Asia: Kannanotto kriisinhallintakeskuksen säilyttämiseksi Kuopiossa

19.4.2018 Vastaanottaja: Sisäministeriö Sisäministeri Kai Mykkänen Lähettäjä: Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat Asia: Kannanotto kriisinhallintakeskuksen säilyttämiseksi Kuopiossa Arvoisa sisäministeri Kai Mykkänen, lähetämme ohessa pöytäkirjan otteen Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien kokouksesta 19.4.2018 Helsingissä. Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen neuvottelukuntiin kuuluvat Lapin, Pohjois- Pohjanmaan, n, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Etelä-Karjalan maakuntaliittojen johto ja kokoukseen osallistuivat myös alueen kansanedustajat. Lisätietoja: hallituksen puheenjohtaja Markus Lohi, Lapin liitto p. 0400 692 682 maakuntajohtaja Mika Riipi, Lapin liitto p. 044 767 4200 Kunnioittaen, Maakuntajohtaja Mika Riipi Lapin liitto LAPIN LIITTO Hallituskatu 20 B, PL 8056 info@lapinliitto.fi 96101 Rovaniemi www.lapinliitto.fi

PÖYTÄKIRJAN OTE Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat PÖYTÄKIRJA Aika: torstai 19.4.2018 klo 17:17 19:05 Paikka: Hotelli Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki 1 Kokouksen avaus Lapin maakuntaliiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Markus Lohi avasi kokouksen klo 17:17. 2 Läsnäolijoiden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin kokouksen osanottajat: Lohi Markus Riipi Mika Koskela Jaana Flöjt Mika Ukkola Kalervo Keisanen Päivi Manninen Marjukka Rajala Lyly Harju Pauli Sarkkinen Hanna Tuppurainen Tytti Liimatta Joonas Vehkaperä Mirja Rämet Jussi Piirainen Raimo Karjalainen Harri Malinen Pentti Ponnikas Jouni Korhonen Timo Heikkinen Hannu Räisänen Aki Aavakare Eija Korhonen Jaana Ylikarjula Jukka Räisänen Janna Tastula Seppo Rekilä Teppo Kant Esa Mäkelä Antti Nevalainen Aki Hyry Maiju Ekdahl Päivi puheenjohtaja esittelijä sihteeri Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 1

Lönnström Riitta Perälä Marja Torvinen Matti Lohi Markus Kuosmanen Pekka Eskelinen Seppo Poutiainen Risto Laakkonen Sami Reijonen Eero Huttunen Hanna Semi Matti Leskinen Pekka Vehreävesa Satu Qvick Paula Mäkinen Pentti Kakriainen Markku Saahko Taina Koskinen Riitta Viialainen Matti Nokelainen Ilkka Rämä Antti Essayah Sari Kivelä Kimmo Myller Riitta Rossi Markku Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Karjala Savo-Karjala Savo-Karjala Savo- Karjala Savo-Karjala Vehviläinen Anu Hilden Matias Yrjö-Koskinen Eero Pokka Hannele VM VM kestävän kaivostoiminnan verkosto YM 3 Kokouksen järjestäytyminen Todetaan, että vuonna 2018 Pohjois-Suomen puheenjohtajamaakunta on, kokouksen puheenjohtajana toimii Lapin maakuntahallituksen puheenjohtaja Markus Lohi, esittelijänä maakuntajohtaja Mika Riipi ja sihteerinä kunta-asiantuntija Jaana Koskela. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. [ ] 2

7 Kannanotto kriisinhallintakeskuksen säilyttämiseksi Kuopiossa Sisäministeriön tiedotteen 6.4.2018 mukaan Pelastusopiston yhteydessä toimiva Kriisinhallintakeskus siirretään Kuopiosta pääkaupunkiseudulle. Sisäministeri Kai Mykkäsen mukaan ratkaisu on tehty puhtaasti ajatellen sitä, mikä toiminnan kannalta on järkevintä, ja keskuksella on toiminnan luonteen vuoksi parhaat toimintaedellytykset pääkaupunkiseudulla. Sisäministeriön tiedote on kokonaisuudessaan nähtävissä osoitteessa http://intermin.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kriisinhallintakeskus-siirtyypaakaupunkiseudulle-ja-pelastuskoulutus-keskitetaan-kuopioon. Tiedotteesta on mahdollista saada käsitys, että pelastusopistoon Kuopioon keskitettävä koko pelastusalan koulutus toimii kompensaation kriisinhallintakeskuksen siirrolle, koska tiedotteen mukaan pelastusalan koulutuspaikkojen lisäys tuo Kuopioon useamman turvallisuusalan osaajan kuin kriisinhallintakeskuksen siirto vie. Pelastusalan koulutuksen keskittäminen perustuu kuitenkin maakuntauudistukseen, eikä se siten ole vaihtoehto kriisinhallintakeskuksen säilyttämiselle Kuopiossa. Pohjois-Savon liitto ja Kuopion kaupunki ovat yhdessä laatineet liitteenä olevan kannanoton, mikä on 9.4.2018 toimitettu valtioneuvostolle ja sisäministeriöön sekä alueellistamisen koordinaatioryhmälle. Tämän kannanoton liitteenä on 20.6.2017 laadittu kannanotto kriisinhallintakeskuksen säilyttämiseksi Kuopiossa, missä on esitetty laajemmat perustelut asiasta. Liitteet: Pohjois-Savon liiton ja Kuopion kaupungin kannanotot 20.6.2017 ja 9.4.2018 Esitys: Itä-Suomen neuvottelukunta ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta yhtyvät Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon liiton kannanottoon kriisinhallintakeskuksen säilyttämiseksi Kuopiossa. Päätös: Puheenjohtaja muutti pohjaesitystä keskustelun pohjalta siten, että ilmaisumuotona on antavat voimakkaan tukensa kannanotoille. Hyväksyttiin yksimielisesti. [ ] 10 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19:05. 3

9.4.2018 Sisäministeriölle Valtioneuvostolle Kriisinhallintakeskusta (CMC Finland) kehitettävä edelleen Kuopiossa Sisäministeriön 6.4. julkaisemaan tiedotteen mukaan Kuopiossa toimiva Kriisinhallintakeskus siirretään pääkaupunkiseudulle. Pohjois-Savon liitto ja Kuopion kaupunki vastustavat jyrkästi ministeriön esityksen Kriisinhallintakeskuksen siirtämisestä pääkaupunkiseudulle ja vaativat, että asia selvitetään alueellistamisen koordinaatioryhmässä. Allekirjoittajille asian käsittely ja valmistelu sisäministeriössä näyttäytyy asenteellisena, puutteellisena ja hyvän hallintotavan vastaisena. Sisäministeriö vetoaa siirron puolesta tiedotteessaan muun muassa vuonna 2017 Kriisinhallintakeskuksen asemaa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän loppuraporttiin, minkä johtopäätökset Pohjois-Savon liitto ja Kuopion kaupunki tyrmäsivät kannanotossaan 20.6.2017. Tässä kannanotossa esitetyt perusteet ovat edelleen päteviä. Sisäministerin toiminta on myös luottamuksen suojan näkökulmasta hyvän hallintotavan vastaista. Sisäministeri Paula Risikko ja kansliapäällikkö Päivi Nerg ilmoittivat toukokuussa 2017, että Kriisinhallintakeskus säilyy ja sitä kehitetään Kuopiossa. Tuolloin ministeri Risikon mukaan Kriisinhallintakeskusta voidaan johtaa verkostomaisesti, eikä se ole paikkasidonnainen. Tämän kannan muuttamiseen ei ole ilmennyt mitään uusia seikkoja, joten ministeriön muuttuneen kannan perusteet eivät ole läpinäkyvät. Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon liitto ovat käyttäneet useita miljoonia euroja Kriisinhallintakeskuksen toiminnan kehittämiseen. Kriisinhallintakeskuksen entisen johtajan Ari Kerkkäsen mukaan siviilikriisinhallinnan osaaminen ei olisi syntynyt ilman alueen vahvaa panostamista. Pelastuskoulutuksen keskittäminen Kuopioon on sinänsä järkevää ja tarkoituksenmukaista, kuten ministeriön tiedotteessa on todettu, mutta sitä ei tule käyttää Kriisinhallintakeskusta korvaavana ratkaisuna. Sisäministeriökin toteaa tiedotteessaan, että Kriisinhallintakeskus on siviilikriisinhallinnan ja kansainvälisen pelastustoiminnan osaamiskeskus. Tällä perusteella Kriisinhallintakeskuksella ja pelastuskoulutuksella on synergiaetua kansainvälisessä pelastustoiminnassa, mitä kaiken pelastusalan koulutuksen keskittäminen Kuopioon edelleen syventää. Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon liitto esittävät vakavan huolensa siitä, että viimeaikoina Kuopioon on kohdistunut useita alueellistamistavoitteiden vastaisia toimenpiteitä (Fimean siirron vesittäminen, Varastokirjaston siirtoaie). Kuopioon alu-

9.4.2018 eellistamisen perusteet eivät ole muuttuneet. Kaupungin elinvoiman ja vetovoiman kehitys on Suomen parhaimmistoa ja tarjoaa erinomaisen toimintaympäristön myös kansainväliselle toiminnalle. Pohjois-Savon liitto ja Kuopion kaupunki vaativat edellä esitetyillä perusteilla, että valtioneuvosto tekee lopullisen päätöksen Kriisinhallintakeskuksen säilyttämisestä ja kehittämisestä Kuopiossa. POHJOIS-SAVON LIITTO Seppo Kääriäinen maakuntahallituksen puheenjohtaja Marko Korhonen maakuntajohtaja KUOPION KAUPUNKI Jarmo Pirhonen kaupunginjohtaja Antti Kivelä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Liite Kannanotto Kriisinhallintakeskuksen säilyttämiseksi Kuopiossa, 20.6.2017 Jakelu Pääministeri Juha Sipilä Sisäministeri Kai Mykkänen Alueellistamisen koordinaatioryhmä

Sisäministeriölle LIITE 1 Kannanotto Kriisinhallintakeskuksen säilyttämiseksi Kuopiossa Kriisinhallintakeskuksen asemaa ja roolia Suomen siviilikriisinhallinnassa selvittänyt työryhmä luovutti raporttinsa sisäministeri Paula Risikolle 7.6.2017. Raportissaan työryhmä esittää, että Suomi siirtyisi kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan toimintamalliin, perustaisi poikkihallinnollisen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan keskuksen ja käynnistäisi valmistelut Kriisinhallintakeskuksen siirtämiseksi pääkaupunkiseudulle. Lisäksi esityksen mukaan luodaan uudet ohjaus- ja johtamisjärjestelmät, vahvistetaan Kriisinhallintakeskuksen johtamista ja nimitetään määräaikainen muutosjohtaja ja keskuksen operatiiviseen työhön uusi apulaisjohtaja. Nykyinen Kriisinhallintakeskus ja sen henkilöstö muodostaisivat olennaisen osan uudesta keskuksesta. Pohjois-Savon maakuntahallitus ja Kuopion kaupunki torjuvat jyrkästi työryhmän esityksen Kriisinhallintakeskuksen siirtämisestä pääkaupunkiseudulle ja toteavat työryhmän esityksen sisältävän paljon virheellistä tietoa, joista oleellisimmat korjataan jäljempänä. Kokonaisvaltainen kriisinhallinnan toimintakeskus Työryhmä on selvityksessään havainnut haasteita siviilinkriisinhallinnan kokonaisuudessa, kansallisen järjestelmän ja kansainvälisen osallistumisen johtamisessa, vastuissa ja työnjaossa, eikä kansallisia tai yhteisiä tavoitteita ole saavutettu. Työryhmän ensimmäinen esitys koskeekin kokonaisvaltaiseen kriisinhallinnan toimintamalliin siirtymistä perustamalla uusi poikkihallinnollinen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan keskus. Tällainen toimintamalli on ollut käytössä jo vuodesta 2008 lähtien, jolloin Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus (FINCENT) ja Kriisinhallintakeskus (CMC Finland) perustivat Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskuksen. Osaamiskeskuksen tehtävänä on edistää ymmärrystä kriisinhallinnan kokonaisvaltaisuudesta niin kriisinhallintaoperaatioissa kuin niihin valmistautumisessa, sekä luoda selkeät toimintaperiaatteet FINCENTin ja Kriisinhallintakeskuksen jo käynnistyneelle yhteistoiminnalle. Pohjois-Savon liitto on tukenut siviilikriisinhallinnan toimintamallin luomista rahoittamalla Siviilikriisinhallinnan asiantuntijuuden alueellinen kehittämishanketta vuosina 2008 2010. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 1,3 miljoonaa euroa, mistä ESR-rahoituksen osuus oli hieman yli 1,25 miljoonaa euroa. Hanke synnytti Kriisinhallintakeskukseen kokonaisvaltaisen siviilikriisinhallinnan koulutusjärjestelmän, jonka tuotteina syntyi monipuolisia asiantuntijakoulutuksia. Lisäksi Pohjois-Savon liitto rahoitti Siviilikriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen osaamiskeskus -projektia vuosina 2010 2012. Projektin kokonaiskustannusarvio oli 990.000 euroa, mistä EAKR:n osuus oli 890.000 euroa. Projektin tavoitteena oli luoda

Kuopioon toiminnan tarpeiden mukaiset toimitilat Kriisinhallintakeskuksen koulutus- sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. EU-rakennerastojen kautta kanavoitu siviilikriisinhallinnan osaamisen kehittäminen loi perustan ainutlaatuiselle osaamiselle Suomessa. Kriisinhallintakeskuksen ensimmäisen johtajan Ari Kerkkäsen (Savon Sanomat 19.6.2017) mukaan tulokset näkyivät nopeasti: Muutamassa vuodessa Suomesta lähti väkilukuun nähden eniten naisasiantuntijoita operaatioihin, siviilikriisinhallintahenkilöstön määrä kaksinkertaistui, omasta henkilökunnasta on noussut Afrikassa meneillään olevan EU-operaation päällikkö, ja koulutuksen kautta monet suomalaiset ovat palvelleet useiden operaatioiden vaativissa johtotehtävissä. Kriisinhallintakeskuksen kansainvälinen toiminta Työryhmä on myös itse todennut kriisinhallintakeskuksen toimivan noin 130 asiantuntijan työnantajana ja järjestävän vuosittain 1300 kriisinhallinnan koulutuspäivää. Noin 20 hengen organisaatiolla ja vain noin 1,5 miljoonan euron vuosibudjetilla toimintaa voidaan pitää hyvänä. Resursseihin nähden työryhmän arvioita vähäisestä tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja hanketoiminnasta, voidaan pitää virheellisenä arviona. Kriisinhallintakeskuksessa tehdään siviilikriisinhallintaan ja kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvää tutkimustyötä mm. kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta ja kriisinhallinnan vaikuttavuudesta. Asiantuntijat työskentelevät Euroopan unionin, Yhdistyneiden kansakuntien, Naton ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön operaatioissa ja sihteeristöissä. EU:ssa Suomi on yksi suurimmista asiantuntijoita lähettävistä maista väkilukuun suhteutettuna. Suomalaiset siviilikriisinhallinnan asiantuntijat toimivat kriisimaiden auttamiseksi, mutta samalla he tekevät työtä Suomen sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Asiantuntijoiden työ ehkäisee kansainvälisen rikollisuuden leviämistä, terrorismia ja hallitsematonta maahanmuuttoa. Kriisinhallintatehtävissä myös asiantuntijoidemme oma osaaminen kehittyy ja heidän kansainväliset verkostonsa laajentuvat, mitä voi hyödyntää jatkossa heidän arkityössään Suomessa. Kriisinhallintakeskuksella on joko käynnissä tai juuri päättynyt useita ulkopuolisesti rahoitettuja projekteja, joista alla joitakin esimerkkejä. Projekteja rahoitetaan mm. EU-varoin (alue EAKR ja ESR, EU:n Horizon 2020 -ohjelma jne.). Hankesalkku on arvoltaan useita miljoonia euroja. - EU Nordic Modules (EU-NOM, kok.volyymi noin 445 000 ) on Euroopan komission kansainvälisen pelastustoimen rahoitusinstrumentin rahoittama hanke, joka pyrkii vahvistamaan Suomen, Tanskan ja Ruotsin kykyä tukea toisiaan katastrofitilanteissa ottamalla askelia kohti yhteispohjoismaalaisia kansainvälisiä pelastusmuodostelmia. Kriisinhallintakeskus toteuttaa hanketta yhdessä tanskalaisen Danish Emergency Ma-

nagement Agency DEMA:n ja ruotsalaisen Swedish Civil Contingencies Agency MSB:n kanssa. - Hanke on jatkumoa Suomen ja Ruotsin väliselle Cooperation project on strengthening EU s Nordic USAR modules (EU-NU) -hankkeelle, joka vahvisti pohjoismaalaista rauniopelastusosaamista kylmässä ilmastossa vuosina 2015-2016 (kok.volyymi noin 500 000 ). - Kriisinhallintakeskus on mukana EU:n Horizon 2020 ohjelman rahoittamassa tutkimushankkeessa Improving the effectiveness of capabilities in EU conflict prevention (IECEU, 2015-2018, kok.volyymi 2,1 milj. ). - Poliisi-syyttäjä yhteistyöhanke Afganistanissa (2009-2013). - Eu Coordination Exercise projekti. - EU-Module Table-Top Exercises oli EU:n rahoittama projekti (2015-2016). Synergiaa, kumppanuuksia ja verkostoja tuovia turvallisuusalaan liittyviä projekteja ja hankkeita (sekä koti- että kansainvälisellä rahoituksella rahoitettuja) on laajasti käynnissä alueella. Niitä on mm. Pelastusopistolla, Geologian tutkimuskeskuksella (GTK), Itä-Suomen yliopistolla, Savonia-AMK:lla, alueen yrityksillä jne. Alueen toimijat ovat hyvin verkottuneita ja pystyvät tekemään monipuolisesti yhteistyötä keskenään. Kuopiossa lentokentän kyljessä toimii yksi Suomen merkittävistä sotilastukikohdista (Karjalan lennosto), jossa palvelee noin 750 ammattitaitoista henkilöä. Lennostolla on toimipisteitä koko itäisen ja eteläisen Suomen alueella, joka on samalla sen vastuualue. Karjalan lennoston rauhanajan päätehtävä on ilmatilan valvonta ja vartiointi. Karjalan lennoston hävittäjälentolaivue vastaa Etelä-Suomen tunnistuslentovalmiudesta. Lennosto osallistuu vuosittain kansainvälisiin lentotoimintaharjoituksiin. Kuopiosta toimii hyvä logistiikka, ja Kuopio on hyvä paikka varustaa lähtijät erilaisiin kriisinhallinnan tai pelastustoimen operaatioihin. Työryhmä toteaa itsekin, että Suomen kriisinhallinnan ja keskuksen kansainvälinen maine on hyvä, CMC Finland tunnetaan verkostoissa ja Kriisinhallintakeskuksen järjestämä peruskurssi on tasokas, arvostettu ja arvioitu. Johtamisen vahvistaminen Työryhmä toteaa selvityksessään puutteita ja päällekkäisyyksiä johtamisessa, mutta työryhmä ei ole raportin mukaan selvittänyt mistä nämä puutteet ja päällekkäisyydet johtuvat. Suomessa ulkoasiainministeriö vastaa siviilikriisinhallinnan poliittisesta ohjauksesta ja päättää niistä operaatioista, joihin suomalaiset asiantuntijat osallistuvat. Ulkoasiainministeriö vastaa noin 90 prosenttisesti Kriisinhallintakeskuksen määrärahoista. Kriisinhallintakeskus vastaa kaikista kansallisiin valmiuksiin liittyvistä operatiivisista tehtävistä.

Sisäministeriö vastaa kansallisten valmiuksien strategisesta ohjaamisesta ja hallinnonalojen välisestä koordinaatiosta. Kansallisen toiminnan määrärahat ovat Sisäministeriön pääluokassa. Kriisinhallintakeskus on Sisäministeriön alaisuudessa Pelastusopiston yhteydessä. Sisäministeriössä Kriisinhallintakeskusta ohjaa eri osasto kuin Pelastusopistoa, mutta opiston kautta molempien osastojen ohjaus kohdistuu myös keskukseen. Kahden ministeriön ja kahden eri osaston ohjaus aiheuttaa epäilemättä johtamisessa epäselvyyksiä ja päällekkäisyyttä. Selvitysryhmän esitys siitä, että ministeriöt yhdessä jakavat omistajuuden, ohjauksen ja tarvittavat resurssit, ei muuta juurikaan nykyistä ohjaus- ja rahoitusmallia, eikä siten ratkaise johtajuuteen ja henkilöstöpolitiikkaan liittyviä ongelmia. Henkilöstöjohtamiseen liittyviä työryhmän johtopäätöksiä arvioitaessa on muistettava, että johtajat ovat olleet Sisäministeriön itsensä valitsemia, ja ministeriön voidaan katsoa siten itse epäonnistuneen johtajavalinnoissa. Henkilöstöjohtamiseen liittyvät ongelmat eivät myöskään poistu keskuksen siirrolla, vaan toimintatapojen muutoksella, mikä voi tapahtua nykyiselläkin sijaintipaikkakunnalla. Työryhmän esitykset määräahojen lisäämisestä ja valtioneuvoston ohjauksen parantamisesta ovat kannattavia, mutta esitysten toteuttaminen ei vaadi Kriisinhallintakeskuksen siirtämistä pääkaupunkiseudulle, tai sen fyysistä erottamista Pelastusopistosta. Kriisinhallintakeskus Pelastusopisto Kuopio Science Park -synergia Selvitysryhmä ei näe synergiaetuja Pelastusopiston ja Kriisinhallintakeskuksen yhteydessä, ja osa yhteisistä palveluista on työryhmän käsityksen mukaan siviilikriisinhallinnan tarpeiden kannalta kalliita tai epätarkoituksenmukaisia. Tosiasiassa kuitenkin Kuopiossa toimiva Pelastusopisto ja Kriisinhallintakeskus saavat merkittäviä synergiaetuja toisistaan, sekä Kuopion tiedepuiston (Kuopio Science Park) eri toimijoista. Pelastusopistolla on laaja, erinomaisesti varusteltu harjoitusalue (lähes 40 hehtaaria) ja kampus, joissa harjoitellaan siviilikriisinhallinnan tilanteita. Myös kaikki tarvittavat välineet löytyvät Pelastusopistolta. Työturvallisuuden harjoitusalue (TTHA) on myös rakentumassa ja valmistuu kesällä 2017 edellä mainitun harjoitusalueen yhteyteen. Sen rakentamisessa on ollut yhteistyössä mukana kymmeniä alueen yrityksiä, sekä muita toimijoita. Vastaavaa harjoitusaluekokonaisuutta ei ole muualla Suomessa. Vastaavan harjoitusalueen rakentaminen pääkaupunkiseudulle olisi tehotonta resurssien päällekkäiskäyttöä, ja pelkästään siviilikriisinhallinnan tarpeisiin tarpeetonta. Esityksen taustalla lieneekin muita perusteita kuin pelkästään Kriisinhallintakeskuksen toiminnan kehittäminen.

Kuopiossa on vahvaa ja monipuolista turvallisuusalaan ja siihen liittyvää osaamista Itä-Suomen yliopistossa, Savonia-ammattikorkeakoulussa, Savon ammatillisessa oppilaitoksessa, eri sektoritutkimuslaitoksissa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos (TTL), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Teknologian tutkimuskeskus VTT, Ilmatieteen laitos (FMI)), alueen lukuisissa yrityksissä jne. Alueen ympäristö- ja turvallisuusalan ekosysteemi on kansainvälisesti tunnustettu ja verkottunut. Osaaminen on monilla turvallisuuden ja ympäristöaloilla maailmanluokkaa ja kansainvälisesti erinomaisesti verkottunutta (mm. vesi, prosessit, terveys, kaivosympäristöt, ilmanlaatu jne.), pilotointi- ja testausympäristöt ovat hyviä ja osaamista ja infraa hyödynnetään laaja-alaisesti ja yhteisessä kehittämisessä. Kuopion vahvoja osaamisalueita ovat mm. - Ympäristöturvallisuus ja -riskinarviointi - Ympäristöriskit, ympäristökatastrofit - Ympäristöterveys - Ympäristöprosessit - Vesiturvallisuus, riskinarviointi - Elintarviketurvallisuus ja terveysvaikutukset - Terveys ja hyvinvointi - ICT ja digitalisaatio, laskennalliset menetelmät Kuopion tiedepuistossa, Savilahden alueella työskentelee tai opiskelee tällä hetkellä noin 20 000 ihmistä. Tiedepuisto ja Savilahti on yksi Kuopion kaupungin kärkihankkeista Savilahtea rakennetaan ja kehitetään (investoinnit n. 2 miljardia euroa) vuoteen 2030 mennessä 35 000 ihmisen monipuolista kaupunginosaa, jossa opiskelu, työskentely, tieteellinen tutkimus, asuminen ja yritystoiminta limittyvät toistensa kanssa. Kuopiossa koordinoidaan Human Security Finland (HSF) -verkostoa kansalliseen kehitys- ja kriisiliiketoimintaan. Human Security Finland Inhimillisen turvallisuuden verkosto pyrkii tunnistamaan kehittyvien alueiden tarpeita, joissa yhteiskunta ei toimi vakiintuneesti luonnon katastrofien, konfliktien ja köyhyyden takia. Tällä hetkellä verkostossa on mukana noin 80 yritystä eri toimialoilta. Yritykset ovat eri puolilta Suomea. HSF -verkoston toiminta käynnistettiin v. 2014 Kuopion kaupungin omistaman kehitysyhtiön Kuopio Innovation Oy:n toimesta kansallisen osaamiskeskusohjelman terveys-, hyvinvointi-, elintarvikekehitys- ja ympäristöosaamisalojen yhteishankkeena. HSF on toiminut aktiivisesti jo vuosia mm. Afrikassa (Sambia, Lumwana, Lusaka), ja kehitysmaaosaaminen on Kuopiossa muutoinkin vahvaa alueen ollessa yksi Afrikka -osaamisen keskuksista.

Asiantuntijoiden rekrytointi Selvitysryhmän mukaan asiantuntijoita on vaikea saada keskuksen palvelukseen Kuopioon. Ari Kerkkäsen kirjoituksen mukaan sijainti Kuopiossa ei missään vaiheessa osoittautunut toiminnan kannalta ongelmalliseksi. Kriisinhallintakeskuksen johtajan virkaa haki vuoden 2016 lopussa 38 henkilöä, mikä osaltaan osoittaa, ettei rekrytoinnissa ole vaikeuksia. Kuopio on vahvasti kasvava ja muuttovoittoa saava noin 120 000 asukkaan kaupunki ja perheiden kannalta tutkitusti paras paikka lapsille asua, jossa on erinomaiset mahdollisuudet aktiiviseen elämäntapaan. Kriisinhallintakeskuksella ja Pelastusopistolla on kytkökset oppilaitoksiin kaikilla asteilla. Toiminnan kulut (vuokrat, henkilöstön palkkataso) ovat Kuopiossa esim. pääkaupunkiseutua edullisemmat. Kuopiossa on kriisinhallinnan tehtäviin lähtijöiden ammatilliseen osaamiseen liittyvää alan koulutusta ja tutkimusta Itä-Suomen yliopistossa, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Savon ammatti- ja aikuisopistossa. Kuopiossa koulutetaan paikallisia osaajia ja osaavan työvoiman saatavuus näkyykin toimijoilla positiivisesti. Rekrytointi on helppoa ja osaamisen taso on korkea. Kuopiossa kansainvälisten koulutusten järjestäminen ja toteuttaminen on kustannustehokasta, ja Kuopiossa voidaan keskittyä asiaan. Palautteet koulutuksista ovat hyvät. Sotilas- vai siviilikriisinhallintaa Työryhmä perustaa esityksensä nykyisen hallituksen hallitusohjelman linjaukseen sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanvälityksen yhteensovittamisesta, sekä kansainvälinen yhteisön pyrkimykseen tehokkaampaan sotilaallisen- ja siviilikriisinhallinnan yhteistyöhön kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla. Työryhmän näkemyksen mukaan kokonaisvaltainen lähestymistapa edellyttää Kriisinhallintakeskuksen siirtämistä pääkaupunkiseudulle. Edellä on jo todettu, että Suomessa on toiminnassa kokonaisvaltainen kriisihallinnan toimintatapa, eikä sen toteuttaminen edellytä Kriisinhallintakeskuksen siirtämistä pääkaupunkiseudulle. Kokonaisvaltaisuutta parhaiten toteuttaisi ministeriöiden välisen työnjaon ja Kriisinhallintakeskuksen johtamisen selkeyttäminen. Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskuksen toimintaa ohjaa ministeriöiden välinen ja sisäministeriön vetämä siviili-sotilasyhteistyöryhmä. Keskuksen varsinaista toimintaa johtaa ja suunnittelee keskuksen johtoryhmä. Hallituksen linjausta siviilikriisinhallinnan kytkemisestä tiiviimmin sotilaalliseen kriisinhallintaan voidaan pitää virheenä, mikäli se toteutetaan. Suomen arvostus

mm. rauhanturvatehtävissä on perustunut Suomen pysyttäytymiseen sotilaallisten kriisien ulkopuolella, mikä on vahvistanut käsitystä puolueettomasta toimijasta. Tämä arvostus on heijastunut esimerkiksi EU-operaatioiden johtotehtävien saamisessa. Puolustusvoimien Kansainvälisen keskuksen (FINCENT) ja Kriisinhallintakeskuksen tehtäviä ja keskinäistä työnjakoa tulee myös selkeyttää. FINCENT järjestää erilaisia kansainvälisiä kriisinhallintakursseja, ja se osallistuu myös poliisien ja pelastusalan henkilöstön siviilikriisinhallinnan kurssien järjestämiseen. Tämä on päällekkäistä Kriisinhallintakeskuksen toiminnan kanssa. Kriisinhallintakeskuksen tehtävää siviilikriisinhallinnan ja kansainvälisen pelastustoimen osaamiskeskuksena tulee erityisesti vahvistaa mm. resursseja lisäämällä. Pohjois-Savon maakuntahallitus ja Kuopion kaupunki tukevat sisäministeri Paula Risikon linjausta Kuopissa sijaitsevan ja Kuopiosta johdettavan Kriisinhallintakeskuksen kehittämisestä. Samalla korostamme, että välttääkseen edellisen työryhmän loppuraportin puutteet ja virheelliset tiedot, on tärkeää, että kansliapäällikkö Nergin johdolla toimiva työryhmä on aktiivisessa vuorovaikutuksessa Kuopion kaupungin ja alueen muiden toimijoiden kanssa POHJOIS-SAVON MAAKUNTAHALLITUS KUOPION KAUPUNKI