HELSINGIN YLIOPISTON OPETUS- JA TUTKIMUSTILOJEN MAATALOUSTÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS TES: 291205 PL: 01 1. TYÖSUHDE 1 Soveltamisala 1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustiloilla maatalous- ja puutarhatyötä tekeviin, yksityisoikeudellisessa työsopimussuhteessa oleviin työntekijöihin. 2. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan valtion yleistä virka- ja työehtosopimusta niiltä osin kuin tässä työehtosopimuksessa ei ole toisin sovittu. Soveltamisohje: Määräyksiä sovelletaan sekä koko- että osa-aikaisiin työntekijöihin. Osaaikaisella tarkoitetaan sellaista työntekijää, jonka säännöllinen työaika viikkotyöaikana tai keskimääräisenä työaikana enintään vuoden pituisena ajanjaksona on lyhyempi kuin vastaavan kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika. 2 Työsuhteen alkaminen 1. Työntekijän työhön ottamisesta on yliopistossa voimassa, mitä siitä on määrätty Helsingin yliopiston hallintojohtosäännön 42 46 :ssä. 2. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti ennen työsuhteen alkua, ja siitä tulee ilmetä työntekijän tehtävä, nimike, työpaikka, työpaikkakunta, säännöllinen työaika, palkkaryhmä ja henkilökohtainen palkka. Siitä tulee ilmetä, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa määräajan vai toistaiseksi. Jos työsopimus on tarkoitettu olemaan voimassa määräajan, on siitä käytävä ilmi määräaika ja määräajan peruste. Työsopimuslomake on liitteenä 1. 3. Jos työsopimuksia on ilman pätevää syytä tehty toistuvasti peräkkäin, sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. 4. Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeajasta, jonka kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Sekä työnantajan että työntekijän on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa ennen koeajan päättymistä työsuhteen jatkumisesta. Koeaikaa ei saa käyttää silloin, kun työntekijä siirtyy määräaikaisesta samantyyppisestä tehtävästä toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen Helsingin yliopiston sisällä. 5. Asianomaisella luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa kirjalliset työsopimukset.
2 3 Työntekijän yleiset velvollisuudet 1. Työntekijän on suoritettava hänelle annettu työ ahkerasti ja huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja työn suoritustavan, laadun ja laajuuden sekä ajan ja paikan suhteen hänelle antaa työnjohto-oikeutensa mukaisesti. 2. Työntekijän on vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa ja mikä olisi omiaan tuottamaan haittaa ja vahinkoa työnantajalle. 3. Työntekijä ei saa ilman työnantajan suostumusta pitää sellaista sivutointa, josta voi olla haittaa työsuhteen ehtojen täyttämiselle. 4. Työntekijä ei saa ilmaista sivullisille, mitä hän työnantajaltaan tai muutoin työssään on salassa pidettävänä saanut tietoonsa siten kuin työsopimuslaissa tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa on säädetty. Tässä tarkoitettu salassapitovelvollisuus on voimassa työsuhteen päätyttyäkin. 4 Työnantajan yleiset velvollisuudet 1. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti niin, ettei ketään aseteta perusteettomasti toisiin nähden eri asemaan syntyperän, kansalaisuuden, uskonnon, iän, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan tai muun näihin verrattavan toiminnan vuoksi. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasaarvosta annetussa laissa. 2. Mitä työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta on edellä 1 momentissa sovittu, sovelletaan myös työhön otettaessa ja työsuhdetta päätettäessä. 5 Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus: Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomissuojaan ja lomautukseen nähden noudatetaan valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen sekä työsopimuslain (55/2001) määräyksiä. Määräaikainen työsopimus: Määräajaksi tehty tai muutoin määräaikaisena pidettävä työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista. Työsopimuksessa voidaan kuitenkin sopia, että määräaikainen työsopimus voidaan molemmin puolin irtisanoa päättymään irtisanomisaikaa noudattaen. Työsopimuksen purkaminen: 1. Sovitusta työkaudesta ja irtisanomisajasta huolimatta työsopimus voidaan heti purkaa työsopimuslain 8:1-3 :ssä mainituista syistä.
3 2. Jos työntekijä on ollut työstä poissa vähintään viikon eikä hän tuona aikana ole ilmoittanut pätevää estettä, työnantajalla on oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena. Jos ilmoittamista on kohdannut pätevä este, peruuntuu purkaminen. Ilmoittaminen: 1. Työnantajan on kirjallisesti ilmoitettava työntekijälle työsopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta sekä perusteista. 2. Työsopimuksen irtisanomisesta, purkamisesta ja lomauttamisesta on ilmoitettava välittömästi luottamusmiehelle. 2. TYÖAIKA 6 Säännöllinen työaika 1. Säännöllinen työaika on työaikalain (605/96) 6 :n ja työajoista tehdyn valtion virkaja työehtosopimuksen 4 ja 6 :n mukainen työaika. 2. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia viikossa päivätyössä enintään kahden viikon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Ennen kuin keskimääräinen työaika saadaan ottaa käyttöön, siitä on ilmoitettava työntekijöille ja työtuntijärjestelmä asetettava heidän nähtäväkseen vähintään 10 päivää aikaisemmin. 3. Vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tilapäisesti pidentää 9 tuntiin edellyttäen, että viikoittainen säännöllinen työaika enintään kolmen viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin 15 minuuttiin viikossa. Tällaisesta järjestelystä on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan. 4. Säännöllinen päivittäinen työaika sijoitetaan karjanhoitajille kello 6.00-21.00 välille. Muiden työaika sijoitetaan kello 7.00-17.00 välille. HE:5835 5. Sellaisella työviikolla, jolle sattuu arkipyhä, ovat kaikki arkipäivät työpäiviä. YK:25875 Itsenäisyyspäiväviikon, uudenvuodenpäiväviikon, vapunpäiväviikon sekä joulun, pääsiäisen ja loppiaisen jälkeinen lauantai ovat kuitenkin vapaapäiviä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. HE:5840 6. Jouluaatto, juhannusaatto ja pääsiäislauantai ovat vapaapäiviä, elleivät pakottavat YK:25880 tuotannolliset syyt muuta vaadi. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. 7. Työviikko alkaa maanantaina.
4 8. Kotieläinten hoitotyössä on päivittäisen työajan jaottelu työnantajan ja työntekijän kesken vapaasti sovittavissa. Kotieläinten hoitajan tehtäviin kuuluvat tarkastukset katsotaan säännölliseen työaikaan kuuluvaksi. 9. Sikäli kuin muutoksia päivittäisen työajan järjestelyssä kotieläinten hoitotyössä tarvitaan, on ne yleensä pyrittävä rajoittamaan tapahtuvaksi kaksi kertaa vuodessa, laidunkauden alussa ja lopussa. Kuitenkin voivat työnantaja ja työntekijä välttämättömissä tapauksissa sopia päivittäisen työajan jaottelun muuttamisesta muulloinkin kuin sanottuina ajankohtina. Viikoittainen vapaa-aika 7 Lepoajat 1. Työntekijälle annetaan sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana, vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen vapaa-aika. 2. Pääasiassa eläinten hoitotyössä olevalle työntekijälle viikoittainen vapaa-aika annetaan siten, että neljän viikon pituisena ajanjaksona annetaan kahdesti sunnuntaina ja kahdesti muuna viikon päivänä. Lisäksi annetaan arkipäivinä neljän viikon jaksossa 4 vapaapäivää (ns. lisävapaapäivät). Asianomaisten keskinäisen sopimuksen perusteella voidaan neljän viikon pituiselta ajanjaksolta annettava viikoittainen vapaa-aika, vapaapäivien lukumäärää kuitenkaan vähentämättä, sopia järjestettäväksi myös edellisestä poiketen. 3. Kunkin neljän viikon vapaapäivät on kuitenkin annettava ja otettava viimeistään tällaisen ajanjakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. 4. Mitä edellä on määrätty viikoittaisesta vapaa-ajasta, ei koske työntekijää, jota tilapäisesti käytetään eläinten hoitajan sijaisena. 5. Viikoittaisen vapaa-ajan ajankohdasta on työnantajan ja työntekijän sovittava etukäteen ennen neljän viikon jakson alkamista ja merkittävä ne työtuntijärjestelmään; samoin menetellään niiden vapaapäivien osalta, jotka viikkotyöajan tasoittamisjaksona annetaan viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi. Sairauspäivää ei saa laskea vapaapäiväksi muussa tapauksessa kuin, jos tämä työtuntijärjestelmässä on ennakolta merkitty vapaapäiväksi. HE:5795 6. Milloin työntekijä työskentelee 1-kohdassa mainittuna viikoittaisena vapaa-aikanaan, YK:05795 on hänen säännöllistä työaikaansa lyhennettävä tilapäiseen työhön käytetyllä ajalla kuuden viikon kuluessa viikoittaisen vapaa-ajan siirtämisestä tai työntekijälle on hänen suostumuksellaan suoritettava palkan lisäksi, siihen luettuna mahdolliset lisä- ja ylityökorvaukset, erillinen rahakorvaus. Korvaus on suuruudeltaan sama kuin tilapäiseen työhön käytetyltä ajalta maksettava yksinkertainen tuntipalkka. Päivittäinen lepoaika 7. Päivätyössä pidetään tunnin pituinen lepoaika työajan puolivälissä sekä lisäksi 12 minuutin pituinen kahvitauko aamu- ja iltapäivällä. Paikallisesti sopien ruokailuaika voidaan kuitenkin työnjohdon ja työntekijän kesken tehtävällä sopimuksella lyhentää puoleksi tunniksi siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.
5 8. Kahvitauot kuuluvat työaikaan. 9. Ylityötä teetettäessä annetaan työntekijälle heti säännöllisen työajan päätyttyä 15 minuutin tauko, joka luetaan työaikaan edellyttäen, että ylityö kestää kaksi tuntia tai sitä pitemmän ajan. Ylityön jatkuessa yli kahden tunnin annetaan työntekijälle lisäksi 15 minuutin tauko, joka luetaan työaikaan edellyttäen, että ylityö kestää yhteensä vähintään neljä tuntia. 8 Ylityö 1. Työntekijää saadaan hänen suostumuksellaan pitää ylityössä säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. HE:5840 2. Mikäli pääasiassa eläinten hoitoa suorittava työntekijä joutuu työskentelemään tämän YK:25880 sopimuksen edellyttämänä viikoittaisena vapaapäivänään, on tällöin tehdystä työstä maksettava 100 %:lla korotettu palkka. HE:5835 3. Lisävapaapäivinä tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. YK:25875 4. Työn tekemisestä ylityönä on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken mahdollisimman selvästi ja todisteellisesti. 9 Varallaolo HE:5780 Mahdolliseen varallaoloon sekä sitä koskevaan korvaukseen nähden noudatetaan YK:05780 työaikalain (605/96) 5 :n säännöstä. 3. PALKKAUS 10 Palkkausperusteet [1. Työntekijöiden aika- ja suorituspalkat määräytyvät tähän sopimukseen erikseen liitettävän palkkaliitteen ja pöytäkirjojen perusteella. Palkkaliitteessä noudatetaan kuntien yleistä kalleusluokitusta ja kunnallista jaotusta sellaisena kuin se on valtioneuvoston päätöksessä määrätty.] Tämän pykälän sisältö on siirtynyt keskustasolla sovittavaksi. 11 Palvelusvuosilisä HE:2420 [1. Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille suoritetaan YK:02420 ohjekuukausipalkan lisäksi aikapalkkatyössä palvelusvuosilisää sopimuskauden aikana jäljempänä mainituin perustein. 2. Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi palvelusajaksi luetaan:
6 - valtion palvelus virka- tai työsuhteessa, jossa säännöllinen työaika keskimäärin on ollut vähintään 20 tuntia viikossa; - Euroopan unionin jäsenvaltion julkishallinnon palvelus, jossa säännöllinen työaika keskimäärin on ollut vähintään 20 tuntia viikossa; sekä - samalla työalalla tapahtunut, - Suomen Pankin ja Kansaneläkelaitoksen, - kunnan, kuntien keskusjärjestön tai kuntien yhtymän, - evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan, - toimiehtosopimusjärjestelmän piiriin kuuluvan valtionapulaitoksen tai sellaisen yksityisen yhteisön tai laitoksen, joka saa lain tai asetuksen nojalla tai harkinnanvaraista valtionapua yli puoleen palkkamenoistaan palvelus, jossa säännöllinen työaika keskimäärin on ollut vähintään 20 tuntia viikossa. Soveltamisohje: Mikäli viikkotyötuntien vähimmäismäärä ei jonkin osa-aikaisen palvelussuhteen osalta täyty, luetaan osa-aikatyöstä palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi se osuus, mikä vastaa osa-aikatyön suhteellista osuutta kyseistä tehtävää vastaavan kokoaikaisen tehtävän säännöllisestä työajasta. Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi luetaan aika, jolloin asianomainen on suorittanut asevelvollisuuttaan tai aseellisesta palveluksesta vapautettuna suorittanut aseetonta palvelusta taikka siviilipalvelusta siltä osin, kuin viimeksi mainittu ei ylitä asevelvollisuuslaissa säädettyä yleistä 240 päivän palvelusaikaa tai palvellut suomalaisessa valvontajoukossa siitä annetun lain mukaisesti. Valtion palvelukseksi katsotaan myös palvelus kansanedustajana ja eduskunnan viran tai tehtävän haltijana. Palvelusvuosilisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa otetaan 1.10.1979 jälkeisen palveluksen osalta huomioon kaikki ne kuukaudet, joiden aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä. Aikaa, jonka työntekijä on ollut poissa työstä saaden siltä ajalta palkkaa tai äitiysrahaa, taikka ollut lomautettuna enintään 30 päiväksi kerrallaan, ei vähennetä. Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi ei kuitenkaan lueta palvelusaikaa, jonka perusteella asianomainen saa muulta työnantajalta taikka muun palveluksen perusteella valtion eläkettä. Työnantajalla on lisäksi valtiovarainministeriön antamien yleisohjeiden perusteella mahdollisuus ottaa huomioon muu kyseisellä työalalla työskennelty aika. HE:2455 3. Lisäksi työnantaja voi valtiovarainministeriön antamien yleisohjeiden perusteella, YK:02455 palvelusvuosilisän vuosisidonnaisten osuuksien enimmäismäärää tällä kuitenkaan ylittämättä, suorittaa palvelusvuosilisän harkinnanvaraisena osuutena enintään 10 prosenttia asianomaisen ohjepalkan ja kulloistenkin vuosisidonnaisten palvelusvuosilisien yhteismäärästä. 4. Palvelusvuosilisää maksetaan siten, että I yhden palvelusvuoden jälkeen 5 prosenttia ohjepalkasta (prosenttikerroin 5,0), II neljän palvelusvuoden jälkeen 5 prosenttia ohjepalkan ja I palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 10,25),
7 III kahdeksan palvelusvuoden jälkeen 5 prosenttia ohjepalkan, I ja II palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 15,76), IV yhdentoista palvelusvuoden jälkeen 4,5 prosenttia ohjepalkan, I, II ja III palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 20,97), V viidentoista palvelusvuoden jälkeen 3,5 prosenttia ohjepalkan ja I, II, III ja IV palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 25,21) ja VI kahdeksantoista palvelusvuoden jälkeen 2 prosenttia ohjepalkan ja I, II, III, IV ja V palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 27,71). Niillä työntekijöillä, joilla on kuusi vuosisidonnaista palvelusvuosilisää ja sen lisäksi palvelusvuosilisän harkinnanvaraista osuutta 1,5 prosenttia, alenee palvelusvuosilisän harkinnanvarainen osuus 1,0 prosenttiin. 5. Työntekijän asiana on tarvittaessa esittää selvitys palvelusvuosilisän maksamiseen oikeuttavista perusteista. 6. Palvelusvuosilisää suoritetaan työntekijälle edellytysten täyttymistä lähinnä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Lisää voidaan suorittaa myös takautuvasti, ei kuitenkaan vuotta pidemmältä ajalta ennen hakemusta.] Tämän pykälän sisältö on siirtynyt keskustasolla sovittavaksi. 12 Ohjepalkat [Ohjepalkat lasketaan palkkaryhmäkohtaisesta perustasosta siten, että ohjepalkka toisessa paikkakuntakalleusryhmässä on kaikissa palkkaryhmissä 6 prosenttia ja ensimmäisessä paikkakuntakalleusryhmässä 9 prosenttia perustasoa korkeampi.] Tämän pykälän sisältö on siirtynyt keskustasolla sovittavaksi. 4. ERINÄISET KORVAUKSET 13 Matkakustannusten korvaus ja päiväraha Työntekijöiden matkakustannusten korvausten ja päivärahan maksuperusteiden osalta noudatetaan valtion virka- ja työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta. 5. SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 14 Työturvallisuus Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työturvallisuuslakia ja muita työturvallisuuteen ja ammattitautien torjuntaan liittyviä lakeja, asetuksia ja viranomaisten päätöksiä tarkoin noudatetaan. Työntekijöiden tulee noudattaa työnantajan tässä tarkoituksessa antamia
8 ohjeita sekä käyttää sanottujen säännösten ja määräysten edellyttämiä, työnantajan hänen käyttöönsä asettamia suojavälineitä. 15 Suojavaatetus 1. Työnantaja hankkii vakinaisessa työsuhteessa oleville työntekijöille kalenterivuosittain kaksi suojapukua, jotka ovat työntekijän henkilökohtaisia. Toisen suojapuvun asemasta voidaan hankkia vaihtoehtoisesti työjalkineet, jotka uusitaan tarvittaessa. Erittäin likaisissa, märissä tai kylmissä töissä, joissa työntekijä joutuu käyttämään syövyttäviä aineita (AIV -liuos ym.), annetaan työntekijälle käyttöön työn suorituksen ajaksi suojavaatetus, johon tarpeen mukaan kuuluvat suojapuvut, jalkineet ja käsineet. 2. Ulkotyötä tekevälle vakinaiselle työntekijälle työnantaja varaa tarpeellisen sadevaatetuksen. 16 Terveystarkastukset 1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen työnantajan velvollisuudeksi säädetystä hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys laissa nuorista työntekijöistä (998/93) ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä työterveyshuoltolain (743/78) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman viraston tai laitoksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. 2. Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Nämä matkakustannusten korvaukset maksetaan työntekijöiden matkakustannusten korvaamisesta kulloinkin voimassa olevien sopimusmääräysten mukaisesti. 6. TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN 17 Luottamusmiehet Luottamusmiesten palkkiot määräytyvät valtion yleisessä virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti Korvauksen suuruus määräytyy tammikuun 1. päivän tilanteen mukaan. Milloin luottamusmiehen varamies hoitaa työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luottamusmiehen estyneenä ollessa hänen tehtäviään vähintään kahden viikon ajan,
9 maksetaan korvaus ko. kuukauden ajalta luottamusmiehen sijasta hänen varamiehelleen. 18 Kehittämis- ja rationalisointihankkeiden osalta noudatetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa säädetyn lain ja Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimuksen määräyksiä. 19 Erimielisyyksien ratkaiseminen 1. Jokaisen työntekijän tulee häntä itseään erikoisesti koskevassa työasiassa ensin kääntyä esimiehensä puoleen. 2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta ehkä syntyvät erimielisyydet pyritään kaikkea viivytystä välttäen selvittämään ensi tilassa työnjohdon ja paikallisen luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla. Ellei yksimielisyyteen päästä paikallisissa neuvotteluissa, on erimielisyys pyrittävä ensi tilassa selvittämään yliopiston hallintoviraston ja pääluottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla, joihin on myös tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneella työntekijäjärjestöllä oikeus osallistua. 3. Jos edellä tarkoitetuissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Tämän jälkeen asia voidaan saattaa opetusministeriön ja tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen järjestön kesken selvitettäväksi. Jommankumman osapuolen esittäessä asiasta neuvotteluja, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä. 4. Siinä tapauksessa, etteivät sopimuspuolet ole voineet sopia syntyneistä erimielisyyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. 20 Työnseisausten estäminen Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muuttamista. 7. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN 21 Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen 1. Ellei keskusjärjestöjen 29.11.2004 allekirjoittamaa tulopoliittista sopimusta koskevaa neuvottelutulosta allekirjoiteta tulopoliittiseksi sopimukseksi, raukeaa tämä sopimus.
10 2. Tämä työehtosopimus on voimassa 16.2.2005 30.9.2007. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. 3. Valtion tarkistamissopimuksen irtisanomisella tulevat samalla irtisanotuiksi virastojen tarkentavat virkaehtosopimukset ja työehtosopimukset. 22 Allekirjoitusmerkinnät 1. Tämä työehtosopimus katsotaan allekirjoitetuksi ja sitovaksi, kun sopijapuolet ovat allekirjoittaneet liitteenä olevan neuvottelupöytäkirjan. 2. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, joista kumpikin sopijapuoli saa yhden.
TES: 291205 T/NPTK Neuvottelupöytäkirja Pöytäkirja Helsingin yliopiston ja Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry:n välisestä Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustilojen maataloustöitä koskevasta työehtosopimusneuvottelusta 10.12.2004. Helsingin yliopistoa edustivat henkilöstöjohtaja Kira Ukkonen ja lakimies Jaana Sirkiä. Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry:tä edustivat puheenjohtaja Kerttu Pellinen ja Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistys ry:n (HYHY) puheenjohtaja Elisa Hyytiäinen Valtiovarainministeriö on antanut 1.12.2004 sopimustarkistusten 1.3.2005 neuvotteluohjeet (VM 3/2004). Helsingin yliopiston ja Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry:n välinen Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustilojen maataloustöitä koskeva työehtosopimus on uudistettu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 29.11.2004 allekirjoittaman tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen mukaisesti. Valtiovarainministeriön antamien neuvotteluohjeiden mukaisesti todettiin ja sovittiin seuraavaa. 1. Vanha palkkausjärjestelmä Tämän työehtosopimuksen alalla noudatetaan, mitä keskustason virka- ja työehtosopimuksessa uusien palkkausjärjestelmien kattavasta toteutuksesta valtionhallinnossa on sovittu kuukausipalkkaperusteista, yleiskorotuksesta ja virastokohtaisten sopimuserien varaamisesta uusien palkkausjärjestelmien käyttöönottamiseen ja muusta. Palkkaliite 01 oheistetaan tiedoksi. 2. Harjoittelijoiden palkka Kasvukauden 2005 aikana harjoittelijoille maksetaan vähintään 85 prosenttia palkkaryhmän 115 mukaisesta palkasta. 3. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioiden tarkistaminen Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioita tarkistetaan valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. 4. Työrauhavelvoite Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista. 5. Työehtosopimuksen voimaantulo Tämä työehtosopimus tulee voimaan edellyttäen, että valtiovarainministeriö on sen tarkastanut ja hyväksynyt.
2 6. Työehtosopimuksen voimassaolo Ellei keskusjärjestöjen 29.11.2004 allekirjoittamaa tulopoliittista sopimusta koskevaa neuvottelutulosta allekirjoiteta tulopoliittiseksi sopimukseksi, raukeaa tämä sopimus. Työehtosopimus on voimassa 30.9.2007 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Helsingissä 10.12.2004 Helsingin yliopisto Kira Ukkonen Henkilöstöjohtaja Jaana Sirkiä Lakimies Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry Kerttu Pellinen Puheenjohtaja Elisa Hyytiäinen Puheenjohtaja (HYHY) LIITTEET Palkkaliite 01 (tiedoksi)
3 PALKKALIITE TES: 291205 PL: 01 HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUSTÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPI- MUKSEN PALKAT 1.3.2005 LUKIEN Tehtävä Palkkaryhmä Ohjepalkka kalleusluokittain Nimikkeitä I II Perustaso Aloitustehtävä 115 1 240,43 1 206,29 1 138,01 kausityöntekijä Perustehtävä 120 1 364,44 1 326,89 1 251,78 karjanhoitaja traktorinkuljettaja 125 1 423,19 1 384,02 1 305,68 asentaja karjanhoitaja traktorinkuljettaja Ammattitehtävä 130 1 465,41 1 425,07 1 344,41 apulaistyönjohtaja asentaja karjanhoitaja traktorinkuljettaja 133 1 508,92 1 467,39 1 384,33 apulaistyönjohtaja asentaja karjanhoitaja tutkimusteknikko Vaativa ammattitehtävä 135 1 556,20 1 513,37 1 427,71 karjanhoitaja työnjohtaja tutkimusteknikko 140 1 603,15 1 559,03 1 470,78 tutkimusteknikko työnjohtaja Erikoisammattitehtävä 145 1 642,27 1 597,07 1 506,67 tutkimusteknikko työnjohtaja 1. 2. 3. 4. 5. 6. Palvelusvuodet 1-4 4-8 8-11 11-15 15-18 yli 18 Pvl-prosentti 5.00 5.00 5.00 4.50 3.50 2.00 Prosenttikerroin 5.00 10.25 15.76 20.97 25.21 27.71
4 Tämä Internet-teksti ei ole virallinen versio, eikä Valtiokonttori tai sopimuksen antaja vastaa tietojen oikeellisuudesta eikä tietojen käytön aiheuttamista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Hakemistosivulle Valtiokonttori 2005. Aineistoa ei saa julkaista ilman sopimuksen antajan tai Valtiokonttorin lupaa. Ylläpitäjä: Hallinnon ohjaus Siltasaarenkatu 18 20 A PL 18 00054 Valtiokonttori puhelin (09) 772 51, faksi (09) 7725 744 sähköposti: marjukka.kallio@valtiokonttori.fi