Kannanotto Kriisinhallintakeskuksen säilyttämiseksi Kuopiossa
|
|
- Marja-Leena Parviainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sisäministeriölle LIITE 1 Kannanotto Kriisinhallintakeskuksen säilyttämiseksi Kuopiossa Kriisinhallintakeskuksen asemaa ja roolia Suomen siviilikriisinhallinnassa selvittänyt työryhmä luovutti raporttinsa sisäministeri Paula Risikolle Raportissaan työryhmä esittää, että Suomi siirtyisi kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan toimintamalliin, perustaisi poikkihallinnollisen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan keskuksen ja käynnistäisi valmistelut Kriisinhallintakeskuksen siirtämiseksi pääkaupunkiseudulle. Lisäksi esityksen mukaan luodaan uudet ohjaus- ja johtamisjärjestelmät, vahvistetaan Kriisinhallintakeskuksen johtamista ja nimitetään määräaikainen muutosjohtaja ja keskuksen operatiiviseen työhön uusi apulaisjohtaja. Nykyinen Kriisinhallintakeskus ja sen henkilöstö muodostaisivat olennaisen osan uudesta keskuksesta. Pohjois-Savon maakuntahallitus ja Kuopion kaupunki torjuvat jyrkästi työryhmän esityksen Kriisinhallintakeskuksen siirtämisestä pääkaupunkiseudulle ja toteavat työryhmän esityksen sisältävän paljon virheellistä tietoa, joista oleellisimmat korjataan jäljempänä. Kokonaisvaltainen kriisinhallinnan toimintakeskus Työryhmä on selvityksessään havainnut haasteita siviilinkriisinhallinnan kokonaisuudessa, kansallisen järjestelmän ja kansainvälisen osallistumisen johtamisessa, vastuissa ja työnjaossa, eikä kansallisia tai yhteisiä tavoitteita ole saavutettu. Työryhmän ensimmäinen esitys koskeekin kokonaisvaltaiseen kriisinhallinnan toimintamalliin siirtymistä perustamalla uusi poikkihallinnollinen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan keskus. Tällainen toimintamalli on ollut käytössä jo vuodesta 2008 lähtien, jolloin Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus (FINCENT) ja Kriisinhallintakeskus (CMC Finland) perustivat Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskuksen. Osaamiskeskuksen tehtävänä on edistää ymmärrystä kriisinhallinnan kokonaisvaltaisuudesta niin kriisinhallintaoperaatioissa kuin niihin valmistautumisessa, sekä luoda selkeät toimintaperiaatteet FINCENTin ja Kriisinhallintakeskuksen jo käynnistyneelle yhteistoiminnalle. Pohjois-Savon liitto on tukenut siviilikriisinhallinnan toimintamallin luomista rahoittamalla Siviilikriisinhallinnan asiantuntijuuden alueellinen kehittämishanketta vuosina Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 1,3 miljoonaa euroa, mistä ESR-rahoituksen osuus oli hieman yli 1,25 miljoonaa euroa. Hanke synnytti Kriisinhallintakeskukseen kokonaisvaltaisen siviilikriisinhallinnan koulutusjärjestelmän, jonka tuotteina syntyi monipuolisia asiantuntijakoulutuksia. Lisäksi Pohjois-Savon liitto rahoitti Siviilikriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen osaamiskeskus -projektia vuosina Projektin kokonaiskustannusarvio oli euroa, mistä EAKR:n osuus oli euroa. Projektin tavoitteena oli luoda
2 Kuopioon toiminnan tarpeiden mukaiset toimitilat Kriisinhallintakeskuksen koulutus- sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. EU-rakennerastojen kautta kanavoitu siviilikriisinhallinnan osaamisen kehittäminen loi perustan ainutlaatuiselle osaamiselle Suomessa. Kriisinhallintakeskuksen ensimmäisen johtajan Ari Kerkkäsen (Savon Sanomat ) mukaan tulokset näkyivät nopeasti: Muutamassa vuodessa Suomesta lähti väkilukuun nähden eniten naisasiantuntijoita operaatioihin, siviilikriisinhallintahenkilöstön määrä kaksinkertaistui, omasta henkilökunnasta on noussut Afrikassa meneillään olevan EU-operaation päällikkö, ja koulutuksen kautta monet suomalaiset ovat palvelleet useiden operaatioiden vaativissa johtotehtävissä. Kriisinhallintakeskuksen kansainvälinen toiminta Työryhmä on myös itse todennut kriisinhallintakeskuksen toimivan noin 130 asiantuntijan työnantajana ja järjestävän vuosittain 1300 kriisinhallinnan koulutuspäivää. Noin 20 hengen organisaatiolla ja vain noin 1,5 miljoonan euron vuosibudjetilla toimintaa voidaan pitää hyvänä. Resursseihin nähden työryhmän arvioita vähäisestä tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja hanketoiminnasta, voidaan pitää virheellisenä arviona. Kriisinhallintakeskuksessa tehdään siviilikriisinhallintaan ja kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvää tutkimustyötä mm. kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta ja kriisinhallinnan vaikuttavuudesta. Asiantuntijat työskentelevät Euroopan unionin, Yhdistyneiden kansakuntien, Naton ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön operaatioissa ja sihteeristöissä. EU:ssa Suomi on yksi suurimmista asiantuntijoita lähettävistä maista väkilukuun suhteutettuna. Suomalaiset siviilikriisinhallinnan asiantuntijat toimivat kriisimaiden auttamiseksi, mutta samalla he tekevät työtä Suomen sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Asiantuntijoiden työ ehkäisee kansainvälisen rikollisuuden leviämistä, terrorismia ja hallitsematonta maahanmuuttoa. Kriisinhallintatehtävissä myös asiantuntijoidemme oma osaaminen kehittyy ja heidän kansainväliset verkostonsa laajentuvat, mitä voi hyödyntää jatkossa heidän arkityössään Suomessa. Kriisinhallintakeskuksella on joko käynnissä tai juuri päättynyt useita ulkopuolisesti rahoitettuja projekteja, joista alla joitakin esimerkkejä. Projekteja rahoitetaan mm. EU-varoin (alue EAKR ja ESR, EU:n Horizon ohjelma jne.). Hankesalkku on arvoltaan useita miljoonia euroja. - EU Nordic Modules (EU-NOM, kok.volyymi noin ) on Euroopan komission kansainvälisen pelastustoimen rahoitusinstrumentin rahoittama hanke, joka pyrkii vahvistamaan Suomen, Tanskan ja Ruotsin kykyä tukea toisiaan katastrofitilanteissa ottamalla askelia kohti yhteispohjoismaalaisia kansainvälisiä pelastusmuodostelmia. Kriisinhallintakeskus toteuttaa hanketta yhdessä tanskalaisen Danish Emergency Ma-
3 nagement Agency DEMA:n ja ruotsalaisen Swedish Civil Contingencies Agency MSB:n kanssa. - Hanke on jatkumoa Suomen ja Ruotsin väliselle Cooperation project on strengthening EU s Nordic USAR modules (EU-NU) -hankkeelle, joka vahvisti pohjoismaalaista rauniopelastusosaamista kylmässä ilmastossa vuosina (kok.volyymi noin ). - Kriisinhallintakeskus on mukana EU:n Horizon 2020 ohjelman rahoittamassa tutkimushankkeessa Improving the effectiveness of capabilities in EU conflict prevention (IECEU, , kok.volyymi 2,1 milj. ). - Poliisi-syyttäjä yhteistyöhanke Afganistanissa ( ). - Eu Coordination Exercise projekti. - EU-Module Table-Top Exercises oli EU:n rahoittama projekti ( ). Synergiaa, kumppanuuksia ja verkostoja tuovia turvallisuusalaan liittyviä projekteja ja hankkeita (sekä koti- että kansainvälisellä rahoituksella rahoitettuja) on laajasti käynnissä alueella. Niitä on mm. Pelastusopistolla, Geologian tutkimuskeskuksella (GTK), Itä-Suomen yliopistolla, Savonia-AMK:lla, alueen yrityksillä jne. Alueen toimijat ovat hyvin verkottuneita ja pystyvät tekemään monipuolisesti yhteistyötä keskenään. Kuopiossa lentokentän kyljessä toimii yksi Suomen merkittävistä sotilastukikohdista (Karjalan lennosto), jossa palvelee noin 750 ammattitaitoista henkilöä. Lennostolla on toimipisteitä koko itäisen ja eteläisen Suomen alueella, joka on samalla sen vastuualue. Karjalan lennoston rauhanajan päätehtävä on ilmatilan valvonta ja vartiointi. Karjalan lennoston hävittäjälentolaivue vastaa Etelä-Suomen tunnistuslentovalmiudesta. Lennosto osallistuu vuosittain kansainvälisiin lentotoimintaharjoituksiin. Kuopiosta toimii hyvä logistiikka, ja Kuopio on hyvä paikka varustaa lähtijät erilaisiin kriisinhallinnan tai pelastustoimen operaatioihin. Työryhmä toteaa itsekin, että Suomen kriisinhallinnan ja keskuksen kansainvälinen maine on hyvä, CMC Finland tunnetaan verkostoissa ja Kriisinhallintakeskuksen järjestämä peruskurssi on tasokas, arvostettu ja arvioitu. Johtamisen vahvistaminen Työryhmä toteaa selvityksessään puutteita ja päällekkäisyyksiä johtamisessa, mutta työryhmä ei ole raportin mukaan selvittänyt mistä nämä puutteet ja päällekkäisyydet johtuvat. Suomessa ulkoasiainministeriö vastaa siviilikriisinhallinnan poliittisesta ohjauksesta ja päättää niistä operaatioista, joihin suomalaiset asiantuntijat osallistuvat. Ulkoasiainministeriö vastaa noin 90 prosenttisesti Kriisinhallintakeskuksen määrärahoista. Kriisinhallintakeskus vastaa kaikista kansallisiin valmiuksiin liittyvistä operatiivisista tehtävistä.
4 Sisäministeriö vastaa kansallisten valmiuksien strategisesta ohjaamisesta ja hallinnonalojen välisestä koordinaatiosta. Kansallisen toiminnan määrärahat ovat Sisäministeriön pääluokassa. Kriisinhallintakeskus on Sisäministeriön alaisuudessa Pelastusopiston yhteydessä. Sisäministeriössä Kriisinhallintakeskusta ohjaa eri osasto kuin Pelastusopistoa, mutta opiston kautta molempien osastojen ohjaus kohdistuu myös keskukseen. Kahden ministeriön ja kahden eri osaston ohjaus aiheuttaa epäilemättä johtamisessa epäselvyyksiä ja päällekkäisyyttä. Selvitysryhmän esitys siitä, että ministeriöt yhdessä jakavat omistajuuden, ohjauksen ja tarvittavat resurssit, ei muuta juurikaan nykyistä ohjaus- ja rahoitusmallia, eikä siten ratkaise johtajuuteen ja henkilöstöpolitiikkaan liittyviä ongelmia. Henkilöstöjohtamiseen liittyviä työryhmän johtopäätöksiä arvioitaessa on muistettava, että johtajat ovat olleet Sisäministeriön itsensä valitsemia, ja ministeriön voidaan katsoa siten itse epäonnistuneen johtajavalinnoissa. Henkilöstöjohtamiseen liittyvät ongelmat eivät myöskään poistu keskuksen siirrolla, vaan toimintatapojen muutoksella, mikä voi tapahtua nykyiselläkin sijaintipaikkakunnalla. Työryhmän esitykset määräahojen lisäämisestä ja valtioneuvoston ohjauksen parantamisesta ovat kannattavia, mutta esitysten toteuttaminen ei vaadi Kriisinhallintakeskuksen siirtämistä pääkaupunkiseudulle, tai sen fyysistä erottamista Pelastusopistosta. Kriisinhallintakeskus Pelastusopisto Kuopio Science Park -synergia Selvitysryhmä ei näe synergiaetuja Pelastusopiston ja Kriisinhallintakeskuksen yhteydessä, ja osa yhteisistä palveluista on työryhmän käsityksen mukaan siviilikriisinhallinnan tarpeiden kannalta kalliita tai epätarkoituksenmukaisia. Tosiasiassa kuitenkin Kuopiossa toimiva Pelastusopisto ja Kriisinhallintakeskus saavat merkittäviä synergiaetuja toisistaan, sekä Kuopion tiedepuiston (Kuopio Science Park) eri toimijoista. Pelastusopistolla on laaja, erinomaisesti varusteltu harjoitusalue (lähes 40 hehtaaria) ja kampus, joissa harjoitellaan siviilikriisinhallinnan tilanteita. Myös kaikki tarvittavat välineet löytyvät Pelastusopistolta. Työturvallisuuden harjoitusalue (TTHA) on myös rakentumassa ja valmistuu kesällä 2017 edellä mainitun harjoitusalueen yhteyteen. Sen rakentamisessa on ollut yhteistyössä mukana kymmeniä alueen yrityksiä, sekä muita toimijoita. Vastaavaa harjoitusaluekokonaisuutta ei ole muualla Suomessa. Vastaavan harjoitusalueen rakentaminen pääkaupunkiseudulle olisi tehotonta resurssien päällekkäiskäyttöä, ja pelkästään siviilikriisinhallinnan tarpeisiin tarpeetonta. Esityksen taustalla lieneekin muita perusteita kuin pelkästään Kriisinhallintakeskuksen toiminnan kehittäminen.
5 Kuopiossa on vahvaa ja monipuolista turvallisuusalaan ja siihen liittyvää osaamista Itä-Suomen yliopistossa, Savonia-ammattikorkeakoulussa, Savon ammatillisessa oppilaitoksessa, eri sektoritutkimuslaitoksissa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos (TTL), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Teknologian tutkimuskeskus VTT, Ilmatieteen laitos (FMI)), alueen lukuisissa yrityksissä jne. Alueen ympäristö- ja turvallisuusalan ekosysteemi on kansainvälisesti tunnustettu ja verkottunut. Osaaminen on monilla turvallisuuden ja ympäristöaloilla maailmanluokkaa ja kansainvälisesti erinomaisesti verkottunutta (mm. vesi, prosessit, terveys, kaivosympäristöt, ilmanlaatu jne.), pilotointi- ja testausympäristöt ovat hyviä ja osaamista ja infraa hyödynnetään laaja-alaisesti ja yhteisessä kehittämisessä. Kuopion vahvoja osaamisalueita ovat mm. - Ympäristöturvallisuus ja -riskinarviointi - Ympäristöriskit, ympäristökatastrofit - Ympäristöterveys - Ympäristöprosessit - Vesiturvallisuus, riskinarviointi - Elintarviketurvallisuus ja terveysvaikutukset - Terveys ja hyvinvointi - ICT ja digitalisaatio, laskennalliset menetelmät Kuopion tiedepuistossa, Savilahden alueella työskentelee tai opiskelee tällä hetkellä noin ihmistä. Tiedepuisto ja Savilahti on yksi Kuopion kaupungin kärkihankkeista Savilahtea rakennetaan ja kehitetään (investoinnit n. 2 miljardia euroa) vuoteen 2030 mennessä ihmisen monipuolista kaupunginosaa, jossa opiskelu, työskentely, tieteellinen tutkimus, asuminen ja yritystoiminta limittyvät toistensa kanssa. Kuopiossa koordinoidaan Human Security Finland (HSF) -verkostoa kansalliseen kehitys- ja kriisiliiketoimintaan. Human Security Finland Inhimillisen turvallisuuden verkosto pyrkii tunnistamaan kehittyvien alueiden tarpeita, joissa yhteiskunta ei toimi vakiintuneesti luonnon katastrofien, konfliktien ja köyhyyden takia. Tällä hetkellä verkostossa on mukana noin 80 yritystä eri toimialoilta. Yritykset ovat eri puolilta Suomea. HSF -verkoston toiminta käynnistettiin v Kuopion kaupungin omistaman kehitysyhtiön Kuopio Innovation Oy:n toimesta kansallisen osaamiskeskusohjelman terveys-, hyvinvointi-, elintarvikekehitys- ja ympäristöosaamisalojen yhteishankkeena. HSF on toiminut aktiivisesti jo vuosia mm. Afrikassa (Sambia, Lumwana, Lusaka), ja kehitysmaaosaaminen on Kuopiossa muutoinkin vahvaa alueen ollessa yksi Afrikka -osaamisen keskuksista.
6 Asiantuntijoiden rekrytointi Selvitysryhmän mukaan asiantuntijoita on vaikea saada keskuksen palvelukseen Kuopioon. Ari Kerkkäsen kirjoituksen mukaan sijainti Kuopiossa ei missään vaiheessa osoittautunut toiminnan kannalta ongelmalliseksi. Kriisinhallintakeskuksen johtajan virkaa haki vuoden 2016 lopussa 38 henkilöä, mikä osaltaan osoittaa, ettei rekrytoinnissa ole vaikeuksia. Kuopio on vahvasti kasvava ja muuttovoittoa saava noin asukkaan kaupunki ja perheiden kannalta tutkitusti paras paikka lapsille asua, jossa on erinomaiset mahdollisuudet aktiiviseen elämäntapaan. Kriisinhallintakeskuksella ja Pelastusopistolla on kytkökset oppilaitoksiin kaikilla asteilla. Toiminnan kulut (vuokrat, henkilöstön palkkataso) ovat Kuopiossa esim. pääkaupunkiseutua edullisemmat. Kuopiossa on kriisinhallinnan tehtäviin lähtijöiden ammatilliseen osaamiseen liittyvää alan koulutusta ja tutkimusta Itä-Suomen yliopistossa, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Savon ammatti- ja aikuisopistossa. Kuopiossa koulutetaan paikallisia osaajia ja osaavan työvoiman saatavuus näkyykin toimijoilla positiivisesti. Rekrytointi on helppoa ja osaamisen taso on korkea. Kuopiossa kansainvälisten koulutusten järjestäminen ja toteuttaminen on kustannustehokasta, ja Kuopiossa voidaan keskittyä asiaan. Palautteet koulutuksista ovat hyvät. Sotilas- vai siviilikriisinhallintaa Työryhmä perustaa esityksensä nykyisen hallituksen hallitusohjelman linjaukseen sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanvälityksen yhteensovittamisesta, sekä kansainvälinen yhteisön pyrkimykseen tehokkaampaan sotilaallisen- ja siviilikriisinhallinnan yhteistyöhön kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla. Työryhmän näkemyksen mukaan kokonaisvaltainen lähestymistapa edellyttää Kriisinhallintakeskuksen siirtämistä pääkaupunkiseudulle. Edellä on jo todettu, että Suomessa on toiminnassa kokonaisvaltainen kriisihallinnan toimintatapa, eikä sen toteuttaminen edellytä Kriisinhallintakeskuksen siirtämistä pääkaupunkiseudulle. Kokonaisvaltaisuutta parhaiten toteuttaisi ministeriöiden välisen työnjaon ja Kriisinhallintakeskuksen johtamisen selkeyttäminen. Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskuksen toimintaa ohjaa ministeriöiden välinen ja sisäministeriön vetämä siviili-sotilasyhteistyöryhmä. Keskuksen varsinaista toimintaa johtaa ja suunnittelee keskuksen johtoryhmä. Hallituksen linjausta siviilikriisinhallinnan kytkemisestä tiiviimmin sotilaalliseen kriisinhallintaan voidaan pitää virheenä, mikäli se toteutetaan. Suomen arvostus
7 mm. rauhanturvatehtävissä on perustunut Suomen pysyttäytymiseen sotilaallisten kriisien ulkopuolella, mikä on vahvistanut käsitystä puolueettomasta toimijasta. Tämä arvostus on heijastunut esimerkiksi EU-operaatioiden johtotehtävien saamisessa. Puolustusvoimien Kansainvälisen keskuksen (FINCENT) ja Kriisinhallintakeskuksen tehtäviä ja keskinäistä työnjakoa tulee myös selkeyttää. FINCENT järjestää erilaisia kansainvälisiä kriisinhallintakursseja, ja se osallistuu myös poliisien ja pelastusalan henkilöstön siviilikriisinhallinnan kurssien järjestämiseen. Tämä on päällekkäistä Kriisinhallintakeskuksen toiminnan kanssa. Kriisinhallintakeskuksen tehtävää siviilikriisinhallinnan ja kansainvälisen pelastustoimen osaamiskeskuksena tulee erityisesti vahvistaa mm. resursseja lisäämällä. Pohjois-Savon maakuntahallitus ja Kuopion kaupunki tukevat sisäministeri Paula Risikon linjausta Kuopissa sijaitsevan ja Kuopiosta johdettavan Kriisinhallintakeskuksen kehittämisestä. Samalla korostamme, että välttääkseen edellisen työryhmän loppuraportin puutteet ja virheelliset tiedot, on tärkeää, että kansliapäällikkö Nergin johdolla toimiva työryhmä on aktiivisessa vuorovaikutuksessa Kuopion kaupungin ja alueen muiden toimijoiden kanssa POHJOIS-SAVON MAAKUNTAHALLITUS KUOPION KAUPUNKI
Asia: Kannanotto kriisinhallintakeskuksen säilyttämiseksi Kuopiossa
19.4.2018 Vastaanottaja: Sisäministeriö Sisäministeri Kai Mykkänen Lähettäjä: Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat Asia: Kannanotto kriisinhallintakeskuksen säilyttämiseksi Kuopiossa Arvoisa sisäministeri
LisätiedotKriisinhallintakeskuksen asemaa ja tehtäviä tarkastelevan selvitysryhmän selvitys
Ministeri Risikko Siviilikriisinhallintalakityöryhmä Kriisinhallintakeskuksen asemaa ja tehtäviä tarkastelevan selvitysryhmän selvitys Sisäministeriö asetti 14.2.2017 selvitysryhmän arvioimaan Kriisinhallintakeskuksen
LisätiedotLiikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy
Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy 11.6.2013 Kriisi- ja katastrofiliiketoiminta? Luonnonkatastrofit Kuva: Jukka Gröndahl
LisätiedotKRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLAND 10 VUOTTA
KRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLAND 10 VUOTTA Kriisinhallintakeskus on vuonna perustettu 2007 siviilikriisinhallinnan ja kansainvälisen pelastustoimen osaamiskeskus. Se sijaitsee Kuopiossa osana Pelastusopistoa.
LisätiedotKRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLAND 10 VUOTTA
Vuodesta 2007 Kriisinhallintakeskus on lähettänyt suomalaisia asiantuntijoita yli 850 tehtävään KRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLAND 10 VUOTTA Kriisinhallintakeskus on vuonna 2007 perustettu siviilikriisinhallinnan
LisätiedotLiikekumppanuus kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy
Liikekumppanuus kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy Verkoilla maailmalle, Turku 12.6.2013 Käsitteistä Kehitysliiketoiminta?
LisätiedotCMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa. Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori
CMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Siviilikriisinhallinta Uhkaavan tai toteutuneen konfliktin, suuronnettomuuden tai luonnonkatastrofin
LisätiedotMinisteriön kansainvälisten asioiden yksikkö
LAUSUNTO Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö 15.11.2016 Puolustusvaliokunta HE 225/2016 vp - Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman
LisätiedotPelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio
Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen Hankejohtaja Taito Vainio 1 Pelastustoimen kehittämistä ohjaavat linjaukset HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 1) Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista
LisätiedotSisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana
Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Ari Evwaraye Sisäministeriö Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2107) 10.11.2017 2 Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotSavilahden kampus. Rehtori Veli-Matti Tolppi.
Savilahden kampus Rehtori Veli-Matti Tolppi Savilahden kampusvisio vuodelta 2008 Savilahden kampusalue on tulevaisuudessa Euroopan johtava terveyden, ympäristötieteiden, hyvinvointiosaamisen, teknologian
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotPohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät
LisätiedotSMDno PÄÄTÖS KRIISINHALLINTAKESKUKSEN SIJAINTIPAIKAN SIIRROSTA
SM1821770 00.01.02.02 SMDno-2018-1400 1 (6) PÄÄTÖS KRIISINHALLINTAKESKUKSEN SIJAINTIPAIKAN SIIRROSTA Tausta ssä valmistellaan Kuopiossa sijaitsevan (CMC Finland) hallinnollista siirtoa sisäministeriön
LisätiedotPOSKE-PÄIVÄT
POSKE-PÄIVÄT 13-14.6.2013 Sote-rakenneuudistus t sekä tutkimus- tki ja kehittämistoiminnan haasteisiin vastaaminen Pohjois-Suomessa Leena Meriläinen Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku
LisätiedotOhjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto
Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin
LisätiedotTyöturvallisuus pelastustoimen ja ensihoitopalvelun uusissa työmuodoissa
Työturvallisuus pelastustoimen ja ensihoitopalvelun uusissa työmuodoissa Hanna Honkavuo, hankesuunnittelija, Pohjois-Savon pelastuslaitos Pelastustoimen tutkimuspäivät 6.6.2019 Hankkeen ajankohta 1.8.2018-31.1.2020
LisätiedotHoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety
Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden
LisätiedotTULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET
TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen
LisätiedotNvm Antti Häikiö Päivitys kuulemisen jälkeen; lisätty liite "10 käytäntöä: ulkoinen ympäristö - sisäinen turvallisuus
LAUSUNTO Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö Siviilikriisinhallinnan vastuualue Nvm Antti Häikiö 6.10.2016 Hallintovaliokunta Päivitys 4.10. kuulemisen jälkeen; lisätty liite "10 käytäntöä: ulkoinen
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Sotilaallinen kriisinhallinta (9/2013) 040/54/2012 Ulkoasiainministeriö, 13.8.2013, HEL7919-7. Puolustusministeriö, 14.8.2013, FI.PLM.2013-4013 2042/50.04.00/2008.
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotHYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo
HYVINVOINTIFOORUMI Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUNNISSA Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö kunnissa on
LisätiedotKansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen - päätöksenteko ja lainsäädännön kehittämiskohteet
Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen - päätöksenteko ja lainsäädännön kehittämiskohteet STM:n valmiusseminaari 27.5.2016 Maija Iles, STM, kansainvälisten asioiden yksikkö Hallituksen esitys
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotPelastustoimen uudistus
Pelastustoimen uudistus Länsi-Suomen Pelastusalan liitto, koulutusseminaari 29.-30.10.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi 29.10.2016 2 29.10.2016 3 29.10.2016 4 29.10.2016 5 29.10.2016 6 Pelastustoimen
LisätiedotKumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia
Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala
LisätiedotOhjelmakausi TEM Maaliskuu 2012
Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Karim Peltonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotJohdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
LisätiedotGlobaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen
Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät
LisätiedotHoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän toiminta ja tavoitteet
Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän toiminta ja tavoitteet Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety (RECEPS) Anna-Maija Tolppanen 26.9.2013 III sosiaali-
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:
LisätiedotVERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA
KV-KEVÄTPÄIVÄT 2016 KORKEAKOULUJEN, KAUPUNGIN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖN ARVIOINTI KANSAINVÄLISTYMISEN NÄKÖKULMASTA VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotPainopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu
LisätiedotJULKISET HANKINNAT JOHTAMISEN VÄLINEENÄ. KEINO - kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus 13.5.
JULKISET HANKINNAT JOHTAMISEN VÄLINEENÄ KEINO - kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus 13.5.2019 1 Mikä KEINO-osaamiskeskus? o Kestävien ja innovatiivisten julkisten
LisätiedotAjankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta
Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta LSPel jäsenpalokuntien hallinnon ja päällystön seminaari 14.10.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni 1 Tavoitteena sujuvoittaa
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotPelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen
Pelastustoimen uudistus Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistaminen Pelastustoimen uudistaminen tehdään, jotta edelleen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaan turvallisuustaso
LisätiedotElinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen
Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen Korkeakouluverkko ja sen kehittäminen (Visio 2030) Monipuolinen koulutustarjonta Oamk tarjoaa AMK-tutkintoon ja ylempään AMK-tutkintoon (YAMK) johtavaa koulutusta,
LisätiedotLUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA
LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA 2014-2017 MYR teemakokous 12.3.2018 Satu Sikanen Aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotJulkinen TKI-rahoitus, (viimeisin tilastoitu vuosi) TKI-rahoitus (eur) SOTE-alojen TKI (eur) Koulutus (eur)
Julkinen TKI-rahoitus, (viimeisin tilastoitu vuosi) TKI-rahoitus (eur) SOTE-alojen TKI (eur) Koulutus (eur) HUSin tutkimusrahoitus - osana potilaskohtaista kuntalaskutusta 28 000 000 70 000 000 TKI-rahoitus
LisätiedotRistiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän
LisätiedotPETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset
PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ on dynaaminen pelastustoimen TKI-toimintaa ohjaava asiakirja PETU10+:n teemat määritellään 10 vuoden perspektiivillä,
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotPelastusalan koulutuksen kehittämishankkeen työryhmäraportti. Pelastusalan tutkintokoulutusjärjestelmän kehittäminen
Suomen Palomiesliitto SPAL ry Lausunto 04.05.2018 Asia: SMDno2017146 Pelastusalan koulutuksen kehittämishankkeen työryhmäraportti Pelastusalan tutkintokoulutusjärjestelmän kehittäminen 1. Mielestämme paras
LisätiedotKuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas
KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.
LisätiedotScience with Arctic attitude
1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja
LisätiedotTulevaisuuden kaupunginosa ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA.
Tulevaisuuden kaupunginosa ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA www.savilahti.com / @savilahtikuopio KUOPIO FAKTAT & LUVUT ASUMINEN Merkittävin 4. PARAS KAUPUNKI ASUA 77 % kesämökkikunta ihmisistä elää (10
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotValtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Pasi Kankare
Valtionavustusten vaikuttavuus - Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet 24.3.2010 Pasi Kankare Opetushallituksen valtionavustusten tavoitteet Koulutuspoliittiset tavoitteet Hallitusohjelma Kesu Keskeiset
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotArjen turvaa kunnissa -hanke
Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotSosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi
Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi
LisätiedotMaakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina
Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotMenevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin
Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin Antti Lehmusvaara LTY, 7.11.2003 Ammattikorkeakoululaki, 9.5.2003/351: Ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa
LisätiedotRakennusteollisuuden osaamisstrategia - Toimintaohjelma osaavan työvoiman riittävyyden varmistamiseksi
Rakennusteollisuuden osaamisstrategia - Toimintaohjelma osaavan työvoiman riittävyyden varmistamiseksi 18.5.2018 Lauri Pakkanen Miksi osaamisstrategia? Haasteet: VÄESTÖ ALAN VETOVOIMA VAATIMUKSET Ratkaisut:
LisätiedotULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA
ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu? 01 lokakuu 1- v. - v. - v. 0- v. ylioppil/opisto Yliopist/Ammatikork koulu Toimihenk.Yritt/Johtava
LisätiedotTutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa
Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa Vesa Muttilainen, tutkimusjohtaja, Polamk Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari (STTS), 2-3.10.2014 1 Sisältö 1) Organisaatio 2) Tehtävä ja resurssit 3)
LisätiedotHankkeen rahoitus 8.6.2015 2
Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2 Hankkeen perustiedot OpsoDiili Itä-Suomi, Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Hankeaika1.5.2015-31.12.2017 Rahoittaja: ESR / Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotValtiovarainministeriö, Valtionhallinnon kehittämisosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT Tilanne 1.2.
Valtiovarainministeriö, Valtionhallinnon kehittämisosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT Tilanne 1.2.2018 Hallinnonala Virasto Osasto Virka Virkasuhteen päättymispvm
LisätiedotALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta
ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto
LisätiedotPelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio
Pelastustoimen uudistus Hankejohtaja Taito Vainio SOTE- ja aluehallintouudistus 26.5.2016 2 Maakuntauudistuksen työryhmät 1. Maakuntahallinnon tehtäväsiirrot -valmisteluryhmä (Jäsen Mika Kättö) 2. Maakuntahallinnon
LisätiedotUusi rakennerahastokausi Merja Niemi
Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,
LisätiedotKuntaliiton ajankohtaiskatsaus
Kuntaliiton ajankohtaiskatsaus Maahanmuuton ajankohtaisseminaari 12.3.2019 Timo Reina 12.3.2019 Monimuotoinen kunta elinvoimainen kunta Maahanmuutto vahvistaa kuntien ja alueiden elinvoimaa. Kunnilla tulee
LisätiedotMitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Rakennerahastot ovat merkittävässä roolissa Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoiman kehittämisessä
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0350/1. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
6.12.2017 A8-0350/1 1 42 kohta 42. katsoo, että vahvan puolustusteollisuuden kehittäminen vahvistaa EU:n teknologista riippumattomuutta; pyytää kehittämään teollisia ja teknologisia resursseja, joita tarvitaan
LisätiedotKeski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.
Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotPelastustoimen uudistamishanke
STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO
LisätiedotVäliraportti. Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio. Harri Setälä Pelastusjohtaja
Väliraportti Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio Harri Setälä Pelastusjohtaja Tehtäväkentän analysointi ja lähitulevaisuuden haasteet Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta:
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotValtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1.
Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1.2017) Hallinnonala Virasto Osasto Virka Virkasuhteen päättymispvm
LisätiedotUlkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma
Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma Juha Auvinen Yksikönpäällikkö, Humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto, EU-komissio Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari
LisätiedotRaportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet
Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi
LisätiedotSOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa
SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö
LisätiedotTaikusydän - Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste
Turun Ammattikorkeakoulu Taikusydän - Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste Projektin kesto 26.11.2015-31.12.2018 Toiminta-alue Alueellinen Kansallinen Kansainvälinen Kumppanit Turun, Tampereen ja
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa Eeva Häkkinen 25.5.2018 Maakuntalakiluonnoksen linjauksia maakuntien tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotKaivosvesiverkosto Kohti kokonaisvaltaisempia kaivosvesiratkaisuja
Kaivosvesiverkosto Kohti kokonaisvaltaisempia kaivosvesiratkaisuja 18.12.2017 Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta
LisätiedotLuonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus
Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla
LisätiedotTILANNEKATSAUS ELO-TOIMINTAAN JA OHJAAMO- TOIMINTAMALLIIN. Itä-Suomen ohjaushenkilöstön koulutuspäivät
TILANNEKATSAUS ELO-TOIMINTAAN JA OHJAAMO- TOIMINTAMALLIIN Itä-Suomen ohjaushenkilöstön koulutuspäivät 6.-7.11.2014 Kimmo Tiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 10.11.2014 1 ELINIKÄISEN OHJAUKSEN OHJAUS- JA
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osallistuminen VATUn toteutukseen
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osallistuminen VATUn toteutukseen 29.5.2013 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Hallinnonalan VATU-ohjelma 1.Hallinnonalan VATU-hankkeiden toteuttaminen (LVMn
LisätiedotTilannekatsaus joulukuu Muutosjohtajat Heli Seppelvirta, Harri Jokiranta ja Johanna Sorvettula
Tilannekatsaus joulukuu 2017 Muutosjohtajat Heli Seppelvirta, Harri Jokiranta ja Johanna Sorvettula Osana maakuntavalmistelua toteutettiin syys-marraskuun aikana tukipalveluselvitys (taloushallinto, henkilöstöhallinto,
LisätiedotTyöterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut
LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos
LisätiedotTampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma
2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotLiikenneviraston näkökulmia alan osaamisen kehittämiseen Ylijohtaja Anne Herneoja
Liikenneviraston näkökulmia alan osaamisen kehittämiseen Ylijohtaja Anne Herneoja 9.2.2012 Liikennevirastolla on erilaisia rooleja alan osaamisen kehittämisessä Liikennevirasto on tasaveroinen toimija
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotLuovan talouden kehittämishaasteet
Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-
LisätiedotAjankohtaista maakunta- ja soteuudistuksen. Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM Kari Hakari Maakuntauudistuksen muutosjohtaja, VM
Ajankohtaista maakunta- ja soteuudistuksen toimeenpanosta Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM Kari Hakari Maakuntauudistuksen muutosjohtaja, VM 1 Aikataulu EK:n valiokunnissa 41 lakia Maantielaki-HE eduskuntaan
LisätiedotEuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.
EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Suomi - maailman osaavin kansakunta vuonna 2020 Miksi EuroSkills
Lisätiedot