Matkailun satelliittitilinpitohankkeen loppuraportti

Matkailun satelliittitilinpitohankkeen loppuraportti KTM Rahoitetut 8/2004 tutkimukset Markkinaosasto

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite KTM Rahoitetut tutkimukset Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) 16001 8/2004 Telekopio (09) 1606 3666 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Tilastokeskus Yliaktuaari Olli Savela Yliaktuaari Olli Pirinen Yliaktuaari Ritva Marin Julkaisuaika Marraskuu 2004 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä 26.5.2003 Julkaisun nimi Matkailun satelliittitilinpitohankkeen loppuraportti Tiivistelmä Raportti perustuu vuoden 2004 aikana toteutettuun Suomen matkailun satelliittitilinpitohankkeeseen, jonka rahoituksesta ovat vastanneet kauppa- ja teollisuusministeriö (70 %) sekä Euroopan unioni (30 %). Matkailun satelliittitilinpito on tilastojärjestelmä, jossa matkailun taloudellista merkitystä ja taloudellisia vaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Se on kehitetty laajassa kansainvälisessä yhteistyössä, jonka tuloksena YK, WTO (World Tourism Organization), OECD ja EU hyväksyivät vuonna 2000 suosituksen matkailun satelliittitilinpidosta. Hankkeen yhteydessä on Tilastokeskuksessa luotu menetelmät satelliittitilinpidon juoksevalle laskennalle sekä tuotettu matkailutilinpidon lopulliset taulukot vuosilta 1995-2001 ja ennakolliset taulukot vuodelta 2002. Tässä julkaisussa kuvataan tuotettujen taulukoiden laadintaa ja tuloksia. Kansainvälisen matkailutilinpitosuosituksen mukaisista taulukoista hankkeessa on tuotettu taulukot 1 (ulkomaisten matkailijoiden kulutus Suomessa), 2 (kotimaisten matkailijoiden kulutus Suomessa), 4 (matkailijoiden kulutus Suomessa tuotteittain ja matkailumuodoittain), 5 (matkailuelinkeinon tuotanto- ja tulonmuodostustaulukko), 6 (kotimainen matkailutarjonta ja kysyntä tuotteittain), 7 (matkailutoimialojen työvoima) ja 10 (matkailun fyysiset indikaattorit). Tässä julkaisussa esitetään aikasarjoina taulukoiden 1, 2, 4, 6 (sisältää myös taulukon 5 tiedot) ja 7 keskeiset tulokset vuosilta 1995-2002. Vuoden 2002 tiedot ovat ennakollisia. Vuoden 2001 lopullisten tietojen osalta mainitut taulukot on esitetty kokonaisuudessaan. KTM:n yhdyshenkilö: Markkinaosasto/Lea Häyhä, Taneli Kokkila, puh. (09) 1606 3253. Asiasanat matkailu, satelliittitilinpito, matkailutilinpito, TSA ISSN 1459-9384 Kokonaissivumäärä 114 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN 951-739-829-8 Hinta 20 Kustantaja Edita Publishing Oy

Esipuhe Raportti perustuu vuoden 2004 aikana toteutettuun Suomen matkailun satelliittitilinpitohankkeeseen, jonka rahoituksesta ovat vastanneet kauppa- ja teollisuusministeriö (70 %) sekä Euroopan unioni (30 %). Matkailun satelliittitilinpito on tilastojärjestelmä, jossa matkailun taloudellista merkitystä ja taloudellisia vaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Se on kehitetty laajassa kansainvälisessä yhteistyössä, jonka tuloksena YK, Maailman matkailujärjestö (World Tourism Organization, WTO), OECD ja EU hyväksyivät vuonna 2000 suosituksen matkailun satelliittitilinpidosta. EU:ssa matkailun satelliittitilinpidolla on keskeinen asema komission matkailullisten tavoitteiden saavuttamiseksi, koska muu tilastojärjestelmä ei tuota riittävästi tietoa matkailun taloudellisista ja työllistävistä vaikutuksista. Komission tavoitteena on matkailun satelliittitilinpidon saattaminen lähivuosina säännöllisen tilastoinnin piiriin. Matkailun satelliittitilinpito kuvaa matkailun asemaa osana Suomen kansantaloutta. Kansantalouden tilinpito on kansantalouden kuvauksen ydin ja matkailutilinpito on sitä täydentävä ja tarkentava satelliitti. Matkailuelinkeino koostuu useasta toimialasta, jotka tuottavat mm. majoitus- ja ravitsemispalveluja, kuljetuspalveluja, matkatoimistopalveluja ja erilaisia vapaaajanviettoon liittyviä palveluja. Kansantalouden tilinpidon toimialaluokitus ei kuitenkaan suoraan mahdollista matkailutoimialojen tunnistamista. Esimerkiksi kuljetustoimialat kattavat matkailulle merkittävien henkilökuljetuspalvelujen ohella tavarakuljetuspalveluja, joten matkailutilinpitoa varten tarvitaan toimintojen tarkempaa jakoa. Matkailutilinpidon erityisten tietotarpeiden takia kansantalouden tilinpidon toimiala- ja tuotetiedoille tehdään runsaasti erilaisia uudelleenryhmittelyjä, erittelyjä sekä muita muokkauksia, jotta varsinaisen ydintilinpidon tiedot saadaan vastaamaan matkailun satelliittitilinpidon vaatimuksia. Suomen matkailun satelliittitilinpidon taulukot kuvaavat monipuolisesti matkailun kysyntää ja tarjontaa sekä matkailutoimialojen työllisyyttä. Siten tilinpito tarjoaa tärkeän tietopohjan kaikille matkailualan sidosryhmille.

Hankkeen toteutukseen on osallistunut asiantuntijoita kauppa- ja teollisuusministeriöstä, Tilastokeskuksesta, Matkailun edistämiskeskuksesta, Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitosta ja Helsingin kauppakorkeakoulusta. Satelliittitilinpidon varsinaisesta laadinnasta on vastannut Tilastokeskus. Helsingissä, marraskuussa 2004

Sisällys Esipuhe..................................................... 5 Sisällys...................................................... 7 1 Hankkeen taustaa....................................... 11 2 Matkailun satelliittitilinpito (TSA)....................... 13 2.1 Matkailun satelliittitilinpito EU:ssa........................ 13 3 Suomen TSA-hankkeen toteutuksesta.................... 15 3.1 Hankkeen ohjaus ja seuranta............................. 15 3.2 Tilaston laadintaprosessi................................. 15 3.3 Matkailutilinpidon käyttäjien ja sidosryhmien workshop....... 16 4 Matkailutilinpidossa sovellettavia käsitteitä, määritelmiä ja rajauksia...................... 19 4.1 Kansantalouden tilinpito................................. 19 4.2 Matkailu............................................. 19 4.3 Matkailija............................................ 20 4.4 Matkailuun liittyvä kulutus............................... 21 4.5 Matkailutoimialat ja matkailutuotanto...................... 22 4.6 Matkailutyöllisyys.................................. 24 4.7 Matkailun kiinteän pääoman muodostus.................... 25 4.8 Julkinen matkailukulutus................................ 25 5 Matkailun satelliittitilinpidon taulukot................... 26 5.1 TSA-kehikko ja suositukset.............................. 26 5.2 Tuotteet TSA:ssa...................................... 27 5.2.1 TSA:n matkailutuotteet.......................... 27 5.3 Taulukoiden rakenne.................................. 28 5.3.1 Kulutustaulukot................................. 28 5.3.2 Tuotantotaulukot................................ 29 5.3.3 Nettoarvostus.................................. 29 5.3.4 Matkailijoiden hankkimat tavarat................... 29

6 Kansantalouden tilinpito kehikkona Suomen matkailun satelliittitilinpidolle.................. 30 6.1 Tarjonta- ja käyttötaulukot............................... 30 6.2 Toimialojen rajauksia matkailutilinpidossa.................. 31 6.3 Tuotteet matkailutilinpidossa............................. 32 7 Matkailukysynnän keskeiset lähdeaineistot.............. 39 7.1 Maksutase............................................ 39 7.1.1 Matkustustase.................................. 39 7.1.2 Henkilöliikennetase.............................. 40 7.2 Rajahaastattelututkimus................................. 40 7.3 Muut Tilastokeskuksen matkailutilastot..................... 42 7.3.1 Suomalaisten matkatutkimus...................... 42 7.3.2 Majoitustilasto................................. 45 7.4 Muut aineistot......................................... 45 7.4.1 Henkilöliikennetutkimus......................... 45 7.4.2 Alueelliset matkailun tulo- ja työllisyysselvitykset..... 46 8 Suomen matkailutilinpidon taulukoiden laadinnasta..... 47 8.1 Taulukko 1: Ulkomaisten matkailijoiden kulutus Suomessa..... 47 8.2 Taulukko 2: Kotimaisten matkailijoiden kulutus Suomessa..... 48 8.3 Taulukko 3: Suomalaisten matkailijoiden kulutus ulkomailla.... 51 8.4 Taulukko 4: Matkailijoiden kulutus Suomessa tuotteittain ja.... matkailumuodoittain.................................. 51 8.5 Taulukko 5: Matkailuelinkeinon tuotanto- ja tulonmuodostustaulukko................................ 53 8.6 Taulukko 6: Kotimainen matkailutarjonta ja -kysyntä tuotteittain.................................. 54 8.7 Taulukko 7: Matkailutyövoima........................... 60 8.7.1 Matkailun laskennalliset työllisyysvaikutukset........ 64 8.8 Taulukko 8: Matkailuinvestoinnit.......................... 67 8.9 Taulukko 9: Julkinen matkailukulutus...................... 67 8.10 Taulukko 10: Matkailun fyysiset indikaattorit................ 68 9 Tulosten tarkastelua.................................. 69 10 Tilaston luotettavuudesta................................ 74 10.1 Kyselytutkimukset kulutustietojen lähteinä.................. 74 10.2 Tarkastelu taulukoittain................................. 75 11 Matkailutilinpidon kehittämistarpeita................... 77

Kuvaluettelo Kuva 1. Matkailun muodot..................................... 20 Kuva 2. Ulkomaisten matkailijoiden kulutus tuotteittain Suomessa v. 2001............................. 48 Kuva 3. Ulkomaisten matkailijoiden kulutus yhteensä Suomessa v. 1995 2002................................. 48 Kuva 4. Kotimaisten matkailijoiden kulutus tuotteittain Suomessa v. 2001...................................... 50 Kuva 5. Kotimaisten matkailijoiden kulutus yhteensä Suomessa v. 1995 2002................................. 51 Kuva 6. Matkailun kokonaiskulutus tuotteittain Suomessa v. 2001...... 52 Kuva 7. Matkailukulutus matkailijaryhmittäin v. 2001................ 52 Kuva 8. Matkailun kokonaiskulutus Suomessa v. 1995 2002........... 53 Kuva 9. Matkailun aikaansaama tuotos toimialoittain v. 2001.......... 59 Kuva 10. Matkailun aikaansaama arvonlisäys toimialoittain v. 2001...... 60 Kuva 11. Matkailutoimialojen työlliset v. 2001....................... 63 Kuva 12. Matkailutoimialojen tehdyt työtunnit v. 2001................ 64 Kuva 13. Eräiden matkailutuotteiden kotimaisen tarjonnan jakautuminen matkailuun ja muuhun käyttöön v. 2001......... 69 Kuva 14. Matkailun arvonlisäys v. 1995 2002....................... 70 Kuva 15. Matkailuarvonlisän osuus perushintaisesta BKT:sta v. 1995 2002.................................. 70 Kuva 16. Matkailuarvonlisän ja perushintaisen BKT:n vuosimuutokset v. 1996 2002 nimellisin hinnoin............. 71 Kuva 17. Eräiden toimialojen arvonlisäysten BKT-osuudet v. 2001....... 72 Tekstitaulukot Taulukko 1. Matkailun taloudellisten indikaattoreiden väliset suhteet..................................... 24 Taulukko 2. Matkailuun liittyvien tuotteiden määritelmät............ 27 Taulukko 3. Matkailutuotteet................................... 28 Taulukko 4. Matkailun aikaansaama laskennallinen työllisyys......... 65 Taulukko 5. Matkailun aikaansaamat laskennalliset työtunnit......... 66 Taulukko 6. Matkailukysynnän tunnuslukuja...................... 72 Taulukko 7. Matkailutarjonnan tunnuslukuja...................... 73

11 1 Hankkeen taustaa Vuoden 2004 alussa Tilastokeskuksessa käynnistettiin Suomen matkailun satelliittitilinpitohanke, jonka rahoituksesta ovat vastanneet kauppa- ja teollisuusministeriö (70 %) sekä Euroopan unioni (30 %). Hankkeesta käytetään myös nimeä matkailutilinpito. Projektia varten Tilastokeskuksen Taloudelliset olot yksikköön palkattiin 8 kuukaudeksi kokopäiväinen tutkija, ja hänen avukseen nimettiin ohjausryhmä. Hankkeessa on luotu menetelmät satelliittitilinpidon juoksevalle laskennalle sekä tuotettu matkailutilinpidon lopulliset taulukot vuosilta 1995 2001 ja ennakolliset taulukot vuodelta 2002. Tämä raportti kuvaa tuotettujen taulukoiden laadintaa ja tuloksia. Matkailun satelliittitilinpito on tilastojärjestelmä, jossa matkailun taloudellista merkitystä ja taloudellisia vaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Se on kehitetty laajassa kansainvälisessä yhteistyössä, jonka tuloksena YK, WTO (World Tourism Organization), OECD ja EU hyväksyivät vuonna 2000 suosituksen matkailun satelliittitilinpidosta. EU:ssa matkailun satelliittitilinpidolla on keskeinen asema komission matkailullisten tavoitteiden saavuttamiseksi, koska muu tilastojärjestelmä ei tuota riittävästi tietoa matkailun taloudellisista ja työllistävistä vaikutuksista. Komission tavoitteena on matkailun satelliittitilinpidon saattaminen lähivuosina säännöllisen tilastoinnin piiriin. Suomessa laadittiin alustava Matkailun satelliittitilinpito vuodelta 1999 (MEK A:115 2001, www.mek.fi). Sen laatijana oli Etelä-Suomen Matkailun Kehitys Oy. Laadinnassa Tilastokeskuksella oli keskeinen osuus. Käytännössä Tilastokeskus laati satelliittitilinpidon taulukot ja vaikutti huomattavasti myös raportin tekstiosaan. Raportin mukaan matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta vuonna 1999 oli 2,4 prosenttia. Vuoden 1999 raportin tuloksia voidaan pitää vain suuntaa-antavina, koska raportin laatimisen aikaan ei ollut vielä käytettävissä kansantalouden tilinpidon tuotekohtaisia tarjonta- ja käyttötaulukoita. Uudessa matkailun satelliittitilinpidossa tarjontaja käyttötaulukot antavat kehikon matkailulle tyypillisten, liitännäisten ja ei-ominaisten tuotteiden tarjonnalle ja käytölle. Rajahaastattelututkimuksen, suomalaisten matkatutkimuksen ja muiden tietolähteiden avulla on selvitetty, mikä on matkailun osuus näiden tuotteiden käytöstä. Lisäksi on selvitetty matkailutoimialojen työllistävää vaikutusta ja muita kuin rahamääräisiä indikaattoreita.

12 Kansainvälisen matkailutilinpitosuosituksen mukaisista taulukoista hankkeessa on tuotettu taulukot 1 (ulkomaisten matkailijoiden kulutus Suomessa), 2 (kotimaisten matkailijoiden kulutus Suomessa), 4 (matkailijoiden kulutus Suomessa tuotteittain ja matkailumuodoittain), 5 (matkailuelinkeinon tuotanto- ja tulonmuodostustaulukko), 6 (kotimainen matkailutarjonta ja -kysyntä tuotteittain), 7 (matkailutyövoima) ja 10 (matkailun fyysiset indikaattorit).

13 2 Matkailun satelliittitilinpito (TSA) Maaliskuussa 2000 YK:n tilastokomitea hyväksyi WTO:n, OECD:n ja Eurostatin yhteisen manuaalin matkailun satelliittitilinpidosta (Tourism Satellite Account Recommended Methodological Framework). Manuaali loi pohjan kansainvälisesti vertailukelpoisten satelliittitilinpitojen laatimiselle. Syyskuussa 2000 OECD julkaisi manuaalin Measuring the Role of Tourism in OECD countries. The OECD Manual on Tourism Satellite Accounts and the Employment Module. Se on pääpiirteissään yhdenmukainen YK:n hyväksymän yhteisen mallin kanssa. 2.1 Matkailun satelliittitilinpito EU:ssa EU:n tilastovirastossa Eurostatissa matkailutilastoja käsitellään EU/EEA maiden edustajista koostuvassa työryhmässä. TSA:ta valmistellaan matkailutilastojen metodologisia kysymyksiä käsittelemään muodostetussa Task Forcessa. Varsinaista EU-direktiiviä TSA:sta ei vielä ole, mutta EU tukee jäsenmaiden omia ponnistuksia TSA:n kehitystyössä antamalla asiantuntija-apua. Eurostat laati myös tekniset käsikirjat TSA:n soveltamisesta ja työllisyyden mittaamisesta EU-maissa. Eurostatin lähtökohtana on tarvittavien tietojen kartoittaminen ja EU:n lainsäädäntöön perustuvan tietotuotannon hyväksikäyttö. Satelliittitilinpidon kehittämisen lähtökohdaksi määritellään tarvittavien tietojen tunnistaminen sekä olemassa olevien lähteiden tutkiminen. TSA:ta voidaan lähteä laatimaan asteittain niin, että ensimmäisessä vaiheessa valitaan ne taulukot ja aggregaatit, joihin on tietoa saatavilla. Minimivaatimuksena on matkailun kysyntää ja tarjontaa esittävän taulukon (taulukko 6) kokoaminen. Tämän lisäksi ensisijaisen tärkeinä on pidetty ulkomaista ja kotimaista matkailukysyntää kuvaavia taulukoita (taulukot 1 ja 2) sekä matkailutoimialojen tuotantotaulukkoa (taulukko 5). Seuraavina tärkeysjärjestyksessä ovat matkailukulutuksen yhteenvetotaulukko (taulukko 4) sekä työllisyyttä kuvaava taulukko (taulukko 7). Vähemmän tärkeinä on pidetty ulkomaisten matkailupalvelujen kysyntää (taulukko 3) ja matkailun fyysisiä indikaattoreita (taulukko 10). Matkailutoimialojen investointien ja julkisen matkailukulutuksen mittaaminen (taulukot 8 ja 9) voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan, koska näitä koskevat kansainväliset suositukset vaativat vielä kehittämistä.

14 Kansantalouden tilinpito ja matkailutilastot muodostavat matkailun satelliittitilinpidon keskeisen tietopohjan. TSA:n laatiminen edellyttää yhteistyötä näistä tiedoista vastaavien yksiköiden kesken. Koska matkailutilastojen tuotantoon tai rahoitukseen voi osallistua tilastovirastojen lisäksi muita julkisia tai yksityisiä laitoksia, useissa matkailun satelliittitilinpitoa laativissa maissa on perustettu sekä organisaatioiden sisäisiä että viranomaisten välisiä työryhmiä hankkeen toteuttamiseksi.

15 3 Suomen TSA-hankkeen toteutuksesta 3.1 Hankkeen ohjaus ja seuranta Hanketta varten perustettuun ohjausryhmään kauppa- ja teollisuusministeriö nimesi tammikuussa 2004 edustajat kauppa- ja teollisuusministeriöstä (Lea Häyhä puheenjohtajaksi), Matkailun edistämiskeskuksesta (Tom Ylkänen), Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitosta (Heikki Lankinen) sekä Tilastokeskuksesta (Ritva Marin, Olli Savela, Olli Pirinen sihteeriksi). Matkailutilinpidon kesäkuussa pidetyn workshopin jälkeen ohjausryhmän työhön osallistui lisäksi Malla Paajanen Helsingin kauppakorkeakoulusta. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Olli Pirinen Tilastokeskuksesta. Projektin etenemistä seurattiin ohjausryhmän kokouksissa, joita pidettiin yhteensä 7 kertaa. Kussakin kokouksessa käsiteltiin projektin kulloiseenkin työvaiheeseen liittyvää taulujen laadinnan tilannetta, lähdeaineistojen saatavuuteen ja käytettävyyteen liittyviä kysymyksiä sekä esiin tulleita ongelmatilanteita. Havaitut ongelmat kirjattiin ohjausryhmän kokouspöytäkirjoihin, joiden perusteella ongelmakohtiin haettiin ratkaisuja tai mikäli ongelma vaati jatkoselvittelyä, se kirjattiin merkintöjen pohjalta hankkeen väli- tai loppuraporttiin. 3.2 Tilaston laadintaprosessi Pääasiallinen käytännön työ satelliittitilinpidon systeemin luomiseksi ja taulukoiden laatimiseksi sekä niihin liittyvien selosteiden tuottamiseksi on ollut Tilastokeskuksen vastuulla. Projektipäällikkö työskenteli Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon vastuualueella. Kansantalouden tilinpidon ja sen runkona olevien tarjonta- ja käyttötaulukoiden asemaa matkailun satelliittitilinpidon toteutuksessa selostetaan jäljempänä. Matkailukysyntää kuvaavien taulukoiden lähdeaineistot on kartoitettu ja koottu Tilastokeskuksen liikenteen ja matkailun vastuualueella. Samoin siellä on tehty näiden tietojen perusmuokkaus kysyntätaulukoiksi. Kysyntätietojen lopullinen laadinta ja niiden yhdistäminen tarjontatietoihin on tehty Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon vastuualueella. Samoin vaadittavat lukujen tarkistukset on tehty pääosin kansantalouden tilinpidon vastuualueella.

16 Aikataulullisesti työ on edennyt siten, että projektin alkuvaiheessa tammi-helmikuussa määriteltiin matkailutilinpitoon mukaan otettavat tuotteet ja niitä vastaavat kansantalouden tilinpidon tuotenimikkeet. Samoin tammi-helmikuun aikana määriteltiin matkailulle ominaiset toimialat ja niitä vastaavat kansantalouden tilinpidon toimialat. Määrittelyjen jälkeen pystyttiin helmi-maaliskuussa käynnistämään tarvittavien tietojen poiminta ja muokkaus kansantalouden tilinpidon aineistoista. Kansantalouden tilinpidon asianomaisten toimialojen tutkijat osallistuivat perustietojen tuottamiseen. Matkailutoimialojen tarjontaa kuvaavien tietojen pohjalta alettiin laatia toistuvasti täydentyviä luonnoksia matkailutilinpidon taulukoista 5 ja 6. Etenkin vuotta 2001 koskevia versioita käsiteltiin säännöllisesti mm. ohjausryhmän kokouksissa. Myös vuosilta 1995 2000 ja 2002 taulukot olivat alustavina olemassa kesäkuussa 2004, ja niitä tarkennettiin hankkeen päättymiseen saakka. Samoihin aikoihin 5- ja 6-taulukon täydentämisen kanssa oli käynnistynyt kysyntäaineistojen kartoitustyö. Ensi vaiheessa keskityttiin kysyntätaulukoiden 1, 2 ja 4 laatimiseen vuoden 2001 osalta, koska se on myös kansantalouden tilinpidosta johdettavan tarjontatiedon osalta tuorein vuosi, josta lopulliset tiedot ovat saatavilla. Muut tutkittavat vuodet toteutettiin vuoden 2001 mukaisella systematiikalla hankkeen loppuvaiheessa (elokuuhun 2004 mennessä). Matkailutyöllisyyttä kuvaavia taulukoita (taulukko 7) vuosilta 1995 2002 laadittiin limittäin matkailutuotantoa koskevien taulukoiden kanssa siten, että ne olivat valmiit huhtikuussa. Matkailukysyntää (taulukot 1, 2 ja 4) ja kysynnän suhdetta tuotekohtaiseen matkailutarjontaan (taulukko 6) käsiteltiin ohjausryhmän kokouksissa toukokuusta alkaen ja jatkuen hankkeen päättymiseen saakka. Analyysiä saaduista tuloksista laajennettiin kesäkuun alussa järjestetyn workshopin tuottaman palautteen pohjalta ja keskusteluin matkailun eri sidosryhmien edustajien kanssa. 3.3 Matkailutilinpidon käyttäjien ja sidosryhmien workshop Matkailutilinpidon käyttäjien ja muiden sidosryhmien workshop järjestettiin 4. kesäkuuta 2004 kauppa- ja teollisuusministeriössä. Kutsuttuina olivat matkailutilinpidon keskeiset käyttäjätahot. Tilaisuudessa oli 35 osallistujaa.

17 Tilaisuuden ohjelma koostui seuraavista aiheista, joista esitettiin valmistellut puheenvuorot: Mikä matkailun satelliittitilinpito on? (Matkailutilinpitosuosituksen esittely ja projektin tehtävät.) Alustajana toimi Olli Savela. Matkailun satelliittitilinpito Suomessa -hanke vuoden 2001 alustavan matkailutilinpidon esittely. Alustajana oli Olli Pirinen. Käyttäjän puheenvuoro. Käyttäjän puheenvuoron esitti Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtonen. Hän esitteli matkailun satelliittitilinpidon monipuolisia käyttömahdollisuuksia, mutta toi esille myös ehdotuksia tilinpidon kehittämismahdollisuuksista. Tilaisuuden lopuksi saatiin myös muiden osallistujien taholta näkemyksiä matkailutilinpidon käyttötarpeista ja ideoita jatkokehitysmahdollisuuksista. Jo workshopin alustuspuheenvuoroissa käytiin läpi tuloksiin liittyviä näkökohtia ja ongelma-alueita. Workshopissa esiin nousseet asiantuntijoiden mielipiteet ja muutostarpeet oli mahdollista hyödyntää projektin jatkotyössä. Myös workshopissa esitetyt matkailutilinpidon käyttötarpeet on pyritty ottamaan huomioon. Workshopissa nousi esiin tarve korostaa erillisinä käsitteinä matkailutoimialojen koko tuotantoa ja toisaalta siitä matkailuun päätynyttä kulutusta, joka muodostaa tietyn osan tuotettujen tuotteiden kokonaiskäytöstä. Seuraavassa on lueteltu workshopissa esille tulleita ideoita. Säännölliset tutkimukset matkailun aluetaloudellisista vaikutuksista täydentäisivät satelliittitilinpitoa. Vuoden 2002 alueellisen panos-tuotostutkimuksen yhteydessä Tilastokeskus selvittää maakunnittaisia matkailijavirtoja ja näitä tietoja kannattaa käyttää hyväksi tutkimuksissa matkailun alueellisesta merkityksestä. Alueellista tilastointia varten olisi määriteltävä tarkasti, miten kirjataan menot ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimusta voitaisiin hyödyntää matkailuun käytetyn ajan osalta. Matkailutilinpidon käyttöä erilaisissa simulointimalleissa kannattaa kehittää matkailun talous- yms. vaikutusten arvioinnissa.

18 Matkailutilinpidon tulokset kannattaisi esittää myös yleisölle suunnattuna versiona, jossa käsitteet ja tulokset olisivat selkeästi esitettyinä ilman hankalaa ammattiterminologiaa. Matkailutilinpidon tuotenimikkeiden sisältö olisi esitettävä kuvaavammin (mihin kuuluvat hiihtohissimaksut jne.). Autoliikenteen osuus matkailussa olisi esitettävä konkreettisemmin. Sisävesiliikenteen osuutta toivottiin eriteltäväksi laivamatkojen kokonaissummista. Matkailun ohjelmapalvelujen saamista yhtenä kokonaisuutena matkailutilinpitoon toivottiin. Selvennystä kaivataan toimialojen matkailutarjonnan määräytymisperusteisiin: miksi esim. taksiliikenne tarjonnassa 100-prosenttisesti mukana. Workshopin jälkeen projekti eteni saatujen evästysten mukaisesti taulukoita parantaen sekä puuttuvia taulukoita laatien. Myös projektin raportoinnissa on otettu huomioon workshopissa saatu palaute.

4 Matkailutilinpidossa sovellettavia käsitteitä, määritelmiä ja rajauksia 19 4.1 Kansantalouden tilinpito Suomen kansantalouden tilinpito perustuu kansainvälisiin suosituksiin. Niistä keskeiset ovat Yhdistyneiden Kansakuntien maailmanlaajuinen System of National Accounts 1993 -järjestelmä (SNA 1993) sekä siihen perustuva Euroopan unionin säädösperustainen Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä 1995 (EKT 1995). Kansantalouden tilinpidossa lasketaan ja julkaistaan Suomen kansantalouden tilaa ja kehitystä kuvaavat keskeiset tunnusluvut, bruttokansantuote (BKT) ja bruttokansantulo (BKTL, joka kuvaa maan tuotannosta saamia tuloja) sekä niiden komponentit. Bruttokansantuote kuvaa kansantalouden tuotantoa (arvonlisäystä). Se saadaan, kun toimialoittaisten arvonlisäysten summaan lisätään tuoteverot ja vähennetään tuotetuet. Arvonlisäys saadaan, kun tuotoksesta vähennetään välituotekäyttö (raaka-aineet ja muut ostot). Tuotos on talouden tiettynä aikana tuottamien tuotteiden (tavarat ja palvelut) rahamääräinen summa. Se vastaa suurin piirtein yritysten liikevaihtoa (paitsi kaupassa).toisin sanoen yritysten liikevaihdosta vähennetään ostot muilta ja näin saadaan lisä (jalostusarvo), jonka yritykset ovat tuotantoon luoneet. 4.2 Matkailu Maailman Matkailujärjestön määritelmän mukaan (World Tourism Organization, WTO: Recommendations on Tourism Statistics, 1993) matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat ja oleskelevat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevassa paikassa korkeintaan yhden vuoden ajan vapaa-ajanvietto-, liikematka- tai muussa tarkoituksessa. Matkailu voidaan jakaa kolmeen pääryhmään esimerkiksi seuraavan luokittelun mukaisesti: kotimaanmatkailu (domestic tourism), johon määritellään kuuluvaksi Suomessa pysyvästi asuvien henkilöiden matkailu ainoastaan Suomessa, mutta tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella ulkomailta tuleva matkailu (inbound tourism), johon määritellään kuuluvaksi ulkomailla pysyvästi asuvien henkilöiden matkailu Suomessa (ja tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella)

20 ulkomaanmatkailu (outbound tourism), johon määritellään kuuluvaksi Suomessa pysyvästi asuvien henkilöiden matkailu Suomen ulkopuolella (ja tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella). Näitä ryhmiä yhdistelemällä voidaan johtaa edelleen seuraavat ryhmät: Suomen sisäinen matkailu (internal tourism), johon kuuluvat kotimaanmatkailu ja ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu suomalaisten matkailu (national tourism), johon kuuluvat kotimaanmatkailu ja Suomesta ulkomaille suuntautuva matkailu kansainvälinen matkailu (international tourism), johon kuuluvat Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu Näiden samojen ryhmien määritelmiä voidaan käyttää soveltavasti puhuttaessa jonkin tietyn alueen matkailusta. INTERNAL DOMESTIC NATIONAL INBO U N D O UT BO U N D INTERNATIONAL Kuva 1. Matkailun muodot. Lähde: WTO, Recommendations on Tourism Statistics 4.3 Matkailija WTO määrittelee matkailijaksi henkilön, joka matkustaa tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle korkeintaan yhden vuoden ajaksi vapaa-ajan, työn tai jonkin muun syyn vuoksi, ei kuitenkaan harjoittamaan sellaista toimintaa, josta hänelle maksetaan palkkaa matkan kohteessa. Tavanomaiseksi elinpiiriksi määritellään henkilön koti-, työ- ja opiskelupaikkakunta tai muuten säännöllisesti (ja usein) vierailtu paikka. Matkat ja oleskelu vapaa-ajan asunnolla lasketaan matkailuun siltä osin kuin ne täyttävät tavan-

21 omaisen elinpiirin ulkopuolelle kohdentuvien matkojen kriteerit. Muut matkustajat, joita ei voida määritellä matkailijoiksi esitettyjen perusteiden mukaisesti, jäävät matkailutilastoinnin ulkopuolelle (esim. pakolaiset ja siirtotyöläiset). Matkailijat voidaan jakaa kahteen pääryhmään: kansainväliset matkailijat (international visitors), jotka matkustavat toiseen maahan, joka ei ole heidän tavanomaista elinympäristöään. Kansainväliset matkailijat voidaan jakaa edelleen yöpyjien ja päivämatkailijoiden ryhmiin. kotimaan matkailijat (domestic visitors), jotka matkustavat asuinmaansa rajojen sisäpuolella. Kotimaan matkailijat voidaan myös jakaa edelleen yöpyjien ja päivämatkailijoiden ryhmiin. 4.4 Matkailuun liittyvä kulutus Matkailun taloudellisia vaikutuksia tulee mitata niin matkailutoimialojen tuotannon kuin matkailijoiden kysynnän mukaan, koska matkailuelinkeino tuottaa palveluita ja tuotteita myös paikalliseen tarpeeseen. Esimerkiksi kaikki ravintolasektorin tuotanto ei ole matkailusta johtuvaa vaan se sisältää myös paikallisten asiakkaiden kulutusta. Matkailumeno on tavaroiden tai palvelujen arvo, jonka matkailija käyttää matkaansa varten, matkansa aikana tai välittömästi matkan jälkeen tai joka käytetään matkailijan tarpeiden tyydyttämiseksi. Matkailumenoa voi syntyä myös vapaa-ajanasuntojen ylläpidosta ilman, että varsinainen matkailun määritelmä täyttyy. Vapaa-ajanasuntojen hankinta määritellään investoinniksi, eikä sitä lasketa mukaan matkailumenoihin. Kestohyödykkeiden sisällyttäminen matkailumenoihin riippuu hyödykkeestä. Esimerkiksi matkalaukulle ei todennäköisesti ole muuta kuin matkailullista käyttöä, sen sijaan henkilöautoa käytetään niin matkailullisiin tarkoituksiin kuin muuhunkin käyttöön. Henkilöautojen ja muiden kulkuneuvojen hankinta on rajattu matkailumenojen ulkopuolelle. Matkailukulutukseen lasketaan mukaan kaikki menot matkan aikana tavaroihin ja palveluihin (myös elintarvikkeiden ja ajoneuvojen polttoaineen hankinta) olivat ne sitten matkailijan itsensä tai jonkun muun maksamia. Mukaan lasketaan myös matkaan liittyvät menot ennen matkaa ja matkan jälkeen sekä matkailun kestokulutushyödykkeet (tourism single-purpose consumer durables), kuten matkalau-

22 kut riippumatta hankinnan ajankohdasta. Matkailijan itsensä tai hänen puolestaan maksettujen menojen lisäksi matkailukulutukseen lasketaan mukaan yritysten (ml. valtion ja muiden julkisten laitosten) matkailumenot sekä matkailuun liittyvät sosiaaliset tulonsiirrot. Matkailukulutukseen ei lasketa muun muassa seuraavia menoja: Maksuja, jotka eivät liity kulutushyödykkeiden ja palveluiden ostoon, kuten: verot ja maksut, joita ei kanneta tuotteista (arvonlisävero on kulutusta) korot, vaikka ne liittyisivät matkasta aiheutuneisiin menoihin rahallisen tai kiinteän omaisuuden hankkiminen, esim. maa-alueet, kiinteistöt ja taide-esineet maksuosoitukset hyväntekeväisyyteen tai yksityisille henkilöille, mitkä eivät liity tavaroiden ja palveluiden maksuihin Kaupalliseen tarkoitukseen tehdyt hankinnat kuten jälleenmyyntiin tai tuotanto-prosessiin hankitut tuotteet Arvioitaessa matkailun taloudellista merkitystä koko kansantalouden kannalta matkailun kokonaismenojen tulee sisältää matkailijoiden ja työnantajien kulutuksen lisäksi matkailuun kohdistuvat julkiset menot (tourism collective consumption), kuten eräiden palvelujen tuottamiseen käytetyt mahdolliset tuet (matkailuneuvonta) sekä matkailupääomien muodostamisesta (tourism gross fixed capital formation) aiheutuneet kulut. Suomen matkailutilinpitosovelluksessa ei matkailun julkisia menoja ja matkailuinvestointeja ole toistaiseksi arvioitu. 4.5 Matkailutoimialat ja matkailutuotanto Matkailuelinkeinon ja -tuotteen määrittely ja luokittelu on ongelmallista, koska matkailu koostuu monesta eri toimialasta. Teoreettisesti lähes kaikkia tuotteita voidaan myydä matkailijoille ja siksi useimmat toimialat ovat tekemisissä joko suoraan tai epäsuorasti matkailun kanssa. Tyypilliset matkailutoimialat ovat riippuvaisia matkailusta ja toisaalta myös välttämättömiä matkailulle. Luokittelu perustuu kansantalouden tilinpidossa käytettyyn toimialaluokitukseen. Pääpiirteissään matkailutoimiala pitää sisällään seuraavat toimialat: henkilöliikennepalvelut, majoitus- ja ravitsemistoiminnan ja tietyt virkis-

23 tys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan palvelut. Matkailulle ei-ominaisista toimialoista tärkeimpänä voidaan pitää kauppaa. Matkailutuotannon laajuuden kuvaamiseksi voidaan käyttää kolmea eri indikaattoria, jotka eroavat toisistaan hiukan, mutta myös täydentävät toisiaan. (Lähde: Eurostat, OECD, WTO, UN, 2001: Tourism Satellite Account Recommended Methodological Framework, s. 68 72). Ne ovat: 1. Matkailutoimialojen arvonlisäys (Value Added of the Tourism Industries) Matkailutoimialojen arvonlisäys esittää matkailulle tyypillisten toimialojen kokonaisarvonlisäyksen riippumatta siitä, onko kaikki tai vain osa tuotoksesta suunnattu matkailijoille. Indikaattoria käytetään ilmaisemaan tuotantotoiminnan laajuutta, mutta se ei osoita matkailun merkitystä kansantaloudelle. 2. Matkailun arvonlisäys (Tourism Value Added, TVA) Matkailun arvonlisäys kuvaa kaikkien toimialojen arvonlisäystä, jonka matkailukulutus aikaansaa. TVA sisältää esimerkiksi ravintoloiden arvonlisäyksestä sen osuuden, joka on matkailijoiden aikaansaamaa. TVA sisältää myös matkailua sivutoimintanaan harjoittavien tuottajien toissijaisen arvonlisäyksen, joka syntyy matkailukulutuksesta, esim. maatilamatkailu. Matkailun arvonlisäystä määritettäessä käytetään tietoja matkailukysynnän osuudesta tuotteiden tarjonnasta. 3. Matkailukulutuksen aikaansaama BKT (Tourism GDP) Bruttokansantuote ilmaisee kansantalouden tuotantotoiminnan aikaansaaman arvonlisäyksen (perushinnoin), johon on lisätty tuoteverot ja vähennetty tuotetukipalkkiot. Matkailukulutuksen aikaansaama BKT kuvaa matkailuelinkeinon sekä muun matkailukulutukseen liittyvän toiminnan aikaansaamaa arvonlisäystä (perushinnoin), johon on lisätty näiden toimintojen tuoteverot ja vähennetty tuotetukipalkkiot. Seuraavassa taulukossa on esitetty näiden kolmen indikaattorin keskinäiset suhteet.

24 Taulukko 1. Matkailun taloudellisten indikaattoreiden väliset suhteet Matkailu- Matkailun Matkailukulutuksen toimialojen arvonlisäys aikaansaama BKT arvolisäys (perus- (markkinahintaan) hintaan) Arvonlisä, joka muodostuu matkailutoimialojen matkailijoille suunnatusta tuotannosta huomioidaan huomioidaan huomioidaan Arvonlisä, joka muodostuu matkailutoimialojen ei-matkailijoille suunnatusta tuotannosta huomioidaan ei huomioida ei huomioida Arvonlisä, joka muodostuu muun kuin matkailutoimialan matkailijoille suunnatusta tuotannosta ei huomioida huomioidaan huomioidaan Arvonlisä, joka muodostuu muun kuin matkailutoimialan ei-matkailijoille suunnatusta tuotannosta ei huomioida ei huomioida ei huomioida Matkailukulutuksen aikaansaamat tuoteverot miinus tuotetukipalkkiot ei huomioida ei huomioida huomioidaan Lähde: Tourism Satellite Account: Recommended Methodological Framework, EU, OECD, WTO, UN, 2001, sivu 71 Matkailun merkitystä eri toimialoille voidaan ilmaista ns. matkailun prosenttiosuuksien avulla, joka ilmoittaa kuinka suuri osuus tietyn toimialan tuotoksesta on matkailun aikaansaamaa ja mikä on paikallista kysyntää. Matkailun prosenttiosuus saadaan joko yrityksille suunnatusta kyselystä tai suhteuttamalla matkailutuotteiden kysyntätiedot toimialojen matkailutuotteiden tarjontaan (jälkimmäinen menetelmä on käytössä Suomen matkailutilinpidossa). 4.6 Matkailutyöllisyys Matkailun satelliittitilinpidon tarkoituksena on tuottaa tietoa myös matkailun työllisyysvaikutuksista. Työllisyys on tuotantosidonnainen tekijä, mutta matkailukysynnän aikaansaaman työllisyyden osalta on otettava huomioon, että matkailutyöpaikkojen määrä ei ole suoraan johdettavissa matkailun arvonlisäyksestä tai matkailutuotoksesta. Matkailun työllistävän vaikutuksen mittaaminen vaatii vielä menetelmällistä kehittämistä, joten matkailun työllisyyttä kuvaavassa taulukossa 7 on esitetty matkailulle tyypillisten toimialojen työllisten ja työtuntien kokonaismäärät (jaettuna palkansaajien ja yrittäjien osuuksiin). Toimialojen varsinaisesta matkailutyövoimasta

25 ei ole tietolähteiden vajavuuden takia esitettävissä kovin luotettavia tietoja, mutta suuntaa-antavia laskelmia on sisällytetty lukuun 8.7. 4.7 Matkailun kiinteän pääoman muodostus Kiinteän pääoman muodostuksen mittaaminen suoritetaan kahdessa vaiheessa. Ensin määritellään ne pääomahyödykkeet, jotka ovat selkeästi matkailullisia. Toisessa vaiheessa määritellään matkailun osuus ko. hyödykkeisiin tehtävien investointien määrästä. Toistaiseksi TSA -suositus huomioi vain kaksi indikaattoria: Kaiken tuotannollisen toiminnan matkailuun tyypillisesti liittyvän kiinteän bruttopääoman muodostus. Matkailun kiinteän pääoman muodostus, johon sisältyy edellisen lisäksi matkailuelinkeinon investoinnit muuhun kuin matkailutoimintaan. Suomen satelliittitilinpitoon ei ole toistaiseksi sisällytetty matkailun kiinteän pääoman muodostusta. 4.8 Julkinen matkailukulutus Myös julkisen sektorin matkailumenot on huomioitava mitattaessa matkailun taloudellista merkitystä kokonaisuutena. Julkisen sektorin osuus matkailun kehittäjänä ja hallinnoijana on merkittävä. Julkisten toimintojen arvo tulee ilmoittaa ko. toimintojen kulujen arvona. Suomen tämänkertaiseen satelliittitilinpitoon ei ole sisällytetty julkisen matkailukulutuksen osuutta.

5 Matkailun satelliittitilinpidon taulukot 26 5.1 TSA-kehikko ja suositukset Kansainvälisten järjestöjen yhteinen matkailun satelliittitilinpitosuositus (TSA) muodostuu kymmenestä taulukosta, jotka esitellään yksityiskohtaisesti taulukoiden laadintaa käsittelevässä kappaleessa. Taulukot on laadittu kansantalouden tilinpidon tavaroiden ja palvelujen tarjonta- ja käyttötaulukoiden ja niiden perusaineistojen pohjalta sekä matkailukysynnästä käytettävissä olevan tilastoaineiston avulla. Taulukot kuvaavat matkailupalveluiden ja -tuotteiden kysyntää ja tarjontaa, työllisyyttä, kiinteän pääoman muodostumista 1, julkista matkailukulutusta 2 sekä matkailuvolyymeja. Kansantalouden tilinpidon ja matkailun satelliittitilinpidon väliset mahdolliset eroavuudet ovat erilaisista näkökulmista johtuvia esitystapaeroja. Suositusten mukaan matkailun satelliittitilinpitoa voidaan lähteä laatimaan vaiheittain sen mukaan, mitä tietoa taulukoihin on saatavilla. Satelliittitilinpidon tulee kuitenkin sisältää ainakin matkailuelinkeinon tuotantotaulukko sekä matkailijoiden kulutustaulukko. Matkailun satelliittitilinpidon suositukset edellyttävät kansantalouden tilinpidossa olevien tietojen muokkaamista ottaen huomioon matkailuun liittyvät näkökohdat. Matkailun satelliittitilinpito edellyttää muiden ohella seuraavia jatkotoimenpiteitä: matkailulle tyypillisiä tuotteita koskevan tiedon erittely valmismatkojen muuntaminen bruttoarvosta nettoarvoon matkatoimistopalvelujen arvon erottaminen niiden palvelujen kustannuksista, joita matkatoimistopalvelut pitävät sisällään (periaatteessa liikenne, valmismatkat ja majoitus) matkailijoiden käyttämien palvelua sisältävien tuotteiden jälleenmyynnin marginaalin erottaminen fyysisen tuotteen arvosta 1 Pääoman muodostumista kuvaava taulukko ei ole mukana Suomen matkailutilinpidon toteutuksessa. 2 Julkista matkailukulutusta kuvaava taulukko ei ole mukana Suomen matkailutilinpidon toteutuksessa.

27 kaikki matkailukulutuksen muodot (rahallinen, ei-rahallinen sekä työnantajan maksama kulutus) tulee erottaa toisistaan ja muusta kulutuksesta. 5.2 Tuotteet TSA:ssa Matkailun satelliittitilinpidossa tuotteet jaetaan kolmeen luokkaan: 1. tyypilliset tuotteet (characteristic products) ovat tuotteita, joita ei olisi tai joiden kulutus vähenisi merkittävästi ilman matkailua 2. liitännäiset tuotteet (connected products) ovat tuotteita, joita matkailijat käyttävät ja jotka ovat merkittäviä matkailijoille tai matkailupalvelujen tuottajille, mutta eivät ole tyypillisiä 3. ei-ominaiset tuotteet (non specific products) ovat tuotteita, joita matkailijat käyttävät, mutta joiden kulutuksessa matkailijoiden osuus ei ole merkittävä. Taulukko 2. Matkailuun liittyvien tuotteiden määritelmät Luokka Määritelmä Esimerkki 1. tyypillinen tuote tuote, jonka kulutus vähenisi henkilölentoliikenne, merkittävästi ilman matkailua majoituspalvelut, matkatoimistot, tietyt vapaa-ajanpalvelut 2. liitännäinen tuote tuote, joka on merkittävä matkailulle, taksit, autonvuokraus, mutta ei ole riippuvainen matkailusta paikallisliikenne, museot, teatterit 3. ei-ominainen tuote tuote, jota matkailijat saattavat elintarvikkeet, käyttää, mutta joilla on vain vähän kotitaloustuotteet, sanomalehdet merkitystä matkailulle ja matkailulla on vain vähän merkitystä ko. tuotteelle Lähde: Tourism Satellite Account: The conceptual framework, WTO, 1999 5.2.1 TSA:n matkailutuotteet Seuraavassa taulukossa on esitetty matkailun satelliittitilinpidon tuotteet englanniksi ja suomeksi.

28 Taulukko 3. Matkailutuotteet Products Tuotteet 1. Accommodation services 1. Majoituspalvelut 1.1. Hotels and other lodging services 1.1. Hotelli- ja muut majoituspalvelut 1.2. Second homes services on own account 1.2. Vapaa-ajanasuntopalvelut omassa käytössä or for free tai ilmaiseksi 2. Food and beverage serving services 2. Ravitsemispalvelut 3. Passenger transport services 3. Henkilöliikennepalvelut 3.1. Interurban railway transport services 3.1. Rautateiden kaukoliikennepalvelut 3.2. Road transport services 3.2. Maantieliikennepalvelut 3.3. Water transport services 3.3. Vesiliikennepalvelut 3.4. Air transport services 3.4. Ilmaliikennepalvelut 3.5. Supporting passenger transport services 3.5. Henkilöliikenteen tukipalvelut 3.6. Passenger transport equipment services 3.6. Henkilöliikennevälineiden vuokrauspalvelut 3.7. Maintenance and repair services of 3.7. Henkilöliikennevälineiden ylläpito- ja passenger transport equipment korjauspalvelut 4. Travel agency, tour operator and tourist 4. Matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopasguide services palvelut 4.1. Travel agency services 4.1. Matkatoimistopalvelut 4.2. Tour operator services 4.2. Matkanjärjestäjäpalvelut 4.3. Tourist information and tourist 4.3. Matkailuneuvonta- ja matkaopaspalvelut guide services 5. Cultural services 5. Kulttuuripalvelut 5.1. Performing arts 5.1. Esittävä taide 5.2. Museum and other cultural services 5.2. Museot ja muut kulttuuripalvelut 6. Recreation and other entertainment 6. Virkistys- ja viihdepalvelut services 6.1. Urheilu- ja virkistyspalvelut 6.1. Sports and recreational services 6.2. Muut viihde- ja virkistyspalvelut 6.2. Other amusement and recreational services 7. Miscellaneous tourism services 7. Sekalaiset matkailupalvelut 7.1. Financial and insurance services 7.1. Rahoitus- ja vakuutuspalvelut 7.2. Other good rental services 7.2. Muu tavaroiden vuokraus 7.3. Other tourism services 7.3. Muut matkailupalvelut 8. Connected products 8. Liitännäiset tuotteet 9. Non specific products 9. Ei-ominaiset tuotteet Lähde: Tourism Satellite Account: Recommended Methodological Framework, EU, OECD, WTO, UN, 2001, sivu 71 5.3 Taulukoiden rakenne 5.3.1 Kulutustaulukot Satelliittitilinpidon taulukoista neljä ensimmäistä kuvaavat matkailijoiden kulutusta. Taulukoiden rakenne on pääpiirteissään samankaltainen. Taulukoiden riveillä on kuvattu matkailutuotteet ja sarakkeissa matkailijaryhmien kokonaiskulutus kunkin

29 tuotteen osalta. Kulutus on ilmoitettu ostajanhintaan eli se sisältää arvonlisäveron ja muut tuoteverot. 5.3.2 Tuotantotaulukot Satelliittitilinpidon taulukot 5 ja 6 kuvaavat matkailutuotantoa. Riveillä on kuvattu vastaavat matkailutuotteet kuin kulutustaulukoissakin. Sarakkeet 1 12 kuvaavat matkailutoimialoja, jotka tuottavat matkailutuotteita. Tuotokset on laskettu yhteen omassa sarakkeessaan. Liitännäiset ja ei-ominaiset matkailutuotteet on esitetty omissa sarakkeissaan (tourism connected industries ja non specific industries). Taulukossa 6 toimialojen sarakkeet on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä on ilmoitettu tuotos ja toisessa matkailun osuus tuotoksesta. Taulukossa on oma sarake tuonnille eli ulkomaisten yritysten Suomessa tuottamille palveluille. Kaikki tuotosta kuvaavat luvut on esitetty perushintaan eli ne eivät sisällä arvonlisäveroa eikä mahdollisia tuotantotukia ole vähennetty, vaan ne on esitetty omassa sarakkeessaan. Kotimaista tarjontaa ja kysyntää verrataan toisiinsa viimeisissä sarakkeissa. Taulukoiden alaosassa tuotteiden jälkeen on esitetty tuotos sekä välituotekäyttö ja arvonlisäys. 5.3.3 Nettoarvostus Maininta Nettoarvostus (Net valuation) sekä kysyntä- että tuotantotaulukoissa viittaa matkanjärjestäjäpalveluiden ja matkatoimistopalvelujen problematiikkaan. Edellä mainittujen palvelujen arvo tulee erottaa valmismatkan kokonaisarvosta. Samoin valmismatkan arvo tulee jakaa siihen kuuluvien tuotteiden mukaisesti. Se miten valmismatkan eri tuotteet otetaan huomioon satelliittitilinpidossa riippuu kunkin palvelun tuottajan kotimaasta. Esimerkiksi valmismatkaan sisältyvä majoitus ulkomailla jää yleensä Suomen TSA:n ulkopuolelle ja se tulisi esittää taulukossa 3. 5.3.4 Matkailijoiden hankkimat tavarat Matkailijoiden hankkimien tavaroiden (matkamuistot, elintarvikkeet, muut ostokset, polttoaineet jne.) arvosta tulee erotella jakelumarginaalin osuus ja tuotteen muiden hinnanmuodostuskomponenttien osuus yhteensä.

30 6 Kansantalouden tilinpito kehikkona Suomen matkailun satelliittitilinpidolle Kansantalouden tilinpito on kansainvälisesti yhtenäinen menetelmä eri maiden kansantalouksien mittaamiseksi. Tilastokeskuksen laatimassa Suomen kansantalouden tilinpidossa noudatetaan YK:n kansantalouden tilinpitosuositusta (SNA 1993) sekä siihen pohjautuvaa EU:n säädöspohjaista Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmää (EKT 1995). Kansantalouden tilipidosta saadaan muun muassa tuotosta, arvonlisäystä, hintatason kehitystä, investointeja, työllisyyttä ja palkkoja koskevaa tietoa toimialoittain. Kansantalouden tilinpidosta käy ilmi mm. kansantalouden aktiviteetin muutos ja kansantalouden rakenne. Nämä tiedot yhdessä tuotekohtaisten tietojen kanssa muodostavat satelliittitilinpidon kehikon. Matkailutilinpitoa varten kansantalouden tilinpidon tiedoille tehdään runsaasti erilaisia uudelleenryhmittelyjä, erittelyjä sekä muita muokkauksia, jotta varsinaisen ydintilinpidon tiedot saadaan vastaamaan matkailun satelliittitilinpidon tietotarpeita. 6.1 Tarjonta- ja käyttötaulukot Kansantalouden tilinpidon lopulliset tiedot perustuvat nykyään kansantalouden tuotevirtoja ja talouden rakennetta tarkasti kuvaaviin tarjonta- ja käyttötaulukoihin. Lopulliset tarjonta- ja käyttötaulukot ovat tällä hetkellä käytettävissä vuosista 1995 2001. Tarjonta- ja käyttötaulukot soveltuvat tuotantotoiminnan rakenteen ja toimialojen välisten riippuvuuksien kuvaukseen ja analysointiin. Eri vuosien tarjontataulukoissa kuvataan tuoteryhmittäin Suomen kansantaloudessa käytettyjen tavaroiden ja palvelujen tuotantoa eri toimialoilla sekä niiden tuontia maahan. Tarjontataulukot tuottavat siten myös matkailun satelliittitilinpitoa varten tarvittavat tuotekohtaiset tiedot kansantalouden tilinpidon mukaisten toimialojen kunkin vuoden aikana tuottamista tavaroista ja palveluista. Eri vuosien käyttötaulukoissa puolestaan kuvataan tuoteryhmittäin Suomessa tuotettujen ja Suomeen tuotujen tuotteiden (tavaroiden ja palvelujen) käyttöä eri toimialojen välituotteiksi sekä kotimaiseen loppukäyttöön ja vientiin.

31 Käyttötaulukot ovat kehikkona myös matkailutilinpidon mukaisten matkailutuotteiden käyttötietojen erittelyille. Aivan sellaisinaan kansantalouden tilinpidon ja sen runkona toimivien tarjonta- ja käyttötaulukoiden tiedot eivät ole riittävän yksityiskohtaisia matkailutilinpidon tietotarpeita ajatellen. Tarvittavia toimenpiteitä tietojen muokkaamiseksi matkailutilinpidon tarpeisiin on selostettu jäljempänä tässä raportissa. 6.2 Toimialojen rajauksia matkailutilinpidossa Tarjonta- ja käyttötaulukoiden toimialaluokitus perustuu Toimialaluokitus 2002:een (TOL 2002) 3 ja vastaa teollisuuden osalta sen 3-numerotasoa. Muilla toimialoilla luokitus on pääosin 2-numerotason mukainen, osittain tarkempi. Toimialoja on tarjonta- ja käyttötaulukoiden laadinnassa 182 kappaletta. Matkailutilinpidon tarpeisiin kansantalouden tilinpidossa käytettävä palvelutoimialojen luokitus on osittain liian karkea. Niin ollen toimialoja on hienojakoistettu vastaamaan matkailuelinkeinon rajanvetoa; matkailuelinkeinon eriyttämisen tarkkuus on tosin ollut riippuvainen käytettävissä olevien tietolähteiden tarkkuudesta. Esimerkiksi kuljetustoimialojen kohdalla henkilökuljetusta vastaavat osat on erotettu matkailutoimialoiksi ja tavarankuljetusta koskevat osat on jätetty matkailutilinpidon ulkopuolelle. Samantyyppisiä rajauksia on tehty myös mm. virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan toimialalla. Tehdyt toimialojen valinnat ja rajaukset on tarkemmin esitelty tarjontataulukoiden yksityiskohtaisen esittelyn yhteydessä. Matkailulle tyypillisiä toimialoja ovat toimialat, joiden pääasiallisen tuotoksen muodostavat matkailulle tyypilliset tuotteet (katso luku Tuotteet matkailutilinpidossa ). Matkailulle tyypillisiä toimialoja ovat toteutetussa satelliittitilinpidossa seuraavat: 1. Majoitustoiminta (vastaavuus toimialaluokituksessa: TOL 551+552 Majoitustoiminta) 2. Vapaa-ajan asuntojen omistus ja vuokraus (TOL 70201+70202 Asuntojen omistus ja vuokraus, osa) 3 Toimialaluokitus TOL 2002 perustuu Euroopan unionin yhteiseen toimialaluokitukseen, NACE 2002:een, joka on vahvistettu Euroopan unionin komission asetuksella. Asetus on jäsenmaita velvoittava. TOL 2002 noudattaa NACE 2002:n periaatteita ja rakennetta.

32 3. Ravitsemistoiminta (TOL 553+554+555 Ravitsemistoiminta) 4. Rautateiden henkilöliikenne (TOL 601 Rautatieliikenne, osa) 5. Linja-autojen henkilöliikenne ja taksiliikenne (TOL 6021+6023 Linja-auto-, raitiotie- ja metroliikenne, osa, sekä TOL 6022 Taksiliikenne) 6. Vesiliikenteen henkilökuljetus (TOL 61 Vesiliikenne, osa) 7. Ilmaliikenteen henkilökuljetus (TOL 62 Ilmaliikenne, osa) 8. Matkustajaliikennettä palveleva toiminta (TOL 632 Muu liikennettä palveleva toiminta, osa) 9. Kulkuneuvojen vuokraus; muu vuokraus (TOL 711+712, 71402 Kulkuneuvojen jne. vuokraus) 10. Matkatoimisto- ja matkanjärjestäjäpalvelut (TOL 633 Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta) 11. Kulttuuripalvelut (TOL 92 Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta, osa) 12. Urheilu- ja virkistyspalvelut (TOL 92 Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta, osa) Matkailun liitännäistoimialana satelliittitilinpidon toteutuksessa on: Matkailun liitännäistoimialat (TOL 505+5151 Polttoainekauppa) Muut kuin edellä luetellut matkailulle tyypilliset toimialat tai matkailun liitännäistoimialat katsotaan matkailulle ei-ominaisiksi toimialoiksi. Esimerkiksi kauppa on siten matkailulle ei-ominainen toimiala, vaikka sen palvelusta osa meneekin matkailijoiden käyttöön. Kaupan ja muiden ei-ominaisten toimialojen tuottamat matkailukäyttöön menevät tuotteet otetaan matkailutilinpidon laskelmiin mukaan. Toimialojen rajaukset matkailutilinpitoa varten on tehty kansantalouden tilinpidon sektoritutkijoiden perusaineistojen ja laskelmien ja/tai tarjonta- ja käyttötaulukoiden tuotekohtaisen tuotosjakauman perusteella. 6.3 Tuotteet matkailutilinpidossa Kansantaloudessa tuotetut tuotteet jaetaan matkailun satelliittitilinpitoa varten matkailulle ominaisiin tuotteisiin ja matkailulle ei-ominaisiin tuotteisiin.