Vertaisarvioinnin vuodet

Vertaisarvioinnin vuodet 2008 2018 Aspa-säätiön Vertaisarviointien tuloksia asumispalvelujen laadun parantamiseksi ja asukkaiden osallisuuden vahvistumiseksi

Vertaisarviointi Toimituskunta: Pekka Väntsi, Milla Ilonen, Siina Vättö Aspa-säätiö sr Taitto: Samuli Sirkiä, Aspa-säätiö sr Kansikuva ja kuvituskuvat: Mona Räsänen, Value Creative. Kuvissa vertaisarvioitsijat Anssi Ahoniemi, Juha Kähkönen, Jarno Tanner, Aino Tammisto. ISSN 1796-6809 ISBN 978-952-7080-12-2 2

Onnea 10-vuotias! Aspa-säätiön Vertaisarviointi on tullut kymmenen vuoden ikään! Tunnetko ketään kymmenvuotiasta? Minä tunnen innokkaita ja toimeliaita, kiihkeitä, uhmakkaita, kovaäänisiä ja herkkiä kriittisiä filosofeja ja itsenäisiä vastuun kantajia. Kymmenvuotias ilmaisee mielipiteensä ja vaatii oikeutensa. Samoja piirteitä voin löytää tuntemastani Vertaisarvioinnista. Vertaisarvioinnin tavoitteena on asukkaan vaikuttamismahdollisuuksien lisääntyminen. Asumispalveluja käyttävät henkilöt kouluttautuvat vertaisarvioitsijoiksi, haastattelevat vertaisiaan ja arvioivat asumispalvelujen laatua. Vertaisarvioitsijat vievät asumisyksikköön palauteraportin, jonka tuloksista keskustelevat yhdessä asukkaiden, henkilöstön, johtajien sekä asukkaiden sosiaalityöntekijöiden ja läheisten kanssa. Kehittämistyölle luodaan tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Näin toimimme tänään. Ennen saattoi olla toisin. Tämä historiikki valottaa Vertaisarvioinnin vaiheita vuosina 2008 2018. Vertaisarvioinnin menestystarinan ohella tarkastellaan muutoksia: Miten asukkaan elämänlaatu on muuttunut? Ja onko itsemääräämisoikeus vahvistunut YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden myötä? Historiikki on kunnianosoitus teille Vertaisarvioinnin tilanneille 30 palveluntuottajalle, jotka haluatte vilpittömästi kuunnella asiakkaidenne tarpeita ja toiveita. Mahdollistatte muutoksen ja toimitte niin, että asiakkaalla on hyvä olla. Pitkäjänteisen laatutyön tulokset eivät ole nähtävissä samalla minuutilla tai edes samana vuonna. Tärkeintä on, että olette matkalla! Historiikki on kiitos teille 1500 aktiiviselle vaikuttajalle! Te haastatteluihin osallistuvat asukkaat annatte aikaanne ja käynnistätte myönteisiä muutoksia yhteisössänne. Olen varma, että kokemuksianne kertomalla parannatte myös naapurinne arkea. Vertaisarviointia ei olisi ilman vertaisarvioitsijoita. Aspan 83 kokemustoimijassa on valtava muutosvoima voimistukaa yhä! Vapaaehtoisuus ja vaikuttaminen ovat tärkeitä arvoja yhteiskunnassamme, jossa omaan napaan tuijottelusta on tullut merkittävä harrastus. Mitä laatutyöhön tulee ihmisoikeuksien minimi ei riitä, kun haluamme asukkaan parasta. 30.8.2018 Milla Ilonen - Vertaisarvioinnin suunnittelija vuosina 2011 2018 Juurilla 3

Juurilla Seija Milonoff - Varatoimitusjohtaja, Aspa Palvelut Oy Seija Milonoff on ollut merkittävästi mukana Vertaisarvioinnin varhaisissa vaiheissa. Toiminta alkoi Asiakkaan äänellä -projektina, jonka tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden toiveita ja mielipiteitä asumisensa suhteen. Vertaisarvioinnin käytännöt kehittyivät projektin aikana. Vertaisarvioinnin syntyyn vaikutti huoli siitä, saako asiakas oikealla hetkellä tarvitsemiaan palveluita. Ja onko asiakkaalla minkäänlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa palveluunsa? Useimmiten asiakkaan palveluita koskevat päätökset oli tehnyt joku muu kuin asiakas itse. Ensimmäisissä kyselyissä Aspan työntekijä kävi eri palveluntuottajien asumisyksiköissä selvittämässä asiakkaiden kokemuksia. Vasta projektin edetessä kehitettiin käytäntö, jossa vertainen haastattelee toisia palvelunkäyttäjiä. Tämä perustui ajatukseen, että asiakas uskaltaisi kertoa tilanteestaan realistisemmin vertaiselle kuin työntekijälle. Palvelunkäyttäjät olivat osallisina menetelmän kehittämisessä myös siten, että he laativat haastattelukysymykset. Asiakkaan äänellä -projektin lopuksi järjestettiin foorumi, jossa palvelunkäyttäjät esittelivät ensimmäisten vertaisarviointien tuloksia ja kertoivat omista kokemuksistaan. 4

Keijo Kattelus - Vertaisarvioinnin kehittäjä Palvelunkäyttäjät ovat vuosien varrella analysoineet kokemuksiaan ja linjanneet, mihin suuntaan vertaisarviointia tulee kehittää. Keijo Kattelus toimi useita vuosia Asiakkaan äänellä -ohjausryhmän puheenjohtajana ja toteutti vertaisarviointeja toiminnan alkuajoista lähtien. Keijo kertoo, että alkuperäiset haastattelukysymykset olivat kaavamaisia, eivätkä sopineet moninaiselle vastaajien joukolle. Kysymykset eivät ottaneet riittävästi huomioon vastaajien erilaisia vammoja ja taustoja. Vertaisarvioinnin kysymyksiä onkin säännöllisesti uudistettu, jotta ne huomioisivat paremmin vastaajien erilaiset elämäntilanteet ja taustat. Alkuaikoina kokeiltiin vertaisarviointia myös ryhmähaastatteluina. Keijon näkemys on, että kysymyksiä voisi edelleen kehittää siihen suuntaan, että ne olisivat räätälöitävissä enemmän kohderyhmän mukaan. Pian huomattiin, että ryhmissä haastattelu ei toimi, Keijo muistelee. Vastaukset toistivat toisiaan ja ryhmissä ruvettiin matkimaan toisia. Haastattelut eivät antaneet tilaa vastaajien omille kokemuksille. Ryhmähaastatteluista päätettiin luopua, Keijo jatkaa. Keijo on työskennellyt työurallaan automyyjänä ja sisäänostajana. Pysyäkseen hyvässä fyysisessä kunnossa, hän otti aika ajoin työstä vapaata jopa vuoden kerrallaan ja paiski töitä metsurina. Keijo on ansioitunut myös rauhanturvaajana. Nykyisin hän viettää eläkepäiviään kodissaan Kuusankoskella. 5

2014 Vertaisarviointia esitellään European Social Services -konferenssissa Roomassa. Työpajaan osallistuu ammattilaisia 17 eri maasta. 2008 Vertaisarvioinnin ja haastattelukysymysten kehittäminen alkaa 9 työryhmässä 50 palvelunkäyttäjän voimin. Ensimmäiset 7 vertaisarvioitsijaa valmistuu. Ensimmäiset vertaisarvioinnit Helsingissä, Alahärmässä ja Lahdessa 2012 Koulutetaan 25 vertaisarvioitsijaa ja 8 kirjuria mm. Tampereelle, Ouluun ja Helsinkiin. 2007 Asiakkaan äänellä -toiminta alkaa 2013 Haastattelukysymysten kieltä selkeytetään ja vastaukset aletaan tallentaa Webropoljärjestelmään (v. 2018 vastaajia 1122). Pohjois-Suomen vertaisarvioitsijat toimivat itsenäisesti alueluotsin johdolla. 2010 Asiakkaan äänellä -toiminta nimetään Vertaisarviointi. Vertaisarvioinnin aluefoorumissa vuosittain 100 palvelunkäyttäjää, työntekijää ja viranomaista keskustelevat palvelujen laadusta. 6

14.10.2014 Vertaisarviointi saa oikeusministeriön Demokratiapalkinnon ansiokkaasta lähidemokratian kehittämisestä. Vertaisarvioitsijat vastaanottavat palkinnon Kuntatalolla. 2018 Haastattelukysymykset uusitaan YK:n vammaissopimuksen artiklojen mukaisiksi. 2016 Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen. Ihmisoikeusnäkökulma vahvistuu Vertaisarvioinnissa. Artiklabileissä Tampereella juhlitaan 10-vuotiasta Vertaisarviointia. FDUV:n ja Aspan yhteisestä koulutuksesta valmistuu 10 ruotsinkielistä vertaisarvioitsijaa. Vertaisarviointi voi hyvin, kehittyy ja kasvaa! 2017 Osallisuuden olotiloissa -koulutukset innostavat laatutyöhön palvelunkäyttäjiä ja työntekijöitä. Vertaisarvioitsijat kouluttavat. Jyväskylän kaupunki, Pesäpuu ry ja nuoret kokemusasiantuntijat kehittävät vertaisarviointia lastensuojelunuorten osallisuuden ja kuulemisen välineeksi. 2015 Demokratiapalkintoa juhlistetaan Seinäjoella. Vertaisarvioitsijat puhuvat Aspa 20 vuotta -juhlaseminaareissa. Kokemuspuheenvuorojen ja arviointien kysyntä kasvaa. 7

Selvityksen taustaa Vertaisarviointi-haastatteluihin on osallistunut kymmenen vuoden aikana noin 1500 asumispalvelujen käyttäjää 30 eri palveluntuottajan asumisyksiköistä. Vertaisarvioinnin tilaajista yhdeksän on ollut kuntia tai kuntayhtymiä ja 21 yksityisiä tai järjestöperustaisia palveluntuottajia Vertaisarviointien määrä on kasvanut tasaisesti. Historiikkiin tehdyn selvityksen aineisto muodostuu 639 asukkaan vastauksista. Historiikissa vertaillaan kahden eri vastaajaryhmän tuloksia. Vuosina 2008 2009 arvioidaan vertaisarviointeihin osallistuneen 90 asukasta. Vuosina 2016 2017 haastatteluihin vastasi 549 asukasta. Alkuvuosien vastaajamäärät eivät ole kaikkien asumisyksiköiden osalta tiedossa. Tulokset vuosien 2008 2009 vertaisarvioinneista: 11 asumisyksikköä (Vuosina 2008 2009 toteutetuista vertaisarvioinneista kolmen asumisyksikön asukkaiden vastauksia ei enää löytynyt, joten yksiköt jätettiin pois aineistosta). 8 Tulokset vuosien 2016 2017 vertaisarvioinneista: 51 asumisyksikköä

Vertaisarviointi-toiminta on valtakunnallista. Vertaisarvioinnit eivät kuitenkaan ole sijoittuneet tasaisesti ympäri maata. (Katso kartta sivulla 19). Arvioinnit ovat keskittyneet suuriin kaupunkeihin, kuten Tampereelle, Jyväskylään, Kotkaan, Ouluun ja pääkaupunkiseudulle. Pohjanmaan maakunnassa ei ole toteutettu vertaisarviointia ennen vuotta 2018. Historiikissa esitettyjä tuloksia ei voi yleistää koskemaan koko maan asumispalvelujen tilaa. Jotkut palveluntuottajat ovat tilanneet vertaisarvioinnin vuosittain jopa 6 10 asumisyksikköönsä. Kunnat tai kuntayhtymät ovat saaneet useamman arvioinnin tilatessaan kattavaa tietoa, jota ovat hyödyntäneet mm. kilpailutusten valmistelussa, asiakasohjauksessa ja omavalvonnassa. Vertaisarvioinnin tuloksia Kohtelevatko työntekijät sinua aikuisena? 2008-2009 2016-2017 70 % 67 % 30 % 33 % Kuunteleeko henkilökunta sinua? 2008-2009 2016-2017 68 % 72 % 32 % 28 % 9

Uskooko henkilökunta sinua? 2008-2009 2016-2017 73 % 54 % 44 % 27 % Vertaisarvioinnin ensimmäisinä vuosina peräti 44 % vastaajista koki, että henkilökunta ei uskonut heitä. Tilanne on selvästi kohentunut vertaisarvioinnin aikana, joskin vielä vuosina 2016 2017 neljänneksellä vastaajista ei ollut kokemusta, että henkilökunta uskoo häntä. Vuosina 2016 2017 suurin osa kielteisesti kysymykseen vastanneista ei ollut varma, uskoiko henkilökunta heitä. Asukkaan ja henkilökunnan välisessä vuorovaikutuksessa on siten ollut puutteita. Asukkaalla tulisi olla varmuus siitä, että henkilökunta uskoo häntä. Jotkut vastaajat toivat esiin, että joskus henkilökunnalle on tarvinnut sanoa samat asiat useaan kertaan tai että saatu apu ei vastannut heidän toiveitaan. Vuorovaikutuksen puutteellisuus näkyi myös siinä, että jotkut vastaajista eivät uskaltaneet sanoa henkilökunnalle mielipiteitään. Jotkut vastaajista ovat kokeneet henkilökunnan kiireen esteenä uskomiselle. Erityisen tärkeää on, että liikuntarajoitteinen asukas ei menetä vammansa takia mahdollisuuksia säädellä elämäänsä. Liikuntarajoitteisten mahdollisuudet oman elämänsä säätelemiseen ovat useissa tapauksissa riippuvaisia heidän saamastaan avusta. Saatko apua ja tukea kuten itse haluat? sinulle sopivalla tavalla? 2008-2009 2016-2017 75 % 63 % 37 % 25 % 10

Vertaisarvioinnin alkuaikoina merkittävä osa vastaajista koki, että ei saanut sellaista apua kuin olisi tarvinnut. Vuosiin 2016 2017 mennessä haluamaansa apua saavien osuus oli noussut. Vaikka tilanne olikin parantunut, edelleen kuitenkin vuosina 2016 2017 vastaajista neljännes ei saanut sellaista apua kuin olisi tarvinnut. Merkittävin vertaisarvioinnissa esiin noussut tekijä avunsaannin puutteen taustalla on ollut henkilökunnan kiire. Kyselyissä esiin nousseiden kiireestä johtuvien laiminlyöntien suhteellinen määrä ei ole vähentynyt vertaisarvioinnin aikana. Oletko itse saanut valita asuinpaikkasi? 2008-2009 2016-2017 67 % 56 % 44 % 33 % Vertaisarvioinnissa nousi esiin, että asuinpaikan valinnan saattoi estää sekä toisen henkilön tekemä valinta tai suositus (esimerkiksi lääkäri, sosiaalityöntekijä, sukulainen) että käytännön resurssien puute. Jotkut vastaajat kokivat sopivasta asuinpaikasta annettujen suositusten rajoittavan mahdollisuuksia valita asuinpaikka, kun taas toiset eivät kokeneet suositusten rajoittavan asuinpaikkaa koskevaa itsemääräämisoikeutta. YK:n vammaissopimuksen 19. artiklan mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus valita asuinpaikkansa ja asuinkumppaninsa. Tämän artiklan mukaan vammaisilla henkilöillä tulee olla asuinpaikan valinnassa yhdenvertaiset oikeudet muiden kanssa. Tärkeää olisi kiinnittää huomiota siihen, miten vammaissopimuksessa säädetty oikeus vammaisten mahdollisuudesta asuinpaikan valintaan toteutuu silloin, kun rajoittavana tekijänä ei ole toisen ihmisen aktiivinen toiminta vaan käytännön resurssien puute. 11

Vertaisarvioinnin ulkopuolelle jää kysymys siitä, millaiset mahdollisuudet asukkailla olisi halutessaan vaihtaa asuinpaikkaansa. YK:n vammaissopimus edellyttää, että vammaisella henkilöllä on oikeus päättää myös siitä, pysyykö hän nykyisessä asuinpaikassaan vai muuttaako muualle. Saatko päättää, kuka tulee kotiisi? 2008-2009 2016-2017 78 % 83 % 22 % 17 % Asukkaiden mahdollisuudet päättää, kuka heidän kotiinsa tulee, eivät ole merkittävästi muuttuneet vertaisarvioinnin historian aikana. Myönteisesti tähän kysymykseen vastanneiden joukossa oli sellaisia, jotka ilmoittivat, että yksikössä on asetettu kellonajat vierailuajoista ja heillä oli rajalliset mahdollisuudet päättää tuleeko henkilökunta heidän kotiinsa. Näin ollen käytännössä vierailuille oli asetettu yksikössä puitteet. Kuka päättää, miten Sinun kodissasi ollaan ja eletään? 2008-2009 2008-2009 83 % 67 % 7 % 10 % 14 % 13 % Minä itse Henkilökunta Minä henkilökunnan kanssa Minä itse Henkilökunta Minä henkilökunnan kanssa 12

Henkilökunnan rooli haastateltavien elämän määrittelijänä näyttäisi kasvaneen vertaisarvioinnin aikana. Asumisyksikön säännöt ovat olleet keskeinen väline, jolla henkilökunta on vaikuttanut kotona elämisen tapoihin. Monissa tapauksissa asumisyksikön säännöt ovat tuoneet asukkaille kokemuksen henkilökunnan vallasta kotona elämisen sisältöön. Säännöt ovat asettaneet puitteet, joiden mukaan asukkaiden on tullut sovittaa elämisensä. Tämä on osaltaan rajoittanut asukkaiden kokemusta mahdollisuudesta päättää kotona elämisen tavoista. Usein asukkailla on ollut kokemus, että he ovat jakaneet toisen toimijan kanssa määräysvallan kotona elämisen sisällöstä. Moni kertoi päättävänsä yhdessä henkilökunnan kanssa, millaista kodissa elämisen tulee olla. Siten minä itse -vastaus tähän kysymykseen ei välttämättä tarkoita vielä sitä, että asukas pystyisi päättämään kaikista asumiseensa liittyvistä asioista, vaan asukkailla on mahdollisuus päättää vain joistain asumiseensa liittyvistä asioista. Liikkumisvapaus Vertaisarvioinnissa nousee esiin, että liikkumisvapaus ei aina toteudu. Seuraavat syyt ovat esteinä liikkumisvapauden toteutumiseen: Asumisyksikön määräykset, että asukkaiden tulee olla paikalla yöllä tai ruoka-aikana riittävää tukea liikkumiseen -- hissiä tai luiska käyttökelvottomassa kunnossa -- tarjolla tarvittavaa apua pukemiseen -- Asumisyksikössä oli yöllä vain yksi työntekijä Asumisyksikön syrjäinen sijainti Huonot sääolosuhteet YK:n vammaissopimuksen mukaan ihmisten liikkumisvapautta ei saa rajoittaa vamman perusteella. Sopimuksen 20. artiklan nojalla vammaisten liikkumisen edistämiseksi ei riitä pelkästään estävien normien poistaminen, vaan palveluita järjestävän tahon tulee luoda rakenteita ja käytäntöjä, jotka tukevat vammaisten henkilöiden liikkumista kodin ja ulkomaailman välillä. Artiklan mukaan vammaisten liikkumista kodin ja muun maailman välillä tulee edistää antamalla työntekijöille riittävää perehdytystä asiakkaiden liikkumisen auttamiseksi. Asuinkumppani Vertaisarvioinnissa on kysytty mahdollisuuksia valita asuinkumppani vuodesta 2013 alkaen. Yleisesti ottaen vertaisarviointiin osallistuneilla asukkailla oli heikot mahdollisuudet vaikuttaa asuinkumppanin valintaan. Suurimmassa osassa vertaisarvioinnissa mukana olleista asumisyksiköistä asukkaat asuivat yksin huoneissaan tai asunnoissaan. Reilusti yli puolet vertaisarvioinnin vastaajista pitikin yksinasumista henkilökohtaisesti parhaana vaihtoehtona. Kuitenkin jotkut haastatteluiden osallistujista kaipasivat mahdollisuutta asumiseen asuinkumppanin kanssa. Suurimmassa osassa vertaisarviointiin osallistuneista yksiköistä ei ollut mahdollisuuksia yhteisasumiseen. Osa vastaajista kaipasi asumista toisen yksikön asukkaan 13

kanssa. Joillekin haastatelluille mieluisin asuinkumppani olisi ollut oma sukulainen tai puoliso. Tällaisissa tapauksissa eläminen asumisyksikössä oli siten vienyt joiltain haastatelluilta mahdollisuuden asumiseen haluamansa asuinkumppanin kanssa. Asukkaan eläminen asumisyksikössä ei mahdollistanut asumisen palvelun käyttäjien ja muiden henkilöiden keskinäistä asumista. Vaikka asumisyksiköiden huoneet ovatkin suurimmaksi osaksi yhden hengen huoneita, vielä viime vuosina joissain asumisyksiköissä osa asukkaista asui yhdessä toisen asukkaan kanssa. Tällaisissa yksiköissä oli myös yhden hengen huoneita, mutta mahdollisuutta asumiseen yksin tai kaksin ei ollut käytetty asukkaan kannalta joustavasti. Jako yksin ja kaksin asuviin ei perustunut asukkaiden omaan tahtoon. Osa yksikön asukkaista oli määrätty vastoin tahtoaan asumaan samaan huoneeseen toisen asiakkaan kanssa. Yksinäisyys Vertaisarvioinnissa ei ole kysytty suoraan asukkaiden mahdollisuuksia sosiaaliseen elämään, ja siten vastaajien yksinäisyyttä on vaikea arvioida. Kuitenkin kokemus sosiaalisen elämän riittämättömyydestä tulee esiin esimerkiksi aikaisemmin mainituissa mahdollisuuksissa valita asuinkumppani. Kysymystä vastaajien yksinäisyydestä on sivuttu esimerkiksi kysymyksissä asukkaan mahdollisuuksista liikkua kodin ja muun maailman välillä ja tavoista viettää vapaa-aikaa. Sosiaalinen kanssakäyminen edellyttää mahdollisuuksia liikkua pois kodista. Useat vastaajat tapasivat vapaa-aikanaan muita ihmisiä. Vielä suurempi määrä vastaajista oli kuitenkin niitä, jotka ilmaisivat viettävänsä vapaa-aikaansa televisiota katsomalla, radiota kuuntelemalla tai internetiä käyttämällä. 14

Turvallisuus Laiminlyönnit avun saamisessa eivät vaikuttaneet vastaajien kokemukseen turvallisuudesta. Vuosina 2016 2017 peräti 94 % vastaajista tunsi olonsa turvalliseksi asumisyksikössään. Siten tarpeiden tyydyttymättä jääminen vaikuttaa monilla asukkailla johonkin muuhun asiaan kuin turvallisuuden tunteeseen. Turvallisuuden tunne ei ole kaikilta osin välttämättä myönteistä, vaan se saattaa paikoitellen tarkoittaa itsenäisen elämän rajoittamista. Henkilökunnan valintaan osallistuminen Mahdollisuus osallistua henkilökunnan valintaan ei ole muuttunut vertaisarvioinnin 10 vuoden aikana. Tasaisesti noin 10 % vastaajista ilmoitti voineensa vaikuttaa uusien työntekijöiden valintaan. Joissain asumisyksiköissä käytäntö oli ollut aikaisemmin käytössä, mutta siitä oli luovuttu. Osassa asumisyksiköistä asukkaat eivät osallistuneet henkilökunnan rekrytointiin, mutta saivat valita oman työntekijänsä. 15

Nyt ja tässä Marju Väisänen - Vertaisarvioitsija Oma koti pitäisi olla sellainen paikka, jossa on hyvä olla ja johon on hyvä tulla. Aina näin ei ole. Siksi koen Vertaisarvioinnin tarpeelliseksi. Toiminnan kautta koen myös itseni tärkeäksi saan auttaa ihmisiä puhumaan. Monessa paikassa, missä olen vuosien varrella tehnyt haastatteluja, on henkilökunta päättänyt asiakkaan asioista. Esimerkiksi asukkaat eivät saa päättää omien rahojensa käytöstä, tai eivät pääse ulos silloin kun haluavat. Heidän pitää mennä suihkuun silloin kun työntekijöiden kannalta on parasta. Joskus asukkaan asuntoon tai huoneeseen tullaan yllättäen ja koputtamatta. Jokaisella ihmisellä pitää olla itsemääräämisoikeus. Välillä tulee esiin räikeitäkin ihmisoikeusloukkauksia, mutta niistä en voi salassapitovelvollisena kertoa. Huomaan usein myös sen, ettei asukkaan anneta puhua omista asioistaan omalla suullaan. Työntekijät torppaavat tai vähättelevät. Kuinka moni asumisyksikön henkilökunnasta olisi valmis siihen, että heidän omista asioistaan puhuisivat ja päättäisivät ulkopuoliset? Monesti tuntuu, että henkilökunta ei muista, keitä varten työtään tekevät. Asiakkaan kiireetön kohtaaminen unohtuu, jos ihmiseen suhtaudutaan kuin pakettiin liukuhihnalla. Se on surullista. Me vertaisarvioinnissa olemme ihmisiä varten. Emme voi taata, että epäkohdat parantuisivat asumisyksiköissä sen jälkeen, kun vertaisarviointi on tehty. Mutta ainakin toimimme ja edistämme asioita. Joskus toivoisin vertaisarvioinnin tilaajilta vahvempaa sitoutumista. Edelleen on tilanteita, joissa yksikön johtajaa ei edes kiinnosta tulla kuulemaan tuloksia. Tämä lupaa huonoa toiminnan kehittämisen kannalta. Vertaisarvioinnissa hiljaistenkin asukkaiden ääni tulee kuuluviin. Vertaiselle on helpompi puhua. Arvelen, että ilman vertaisuutta jäisi paljon epäkohtia sanomatta. olisi huono juttu, jos vertaisarviointia tehtäisiin tulevaisuudessa joka ainoaan asumisyksikköön. Tämä on tarpeellista! 16

Tulevaisuudessa Suvi Julkunen - Vertaisarvioitsija Osallistuin Aspan vertaisarvioitsijakoulutukseen vuoden 2017 lopulla tuetun asumisen asiakkaana. Heti syntyi kokemus, että tämähän on tarpeellista ja hyödyllistä. Nykyisellään Vertaisarviointi on suunnattu lähinnä palveluasumisyksiköissä eläville. Olisi hyvä, että yksinasujille tai tuetun asumisen asiakkaille olisi tulevaisuudessa oma lomake. Tuetun asumisen ihmiset voisivat itse kehittää kysymykset. Kehittämisen aihetta näen myös siinä, miten asukkaille ja vertaisarviointiin vastanneille tiedotetaan palautetilaisuuksista. On tärkeää, että osallistujat saavat tulokset tietoonsa. Itse en saanut tietoa palautetilaisuudesta. Palautetilaisuutta voisi samalla hyödyntää muuhunkin. Asukkaille voitaisiin kertoa tarjolla olevista palveluista ja asumisen vaihtoehdoista. Kokemukseni mukaan juuri omillaan asuvat asiakkaat ovat tietämättömiä palvelujen olemassaolosta. Kaupunki kyllä maksaisi erilaisia palveluja, jos niitä osaisi pyytää. Vaikka Vertaisarvioinnin sopivuudessa eri tavoin asuville on kehitettävää, ajattelen saaneeni toiminnasta apua ja hyötyä henkisellä tasolla. Vertainen ymmärtää toista erilailla kuin työntekijä. Sitä pidän arvokkaana. Jäin myös miettimään monia vastauksiani. Haastattelun jälkeen päätin kouluttautua vertaisarvioitsijaksi ja uusia työkeikkoja on tulossa. 17

Tuomas Koskela - Toimitusjohtaja, Aspa-säätiö Vuodesta 2005 lähtien olen päässyt työni puolesta seuraamaan hyvin läheltä niin julkisen, kolmannen kuin yksityisen sektorin arviointikäytäntöjä ja niiden kehittymistä. Asiakkaan tai palvelun loppukäyttäjän näkökulma on ollut näinä vuosina organisaatiosta riippumatta lähes poikkeuksetta arviointien keskiössä. Usein tämä on tarkoittanut kuitenkin sitä, että asiakasta kuullaan yksittäisen kyselyn tai haastatteluiden avulla ja todellinen asiakkaan ääni on jäänyt kuulumatta ja osallistumismahdollisuudet hyödyntämättä. Vertaisarviointi on tarjonnut arvioinnin valtavirtaan aidon tavan osallistaa ja kuulla ihmisiä. Tietoa on hyödynnetty kattavasti palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä. Tulevaisuudessa valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa lisääntyy saimme sitten sote-uudistuksen (muodossa tai toisessa) tai emme. Tätä taustaa vasten uskallan ennustaa, että kysyntä vertaisarviointia kohtaan tulee lähivuosina kasvamaan. Palveluntuottajat ovat entistä valistuneempia ja kiinnostuneita kehittämään asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluita. Kuten kaikki 10-vuotiaat, myös vertaisarviointi kehittyy. Paine tähän tulee ympäröivästä yhteiskunnasta ja meidän odotuksista yhteiskuntaa kohtaan ne muuttuvat. Monet minua viisaammat ovat todenneet, että ne organisaatiot menestyvät, jotka kykenevät uudistumaan ja luomaan nahkansa. Sama koskee vertaisarviointia. Ehkei vaadita ihan verta, hikeä ja kyyneleitä, vaan kaksi jälkimmäistä riittänee. Vertaisarvioinnin tulevaisuus näyttää valoisalta ja 15-vuotisjuhlissa näemme, mihin suuntaan kehitys on mennyt. 18

Aspa-säätiön Vertaisarviointi on kehittänyt 10 vuotta asumisen palvelujen laatua. Vertaisarvioinnissa tehtävään koulutetut asumispalvelujen käyttäjät haastattelevat asukkaita, tuottavat kirjallisen raportin ja tekevät kehitysehdotuksia. Jo 1500 asukasta eri puolelta Suomea on vaikuttanut vastaamalla! Lue lisää: www.aspa.fi/vertaisarviointi Utsjoki Vertaisarviointeja on tehty vuosina 2008-2018 yli 150 asumisyksikössä. Arviointikohteet maakunnittain: Enontekiö Muonio Uusimaa 46 Pirkanmaa 37 Varsinais-Suomi 15 Kymenlaakso ja Pohjois-Savo 14 Etelä-Savo ja Keski-Suomi 7 Etelä-Pohjanmaa 6 Päijät-Häme, Satakunta ja Pohjois-Pohjanmaa 5 Lappi 4 Pohjois-Karjala 3 Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Etelä-Karjala 1 Rovaniemi Oulu Muhos Kanta-Hämeessä, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla ei ole toteutettu yhtään vertaisarviointia. Kokkola Iisalmi Kajaani Valtimo Alahärmä Nilsiä Seinäjoki Suonenjoki Joensuu Rauma Kauhajoki Jyväskylä Hämeenkyrö Pori Tampere Valkeakoski Lahti Kuusankoski Varkaus Pieksämäki Savonlinna Mikkeli Punkaharju Lieto Koski Tl Naantali-Raisio Halikko Turku Salo Lohja Vantaa Sipoo Sauvo Perniö Espoo Helsinki Kotka Kouvola 19