TAMPEREEN ILMANLAATU Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset.

TAMPEREEN ILMANLAATU 2009 Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset www.ilmanlaatu.fi Tampereen kaupunki Ympäristönsuojelun julkaisuja 1/2010

TAMPEREEN ILMANLAATU 2009 Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset Teksti ja valokuvat: Ari Elsilä (toim.) Julkaisija: Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelun julkaisuja 1/2010 ISSN: 1798 0127 ISBN: 978 951 609 464 2 Tampereen yliopistopaino Oy 2010

SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA...7 2 PÄÄSTÖT 8 3 MENETELMÄT JA SÄÄOLOSUHTEET...10 4 MITTAUSTULOKSET..14 5 TULOSTEN ARVIOINTI 25 6 YHTEENVETO...36 7 KIRJALLISUUTTA.37 LIITTEET 38

TAMPEREEN ILMANLAATU 2009 Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset TIIVISTELMÄ Tampereen ilmanlaadun tarkkailumittauksista vuonna 2009 on vastannut kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö. Tarkkailua on toteutettu ympäristölupavelvollisten toiminnanharjoittajien kanssa solmitun yhteistarkkailusopimuksen mukaisesti. Kustannukset on jaettu kaupungin ja toiminnanharjoittajien kesken. Typen oksidien päästöt Tampereella vuonna 2009 olivat 1959 tonnia, eli edellisvuotista pienemmät. Typpidioksidin pitoisuuden vuosikeskiarvo Pirkankadun varrella oli 19 g/m 3, Linja autoasemalla 19 µg/m 3 ja Kalevassa 10 g/m 3. Typpidioksidin pitoisuudelle annetut raja ja ohjearvot eivät ylittyneet. Hiukkaspäästöt Tampereella olivat 93 tonnia, eli hieman pienemmät kuin edellisvuonna. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvo Pirkankadulla oli 17 g/m 3 ja Santalahdessa 18 g/m 3. Hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) annetun raja arvon numeroarvo ylittyi Pirkankadulla 12 kertaa ja Santalahdessa 18 kertaa. Raja arvon numeroarvo saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana yhdellä asemalla, joten itse raja arvo ei ylittynyt. Kansallinen ohjearvo ylittyi keväällä Pirkankadun varrella kaksi kertaa ja Santalahdessa kolme kertaa. Pienhiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvo Linja autosemalla oli 8 µg/m 3 ja Kalevassa 7 µg/m 3. Pienhiukkasten (PM 2.5 ) lukumäärän vuosikeskiarvo Pirkankadun varrella ulkoilma Elpi analysaattorilla mitattuna oli 14000 1/cm 3 ja laskennallinen massapitoisuuden vuosikeskiarvo 14 µg/m 3. Otsonipitoisuuden vuosikeskiarvo Kalevassa oli 33 g/m 3. Valtioneuvoston asetuksessa otsonin pitoisuudelle annettu kynnyspitoisuus ei ylittynyt. Hiilimonoksidipitoisuuden mittaaminen Pirkankadulla lopetettiin maaliskuussa 2009. Rikkidioksidipäästöt Tampereella ovat pienentyneet 1970 luvun lopun noin 20000 tonnista nykyiseen 604 tonniin. Vuonna 2009 rikkidioksidipäästöt olivat suuremmat kuin edellisvuonna energiantuotannon suuremmista päästöistä johtuen. Tampereella ei ole mitattu rikkidioksidin pitoisuutta vuoden 2003 jälkeen. Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (711/2001) on annettu ilmanlaadulle rajaarvot. Ilmanlaadusta ja epäpuhtauksien pitoisuuksista tiedotettiin Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaalin välityksellä ja lisäksi kevätkaudella hengitettävien hiukkasten rajaarvotason ylittymisestä kaupungin internet sivuilla. Lisätietoja: Tampereen kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö, PL 487, 33101 Tampere. Puhelin 03 5656 6700, sähköposti: kirjaamo[at]tampere.fi Internet: www.tampere.fi

TAMPERE'S AIR QUALITY IN 2009 Emissions and Air Quality Measurements SUMMARY The environmental protection unit has been responsible for Tampere's air quality monitoring in 2009. Monitoring is carried out according to a monitoring contract, made with industrial plants. The costs have been divided between the City of Tampere and industrial plants. The NO x emissions in Tampere in 2009 were 1959 tons. NO x emissions in Tampere were lower compared to the previous year. The annual average of NO 2 concentration in Pirkankatu was 19 g/m 3, at Central Bus station 19 g/m 3 and in Kaleva 10 µg/m 3. The guidelines or limit values of NO 2 were not exceeded. Dust emissions were a bit smaller than durig the last year. The PM 10 annual average at Pirkankatu was 17 µg/m 3 and in Santalahti 18 g/m 3. The 24 h limit value level for PM 10 was exceeded in Pirkankatu 12 times, in Santalahti 18 times. The limit value is allowed to be exeedeed 35 times, so the limit value was not exceeded. The national guideline for PM 10 was exceeded at Pirkankatu twice and in Santalahti three times. PM 2.5 annual average (measured by Teom analyzer) at Central Bus Station was 8 µg/m 3 and in Kaleva 7 g/m 3. The annual average number concentration of fine particles at Pirkankatu was 14000 1/cm 3 and PM 2.5 annual average 14 µg/m 3 (measured by an Elpianalyzer). The annual average concentration of O 3 in Kaleva was 33 g/m 3. The threshold value given to inform the public (180 g/m 3, 1h) was not exceeded. The measurement of CO concentration at Pirkankatu was finished at spring. The SO 2 emissions in Tampere have decreased since the end of the 1970's, from 20 000 tons to 604 tons. SO 2 emissions were smaller compared to the previous year. The SO 2 concentration has not been measured in Tampere after the year 2003. Information to the public was given via Finnish national air quality portal. In spring the current levels of PM10 compared to the limit values were also informed to the public through Tampere s own web pages For further information, please contact: City of Tampere, Environmental Office P.O. Box 487, 33101 Tampere, Finland. Tel: +358 (0) 3 565 6700 E mail: kirjaamo[at]tampere.fi Intenet: www.tampere.fi

7 1 TAUSTAA Tampereen ilmanlaatua seurattiin vuonna 2005 allekirjoitetun ilmanlaadun yhteistarkkailusopimuksen ja suunnitelman mukaisesti. Seurantaan on sisältynyt typen oksidien, otsonin, hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja hiilimonoksidin pitoisuuksien mittaamista. Näsinneulassa ja Keskustorilla sijaitsevilla sääasemilla on tarkkailtu sääolosuhteita. Mittaustuloksista on raportoitu sopimusosapuolille neljännesvuosittain. Raportin on laatinut terveysinsinööri Ari Elsilä. Mittausverkon ylläpidosta on huolehtinut terveysinsinöörin ohella ympäristötarkastaja Milla Hilli Lukkarinen. Tarkkailun kenttätyöt on tehnyt ympäristövalvoja Kari Nieminen. Elpianalysaattorin huollosta on vastannut Dekati Oy. Tunneittain päivitettäviä ilmanlaadun mittaustuloksia on ollut nähtävillä ympäri vuoden ilmanlaatuportaalissa osoitteessa www.ilmanlaatu.fi. Tietoa ilmanlaadusta on ollut yleisön saatavilla myös TV1:n uutisten sääosuudessa arkiaamuisin klo 8.30. Valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) on annettu ilmanlaadulle raja arvot, jonka numeroarvon ylittymisestä on tiedotettava väestölle. Tulosten tarkastelussa sovelletaan myös valtioneuvoston päätöstä ilmanlaadun ohjearvoista (480/1996) sekä ulkoilman otsonipitoisuutta koskevaa valtioneuvoston asetusta (783/2003).

8 2 PÄÄSTÖT Päästötietoja on koottu useista eri lähteistä. Energiantuotantoa ja teollisuutta koskevat päästötiedot on saatu toiminnanharjoittajilta ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen Vahti tietojärjestelmästä. Liikenteen päästömäärät on saatu LIISA 2008 Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmästä. Päästömäärät Tampereella vuonna 2009 on esitetty taulukossa 1. Kuvissa 1 3 on esitetty päästömäärät lähderyhmittäin. Tampereen rikkidioksidipäästöt vuonna 2009 olivat 604 tonnia, typen oksidien päästöt 1959 tonnia ja hiukkaspäästöt 93 tonnia. Liikenteen päästöillä on matalasta päästökorkeudestaan johtuen suuri merkitys erityisesti katuympäristössä. Taulukko 1. Epäpuhtauksien päästöt (t/a) Tampereella vuonna 2009. SO2 NOx Hiukkaset Ymp.lupavelvolliset laitokset 589 862 19 Muut laitokset 3 6 1 Aluelähteet 10 38 13 Liikenne 2 1059 60 Yhteensä 604 1959 93 Selitykset: SO 2 NO x rikkidioksidi typen oksidit (laskettu NO 2:na eli typpidioksidina) Tietolähteet: Ympäristölupavelvolliset laitokset Vahti ympäristönsuojelun tietojärjestelmä 2010 Muut laitokset, SO 2, NO o, pöly Ympäristönsuojelu 2010 Aluelähteet Ympäristönsuojelu 2010 (arvio) Liikenne LIISA 2008 laskentajärjestelmä

9 M uut pistelähteet Liikenne Alueläht eet Lupavelv. pistelähteet Sähkölaitos lk ja varalk Sähkölaitos, peruslaitokset Kuva 1. Tampereen rikkidioksidipäästöt vuonna 2009, yhteensä 604 tonnia. Sähkölaitos, peruslaitokset Liikenne Sähkölaitos lk ja varalk Lupavelv. pistelähteet Muut pistelähteet Alueläht eet Kuva 2. Tampereen typen oksidipäästöt vuonna 2009, yhteensä 1959 tonnia. Sähkölaitos, peruslaitokset Sähkölaitos lk ja varalk Lupavelv. pistelähteet M uut pistelähteet Liikenne Aluelähteet Kuva 3. Tampereen hiukkaspäästöt vuonna 2009, yhteensä 93 tonnia.

10 3 MENETELMÄT JA SÄÄOLOSUHTEET 3.1 Mittauspaikat, menetelmät ja laitteet Ilmanlaadun mittauspaikat, menetelmät ja laitteet on esitetty taulukossa 2 ja mittaustulokset liitetaulukoissa 1 27. Mittausasemien sijainnit Tampereella vuonna 2009 on esitetty kuvaliitteissä 1 7. Taulukko 2. Ilmanlaadun mittausjärjestelmä Tampereella vuonna 2009. Aseman nimi ja tyyppi komponentti hiukkaskoko / laite / menetelmä Pirkankatu hiilimonoksidi TEI model 48 / IR absorptio (31.3.2010 saakka) (liikenne) typen oksidit ME 9841B / kemiluminesenssi pienhiukkaset PM 2.5 / Elpi / sähköinen alipaineimpaktori heng. hiukkaset PM10 / TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Keskustori, Kauppa Hämeen kiinteistö (sääasema) tuulitiedot 30 metriä maanpinnasta lämpötila 30 metriä maanpinnasta kosteus 30 metriä maanpinnasta Linja autoasema typen oksidit ME 9841B / kemiluminesenssi pienhiukkaset PM2.5 / TEOM1400a / värähtelevä mikrovaaka Santalahti (liikenne) heng. hiukkaset PM 10 / TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka (10.11.2009 saakka) Kaleva typen oksidit ME 9841B / kemiluminesenssi pienhiukkaset PM2.5 / TEOM1400a / värähtelevä mikrovaaka otsoni O3 / TEI model 49 / UV absorptio (28.10.2009 saakka) otsoni O3 / API 400E / UV absorptio (27.11.2009 alkaen) Epilä (liikenne) hiukkaset PM 1, PM 2.5 ja PM10 / Grimm 180 / laserdiffraktio (18.11.2009 alkaen) Näsinneula tuulitiedot 135 m maanpinnasta (sääasema) lämpötila 5 m, 43 m, 88 m ja 135 m maanpinnasta kosteus 5 m, 43 m, 88 m ja 135 m maanpinnasta Kauppa Hämeen kiinteistön pohjataso on noin 89 metriä meren pinnan yläpuolella. Näsinneulan pohjataso on noin 115 metriä meren pinnan yläpuolella. Raportissa pitoisuudet on esitetty 20 C:een lämpötilassa, paitsi hiukkaset ulkoilman lämpötilassa ME = Monitor Europe, TEI = Thermo Environmental Instruments Inc

11 hengitettävät hiukkaset, PM 10 Ympäristönsuojeluyksikkö käyttää hengitettävien hiukkasten mittauksissa kahta PM 10 esierottimella varustettua Teom 1400 analysattoria ja Grimm 180 analysaattoria. TEOM 1400 Teom analysaattorin läpi imetään vakionopeudella ilmaa 1 m 3 /h kulloinkin vallitsevassa lämpötilassa. Suuret hiukkaset poistetaan virtauksesta esierottimella. Virtaus jaetaan isokineettisesti ohivirtaukseen (13,7 l/min) ja näytevirtaukseen (3 l/min), joka johdetaan kartiomaisen elementin kärjessä olevan suotimen läpi. Näyteilman sisältämät hiukkaset jäävät pienelle suotimelle, jolloin elementin värähtelytaajuus pienenee kerätyn massan kasvaessa. Laite mittaa siis suotimelle kertyvää hiukkasmassaa. Ennen suotimelle tuloa näytevirtaus lämmitetään kosteuden poistamiseksi +50 C:een lämpötilaan. Näytesuodatin vaihdetaan keskimäärin kolmen viikon välein. GRIMM 180 Grimm 180 analysaattorilla mitataan näyteilmassa olevien PM 10, PM 2.5 ja PM 1 hiukkasten lukumäärää ja laskennallisesti massapitoisuutta. PM 10 ja PM 2.5 hiukkasten erotuksesta saadaan laskettua myös karkeiden hiukkasten pitoisuus. Mittausalue on 0,1 1500 µg/m 3. Valonlähteenä toimii puolijohdelaser (60 mw, 685 nm). Laitteessa näyteilma läpäisee mittauskammion, jossa lasersäteestä sironnut signaali havainnoidaan 90 asteen kulmassa peilin avulla. Signaali vahvistetaan ja pitoisuudet luokitellaan kokoalueelta 0,25 32 µm 31 eri kanavalle. Näyteilma imetään laitteeseen sisäisen pumpun avulla 1,2 l/min (72 l/h) virtauksella. Mittauskammion ohittaneet hiukkaset kerätään vuosittain vaihdettavalle suodattimelle. Laite luo näyteilmavirran ympärille suojausilmavirtauksen, joka suodatetaan ja palautetaan takaisin optiseen kammioon. Suojailmavirtauksella estetään laseroptiikan likaantuminen. Suodatettua ilmaa käytetään myös automaattisessa kalibroinnisssa nollailman tuottamiseen. pienhiukkaset, PM 2.5 Pienhiukkasten pitoisuutta seurataan kahdella Teom 1400 laitteella, ulkoilmaelpi analysaattorilla ja Grimm 180 analysaattorilla. ELPI Pirkankadun varrella hiukkasten lukumäärän ja massapitoisuuden jakaumaa seurattiin ulkoilmaelpi mittauslaitteella. Laite mittaa pienhiukkasten lukumääräjakaumaa ja pitoisuutta reaaliaikaisesti. Mittauslait

12 teen näytteenoton virtaus on 30 litraa minuutissa ja keräysalustojen kokonaislukumäärä on 13. Näytteenotossa ilmanäyte kuivataan ja imetään koronavaraajan läpi. Varatut hiukkaset kulkeutuvat kokoluokkansa mukaan alipaineimpaktorin keräysalustoille. Alustoille kertyvien kertyvien hiukkasten varaus mitataan reaaliajassa elektrometreillä. Mitatut signaalit muutetaan laskennallisesti kokojakaumaksi. Laitevalmistajan lupaama tarkkuus hiukkasten lukumääräpitoisuudelle on +/ 150 (1/cm 3 ). UlkoilmaElpin tulosten raportoinnissa on käytetty Dekati Oy:n laatimaa Excel pohjaista datankäsittelymakroa (Dekati 2006, Elpivi 4.0). typen oksidit, NO x Typen oksidien mittauksiin käytetään kemiluminesenssi menetelmää (SFS 5425). Ilmanäyte johdetaan analysaattorissa olevaan konvertteriin, jossa typen oksidit (NO ja NO 2 ) pelkistyvät NO:ksi. NO:n ja laitteen tuottaman otsonin reagoidessa syntyy virittyneitä NO 2 molekyylejä, jotka perustilaan palatessaan emittoivat säteilyä. Säteilyn voimakkuus riippuu lineaarisesti pelkistetyn ilmanäytteen NO pitoisuudesta. Mittaamalla rinnan pelkistettyä ja pelkistämätöntä ilmanäytettä, saadaan NO 2 pitoisuus typen oksidien kokonaispitoisuuden (pelkistetty näyte) ja NO pitoisuuden (pelkistämätön näyte) erotuksena. Typen oksidien analysaattori kalibroidaan noin kerran kuukaudessa sekä NO:n että NO 2 :n suhteen. NO kalibroinnissa käytetään pullokaasua, NO 2 kalibroinnissa permeaatioputkea. Nollakaasu saadaan SO 2 :na permeaatioputkesta. otsoni, O 3 Otsonimittaukset suoritetaan jatkuvatoimisina UV fotometriaan perustuvina mittauksina. Otsonin absorptio mitataan kahdella eri kyvetillä samanaikaisesti. Toisesta mittauskanavasta on katalyyttisesti poistettu otsoni. Toisella kanavalla mitataan siten samaan aikaan mahdollisesti häiritsevät aineet sekä otsoni, ja toisella taas mitataan pelkästään häiritsevät aineet ilman otsonia. Kumpaakin mittauskammiota vuorotellaan molempiin mittauksiin, näin saadaan poistettua eri kanavien mahdollinen eroavuus toisiinsa nähden. Kanavien vaihto tapahtuu magneetti venttiilien avulla. Pitoisuus lasketaan Beer Lambertin lain mukaan. Laiteella tehdään vertailumittauksia joka toinen vuosi. hiilimonoksidi, CO CO mittaukset suoritetaan jatkuvatoimisina ei dispersiiviseen IR absorptioon perustuvina mittauksina. Mittauskammioon lähetetään IR säteilyä kaasuchopperin (katkojan) läpi. Chopperissa IR säde lähetetään vuorotellen CO ja N 2 kaasua sisältävien kyvettien läpi. Välillä tulostuu myös nollavirta. Näin poistetaan häiritsevät aineet mittauksista. Häkämittaukset lopetettiin Tampereella maalikuussa 2009, koska uusiin laitteisiin investoiminen ei ollut vuodesta toiseen todettujen matalien hiilimonoksidipitoisuuksien takia perusteltua.

13 kalibroinnit tietojen käsittely sääolosuhteet Typenoksidianalysaattorit kalibroidaan Environnement VE3M merkkisen kalibraattorin avulla. Kalibraattorin toiminta perustuu permeaatioon. Kalibraattorissa on kaksi erillistä permeaatiouunia. Kalibraattoria voidaan tarvittaessa käyttää myös laimennusyksikkönä esim. NO kaasulle laimennusoption avulla. Permeaatioon perustuvassa kalibroinnissa permeaatioputket, jotka sisältävät paineistettua kaasua, luovuttavat kaasua vakiolämpötilassa vakionopeudella (ng/min). Kantokaasulla kuljetettavaan pitoisuuskaasuun sekoitetaan sekoituskammiossa laimennuskaasua, jonka määrää muuttamalla säädellään ulostulevan kaasun pitoisuutta. Vuodenvaihteessa ympäristönsuojeluyksikköön hankittiin Horiba APMC 370 mallinen kalibraattori. Vertailukalibrointeja teetetään ulkopuolisella konsultilla (JPP Kalibrointi) vuosittain. Analysaattoreilta tulevat mittaustulokset sekä säähavainnot kerätään Enviewtietokantaan puhelinverkon välityksellä. Mittaustuloksista tehdään raportti neljännesvuosittain. Säätietoja (tuulen suunta ja nopeus sekä ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus) saadaan Näsinneulassa ja Keskustorin läheisyydessä sijaitsevilta sääasemilta.

14 4 MITTAUSTULOKSET 4.1 Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvo oli Pirkankadun varrella 17 g/m 3 ja Santalahdessa 18 g/m 3. Kuvassa 6 on esitetty hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kuukausikeskiarvot ja kuvassa 7 pitoisuuksien toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot eri mittausasemilla. Kuvassa 8 on esitetty Pirkankadun ja kuvassa 9 Santalahden hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausikeskiarvot. Muut tunnusluvut on esitetty liitetaulukoissa. 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 µg/m3 Pirkankatu PM10 Santalahti PM10 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / month Kuva 6. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden kuukausikeskiarvot vuonna 2009. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 µg/m3 Pirkankatu PM10 Santalahti PM10 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / month Kuva 7. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot vuonna 2009.

15 PM10[µg/m3] Periodic Station Report Pirkankatu 1.1.2009 24:00 31.12.2009 24:00 Interval 24 Hour PM10[µg/m3] 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 01/01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 8. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausikeskiarvot Pirkankadulla. PM10[µg/m3] Periodic Station Report S1 (Santalahti) 1.1.2009 24:00 31.12.2009 24:00 Interval 24 Hour PM10[µg/m3] 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 01/01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 9. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausikeskiarvot Santalahdessa.

16 4.2 Pienhiukkaset Pienhiukkasten massapitoisuuden vuosikeskiarvo oli Teom analysaattorilla mitattuna Kalevassa 7 g/m 3 ja Linja autoasemalla 8 g/m 3. Pienhiukkasten (PM 2.5 ) lukumäärä ja massapitoisuutta seurattiin Pirkankadun varrella Elpi analysaattorilla. Pienhiukkasten lukumäärän vuosikeskiarvo Pirkankadun varrella oli 14000 1/cm 3 ja laskennallinen massan vuosikeskiarvo oli 14 µg/m 3. Hiukkasmittaukset köäynnistettiin joulukuussa myös Epilässä Grimm laitteella, jolla saadaan mitattua samanaikaisesti PM 1, PM 2.5 ja PM 10 hiukkasten pitoisuus. PM 10 ja PM 2.5 pitoisuuden erotuksena voidaan laskea ns. karkeiden hiukkasten pitoisuus. PN2.5[1/cm3] Periodic Station Report Pirkankatu 1.1.2009 24:00 31.12.2009 24:00 Interval 24 Hour PN2.5[1/cm3] 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 01/01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 10. Pienhiukkasten lukumääräpitoisuuden vuorokausikeskiarvoja Pirkankadulla (Elpi)

17 PM2.5[mg/m3] Periodic Station Report Pirkankatu 1.1.2009 24:00 31.12.2009 24:00 Interval 24 Hour PM2.5[mg/m3] 0.06 0.05 0.04 0.03 0.02 0.01 0.00 01/01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 11. Pienhiukkasten massapitoisuuden vuorokausikeskiarvoja Pirkankadulla (Elpi). Kuva 12. Pienhiukkasten pitoisuuden tuntikausikeskiarvot tuulen suunnittain Linjaautoasemalla.

18 25 20 µg/m3 Linja autoasema PM2.5 Kaleva PM2.5 15 10 5 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / month Kuva 13a. Pienhiukkasten massapitoisuuden kuukausikeskiarvot. 25 20 µg/m3 Linja autoasema PM2.5 Kaleva PM2.5 15 10 5 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / month Kuva 13b.Pienhiukkasten pitoisuuden toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot vuonna 2009.

19 4.3 Typen oksidit Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Pirkankadun varrella oli 19 g/m 3, Linja autoasemalla 19 µg/m 3 ja Kalevassa 10 g/m 3. Kuvassa 14 on esitetty typpidioksidipitoisuuden kuukausikeskiarvot Pirkankadulla, Linja autoasemalla ja Kalevassa. Kuvassa 15 on esitetty vuorokausiohjearvoon ja kuvassa 16 tuntiohjearvoon verrannollisia typpidioksidipitoisuuksia. Mittaustulokset on esitetty liitetaulukoissa. 40 35 30 25 20 15 10 5 µg/m3 Pirkankatu NO2 Linja autoasema NO2 Kaleva NO2 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / month Kuva 14. Typpidioksidipitoisuuden kuukausikeskiarvot Tampereella vuonna 2009. 70 60 50 40 30 20 10 Pirkankatu NO2 Linja autoasema NO2 Kaleva NO2 µg/m3 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / month Kuva 15. Typpidioksidipitoisuuden vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet Tampereella vuonna 2009. Ohjearvo on 70 g/m 3.

20 150 125 100 µg/m3 Pirkankatu NO2 Linja autoasema NO2 Kaleva NO2 75 50 25 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / month Kuva 16. Typpidioksidipitoisuuksien tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet Tampereella vuonna 2009. Ohjearvo on 150 g/m 3. NO2[µg/m3] Periodic Station Report Pirkankatu 1.1.2009 24:00 31.12.2009 24:00 Interval 24 Hour NO2[µg/m3] 70 60 50 40 30 20 10 0 01/01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 17. Typpidioksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvot Pirkankadulla.

21 NO2[µg/m3] Periodic Station Report Linja autoasema 1.1.2009 24:00 31.12.2009 24:00 Interval 24 Hour NO2[µg/m3] 70 60 50 40 30 20 10 0 01/01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 18. Typpidioksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvot Linja autoasemalla. 4.4 Otsoni Otsonipitoisuuden vuosikeskiarvo Kalevassa oli 33 g/m 3. Otsonipitoisuuksia on esitetty kuvissa 19 20. Mittaustulokset on esitetty liitetaulukossa. 80 µg/m3 60 40 20 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kuukausi / month Kuva 19. Otsonipitoisuuden kuukausikeskiarvot Kalevassa vuonna 2009.

22 µg/m3 100 80 60 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi / month Kuva 20. Otsonipitoisuuden korkeimmat 8 tunnin liukuvat keskiarvot Kalevassa vuonna 2009. 4.5 Hiilimonoksidi Hiilimonoksidipitoisuuden seuraaminen Tampereella lopetettiin maaliskuussa 2009. Pitoisuudet ovat olleet viime vuosina alle 20% ohjearvoistaan. 4.6 Rikkidioksidi Rikkidioksidin pitoisuutta ei mitattu Tampereella vuonna 2009. 4.7. Sääolosuhteet Lämpötilojen kuukausikeskiarvot vuonna 2009 sekä lämpötilojen 30 vuoden jakson kuukausikeskiarvot Tampereella on esitetty kuvassa 21a ja tuntikeskiarvot vuonna 2009 kuvassa 21b. Sademäärät vuonna 2009 on esitetty kuvassa 22a ja tuuliruusu kuvassa 22b.

23 20 15 C Tre v. 1961 1990 Näsinneula, 5m 10 5 0 5 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 10 Kuva 21a. Lämpötilojen kuukausikeskiarvot Näsinneulan sääasemalla vuonna 2009 ja Tampereella vuosina 1961 1990. TEMP 5m[ C] Periodic Station Report Neula 31.12.2008 24:00 31.12.2009 24:00 Interval 1 Hour TEMP 5m[ C] 30 20 10 0 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time 10 20 Kuva 21b. Lämpötilojen tuntikeskiarvot Näsinneulan sääasemalta vuonna 2009.

24 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 mm Tottijärvi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII sademäärä 2008 sademäärä 2007 sademäärä 2009 Kuva 22a. Sademäärät Nokian Tottijärvellä vuonna 2007 2009. Kuva 22b. Tuuliruusu Näsinneulan sääasemalta vuonna 2009.

25 5 TULOSTEN ARVIOINTI 5.1 Tunnusluvut ilmanlaadun arvioimiseksi Tulosten arvioinnissa sovelletaan valtioneuvoston päätöstä ilmanlaadun ohjearvoista (480/1996), valtioneuvoston asetusta ilmanlaadusta (711/2001) sekä ulkoilman otsonipitoisuutta koskevaa valtioneuvoston asetusta (783/2003). 5.1.1 Ilmanlaadun ohjearvot Kansalliset ulkoilman laatua koskevat ohjearvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Ilmanlaadun ohjearvot (VNp 480/1996). Aine Ohjearvo, 20 C Tilastollinen määrittely Hiilimonoksidi, CO 20 mg/m 3 tuntiarvo 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo Rikkidioksidi, SO 2 250 g/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 80 g/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Typpidioksidi, NO 2 150 g/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 70 g/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Kokonaisleijuma, TSP 120 g/m 3 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 50 g/m 3 vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset, PM 10 70 g/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo Haisevien rikkiyhd. kok. määrä 10 g/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo (TRS) TRS ilmoitetaan rikkinä

26 5.1.2 Ilmanlaadun raja arvot Valtioneuvoston asetuksella 711/2001 annettiin ilmanlaadulle raja arvot, jotka on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Ilmanlaadun raja arvot. Yhdiste Aika Raja arvo Sallitut ylitykset Saavutettava viim. µg/m 3 Rikkidioksidi tunti 350 24 / vuosi 1.1.2005 SO 2 vrk 125 3 / vuosi 1.1.2005 vuosi/talvi 20 15.8.2001 Typpidioksidi tunti 200 18 / vuosi 1.1.2010 NO 2 kalenterivuosi 40 1.1.2010 Typenoksidit kalenterivuosi 30 15.8.2001 NO x Hiukkaset PM 10 vrk 50 (* 35 / vuosi 1.1.2005 PM 10 vuosi 40 (* 1.1.2005 Lyijy kalenterivuosi 0,5 (* 15.8.2001 Pb Bentseeni kalenterivuosi 5 1.1.2010 CO 8 tuntia 10 mg/m 3 1.1.2005 Pienhiukkaset PM 2.5 vuosi 25 (* * 1.1.2015 (* tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilasssa ja paineessa (** 11.6.2009 voimaan tulleen direktiivin ohjeellinen raja arvo (otettava kansalliseen lainsäädäntöön 2 vuoden kuluessa). Sitovana raja arvo 25 µg/m 3 vuosikeskiarvona tulee saavuttaa 2015 mennessä. Epäpuhtauksien pitoisuuden ylittäessä taulukossa 4 esitetyn tunti tai vuorokausiarvonsa numeroarvon asiasta on viipymättä tiedotettava väestölle. Rikkidioksidin ja typen oksidien pitkän ajan raja arvot on annettu kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi. Suomessa hiukkasten pitoisuudelle annetun raja arvon numeroarvo ylittyy keväisin korkeiden hiukkaspitoisuuksien takia.

27 5.1.3. Otsonin tavoitearvot Valtioneuvoston asetuksessa (783/2003) säädetään ulkoilman otsonipitoisuuksia koskevista tiedotus ja varoituskynnyksistä sekä pitkän ajan tavoitteista ja tavoitearvoista vuodelle 2010. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja kasvillisuuden suojelemiseksi asetuksessa annetaan otsonipitoisuuden tavoitearvot vuodelle 2010 sekä pitkän ajan tavoitteet. Terveyshaittojen ehkäisemisessä vertailusuureena käytetään korkeinta päivittäistä kahdeksan tunnin keskiarvoa. Kasvillisuuden suojelemisessa tarkastellaan niin kutsuttua AOT40 arvoa, joka lasketaan 80 µg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 µg/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana. Summa kertyy vuosittain 1.5. 31.7. välisenä aikana, ja sitä laskettaessa huomioidaan klo 9.00 21.00 mitatut tuntipitoisuudet. Taulukko 5. Tavoitteet otsonille. Peruste Tavoitearvo vuodelle 2010 terveyshaittojen ehkäisemiseksi Tavoitearvo vuodelle 2010 kasvillisuuden suojelemiseksi Pitkän ajan tavoite terveyshaittojen ehkäisemiseksi Pitkän ajan tavoite kasvillisuuden suojelemiseksi Tilastollinen määrittely korkein päivittäinen kahdeksan tunnin keskiarvo Pitoisuus tai AOT arvo (293 K, 101,3 kpa) Sallitut ylitykset enintään 25 päivänä 120 µg/m 3 kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona AOT40 1) 18 000 µg/m 3 h viiden vuoden keskiarvo korkein päivittäinen kahdeksan tunnin keskiarvo 120 µg/m 3 AOT40 1) 6 000 µg/m 3 h Tiedotuskynnys tuntikeskiarvo 180 µg/m 3 Varoituskynnys tuntikeskiarvo 240 µg/m 3 1) AOT40 arvo lasketaan 1.5. 31.7. ajan tuntiarvoista, jotka mitataan klo 9.00 21.00 välisenä aikana Suomen normaaliaikaa, joka on 10.00 22.00 Suomen kesäaikaa Otsonipitoisuuden tiedotuskynnys on 180 µg/m 3 ja varoituskynnys 240 µg/m 3 Näiden kynnysarvojen ylittyminen lasketaan otsonin tuntikeskiarvoista. Otsonia ei ole sellaisenaan päästöissä vaan sitä muodostuu auringonvalon vaikutuksesta ilmassa olevista typen oksideista ja hiilivedyistä, jotka ovat peräisin mm. liikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuudesta.

28 5.2 Hiukkaset Päästökartoitusten mukaan vuonna 2009 Tampereen 93 tonnin hiukkaspäästöistä 65 % tuli liikenteestä ja loput piste ja pintalähteistä. Tampereen hiukkaspäästöt vuosina 1987 2009 on esitetty liitetaulukossa ja kuvassa 23. Hiukkaspäästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2009 olivat 729 tonnia. 1200 1000 800 600 400 Hiukkaset / dust (t/a) liikenne / traffic pintalähteet / area sources pistelähteet / industry 200 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 vuosi / year Kuva 23. Hiukkaspäästöt (t/a) Tampereella vuosina 1987 2009. 5.3 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Hengitettävien hiukkasten pitoisuus kuvaa aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 0,01 mm:n hiukkasten määrää ilmassa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvo Pirkankadulla vuonna 2009 oli 17 g/m 3 ja Santalahdessa 18 g/m 3. Korkein pitoisuuden kuukausikeskiarvo (43 g/m 3 ) todettiin Santalahdessa huhtikuussa. Vuorokausiohjearvo (70 µg/m 3 ) ylittyi keväällä molemmilla asemilla. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvoja on esitetty kuvassa 24 ja liitetaulukoissa. Pääkaupunkiseudulla hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvot vuonna 2009 olivat 12 27 g/m 3. Hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) annetun raja arvon numeroarvo ylittyi Pirkankadulla 12 kertaa ja Santalahdessa 18 kertaa. Raja arvon numeroarvo saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana yhdellä asemalla, joten itse rajaarvo ei ylittynyt. Kansallinen ohjearvo ylittyi keväällä Pirkankadun varrella kaksi kertaa ja Santalahdessa kolme kertaa.

29 40 µg/m3 35 30 25 20 15 10 5 0 Pirkankatu PM10 Koskipuisto PM10 keräin Santalahti PM10 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 24. hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvoja ( g/m 3 ) Tampereella. 5.4 Pienhiukkaset (PM 2.5 ) Pienhiukkasten osalta ohje ja raja arvot koskevat massapitoisuuksia. Hiukkasten lukumääräpitoisuudelle ei ole annettu ohjearvoa. Pienhiukkasten massapitoisuuden vuosikeskiarvo Linja autosemalla oli 8 µg/m 3 ja Kalevassa 7 µg/m 3 Teom analysaattorilla mitattuna. Pienhiukkasten (PM 2.5 ) lukumäärän vuosikeskiarvo oli Pirkankadun varrella oli 14000 1/cm 3 ja laskennallinen massapitoisuuden vuosikeskiarvo 14 µg/m 3 ulkoilmaelpi analysaattorilla mitattuna. Raja arvo pienhiukkasten massapitoisuuden vuosikeskiarvolle on 25 µg/m 3. Huomattavat erot eri mittausasemilla havaituissa pienhiukkasten massapitoisuuksissa johtuvat erilaisista mittausmenetelmistä. 5.5 Katupölyn päästöt ja torjunta hanke Tampereen kaupunki on ollut mukana vuosina 2006 2009 katupölyn päästöt ja torjunta (KAPU) hankkeessa. Hankkeessa (Kupiainen ym. 2010) tutkittiin, miten talvikunnossapidon toimenpiteet ja katujen kevätpuhdistus vaikuttavat hengitettävien hiukkasten PM 10 katupölyn määrään ja koostumukseen, sekä selvitettiin nykykäytäntöjä ja uusia menetelmiä vähentää pölyn määrää. Hankkeessa otettiin käyttöön kaupungeissa talvikunnossapidon ja kevätpuhdistuksen toimenpiteiden seurantajärjestelmä, jota käytettiin arvioitaessa toimenpiteiden vaikuttavuutta kadun pölyämiseen. Hankkeessa tutkittiin lisäksi puhdistuskaluston poistoilman pölypitoisuutta, rakennustyömaiden vaikutusta, kadun tehostettua pesua, pesuaineen käyttöä ja hiekoituksesta luopumista.

5.6 Typen oksidit 30 Kadunvarren lumessa on havaittu jopa 15 20 kertaisia kiintoainespitoisuuksia verrattuna kaupunkialueiden koskemattomaan lumeen. Tällä perusteella voidaan olettaa, että lumen poisviennillä voidaan saavuttaa hyötyjä katupölyongelman kannalta. KAPU aineiston perusteella tehty hiekoitus ja suolauspäivien lukumäärien ja päästötasojen vertailu osoittaa, että hiekoituksen käytön kasvaessa pölypäästöt ovat korkeampia ja käänteisesti suolauksen kasvaessa pölypäästöt ovat alhaisempia. Katukohtaisiin päästöihin vaikuttavat myös auraus, kiinteistöjen tekemä hiekoitus ja lähikaduilta kulkeutunut pöly. Hiekoituksen ohella nastarenkaiden aiheuttama tien kuluminen lisää katupölypäästöjä kaupunkialueilla. Henkilöautoista noin 90 prosenttia käyttää nastarenkaita. Tutkimuksen aikana osuus ei ole muuttunut. Pölynsidonta suolaliuoksella osoittautui lupaavimmaksi akuutin katupölyn vähentämiskeinoksi. Katupölyepisodi syntyy, kun pinnat ovat kuivia ja irtopölyä pölyhiukkaset pinnoille ja suuremmiksi aggregaateiksi. Pölynsidonta ei kuitenkaan poista pölyä katuympäristöstä ja puhdistus tulee järjestää myöhemmin. Puhdistuslaitteiston painepesulla pystyttiin vähentämään pölyisyyttä hieman, mutta yleisesti todettiin, että nykylaitteistot (harjakalusto, imulakaisukalusto) eivät ole tehokkaita akuuttiin hengitettävän pölyn (PM10) torjuntaan. Kuitenkin pitkällä aikavälillä saadaan hyötyjä, kun karkea pöly poistetaan katuympäristöstä, jolloin uuden hienon pölyn muodostus vähenee tai lakkaa. Vuonna 2009 Tampereen typen oksidien päästöistä noin 54% tuli liikenteestä ja loput piste ja pintalähteistä. Typen oksidien päästöt olivat vuonna 2009 hieman edellisvuotta pienemmät. Typen oksidien päästömäärät Tampereella vuosina 1987 2009 on esitetty kuvassa 25 ja liitetaulukossa 33. Typpidioksidin pitoisuuden vuosikeskiarvoja on esitetty kuvassa 26. Typen oksidipäästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2009 olivat 15 264 tonnia. Typpidioksidipitoisuuden vuorokausiohjearvoon (70 g/m 3 ) verrannolliset pitoisuudet olivat Pirkankadulla 31 76%, Kalevasssa 11 63% ja Linjaautoasemalla 24 77% ohjearvosta. Tuntiohjearvoon (150 g/m 3 ) verrannolliset pitoisuudet olivat Pirkankadun varrella 25 53%, Kalevasssa 13 39% ja Linja autoasemalla 25 69% ohjearvosta.

31 6000 5000 4000 3000 2000 1000 t NO2/a liikenne / traffic pintalähteet / area sources pistelähteet / industry 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 vuosi / year Kuva 25. Typen oksidien päästöt NO 2 :na (t/a) Tampereella vuosina 1987 2009. 60 µg/m3 50 40 30 20 10 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Keskustori NO2 Pirkankatu NO2 Kaleva NO2 vuosi / year Lielahti NO2 Linja autoasema NO2 Kuva 26. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvoja ( g/m 3 ) Tampereella eri vuosina. 5.7 Otsoni Valtioneuvoston asetuksessa (783/2006) on annettu tavoitearvot otsonipitoisuudelle terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja kasvillisuuden suojelemiseksi. Korkein päivittäinen kahdeksan tunnin keskiarvo 120 µg/m 3 saa ylittyä enintään 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Otsonin tiedotuskynnys on 180 µg/m 3 ja varoituskynnys 240 µg/m 3 tuntikeskiarvoina. Tavoitearvot ja tiedotuskynnys eivät ylittyneet Tampereella vuoden 2009 aikana. Otsonipitoisuuden vuorokausikeskiarvoja Lielahdessa, Niemessä ja Kalevassa eri vuosina on esitetty kuvassa 27.

32 100 75 µg/m3 Lielahti O3 Niemi O3 Kaleva O3 50 25 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 vuosi / year Kuva 27. Otsonipitoisuuden vuosikeskiarvoja ( g/m 3 ) Tampereella eri vuosina. 5.7 Hiilimonoksidi Hiilimonoksidipäästöt Tampereella ovat lähes kokonaan peräisin liikenteestä, josta aiheutui 5118 tonnin CO päästöt vuonna 2009. Hiilimonoksidin päästömääriä Tampereella eri vuosina on esitetty liitetaulukossa ja pitoisuuden vuosikeskiarvoja kuvassa 28. 2,0 1,5 mg/m3 Keskustori CO Pirkankatu CO 1,0 0,5 0,0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 vuosi / year Kuva 28. Hiilimonoksidipitoisuuden vuosikeskiarvoja (mg/m 3 ) Tampereella.

33 5.9 Rikkidioksidi Rikkidioksidipäästöjen määrä Tampereella on pienentynyt 1970 luvun yli 20 000 tonnista nykyiseen 604 tonniin. Kuvassa 21 ja liitetaulukossa on esitetty rikkidioksidin päästömäärät Tampereella vuosina 1987 2009. Rikkidioksidin pitoisuutta ei ole mitattu Tampereella vuoden 2003 jälkeen. Rikkidioksidipitoisuudet Tampereella ovat vuosien varrella pudonneet huomattavasti 1970 luvun tilanteesta. Liitetaulukossa 30 ja kuvassa 30 on esitetty rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot Tampereella vuosina 1973 2002. Vuoden 2009 aikana Hakametsän, Hervannan ja Ratinan lämpökeskusten typenoksidi ja rikkidioksipäästöt olivat selvästi tavanomaista suuremmat. Rikkidioksidipäästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2009 olivat 4954 t/a. 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 SO2 t/a liikenne / traffic pintalähteet / area sources pistelähteet / industry 0 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 vuosi / year Kuva 29. Rikkidioksidipäästöt (t/a) Tampereella vuosina 1987 2009. 160 140 120 Lielahti SO2 Keskustori SO2 µg/m3 100 80 60 40 20 0 1973 1978 1983 1988 1993 1998 vuosi / year Kuva 30. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot ( g/m 3 ) Tampereella vuosina 1973 2002.

34 5.10 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksiä käytetään päivittäisessä ilmanlaatutiedotuksessa. Sen avulla ilmanlaatu kullakin asemalla voidaan tiivistää laatusanoihin hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono. Indeksi on tunneittain mittausasemalle laskettava vertailuluku, joka kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua suhteutettuna pääsääntöisesti ilmanlaadun ohje ja rajaarvoihin. Ilmanlaatuindeksin laskennassa voidaan ottaa huomioon rikkidioksidin (SO 2 ), typpidioksidin (NO 2 ), hengitettävien hiukkasten (PM 10 ), pienhiukkasten (PM 2.5 ), otsonin (O 3 ), hiilimonoksidin (CO) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet. Asemilla ei yleensä mitata näitä kaikkia, joten käytännössä indeksi lasketaan aina vain osasta näitä yhdisteitä. Eri asemien indeksit eivät siis välttämättä ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Jos asemalla mitataan yhtä tai kahta yhdistettä, indeksiä ei välttämättä lasketa lainkaan. Indeksin laskennassa käytettävät taitepisteet on esitetty taulukossa 6. Ilmanlaatuindeksillä (NO 2 ja PM 10 mukaanlukien) arvioituna ilmanlaatu Pirkankadun varrella oli vuoden 2009 aikana 130 päivänä hyvä, 166 päivänä tyydyttävä, 43 päivänä välttävä, 21 päivänä huono ja 5 päivänä erittäin huono. Ajantasaista tietoa mm. Tampereen ilmanlaadusta löytyy internetistä osoitteesta www.ilmanlaatu.fi. Taulukko 6. Indeksin käännepisteet ( g/m 3, CO: mg/m 3 ). Indeksi CO NO2 SO2 O3 PM10 PM2.5 TRS 1h 1h 1h 1h 1h 1h 50 4 40 20 60 20 10 5 75 8 70 80 100 50 25 10 100 20 150 250 140 100 50 20 100 150 30 200 350 180 200 75 50 >150 >30 >200 >350 >180 >200 >75 >50 Taulukko 7. Indeksin määrittely. Indeksi Luonnehdinta Terveysvaikutukset Muut vaikutukset 0 50 hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 51 75 tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76 100 välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuusvaikutuksia, materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 101 150 huono mahdollisia herkillä yksilöillä selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 151 erittäin huono mahdollisia herkillä yksilöillä selviä kasvillisuusvaikutuksia, materi aalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

35 6 YHTEENVETO Tampereen typen oksidien päästöt olivat hieman edellisvuotta pienemmät. Noin puolet typen oksidien päästöistä tulee liikenteestä. Typpidioksidin pitoisuudelle annetut vuorokausi ja tuntiohjearvot eivät ylittyneet. Typpidioksidi on kuitenkin kaupungeissa hiukkasten ohella kriittinen epäpuhtaus ohje ja raja arvojen kannalta. Liikenteestä ja teollisuudesta peräisin olevat hiukkaspäästöt olivat myös hieman edellisvuotta pienemmät. Hiekoitushiekan keväisin aiheuttamaa pölyämistä on torjuttu tehostamalla hiekan poistamista ja kastelemalla ja keskusta alueen pääväyliä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuus ylitti keväällä ohjearvonsa Pirkankadun varrella kaksi kertaa ja Santalahdessa kolme kertaa. Raja arvon numeroarvo ylittyi Pirkankadulla 12 kertaa ja Santalahdessa 18 kertaa. Raja arvon numeroarvo saa kuitenkin ylittyä kullakin asemalla 35 kertaa ennen kuin varsinainen raja arvo katsotaan ylittyneeksi. Pienhiukkasten pitoisuudet eivät Teom analysaattoreilla saatujen mittaustulosten mukaan ylittäneet tavoite ja raja arvojaan. WHO:n antama vuorokausiohjearvo ylitttyi Linja autosemalla kerran ilmeisesti asemarakennuksen remontoinnista aiheutuneesta pölyämisestä ja Epilässä Grimmillä mitattuna kerran mittausaseman vieressä tehtävien katutöiden takia. Pienhiukkasten massapitoisuuksia arvioitiin myös Elpi analysaattorilla tehtyjen lukumäärämittausten perusteella. Elpin mittausdatasta lasketut pienhiukkasten massapitoisuudet olivat huomattavasti suurempia kuin muilla asemilla Teomeilla ja Grimmillä mitatut pitoisuudet. Pirkankadulla Elpin tuloksista laskettu PM 2.5 pitoisuuden kuukausikeskiarvo oli neljän eri kuukauden aikana suurempi kuin samalla asemalla Teomilla mitattu PM 10 pitoisuuden kuukausikeskiarvo. Tulosten käyttökelpoisuuden arvioimiseksi Elpi analysaattoreille tullaan tekemään vertailumittauksia vuoden 2010 aikana. Lähinnä energiantuotannosta peräisin olevat rikkidioksidipäästöt Tampereella olivat hieman suuremmat kuin edellisvuonna. Pitoisuudet ovat viime vuosina Tampereella olleet hyvin matalia, joten rikkidioksidi ei ole Tampereella terveysvaikutusten kannalta merkittävä epäpuhtaus. Rikkidioksidipitoisuuden mittaaminen Tampereella lopetettiin kesäkuussa 2003. Liikenteen päästöistä syntyvän hiilimonoksidin pitoisuuden seuraaminen lopetettiin Tampereella maaliskuussa. Pitoisuudet ovat olleet viime vuosina kaiken aikaa alle 20% ohjearvoistaan. Alailmakehän otsonia koskevassa valtioneuvoston asetuksessa on annettu kynnyspitoisuus, jonka ylittyessä asiasta on tiedotettava. Kynnyspitoisuus 180 µg/m 3 tuntikeskiarvona ei ylittynyt.

36 7 KIRJALLISUUTTA Dekati 2006. Electrical Low Pressure Impactor Data processing sheet for Microsoft EXCEL 97 (TM). Version 4.02 Elsilä, A. 2010. Ote Vahti ympäristönsuojelun tietojärjestelmä Elmatyvin raporttipalvelusta. Kariniemi, H. 2007. Kaupunkiaerosolin hiukkaspitoisuudet Tampereella keväällä 2006. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto, 88 s. Kupiainen, K. ym. 2010. Katupölyn päästöt ja torjunta. KAPU hankkeen loppuraportti Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Helsinki 2009, 108 s. http://www.hel2.fi/ymk/vk2009/lukuina.htm Malkki M. ym. 2009. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2009. http://www.hsy.fi/tietoahsy/documents/julkaisut/2_2010_ilmanlaatu_paakaupunkiseudulla_vu onna2009_web.pdf Kartastenpää R. ym. 2006. Ilmanlaadun mittausohje, versio 1.0. Ilmatieteen laitos ilmanlaadun tutkimus. Helsinki, 68 s. + liitteet. www.ilmatieteenlaitos.fi/kuvat/ilmanlaadun_mittausohje.pdf LIISA 2008. Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmä, http://lipasto.vtt.fi/liisa/index.htm, luettu 22.3.2010 Pirkanmaan ympäristökeskus 2010. Kirjallinen tiedoksianto. Salmi, J., Pietarila, H. ja Rasila, T. 2003. Tampereen seudun typenoksidipäästöjen leviämislaskelmat vuosille 2000 ja 2020. Ilmatieteen laitos ilmanlaadun tutkimus, Helsinki, 76 s. + liitteet. (www.fmi.fi/kuvat/tampereen_raportti.pdf) SFS 5425. Ilmansuojelu. Ilman laatu. Typen oksidien määritys kemiluminesenssimenetelmällä. 8 s. Tampereen ilmanlaadun mittaustulokset 2009. Neljännesvuosiraportit 1/2009, 2/2009, 3/2009 ja 4/2009. Monisteita. Tampereen kaupunki 2009. Tampereen ilmanlaatu 2008. Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset. Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelun julkaisuja 4/2009, 66 s. www.tampere.fi/ymparistojaluonto/julkaisutjaselvitykset.html Tampereen kaupungin julkaisuja www.ilmanlaatu.fi Kansallinen ilmanlaatuportaali www.ymparisto.fi>lainsäädäntö>ympäristönsuojelu>ilmansuojelulainsäädäntö

37 Liitetaulukot g/m 3 = mikro(miljoonasosa)grammaa epäpuhtautta ilmakuutiometrissä mg/m 3 = milli(tuhannesosaa)grammaa epäpuhtautta ilmakuutiometrissä validiteetti = tulosten ajallinen kattavuus % kuukauden tunneista ja n.a.= tulosta ei saatavilla Liitetaulukko 1. Typpimonoksidin pitoisuudet Kalevan mittausasemalla (II/2009 alkaen) Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Niemi 01.09 NO µg/m3 5 41 15 41 89 18 91.1% Kaleva 02.09 NO µg/m3 3 12 6 12 24 8 79.4% Kaleva 03.09 NO µg/m3 3 29 9 24 72 12 98.9% Kaleva 04.09 NO µg/m3 5 34 10 15 57 10 99.7% Kaleva 05.09 NO µg/m3 2 21 5 21 33 8 96.1% Kaleva 06.09 NO µg/m3 1 10 2 6 17 4 99.8% Kaleva 07.09 NO µg/m3 1 13 7 9 36 9 79,8% Kaleva 08.09 NO µg/m3 2 37 14 26 56 14 91,5% Kaleva 09.09 NO µg/m3 5 53 13 80 164 43 99,3% Kaleva 10.09 NO µg/m3 9 84 19 54 111 22 99.6% Kaleva 11.09 NO µg/m3 7 38 13 48 63 18 99.5% Kaleva 12.09 NO µg/m3 11 162 61 162 240 67 99.8% 4 Liitetaulukko 2. Typpidioksidin pitoisuudet Kalevan mittausasemalla (II/2009 alkaen) Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 2.vrk % 99% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta arvosta Niemi 01.09 NO2 µg/m3 14 55 27 46 71 35 91.1% 39 37 Kaleva 02.09 NO2 µg/m3 13 43 21 34 52 28 79.4% 30 29 Kaleva 03.09 NO2 µg/m3 13 59 22 51 70 30 98.9% 31 39 Kaleva 04.09 NO2 µg/m3 12 59 21 40 121 27 99.7% 30 39 Kaleva 05.09 NO2 µg/m3 8 48 18 58 73 25 96.1% 26 32 Kaleva 06.09 NO2 µg/m3 4 33 10 30 53 11 99.8% 14 22 Kaleva 07.09 NO2 µg/m3 4 19 8 14 33 8 79,8% 11 13 Kaleva 08.09 NO2 µg/m3 6 39 12 31 48 17 91,5% 17 26 Kaleva 09.09 NO2 µg/m3 9 37 18 29 48 20 99,3% 26 25 Kaleva 10.09 NO2 µg/m3 11 59 25 49 67 26 99.6% 36 39 Kaleva 11.09 NO2 µg/m3 13 42 22 49 51 22 99.5% 31 28 Kaleva 12.09 NO2 µg/m3 17 57 44 65 84 44 99.8% 63 38 10

38 Liitetaulukko 3. Typpimonoksidin pitoisuudet Linja autoasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Linja autoasema 01.09 NO µg/m3 23 263 81 260 460 103 99.8% Linja autoasema 02.09 NO µg/m3 16 81 34 109 143 44 100.0% Linja autoasema 03.09 NO µg/m3 14 70 26 99 263 51 98.3% Linja autoasema 04.09 NO µg/m3 9 95 27 58 167 34 97.6% Linja autoasema 05.09 NO µg/m3 7 40 15 27 111 18 80.1% Linja autoasema 06.09 NO µg/m3 8 45 16 37 72 16 99.6% Linja autoasema 07.09 NO µg/m3 7 35 12 52 136 21 79.6% Linja autoasema 08.09 NO µg/m3 10 61 22 57 117 23 89.8% Linja autoasema 09.09 NO µg/m3 10 92 33 120 295 73 99.9% Linja autoasema 10.09 NO µg/m3 18 164 43 157 268 67 99.6% Linja autoasema 11.09 NO µg/m3 20 133 40 156 321 71 94.0% Linja autoasema 12.09 NO µg/m3 34 334 131 308 422 168 95.1% keskiarvo 15 Liitetaulukko 4. Typpidioksidin pitoisuudet Linja autoasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 2.vrk % 99% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta arvosta Linja autoasema 01.09 NO2 µg/m3 23 88 48 86 128 49 99.8% 69 59 Linja autoasema 02.09 NO2 µg/m3 25 71 40 71 87 50 100.0% 57 47 Linja autoasema 03.09 NO2 µg/m3 25 73 43 69 105 48 98.3% 61 49 Linja autoasema 04.09 NO2 µg/m3 21 73 30 79 96 38 97.6% 43 49 Linja autoasema 05.09 NO2 µg/m3 18 64 29 50 77 34 80.1% 41 43 Linja autoasema 06.09 NO2 µg/m3 14 56 24 47 67 30 99.6% 34 37 Linja autoasema 07.09 NO2 µg/m3 11 37 17 27 44 22 79.6% 24 25 Linja autoasema 08.09 NO2 µg/m3 14 46 25 43 55 27 89.8% 36 31 Linja autoasema 09.09 NO2 µg/m3 12 49 23 36 64 30 99.9% 33 33 Linja autoasema 10.09 NO2 µg/m3 18 70 34 68 99 39 99.6% 49 47 Linja autoasema 11.09 NO2 µg/m3 21 63 33 64 94 40 94.0% 47 42 Linja autoasema 12.09 NO2 µg/m3 25 104 54 93 123 69 95.1% 77 69 keskiarvo 19 Liitetaulukko 5. Typpimonoksidin pitoisuudet Pirkankadun mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Pirkankatu 01.09 NO µg/m3 18 128 51 130 175 52 98.1% Pirkankatu 02.09 NO µg/m3 12 45 23 68 57 24 99.6% Pirkankatu 03.09 NO µg/m3 10 39 20 31 59 20 98.7% Pirkankatu 04.09 NO µg/m3 9 53 21 43 126 24 98.7% Pirkankatu 05.09 NO µg/m3 7 27 12 17 56 12 97.7% Pirkankatu 06.09 NO µg/m3 6 21 11 24 77 15 99.5% Pirkankatu 07.09 NO µg/m3 6 19 10 16 24 11 99,6% Pirkankatu 08.09 NO µg/m3 9 40 17 27 57 17 99,5% Pirkankatu 09.09 NO µg/m3 13 66 25 50 234 46 99,0% Pirkankatu 10.09 NO µg/m3 17 107 38 125 225 47 99.6% Pirkankatu 11.09 NO µg/m3 14 68 30 59 108 39 99.7% Pirkankatu 12.09 NO µg/m3 22 211 83 198 365 99 99.6% keskiarvo 12

39 Liitetaulukko 6. Typpidioksidin pitoisuudet Pirkankadun mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 2.vrk % 99% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta arvosta Pirkankatu 01.09 NO2 µg/m3 21 79 45 78 98 48 98.1% 64 53 Pirkankatu 02.09 NO2 µg/m3 22 61 39 64 78 41 99.6% 56 41 Pirkankatu 03.09 NO2 µg/m3 24 65 37 58 88 42 98.7% 53 43 Pirkankatu 04.09 NO2 µg/m3 18 73 27 55 94 34 98.7% 39 49 Pirkankatu 05.09 NO2 µg/m3 17 50 26 44 73 27 97.7% 37 33 Pirkankatu 06.09 NO2 µg/m3 14 42 26 36 88 28 99.5% 37 28 Pirkankatu 07.09 NO2 µg/m3 13 37 22 29 44 26 99,6% 31 25 Pirkankatu 08.09 NO2 µg/m3 15 54 24 38 69 26 99,5% 34 36 Pirkankatu 09.09 NO2 µg/m3 17 53 28 45 72 33 99,0% 40 35 Pirkankatu 10.09 NO2 µg/m3 20 77 34 72 98 36 99.6% 49 51 Pirkankatu 11.09 NO2 µg/m3 20 56 28 69 75 42 99.7% 40 37 Pirkankatu 12.09 NO2 µg/m3 25 77 53 87 138 64 99.6% 76 51 keskiarvo 19 Liitetaulukko 7. Hiilimonoksidin pitoisuudet Pirkankadun mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 8h % 1h Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta arvosta Pirkankatu 01.09 CO mg/m3 0.2 0.8 0.4 0.9 1.3 0.4 100.0% 11.3 6.5 Pirkankatu 02.09 CO mg/m3 0.1 0.4 0.2 0.6 1.0 0.3 100.0% 7.5 5.0 Pirkankatu 03.09 CO mg/m3 0.1 0.4 0.2 0.3 1.3 0.2 99.1% 3.8 6.5 Laite poistettu käytöstä keskiarvo 0.13 Liitetaulukko 8. Otsonin pitoisuudet Kalevan mittausasemalla (II/2009 alkaen) Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Niemi 01.09 O3 µg/m3 25 44 39 44 46 41 91.4% Kaleva 02.09 O3 µg/m3 34 49 43 46 54 45 69.9% Kaleva 03.09 O3 µg/m3 43 65 56 65 68 59 99.0% Kaleva 04.09 O3 µg/m3 46 84 71 83 90 72 99.9% Kaleva 05.09 O3 µg/m3 49 74 61 72 78 63 100.0% Kaleva 06.09 O3 µg/m3 39 67 52 67 71 52 99.9% Kaleva 07.09 O3 µg/m3 36 62 43 56 70 47 79,8% Kaleva 08.09 O3 µg/m3 31 59 45 60 65 48 91,6% Kaleva 09.09 O3 µg/m3 29 67 43 75 55 99,5% Kaleva 10.09 O3 µg/m3 22 38 31 36 40 34 88.6% Kaleva 11.09 O3 µg/m3 21 28 23 27 29 24 11.6% Kaleva 12.09 O3 µg/m3 15 32 30 32 34 31 100.0% keskiarvo 33

40 Liitetaulukko 9. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Pirkankadun mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 2.vrk Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta Pirkankatu 01.09 PM10 µg/m3 14 90 42 78 155 47 99.9% 60 Pirkankatu 02.09 PM10 µg/m3 13 31 22 52 46 24 99.9% 31 Pirkankatu 03.09 PM10 µg/m3 24 169 95 157 241 114 99.0% 136 Pirkankatu 04.09 PM10 µg/m3 38 209 84 149 257 98 99.0% 120 Pirkankatu 05.09 PM10 µg/m3 16 48 24 38 83 25 99.9% 34 Pirkankatu 06.09 PM10 µg/m3 12 31 20 24 42 21 99.9% 29 Pirkankatu 07.09 PM10 µg/m3 11 27 15 23 53 16 100,0% 21 Pirkankatu 08.09 PM10 µg/m3 12 27 17 21 51 18 99,9% 24 Pirkankatu 09.09 PM10 µg/m3 12 29 15 25 40 21 99,8% 21 Pirkankatu 10.09 PM10 µg/m3 19 128 46 124 158 68 96.5% 66 Pirkankatu 11.09 PM10 µg/m3 17 96 51 124 131 63 99.9% 73 Pirkankatu 12.09 PM10 µg/m3 14 60 27 76 125 38 99.7% 39 keskiarvo 17 Liitetaulukko 10. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet siirrettävällä mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 2.vrk Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta S1 (Santalahti) 01.09 PM10 µg/m3 14 100 37 126 192 77 99.9% 53 S1 (Santalahti) 02.09 PM10 µg/m3 16 70 32 126 94 36 100.0% 46 S1 (Santalahti) 03.09 PM10 µg/m3 20 100 58 116 188 80 99.0% 83 S1 (Santalahti) 04.09 PM10 µg/m3 43 190 90 181 391 99 98.9% 129 S1 (Santalahti) 05.09 PM10 µg/m3 22 59 30 47 98 32 99.9% 43 S1 (Santalahti) 06.09 PM10 µg/m3 16 48 22 31 77 24 80.8% 31 S1 (Santalahti) 07.09 PM10 µg/m3 14 38 20 33 78 26 99,0% 29 S1 (Santalahti) 08.09 PM10 µg/m3 12 32 20 24 49 20 94,1% 29 S1 (Santalahti) 09.09 PM10 µg/m3 12 30 17 29 39 23 99,9% 24 S1 (Santalahti) 10.09 PM10 µg/m3 12 52 26 48 64 28 94.3% 37 S1 (Santalahti) 11.09 PM10 µg/m3 S1 (Santalahti) 12.09 PM10 µg/m3 keskiarvo 18 Liitetaulukko 11. Pienhiukkasten pitoisuudet Kalevan mittausasemalla (II/2009 alkaen, Teom) Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % WHO Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. ohjearvosta Niemi 01.09 PM10 µg/m3 11 53 21 63 92 34 91.3% Kaleva 02.09 PM2,5 µg/m3 7 19 16 19 22 17 67.1% 68 % Kaleva 03.09 PM2,5 µg/m3 8 19 14 19 28 17 97.9% 68 % Kaleva 04.09 PM2,5 µg/m3 8 22 19 21 31 19 99.9% 76 % Kaleva 05.09 PM2,5 µg/m3 6 17 10 19 24 10 99.1% 40 % Kaleva 06.09 PM2,5 µg/m3 6 13 9 11 16 9 99.9% 36 % Kaleva 07.09 PM2,5 µg/m3 6 12 8 11 13 8 79,8% 32 % Kaleva 08.09 PM2,5 µg/m3 6 16 10 15 23 10 89,6% 40 % Kaleva 09.09 PM2,5 µg/m3 7 18 9 16 25 12 96,8% 48 % Kaleva 10.09 PM2,5 µg/m3 6 23 10 20 38 10 98.3% 40 % Kaleva 11.09 PM2,5 µg/m3 6 12 9 20 25 10 98.5% 40 % Kaleva 12.09 PM2,5 µg/m3 8 27 17 24 36 17 97.3% 68 % keskiarvo 7

41 Liitetaulukko 12. Pienhiukkasten pitoisuudet Linja autoasemalla (Teom) Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % WHO Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. ohjearvosta Linja autoasema 01.09 PM2,5 µg/m3 9 35 16 36 49 18 98.40 % 72 % Linja autoasema 02.09 PM2,5 µg/m3 10 22 16 27 38 17 99.50 % 68 % Linja autoasema 03.09 PM2,5 µg/m3 10 22 14 19 34 18 98.90 % 72 % Linja autoasema 04.09 PM2,5 µg/m3 9 25 18 22 30 20 97.40 % 80 % Linja autoasema 05.09 PM2,5 µg/m3 9 40 12 82 206 34 77.00 % 136 % Linja autoasema 06.09 PM2,5 µg/m3 7 20 11 20 47 12 99.70 % 48 % Linja autoasema 07.09 PM2,5 µg/m3 6 16 9 12 20 10 71.10 % 40 % Linja autoasema 08.09 PM2,5 µg/m3 Linja autoasema 09.09 PM2,5 µg/m3 6 15 10 15 31 12 87.70 % 48 % Linja autoasema 10.09 PM2,5 µg/m3 6 18 8 17 32 9 99.60 % 36 % Linja autoasema 11.09 PM2,5 µg/m3 8 29 12 23 35 12 57.90 % 48 % Linja autoasema 12.09 PM2,5 µg/m3 9 41 18 38 51 18 99.90 % 72 % keskiarvo 8 Liitetaulukko 12b. Hiukkasten pitoisuudet Epilässä (Grimm) Epila 12.09 PM10 µg/m3 14 66 28 67 83 39 99.6% 40 Epila 12.09 PM2.5 µg/m3 12 45 24 49 59 28 99.6% 112 % Epila 12.09 PMcoarse µg/m3 2 21 7 19 24 11 99.6% Epila 12.09 PM1 µg/m3 11 38 23 40 55 24 99.6 % Liitetaulukko 13. Pienhiukkasten massapitoisuus Pirkankadun mittausasemalla (Elpi). Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % WHO Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. ohjearvosta Pirkankatu 01.09 PM2.5 mg/m3 0.0156 0.0561 0.0317 0.0981 0.0458 96.6% 183 % Pirkankatu 02.09 PM2.5 mg/m3 0.0190 0.0602 0.0326 0.0943 0.0443 96.3% 177 % Pirkankatu 03.09 PM2.5 mg/m3 0.0167 0.0506 0.0307 0.0657 0.0358 96.0% 143 % Pirkankatu 04.09 PM2.5 mg/m3 0.0165 0.0492 0.0330 0.0652 0.0389 99.1% 155 % Pirkankatu 05.09 PM2.5 mg/m3 0.0131 0.0341 0.0219 0.0526 0.0234 100.0% 94 % Pirkankatu 06.09 PM2.5 mg/m3 0.0094 0.0290 0.0209 0.0567 0.0219 99.9% 88 % Pirkankatu 07.09 PM2.5 mg/m3 0.0083 0.0199 0.0140 0.0347 0.0154 100,0% 61 % Pirkankatu 08.09 PM2.5 mg/m3 0.0124 0.0306 0.0200 0.0382 0.0214 100,0% 86 % Pirkankatu 09.09 PM2.5 mg/m3 0.0109 0.0324 0.0230 0.0632 0.0285 96,9% 114 % Pirkankatu 10.09 PM2.5 mg/m3 0.0093 0.0404 0.0182 0.06112 0.01904 95.7% 76 % Pirkankatu 11.09 PM2.5 mg/m3 0.0106 0.0318 0.0138 0.0694 0.0155 31.1% 62 % Pirkankatu 12.09 PM2.5 mg/m3 0.0239 0.0864 0.0401 0.1276 0.0573 92.1% 229 % keskiarvo 0.014

Liitetaulukko 14. Pienhiukkasten lukumääräpitoisuus Pirkankadun mittausasemalla (Elpi). Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 42 Pirkankatu 01.09 PN2.5 1/cm3 18557 90856 47503 97271 169732 81395 96.6% Pirkankatu 02.09 PN2.5 1/cm3 16519 60106 33331 62309 87756 43302 96.3% Pirkankatu 03.09 PN2.5 1/cm3 16773 49597 25929 42685 81768 37691 96.0% Pirkankatu 04.09 PN2.5 1/cm3 14587 65474 28585 50833 220713 29927 99.1% Pirkankatu 05.09 PN2.5 1/cm3 10207 30494 16827 30091 44523 18893 100.0% Pirkankatu 06.09 PN2.5 1/cm3 7140 23396 13492 23341 42925 13716 99.9% Pirkankatu 07.09 PN2.5 1/cm3 17354 17354 11550 18224 24987 12834 100,0% Pirkankatu 08.09 PN2.5 1/cm3 8533 25212 13446 22692 43405 13978 100,0% Pirkankatu 09.09 PN2.5 1/cm3 11199 37638 21035 29327 66130 21370 96,9% Pirkankatu 10.09 PN2.5 1/cm3 12827 65323 25286 54226 95582 28775 96.0% Pirkankatu 11.09 PN2.5 1/cm3 11289 31056 13746 52029 32688 15342 31.1% Pirkankatu 12.09 PN2.5 1/cm3 20468 91309 46791 101266 144128 61510 92.1% keskiarvo 13788 Liitetaulukko 15. Tuulen suunta Kauppahämeen sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Kauppahame 01.09 Tsuu DEG 100.0% Kauppahame 02.09 Tsuu DEG 100.0% Kauppahame 03.09 Tsuu DEG 98.4% Kauppahame 04.09 Tsuu DEG 99.2% Kauppahame 05.09 Tsuu DEG 100.0% Kauppahame 06.09 Tsuu DEG 98.8% Kauppahame 07.09 Tsuu DEG 99,9% Kauppahame 08.09 Tsuu DEG 88,7% Kauppahame 09.09 Tsuu DEG 100,0% Kauppahame 10.09 Tsuu DEG 100.0% Kauppahame 11.09 Tsuu DEG 96.6% Kauppahame 12.09 Tsuu DEG 99.2% Liitetaulukko 16. Tuulen nopeus Kauppahämeen sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Kauppahame 01.09 Tnop m/s 2.5 6.3 4.2 6.0 6.9 4.3 97.8% Kauppahame 02.09 Tnop m/s 2.3 4.8 3.7 5.0 5.2 4.3 100.0% Kauppahame 03.09 Tnop m/s 2.3 5.2 3.6 5.0 5.7 4.0 98.4% Kauppahame 04.09 Tnop m/s 2.3 7.0 4.6 7.0 8.3 4.6 99.2% Kauppahame 05.09 Tnop m/s 2.4 5.4 4.1 5.0 5.8 4.5 100.0% Kauppahame 06.09 Tnop m/s 2.5 5.8 4.8 6.0 6.2 5.3 98.8% Kauppahame 07.09 Tnop m/s 2.2 5,4 4,5 5,0 5,9 4,5 99,9% Kauppahame 08.09 Tnop m/s 2.1 4,6 3,1 4,0 5,0 3,3 88,7% Kauppahame 09.09 Tnop m/s 2.4 4,9 3,5 5,0 5,5 4,0 100,0% Kauppahame 10.09 Tnop m/s 2.7 6.8 5.1 6.0 7.5 6.0 100.0% Kauppahame 11.09 Tnop m/s 2.3 5.0 3.9 5.0 6.2 4.3 96.7% Kauppahame 12.09 Tnop m/s 2.3 5.2 3.8 5.0 5.5 4.6 99.9% keskiarvo 2.4

43 Liitetaulukko 17. Lämpötila Kauppahämeen sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Kauppahame 01.09 Temp C 5 4 3 4 4 4 100.0% Kauppahame 02.09 Temp C 6 1 2 2 2 0 100.0% Kauppahame 03.09 Temp C 3 5 1 4 6 3 98.4% Kauppahame 04.09 Temp C 4 18 12 16 20 13 99.2% Kauppahame 05.09 Temp C 11 25 17 25 27 21 100.0% Kauppahame 06.09 Temp C 14 25 22 25 28 22 98.8% Kauppahame 07.09 Temp C 16 24 19 24 25 21 99,9% Kauppahame 08.09 Temp C 15 23 19 24 24 19 88,7% Kauppahame 09.09 Temp C 12 20 16 20 22 18 100,0% Kauppahame 10.09 Temp C 3 10 7 9 12 7 100.0% Kauppahame 11.09 Temp C 2 8 6 8 8 7 96.7% Kauppahame 12.09 Temp C 6 5 0 5 5 3 99.9% keskiarvo 5 Liitetaulukko 18. Suhteellinen kosteus Kauppahämeen sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Kauppahame 01.09 Skosteus % 89 97 95 97 97 96 100.0% Kauppahame 02.09 Skosteus % 88 98 96 99 99 97 100.0% Kauppahame 03.09 Skosteus % 81 97 93 97 98 95 98.4% Kauppahame 04.09 Skosteus % 70 99 96 98 99 97 99.2% Kauppahame 05.09 Skosteus % 61 97 83 96 98 87 100.0% Kauppahame 06.09 Skosteus % 67 96 90 96 97 94 98.8% Kauppahame 07.09 Skosteus % 73 97 88 97 99 89 99,9% Kauppahame 08.09 Skosteus % 77 97 87 97 97 89 88,7% Kauppahame 09.09 Skosteus % 82 97 89 96 99 90 100,0% Kauppahame 10.09 Skosteus % 83 98 96 98 98 97 100.0% Kauppahame 11.09 Skosteus % 92 100 99 100 100 99 96.7% Kauppahame 12.09 Skosteus % 90 99 99 100 100 99 99.9% keskiarvo 79 Liitetaulukko 19. Tuulen suunta Näsinneulan säasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Neula 01.09 WD 135m 100.0% Neula 02.09 WD 135m 100.0% Neula 03.09 WD 135m 99.9% Neula 04.09 WD 135m 99.9% Neula 06.09 WD 135m 100.0% Neula 07.09 WD 135m 100,0% Neula 08.09 WD 135m 100,0% Neula 09.09 WD 135m 34,7% Neula 10.09 WD 135m 84.2% Neula 11.09 WD 135m 45.4% Neula 12.09 WD 135m 100.0% Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid%

44 Liitetaulukko 20. Tuulen nopeus Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Neula 01.09 WS 135m m/s 7.5 15.1 12.3 15.0 16.8 14.2 100.0% Neula 02.09 WS 135m m/s 6.6 12.3 10.0 12.0 14.9 11.5 100.0% Neula 03.09 WS 135m m/s 6.5 13.1 10.2 13.0 14.7 11.6 99.9% Neula 04.09 WS 135m m/s 6.7 13.9 11.1 14.0 15.7 12.1 99.9% Neula 05.09 WS 135m m/s 6.6 13.2 10.7 13.0 14.7 11.7 100.0% Neula 06.09 WS 135m m/s 6.0 13.7 11.2 14.0 14.9 13.1 100.0% Neula 07.09 WS 135m m/s 5.9 12.8 11.2 13.0 14.0 11.5 100.0% Neula08.09 WS 135m m/s 5.8 11.0 9.3 10.0 11.8 9.7 100.0% Neula 09.09 WS 135m m/s 8.7 14.5 11.2 13.0 15.0 11.6 34.7% Neula 10.09 WS 135m m/s 7.1 16.0 12.6 17.0 19.1 13.3 84.2% Neula 11.09 WS 135m m/s 7.8 14.0 10.8 12.0 15.1 10.9 45.4% Neula 12.09 WS 135m m/s 6.6 13.6 10.6 13.0 14.8 11.9 100.0% keskiarvo 6.8 Liitetaulukko 21. Lämpötila 5 m korkeudella Näsinneulan sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Neula 01.09 TEMP 5m C 4.9 4.1 3.3 4.00 4.3 3.7 100.0% Neula 02.09 TEMP 5m C 5.4 1.2 2.1 1.0 1.8 0.6 100.0% Neula 03.09 TEMP 5m C 2.5 4.6 1.0 5.0 5.7 2.9 99.9% Neula 04.09 TEMP 5m C 4.2 18.7 12.1 18.0 20.8 13.6 99.9% Neula 05.09 TEMP 5m C 11.5 24.7 17.3 25.0 26.9 20.9 100.0% Neula 06.09 TEMP 5m C 14.1 25.3 21.8 25.0 27.1 22.1 100.0% Neula 07.09 TEMP 5m C 16.9 24.6 20.9 24.0 25.4 21.0 100.0% Neula08.09 TEMP 5m C 16.3 24.1 20.9 23.0 24.6 20.9 100.0% Neula 09.09 TEMP 5m C 15.5 22.6 16.8 22.0 23.1 18.1 34.3% Neula 10.09 TEMP 5m C 3.3 10.0 7.8 10.0 11.3 7.9 98.5% Neula 11.09 TEMP 5m C 2.9 7.9 6.1 8.0 8.5 6.3 76.5% Neula 12.09 TEMP 5m C 6.1 4.8 0.8 5.0 5.2 2.8 100.0% keskiarvo 5.5 Liitetaulukko 22. Lämpötila 135 m korkeudella Näsinneulan sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Neula 01.09 TEMP 135m C 5.0 3.4 2.6 3.0 3.8 3.0 100.0% Neula 02.09 TEMP 135m C 5.8 0.4 2.2 1.0 1.5 0.0 100.0% Neula 03.09 TEMP 135m C 3.0 4.0 0.3 3.0 4.5 2.4 99.9% Neula 04.09 TEMP 135m C 3.8 17.2 12.1 16.0 18.9 12.6 99.9% Neula 05.09 TEMP 135m C 11.0 24.4 17.2 24.0 25.8 21.6 100.0% Neula 06.09 TEMP 135m C 13.2 24.2 21.8 25.0 26.3 21.9 100.0% Neula 07.09 TEMP 135m C 15.9 23.3 19.9 22.0 23.9 20.3 100.0% Neula08.09 TEMP 135m C 15.5 23.0 20.0 23.0 24.4 21.2 100.0% Neula 09.09 TEMP 135m C 14.5 20.9 15.4 20.0 21.4 17.1 34.3% Neula 10.09 TEMP 135m C 2.6 8.8 7.0 9.0 10.6 7.3 98.5% Neula 11.09 TEMP 135m C 0.4 3.0 0.76 2.0 4.3 1.0 28.7% Neula 12.09 TEMP 135m C keskiarvo 5.7

Liitetaulukko 23. Suhteellinen kosteus 5 m korkeudella Näsinneulan sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 45 Neula 01.09 RH 5m % 92 100.0 97.6 100.0 100.0 98.0 100.0% Neula 02.09 RH 5m % 92 100.0 99.4 100.0 100.0 99.7 100.0% Neula 03.09 RH 5m % 86 99.8 95.6 100.0 100.0 97.8 99.9% Neula 04.09 RH 5m % 71 100.0 98.3 100.0 100.0 100.0 99.9% Neula 05.09 RH 5m % 62 97.4 84.1 97.0 97.9 88.3 100.0% Neula 06.09 RH 5m % 66 96.7 92.2 97.0 97.5 94.7 100.0% Neula 07.09 RH 5m % 72 97.4 87.5 96.0 98.0 89.0 100.0% Neula08.09 RH 5m % 75 97.0 90.1 97.0 97.9 90.4 100.0% Neula 09.09 RH 5m % 81 97.4 90.5 98.0 97.7 97.1 34.3% Neula 10.09 RH 5m % 83 98.8 97.1 99.0 98.9 98.5 98.5% Neula 11.09 RH 5m % 94 100.0 100.0 100.0 100.0 100.0 76.5% Neula 12.09 RH 5m % 93 100.0 98.5 100.0 100.0 100.0 100.0% keskiarvo 80.6 Liitetaulukko 24. Suhteellinen kosteus 135 m korkeudella Näsinneulan sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Neula 01.09 RH 135m % 90 99.3 98.5 99.0 99.5 98.7 100.0% Neula 02.09 RH 135m % 91 99.8 97.9 100.0 100.0 99.6 100.0% Neula 03.09 RH 135m % 82 99.7 96.3 100.0 99.8 97.3 99.9% Neula 04.09 RH 135m % 67 100.0 99.0 100.0 100.1 99.8 99.9% Neula 05.09 RH 135m % 55 97.5 81.8 96.0 98.1 82.1 100.0% Neula 06.09 RH 135m % 61 96.4 90.8 96.0 97.2 93.5 100.0% Neula 07.09 RH 135m % 69 97.0 84.6 97.0 97.4 87.6 100.0% Neula 08.09 RH 135m % 70 96.7 87.3 93.0 97.0 87.6 100.0% Neula 09.09 RH 135m % 81 97.0 89.5 97.0 97.1 96.3 34.3% Neula 10.09 RH 135m % 80 99.1 98.5 99.0 99.1 98.9 98.5% Neula 11.09 RH 135m % 93 99.9 99.5 100.0 100.0 99.8 72.8% Neula 12.09 RH 135m % 91 100.0 100.0 100.0 100.0 100.0 100.0% keskiarvo 77.4 Liitetaulukko 25. Ilmanlaatu Pirkankadun mittausasemalla. Indeksi hyvä tyyd. vältt. huono er.huo Päiviä n.a. 01.09 10 17 2 2 0 31 0 02.09 13 15 0 0 0 28 0 03.09 2 21 4 3 1 31 0 04.09 1 5 12 8 4 30 0 05.09 6 22 2 1 0 31 0 06.09 18 10 2 0 0 30 0 07.09 20 10 1 0 0 31 0 08.09 16 15 0 0 0 31 0 09.09 15 15 0 0 0 30 0 10.09 9 11 7 4 0 31 0 11.09 10 13 5 2 0 30 0 12.09 10 12 8 1 0 31 0 Yhteensä 130 166 43 21 5 365 0

46 Liitetaulukko 26. Hengitettävien hiukkasten raja arvon numeroarvon ylitykset 1.1. 31.12.2009 Criteria: PM10>50 Time Base: 24Hour Date Time Pirkankatu PM10 µg/m3 26.3.2009 24h 95 27.3.2009 24h 114 28.3.2009 24h 54 8.4.2009 24h 98 9.4.2009 24h 84 14.4.2009 24h 65 16.4.2009 24h 62 24.4.2009 24h 59 27.4.2009 24h 51 31.10.09 24:00 68 12.11.09 24:00 51 13.11.09 24:00 63 Yhteensä 12 kpl Criteria: PM10>50 Time Base: 24Hour Date Time S1 (Santalahti) PM10 µg/m3 31.1.2009 24h 77 24.3.2009 24h 51 26.3.2009 24h 58 27.3.2009 24h 80 8.4.2009 24h 55 9.4.2009 24h 99 14.4.2009 24h 58 15.4.2009 24h 89 16.4.2009 24h 75 17.4.2009 24h 54 20.4.2009 24h 55 21.4.2009 24h 51 22.4.2009 24h 56 23.4.2009 24h 60 24.4.2009 24h 81 26.4.2009 24h 51 27.4.2009 24h 59 28.4.2009 24h 59 Yhteensä 18 kpl

47 Liitetaulukko 27. Tarkkailusopimuksessa mukana olevien laitosten päästöt Tampereella 2009. SO2 NOx pöly Tampereen sähkölaitos: t/a t/a t/a NSLI 0.00 119.00 0.00 NSLII 338.00 349.00 9.00 Lielahti 0.00 151.00 0.00 Atala varalk 0.00 0.00 0.00 Hakametsä lk 85.60 42.90 2.00 Hervanta lk 77.40 32.40 1.80 Multisilta varalk 0.02 0.03 0.00 Myllypuro varalk 0.00 0.00 0.00 Naistenlahti lk 0.20 0.20 0.00 Nekala lk 21.20 19.20 0.20 Rahola lk 0.10 1.30 0.00 Ratina lk 51.00 27.30 1.80 Sarankulma lk 0.20 6.80 0.00 TAYS vara (toiminta lopetetaan 05/2010) varalk 0.00 0.00 0.00 Muut laitokset: Abloy Oy Rakennushelat 0.00 0.25 0.05 Acta Print Oy Rahola 0.00 3.30 0.00 Comforta Oy 3.70 4.16 0.00 Suominen Joustopakkaukset Oy, Treen tehdas 0.00 0.00 0.00 Metso Power Oy (Treen koelaitos) 0.40 1.10 0.08 Fortum Power and Heat 0.00 5.67 0.00 Hercules Finland Oy 0.00 0.52 0.00 Keskipakovalu Oy 0.02 0.02 0.20 Santen Oy 7.10 3.10 0.30 M Real Oyj, Tako Board 0.03 63.80 0.00 Metso Minerals Oy Lokomo Steel Foundry 0.00 4.20 2.20 Metso Minerals Finland Oy 0.00 1.10 0.00 SCA Packaging Finland Oy 0.00 2.03 0.00 Tamfelt Oy Ab 0.00 11.00 0.00 Tampereen Infra Katu ja vihertuotanto asf as 4.41 1.57 0.89 NCC Roads asf. as (Niemenmaa/ent Valtatie, ei toim 2009) 0.00 0.00 0.00 UPM Raflatac Oy 0.00 4.97 0.00 Pirkanmaan lehtipaino Oy (irtisanoutunut sopimuksesta 2010) 0.00 0.00 0.00 Yhteensä tonnia vuodessa 589 856 19

48 Liitetaulukko 29. Rikkidioksidipäästöt (t/a) Tampereella eri vuosina. tonnia vuodessa vuosi pistelähteet pintalähteet liikenne yhteensä 1970 18300 4750 200 23250 1979 14960 3890 200 19050 1987 4437 97 182 4716 1988 3574 97 182 3853 1989 2441 97 86 2624 1990 1680 97 76 1853 1991 1390 97 79 1566 1992 1658 97 79 1834 1993 1227 97 79 1403 1994 1166 97 79 1343 1995 1251 97 71 1419 1996 1011 97 36 1144 1997 879 44 25 948 1998 861 44 9 914 1999 930 35 7 972 2000 707 35 5 747 2001 648 35 5 688 2002 589 35 6 630 2003 641 35 6 682 2004 535 35 4 574 2005 358 30 2 390 2006 542 15 2 559 2007 587 15 2 604 2008 418 15 2 435 2009 592 10 2 604 Liikenteen ja pintalähteiden osalta päästökartoitustuloksen puuttuessa on käytetty edellisvuoden tietoa.

49 Liitetaulukko 30. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot ( g/m 3 ) Tampereella eri vuosina. g/m 3 vuosi Lielahti Keskustori 1975 97 94 1976 68 95 1977 55 70 1978 51 56 1979 53 47 1980 55 58 1981 54 53 1982 60 52 1983 46 29 1984 36 27 1985 37 31 1986 27 27 1987 20 24 1988 11 8 1989 7 5 1990 7 7 1991 7 6 1992 <5 <5 1993 <5 <5 1994 <5 <5 1995 <5 2 1996 2 1997 2 1998 2 1999 2 2000 1 2001 2 2002 2 2003

50 Liitetaulukko 31. Tampereen hiukkaspäästöt (t/a) eri vuosina. tonnia vuodessa vuosi pistelähteet pintalähteet liikenne yhteensä 1987 629 34 233 896 1988 536 34 233 803 1989 542 34 186 762 1990 507 34 200 741 1991 411 34 200 645 1992 520 34 200 754 1993 780 34 200 1014 1994 717 34 199 951 1995 512 34 197 743 1996 436 34 155 625 1997 470 33 162 665 1998 469 33 157 659 1999 349 32 152 532 2000 229 32 140 401 2001 145 32 140 317 2002 143 32 85 260 2003 118 32 85 235 2004 90 32 80 202 2005 46 30 75 151 2006 49 15 69 133 2007 61 15 64 140 2008 54 15 62 131 2009 79 1 13 93 Liikenteen ja pintalähteiden osalta päästökartoitustuloksen puuttuessa on käytetty edellisvuoden tietoa.

51 Liitetaulukko 32. Leijuman ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvoja g/m 3 ). Paikka vuosi TSP PM 10 PM 2.5 Linnainmaa 2003 18 Teom Linnainmaa 2004 16 Keskustori 1992 102 Tehokeräin Keskustori 1993 115 23 PM10/Teom (93 99) Keskustori 1994 99 22 Keskustori 1995 98 22 Keskustori 1996 84 23 Keskustori 1997 85 20 Keskustori 1998 90 22 Keskustori 1999 79 20 Koskipuisto 2000 23 Tehokeräin (00 06) Koskipuisto 2001 52 22 Koskipuisto 2002 52 21 Koskipuisto 2003 47 27 Koskipuisto 2004 49 24 Koskipuisto 2005 54 29 Koskipuisto 2006 58 26 Koskipuisto 2007 12 (Teom 2007 2008) Koskipuisto 2008 8 Santalahti 2005 16 (Teom 2005 ) Santalahti 2006 15 Santalahti 2007 21 Santalahti 2008 17 Santalahti 2009 18 Pirkankatu 2004 19 (Teom 2004 ) Pirkankatu 2005 17 Pirkankatu 2006 17 Pirkankatu 2007 17 Pirkankatu 2008 17 Pirkankatu 2009 17 Niemi 2007 12 (Teom 2007 2008) Niemi 2008 12 Linja autoasema 2009 8 Teom Kaleva 2009 7 Teom

Liitetaulukko 33. Typen oksidien päästöt typpidioksidina (t/a) Tampereella. 52 tonnia vuodessa vuosi pistelähteet pintalähteet liikenne yhteensä 1987 3094 80 2009 5182 1988 3029 80 2009 5117 1989 3317 80 2229 5626 1990 3214 80 2388 5682 1991 2939 80 2232 5251 1992 2122 80 2232 4434 1993 1682 80 2232 3994 1994 1766 80 2232 3998 1995 1487 80 2347 3914 1996 1590 80 2400 4070 1997 1561 71 2586 4218 1998 1585 71 2591 4248 1999 1327 59 2496 3882 2000 1155 59 2300 3514 2001 1202 59 2300 3561 2002 1127 59 1550 2736 2003 1322 59 1545 2926 2004 1204 59 1462 2725 2005 1107 50 1379 2536 2006 1180 45 1277 2502 2007 1170 45 1188 2403 2008 989 45 1140 2174 2009 894 6 1059 1959 Liikenteen ja pintalähteiden osalta päästökartoitustuloksen puuttuessa on käytetty edellisvuoden tietoa. Liitetaulukko 34. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvoja ( g/m 3 ) Tampereella. g/m 3 vuosi Keskustori Lielahti Kaleva Pirkankatu Linaja autoas. 1995 43 * 13 1996 40 * 12 1997 39 11 1998 35 10 1999 36 13 2000 38 9 2001 34 12 2002 39 14 2003 13 2004 **) 12 27 2005 21 2006 26 2007 20 2008 17 2009 10 19 19 *) Taulukon tuloksissa Keskustorilla mittausmenetelmänä vuoden 1996 loppun saakka DOAS, vuodesta 1997 alkaen kemiluminesenssi. **) Thermon model 42:t pois käytöstä huhtikuussa 2004, tilalle ME 9841B:t.

Liitetaulukko 35. Hiilimonoksidipäästöt (t/a) Tampereella eri vuosina vuosina. 53 tonnia vuodessa vuosi pistelähteet pintalähteet liikenne yhteensä lähde 1989 12628 LIISA 1989 1995 261 153 10659 11073 Pesonen 1993 1998 7590 LIISA 1998 2005 5443 LIISA 2005 2007 5118 LIISA 2007 2008 4757 LIISA 2008 Liitetaulukko 36. Hiilimonoksidipitoisuuden vuosikeskiarvoja (mg/m 3 ) Tampereella eri vuosina. mg/m 3 vuosi Keskustori Pirkankatu Santalahti Linnainmaa 1992 1,0 1993 0,7 1994 0,8 1995 0,7 1996 0,7 1997 0,5 1998 0,5 1999 0,4 2000 0,3 0,2 2001 0,3 0,1 2002 0,3 0,2 2003 0,1 2004 0,2 0,2 2005 0,2 0,2 2006 0,13 0,15 2007 0,13 0,13 2008 0,10 0,12

54 KUVALIITE 1 MITTAUSASEMAT 2009 Mittausasemien sijainti Tampereella vuonna 2009.

55 KUVALIITE 2 PIRKANKADUN MITTAUSASEMA Aseman nimi: Pirkankatu Osoite: Santalahdentie 8 Mittausparametrit: NO x, PM 10, PM 2.5 (ja CO) Näytteenottokorkeus: Pistemittauksena 4 metrin korkeudelta 4 metriä maanpinnasta 121 metriä merenpinnasta Ympäristö: keskusta Mitattavat komponentit / laite / mittausmenetelmä: CO / Thermo Environmental Instruments model 48 / CO / IR absorptio NOx / ME 9841B / kemiluminesenssi PM 10 / TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka PM 2.5 / UlkoilmaElpi / hiukkasten sähköinen varaaminen

56 KUVALIITE 3 LINJA AUTOSEMA Aseman nimi: Linja autoasema Osoite: Hatanpään valtatie 7 Mittausparametrit: NO x, PM 2.5 Näytteenottokorkeus: 6 metriä maanpinnasta 96 metriä merenpinnasta Ympäristö: bussiterminaali, pysäköintilalueita Mitattavat komponentit / laite / mittausmenetelmä: PM 2.5 / TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka NOx / ME 9841B kemiluminesenssi

57 KUVALIITE 4 KESKUSTAN SÄÄASEMA Aseman nimi: Kauppahäme Osoite: Hämeenkatu 18 Mittausparametrit: lämpötila (T), kosteus (RH), tuulen suunta (Wd) ja tuulen nopeus (Ws) Näytteenottokorkeus: 30 metriä maanpinnasta 117 metriä merenpinnasta Ympäristö: keskustorin reuna Mitattavat komponentit / laite / mittausmenetelmä: WS 3 NAH / nopeusanturi, WS 3 SA / suunta anturi, WS 3 Pt100 / lämpötila anturi, WT KL / kosteusanturi

58 KUVALIITE 5 KALEVAN MITTAUSASEMA Aseman nimi: Kaleva Kansallisen pienhiukkasaltistuksen vähennystavoitteen seuraamiseen käytettävä asema Ilmanlaatudirektiivin tavoite on alentaa väestön pienhiukkasaltistusta kaupunkitausta alueilla 10 20 prosentilla vuosina 2010 2020. Osoite: Hälläpyöränkatu Mittausparametrit: NO x, O 3, PM 2.5 Näytteenottokorkeus: Ympäristö: 4 metriä maanpinnasta 112 metriä merenpinnasta Puisto esikaupunki alueella Mitattavat komponentit / laite / mittausmenetelmä: NOx / ME 9841B kemiluminesenssi O 3 / API 400 E / UV absorptio PM 2.5 / TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka

59 KUVALIITE 6a SIIRRETTÄVÄ MITTAUSASEMA Aseman nimi: Siirrettävä / Santalahti (10.11.2009 saakka) Osoite: Rantatie 17 Mittausparametrit: PM 10 Näytteenottokorkeus: 5 metriä maanpinnasta 115 metriä merenpinnasta Ympäristö: Pahvitehtaan kulma 50 m etäisyydellä Paasikiventien keskilinjasta Mitattavat komponentit / laite / mittausmenetelmä: PM 10 / TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka

60 KUVALIITE 6b SIIRRETTÄVÄ MITTAUSASEMA Aseman nimi: Siirrettävä / Epilä Osoite: Pispalan valtatie 113-115 Mittausparametrit: PM1, PM2.5 ja PM10 (18.11.2009 alkaen) Näytteenottokorkeus: 5 metriä maanpinnasta 105 metriä merenpinnasta Ympäristö: Pispalan valtatie, asuin- ja liiketiloja, voimalaitos Mitattavat komponentit / laite / mittausmenetelmä: PM1, PM2.5 ja PM10 / Grimm 180 / laserdiffraktio

61 KUVALIITE 7 NÄSINNEULAN SÄÄASEMA Aseman nimi: Näsinneula Osoite: Särkänniemi Mittausparametrit: tuulen suunta (Wd) ja tuulen nopeus (Ws) 135 metrin korkeudelta lämpötila (Temp) ja kosteus (RH) Näytteenottokorkeus: tuulitiedot 135 metriä maanpinnasta, lämpötila ja kosteus 5 m, 43 m, 88 m ja 135 m maanpinnasta Ympäristö: huvipuisto Mitattavat komponentit / laite / mittausmenetelmä: Vaisala WAA 15 / nopeusanturi Vaisala WAV 15 / suunta anturi