TAMPEREEN ILMANLAATU 2008 Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset

Transkriptio

1 TAMPEREEN ILMANLAATU 2008 Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset Tampereen kaupunki Ympäristönsuojelun julkaisuja 4/2009

2 TAMPEREEN ILMANLAATU 2008 Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset Teksti ja valokuvat: Ari Elsilä (toim.) Julkaisija: Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelun julkaisuja 4/2009 ISSN: ISBN: Tampereen yliopistopaino Oy 2009

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA PÄÄSTÖT 8 3 MENETELMÄT JA SÄÄOLOSUHTEET MITTAUSTULOKSET TULOSTEN ARVIOINTI 26 6 YHTEENVETO KIRJALLISUUTTA.40 LIITTEET

4 TAMPEREEN ILMANLAATU 2008 Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset TIIVISTELMÄ Tampereen ilmanlaadun tarkkailumittauksista vuonna 2008 on vastannut kaupungin ympäristöpalvelut. Tarkkailua on toteutettu ympäristölupavelvollisten toiminnanharjoittajien kanssa solmitun yhteistarkkailusopimuksen pohjalta. Kustannukset on jaettu kaupungin ja toiminnanharjoittajien kesken. Typen oksidien päästöt Tampereella vuonna 2008 olivat 2174 tonnia, hiukkaspäästöt 131 tonnia ja rikkidioksidipäästöt 435 tonnia. Typen oksidien päästöt olivat edellisvuotista pienemmät. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Pirkankadun varrella oli 16 g/m 3, Santalahdessa 18 µg/m 3 ja Niemessä 10 g/m 3. Typpidioksidin pitoisuudelle annetut raja ja ohjearvot eivät ylittyneet. Hiukkaspäästöt Tampereella olivat hieman pienemmät kuin edellisvuonna. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvo Pirkankadulla oli 17 g/m 3, Santalahdessa 17 g/m 3, Niemessä 12 ja Koskikadulla 8 g/m 3. Hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) annetun raja arvon numeroarvo ylittyi vuonna 2008 Pirkankadulla 12 kertaa, Santalahdessa 14 kertaa ja Niemessä 3 kertaa. Raja arvo saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuoden aikana yhdellä asemalla, joten itse raja arvo ei ylittynyt. Kansallinen ohjearvo ylittyi Pirkankadulla huhtikuussa kaksi kertaa. Pienhiukkasten (PM 2.5 ) lukumäärä ja massapitoisuutta seurattiin Pirkankadun varrella ulkoilma Elpi analysaattorilla. Pienhiukkasten lukumäärän vuosikeskiarvo oli Pirkankadun varrella (1/cm 3 ). Otsonipitoisuuden vuosikeskiarvo Niemessä oli 39 g/m 3. Valtioneuvoston asetuksessa otsonin pitoisuudelle annettu kynnyspitoisuus ei ylittynyt. Hiilimonoksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli Pirkankadun varrella 0,1 mg/m 3 ja Santalahdessa 0,12 mg/m 3. Korkein Pirkankadulla mitattu tuntikeskiarvo oli 1,3 mg/m 3 ja Santalahdessa 0,8 mg/m 3. Pitoisuudet olivat enimmillään 8 % ohjearvoistaan. Rikkidioksidipäästöt Tampereella ovat pienentyneet 1970 luvun lopun noin tonnista nykyiseen 435 tonniin. Vuonna 2008 rikkidioksidipäästöt olivat hieman pienemmät kuin edellisvuonna. Tampereella ei ole mitattu rikkidioksidin pitoisuutta vuoden 2003 jälkeen. Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (711/2001) on annettu ilmanlaadulle rajaarvot. Ilmanlaadusta ja epäpuhtauksien pitoisuuksista tiedotettiin Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaalin välityksellä ja lisäksi kevätkaudella hengitettävien hiukkasten rajaarvotason ylittymisestä kaupungin internet sivuilla. Lisätietoja: Tampereen kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö, PL 487, Tampere. Puhelin , sähköposti: kirjaamo[at]tampere.fi Internet:

5 TAMPERE'S AIR QUALITY IN 2008 Emissions and Air Quality Measurements SUMMARY The environmental office has been responsible for Tampere's air quality monitoring in Monitoring is carried out according to a monitoring contract, made with industrial plants. The costs have been divided between the City of Tampere and industrial plants. The NO x emissions in Tampere in 2008 were 2174 tons. Dust emissions were 131 tons and SO 2 emissions were 415 tons. NO x emissions in Tampere were lower as during the previous year. The annual average of NO 2 concentration in Pirkankatu was 16 g/m 3 and in suburban area g/m 3. The guidelines or limit values of NO 2 were not exceeded. Dust emissions were a bit smaller than last year. The PM 10 annual average at Pirkankatu was 17 µg/m 3, in Santalahti also 17 g/m 3 and in Niemi 12 g/m 3 and in Koskipuisto 8 g/m 3. The 24 h limit value level for PM 10 was exceeded in Pirkankatu 12 times, in Santalahti 14 times, and in Iemi 3 times. It is allowed to exceed the limit value level 35 times, so the limit value was not exceeded. The national guideline for PM 10 was exceeded at Pirkankatu two times in April. The number and mass concentration of fine particles was measured at Pirkankatu by an Elpi analyser. PN 2.5 annual average was (1/cm 3 ) and PM 2.5 annual average was 15 µg/m 3. The annual average concentration of O 3 in Niemi was 39 g/m 3. The treshold value given to inform the public (180 g/m 3, 1h) was not exceeded. Annual average concentration of CO in the citycentre was 0,10 and in suburban area was 0,12 mg/m 3. The highest hourly average in Pirkankatu was 1,3 mg/m 3 and in suburban area 0,8 mg/m 3. The CO levels were 8% compared to the guidelines. The SO 2 emissions in Tampere have decreased since the end of the 1970's, from tons to 435 tons. SO 2 emissions were smaller as during the previous year. We haven t measured concentration of SO 2 in Tampere after the year EU's new limit values for air quality took place in August If the limit values are exceeded, the public has to be informed immediately. Infrormation to the public was given via Finnish national air quality portal. In spring they also told in Tampere s web pages about the levels of PM 10 compared to the limit values. For further information, please contact: City of Tampere, Environmental Office P.O. Box 487, Tampere, Finland. Tel: +358 (0) E mail: kirjaamo[at]tampere.fi Intenet:

6 7 1 TAUSTAA Tampereen ilmanlaatua on seurattu vuonna 2005 uusitun ilmanlaadun yhteistarkkailusopimuksen ja suunnitelman mukaisesti. Ilmanlaadun tarkkailuun on sisältynyt hiilimonoksidin, typen oksidien, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja niiden metallipitoisuuksien sekä pienhiukkasten pitoisuuksien mittaamista. Näsinneulassa ja Keskustorilla sijaitsevilla sääasemilla on tarkkailtu sääolosuhteita. Mittaustuloksista on raportoitu sopimusosapuolille neljännesvuosittain. Raportin on laatinut terveysinsinööri Ari Elsilä. Mittausverkon ylläpidosta on huolehtinut terveysinsinöörin ohella ympäristötarkastaja Milla Hilli Lukkarinen. Tarkkailun kenttätyöt on tehnyt ympäristövalvoja Kari Nieminen. Elpianalysaattorin huollosta on vastannut Dekati Oy. Ajantasaisia mittaustuloksia on ollut nähtävillä ympäri vuoden ilmanlaatuportaalissa osoitteessa Tietoa ilmanlaadusta on ollut yleisön saatavilla myös TV1:n uutisten sääosuudessa arkiaamuisin klo Valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) on annettu ilmanlaadulle raja arvot, jonka numeroarvon ylittymisestä on tiedotettava väestölle. Tulosten tarkastelussa sovelletaan myös edelleen voimassa olevaa valtioneuvoston päätöstä ilmanlaadun ohjearvoista (480/1996).

7 8 2 PÄÄSTÖT Päästötietoja on koottu useista eri lähteistä. Energiantuotantoa ja teollisuutta koskevat päästötiedot on saatu toiminnanharjoittajilta ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen Vahti tietojärjestelmästä. Liikenteen päästömäärät on saatu LIISA 2007 Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmästä. Päästömäärät Tampereella vuonna 2008 on esitetty taulukossa 1. Kuvissa 1 3 on esitetty päästömäärät lähderyhmittäin. Tampereen rikkidioksidipäästöt vuonna 2008 olivat 415 tonnia, typen oksidien päästöt 2174 tonnia ja hiukkaspäästöt 131 tonnia. Liikenteen päästöillä on matalasta päästökorkeudestaan johtuen suuri merkitys erityisesti katuympäristössä. Taulukko 1. Epäpuhtauksien päästöt (t/a) Tampereella vuonna Table 1. Total emissions into the air in the City of Tampere (t/a) in SO2 NOx Hiukkaset Ymp.lupavelvolliset laitokset Muut laitokset Aluelähteet Liikenne Yhteensä Selitykset: SO 2 NO x g/m 3 mg/m 3 n.a. rikkidioksidi typen oksidit (laskettu NO 2:na eli typpidioksidina) mikro(miljoonasosa)grammaa ilmakuutiometrissä milli(tuhannesosa)grammaa ilmakuutiometrissä tieto ei ole saatavilla Tietolähteet: Ympäristölupavelvolliset laitokset Vahti ympäristönsuojelun tietojärjestelmä 2009 Muut laitokset, SO 2, NO o, pöly Ympäristönsuojelu 2009 Aluelähteet Ympäristönsuojelu 2009 (arvio) Liikenne LIISA 2007 laskentajärjestelmä

8 9 Muut pistelähteet Liikenne Aluelähteet Lupavelv. pist eläht eet Sähkölaitos lk ja varalk Sähkölaitos, peruslaitokset Kuva 1. Tampereen rikkidioksidipäästöt vuonna 2008, yhteensä 415 tonnia. Figure 1. SO 2 emissions in Tampere in 2008, total 415 tons per year. Sähkölaitos, peruslaitokset Liikenne Sähkölaitos lk ja varalk Lupavelv. pistelähteet M uut pistelähteet Alueläht eet Kuva 2. Tampereen typen oksidipäästöt vuonna 2008, yhteensä 2174 tonnia. Figure 2. NO x emissions (NO 2 ) in Tampere in 2008, total 2174 tons per year. Sähkölaitos, peruslaitokset Sähkölaitos lk ja varalk Lupavelv. pisteläht eet Liikenne Muut pistelähteet Aluelähteet Kuva 3. Tampereen hiukkaspäästöt vuonna 2008, yhteensä 131 tonnia. Figure 3. Particle emissions in Tampere in 2008, total 131 tons per year.

9 10 3 MENETELMÄT JA SÄÄOLOSUHTEET 3.1 Mittauspaikat, menetelmät ja laitteet Ilmanlaadun mittauspaikat, menetelmät ja laitteet on esitetty taulukossa 2 ja mittaustulokset liitetaulukoissa Mittausasemien sijainnit Tampereella vuonna 2008 on esitetty kuvaliitteissä 1 7. Taulukko 2. Ilmanlaadun mittausasemat ja tekniikat Tampereella vuonna Table 2. Air quality monitoring network in Tampere in Aseman nimi ja tyyppi komponentti hiukkaskoko / laite / menetelmä Name of the station parameter device/method Niemi typen oksidit ME 9841B / kemiluminesenssi (teollisuus) otsoni TEI model 49 / UV absorptio heng. hiukkaset PM 10 / TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka metallit alkuaineanalyysit laboratoriossa TEOM analysaattorin sivuvirtauksesta kahden viikon kertymänä otetuista näytteistä (Teom accu system) Pirkankatu hiilimonoksidi TEI model 48 / IR absorptio (liikenne) typen oksidit ME 9841B / kemiluminesenssi pienhiukkaset PM 2.5 / Elpi / sähköinen alipaineimpaktori heng. hiukkaset PM10 / TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Keskustori, Kauppa Hämeen kiinteistö (sääasema) tuulitiedot 30 metriä maanpinnasta lämpötila 30 metriä maanpinnasta kosteus 30 metriä maanpinnasta Koskikatu heng. hiukkaset PM 10/TEOM 1400a/ värähtelevä mikrov. (11/2008 saakka) (liikenne) Linjaautoasema typen oksidit ME 9841B / kemiluminesenssi ( alkaen) pienhiukkaset PM2.5 / TEOM1400a / värähtelevä mikrovaaka ( alkaen) Santalahti typen oksidit ME 9841B / kemiluminesenssi (11/2008 saakka) (liikenne) hiilimonoksidi TEI model 48 / IR absorptio heng. hiukkaset PM 10 / TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka Näsinneula tuulitiedot 135 m maanpinnasta (sääasema) lämpötila 5 m, 43 m, 88 m ja 135 m maanpinnasta kosteus 5 m, 43 m, 88 m ja 135 m maanpinnasta Kauppa Hämeen kiinteistön pohjataso on noin 89 metriä meren pinnan yläpuolella. Näsinneulan pohjataso on noin 115 metriä meren pinnan yläpuolella. Raportissa pitoisuudet on esitetty 20 C:een lämpötilassa, paitsi hiukkaset ulkoilman lämpötilassa ME = Monitor Europe, TEI = Thermo Environmental Instruments Inc g/m 3 = mikro(miljoonasosa)grammaa epäpuhtautta ilmakuutiometrissä mg/m 3 = milli(tuhannesosaa)grammaa epäpuhtautta ilmakuutiometrissä validiteetti = tulosten ajallinen kattavuus % kuukauden tunneista ja n.a.= tulosta ei saatavilla

10 11 hengitettävät hiukkaset, PM 10 Ympäristönsuojelulla on käytössä neljä Teom 1400 analysattoria. Teom on värähtelytaajuuden muutokseen perustuva jatkuvatoiminen laite, jolla voidaan mitata halkaisijaltaan alle 10 m:n hiukkasia. Teom analysaattori imee vakionopeudella ilmaa 1 m 3 /h kulloinkin vallitsevassa lämpötilassa. Suuret hiukkaset poistetaan virtauksesta esierottimella. Virtaus jaetaan isokineettisesti ohivirtaukseen (13,7 l/min) ja näytevirtaukseen (3 l/min), joka johdetaan kartiomaisen elementin kärjessä olevan suotimen läpi. Näyteilman sisältämät hiukkaset jäävät pienelle suotimelle, jolloin elementin värähtelytaajuus pienenee kerätyn massan kasvaessa. Laite mittaa siis suotimelle kertyvää hiukkasmassaa. Ennen suotimelle tuloa näytevirtaus lämmitetään kosteuden poistamiseksi +50 C:een lämpötilaan. Näytesuodatin vaihdetaan noin kolmen viikon välein. Alkuaineiden pitoisuus hengitettävissä hiukkasissa Niemen alueella seurattiin mm. arseenin, kadmiumin ja nikkelin (valtioneuvoston asetus 164/2007) pitoisuutta hengitettävissä hiukkasissa Teom analysaattorin näytteenoton sivuvirtaukseen liitetyn ACCU system keräimen avulla (kuva 4). Kuva 4. ACCU näytekeräin. Figure 4. ACCU sampler. ACCU keräimessä on kahdeksan suodatinta. Teomin näytteenoton sivuvirtaus ohjataan kunkin suodattimen (Munktell MK360, halkaisija 47 mm) läpi kahden viikon ajan. Suodattimille kertyneen alkuaineiden massa määritetään Eurofins Scientific Finland Oy:n Lidköpingin laboratoriossa. standardin EN mukaisesti. Suodattimien läpi kulkeneen näyteilman tilavuus saadaan Teomin ohjauspaneelista, jonne näytteenottoajat määritellään etukäteen. Pitoisuudet raportoidaan yksikössä ng/m 3. Näytteistä määritettäviä alkuaineita ovat mm. As, Cd, Co, Cr, Cu, Mn, Mo, Ni, Pb, Sb, Tl ja V.

11 12 typen oksidit, NO x Typen oksidien mittauksiin käytetään kemiluminesenssi menetelmää (SFS 5425). Ilmanäyte johdetaan analysaattorissa olevaan konvertteriin, jossa typen oksidit (NO ja NO 2 ) pelkistyvät NO:ksi. NO:n ja laitteen tuottaman otsonin reagoidessa syntyy virittyneitä NO 2 molekyylejä, jotka perustilaan palatessaan emittoivat säteilyä. Säteilyn voimakkuus riippuu lineaarisesti pelkistetyn ilmanäytteen NO pitoisuudesta. Mittaamalla rinnan pelkistettyä ja pelkistämätöntä ilmanäytettä, saadaan NO 2 pitoisuus typen oksidien kokonaispitoisuuden (pelkistetty näyte) ja NO pitoisuuden (pelkistämätön näyte) erotuksena. Typen oksidien analysaattori kalibroidaan noin kerran kuukaudessa sekä NO:n että NO 2 :n suhteen. NO kalibroinnissa käytetään pullokaasua, NO 2 kalibroinnissa permeaatioputkea. Nollakaasu saadaan SO 2 :na permeaatioputkesta. otsoni, O 3 hiilimonoksidi, CO Otsonimittaukset suoritetaan jatkuvatoimisina UV fotometriaan perustuvina mittauksina. Otsonin absorptio mitataan kahdella eri kyvetillä samanaikaisesti. Toisesta mittauskanavasta on katalyyttisesti poistettu otsoni. Toisella kanavalla mitataan siten samaan aikaan mahdollisesti häiritsevät aineet sekä otsoni, ja toisella taas mitataan pelkästään häiritsevät aineet ilman otsonia. Kumpaakin mittauskammiota vuorotellaan molempiin mittauksiin, näin saadaan poistettua eri kanavien mahdollinen eroavuus toisiinsa nähden. Kanavien vaihto tapahtuu magneetti venttiilien avulla. Pitoisuus lasketaan Beer Lambertin lain mukaan. Laiteella tehdään vertailumittauksia joka toinen vuosi. CO mittaukset suoritetaan jatkuvatoimisina ei dispersiiviseen IR absorptioon perustuvina mittauksina. Mittauskammioon lähetetään IR säteilyä kaasuchopperin (katkojan) läpi. Chopperissa IR säde lähetetään vuorotellen CO ja N 2 kaasua sisältävien kyvettien läpi. Välillä tulostuu myös nollavirta. Näin poistetaan häiritsevät aineet mittauksista. CO analysaattorit kalibroidaan kahden kolmen kuukauden välein ja nollatasot tarkistetaan kahdesti kuukaudessa. pienhiukkaset, PM 2.5 Hiukkasten lukumäärän ja massapitoisuuden jakaumaa seurattiin Pirkankadun varrella ulkoilma Elpi mittauslaitteella. Laite mittaa pienhiukkasten lukumääräjakaumaa ja pitoisuutta reaaliaikaisesti. Mittauslaitteen näytteenoton virtaus on 30 litraa minuutissa ja keräysalustojen kokonaislukumäärä on 13. Näytteenotossa ilmanäyte kuivataan ja imetään koronavaraajan läpi. Varatut hiukkaset kulkeutuvat kokoluokkansa mukaan alipaineimpaktorin keräysalustoille. Alustoille kertyvien kertyvien hiukkasten varaus mitataan reaaliajassa elektrometreillä. Mitatut signaalit muutetaan laskennallisesti kokojakaumaksi. Laitevalmistajan lupaama tarkkuus hiukkasten lukumääräpitoisuudelle on +/ 150 (1/cm 3 ). UlkoilmaElpin

12 13 tulosten raportoinnissa on käytetty Dekati Oy:n laatimaa Excel pohjaista datankäsittelymakroa (Dekati 2006, Elpivi 4.0). Vuonna 2008 Tampereella toteutettiin pienhiukkasten terveysvaikutuksia selvittelevä hanke, jossa hyödynnettiin ELPI analysaattorilla kerättyä dataa (Hilli Lukkarinen 2008). Tutkimus tehtiin yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston fysiikan laitoksen ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. kalibroinnit tietojen käsittely Typenoksidianalysaattorit kalibroidaan Environnement VE3M merkkisen kalibraattorin avulla. Kalibraattorin toiminta perustuu permeaatioon. Kalibraattorissa on kaksi erillistä permeaatiouunia. Kalibraattoria voidaan tarvittaessa käyttää myös laimennusyksikkönä esim. NO kaasulle laimennusoption avulla. Permeaatioon perustuvassa kalibroinnissa permeaatioputket, jotka sisältävät paineistettua kaasua, luovuttavat kaasua vakiolämpötilassa vakionopeudella (ng/min). Kantokaasulla kuljetettavaan pitoisuuskaasuun sekoitetaan sekoituskammiossa laimennuskaasua, jonka määrää muuttamalla säädellään ulostulevan kaasun pitoisuutta. Vertauilukalibrointeja teetetään ulkopuolisella konsultilla (JPP Kalibrointi) vuosittain. Analysaattoreilta tulevat mittaustulokset sekä säähavainnot kerätään Enviewtietokantaan puhelinverkon välityksellä. Mittaustuloksista tehdään raportti neljännesvuosittain.

13 Sääolosuhteet Säätietoja saadaan Näsinneulassa ja Keskustorin läheisyydessä sijaitsevilta sääasemilta. Tuuliruusu Näsinneulan sääasemalta esitetty kuvassa 5a. Mittaustulokset on esitetty liitetaulukoissa. Kuva 5a. Tuuliruusu Näsinneulan sääasemalta vuonna Figure 5a. Wind rose from the observation tower in TEMP 5m[ C] Periodic Station Report Neula : :00 Interval 1 Hour TEMP 5m[ C] /02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 5b. Lämpötilojen tuntikeskiarvot Näsinneulan sääasemalta vuonna Figure 5b. Temperatures (1h) from the obervation tower in 2008.

14 15 RH 5m[%] Periodic Station Report Neula : :00 Interval 24 Hour RH 5m[%] /01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 5c. Suhteellisen kosteuden 24h keskiarvot Näsinneulasta vuonna Figure 5c. RH% 24h avg from the obervation tower in Tottijärvi mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII sademäärä 2008 sademäärä 2007 Kuva 5d. Sademäärät kuukausittain vuosina Tottijärvellä. Figure 5d. Rainfall from Town of Nokia (Tottijärvi) in

15 16 4 MITTAUSTULOKSET 4.1 Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvo oli Pirkankadun varrella 17 g/m 3, Santalahdessa 17 g/m 3, Niemessä 12 g/m 3 ja Koskikadulla 8 g/m 3. Kuvassa 6 on esitetty hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kuukausikeskiarvot ja kuvassa 7 pitoisuuksien toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot eri mittausasemilla. Kuvassa 8 on esitetty Pirkankadun ja kuvassa 9 Santalahden hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausikeskiarvot. Mittaustulokset on esitetty liitetaulukoissa µg/m3 Pirkankatu PM10 Koskikatu PM10 Santalahti PM10 Niemi PM I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / month Kuva 6. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden kuukausikeskiarvot vuonna Figure 6. Monthly averages of PM 10 concentrations in Tampere in µg/m3 Pirkankatu PM10 Koskikatu PM10 Santalahti PM10 Niemi PM10 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / month Kuva 7. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot vuonna Figure 7. Second highest 24 hour average concentrations of PM 10 in Tampere in 2008.

16 17 PM10[µg/m3] Periodic Station Report Pirkankatu : :00 Interval 24 Hour PM10[µg/m3] /01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 8. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausikeskiarvot Pirkankadulla. Figure hour average concentrations of PM 10 in Tampere s citycentre. PM10[µg/m3] Periodic Station Report S1 (Santalahti) : :00 Interval 24 Hour PM10[µg/m3] /01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 9. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuorokausikeskiarvot Santalahdessa vuonna Figure hour average concentrations of PM 10 in Santalahti in 2008.

17 Pienhiukkaset Pienhiukkasten (PM 2.5 ) lukumäärä ja massapitoisuutta seurattiin Pirkankadun varrella Elpi analysaattorilla 3 4 viikon jaksoissa. Pienhiukkasten lukumäärän vuosikeskiarvo Pirkankadun varrella oli /cm 3 ja massan vuosikeskiarvo oli 15 µg/m 3. Pitoisuusjakaumia kesä joulukuulta on esitetty kuvissa 10a ja 10b. PN2.5[1/cm3] Periodic Station Report Pirkankatu : :00 Interval 24 Hour PN2.5[1/cm3] /06 28/06 12/07 26/07 09/08 23/08 06/09 20/09 04/10 18/10 01/11 15/11 29/11 13/12 27/12 Time Kuva 10a. Pienhiukkasten lukumääräpitoisuuden vuorokausikeskiarvoja Pirkankadulla kesäjoulukuussa Figure 10a. 24 hour average number concentrations of N 2.5 in Tampere s citycentre in VI XII PM2.5[mg/m3] Periodic Station Report Pirkankatu : :00 Interval 24 Hour PM2.5[mg/m3] /06 28/06 12/07 26/07 09/08 23/08 06/09 20/09 04/10 18/10 01/11 15/11 29/11 13/12 27/12 Time Kuva 10b. Pienhiukkasten massapitoisuuden vuorokausikeskiarvoja Pirkankadulla kesäjoulukuussa Figure 10b. 24 hour average concentrations of PM 2.5 in Tampere s citycentre in VI XII 2008.

18 19 Kuva 10c. Pienhiukkasten pitoisuuden tuntikausikeskiarvot tuulen suunnittain Tampereella kesäjoulukuussa vuonna Figure 10c. Pollution rose of N 2.5 (1h values) in Pirkankatu in VI XII Arseenin, kadmiumin ja nikkelin pitoisuus hengitettävissä hiukkasissa Arseenin pitoisuuden vuosikeskiarvo Niemen alueen hengitettävissä hiukkasissa on ollut kesäkuun 2006 kesäkuun 2008 välillä alle 0,2 ng/m 3. Kadmiumin pitoisuus on jäänyt alle määritysrajan (0,1 µg/analysoitu näyte) kaikissa 24 kuukauden aikana otetuissa näytteissä. Nikkelin pitoisuuden vuosikeskiarvo on vaihdellut vuosina välillä 0,8 3,5 ng/m 3. Lyijyn pitoisuuden vuosikeskiarvo on ollut 3,0 3,6 ng/m 3 Kromipitoisuuden vuosikeskiarvo on ollut 4,1 4,8 ng/m Typen oksidit Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Pirkankadun varrella oli 16 g/m 3, Santalahdessa 18 µg/m 3 ja Niemessä 10 g/m 3. Kuvassa 10 on esitetty typpidioksidipitoisuuden kuukausikeskiarvot Pirkankadulla ja Santalahdessa. Kuvassa 11 on esitetty vuorokausiohjearvoon ja kuvassa 12 tuntiohjearvoon verrannollisia typpidioksidipitoisuuksia. Mittaustulokset on esitetty liitetaulukoissa.

19 µg/m3 Pirkankatu NO2 Santalahti NO2 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / month Kuva 11a. Typpidioksidipitoisuuden kuukausikeskiarvot Tampereella vuonna Figure 11a. Monthly average NO 2 concentrations in Tampere in Pirkankatu NO2 Santalahti NO2 µg/m I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / month Kuva 11b. Typpidioksidipitoisuuden vuorokausiohjearvoon verrannolliset Tampereella vuonna Ohjearvo on 70 g/m 3. Figure 11b. Second highest 24 hour NO 2 concentrations in Tampere in Guideline is 70 g/m 3. pitoisuudet

20 µg/m3 Pirkankatu NO2 Santalahti NO I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi / month Kuva 12. Typpidioksidipitoisuuksien tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet Tampereella vuonna Ohjearvo on 150 g/m 3. Figure 12. The 99 percentile one hour NO 2 concentrations in Tampere in Guideline is 150 g/m 3. NO2[µg/m3] Periodic Station Report Pirkankatu : :00 Interval 24 Hour NO2[µg/m3] /01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 13. Typpidioksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvot Pirkankadulla vuonna Figure h average NO 2 concentrations in Pirkankatu in 2008.

21 22 NO2[µg/m3] Periodic Station Report S1 (Santalahti) : :00 Interval 24 Hour NO2[µg/m3] /01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 14. Typpidioksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvot Santalahdessa vuonna Figure h average NO 2 concentrations in Santalahti in Otsoni Otsonipitoisuuden vuosikeskiarvo Niemessä oli 38 g/m 3. Otsonipitoisuuksia on esitetty kuvissa Mittaustulokset on esitetty liitetaulukossa. 80 µg/m3 Niemi O3 60 Niemi O I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kuukausi / month Kuva 15. Otsonipitoisuuden kuukausikeskiarvot Tampereella vuonna Figure 15. Monthly average O 3 concentrations in Tampere in 2008.

22 µg/m3 Niemi O3 Niemi O kuukausi / month Kuva 16. Otsonipitoisuuden korkeimmat kahdeksan tunnin liukuvat keskiarvot Tampereella vuonna Figure 16. Highest 8 hour moving O 3 concentrations in Tampere in O3[µg/m3] Periodic Station Report Niemi : :00 Interval 1 Hour O3[µg/m3] /01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 17. Otsonipitoisuuden tuntikeskiarvot Niemessä vuonna Figure hour O 3 concentrations in Niemi in Hiilimonoksidi Hiilimonoksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Pirkankadulla oli 0,1 mg/m 3 ja Santalahdessa 0,12 mg/m 3. Pitoisuuden kuukausikeskiarvot olivat Pirkankadulla tasolla 0,1 ja Santalahdessa 0,1 0,2 mg/m 3. Hiilimonoksidipitoisuuden suurimmat kahdeksan tunnin liukuvat keskiarvot on esitetty kuvassa 18 ja suurimmat tuntikeskiarvot kuvassa 19. Mittaustulokset on esitetty liitetaulukoissa.

23 24 8 mg/m3 6 Pirkankatu CO Santalahti CO I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kuukausi / month Kuva 18. Hiilimonoksidipitoisuuden suurimmat kahdeksan tunnin liukuvat keskiarvot Tampereella vuonna Ohjearvo on 8 mg/m 3. Figure 18. Highest 8 hour moving average CO concentrations in Tampere in Guideline is 8 mg/m mg/m3 15 Pirkankatu CO Santalahti CO I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kuukausi / month Kuva 19. Hiilimonoksidipitoisuuden suurimmat tuntikeskiarvot Tampereella vuonna Ohjearvo on 20 mg/m 3. Figure 19. Highest one hour CO concentrations in Tampere in Guideline is 20 mg/m 3.

24 25 CO[mg/m3] Periodic Station Report Pirkankatu : :00 Interval 1 Hour CO[mg/m3] /01 01/02 01/03 01/04 01/05 01/06 01/07 01/08 01/09 01/10 01/11 01/12 Time Kuva 20. Hiilimonoksidipitoisuuden tuntikeskiarvot Pirkankadulla vuonna Ohjearvo on 20 mg/m 3, kuvan skaala 0 2 mg/m 3. Figure 20. One hour CO concentrations in Tampere s citycentre in Guideline is 20 mg/m 3, scale of the picture is 0 2 mg/m Rikkidioksidi Rikkidioksidin pitoisuutta ei mitattu Tampereella vuonna 2008.

25 26 5 TULOSTEN ARVIOINTI 5.1 Tunnusluvut ilmanlaadun arvioimiseksi Tulosten arvioinnissa sovelletaan valtioneuvoston päätöstä ilmanlaadun ohjearvoista (480/1996) ja valtioneuvoston asetusta ilmanlaadusta (711/2001) Ilmanlaadun ohjearvot Kansalliset ulkoilman laatua koskevat ohjearvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Ilmanlaadun ohjearvot (VNp 480/1996). Table 3. The present Finnish air quality guidelines. Aine Ohjearvo, 20 C Tilastollinen määrittely Hiilimonoksidi, CO 20 mg/m 3 tuntiarvo 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo Rikkidioksidi, SO g/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 80 g/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Typpidioksidi, NO g/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 70 g/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Kokonaisleijuma, TSP 120 g/m 3 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 50 g/m 3 vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset, PM g/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo Haisevien rikkiyhd. kok. määrä 10 g/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo (TRS) TRS ilmoitetaan rikkinä

26 Ilmanlaadun raja arvot Valtioneuvoston asetuksella 711/2001 annettiin ilmanlaadulle raja arvot, jotka on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Ilmanlaadun raja arvot. Table 4. Air quality limit values. Yhdiste Aika Raja arvo Sallitut ylitykset Saavutettava viim. µg/m 3 Rikkidioksidi tunti / vuosi SO 2 vrk / vuosi vuosi/talvi Typpidioksidi tunti / vuosi NO 2 kalenterivuosi Typenoksidit kalenterivuosi NO x Hiukkaset PM 10 vrk 50 (* 35 / vuosi PM 10 vuosi 40 (* Lyijy kalenterivuosi 0,5 (* Pb Bentseeni kalenterivuosi CO 8 tuntia 10 mg/m Pienhiukkaset PM 2.5 vuosi 25 (* * (* tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilasssa ja paineessa (** voimaan tulleen direktiivin ohjeellinen raja arvo (otettava kansalliseen lainsäädäntöön 2 vuoden kuluessa). Sitovana raja arvo 25 µg/m 3 vuosikeskiarvona tulee saavuttaa 2015 mennessä. Epäpuhtauksien pitoisuuden ylittäessä taulukossa 4 esitetyn tunti tai vuorokausiarvonsa numeroarvon asiasta on viipymättä tiedotettava väestölle. Rikkidioksidin ja typen oksidien pitkän ajan raja arvot on annettu kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi. Suomessa raja arvon numeroarvo ylittyy keväisin korkeiden hiukkaspitoisuuksien takia Valtioneuvoston asetus ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä Valtioneuvoston asetuksella 164/2007 annettiin tavoitearvot arseenin, kadmiumin, elohopean, nikkelin ja polysyklisten aromaattisista hiilivetyjen pitoisuudelle ilmassa (taulukko 5.)

27 28 Taulukko 5. Arseenin, kadmiumin, elohopean, nikkelin ja bentso(a)pyreenin tavoitearvot. Table 5. Target values for As, Cd, Hg, Ni and Bentzo(a)pyrene. Epäpuhtaus keskiarvon laskenta aika tavoitearvo ( ) (* ng/m 3 Arseeni (As) kalenterivuosi 6 Kadmium (Cd) kalenterivuosi 5 Nikkeli (Ni) kalenterivuosi 20 Bentso(a)pyreeni (** kalenterivuosi 1 (* Pitoisuus määritetään hengitettävien hiukkasten massapitoisuudesta kalenterivuoden keskiarvona. Tulokset ilmoitetaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. (** Bentso(a)pyreeni on polysyklinen aromaattinen yhdiste, jota käytetään näiden yhdisteiden syöpävaarallisuuden merkkiaineena. 5.2 Sääolosuhteet Lämpötilojen kuukausikeskiarvot vuonna 2008 sekä lämpötilojen 30 vuoden jakson kuukausikeskiarvot Tampereella on esitetty kuvassa 21 ja ilmankosteuden kuukausikeskiarvot kuvassa C Tre v Näsinneula, 5m Kauppahäme, 30 m I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 10 Kuva 21. Lämpötilojen kuukausikeskiarvot Näsinneulan ja Keskustorin sääasemalla vuonna 2008 ja Tampereella vuosina Figure 21. Monthly average temperatures from the observation tower and citycentre in 2008 and in Tampere during the years

28 RH % Kauppahäme, 30 m Näsinneula 135 m I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 5.3 Hiukkaset Kuva 22. Ilmankosteuden kuukausikeskiarvot Keskustorilla ja Näsinneulassa vuonna Figure 22. Monthly average RH% values from citycentre and in Näsinneula in Päästökartoitusten mukaan vuonna 2008 Tampereen 131 tonnin hiukkaspäästöistä 47% tuli liikenteestä ja loput piste ja pintalähteistä. Tampereen hiukkaspäästöt vuosina on esitetty liitetaulukossa ja kuvassa 22. Hiukkaspäästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2008 olivat 933 tonnia Hiukkaset / dust (t/a) liikenne / traffic pintalähteet / area sources pistelähteet / industry vuosi / year Kuva 22 Hiukkaspäästöt (t/a) Tampereella vuosina Figure 22 Particle emissions (t/a) in Tampere during the years

29 Leijuma (TSP) Kapu hanke Leijuman mittaukset Tampereella lopetettiin joulukuussa Tampereen kaupunki oli mukana vuosina KAPU projektissa, jossa tutkittiin sitä, miten talvikunnossapidon toimenpiteet ja katujen kevätpuhdistus vaikuttavat katupölyn määrään. Nykyisen käytännön lisäksi selvitettiin, voidaanko pölyä vähentää uusilla menetelmillä ja laitteilla. Yleisenä tavoitteena oli löytää keinoja, joilla voidaan vähentää kevätkauden korkeita ilman PM 10 pitoisuuksia Suomen kaupungeissa. Keväisen katujen puhdistuksen todettiin vähentävän myös katujen pinnalta nousevan hengitettävän pölyn määrää. Kuitenkin katujen pölypitoisuudet lisääntyivät puhdistuksen jälkeen monien tekijöiden vaikutuksesta. Tehostetulla katujen pesulla pystyttiin jonkin verran pienentämään pölypitoisuuksia. Pesun ajoituksella ja tehokkuudella tulosta voidaan parantaa. Eri laitteistojen puhdistus tuotti selvästi erilaisia tuloksia (Tervahattu ym. 2007) Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Hengitettävien hiukkasten pitoisuus kuvaa aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 0,01 mm:n hiukkasten määrää ilmassa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvo Pirkankadulla vuonna 2008 oli 17 g/m 3, Santalahdessa 17 g/m 3, Niemessä 12 g/m 3 ja Koskikadulla 8 µg/m 3. Korkein pitoisuuden kuukausikeskiarvo (49 g/m 3 ) todettiin Santalahdessa huhtikuussa. Vuorokausiohjearvo (70 µg/m 3 ) ylittyi huhtikuussa Pirkankadulla ja Santalahdessa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvoja on esitetty kuvassa 24 ja liitetaulukoissa. Pääkaupunkiseudulla hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvot vuonna 2008 olivat g/m 3. Hengitettävien hiukkasten pitoisuus ylitti ohjearvonsa Pirkankadun varrella kaksi kertaa. Raja arvon numeroarvo ylittyi Pirkankadulla 12 kertaa, Santalahdessa 14 kertaa ja Niemessä 3 kertaa vuoden 2008 aikana µg/m Pirkankatu PM10 Koskipuisto PM10 Santalahti PM10 Koskikatu PM Kuva 24. hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvoja ( g/m 3 ) Tampereella. Figure 24. Annual average concentrations of PM 10 ( g/m 3 ) in Tampere.

30 Arseenin, kadmiumin, nikkelin ja lyijyn pitoisuus hengitettävissä hiukkasissa Arseenin pitoisuuden vuosikeskiarvo Niemen alueen hengitettävissä hiukkasissa on ollut kesäkuun 2006 kesäkuun 2008 välillä alle 0,2 ng/m 3 (alle 4 % tavoitearvosta 6 ng/m 3 ). Kadmiumin pitoisuus on jäänyt alle määritysrajan (0,1 µg/analysoitu näyte) kaikissa 24 kuukauden aikana otetuissa näytteissä. Nikkelin pitoisuuden vuosikeskiarvo on vaihdellut vuosina välillä 0,8 3,5 ng/m 3 (mikä on 4 18 % tavoitearvosta 20 ng/m 3 ). Lyijyn pitoisuuden vuosikeskiarvo on ollut 3,0 3.6 ng/m 3 (eli alle 1% raja arvosta). Kromipitoisuudelle, jolle ei ole ohjearvoa, vuosikeskiarvo on ollut 4.1 4,8 ng/m Pienhiukkaset (PM 2.5 ) Pienhiukkasten osalta ohje ja raja arvot koskevat massapitoisuuksia. Hiukkasten lukumääräpitoisuudelle ei ole annettu ohjearvoa. Pienhiukkasten lukumäärän vuosikeskiarvo Pirkankadun varrella vuonna 2008 oli /cm 3 ja massan vuosikeskiarvo 15 µg/m 3. Tampereella massapitoisuudet ovat suurempia kuin esim. Helsingissä mitatut vuosikeskiarvot (4 9 µg/m 3 ) johtuen osittain mittausmenetelmien erilaisuudesta. Vuonna 2008 annetun direktiivin vuosiraja arvo pienhiukkasten massapitoisuudelle on 25 µg/m Pienhiukkasten terveysvaikutukset tutkimus Hilli Lukkarisen (2009) toteuttaman terveysvaikutustutkimuksen tulokset vahvistavat aiempien epidemiologisten tutkimusten tuloksia siitä, että myös Tampereen verrattain matalilla pienhiukkaspitoisuuksilla voi olla terveysvaikutuksia. Samoin tulokset antavat viitteitä siitä, että pienhiukkasten terveysvaikutukset voivat olla suurempi riski kuin muiden mitattujen ilmansaasteiden aiheuttamat terveysriskit nykyisillä pitoisuuksilla, polttolähteistä tulevien ilmansaasteiden vaikutuksia ei tosin voida erottaa toisistaan. Pienhiukkasten lukumääräpitoisuudella oli tutkimuksessa mukana olleista tekijöistä vahvin tilastollinen yhteys sekä hengityselin että sydänoireiden lisääntymiseen. Tulokset antavat viitteitä siitä että muutaman päivän kestäneet kohonneet pienhiukkaspitoisuudet voivat lisätä hengityselin ja sydänoireita erityisesti työikäisillä ja vanhusväestöllä. Alle 15 vuotiaiden kohdalla tilastolliset yhteydet olivat heikompia kuin työikäisillä ja vanhemmilla, mikä voi osittain johtua käytetystä terveystietoaineistosta ja siitä että diagnoosimäärät olivat pienempiä jolloin tilastolliset analyysit havaitsevat yhteyksiä suuria aineistoja heikommin. Pienhiukkasten kokoluokka ei juurikaan vaikuttanut saavutettuun selitysasteeseen tai tilastollisiin yhteyksiin. Nykyiset raja arvot koskevat massapitoisuuksia, eivätkä hiukkasten lukumääriä. Tutkimustulokset antavat viitteitä myös siitä että pienhiukkasten massapitoisuus voi olla yhteydessä vanhusten hengityselinoireisiin sekä työikäisten sydänoireisiin. Pienhiukkasten lukumääräpitoisuuden lisäksi terveysvaikutuksia voivat Tampereen ulkoilman pitoisuuksissa aiheuttaa typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO 2 ). Typen oksidit ja pienhiukkaset tulevat pääosin samois

31 32 ta lähteistä, joten niiden terveysvaikutuksia ei voida epidemiologisessa tutkimuksessa toisistaan täysin erottaa. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) massapitoisuudella oli ilmanlaatutekijöistä kaikkien vähiten tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä diagnoosimäärien kanssa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudella ei ole yhtä selvää terveysvaikutusta kuin pienhiukkasilla, mutta työikäisten sydänoireisiin pitoisuus näyttää tulosten mukaan vaikuttavan. Yleisin tilastollisen merkitsevyyden saanut viive sekä hengityselinoireissa että sydänoireissa oli 1 3 päivää. Tämä voi tarkoittaa käytännössä sitä että oireet pahenevat kun ilmanlaatu on ollut heikkoa muutaman päivän ajan, mutta osittain myös sitä että lääkäriin hakeudutaan ja päästään alle viiden päivän viiveellä. Myös erilaiset oiretyypit voivat kehittyä eri nopeudella. Kuolleisuus ei tulosten mukaan ole tilastollisessa yhteydessä ilmansaastepitoisuuksiin. Päivittäinen kuolleisuus on Tampereella kuitenkin niin pieni, että kuolleiden lukumäärän ja ilmansaasteiden välisestä tilastollisesta yhteydestä ei voida tehdä vahvoja johtopäätöksiä. Tutkimuksessa olivat mukana diagnoositilastot kaupungin lääkäriasemilta, päivystyspoliklinikalta ja kaupungin omistamista sairaaloista, eikä mukana ollut kouluja työterveydenhuoltoa, yksityisiä lääkäriasemia tai keskussairaalaa. Tämä voi kallistaa tuloksia siten, että vanhusväestön diagnoosien oireiden tilastolliset yhteydet ilmansaasteisiin näkyvät selvemmin kuin nuorempien, jotka käyttävät enemmän yksityisiä ja työnantajan tarjoamia lääkäripalveluja. Toisaalta myös aiemmin julkaistuissa tutkimuksissa on havaittu se, että ilmansaasteet vaikuttavat herkkien ihmisryhmien kuten vanhuksien terveyteen, joten tämän tutkimuksen tulokset tukevat muiden tutkimusten tuloksia. PM2.5 µg/m kk ka kk Kuva 25a. Pienhiukkasten massapitoisuuden kuukausikeskiarvot Pirkankadun varrella vuosina Figure 25a. Monthly averages of PM 2.5 in in Pirkankatu.

32 33 N2.5 1/cm kk ka kk Typen oksidit Kuva 25b. Pienhiukkasten lukumääräpitoisuuden kuukausikeskiarvot Pirkankadun varrella vuosina Figure 25b. Monthly averages of N 2.5 in in Pirkankatu. Vuonna 2008 Tampereen typen oksidien päästöistä noin 52% tuli liikenteestä ja loput piste ja pintalähteistä. Typen oksidien päästöt olivat vuonna 2008 hieman edellisvuotta pienemmät. Typen oksidien päästömäärät Tampereella vuosina on esitetty kuvassa 26a ja liitetaulukossa. Typen oksidipäästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2008 olivat tonnia. Typpidioksidipitoisuuden vuorokausiohjearvoon (70 g/m 3 ) verrannolliset pitoisuudet olivat Pirkankadulla % ja Santalahdessa % ohjearvosta. Tuntiohjearvoon (150 g/m 3 ) verrannolliset pitoisuudet olivat Pirkankadun varrella % ja Santalahdessa % ohjearvosta t NO2/a liikenne / traffic pintalähteet / area sources pistelähteet / industry vuosi / year Kuva 26a. Typen oksidien päästöt NO 2 :na (t/a) Tampereella vuosina Figure 26a. NO x emissions (t NO 2 /a) in Tampere during the years

33 µg/m3 Keskustori NO2 Lielahti NO2 Pirkankatu NO vuosi / year Kuva 26b. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvoja ( g/m 3 ) Tampereella eri vuosina. Figure 26b. Annual average concentrations of NO2 ( g/m 3 ) in Tampere in Otsoni Valtioneuvoston asetuksessa (783/2006) on annettu tavoitearvot otsonipitoisuudelle terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja kasvillisuuden suojelemiseksi. Korkein päivittäinen kahdeksan tunnin keskiarvo 120 µg/m 3 saa ylittyä enintään 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Otsonin tiedotuskynnys on 180 µg/m 3 ja varoituskynnys 240 µg/m 3 tuntikeskiarvoina. Tiedotuskynnys ei ylittynyt Tampereella vuoden 2008 aikana. Otsonipitoisuuden vuorokausikeskiarvoja Lielahdessa ja Niemessä eri vuosina on esitetty kuvassa µg/m3 Lielahti O3 Niemi O vuosi / year Kuva 27. Otsonipitoisuuden vuosikeskiarvoja ( g/m 3 ) Tampereella eri vuosina. Figure 27. Annual average concentrations of O3 ( g/m 3 ) in Tampere's suburban area during different years.

34 Hiilimonoksidi Hiilimonoksidipäästöt Tampereella ovat lähes kokonaan peräisin liikenteestä, josta aiheutui 5118 tonnin CO päästöt vuonna Hiilimonoksidin päästömääriä Tampereella eri vuosina on esitetty liitetaulukossa ja pitoisuuden vuosikeskiarvoja kuvassa 28. Liukuvaan kahdeksan tunnin ohjearvoon (8 mg/m 3 ) verrannolliset pitoisuudet olivat Pirkankadulla 3 8 % ja Santalahdessa 4 6 % ohjearvosta. Tuntiohjearvoon (20 mg/m 3 ) verrannolliset hiilimonoksidipitoisuudet olivat Pirkankadulla 3 7 % ja Santalahdessa 2 4 % ohjearvosta. Hiilimonoksidin mittaaminen Tampereella lopetettaneen vuoteen 2010 mennessä. 2.0 mg/m3 1.5 Keskustori CO Pirkankatu CO vuosi / year 5.7 Rikkidioksidi Kuva 28. Hiilimonoksidipitoisuuden vuosikeskiarvoja (mg/m 3 ) Tampereelta. Figure 28. Annual average CO concentrations (mg/m 3 ) in Tampere. Rikkidioksidipäästöjen määrä Tampereella on pienentynyt 1970 luvun yli tonnista nykyiseen 435 tonniin. Kuvassa 21 ja liitetaulukossa on esitetty rikkidioksidin päästömäärät Tampereella vuosina Rikkidioksidin pitoisuutta ei mitattu Tampereella vuoden 2003 jälkeen. Rikkidioksidipitoisuudet Tampereella ovat vuosien varrella pudonneet huomattavasti 1970 luvun tilanteesta. Liitetaulukossa ja kuvassa 22 on esitetty rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot Tampereella vuosina Rikkidioksidipäästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2008 olivat 4404 t/a.

35 SO2 t/a liikenne / traffic pintalähteet / area sources pistelähteet / industry vuosi / year Kuva 29. Rikkidioksidipäästöt (t/a) Tampereella vuosina Figure 29. SO 2 emissions (t/a) in Tampere in Lielahti SO2 Keskustori SO2 100 µg/m vuosi / year 5.8 Hajuhaitat Kuva 30. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot ( g/m 3 ) Tampereella vuosina Figure 30. Annual average SO 2 concentrations ( g/m 3 ) at Tampere in Vuoden 2008 aikana Lielahden alueelta tuli ympäristöpalveluihin yksittäisiä valituksia teollisuuden aiheuttamista hajuhaitoista. Lielahdessa sijainneista laitoksista M Realin massatehdas ja Ligno Tech Finland Oy lopettivat toimintansa vuoden 2008 aikana.

36 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksiä käytetään päivittäisessä ilmanlaatutiedotuksessa. Sen avulla ilmanlaatu kullakin asemalla voidaan tiivistää laatusanoihin hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono. Indeksi on tunneittain mittausasemalle laskettava vertailuluku, joka kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua suhteutettuna ilmanlaadun ohje ja raja arvoihin. Ilmanlaatuindeksin laskennassa voidaan ottaa huomioon rikkidioksidin (SO 2 ), typpidioksidin (NO 2 ), hengitettävien hiukkasten (PM 10 ), pienhiukkasten (PM 2.5 ), otsonin (O 3 ), hiilimonoksidin (CO) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet. Asemilla ei yleensä mitata näitä kaikkia, joten käytännössä indeksi lasketaan aina vain osasta näitä yhdisteitä. Eri asemien indeksit eivät siis välttämätttä ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Jos asemalla mitataan yhtä tai kahta yhdistettä, indeksiä ei välttämättä lasketa lainkaan. Indeksin laskennassa käytettävät taitepisteet on esitetty taulukossa 6. Ilmanlaatuindeksillä (NO 2, PM 10 ja CO huomioiden) arvioituna ilmanlaatu Pirkankadun varrella oli vuoden 2008 aikana 147 päivänä hyvä, 156 päivänä tyydyttävä, 41 päivänä välttävä ja 18 päivänä huono. Ilmanlaatu luokittui erittäin huonoksi 2 päivänä. Mittaustiedot puuttuvat kahdelta päivältä. Ajantasaista tietoa mm. Tampereen ilmanlaadusta löytyy internetistä osoitteesta Taulukko 6. Indeksin käännepisteet ( g/m 3, CO: mg/m 3 ). Table 6. The limit values for the air quality Index ( g/m 3, CO:mg/m 3 ). Indeksi CO NO2 SO2 O3 PM10 PM2.5 TRS 1h 1h 1h 1h 1h 1h >150 >30 >200 >350 >180 >200 >75 >50

37 38 Taulukko 7. Indeksin määrittely. Table 7. The air quality Index categories. Indeksi Luonnehdinta Terveysvaikutukset Muut vaikutukset Index Definition Health effects Other effects 0 50 hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 0 50 good no effects slight effects on ecosystems tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä fair adverse effects improbable slight effects on ecosystems välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuusvaikutuksia, materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä passable improbable marked effects on vegetation, effects on materials huono mahdollisia herkillä yksilöillä selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä poor adverse effects possible on sensitive subpopulation marked effects on nature, effects on materials 151 erittäin huono mahdollisia herkillä yksilöillä selviä kasvillisuusvaikutuksia, materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 151 very poor adverse effects possible on sensitive subpopulation marked effects on nature, effects on materials

38 39 6 YHTEENVETO Tampereen typen oksidien päästöt olivat hieman edellisvuotta pienemmät. Noin puolet typen oksidien päästöistä tulee liikenteestä. Typpidioksidin pitoisuudelle annetut vuorokausi ja tuntiohjearvot eivät ylittyneet. Typpidioksidi on kuitenkin kaupungeissa hengitettävien hiukkasten ohella kriittisin epäpuhtaus ohje ja raja arvojen kannalta. Liikenteestä ja teollisuudesta peräisin olevat hiukkaspäästöt olivat myös hieman edellisvuotta pienemmät. Hiekoitushiekan keväisin aiheuttamaa pölyämistä on torjuttu tehostamalla hiekan poistamista ja kastelemalla ja keskusta alueen pääväyliä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuus ylitti ohjearvonsa Pirkankadun varrella huhtikuussa. Raja arvon numeroarvo ylittyi Pirkankadulla, Santalahdessa ja Niemessä. Raja arvon numeroarvo saa kuitenkin ylittyä kullakin asemalla 35 kertaa ennen kuin varsinainen raja arvo katsotaan ylittyneeksi. Lähinnä energiantuotannosta peräisin olevat rikkidioksidipäästöt Tampereella olivat hieman pienemmät kuin edellisvuonna. Pitoisuudet ovat viime vuosina Tampereella olleet hyvin matalia, joten rikkidioksidi ei ole Tampereella terveysvaikutusten kannalta merkittävä epäpuhtaus. Rikkidioksidipitoisuuden mittaaminen Tampereella lopetettiin kesäkuussa Liikenteen päästöistä syntyvän hiilimonoksidin pitoisuutta mitattiin Santalahdessa ja Pirkankadulla. Pitoisuudet olivat alle 10% ohjearvoistaan. Alailmakehän otsonia koskevassa valtioneuvoston asetuksessa on annettu kynnyspitoisuus, jonka ylittyessä asiasta on tiedotettava. Kynnyspitoisuus 180 µg/m 3 tuntikeskiarvona ei ylittynyt. Vuoden 2008 alussa ympäristöpalveluihin tuli yksittäisiä valituksia Lielahden teollisuusalueen aiheuttamista hajuhaitoista. Teollisen toiminnan vähennyttyä Lielahdessa myös hajuhaittoja koskeneet valitukset loppuivat. Tietoa ilmanlaadusta on vuoden kuluessa tarjottu kuntalaisille tiedotusvälineiden ja Internetin välityksellä.

39 40 7 KIRJALLISUUTTA Dekati Electrical Low Pressure Impactor Data processing sheet for Microsoft EXCEL 97 (TM). Version 4.02 Elsilä, A Ote Vahti ympäristönsuojelun tietojärjestelmä Elmatyvin raporttipalvelusta. EN Stationary source emissions. Determination of the total emission of As, Cd, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb, TI and V. Hilli Lukkarinen M Pienhiukkasten lukumääräpitoisuus ja terveysvaikutukset (aktiivinen pinta ala) vuosina Tampereella. Ympäristönsuojelun julkaisuja 3/2009, 49 s. Kariniemi, H Kaupunkiaerosolin hiukkaspitoisuudet Tampereella keväällä Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto, 88 s. Niemi, J. ym Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV SAD. YTV:n julkaisuja 15/2009, Helsinki, 128 s. Kartastenpää R. ym Ilmanlaadun mittausohje, versio 1.0. Ilmatieteen laitos ilmanlaadun tutkimus. Helsinki, 68 s. + liitteet. LIISA Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmä, luettu Pirkanmaan ympäristökeskus Kirjallinen tiedoksianto. Salmi, J., Pietarila, H. ja Rasila, T Tampereen seudun typenoksidipäästöjen leviämislaskelmat vuosille 2000 ja Ilmatieteen laitos ilmanlaadun tutkimus, Helsinki, 76 s. + liitteet. ( SFS Ilmansuojelu. Ilman laatu. Typen oksidien määritys kemiluminesenssimenetelmällä. 8 s. Tampereen ilmanlaadun mittaustulokset Neljännesvuosiraportit 1/2008, 2/2008, 3/2008 ja 4/2008. Monisteita. Tampereen kaupunki Tampereen ilmanlaatu Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset. Tampereen kaupunki, ympäristövalvonnan julkaisuja 1/2008, 64 s. Tervahattu, H. ym Tutkimuksia katupölyn vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä KAPU projektin loppuraportti. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 14/ julkaisu.pdf

40 41 Tampereen kaupungin julkaisuja Kansallinen ilmanlaatuportaali

41 42 LIITETAULUKOT Liitetaulukko 1. Hiilimonoksidin pitoisuudet siirrettävällä mittausasemalla. *) laite siirretty Pirkankadulle Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 8h % 1h Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta arvosta S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO mg/m % S1 (Santalahti) CO * mg/m % Liitetaulukko 2. Hiilimonoksidin pitoisuudet Pirkankadun mittausasemalla. *) korvattu Santalahden laitteella Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 8h % 1h Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta arvosta Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO mg/m % Pirkankatu CO * mg/m % Pirkankatu CO * mg/m % Pirkankatu CO * mg/m % Liitetaulukko 3. Typpimonoksidin pitoisuudet Niemen mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % Niemi NO µg/m % 2

42 43 Liitetaulukko 4. Typpidioksidin pitoisuudet Niemen mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 2.vrk % 99% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta arvosta Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Niemi NO2 µg/m % Liitetaulukko 5. Otsonin pitoisuudet Niemen mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % Niemi O3 µg/m % 36

43 44 Liitetaulukko 6. Typpimonoksidin pitoisuudet siirrettävällä mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % S1 (Santalahti) NO µg/m % vuosika 8 siirto LA asemalle Linja autoasema NO µg/m % Linja autoasema NO µg/m % Liitetaulukko 7. Typpidioksidin pitoisuudet siirrettävällä mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 2.vrk % 99% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta arvosta S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % S1 (Santalahti) NO2 µg/m % vuosika 18 siirto LA asemalle Linja autoasema NO2 µg/m % Linja autoasema NO2 µg/m % 36 30

44 45 Liitetaulukko 9. Typpimonoksidin pitoisuudet Pirkankadun mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % Pirkankatu NO µg/m % 11 Liitetaulukko 10. Typpidioksidin pitoisuudet Pirkankadun mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 2.vrk % 99% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta arvosta Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Pirkankatu NO2 µg/m % Liitetaulukko 11. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Pirkankadun mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 2.vrk Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta Pirkankatu PM10 µg/m % 36 Pirkankatu PM10 µg/m % 44 Pirkankatu PM10 µg/m % 86 Pirkankatu PM10 µg/m % 234 Pirkankatu PM10 µg/m % 54 Pirkankatu PM10 µg/m % 40 Pirkankatu PM10 µg/m % 21 Pirkankatu PM10 µg/m % 24 Pirkankatu PM10 µg/m % 41 Pirkankatu PM10 µg/m % 26 Pirkankatu PM10 µg/m % 44 Pirkankatu PM10 µg/m % 71 17

45 46 Liitetaulukko 12. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet siirrettävällä mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 2.vrk Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 34 S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 60 S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 80 S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 160 S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 61 S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 51 S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 26 S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 24 S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 40 S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 23 S1 (Santalahti) PM10 µg/m % 34 S1 (Santalahti) PM10 µg/m % Liitetaulukko 13. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Niemen mittausasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 2.vrk Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta Niemi PM10 µg/m % 33 Niemi PM10 µg/m % 24 Niemi PM10 µg/m % 51 Niemi PM10 µg/m % 74 Niemi PM10 µg/m % 36 Niemi PM10 µg/m % 36 Niemi PM10 µg/m % 37 Niemi PM10 µg/m % 21 Niemi PM10 µg/m % 41 Niemi PM10 µg/m % 20 Niemi PM10 µg/m % 20 Niemi PM10 µg/m % Liitetaulukko 14. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Koskikadun mittausasemalla (I X) ja PM2.5 linja autoasemalla (XI XII) *) siirretty ja lisätty esierotin Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% % 2.vrk Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. arvosta Koskikatu PM10 µg/m % 14 Koskikatu PM10 µg/m % 11 Koskikatu PM10 µg/m % 21 Koskikatu PM10 µg/m % 23 Koskikatu PM10 µg/m % 26 Koskikatu PM10 µg/m % 30 Koskikatu PM10 µg/m % 20 Koskikatu PM10 µg/m % 16 Koskikatu PM10 µg/m % 26 Koskikatu PM10 µg/m % 17 Koskikatu PM10 µg/m % 11 8

46 47 Linja autoasema PM2,5 * µg/m % Linja autoasema PM2,5 * µg/m % Liitetaulukko 15. Tuulen suunta Kauppahämeen sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Kauppahame Tsuu DEG 100.0% Kauppahame Tsuu DEG 99.0% Kauppahame Tsuu DEG 99.9% Kauppahame Tsuu DEG 97.1% Kauppahame Tsuu DEG 100.0% Kauppahame Tsuu DEG 100.0% Kauppahame Tsuu DEG 99.2% Kauppahame Tsuu DEG 100.0% Kauppahame Tsuu DEG 100.0% Kauppahame Tsuu DEG 99.9% Kauppahame Tsuu DEG 99.2% Kauppahame Tsuu DEG 100.0% Liitetaulukko 16. Tuulen nopeus Kauppahämeen sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % Kauppahame Tnop m/s % 2.6 Liitetaulukko 17. Lämpötila Kauppahämeen sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C %

47 48 Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % Kauppahame Temp C % 6 Liitetaulukko 18. Suhteellinen kosteus Kauppahämeen sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % Kauppahame Skosteus % % 81 Liitetaulukko 19. Tuulen suunta Näsinneulan säasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Neula WD 135m 100.0% Neula WD 135m 100.0% Neula WD 135m 100.0% Neula WD 135m 99.9% Neula WD 135m 100.0% Neula WD 135m 54.7% Neula WD 135m 100.0% Neula WD 135m 100.0% Neula WD 135m 72.9% Neula WD 135m 99.7% Neula WD 135m 100.0% Neula WD 135m 100.0% Liitetaulukko 20. Tuulen nopeus Näsinneulan sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s %

48 49 Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % Neula WS 135m m/s % 7.3 Liitetaulukko 21. Lämpötila 5 m korkeudella Näsinneulan sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % Neula TEMP 5m C % 6.2 Liitetaulukko 22. Lämpötilat 135 m korkeudella Näsinneulan sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C n.a. 0% Neula TEMP 135m C % Neula TEMP 135m C % 5.4 Liitetaulukko 23. Suhteellinen kosteus 5 m korkeudella Näsinneulan sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Neula RH 5m % % Neula RH 5m % %

49 50 Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % Neula RH 5m % % 82.3 Liitetaulukko 24. Suhteellinen kosteus 135 m korkeudella Näsinneulan sääasemalla. Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % Neula RH 135m % % 79.5 Liitetaulukko 25. Pienhiukkasten (<2.5 µm) massapitoisuus Pirkankadun mittausasemalla (Elpi). Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Pirkankatu PM2.5 mg/m Pirkankatu PM2.5 mg/m Pirkankatu PM2.5 mg/m Pirkankatu PM2.5 mg/m Pirkankatu PM2.5 mg/m Pirkankatu PM2.5 mg/m Pirkankatu PM2.5 mg/m % Pirkankatu PM2.5 mg/m % Pirkankatu PM2.5 mg/m % Pirkankatu PM2.5 mg/m % Pirkankatu PM2.5 mg/m % Pirkankatu PM2.5 mg/m % 0.015

50 51 Liitetaulukko 26. Pienhiukkasten (<2.5 µm) lukumääräpitoisuus Pirkankadun mittausasemalla (Elpi). Date Time Monitor Units Avg. 99 % 2nd Maxl8t Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. Pirkankatu PN2.5 1/cm Pirkankatu PN2.5 1/cm Pirkankatu PN2.5 1/cm Pirkankatu PN2.5 1/cm Pirkankatu PN2.5 1/cm Pirkankatu PN2.5 1/cm Pirkankatu PN2.5 1/cm % Pirkankatu PN2.5 1/cm % Pirkankatu PN2.5 1/cm % Pirkankatu PN2.5 1/cm % Pirkankatu PN2.5 1/cm % Pirkankatu PN2.5 1/cm % Liitetaulukko 27a. Ilmanlaatu Pirkankadun mittausasemalla. Indeksi hyvä tyyd. vältt. huono er. huo Päiviä n.a Yhteensä Liitetaulukko 27b. Hengitettävien hiukkasten raja arvon numeroarvon ylitykset Report: Periodic Criteria 24Hour Date: : :00 Criteria: PM10>50 Date Time Pirkankatu PM10 µg/m : : : : : :00 164

51 : : : : : :00 86 ylityksiä yhteensä 12 kpl Report: Periodic Criteria 24Hour Date: : :00 Criteria: PM10>50 Date Time S1 (Santalahti) PM10 µg/m : : : : : : : : : : : : : :00 53 ylityksiä yhteensä 14 kpl Report: Periodic Criteria 24Hour Date: : :00 Criteria: PM10>50 Date Time Niemi PM10 µg/m : : :00 52 ylityksiä yhteensä 3 kpl Report: Periodic Criteria 24Hour Date: : :00 Criteria: PM10>50 Date Time Koskikatu PM10 µg/m3 ylityksiä yhteensä 0 kpl

52 53 Liitetaulukko 28. Tarkkailusopimuksessa mukana olevien laitosten päästöt Tampereella SO2 NOx pöly Tampereen sähkölaitos t/a t/a t/a NSLI NSLII Lielahti Atala varalk Hakametsä lk Hervanta lk Multisilta varalk Myllypuro varalk Naistenlahti lk Nekala lk Rahola lk Ratina lk Sarankulma lk TAYS vara varalk Abloy Oy Rakennushelat Acta Print Oy Rahola Comforta Oy Pirkanmaan lehtipaino Oy Suominen Joustopakkaukset Oy, Treen tehdas Metso Power Oy (Treen koelaitos) Fortum Power and Heat Hercules Finland Oy Keskipakovalu Oy Santen Oy M Real Oyj, Tako Board Metso Minerals Oy Lokomo Steel Foundry Metso Minerals Finland Oy SCA Packaging Finland Oy Tamfelt Oy Ab Tampereen Infra Katu ja vihertuotanto asf as NCC Roads asf. asema (ent. Valtatie Oy) UPM Raflatac Oy Tieliikelaitos, Metsä Mattilan asf as Yhteensä tonnia vuodessa

53 54 Liitetaulukko 29. Rikkidioksidipäästöt (t/a) Tampereella eri vuosina. Annex Table 29. SO 2 emissions (t/a) in Tampere in different years. tonnia vuodessa (tons per year) vuosi pistelähteet pintalähteet liikenne yhteensä year point sources area sources traffic total Liikenteen ja pintalähteiden osalta päästökartoitustuloksen puuttuessa on käytetty edellisvuoden tietoa.

54 55 Liitetaulukko 30. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot ( g/m 3 ) Tampereella eri vuosina. Annex Table 30. Annual average SO 2 concentrations ( g/m 3 ) in Tampere during different years. g/m 3 vuosi Lielahti Keskustori year suburban citycentre <5 < <5 < <5 < <

55 Liitetaulukko 31. Tampereen hiukkaspäästöt (t/a) vuosina Annex Table 31. Particle emissions (t/a) in Tampere during the years tonnia vuodessa (tons per year) vuosi pistelähteet pintalähteet liikenne yhteensä year point sources area sources traffic total Liikenteen ja pintalähteiden osalta päästökartoitustuloksen puuttuessa on käytetty edellisvuoden tietoa.

56 Liitetaulukko 32. Leijuman ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvoja ( g/m 3 ) Annex Table 32. Annual average concentrations of TSP and PM 10 ( g/m 3 ). 57 Paikka vuosi leijuma hengitettävät hiukkaset Station year TSP PM 10 Laite Keräin Koskipuistossa keräin, muilla asemilla TEOM Linnainmaa Teom Linnainmaa Keskustori Keskustori Keskustori Keskustori Keskustori Keskustori Keskustori Keskustori Koskipuisto (keräin ) Koskipuisto Koskipuisto Koskipuisto Koskipuisto Koskipuisto Koskipuisto Koskipuisto (Teom ) Koskipuisto Santalahti (Teom 2005 ) Santalahti Santalahti Santalahti Pirkankatu (Teom 2004 ) Pirkankatu Pirkankatu Pirkankatu Pirkankatu Niemi (Teom ) Niemi

57 58 Liitetaulukko 33. Typen oksidien päästöt typpidioksidina (t/a) Tampereella vuosina Annex Table 33. NO x emissions (t NO 2 /a) in Tampere during the years tonnia vuodessa (tons per year) vuosi pistelähteet pintalähteet liikenne yhteensä year point sources area sources traffic total Liikenteen ja pintalähteiden osalta päästökartoitustuloksen puuttuessa on käytetty edellisvuoden tietoa. Liitetaulukko 34. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot ( g/m 3 ) Tampereella eri vuosina. Annex Table 34. Annual average NO 2 concentrations ( g/m 3 ) in Tampere during the past years. g/m 3 vuosi Keskustori Lielahti Lintulampi Pirkankatu Santalahti year citycentre suburban suburban citycentre suburban * * **) *) Taulukon tuloksissa Keskustorilla mittausmenetelmänä vuoden 1996 loppun saakka DOAS, vuodesta 1997 alkaen kemiluminesenssi. **) Thermon model 42:t pois käytöstä huhtikuussa 2004, tilalle ME 9841B:t.

58 59 Liitetaulukko 35. Hiilimonoksidipäästöt (t/a) Tampereella eri vuosina vuosina. Annex Table 35. Carbon monoxide emissions (t/a) in Tampere in different years. tonnia vuodessa (tons per year) vuosi pistelähteet pintalähteet liikenne yhteensä lähde year point sources area sources traffic total LIISA Pesonen LIISA LIISA LIISA 2007 Liitetaulukko 36. Hiilimonoksidipitoisuuden vuosikeskiarvoja (mg/m 3 ) Tampereella eri vuosina. Annex Table 36. Annual average CO concentrations (mg/m 3 ) in Tampere during the past years. mg/m 3 vuosi Keskustori Pirkankatu Santalahti Linnainmaa year citycentre urban suburban suburban , , , , , , , , ,3 0, ,3 0, ,3 0, , ,2 0, ,2 0, ,13 0, ,13 0, ,10 0,12

59 60 KUVALIITE 1 MITTAUSASEMAT 2008 Mittausasemien sijainti Tampereella vuonna Tampere s air quality monitoring network in 2008.

60 61 KUVALIITE 2 PIRKANKADUN MITTAUSASEMA Aseman nimi: Pirkankatu Osoite: Santalahdentie 8 Mittausparametrit: CO, NO x, PM 10 ja PM 2.5 Näytteenottokorkeus: Pistemittauksena 4 metrin korkeudelta 4 metriä maanpinnasta 121 metriä merenpinnasta Ympäristö: keskusta Mitattavat komponentit / laite / mittausmenetelmä: CO / Thermo Environmental Instruments model 48 / CO / IR absorptio NOx / ME 9841B / kemiluminesenssi PM 10 / TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka PM 2.5 / UlkoilmaElpi / hiukkasten sähköinen varaaminen

61 62 KUVALIITE 3 KOSKIKADUN MITTAUSASEMA Aseman nimi: Koskikatu Osoite: Hämeenkatu 14 a (Ravintola Rosso) Mittausparametrit: PM 10 ja TSP Näytteenottokorkeus: 5 metriä maanpinnasta 120 metriä merenpinnasta Ympäristö: keskusta Mitattavat komponentit / laite / mittausmenetelmä: PM 10 / TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka

62 63 KUVALIITE 4 KESKUSTAN SÄÄASEMA Aseman nimi: Kauppahäme Osoite: Hämeenkatu 18 Mittausparametrit: lämpötila (T), kosteus (RH), tuulen suunta (Wd) ja tuulen nopeus (Ws) Näytteenottokorkeus: 30 metriä maanpinnasta 117 metriä merenpinnasta Ympäristö: keskustorin reuna Mitattavat komponentit / laite / mittausmenetelmä: WS 3 NAH / nopeusanturi, WS 3 SA / suunta anturi, WS 3 Pt100 / lämpötila anturi, WT KL / kosteusanturi

63 64 KUVALIITE 5 NIEMEN MITTAUSASEMA Aseman nimi: Niemi Osoite: Lielahdenkatu Mittausparametrit: NO x, O 3, PM 10, metallit Näytteenottokorkeus: 5 metriä maanpinnasta 115 metriä merenpinnasta Ympäristö: Niemen kartanon kulma teollisuusalueen pohjoispuolella Mitattavat komponentit / laite / mittausmenetelmä: NOx / ME 9841B kemiluminesenssi O 3 / Thermo Environmental Instruments model 49 / UV absorptio PM 10 / TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka alkuaineanalyysit (laboratoriossa) PM 10 sivuvirtauksesta kahden viikon jaksoisssa otetuista näytteistä

64 65 KUVALIITE 6 SIIRRETTÄVÄ MITTAUSASEMA Aseman nimi: Siirrettävä / Santalahti Osoite: Rantatie 17 Mittausparametrit: NO x, CO ja PM 10 Näytteenottokorkeus: 5 metriä maanpinnasta 115 metriä merenpinnasta Ympäristö: Pahvitehtaan kulma 50 m etäisyydellä Paasikiventien keskilinjasta Mitattavat komponentit / laite / mittausmenetelmä: NOx / ME 9841B / kemiluminesenssi CO / Thermo Environmental Instruments model 48 / IR absorptio PM 10 / TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka

65 66 KUVALIITE 7 NÄSINNEULAN SÄÄASEMA Aseman nimi: Näsinneula Osoite: Särkänniemi Mittausparametrit: tuulen suunta (Wd) ja tuulen nopeus (Ws) 135 metrin korkeudelta lämpötila (Temp) ja kosteus (RH) Näytteenottokorkeus: tuulitiedot 135 metriä maanpinnasta, lämpötila ja kosteus 5 m, 43 m, 88 m ja 135 m maanpinnasta Ympäristö: huvipuisto Mitattavat komponentit / laite / mittausmenetelmä: Vaisala WAA 15 / nopeusanturi Vaisala WAV 15 / suunta anturi