu uudistetut ja modernisoidut liiton kotisivut. Uudistustyön on tehnyt Päivi Rytivaara Netox Oy:stä. Verkkosivujen uudistamisen yhteydessä on kehitetty kotisivujen suomen-, ruotsin- ja englanninkielisten osioiden sekä asiantuntijafoorumin (sivujen) sisältöä. Rengastieto-osiota on laajennettu ja kuluttajille suunnattua informaatiota on lisätty. 4.7. Kausitiedotteet Kertomusvuonna julkaistiin 5 kausitiedotetta. Talvilomatiedote Tsekkaa renkaiden kunto lomareissulle julkaistiin 15.2.2017. Kesärengastiedote Talvirenkaita käytettävä kalenterin ja kelin mukaan" julkaistiin 12.4.2017 ja kesälomatiedote Joko kulumisvaroittimet pilkottavat? 20.6.2017. Talvirengastiedote Talvirenkaat alle ennen ensi liukkaita julkistettiin 18.10.2017 ja kausitiedote talvirengaspakosta "Talvirengaspakko alkaa 1.12. kelistä riippumatta 29.12.2017. Talvilomatiedotteessa käsitellään talvirenkaiden vähintään 5 millimetrin urasyvyyden turvasuositusta, renkaiden ilmanpaineiden liikenneturvallisuusmerkitystä ja rengasriskejä vaikeissa keliolosuhteissa. Kesälomatiedotteessa korostetaan keskeisesti kesärenkaiden vähintään 4 millimetrin urasyvyyssuositusta ja renkaiden ilmanpaineiden liikenneturvallisuusmerkitystä. 4.8. Renkaan urasyvyyden turvasuositukset Laki edellyttää kesärenkailta vähintään 1,6 millin urasyvyyttä, mutta turvasuositus sadekelillä on vähintään 4 milliä. Mikäli urasyvyys on alle suosituksen, on syytä harkita renkaiden uusimista tai noudattaa sadekelillä erityistä varovaisuutta. Talvirenkailta lainsäätäjä vaatii vähintään 3 millin urasyvyyttä, mutta turvasuositus vaativilla talvikeleillä on vähintään 5 milliä. Mikäli urasyvyys on alle suosituksen, on niin ikään syytä harkita renkaiden uusimista tai noudattaa vaativilla talvikeleillä erityistä varovaisuutta. Liiton turvasuositukset eivät siis tarkoita, että rengas on elinkaarensa lopussa, jos kesärenkaan urasyvyys alittaa 4 mm tai talvirenkaan osalta 5 mm. 4.9. Rengasalan tekninen foorumi 2017 Rengasalan teknisen foorumin asialistalla olivat renkaiden käyttösäännökset osana tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistusta sekä raskaan kaluston talvikauden rengasvaatimukset. 5
Hallituksen esitys 23.11.2017(180/2017) Hallitus antoi eduskunnalle esityksen tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 23.11.2017. Esityksessä ehdotetaan tieliikennelainsäädäntöä kokonaisuudessaan uudistettavaksi. Ehdotettava uusi tieliikennelaki kokoaisi yhteen tieliikenteessä käyttäytymistä koskevan lainsäädännön. Tarkoitus on, että renkaiden käyttöä koskevat säännökset siirretään ajoneuvojen käytöstä tiellä annetusta asetuksesta uuteen tieliikennelakiin. Renkaiden käyttöä koskevat säännökset ehdotetaan uudistettavaksi pääosin talvikäyttöön tarkoitettuja renkaita koskevilta osin. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että talvirengaspakko kytketään kalenterin sijasta keliin. Jos sää tai keli sitä edellyttää olisi henkilö- ja pakettiautoissa marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 mm. Talvirenkaiden käyttöaikavelvoite (jos sää tai keli sitä edellyttää) pitenisi näiden ajoneuvojen osalta kahdella kuukaudella nykysäännöksiin verrattuna. Raskaan kaluston rengasvaatimusten osalta hallituksen esitys merkitsee että, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on jos sää tai keli sitä edellyttää kuorma-autossa, linja-autossa ja kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnin henkilö- tai erikoisautossa sekä sellaisessa traktorissa, jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, käytettävä vetävillä akseleilla, lukuun ottamatta ohjaavia vetäviä akseleita, talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 5,0 millimetriä. Muilla akseleilla sekä mainitulla ajoneuvolla vedettävän perävaunun ja hinattavan laitteen kaikilla akseleilla on tällöin käytettävä renkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä. Näiden ei tarvitse olla talvirenkaita. Rengasalan teknisen foorumin kanta Rengasalan teknisen foorumin näkemys on, että hallituksen esitys keliperusteiseksi talvirengaspakoksi on monitulkintainen. Talvikelin määrittely on epäselvä ja tulkinnanvarainen. Kuljettajan on hyvin vaikea silmämääräisesti päätellä, vaatiiko keli talvirenkaiden käyttöä vai ei. Lisäksi hänen on mahdotonta liikkeelle lähtiessään tietää, vaihtuuko keli äkillisesti auton käytön aikana tai onko hänen reittinsä varrella tieosuuksia, jotka ovat pääteitä liukkaampia. Vaikka kuljettaja toteaisi kelin edellyttävän talvirenkaita, hän ei välttämättä pysty ruuhka- tai muista syistä vaihtamaan rengastustaan tilanteen vaatimalla nopeudella kelin mukaiseksi. Suurin osa autoilijoista kantaa varmasti vastuunsa asianmukaisesti, mutta jotkut riskikuljettajat voivat vaarantaa liikennettä omilla sääntötulkinnoillaan. Kuljettajien tietämys kesä- ja talvirenkaiden toimivuudesta eri keliolosuhteissa on usein puutteellinen. Mahdollinen seuraus keliperusteisesta talvirengaspakosta on, että riskinotto renkaiden valinnassa kasvaa, joka on omiaan vaarantamaan liikenneturvallisuutta. Riskikuljettajat vaarantavat sekä oman että myös muiden tiellä liikkuvien turvallisuutta. Kiinteä kalenteriin sidottu talvirengaspakko on selkeä ja yksiselitteinen, eikä sisällä tulkinnanvaraisuuksia talvikauden vaikeissa ja myös usein äkillisesti muuttuvissa haasteellisissa ajo-olosuhteissa eri puolella Suomea. Kirje liikenne- ja viestintäministerille 2.11.2017 Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille lähetettiin kirje, jossa mm. kirjeen allekirjoittajat välittivät huolensa liikenneturvallisuuden heikkenemisestä talvirenkaiden käyttöpakon muuttamisen seurauksena. Kirjeessä toivottiin asian uudelleen tarkastelua. Kirjeen allekirjoittajat olivat Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen Taksiliitto, Suomen Autoteknillinen Liitto ry ja rengasalan tekninen foorumi. Rengasalan teknisen foorumin lausunto 12.4.2017 Hallitus antoi esitysluonnoksen tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistuksesta 15.2.2017. Ajoneuvojen talvirenkaiden käyttövelvoite ehdotettiin kytkettäväksi kalenterin sijasta keliolosuhteisiin Ruotsin mallin mukaisesti. Esitys oli, että talvirenkaiden käyttövelvoite laajennettaisiin marraskuuhun ja maaliskuuhun, kuitenkin niin, että käyttövelvoite koskisi talvikeliä. Rengasalan tekninen foorumi antoi lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta 12.4.2017. Lausunnossa keskityttiin käsittelemään renkaiden käyttöä koskevia säännösehdotuksia, erityisesti talvikäyttöön tarkoitettujen renkaiden osalta. Lausunnossa suhtauduttiin liikenneturvallisuussyistä kriittisesti hallituksen esitysluonnokseen siltä osin, kun talvirengassääntelyä esitettiin muutettavaksi siten, että talvirenkaiden käyttövelvoite joulu-, tammi- ja helmikuun talvijaksossa sidottaisiin kalenterin sijasta keliin. Rengasalan teknisen foorumin kanta oli, että ajoneuvojen talvirenkaiden käyttövelvoitteen kytkeminen joulu-, tammi- ja helmikuussa kalenterin sijasta keliolosuhteisiin on omiaan vaarantamaan liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Säännösehdotus on tältä osin tulkinnanvarainen ja se sisältää riskitekijöitä. Mahdollista on, että kesärenkaiden määrä liikenteessä kasvaa mainittuna ajanjaksona talvikelissä samalla kun vastuuton riskinotto kesärenkaiden käytössä lisääntyy. Talvirenkaat kalenterin ja kelin mukaan Rengasalan tekninen foorumi ehdotti lausunnossaan, että talvikauden rengasvaatimukset olisivat ns. yhdistelmäehdotuksen mukaiset. Yhdistelmämallissa talvirenkaiden käyttövelvoite sidottaisiin sekä kalenteriin että keliin. Kalenteriin sidottu käyttövelvoite olisi joulu-, tammi- ja helmikuun aikana. Lisäksi talvirenkaita olisi käytettävä kelin niin vaatiessa loka marraskuussa ja maalis huhtikuussa. Nastarenkaiden käyttöä ehdotettiin sallittavaksi 1.10.-30.4. 6
Raskaan kaluston talvikauden rengasvaatimukset Valtioneuvosto päätti 21.12.2016 ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 16 :n muuttamisesta, joka tarkoitti, että uudet raskaan kaluston talvikauden rengasvaatimukset tulivat voimaan 2.1.2017. Raskaan liikenteen talvikauden rengasvaatimusuudistus merkitsi, että kuorma-autossa, linja-autossa ja kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnin henkilöautossa sekä sellaisessa traktorissa, jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, on joulu-, tammi- ja helmikuun aikana käytettävä vetävillä akseleilla, lukuun ottamatta ohjaavia vetäviä akseleita, talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 5,0 mm. Muilla akseleilla sekä mainitulla ajoneuvolla vedettävän perävaunun ja hinattavan laitteen kaikilla akseleilla on tällöin käytettävä renkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 mm. Rengasalan teknisen foorumin puheenjohtajana toimi Juha Mustakangas edustaen Autonrengasliitto ry:tä ja inä olivat Kai Niemi Bridgestone Finland Oy:stä, Raine Ristola Continental Rengas Oy:stä, Matti Morri Nokian Renkaat Oyj:stä (kevyt kalusto), Teppo Siltanen Nokian Renkaat Oyj:stä (raskas kalusto), Per-Åke Furubacka Goodyear Dunlop Tires Finland Oy:stä, Jukka Rinne Oy Suomen Michelin Ab:stä ja Jukka Lankolainen edustaen Autonrengasliitto ry:tä. 4.10. Rengasfoorumi 2017 Kertomusvuoden aikana valmisteltiin rengasfoorumin järjestämistä. Alun perin tilaisuus piti järjestää 18.10. 2016, siirron jälkeen 30.11.2016 ja viimein 8.2.2017. Rengasfoorumi 2017 jouduttiin kuitenkin perumaan, koska noin viikkoa ennen tilaisuutta ilmeni, ettei liikenne- ja viestintäministeriö tule ennen aiottua rengasfoorumitilaisuutta julkistamaan linjaustaan renkaiden käyttösäännösehdotuksiksi, jonka rengasala katsoi olevan edellytyksenä tilaisuuden järjestämiselle. Rengasfoorumissa oli tarkoitus käsitellä tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyviä renkaiden käyttösäännösehdotuksia teemalla Vaatimukset ja valinnat turvalliseen talviajoon. Rengasfoorumin järjestäjinä ovat Rengasvalmistajat ry, Nokian Renkaat Oyj, Suomen Rengaskierrätys Oy ja Autonrengasliitto ry. Tilaisuuteen kutsutaan auto- ja liikennetoimittajia, keskeisiä sidosryhmiä ja rengasalan toimijoita. Rengasfoorumi on järjestetty 13 kertaa. Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin 23.5.2002. 4.11. Mediajulkisuus kesä- ja talvirenkaista M-Brain Insight Oy on Autonrengasliiton toimeksiannosta seurannut kuten edellisinä syksyinä kuinka paljon eri medioissa, on käsitelty syys-, loka- ja marraskuun 2017 aikana kesärenkaita rengasratsiassa sekä talvirenkaita ja talvirengastusta loka- ja marraskuun aikana. Talvirenkaat ovat olleet mediaseurannan kohteena, silloin kun ne ovat olleet jutussa merkittävässä roolissa. Talvirenkaita on käsitelty loka- ja marraskuun 2017 aikana yhteensä 320 artikkelissa, joiden lehtien yhteislevikki on 17 051 184 kappaletta, joka on arvioitu mainosarvoltaan vastaavan 830 113 euroa. Kesä- ja talvirenkaita on syys-, loka- ja marraskuussa 2017 käsitelty yhteensä 383 artikkelissa. Sanomalehtien yhteislevikki mainitulta kolmen kuukauden ajanjaksolta on 19 199 365 kappaletta, jonka M- Brain Insight Oy on arvioinut mainosarvoltaan vastaavan 948 514 euroa. 4.12. Talous Autonrengasliiton maksu määräytyi kuten aikaisempinakin vuosina yritysten palkkasumman perusteella. Jäsenmaksuluokkia oli entisen käytännön mukaisesti 15. Alimmassa maksuluokassa maksu oli 319 euroa yrityksen palkkasumman ollessa enintään 42 000 euroa. Palkkasumman ollessa yli 925 000 euroa ja enintään 1 009 000 euroa oli maksu 3 016 euroa. Ylimmässä maksuluokassa palkkasumma oli yli 1 009 000 euroa, jolloin maksu oli 326 euroa lisättynä 0,296 prosentilla palkkasummasta. Toimipaikkakohtainen maksu määräytyi siten, että ensimmäisen toimipaikan maksu oli 150 /vuosi. Toisesta toimipaikasta alkaen maksu oli 50 /vuosi. Minimimaksu oli 469 euroa. Jäsenmaksukertymä vuonna 2017 oli 230 421,00. Tilikauden ylijäämä oli 22 312,59. Liiton talous on vakaalla pohjalla. 5. RENGASMARKKINAT -TYÖRYHMÄ Rengasmarkkinat -työryhmän vastuualueeseen kuuluvat mm. elinkeinoasioihin, ajoneuvo- ja rengasnormeihin, markkinatilastoihin, teknisiin asioihin, rengaskampanjoihin, rengastutkimuksiin, pinnoitukseen ja ympäristöasioihin liittyvät kysymykset. Työryhmän puheenjohtajana oli toimitusjohtaja Jukka Kärnä. Jukka Kärnä 5.1. Markkinainformaatio Liitto julkaisi talous- ja markkinatilanteeseen liittyviä yhteenvetoja ja selvityksiä: pinnoitusraaka-aineen perusteella tehty pinnoitustilasto kerran vuodessa pinnoituksen keskihintaindeksitilasto kerran vuodessa 7
liiton myyntitilasto 12 kertaa vuodessa rengashintaindeksi 4 kertaa vuodessa eri ajoneuvolajien ensirekisteröinnit 4 kertaa vuodessa tieliikenteen tavarankuljetukset 4 kertaa vuodessa Liiton tavoitteena on edistää avoimuuden lisäämistä alan tiedotuksessa. 5.2. Rengasmarkkinoiden koko Autonrengasliiton hallitus on arvioinut, että henkilö- ja pakettiauton renkaiden markkinakoko on noin 3,5 miljoonaa kpl. Henkilöautonrenkaiden osuus on noin 3 150 000 kpl ja pakettiautojen renkaiden noin 350 000 kpl. Uusien linja- ja kuorma-autonrenkaiden markkinakoko on arviolta noin 150 000 kpl. 5.3. Liiton myyntitilasto Myyntitilasto julkaistiin kuukausittain ja siihen osallistui 20 yritystä. Tuoteryhmiä oli 8. Myyntitilaston kattavuus on tilastollisesti merkittävä. Tuoteryhmät: henkilöauton kesärenkaat, henkilöauton talvirenkaat, jakeluauton kesärenkaat, jakeluauton talvirenkaat, uudet kuorma- ja linja-auton renkaat, pinnoitetut kuorma- ja linja-auton renkaat (asiakaspinnoitukset ja pinnoitukset omiin runkoihin), maatalousvetorenkaat sekä erikoisvanteet. Rengasmarkkinoiden kehitysluvut vuodelta 2017 osoittavat liiton myyntitilaston mukaan, että henkilöauton kesärenkaiden markkinat ovat supistuneet 4 % ja talvirenkaiden markkinat kasvaneet 2 %. Jakeluauton kesärengasmarkkinat ovat supistuneet 10 % ja talvirengasmarkkinat kasvaneet prosentin. Pinnoitettujen raskaiden renkaiden markkinat ovat supistuneet 9 % ja uusien raskaiden renkaiden markkinat ovat kasvaneet 10 %. Liiton myyntitilastoon osallistuvat Lapin Kumi Oy, Rengasnet Oy, Lujakumi Oy, Rengasnuora Oy, Rengasmesta Oy, Oulun Autokumi Oy, Rengasmaailma Oy, Suomen Euromaster Oy, Nummelan Rengasmyynti Oy, Kantolan Rengas Oy, Teräs-Rengas Oy, PK-Rengas Oy, Vianor Oy, Pirkkalan Rengaskauppa Oy, Rengas-Soppi Oy, Seinäjoen Rengaskeskus Oy, Bandaris Oy, RengasTek Oy, Roihupellon Rengas Oy ja Ab Däck-Rengas Oy. Myyntitilaston vastaajayritykset edustavat 205 toimipaikkaa liiton 260 toimipaikasta. 5.4. Rengashintaindeksi Vertailu kuluttajahintaindeksin ja rengashintaindeksin kehityksestä on kertomusvuoden aikana julkaistu 4 kertaa. Yhteenveto perustuu Tilastokeskuksen keräämiin hintatietoihin. Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät hintatietoja rengashintaindeksiä varten samassa yhteydessä, kun keräävät tietoja kuluttajahintaindeksiä varten. Rengashintaindeksin muodostamisessa on mukana noin 60 rengasalan yritystä eri puolilta maata. Kuluttaja- ja rengashintaindeksi on 2010 = 100. Rengashintaindeksi 31.12.2017 oli 96,99 ja kuluttajahintaindeksi 110,44. 5.5. Pinnoitustilasto Pinnoitusmateriaalin valmistajan ja maahantuojien ilmoitusten perusteella laadittu pinnoitustilasto osoittaa, että henkilöautonrenkaiden pinnoitusmäärät ovat vuonna 2017 supistuneet 53 054 renkaasta 19 368 renkaaseen. Kuorma-autonrenkaiden pinnoitusmäärät esivulkanoitua pinnoituskumia käytettäessä ovat supistuneet 147 777 renkaasta 144 404 renkaaseen. 5.6. Pinnoitusten keskihintaindeksitilasto Pinnoitusten keskihintaindeksitilastossa selvitetään vuositasolla KA- ja LA renkaiden asiakaspinnoitusten talvivetopintojen keskihintaindeksin kehitystä uusien vastaavien renkaiden keskihintaindeksin kehitykseen vuodesta 2000 eteenpäin. Pinnoitettujen renkaiden 295 ja 315/80R22,5 keskihintaindeksin kehitystä verrataan uusien Michelin 295 ja 315 XZE2 renkaiden keskihintaindeksin kehitykseen. Pinnoitettujen renkaiden keskihintaindeksi vuonna 2017 oli 132 (2016:152) ja uusien renkaiden keskihintaindeksi 125 (2016:144). Keskihintaindeksitilastoon osallistuvat 5 yritystä: Vianor Oy, Suomen Euromaster Oy, Lujakumi Oy, Lapin Kumi Oy ja Rengasmesta Oy. 5.7. Henkilöautokanta ja ensirekisteröinnit Liikennekäytössä oleva henkilöautokanta oli 2 668 930 kpl 31.12.2017 kun se vuotta aikaisemmin oli 2 629 432 kpl. Pakettiautoja oli vuoden 2017 lopussa 319 460 kpl. Kuorma-autoja oli 95 948 kpl ja linja-autoja 12 632 kpl. Liikennekäytössä oleva koko autokanta oli 31.12.2017 yhteensä 3 096 961 kpl, mikä oli 48 902 kpl enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Vuonna 2017 ensirekisteröitiin 118 583 uutta henkilöautoa. Määrä on samalla tasolla kuin edellisvuotena. Pakettiautojen ensirekisteröinti oli 15 524 kpl. Linja-autoja ensirekisteröitiin 514 ja kuorma-autoja 3 473 kpl. Ajoneuvolajittaiset ensirekisteröinnit 2017 12/16 12/17 1-12/16 1-12/17 Muutos Henkilöautot 8 151 8 068 119 000 118 583 0 % Pakettiautot 1 351 1 106 13 525 15 524 15 % Kuorma-autot 249 271 3 330 3 473 4 % Linja-autot 65 45 586 514-12 % YHTEENSÄ 9 816 9 490 136 441 138 094 1 % Moottoribensiinin myynti supistui edellisvuodesta. Vuonna 2017 myytiin 1 439 tonnia ja vuonna 2016 1 468 tonnia. Dieselöljyn myynti kasvoi edellisvuoden 2 542 tonnista 2 592 tonniin. 8
5.8. Rengasriskit 2000 - luvulla Vuosina 2000 2016 sattui yhteensä 3 498 henkilöja pakettiautojen aiheuttamaa kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta, joista aiheuttajaosapuolen renkaisiin liittyviä onnettomuuksia oli 496 tapausta. Rengasonnettomuuksissa kuoli yhteensä 590 henkilöä ja vammautui vaikeasti 185 henkilöä. Renkaat ovat keskeisin auton ajo-ominaisuuksiin liittyvä turvallisuustekijä. Renkaat ovat olleet riskitekijänä joka seitsemännessä (14,2 %) henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa 2000- luvulla. Renkaat ovat vuosittain olleet riskitekijänä keskimäärin 29 kuolonkolarissa. Henkilö- ja pakettiautojen renkaisiin liittyvät kuolonkolarit 2006-2016 Renkaiden merkitys korostuu vaativissa ja nopeasti muuttuvissa kelioloissa. Renkaisiin liittyvistä onnettomuuksista 68 prosenttia tapahtuu lumisella, jäisellä tai vetisellä kelillä, vaikka useimmiten tieliikenneonnettomuudet sattuvat kuivalla tai paljaalla kesä-/ talvikelillä. Lumisen tai jäisen kelin kuolonkolareista peräti 33,0 prosentissa arvioidaan renkailla olleen vaikutusta onnettomuuteen. Rengasonnettomuudet kelityypeittäin Rengasriskien jakauma 5.9. Rengaspaineet Rengaspaineiden merkitykseen liikenneturvallisuuden, taloudellisuuden ja ympäristön kannalta kiinnitettiin kertomusvuoden aikana erityishuomiota. Rengaspaineita mitattiin 11. kertaa rengasratsiakampanjassa. Liian alhaiset tai keskenään erilaiset rengaspaineet edustavat kaikista rengasriskeistä noin 13 prosenttia. Alhaiset tai erilaiset rengaspaineet ovat riskitekijänä keskimäärin 6-7 kuolonkolarissa vuosittain. Syyskuun alussa 2016 kuljettajilta kysyttiin myös renkaiden ilmanpaineiden viimeistä tarkistusajankohtaa. Autoilijoista 51 % oli tarkistanut paineet suosituksen mukaisesti viimeisen kuukauden aikana, kun vastaava osuus kaksi vuotta aiemmin oli 48,5 %. Rengasratsia 2017 -tiedotuskampanjassa mitattiin rengaspaineita Helsingissä, Jyväskylässä, Porissa sekä Kuopion ja Rovaniemen seudulla. Rengaspaineita mitattiin 2 474 autosta. Tarkastelun kohteena olivat samalla akselilla sijaitsevien renkaiden paine-erot. Vähintään 0,5 barin paine-eroja todettiin 5,1 prosentissa tarkastetuista autoista, kun vuonna 2016 osuus oli 2,7 prosenttia 2 373 auton otoksessa. Painemittaukset rengasratsioissa 2007-2017 Rengasriskit on ryhmitelty Autonrengasliiton riskianalyysissa kolmeen pääryhmään. Yksittäisistä rengasriskeistä 47 prosenttia lukeutuu huonokuntoisiin renkaisiin, 31 prosenttia sopimattomaan rengastukseen ja 13 prosenttia vääriin rengaspaineisiin. Muiden rengasriskien osuus kaikista rengasriskeistä on noin 10 prosenttia. Yleisin rengasriski on siis huonokuntoiset renkaat, jolla tarkoitetaan heikkokuntoisia nastarenkaita tai kuluneita renkaita. Samalla akselilla sijaitsevien renkaiden paine-ero (%) vähintään 0,5 baria. Aiempien rengaspainetutkimusten mukaan joka viides suomalainen ajaa vähintään 0,5 baria vajaapaineisilla renkailla. Vajaapaineisilla renkailla auton hallinta ääritilanteissa vaikeutuu, ohjauksen puoltaminen lisääntyy ja rengas saattaa rikkoutua. Turvallisuuden ohella rengaspaineilla on myös huomattava taloudellinen merkitys. 9
Alhaiset rengaspaineet lisäävät polttoaineenkulutusta 3 6 prosenttia ja lyhentävät renkaan elinikää 25 50 prosenttia. Oikeilla rengaspaineilla keskivertoautoilija voi säästää rengas- ja polttoainekuluissa vähintään 10 euroa kuukaudessa. Samalla laskukaavalla suomalaiset säästäisivät vuosittain jopa 100 miljoonaa euroa käyttämällä oikeita rengaspaineita. 5.10. Talvirenkaat rengasratsiassa Rengasratsia 2017 -tiedotuskampanjan rengaspainemittausten yhteydessä selvitettiin myös talvirenkaiden yleisyys. Syksyllä 2017 tavattiin 2 474 auton otoksessa talvirenkaita 4,0 prosentilla autoilijoista. Syksyllä 2016 oli talvirenkailla varustettujen autojen osuus 2 373 auton otoksessa 4,6 prosenttia. Jarrutuskokeet märällä asfaltilla tehtiin 80 km/h ajonopeudesta. Uusilla kesärenkailla jarrutusmatka oli noin 25 metriä. Puoliksi kuluneilla renkailla se venähti parilla metrillä, mutta huonokuntoisilla renkailla peräti 12 metriä pidemmäksi. Vauhtia oli vielä 45 km/h kohdassa, jossa auto pysähtyi uusilla renkailla. Renkaiden suorituskyky heikkeni sadekelitestissä odotetusti kulumisen myötä. Sen sijaan talvirenkaat yllättivät todella huonoilla tuloksilla. Tiedossa on aina ollut, että pehmeät nastattomat talvirenkaat eivät toimi kesällä, mutta nyt ne eivät pärjänneet uutenakaan loppuun kuluneille kesärenkaille. Tämä toistui sekä vesiliirtokokeessa että märkäjarrutuksessa. 5.12. Rengasratsia tietoisku Rengasratsiakampanjan tietoisku on vuodelta 2016. Tietoiskun Tunne renkaasi ja olosuhteet pääviestinä on kesärenkaiden turvasuositus sadekelillä vähintään 4 milliä, joka havainnollistetaan ns. kolikkotestin avulla. Edellinen tietoisku on ollut käytössä vuodesta 1997. 5.13. Ratsaa renkaasi ajoissa - kampanjaesite Monella autoilijalla näyttää olevan tapana ajaa nastattomat talvirenkaansa loppuun kesäkaudella, vaikka niiden märkäominaisuudet ovat varsin vaatimattomat kesärenkaisiin verrattuna. 5.11. Tekniikan Maailman sadekelitestit Tekniikan Maailman sadekelitestit vuosilta 2005 ja 2006 uusittiin toukokuussa 2016. Sadekelitesti toteutettiin Test World Oy:n toimesta Nokian testikeskuksessa. Vertailtavana olivat laadukkaat kesärenkaat ja pohjoisiin olosuhteisiin tarkoitetut nastattomat talvirenkaat uutena ja kuluneena. Keskeiset testitulokset: Renkaan kosketuspinta tiehen voi kadota sadekelillä lähes olemattomaksi. Kämmenen kokoisten tassujen sijaan pito on kuvaannollisesti pikkurillien varassa jo tavallisilla matkanopeuksilla. Vesimäärän, ajonopeuden ja renkaan urasyvyyden lisäksi renkaan pintakuviolla ja profiililla on vaikutusta vesiliirtoon. Kosketuspintavertailu eri urasyvyyksillä Renkaan vesiliirtoherkkyyttä mitattiin kiihdytyskokeella kuuden millin vesimäärällä. Uusi kesärengas ehkäisi vesiliirtoa noin 80 km/h nopeuteen asti. Puoliksi kuluneilla, nelimillisillä renkailla vesiliirtonopeus oli 75 km/h. Huonokuntoisilla, pariin milliin kuluneilla renkailla vesiliirtoon jouduttiin jo 70 kilometrin tuntivauhdissa. Rengasratsia 2017 tiedotuskampanjaan laadittiin kampanjaesite Ratsaa renkaasi ajoissa. Kampanjaesitteestä tehtiin myös ruotsinkielinen versio Kolla däcken i tid. Kampanjaesitettä tehtiin 26 600 suomenkielistä ja 1 600 ruotsinkielistä kappaletta. Jäsentoimipaikoille toimitettiin 23 400 kappaletta. 5.14. Rengasratsia 2017 -tiedotuskampanja Rengasratsia 2017 -tiedotuskampanja järjestettiin viikolla 37 (11.9. 15.9.). Poliisi, Liikenneturva ja Autonrengasliitto olivat 21. kertaa yhteisellä asialla hyväkuntoisten renkaiden puolesta vesiliirtoa vastaan. Viimevuosina on vuorovuosina järjestetty tiedotus- ja turvallisuuskampanja. Turvallisuuskampanjassa tarkastetaan laajamittaisesti renkaita tien päällä ympäri Suomea ja tehdään kesärengastutkimus. Kampanjassa autoilijoita kehotetaan tarkkailemaan renkaidensa urasyvyyksiä teemalla "ratsaa renkaasi ajoissa". Kampanjateema korostaa myönteisellä tavalla autoilijan omakohtaista vastuuta renkaidensa kunnosta. Kampanjan allekirjoittajina olivat Autonrengasliitto, Liikenneturva ja poliisi. Rengasratsia 2017 painottui tiedotustoimintaan, joka merkitsi, että kampanja toteutettiin ilman tien päällä tapahtuvia laajamittaisia rengasratsioita ja kesärengastutkimusta. Julkisuutta luotiin aktiivisen mediatyön avulla samaan aikaan valtakunnallisesti ja paikallisesti Liikenneturvan ja Autonrengasliiton yhteistyönä. Tiedotuskampanjan perusratkaisu oli muutoin olennaisilta osiltaan sama kuin edellisinä vuosina. Valistuksen ja valvonnan pääpaino oli renkaiden kunnossa, rengasriskeissä ja vesiliirrossa. Kampanjassa korostetaan myös rengaspaineen liikenneturvallisuusmerkitystä ja ajokelin mukaista rengastusta. 10
Kampanjan tiedotuskärjen muodostivat Kesärengastutkimuksen 2016 tulokset, Tekniikan Maailman sadekelitestit 2016, nettivideo Vesiliirrossa vitsit vähissä 2016, rengasratsia tietoisku 2016, Pitävätkö tassusi? kosketuspintataulu, kelitaulu Sopivatko tassusi ajokeliin? ja Henkilö- ja pakettiautojen rengasriskit 2000 luvulla -julkaisun analyysitulokset sekä kampanjaesite Ratsaa renkaasi ajoissa. Kampanjan tavoitteena on muistuttaa renkaiden turvallisuusmerkityksestä syksyn sadekeleillä, aktivoida autoilijoita tarkkailemaan renkaidensa kuntoa ja ilmanpaineita ja saada autoilijat ajamaan keliin sopivilla ja turvallisilla renkailla. Turvallisuuskampanjan pääviestit ovat: turvasuositus kesärenkaiden urasyvyydeksi vähintään 4 mm varusta autosi ajokeliin sopivilla renkailla tarkista autosi rengaspaineet vähintään kerran kuukaudessa hyvätkään renkaat eivät auta, jos kuljettaja ottaa riskejä palauta vanhat renkaasi veloituksetta kierrätykseen Keskeinen viesti kampanjassa on kesärenkaiden urasyvyyssuositus 4 milliä sadekelillä. Turvasuositus sadekelillä lanseerattiin vuonna 1997 rengasratsiakampanjaan ja sitä on noudatettu siitä lähtien. Tulkintaohje neljän millin turvasuositukselle on, että tulee harkita renkaiden uusimista tai noudattaa sadekelillä erityistä varovaisuutta, jos urasyvyys on alle suosituksen. Rengasratsia 2017 -tiedotuskampanja koostui kattotoimista, jotka hoidettiin keskitetysti ja paikallisista toimista, jotka olivat alueittain tai paikkakunnittain liikkeiden vastuulla. Kattotoimiin kuuluivat mm. nettivideo ja tietoisku 2016, kontaktit valtakunnallisiin avainmedioihin ja keskeisiin yhteistyötahoihin, tietoiskut TV1:ssä, valtakunnallinen tiedotustilaisuus Helsingissä 11.9. sekä kampanja-aineiston laatiminen ja postitus. Kampanja avattiin Helsingissä Lasten liikennekaupungissa 11.9. info- ja ratsiaiskulla. Infotilaisuudessa puhuivat tutkimuspäällikkö Juha Valtonen Liikenneturvasta, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta ja kampanjapäällikkö Hannu Lintala Autonrengasliitosta. Infon jälkeen oli median edustajilla tilaisuus tutustua ratsioihin Nordenskiöldinkadulla. Kampanjan tietoiskua Tunne renkaasi ja olosuhteet esitettiin TV1:ssä 7 kertaa (4.9. 10.9.2017). Kampanjan tiedotusmateriaaliin kuuluivat: ennakkotiedote (4.9.): Turvasuositus sadekelillä on vähintään neljä milliä ; kampanjatiedote (11.9): Kesärenkaiden syyskunto kääntyi nousuun; taustatiedotteet: Uusi elämä vanhoille renkaillesi (Suomen Rengaskierrätys Oy), Renkaiden tarkastusja huoltovinkit (Autonrengasliitto); tutkimustiivistelmät: Kesärengastutkimus 1997-2016 (Autonrengasliitto 2017), Tekniikan Maailman sadekelitesti 2016 (TM/Test World Oy, 2016); Henkilö- ja pakettiautojen rengasriskit 2000 luvulla (Autonrengasliitto, 2016); julkaisut ja videot: Kesärengastutkimus 1997 2016 (tutkimusraportti, Autonrengasliitto, 2017); Tunne renkaasi ja olosuhteet - tietoisku (TV-tietoisku, Autonrengasliitto, Liikenneturva, poliisi, 2016); Vesiliirrossa vitsit vähissä (nettivideo, Autonrengasliitto/Tekniikan Maailma, 2016); Rengasratsia (Poliisitube/Liikennepoliisit Dennis & Heikki, 2017) Paikallisiin toimiin kuuluivat yhteydet paikallispoliisiin ja Liikenneturvan aluetoimistoihin, ratsiahenkilöiden valinta ja koulutus, rengasratsioiden järjestäminen, mediakontaktit paikallislehtiin ja -radioihin, alueelliset tiedotustilaisuudet ja paikalliset mediatapaamiset. Tiedottamisen tueksi poliisi ja Autonrengasliiton valkotakkiset rengastohtorit järjestivät neuvontahenkiset rengasratsiat viidellä paikkakunnalla. Niitä järjestettiin Helsingissä, Porissa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Renkaiden urasyvyyksien lisäksi tarkastettiin rengaspaineet ja selvitettiin talvirenkaiden yleisyys sekä rengaspaineiden edellinen tarkistusajankohta ja onko kyseessä nuori kuljettaja. Rengasratsioissa tarkastettiin 2 474 auton renkaat. Paikallistoimet hoidettiin alueorganisaation avulla. Aluevastaavia oli 12, jotka valitsivat alueensa rengasliikkeistä paikkakunnittain ratsiapäälliköt, jotka puolestaan valitsivat ratsiahenkilöstön. Ratsiahenkilöstö hoiti paikallisesti käytännön järjestelyt. Ratsiapäälliköitä oli yhteensä 51. Ratsioihin osallistui noin 200 rengastohtoria liiton liikkeistä. Rengasratsioissa liiton yritysten edustajat olivat yhdenmukaisesti pukeutuneet valkoisiin rengasratsia - haalareihin ja rengasratsia -lippiksiin. Jäsenyritysten edustajat toimivat ratsioissa Autonrengasliiton edustajina. Tarkastus sisälsi renkaiden kuntotarkastuksen ja tietojen kirjauksen tutkimuskaavakkeeseen. Renkaiden tarkastuksen jälkeen autoilijalle annettiin kampanjaesite Ratsaa renkaasi ajoissa, kampanjahanskat ja avainperämallinen urasyvyysmittari. Kampanjaesitteitä jaettiin 2 100 kappaletta, urasyvyysmittareita 2 200 kpl ja kampanjahanskoja 2 500 kpl. Kampanjan tukimateriaali koostui Autonrengasliiton, Liikenneturvan ja poliisin kampanjaesitteestä Ratsaa renkaasi ajoissa, Suomen Rengaskierrätys Oy:n kampanjahanskoista, Suomen Rengaskierrätys Oy:n avainperämallisesta urasyvyysmittarista, lehdistötiedotteista, kuvamateriaalista ja mediaohjeista sekä ratsiavälineistä kuten kampanjalippiksistä, opaskyl- 11
teistä, tutkimuskaavakkeista, vyölaukuista, kirjoitusalustoista ja ratsiahaalareista. Rengasratsia 2017 tiedotuskampanja käsiteltiin laajasti rengaskirjeessä 9-17 (23.8.2017). Kampanjan seurantatiedotteet julkaistiin 14.9.2017 ja 21.9.2017. Rengasratsia 2017 - tulokset 1. Mediajulkisuus Rengasratsia 2017 - tiedotuskampanjan lopullinen mediajulkisuus. Mediaseuranta osoittaa, että kampanjaa käsiteltiin jälleen kerran laajasti koko mediakentässä. Valtakunnallisilla TV kanavilla kampanjaa käsiteltiin 4 kertaa, yhteensä 13 minuuttia 10 sekuntia. Rengasratsia -tietoiskua esitettiin 7 kertaa (4.9. 10.9.2017) TV1:ssä, yhteensä 3 minuuttia 30 sekuntia. Ylen arvio on, että tietoiskujen nettokontaktit ovat 1,4 miljoonaa (vähintään yhden tietoiskun nähneet henkilöt). Kampanjaa käsiteltiin televisiossa 11 kertaa tietoisku mukaan lukien yhteensä 16 minuuttia 40 sekuntia. Ylen valtakunnallisilla radiokanavilla kampanjaa käsiteltiin 5 kertaa, yhteensä 3 minuuttia 49 sekuntia. Paikallisradioiden osalta ei ollut seurantaa. Painetussa mediassa kampanjaa käsiteltiin suurissa sanomalehdissä sekä maakunta-, alue-, paikallis- ja ilmaisjakelulehdissä yhteensä 63 lehtiartikkelissa. Painetun median yhteislevikki on 2 148 181 kappaletta, jonka M-Brain Insight Oy on arvioinut mainosarvoltaan vastaavan 118 401 euroa. Kampanjaa käsitteleviä verkkoosumia oli 1.9. 30.9.2017 yhteensä 72 kappaletta. Verkko-osumien määrä ei sisällä sosiaalista mediaa. Rengasratsia-kampanjointia on 1997 2017 käsitelty yhteensä 4 384 artikkelissa, joiden yhteenlaskettu levikkimäärä on yli 158 miljoona kappaletta. Vastaavana ajanjaksona on kampanjaa käsitelty televisiossa vajaat 8 tuntia. 2. Rengasratsiat 11.9.-15.9.2017 Tiedotuskampanjan rengasratsioissa tarkastettiin Helsingissä, Porissa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Rovaniemellä yhteensä 2 474 auton renkaat. Rengasratsioissa ilmeni, että huonorenkaisia autoilijoita oli tutkimusotoksessa vain 8 prosenttia, kun syksyllä 2016 vastaava osuus samoilla paikkakunnilla oli 10,9 prosenttia. Huonokuntoiseksi luokitellaan rengas, jonka urasyvyys on 0-2 milliä. Tiedotuskampanjan rengaspainemittauksien osalta selvisi, että renkaiden ilmanpaineissa oli puutteita hieman aiempaa enemmän. Vähintään 0,5 barin paine-eroja samalla akselilla sijaitsevien renkaiden välillä mitattiin 5,1 prosentilla autoista. Rengastarkastusten yhteydessä selvitettiin myös talvirenkaiden yleisyys. Talvirenkailla varustettujen autojen osuus oli tämän syksyn rengasratsioissa 4 prosenttia. Suomen autokantaan suhteutettuna talvirenkaat oli alla arviolta 100 000 autossa. 3. Rengasratsiat tiedotuskampanjoissa Tiedotuskampanjoissa on tarkastettu yhteensä 9 934 auton renkaat. Rengasratsia 2006 -kampanjassa tarkastettiin 1 735 auton renkaat, vuonna 2011 järjestetyssä tiedotuskampanjassa 2 255 auton renkaat, vuonna 2013 tarkastettiin 1 246 auton renkaat, vuoden 2015 tiedotuskampanjassa 2 224 auton renkaat ja tämän syksyn tiedotuskampanjassa 2 474 auton renkaat. Tutkimustulokset julkistetaan pääasiallisesti vain tiedotteissa, vuosikertomuksessa ja kampanjan seurantatiedotteessa 21.9.2017. Tiedotuskampanjoiden tutkimustuloksia yhdistetä kesärengastutkimukseen. 5.15. Kesärengastutkimus 2016 Rengasratsia 2017 -tiedotuskampanjan mediatyössä käytettiin 11.9.2017 julkistettuja kesärengastutkimuksen tuloksia syksyltä 2016 ja koko seurantajaksolta 1997 2016. Tiedotuskampanjan yhteydessä ei tehty kesärengastutkimusta. Tutkimustuloksia rengasratsioista 11.9. 15.9.2017 ei yhdistetty kesärengastutkimusaineistoon. Kesärengastutkimuksessa 2016 tarkastettiin 8 748 autoa 45 paikkakunnalla. Seurantajaksolla 1997 2016 on tarkastettu 186 697 auton renkaat 183 paikkakunnalla, yhteensä lähes 750 000 rengasta. Kesärenkaiden kuntoseurannan tavoitteena on kerätä kattavaa tietoa kesärenkaiden kunnosta ja autoilijoiden rengastuntemuksesta saada tutkimusperustaa rengasturvallisuuden edistämiseen tähtäävälle tiedottamiselle seurata kesärenkaiden kunnon kehittymistä Tutkimuksessa kesärenkaat on jaettu urasyvyyden perusteella kolmeen kuntoluokkaan: hyvä (5 mm tai yli), tyydyttävä (3-4 mm) ja huono (2 mm tai alle). Autoilijoiden rengastuntemusta mitataan pyytämällä kuljettajaa arvioimaan kuluneimman renkaansa kuntoa. Kesärengastutkimuksen 2016 tuloksia Huonorenkaiset autot Kesärenkaiden kuntokehitystä tarkastellaan auton kuluneimman renkaan mukaan. Huonokuntoiseksi luokitellaan urasyvyydeltään 0 2 mm:n kesärengas. Syksyllä 2016 huonokuntoisia kesärenkaita oli 10,5 prosentilla autoilijoista eli vähemmän kuin kertaakaan 20 vuoden kuntoseurannan aikana. Laittomilla (urasyvyys alle 1,6 mm) kesärenkailla ajavien osuus laski samanaikaisesti 3,5:stä tasan kahteen prosenttiin. 12
Autokantaan suhteutettuna liikenteessä oli viime syksynä noin 309 000 huonoilla kesärenkailla varustettua henkilöja pakettiautoa. Eli määrällisestikin vähemmän kuin koskaan aiemmin autokannan kasvusta huolimatta. Huonorenkaisten autojen osuus (%) Turvasuosituksen mukaiset autot Laki edellyttää kesärenkailta vähintään 1,6 mm:n urasyvyyttä, mutta sadekelillä suositellaan vähintään 4 milliä. Syksyllä 2016 turvasuosituksen mukaisilla renkailla ajoi 74 prosenttia autoilijoista eli selvästi enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Kuntoseurannan alussa vastaava osuus oli vain 54,5 %. Turvasuosituksen mukainen autojen osuus (%) Renkaiden urasyvyydet Kesärenkaiden urasyvyydet ovat kasvaneet selvästi kuntoseurannan alkuajoista. Syksyllä 2016 tarkastettujen renkaiden keskimääräinen urasyvyys oli 5,15 mm ja autojen kuluneimman renkaan osalta 4,67 mm. Vuonna 1997 oli keskimääräinen urasyvyys 4,56 ja kuluneimman renkaan keskimääräinen urasyvyys 3,90. Laittomilla (urasyvyys alle 1,6 mm) kesärenkailla ajavien osuus on kuntoseurannan aikana vähentynyt 8,7 prosentista nykyiseen kahteen prosenttiin. Arviot renkaiden kunnosta Renkaiden kuntotarkastuksen yhteydessä kuljettajaa pyydetään arvioimaan renkaidensa kuntoa asteikolla huono (0 2 mm), tyydyttävä (3 4 mm) ja hyvä (vähintään 5 mm). Syksyllä 2016 arvioi 60,7 prosenttia autoilijoista renkaiden kuntoluokan oikein. Renkaiden kuntotuntemuksessa ei ole tapahtunut kuntoseurannan aikana merkittävää muutosta, sillä vuonna 1997 oikeiden kuntoarvioiden osuus oli vain 56,4 %. Kuntoarviot kuntoluokittain Kuljettajat tuntevat renkaidensa kunnon paremmin silloin, kun renkaat ovat suhteellisen uusia ja hyvässä kunnossa. Hyvillä kesärenkailla ajavista 76 prosenttia tunsi renkaidensa kunnon, kun huonorenkaisten autoilijoiden arviot menivät useimmiten pieleen. Huonorenkaisista autoilijoista vain 27 prosenttia tiedostaa renkaidensa kunnon. Useimmat huonoilla renkailla ajavista eivät näin ollen osaa sopeuttaa ajotapaansakaan renkaidensa mukaan. Huonorenkaiset autoilijat muodostavat liikenteessä todellisen riskiryhmän. Nuoret kuljettajat Vuonna 2016 kiinnitettiin erityishuomiota nuorten (18 24 v) kuljettajien renkaisiin muutamalla paikkakunnalla. Nuorista j12,6 prosenttia ajoi huonokuntoisilla renkailla, kun osuus kaksi vuotta aiemmin oli 16,7 prosenttia. Nuoret kuljettajat ajavat keskimäärin muita vanhemmilla autoilla, mikä osaltaan selittää renkaiden kuntoa. 5.16. Rengaskierrätys Käytettyjen renkaiden järjestelmällinen kierrätys aloitettiin Suomessa 1996. Kierrätysvelvoitteen hoitamiseksi rengasalan keskeiset toimijat perustivat Suomen Rengaskierrätys Oy:n 31.10.1995. Uusi jätelaki tuli voimaan 1.5.2012 ja tuottajavastuusäännöksien osalta 1.5.2013. Suomen Rengaskierrätys Oy on hyväksytty tuottajayhteisönä uuden jätelain mukaiseen tuottajarekisteriin 28.11.2014. Suomen Rengaskierrätys Oy:n osakkaina ovat 31.12.2017 Bridgestone Finland Oy, Continental Rengas Oy, Goodyear Dunlop Tires Finland Oy, Nokian Renkaat Oyj, Oy Suomen Michelin Ab sekä ARL-palvelu Oy. Yhtiön toimitusjohtajana on Risto Tuominen. Suomen Rengaskierrätys Oy:n operaattorina on Kuusakoski Oy. Nykyisen operaattorisopimuksen sopimuskausi on viisi vuotta ja kausi alkoi 1.1.2016. Sopimus sisältää option kahdesta lisävuodesta. Yhteistyö kattaa käytöstä poistettujen renkaiden keräyksen, käsittelyn ja hyödyntämisen. Suurimmat haasteet liittyvät jatkossa uusien hyötykäyttöratkaisujen kehittämiseen. Autonrengasliiton edustajat yhtiön hallituksessa olivat Jarmo Nuora varapuheenjohtajana ja Jukka Kärnä enä. Varainä olivat Johanna Rantala ja Jari Silfverberg. Suomen Rengaskierrätys Oy:n organisoimassa renkaiden keräysjärjestelmässä kerättiin renkaita vuonna 2017 yhteensä 54 940 tonnia. Pinnoitukseen toimitettiin 758 tonnia, materiaalihyötykäyttöön 31 343 tonnia ja energiahyötykäyttöön 10 981 tonnia. Vuosina 1996-2017 on kerätty yhteensä 888 595 tonnia käytöstä poistettuja renkaita. Käytöstä poistuu vuosittain noin 50 000 tonnia renkaita. 5.17. Kansainvälinen toiminta Pohjoismaisten rengasalan järjestöjen yhteinen kokous pidettiin Oslossa 27.- 28.9.2017. Autonrengasliittoa kokouksessa edustivat Pentti Määttä ja Östen Brännäs. Autonrengasliiton edustaja eurooppalaisen rengasalan yhteisjärjestön Bipaverin pinnoitusjärjestössä (Federation of European Retreaders Association) oli Jukka Lankolainen. 13
Bipaverin vuosikokous pidettiin 25.5.2017 Bolognassa. Järjestön puheenjohtaja on Patrick Sjölin Ruotsista ja varapuheenjohtaja Jukka Lankolainen. 5.18. Pinnoitus Autonrengasliitto on Bipaverin järjestönä osallistunut pinnoitusteollisuuden edunvalvontaan EU -tasolla. Viime vuosien aikana eurooppalainen pinnoitusteollisuus on ollut haastajan asemassa raskaan renkaan markkinoilla, jossa halpojen uusien renkaiden osuus on kasvanut huomattavasti. Pinnoitusteollisuuden merkitys on kuitenkin kiistaton jo pelkästään kiertotalouden näkökulmasta ja tämä on viime vuosina huomattu myös EU:ssa. Euroopan komissio on pannut täytäntöön Kiinasta tuotavien kuorma- ja linja-auton renkaiden polkumyyntiä koskevan kirjaamisvelvoitteen. Velvoite päättyy yhdeksän kuukauden kuluttua sen alkamisesta ja tämän jälkeen EU katsoo mille tasolle Kiinasta tuotavien KA-renkaiden tuontitulli asetettaneen. Pinnoitustilasto ja pinnoitusten keskihintaindeksitilasto julkistettiin liittokokouksessa 17.3.2017. 6. TYÖMARKKINAT -TYÖRYHMÄ Työmarkkinat -työryhmän vastuualueeseen kuuluvat mm. työnantaja-asioihin, työnormeihin. työsuhde- ja työehtosopimusasioihin, työvoima-asioihin, ammatilliseen koulutukseen ja työturvallisuuteen liittyvät kysymykset. Työryhmän puheenjohtajana oli toimitusjohtaja Carl Segercrantz. Carl Segercrantz 6.1. Työehtosopimukset 2017-kilpailukykysopimus Työntekijöiden työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 Autonrengasalalla saavutettiin 30.5.2016 Autonrengasliitto ry:n ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n välisissä neuvotteluissa neuvottelutulos kilpailukykysopimuksesta. Sopimuskausi oli 1.2.2017 31.1.2018. Sopimuskausi sisälsi palkkojen nollalinjan vuonna 2017. Vuosittaista työaikaa pidennettiin 1.2.2017 alkaen 24 tuntia ansiotasoa muuttamatta. Koska työ autonrengasalalla on kausiluonteista, toteutettiin työaikajärjestely pääsääntöisesti kesä- ja talvirengassesongeissa. Liittojen suositus oli, että kesärengassesonkiin kohdistettaisiin 10 tunnin työajan lisäys ja talvirengassesonkiin 14 tunnin työajan lisäys. Paikallisesti voitiin sopia myös muusta työajan toteuttamistavasta. Soveltamisohje työajan pidentämisestä Työntekijäkentässä tehtiin soveltamisohje työajan pidentämisestä. Soveltamisohje sisällytettiin uuteen työehtosopimukseen. Ohje tehtiin suomeksi ja ruotsiksi. Toimihenkilöiden työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 Autonrengasalalla noudatetaan myynti-, hallinto- ja muissa toimihenkilötehtävissä oleviin toimihenkilöihin Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n solmimaa toimihenkilöitä koskevaa toimihenkilötyöehtosopimusta, koska Autonrengasliitto ry on Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n järjestö. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välisissä neuvotteluissa saavutettiin 30.5.2016 mm. autonrengasalan toimihenkilöitä koskeva neuvottelutulos kilpailukykysopimuksesta. Sopimuskausi on 1.2.2017-31.1.2018. Sopimuskausi sisälsi palkkojen nollalinjan vuonna 2017. Työaikoja pidennettiin vuositasolla 24 tuntia ansiotasoa muuttamatta. Mikäli työajan pidennyksestä ei sovittu paikallisesti, työajan pidennys toteutettiin 1.2.2017 lukien siten, että työehtosopimuksen mukaista säännöllistä enimmäistyöaikaa pidennettiin enintään 30 minuuttia viikossa. Ylemmät toimihenkilöt 2017 Koska ylempien toimihenkilöiden työsuhteen ehdoista ei ole sovittu autonrengasalaa sitovasti työehtosopimuksella, oli suositus, että ylempien toimihenkilöiden palkankorotuksissa noudatetaan soveltuvin osin toimihenkilökentässä sovittuja palkankorotusmalleja. 6.2. Työehtosopimusneuvottelut 2017-18 Neuvottelut autonrengasalan työntekijöiden työehtosopimuksen uudistamiseksi aloitettiin 4.12.2017. Neuvottelutulos rengasalan asentajia, pinnoittajia ja muita työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta saavutettiin 10.1.2018 Autonrengasliitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välisissä neuvotteluissa. Sopimuskausi on 1.2.2018 31.1.2021. Vuoden 2020 palkantarkistuksista neuvotellaan erikseen. Neuvottelut toimihenkilöiden työehtosopimuksen uudistamiseksi aloitettiin 27.11.2017. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välisissä neuvotteluissa saavutettiin 16.1.2018 neuvottelutulos myynti-, hallinto- ja muita toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta. Sopimuskausi on 1.2.2018 31.1.2021. Vuoden 2020 palkantarkistuksista neuvotellaan erikseen. 6.3. Autonrengasalan yleiset sopimukset Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti 15.2.2017 irtisanovansa keskusjärjestösopimukset siten, että irtisanomiset tulevat pääosin voimaan elo-syyskuun vaihteessa 2017. 14
Sen seurauksena keskusjärjestösopimukset neuvoteltiin Autonrengasliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton välisiksi alakohtaisiksi sopimuksiksi. Neuvottelut koskivat ay-maksun pidättämistä, TT- SAK yleissopimusta 2001, TT-SAK irtisanomissuojasopimusta 2001 ja EK-SAK lomapalkkasopimusta 2005. Mainittuja sopimuksia noudatettiin jo tähän mennessä osana autonrengasalan työehtosopimusta. Yleissopimus, irtisanomissuojasopimus ja lomapalkkasopimus sovittiin 16.1.2018 Autonrengasliitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välisiksi alakohtaisiksi sopimuksiksi. Autonrengasalan yleiset sopimukset sisällytettiin uuteen työehtosopimukseen. 6.4. Työehtosopimus vuokratyöstä kemian aloilla Työehtosopimus vuokratyöstä kemian toimialoilla on päättynyt. Sitä ei ole uusittu. Autonrengasalalla työehtosopimus on ollut voimassa 31.1.2017 saakka. Työehtosopimus poikkesi autonrengasalan työehtosopimuksesta työajan lyhennyskorvauksen osalta. Vuokratyötyöehtosopimuksen mukaan piti maksaa työajan lyhennyskorvausta kaikille vuokratyöntekijöille jokaiselta työtunnilta riippumatta työsuhteen kestosta. Työajan lyhennyskorvaus suoritettiin siten, että säännölliseen työajan tuntipalkkaan lisättiin 6,4 %. 6.5. Palkkatilasto 2016 Autonrengasalalla kerätään vuodesta 2014 alkaen työntekijöitä koskevia palkkatietoja vain kerran vuodessa. Tiedot kerätään 4. neljännekseltä. Viimeisin käytettävissä oleva palkkatilasto on 4. neljännekseltä 2016. Säännöllisen työajan keskituntiansio ilman yli- ja sunnuntaityökorotuksia on 13,24 euroa. Tilaston piirissä on 58 pinnoitustyöntekijää ja 1 051 asennustyöntekijää. Lisäksi tilastossa on laitosmiehiä, autonkuljettajia ja muita työntekijöitä yhteensä 22 työntekijää. Autonrengasalan tilastossa on siten 1 131 työntekijää. 6.6. Tutustu työelämään ja tienaa Autonrengasliitto ry ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry sopivat 20.12.2016 Tutustu työelämään ja tienaa kesäharjoitteluohjelmasta. Ohjelman tarkoituksena on, että koululaiset saavat omakohtaista kokemusta autonrengasalan yritysten toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä samalla tarjota koululaisille sopivaa käytännön työtä. Määräykset koskevat peruskoululaisia, kymppiluokkalaisia, lukiolaisia ja VALMA -koulutukseen osallistuvia nuoria, joiden työsuhde perustuu "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelmaan. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6. 31.8. väliseen aikaan vuosina 2017 2019. "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan vuonna 2017 kertakaikkisena palkkana 335 euroa, joka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut henkilön iästä riippuen. 6.7. Rengasturvallisuuskortti 2017 Rengasturvallisuuskorttikoulutus Rengasturvallisuuskorttijärjestelmä on ensimmäinen toimialakohtainen työturvallisuuskorttijärjestelmä Suomessa. Rengasturvallisuuskorttikoulutukset aloitettiin 31.5.2006. Koulutuksen järjestää 1.1.2014 alkaen TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry (Teollisuusliitto ry) ja Autonrengasliitto ry yhdessä. Mainitut liitot ja Työturvallisuuskeskus ovat solmineet kumppanisopimuksen, joka oikeuttaa liittojen järjestämään yhdessä rengasturvallisuuskorttikoulutuksen. Koulutuksen kohderyhmänä on koko henkilöstö toimitusjohtajasta asentajaan. Korttikoulutuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta rengasalan riskeistä ja vastuista, antaa perusvalmius oman työn ja työtapojen arviointiin, opastaa renkaiden käsittelyyn, vannetöihin ja renkaiden paineistukseen liittyvät oikeat ja turvalliset työtavat ja antaa perustietoa työturvallisuudesta yhteisellä työpaikalla. Tutkinnon suorittaminen oikeuttaa saamaan henkilökohtaisen rengasturvallisuuskortin, jonka tutkinnon suorittaneille luovuttaa Työturvallisuuskeskus. Kortin voimassaoloaika on viisi vuotta. Kortin uusiminen edellyttää hyväksyttyä jatkokoulutusta. Vuoden 2017 aikana järjestettiin 5 koulutustilaisuutta, Oulussa 15.2. ja 21.2., Tampereella 17.5, Lappeenrannassa 7.6. ja Helsingissä 20.9. Aikavälillä 31.5.2006-31.12.2017 on järjestetty yhteensä 49 koulutustilaisuutta. Tutkinnon on suorittanut yhteensä 1 566 henkilöä. 1 500 täyteen Oulun koulutustilaisuudessa 21.2. suoritettiin tuhannesviidessadas kortti. Sen suoritti Jussi Toivonen Gummisepät Oy:stä. Tuhannes kortti suoritettiin 27.9.2012 Kouvolassa. Sen suoritti Jarno Aalto Suomen Euromaster Oy:stä. Rengasturvallisuuskorttikoulutus Oulussa 16.2.2017 Korttikoulutuksen uusintakoulutus Rengasturvallisuuskortin voimassaolon uusintaan tähtäävä jatkokoulutussarja aloitettiin 3.3.2011. Uusintakoulutuksen koulutusohjelman keskeinen teema on 15
työturvallisuuden jatkuva parantaminen, yhteistoiminta ja työturvallisuusasenteiden kehittäminen. Koulutuksen tavoitteena on antaa perusvalmiudet työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin, lisätä tietoisuutta yhteistoiminnan merkityksestä, parantaa työturvallisuutta työpaikoilla ja kehittää työturvallisuusasenteita. Vuoden 2017 aikana järjestettiin 3 uusintakoulutustilaisuutta Oulussa 16.2., Tampereella 17.6. ja Lappeenrannassa 8.6. Aikavälillä 3.3.2011-31.12.2017 on järjestetty yhteensä 24 jatkokoulutustilaisuutta. Tutkinnon on suorittanut yhteensä 438 henkilöä. Vuodesta 1998 työalatoimikunnan sihteerinä ollut Erkki Heinonen jäi eläkkeelle 2.5.2017. Hänen seuraajansa on asiantuntija Vesa Kotaviita. Rengasturvallisuuskorttikoulutuksen ja korttikoulutuksen uusintakoulutuksen koulutusohjelmien laadintaan ja kehittämiseen ovat osallistuneet Erkki Heinonen ja Vesa Kotaviita Työturvallisuuskeskuksesta, Mika Nyberg Työterveyslaitokselta, Satu von Bagh ja Jouko Muhli Vianor Oy:stä, Erkki Salmivalli Suomen Euromaster Oy:stä, Paavo Salo TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:stä (Teollisuusliitto ry) ja Östen Brännäs Autonrengasliitosta. 6.8. Työturvallisuus rengasalalla -opas Työturvallisuus rengasalalla -opas on valmisteltu yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen ja sen alaisen kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunnan kanssa. Opas valmistui vuoden 2017 loppuun mennessä ja painettuna alkuvuodesta 2018. Työturvallisuusoppaassa käsitellään laajasti rengastöiden ammattitaito- ja työturvallisuuskysymyksiä. Lisäksi on oppaaseen sisällytetty laaja piirroskokoelma, jonka on tehnyt sarjakuvataiteilija, kuvittaja Martti Sirola. Martti Sirola on saanut Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu -palkinnon. Työturvallisuusopas on tarkoitettu rengastöitä tekevien yritysten ja toimipaikkojen esimiehille ja työntekijöille. Sen tarkoituksena on tukea työpaikkoja vaarojen tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä sekä antaa ohjeita havaittujen ongelmien poistamiseen ja korjaamiseen. Opasta suositellaan käytettäväksi työhön perehdyttämisessä ja työnopastuksessa sekä asioiden kertaamisessa. Siinä painotetaan yhteistyön merkitystä työturvallisuuden parantamisessa, työn vaarojen arvioinnissa ja riskien kartoituksessa. Työturvallisuusopas on tehty työryhmässä, johon ovat kuuluneet Satu von Bagh ja Jouko Muhli Vianor Oy:stä, Erkki Heinonen ja Vesa Kotaviita Työturvallisuuskeskuksesta, Mika Nyberg Työterveyslaitokselta, Erkki Salmivalli Suomen Euromaster Oy:stä, Paavo Salo TEAM Teollisuusalojen ammattiliitosta (Teollisuusliitto) sekä Niina Korpi ja Östen Brännäs Autonrengasliitosta. 6.9. Työsopimuslain muutokset 1.1.2017 Vuoden 2017 alusta tuli muutoksia työsopimuslakiin koskien määräaikaisia työsopimuksia, koeaikaa ja takaisinottovelvollisuutta. Kaikkien osalta noudatetaan autonrengasalalla työsopimuslain mukaisia säännöksiä. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden työehtosopimukset eivät sisällä näiden asioiden osalta rajoituksia. Määräaikainen työsopimus Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää pääsäännön mukaisesti perusteltua syytä. Pitkäaikaistyöttömän kanssa voidaan tehdä määräaikainen työsopimus ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Pitkäaikaistyöttömänä pidetään henkilöä, joka työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen mukaan on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana edellisen 12 kuukauden aikana. Selostettu laajemmin tiedotteessa 22.12.2016. Koeaika Koeaikaa on vuoden 2017 alusta pidennetty 4 kuukaudesta 6 kuukauteen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään 6 kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä. Selostettu laajemmin tiedotteessa 22.12.2016. Takaisinottovelvollisuus Takaisinottovelvollisuuden kestoaikaa on lyhennetty 4 kuukauteen 9 kuukaudesta. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on 6 kuukautta. Autonrengasalan irtisanomissuojasopimukseen on sisällytetty 4 kuukauden ja 6 kuukauden takaisinottovelvollisuusajat. Takaisinottovelvollisuus koskee tilanteita, joissa työntekijä on irtisanottu taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Selostettu laajemmin tiedotteessa 22.12.2016. 6.10. Muutosturva 1.1.2017 Vuoden 2017 alusta tuli osalle rengasalan työnantajia uudet velvoitteet työvoiman vähentämisen yhteydessä. Tämä johtui siitä, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat kilpailukykysopimuksessa muutosturvan laajentamisesta. Uudet velvoitteet merkitsevät, että osalle työnantajia on säädetty velvollisuus tarjota tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Koulutuksen tai valmennuksen järjestämistä koskevat periaatteet tulee kirjata henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan. Työnantajalla on lisäksi velvollisuus järjestää irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto 6 kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. 16
Velvollisuus koskee vain sellaisia työnantajia, joiden palveluksessa säännöllisesti työskentelee vähintään 30 henkilöä. Valmennukseen tai koulutukseen on oikeus vain työntekijällä, joka on ollut työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta työsuhteen päättymiseen mennessä. Muutosturvan laajennukset tulivat voimaan 1.1.2017. Laajentaminen on edellyttänyt muutoksia pääasiallisesti työsopimus-, yhteistoiminta- ja työterveyshuoltolakeihin. Muutosturvan muutokset on selostettu laajemmin tiedotteessa 12.1.2017. 6.11. Rengastoimialan ympäristökäsikirja Rengastoimialan ympäristökäsikirja on Suomen Rengaskierrätys Oy:n ja Apila Group Oy:n yhdessä työstämä ohjeisto, joka helpottaa rengastoimialan ympäristöasioiden ja tärkeimpien työturvallisuuskysymysten hallintaa. Sen avulla voi varmistaa yrityksen ympäristökysymysten toimintatason, parantaa asiakkaiden asiointikokemusta, lisätä työturvallisuutta, tehostaa toimintaa ja alentaa jätehuoltokustannuksia. Ympäristökäsikirjan materiaalit ovat maksuttomia ja materiaali löytyy Suomen Rengaskierrätys Oy:n kotisivuilta. Ympäristökäsikirjan ovat tehneet Risto Tuominen Suomen Rengaskierrätys Oy:stä ja Pirjo Rinnepelto Apila Group Oy:stä. Ympäristöohjelman toteutus onnistuu itsenäisesti, tai saatavilla on myös ohjaavia koulutuksia ympäristökäsikirjan käyttöönottamiseksi sekä sertifiointiin tähtäävään ohjelman toteutukseen päivittäisessä työssä. Ympäristöohjelma on toimipaikkakohtainen. Ympäristöohjelman toteutus on selostettu laajemmin tiedotteissa 22.3. ja 7.7.2017. 6.12. Rengasrikkopalvelu - 24/7 Tien päällä tapahtuvaan rengasrikkopalveluun kytkeytyy valtavasti riskitekijöitä, jotka johtuvat lähinnä siitä, että rengastyöt tehdään pääsääntöisesti poikkeuksellisissa ja vaikeissa olosuhteissa sekä ohi ajavasta liikenteestä. Rengasrikkopalvelu on todellinen turvallisuushaaste. Kertomusvuoden aikana selvitettiin Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan rengasrikkopalvelusäännöksiä ja käytäntöjä tavoitteena kehittää mahdollisimman turvallisia toimintamalleja tien päällä tapahtuvaa rengastyötä varten. 6.13. Rengasalan ammattikoulutus Autonrengasliitto on viime vuosina panostanut merkittävästi ammattikoulutuksen kehittämiseen. Panostus ammatilliseen koulutukseen on ollut täysin välttämätöntä, koska rengasasennuksen vaativuustaso on viime vuosina noussut olennaisesti. Rengastoimialalla tarvitaan monipuolista ammattitaitoa ja vahvaa osaamista sekä osaamisen jatkuvaa kehittämistä. On varmistauduttava siitä, että toimiala saa jatkossakin laadukasta ja osaavaa työvoimaa ja että ammattitaitoa voidaan kehittää rengastyön osaamistarpeita vastaaviksi. Autoalan perustutkinto Perustutkinto on laajuudeltaan 180 osaamispistettä. Tutkintoon sisältyvän työssäoppimisen (työpaikoilla opiskeltavat sisällöt) laajuutta ei ole erikseen määritelty, mutta yleensä sitä on tutkinnossa vähintään 6 kuukautta. Ammatillinen perustutkinto suoritetaan pääasiassa toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa tutkinnon perusteiden mukaisesti laaditun opetussuunnitelman mukaisesti. Autoalan perustutkinto sisältää kuusi osaamisalaa, jotka ovat autotekniikka, automyynti, varaosamyynti, autokorinkorjaus, automaalaus ja moottorikäyttöisten pienkoneiden korjaus. Autoalan perustutkinnon valinnaisiin tutkinnon osiin on sisällytetty 15 osaamispisteen mittaiset tutkinnon osat rengastyöstä sekä rengas- ja vannemyynnistä. Rengasalan ammattitutkinto Rengasalan ammattitutkinto on näyttötutkinto ja siinä osoitetaan autonrengasalan ammattityöntekijältä vaadittava ammattitaito. Näyttötutkinnossa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Ammattitaito osoitetaan ensisijaisesti aidoissa työelämän tehtävätilanteissa. Rengasalan ammattitutkinto muodostuu yhdestä pakollisesta ja kuudesta valinnaisesta tutkinnon osasta. Ammattitutkinnon suorittaminen edellyttää yhden pakollisen ja kahden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Pakollinen osa on henkilö- ja pakettiautojen rengastyöt. Tutkinnon valinnaiset osat, joista valitaan kaksi, ovat kuorma-autojen, linja-autojen, työkoneiden ja teollisuuskoneiden rengastyöt; ajoneuvohuolto rengasliikkeessä; tekninen myynti rengastyössä; renkaan pinnoitus; rengasalan varastopalvelut ja moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt Valinnaisena voi valita myös yhden tutkinnon osan henkilöautomekaanikon ammattitutkinnosta, raskaskalustomekaanikon ammattitutkinnosta, pienkonemekaanikon ammattitutkinnosta tai autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinnosta. 17