Päätös UUDELY/2422/2018 28.8.2018 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Kunnostettava alue Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä. Kiinteistö Oy Pajalantie 21-23 c/o Elite Kiinteistökehitysrahasto I Ky Sijainti Järvenpää, Pajala Pajalantie 21-23 Kiinteistötunnus 186-7-712-9 Omistaja Kiinteistö Oy Pajalantie 21-23 Asian vireilletulo Kunnostettavan alueen kuvaus Kiinteistön maankäyttö on muuttumassa ja alueelle on suunniteltu asuinrakentamista. Kohteessa on tehty ympäristöteknisiä tutkimuksia, joissa on todettu maaperän pilaantuneisuutta klooratuilla alifaattisilla yhdisteillä sekä öljyhiilivedyillä. Alueella todettiin riskinarvioon perustuen kunnostustarve. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan ELYkeskukselle 27.2.2018. Toimintahistoria sekä nykyinen ja tuleva toiminta Kiinteistöllä on ollut teollista toimintaa, lähinnä metalliteollisuutta, 1960- luvulta lähtien. Vuonna 2009 tehdyn selvityksen (EDD vaihe 2, Pajalantie 21 23, Järvenpää, ISS Proko Oy, 27.11.2009) perusteella kiinteistöllä on ollut 1960-luvulla pintakäsittelytoimintaa. 1970-luvulla alueella valmistettiin myymäläkalusteita ja noin 1970-luvun puolivälistä 2010- luvulle kiinteistöllä on valmistettu rullakoita ja myymäläkalusteita sekä huollettu meijeri- ja mehuteollisuuden täyttökoneita. Teollisuustoiminnassa on voitu käyttää kemikaaleja, jotka ovat voineet aiheuttaa maaperän pilaantumista. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa PL 36 00521 HELSINKI
UUDELY/2422/2018 2/21 Kiinteistöllä on edelleen käytössä oleva öljylämmitys ja öljysäiliöt sijaitsevat maanpäällisissä säiliöissä rakennuksen keskivaiheilla. Tontin eteläreunalla sijaitsee muuntajarakennus. Tiedossa ei ole aiempia tai nykyisiä maanalaisia öljy- tai kemikaalisäiliöitä. Tiedossa ei ole onnettomuuksia, jotka olisivat voineet aiheuttaa maaperän pilaantumista. Nykyinen rakennuskompleksi on rakennettu useissa vaiheissa vuosien 1968-1995 välisenä aikana. Saatujen tietojen mukaan uusimman osan alla on kellari, jossa sijaitsee väestönsuoja kiinteistön pohjoispäädyssä. 1970-luvulla rakennetun rakennuksen perustamistapa on arkistopiirustusten mukaan maanvarainen. Muiden rakennusten perustamistavasta ei ole tietoa. Piha-alue on pääosin asfaltoitu, itäosassa on pieni alue nurmella. Kiinteistöllä on nykyisellään myymälä- ja toimistotiloja ja sekä autohuolto ja kuntosalitoimintaa. Alueen maankäyttö on mahdollisesti muuttumassa ja alue on suunniteltu asuinkäyttöön. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava alue sijaitsee Järvenpään Pajalassa osoitteessa Pajalantie 21-23. Alueen sijainti on esitetty liitteessä 1. Kiinteistö rajautuu lännessä ja pohjoisessa Pajalantiehen, etelässä liikerakennuksiin sekä kunnallistekniseen varikkoon ja idässä jäähalliin. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kunnostettavasta alueesta noin 30 metriä länteen. Järvenpään lukio sijaitsee kiinteistöstä noin 90 metriä länteen ja Kartanon koulu noin 200 metriä itään. Kiinteistö on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-11). Alueella on vireillä asemakaavamuutos, jonka toteutuessa tontin käyttötarkoitus muuttuu asuinrakentamiskäyttöön. Asuinrakennukset sijoittuvat suunnitelmaluonnoksen mukaan Pajalantien varteen ja pysäköintialueet tontin itä- ja eteläreunoille. Tontin keskelle on suunniteltu laaja oleskelupiha. Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Ympäristöteknisissä tutkimuksissa (2016 ja 2009) tehtyjen havaintojen perusteella savikerroksen (luonnonmaa) päällä on asfaltoidulla alueella ja rakennuksen alla noin 0,5-1,5 m paksu täyttökerros hiekkaa/soraa. Nurmialueella savikerroksen päällä on noin 0,3 metrin paksuinen humuskerros. Kohteessa on tehty lisärakentamista varten maaperäkairauksia vuonna 1967. Vuoden 1967 tutkimustietojen perusteella kohde sijaitsee savimaalla, jossa savikerroksen paksuus on noin 10 13 m. Noin 2 m syvyyteen maanpinnasta sijaitsee ns. kuivakuorta. Savikerroksen alla on silttikerros, jonka paksuus on noin 3 5 m. Tämän alla on sora/moreenikerros. Marraskuussa 2016 tehdyn
UUDELY/2422/2018 3/21 pohjavesiputkien asennuksen yhteydessä kallio todettiin syvyydellä 16,2-18,2 m maanpinnasta. Kallion pinta oli syvimmillään lounaisosassa. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Iluokka, Järvenpää, 0118601) sijaitsee noin kilometrin päässä kunnostettavan kiinteistön eteläpuolella. Alueella sijaitsee pihakaivo, jonka vedenpinta oli syyskuussa 2016 noin 2,2 m syvyydellä maanpinnasta. Kaivon pohja on noin 3 m syvyydellä. Pohjavesiputkien asennuksen yhteydessä havaittiin pohjaveden olevan paineellista ja vesi nousi asennetuissa putkissa lähes putken yläpintaan saakka, purkautumatta kuitenkaan maan pinnan yläpuolelle. Hulevedet johdetaan asfaltoidulla alueella viemäriin. Tontin itä- ja osittain eteläpuolella kulkee avo-oja. Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostustarpeen arviointi ja pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma, Pajalantie 21-23, Järvenpää, Elite Asset Management PLC, ENV1157, Vahanen Environment Oy 12.1.2018 Kiinteistöllä tehdyt maaperä-, kaivo-, orsi- ja pohjavesitutkimukset Tutkimusten toteutus Vuonna 2009 kohteessa on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia Geopalvelu Oy:n toimesta. Tutkimukset tehtiin kairakoneella ja näytteitä otettiin 12 tutkimuspisteestä (TP1-TP12). Tutkimuspisteet ulotettiin 2 metrin syvyyteen. Näytteistä analysoitiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit sekä öljyhiilivedyt >C 10 - C 40, PCB-yhdisteet ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) sisältäen klooratut yhdisteet. Vuonna 2016 kohteessa on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia Vahanen Environment Oy:n toimesta. Tutkimukset tehtiin rakennuksen sisäpuolella kairaamalla ja näytteitä otettiin tuotantotilan (uusin rakennusosa) pohjalaatan alta seitsemästä näytepisteestä (VAH200- VAH207). Piha-alueella maaperänäytteet otettiin kymmenestä näytepisteestä (VAH121-VAH130) keskiraskaalla kairakalustolla. Maanäytteitä otettiin yhteensä 79 kpl. Asfaltoidulla alueella näytteet otettiin asfalttikerroksen alapuolelta. Näytepisteet ulotettiin 2-6 metrin syvyydelle maanpinnasta. Kaikki näytepisteet ulotettiin täyttökerroksen läpi vähintään 1 metrin syvyydelle luonnonmaahan. Osa näytepisteistä tehtiin lähelle aiemmin tehtyjä näytepisteitä epävarmojen öljyhiilivetytulosten varmistamiseksi. Lisäksi piha-alueella sijaitsevasta kaivosta (oletettavasti perusvesikaivo, kaivon pohja noin 3 m syvyydellä maan pinnasta) otettiin näyte VAHV1, josta analysoitiin öljyhiilivedyt >C 10 - C 40 ja orgaaniset haihtuvat yhdisteet. Useassa tutkimuspisteessä
UUDELY/2422/2018 4/21 näytettä ei saatu otettua kuivakuorisaven alapuolelta noin syvyydeltä 3 metriä. Vuonna 2017 kiinteistöllä tehtiin maaperän lisätutkimuksia Vahanen Environment Oy:n toimesta kloorattujen yhdisteiden esiintymisen arvioimiseksi ja kuivakuorisaven alapuolisen maaperän näytteistämiseksi. Tutkimukset tehtiin kaivinkoneavuisteisesti. Koekuopat (VAH301-VAH304) sijoitettiin suunniteltujen rakennusten kohdalle sekä kiinteistön itäreunalle. Koekuopat ulotettiin noin 5 metrin syvyyteen maanpinnasta kuivakuorisaven alapuolelle. Maanäytteet otettiin syvyydeltä 2-5 metriä. Kahdeksasta näytteestä analysoitiin laboratoriossa haihtuvat yhdisteet. Yhdestä kuopasta otettiin vesinäyte (VAHV303) noin 2 m syvyydestä, kun esiin tulleen tunnistamattoman putkilinjan kohdalta kuoppaan tihkui vettä. Vesinäytteestä analysoitiin haihtuvat yhdisteet. Muuten koekuoppiin tihkuneen veden määrä oli vähäinen. Maanäytteistä analysoitiin vuosina 2016-2017 tehdyissä tutkimuksissa metallien ja puolimetallien, öljyhiilivetyjen, PAHyhdisteiden, PCB-yhdisteiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia. Kohteeseen on asennettu kolme pohjavesiputkea (VAHPV1-VAHPV3) ja niistä on otettu vesinäytteet marraskuun alussa vuonna 2016 sekä vuonna 2017 keväällä ja syksyllä. Näytteet on otettu pohjavesikerroksen alaosasta. Vuoden 2016 tutkimuksista poiketen otettiin vuonna 2017 näytteet passiivikeräimiä käyttäen. Keräimet olivat havaintoputkissa noin 4 viikon ajan. Kaikista pohjavesinäytteistä on analysoitu haihtuvat orgaaniset yhdisteet. Vuonna 2009, 2016 ja 2017 tehtyjen tutkimuspisteiden sijainti on esitetty liitteessä 2. Maanäytteiden tutkimustulokset Vuoden 2009 maaperätutkimuksissa pintamaassa todettujen öljyhiilivetypitoisuuksien on arvioitu johtuvan asfaltin murusista. Pintamaassa todettua kynnysarvon ylittävää trikloorieteenipitoisuutta ei enää vuonna 2016 todettu. Kohteen pintamaassa on todettu lieviä kynnysarvon ja suurimman suositellun taustapitoisuuden ylittäviä arseenipitoisuuksia yhteensä neljässä tutkimuspisteessä. Tutkimuspisteessä (VAH121) todettiin syvyydellä 0-0,5 metriä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä raskaiden öljyjakeiden >C 21 - C 40 pitoisuus 2 900 mg/kg. Samassa pisteessä todettiin syvyydellä 0,5-1 metriä alemman ja ylemmän ohjearvon välillä oleva pitoisuus 810 mg/kg raskaita öljyjakeita. On mahdollista, että myös tässä tutkimuspisteessä öljyhiilivetypitoisuuksiin vaikuttavat asfaltinmurut. Yhdessä tutkimuspisteessä (VAH128) on todettu syvyydellä 3-4 metriä ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet vinyylikloridia (0,06 mg/kg) ja
UUDELY/2422/2018 5/21 dikloorieteenejä (2,53 mg/kg) sekä alemman ja ylemmän ohjearvon välille sijoittuva pitoisuus trikloorieteenejä (2,5 mg/kg). Vuonna 2017 tehdyissä lisätutkimuksissa haihtuvia yhdisteitä ei ole maaperässä todettu. Vesinäytteiden tutkimustulokset Vuonna 2016 otetussa kaivovesinäytteessä VAHV1 on todettu laboratorion määritysrajan ylittävästi seuraavia yhdisteitä: - dikloorietaaneja 348,6 µg/l, josta 1,1-dikloorietaania 340 µg/l ja 1,2- dikloorietaania 8,6 µg/l - dikloorieteenejä 22,5 µg/l, josta 1,2-dikloorieteeniä 21 µg/l ja 1,1- dikloorieteeniä 1,5 µg/l - vinyylikloridia 40 µg/l, - kloorietaania 17 µg/l, - trikloorietaaneja 212,5 µg/l, josta 1,1,1-trikloorietaania 210 µg/l ja 1,1,2- trikloorietaania 2,5 µg/l. Vuoden 2016 näytteet otettiin seisovasta vedestä. Dikloorietaaneista 1,2- dikloorietaanille on Suomessa annettu raja-arvoja ja todettu pitoisuus ylittää talousveden laatuvaatimuksen (3,0 µg/l) ja pohjaveden ympäristölaatunormin (1,5 µg/l). Yhdysvalloissa osavaltioiden ohjearvot juomaveden 1,1-dikloorietaanipitoisuudelle vaihtelevat välillä 70 850 µg/l. Todettu dikloorieteenien pitoisuus tai 1,2-dikloorieteenipitoisuus ei ylitä sille Suomessa annettuja raja-arvoja. Todettu vinyylikloridin pitoisuus ylittää sille Suomen lainsäädännössä annetun talousveden laatuvaatimuksen (0,50 µg/l) ja suositellun pohjaveden laadun vertailuarvon (0,3 µg/l). Kloorietaanille ja trikloorietaanille ei ole Suomessa annettu raja-arvoja. Yhdysvalloissa osavaltioiden ohjearvot juomaveden kloorietaanipitoisuudelle vaihtelevat 17 µg/l-400 µg/l välillä. Yhdysvalloissa kansallinen ohjearvo juomaveden 1,1,1- trikloorieteenipitoisuudelle on 200 μg/l. Vuonna 2017 tehtyjen maaperän lisätutkimusten yhteydessä koekuopasta otetussa vesinäytteessä (VAHV303) todettiin määritysrajan ylittävästi seuraavia yhdisteitä: - dikloorietaaneja 52,79 µg/l, josta 1,1-dikloorietaania 51,8 µg/l ja 1,2- dikloorietaania 0,99 µg/l - dikloorieteenejä 31,6 µg/l, josta 1,2-dikloorieteeniä 21,4 µg/l ja 1,1- dikloorieteeniä 10,2 µg/l
UUDELY/2422/2018 6/21 - trikloorieteeniä 9,12 µg/l - vinyylikloridia 0,27 µg/l - trikloorietaaneja 53,58 µg/l, josta 1,1,1-trikloorietaania 53,5 µg/l ja 1,1,2- trikloorietaania 0,38 µg/l. Koekuopasta otetussa näytteessä todetut pitoisuudet ovat selvästi alhaisempia kuin kaivovedestä otetun näytteen pitoisuudet ja alittavat Suomen lainsäädännössä talousvedelle annetut laatuvaatimukset sekä suosituksen pohjaveden laadun vertailuarvoille. Vuonna 2016-2017 otetuissa pohjavesinäytteissä todettiin dikloorietaania kaikissa putkissa laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina (0,14 0,35 µg/l). Putkessa VAHPV1 todettiin trikloorieteeniä kaikilla näytteenottokerroilla (0,14 0,33 µg/l). Trikloorimetaania (kloroformia) todettiin vuonna 2017 kevään näytteenottokerralla putkessa VAHPV3 (0,25 µg/l) ja syksyn näytteenottokerralla putkessa VAHPV1 (0,17 µg/l). Pohjaveden alaosassa todetut pitoisuudet ovat vertailuarvoihin nähden hyvin pieniä. Pohja-, pinta tai talousveden1,1-dikloorietaanipitoisuudelle ei ole annettu vertailuarvoja, mutta samankaltaisen yhdisteen 1,2 dikloorietaanin talousveden laatuvaatimus on 3,0 µg/l ja pohjaveden ympäristölaatunormi 1,5 µg/l. Trikloorieteenillä pohjaveden laadun vertailuarvo otto-/käyttöpaikalla on 10 µg/l. Trikloorimetaanilla pohjaveden ympäristölaatunormi on 100 µg/l. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve tulee arvioida, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon. Herkän maankäytön kohteissa, kuten asuinalueilla, sovelletaan maaperän pilaantuneisuutta arvioitaessa valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja. Tontilla on todettu ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä ja kloorattuja alifaattisia yhdisteitä, joten viitearvovertailun perusteella kiinteistöllä on kunnostustarve maankäytön muuttuessa. Alemmat ohjearvot eivät kuitenkaan pelkästään sovellu suoraan esimerkiksi kulkeutumisriskien arviointiin. Tästä syystä haitta-aineiden osalta tarkastellaan kulkeutumisen mahdollisuus ja muut riskit tavoitepitoisuuksien määrittämiseksi Pintamaassa todettuja raskaita öljyhiilivetyjakeita ei pidetä kriittisinä, koska pitoisuuksien arvioidaan johtuvan asfaltin murusista ja koska ko. haitta-aineet ovat pääosin heikosti haihtuvia ja kulkeutuvia. Rakentamisen takia maa-ainekset vaihdetaan 1 m syvyydeltä nykyisestä maanpinnasta geoteknisesti soveltuvaan maa-ainekseen ainakin tulevien rakennusten kohdalta, jolloin myös raskaita öljyhiilivetyjakeita sisältävät maa-ainekset tulevat poistetuiksi. Arseenia ei pidetä kriittisenä aineena sen alhaisten pitoisuuksien vuoksi. Nykyisessä pintamaassa sijaitsevat
UUDELY/2422/2018 7/21 haitta-ainepitoisuudet on huomioitu arvioitaessa riskejä käsitteellisen mallin avulla. Ominaisuuksia tarkastellaan seuraavien haitta-aineiden osalta, joita on todettu maaperässä tai kaivovedessä merkittävinä pitoisuuksina: - vinyylikloridi - dikloorieteenit - trikloorieteeni - kloorietaani - dikloorietaanit - trikloorietaanit Vinyylikloridi ja kloorieteenit ja -etaanit ovat helposti haihtuvia ja veteen hyvin liukenevia yhdisteitä. Ne kulkeutuvat helposti veden mukana, eivätkä sitoudu helposti maapartikkeleihin. Ne eivät ole kertyviä. Yhdisteet ovat nisäkkäille haitallisia tai hyvin lievästi myrkyllisiä. Vinyyliklordin ja trikloorieteenin on todettu olevan syöpävaarallisia ihmiselle. Vinyylikloridia muodostuu hapettomissa olosuhteissa tri- ja tetrakloorieteenin hajoamistuotteena. Hapellisissa olosuhteissa vinyylikloridi hajoaa nopeasti (puoliintumisajan on arvioitu olevan 2,3-46 vrk). Nykyisessä pintamaassa todetut kohonneet öljyhiilivety- ja arseenipitoiset maa-ainekset poistetaan massanvaihtona tai peitetään muualta tuotavilla massoilla. Haihtuvia yhdisteitä on todettu kohteessa orsivesikerroksen maaperässä noin 3-4 metriä nykyisen maanpinnan alapuolella yhdessä pisteessä tulevalla piha-alueella. Tulevien rakennusten alle tehdyissä koekuopissa pitoisuudet olivat merkityksettömän pieniä. Yhdisteet siirtyvät diffuusion vaikutuksesta maahiukkasista maaperän huokosveteen ja edelleen maaperän huokosilmaan. Huokosilmassa haitta-aineet voivat kulkeutua rakennuksen alapohjan alle ja sen läpi huoneilmaan. Tiiviin alapohjan läpi tuleva ilmamäärä on kuitenkin pieni. Oletuksena on lisäksi, että alapohjan alle sorakerrokseen asennetaan radonputkisto, jolla alapohjan alta saadaan tarvittaessa maaperä tuuletettua. Lisäksi alapohjan alle esitetään riskinhallintakeinoksi 1 m paksuista geotekniseltä materiaaliltaan soveltuvaa täyttökerrosta, joka pysyy hapellisena ja edesauttaa haitta-aineiden biologista hajoamista. Päällystämättömillä piha-alueilla haitta-aineet voivat saman prosessin kautta kulkeutua ulkoilmaan. Ulkoilmassa pitoisuudet laimenevat nopeasti. Terveysriskien arviointi Suunniteltujen rakennusten alapuolisessa maaperässä ei ole todettu haihtuvia yhdisteitä. Haihtuvia yhdisteitä on kuitenkin todettu
UUDELY/2422/2018 8/21 suunniteltujen rakennusten kohdalla sijaitsevassa kiinteistön perusvesikaivon vedessä ja putkilinjan kohdalta koekuoppaan tihkuneesta vedestä. Perusvesikaivosta otettu näyte ei ole edustava, koska se otettiin seisovasta vedestä. Koekuoppaan tihkuneessa vedessä pitoisuudet olivat merkittävästi alhaisempia kuin perusvesikaivon vedessä todetut pitoisuudet, eivätkä ne ylittäneet viitearvoja. Pohjavedessä pitoisuudet olivat häviävän pieniä. Todetut klooratut yhdisteet voivat aiheuttaa terveyshaittaa, mikäli ne pääsevät kulkeutumaan maaperästä huoneilmaan merkittävänä pitoisuutena. Koska edustavissa näytteissä haihtuvien haitta-aineiden pitoisuudet olivat alhaisia ja ne sijaitsevat savikerroksessa jossa haitta-aineet eivät tehtyjen tutkimusten perusteella kulkeudu merkittävästi, arvioidaan sisäilmaan kohdistuva riski vähäiseksi. Yhdisteet hajoavat hapellisissa olosuhteissa nopeasti ja tästä syystä riskinhallintakeinona esitetään rakennusten alle 1 m paksuista hapellisena pysyvää rakennekerrosta. Tarvittaessa rakennusten alle asennetaan pumput, jotta kyseinen kerros voidaan tyhjentää vedestä. Alapohjan alle asennetaan radonputkisto. Ulkoilmaan mahdollisesti päästessään haihtuvat yhdisteet laimenevat nopeasti, eikä ulkoilman kautta tapahtuvan altistumisen arvioida olevan merkityksellistä. Kohteessa ei tulla viljelemään ravintokasveja eikä kohde sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, joten altistuminen juomaveden tai ravintokasvien välityksellä ei ole mahdollista. Suora kosketus tai syöminen ei ole mahdollista, koska kohteen maaperässä todetut haittaaineet eivät sijaitse pintamaassa. Ekologisten riskien arviointi Maaperän merkittävät ekologiset prosessit sijoittuvat maan pintakerroksiin. Kriittiset haitta-aineet sijaitsevat syvemmällä maaperässä savikerroksessa, jolloin haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä maaperäeliöstölle. Alueella ei myöskään ole erityisiä ekologisia arvoja, joten ekologiset riskit arvioidaan merkityksettömiksi. Kulkeutumisriskien arviointi Savikerroksen paksuus on noin 10 13 metriä, mikä rajoittaa merkittävästi kulkeutumista alaspäin savikerroksen alapuoliseen vettä johtavaan hiekka-/moreenikerrokseen. Kohteessa todetut haihtuvat yhdisteet ovat vettä raskaampia ja pohjaveteen päästessään ne tyypillisesti kulkeutuvat pohjaveden alaosaan. Pohjaveden alaosassa haitta-aineita todettiin ainoastaan hyvin pieninä pitoisuuksina. Koska maaperän haitta-aineet todettiin savikerroksessa, sivuttaisen kulkeutumisen arvioidaan tapahtuvan hitaasti saven alhaisen vedenjohtavuuden vuoksi. Haihtuvia ja kulkeutuvia haitta-aineita todettiin vain yhdessä tutkimuspisteessä, joten niiden kulkeutuminen sivusuunnassa on kohteessa vähäistä. Kriittisiä haitta-aineita todettiin maaperässä ainoastaan yhdessä tutkimuspisteessä, joten olemassa olevan tiedon perusteella haitta-ainepitoisen maan määrä on suhteellisen
UUDELY/2422/2018 9/21 Esitetty kunnostussuunnitelma vähäinen. Kulkeutumista ei ole tapahtunut merkittävästi, koska muualla alueella otetuista näytteistä ei kyseisiä haitta-aineita havaittu. Perusvesikaivossa ja koekuoppaan putkilinjalta valuneesta vedestä kriittisiä aineita todettiin kuitenkin korkeina pitoisuuksina, jolloin kulkeutuminen on mahdollista. Maiden kaivamisen ja massojen siirron myötä haitta-aineet siirtyvät kohteen ulkopuolelle. Pilaantuneet maat kuljetetaan luvalliseen vastaanottopaikkaan, jossa niille ei altistuta eivätkä ne aiheuta riskejä. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla. Kiinteistön maankäyttö on muuttumassa ja alueelle on suunniteltu asuinrakennuksia. Suunniteltuihin asuintaloihin ei tule kellareita ja ne perustetaan paaluttamalla. Rakentamisen takia pintamaa 1 metrin syvyydeltä tulevasta maanpinnasta vaihdetaan geoteknisesti soveltuvaan maaainekseen ainakin tulevien rakennusten kohdalta. Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella poistettavaksi tulee noin 1 000 m 3 haitta-ainepitoisuudeltaan vähintään alemmat ohjearvot ylittävää maa-ainesta. Alueelta kaivetaan tavoitetasot ylittävät maaainekset siinä järjestyksessä, että työ saadaan sujuvasti ja keskeytyksettä tehtyä. Kunnostus päätetään, kun kunnostustavoitteet tai kaivutasot on saavutettu. Jos kohteesta ei saada poistettua kaikkea kunnostustavoitteet ylittävää maata, esitetään kunnostuksesta laadittavassa loppuraportissa määräarvio kohteeseen mahdollisesti jäävistä maista, joiden haittaainepitoisuudet ylittävät kunnostustavoitepitoisuudet. Määräarvio esitetään erikseen eri haitta-aineille. Haitta-aineita kohonneina pitoisuuksina sisältävien maiden arvioitu laajuus esitetään loppuraportin liitteenä olevassa piirustuksessa. Loppuraportissa esitetään myös arvio haitta-ainepitoisen maan aiheuttamista mahdollisista käyttörajoitteista. Mikäli kohteeseen tai kiinteistön rajalle jää pilaantuneita maita joita ei voida kaivaa, esitetään loppuraportissa tarvittaessa riskinarvio näille maille. Mahdollisesti maaperään ja orsiveteen jäävien haitta-ainepitoisuuksien sisäilmariskin estämiseksi tulevien rakennusten alapuolinen maaperä tulee olla tuuletettavissa esim. radon-putkistolla. Tulevien rakennusten pohjalaatan (ja 5 m seinälinjasta) alle esitetään yhden metrin paksuista geoteknisiltä ominaisuuksiltaan soveltuvaa täyttömaakerrosta, jossa mahdollisesti maaperään jäävät haihtuvat yhdisteet hapettuvat ja hajoavat. Tämän täyttökerroksen kuivana pysymisen varmistamiseksi tulee varautua veden pumppaukseen. Tuleviin rakennuksiin ei suositella maanalaisia tiloja. Kaikki alapohjan läpiviennit esitetään tiivistettäviksi. Lisäksi asennettavat johdot, putket ja kaapelit asennetaan siten, että niitä
UUDELY/2422/2018 10/21 ympäröi riittävän paksu pilaantumaton maakerros. Vesijohdot rakennetaan sellaisesta materiaalista, että mahdollisesti maaperään ja orsiveteen jäävät haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan talousveteen. Työn aikainen näytteenotto Kunnostuksen valvoja ohjaa kunnostustyötä maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa todettujen ja kunnostuksen aikana tarvittaessa otettavien näytteiden analyysitulosten perusteella. Kunnostuksen aikaisia näytteitä otetaan siten, että haitta-aineita sisältävät maat voidaan luotettavasti ohjata pitoisuustasojen mukaisesti vastaanottopaikkoihin. Kaivun ohjausnäytteet otetaan noin 6 10 osanäytteen kokoomanäytteinä vastaamaan kaivettavaa ja pois vietävää maa-ainesta. Näytteistä analysoidaan PID-kenttämittarilla haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja tarvittaessa PetroFlag -kenttäanalysaattorilla öljyhiilivetyjen summapitoisuus sekä XRF -laitteella alkuaineet. Näytteet lähetetään tarvittaessa laboratorioon, jossa niistä analysoidaan kaivualueella tutkimuksissa kunnostuksen tavoitepitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet. Mikäli massoja hyötykäytetään, analysoidaan tutkimuksissa lisäksi kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina todetut haittaaineet. Mikäli kunnostuksen yhteydessä epäillään alueella olevan aikaisemmin toteamattomia haitta-aineita, tehdään tarvittavat analyysit, kartoitetaan esiintymislaajuus, arvioidaan kunnostustarve sekä ilmoitetaan asiasta välittömästi Uudenmaan ELY-keskukselle Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan kaivannon reunoilta siten, että yksi kokoomanäyte vastaa enintään noin 20-30 metriä leveää ja 1 metriä korkeaa seinämää. Kaivannon pohjasta otetaan näytteet siten, että yksi näyte edustaa noin 100-200 m 2 :n aluetta. Jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan kaivualueella tavoitepitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet laboratoriossa. Pilaantuneen maa-aineksen ja jätteiden käsittely Maa-ainekset erotellaan kaivun yhteydessä haitta-ainepitoisuustasojen mukaisesti. Maamassat toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa vastaanottaa kohteessa todetuilla haitta-aineilla pilaantuneita maaaineksia. Mahdolliset jätteet erotellaan kaivettavista maista ja toimitetaan erikseen asianmukaiseen käsittelyyn. Pilaantuneiden maiden päältä kaivettavat pilaantumattomat maa-ainekset voidaan hyödyntää kaivantojen täytöissä. Kaivantojen täytöissä ei käytetä jätteitä sisältäviä maita. Alueelta poistettavien maakuormien kuljettajille annetaan pilaantuneen maaperän siirtoasiakirjat. Asiakirjat palautuvat valvojalle
UUDELY/2422/2018 11/21 Vesien käsittely vastaanottopaikan allekirjoittamina kuorman toimittamisen jälkeen. Kuorma/siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolme vuotta työn hyväksymisestä valvojan arkistossa. Pilaantuneiden maiden välivarastointia kohteessa pyritään välttämään. Tarvittaessa massoja välivarastoidaan lyhytaikaisesti kaivun ja lastauksen välissä esimerkiksi massojen pilaantuneisuuden selvittämiseksi tai odottamaan täyden lavakuorman saavuttamista. Pilaantuneiden maiden päältä kaivettavia maa-aineksia, joiden haittaainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvotasot ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta kynnysarvot, voidaan käyttää kiinteistön alueella täyttöihin, mikäli ne geoteknisiltä ominaisuuksiltaan ovat siihen soveltuvia. Geoteknikon on tarkistettava massojen geotekninen soveltuvuus, koska löysän savikerroksen stabiilius tulee taata. Kynnysarvot ylittäviä maa-aineksia ei sijoiteta pintamaahan (0-1 m). Hyötykäytettävistä maista poistetaan jätteet. Mikäli kunnostustavoitteet ylittäviä maita jää kiinteistön rajalle, massat merkitään huomioverkolla, tarvittaessa asennetaan eristerakenne ja asiasta informoidaan välittömästi ympäristöviranomaisia. Kohteessa ei arvioida olevan merkittävää tarvetta kaivantojen kuivatukselle suunnitellut kaivutasot huomioiden. Mikäli kaivantovettä joudutaan pumppaamaan, otetaan vedestä näyte sen laadun selvittämiseksi. Näytteestä analysoidaan kohteessa kynnysarvot ylittävinä todetut haitta-aineet (VNa 214/2007 metallit, hiilivedyt C10 C40, haihtuvat yhdisteet) sekä kiintoaine ja ph. Analyysitulosten perusteella määritetään vesien mahdollinen käsittelytarve ja johtamispaikka. Vesien käsittelyssä varaudutaan aktiivihiilisuodatukseen. Viemäriin ei yleisesti saa johtaa kloorattuja haihtuvia yhdisteitä. Kaivo, jonka vedessä on todettu kloorattuja haittaaineita korkeina pitoisuuksina, varaudutaan tyhjentämään imuautolla ja kuljettamaan soveltuvaan vastaanottopaikkaan käsiteltäväksi. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään ja autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pilaantuneiden massojen leviämisen estämiseksi. Varastokasojen pölyämistä seurataan ja pölyäminen estetään tarvittaessa kostuttamalla maata tai peittämällä kasat Työmaa-alueella on oltava vähintään ensiapulaukku ja kaikilla kunnostukseen osallistuvilla henkilökohtaiset suojavälineet (jalkineet, haalarit/työvaatteet, suojakäsineet, tarvittaessa hengityssuojain), jotka tulee vaihtaa niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty. Urakoitsija vastaa
UUDELY/2422/2018 12/21 työntekijöiden terveydestä ja tarvittaessa järjestää kaikille työntekijöille ja aliurakoitsijoille perehdyttämistilaisuuden, jossa käydään läpi kaikki työhön mahdollisesti liittyvät riskit. Valvoja avustaa tarvittaessa tilaisuuden toteuttamista. Kunnostustyön melu ja tärinä vastaavat normaalin maanrakennustyömaan aiheuttamaa melua ja tärinää. Melulta ja tärinältä suojaudutaan normaalin maanrakennustyöhön liittyvillä toimenpiteillä. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Jälkiseuranta Mikäli pilaantuneen alueen laajuus tai pilaantuneen maan määrä kasvavat oleellisesti ennakkoarvioista tai kohteessa todetaan tutkimuksissa todetuista haitta-aineista poikkeavia haitta-aineita, asiasta ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukseen ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Jälkiseurannan tarve määritellään kunnostuksen loppuraportissa. Kohteeseen tullaan esittämään huokoskaasun ja sekä pohja- että orsiveden laadun seurantaa, mikä edellyttää havaintoputkien asentamista kohteeseen rakennustöiden jälkeen. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Kunnostuksesta vastaavan henkilön ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukseen ennen työn aloittamista. Ilmoituksessa kerrotaan myös kunnostuksen aloitusajankohta. Mahdollisista poikkeustilanteista (esim. uudet haittaaineet) informoidaan Uudenmaan ELY-keskusta välittömästi. Tieto kunnostuksen toteuttamisesta ja tarvittavista seurantatoimenpiteistä liitetään kiinteistön huoltokirjaan. Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä sekä kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Myös poikkeamat ja poikkeustilanteet kirjataan. Otetuista kontrollinäytteistä (määrä ja sijainti) pidetään kirjaa ja kirjanpito esitetään loppuraportissa. Kunnostamisen jälkeen laaditaan toimenpideraportti, jossa esitetään vähintään seuraavat asiat: Kohteen kuvaus Kunnostusperusteet Luvat ja kunnostuksen tavoitteet Näytteenotto- ja analytiikkamenetelmät Kunnostuksen toteutus ja lopputulos Alueen viimeistely
UUDELY/2422/2018 13/21 Hyötykäytetyt maat ja sijoitusalueet Riskinarvio tarvittaessa Jälkiseuranta tarvittaessa Johtopäätökset Toimenpideraportissa esitetään myös piirustus kunnostetuista alueista, massaseuranta, yhteenveto mittaustuloksista ja laboratorion tutkimustodistukset. Toimenpideraportti toimitetaan hyväksyttäväksi Uudenmaan ELY-keskukseen. Aikataulu Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Työn aikataulu tarkentuu myöhemmin kaavoituksen edettyä. Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Kiinteistö Oy Pajalantie 21-23:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Järvenpään Pajalassa osoitteessa Pajalantie 21-23 sijaitsevalla kiinteistöllä (RN:o 186-7-712-9), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kunnostettavan kiinteistön pintamaasta (0-1 m) on poistettava maaainekset, joiden dikloorieteenien, trikloorieteenin, vinyyikloridin, öljyhiilivetyjen >C 10 - C 40 sekä arseenin pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvotasot tai maalajikohtaisesti suurimmat suositellut alueelliset taustapitoisuudet. Tulevien asuinrakennusten alapohjan alapuolelta on poistettava maa-ainekset, joiden dikloorieteenien, trikloorieteenin, vinyyikloridin, öljyhiilivetyjen >C 10 - C 40 sekä arseenin pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. 1.2. Alueen maaperään ja/tai orsi-/pohjaveteen mahdollisesti jäävistä haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvien riskien poistamiseksi, on alueella toteutettava ilmoituksen liitteenä olevan kunnostussuunnitelman kappaleessa 6.2.2 esitetyt riskienhallintatoimenpinteet. 1.3. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos
UUDELY/2422/2018 14/21 kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.4. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Kunnostusalueelle tai sen rajoille mahdollisesti jäävä haittaainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines on erotettava kunnostusalueelle tuotavista täyttömaa-aineksista värillisellä tai muulla maanrakentamisessa yleisesti käytettävistä materiaaleista selvästi erottuvalla havainnointikerroksella ja tarvittaessa eristerakenteella. Orsivesi-, pohjavesi- ja huokoskaasututkimukset 2. Kiinteistölle on asennettava viimeistään rakennustöiden päätyttyä orsi- ja pohjavesiputkia sekä huokoskaasuputkia maaperään ja/tai orsi-/pohjaveteen mahdollisesti jäävien haitta-aineiden pitoisuuksien ja kulkeutumisen seuraamiseksi. Em. havaintoputkien asentamisesta on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä putkien sijainnit perusteluineen ja kuvaus putkien asentamisesta. Suunnitelmassa on esitettävä lisäksi tarkkailusuunnitelma haitta-aineiden seurannasta. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi viikkoa ennen putkien asentamista. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 3. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
UUDELY/2422/2018 15/21 Alueen yleinen hoito ja järjestys 4.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. 4.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten ja jätteiden käsittely 7.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 7.2. Kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 7.3. Kunnostusalueilta kaivettuja maa-aineksia, joiden haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan
UUDELY/2422/2018 16/21 hyödyntää kunnostuskaivantojen täytöissä huomioiden määräyksen 1.1. mukaiset kunnostuksen tavoitetasot. Hyödynnettävät maa-ainekset eivät kuitenkaan saa sisältää helposti haihtuvia haitta-aineita (yli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen), eivätkä maa-ainekset saa olla haittaaineille haisevia. Hyötykäytettyjen maa-ainesten haittaainepitoisuudet ja sijoituspaikat on dokumentoitava. Selvitys maaainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneen veden käsittely 8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 9.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen, analyysitulokset
UUDELY/2422/2018 17/21 Päätöksen perustelut puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maaperässä kohonneita pitoisuuksia dikloorieteenejä, trikloorieteeniä ja vinyylikloridia sekä öljyhiilivetyjä >C 10 - C 40 ja arseenia. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:
UUDELY/2422/2018 18/21 Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Dikloorieteenit 0,01 0,05 0,2 Trikloorieteeni 0,01 1 5 Vinyylikloridi 0,01 0,01 0,01 Antimoni 2 10 50 Keskitisleet >C 10 - C 21-300 1 000 Raskaat öljyjakeet >C 21 - C 21-600 2 000 Öljyjakeet >C 10 - C 40 300 - - Arseeni 5 50 100 Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti em. haittaaineille kunnostustavoitteeksi kiinteistön pintamaalle (0-1 m) valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt kynnysarvot tai maalajikohtaisesti suurimmat suositellut alueelliset taustapitoisuudet. Tulevien asuinrakennusten alapohjan alapuolelle on päätöksessä hyväksytty kunnostustavoitteeksi em. haitta-aineille valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvotasot. Kunnostustasot on katsottu riittäviksi huomioiden alueelle laadittu riskinarviointi. (Määräys 1.1.) Kiinteistön maaperään ja/tai orsi-/pohjaveteen mahdollisesti jäävistä haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvien kulkeutumis- ja sisäilmariskien poistamiseksi, on päätöksessä edellytetty tekemään ilmoituksen liitteenä olevan kunnostussuunnitelman kappaleessa 6.2.2 esitetyt riskienhallintatoimenpiteet. (Määräys 1.2.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.3.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Havainnointikerroksella varmistetaan, että myöhemmin tehtävien kaivutöiden yhteydessä puhtaan ja pilaantuneeksi jääneen alueen raja havaitaan selkeästi. Eristerakenne voi olla tarpeen esim. silloin, jos kaivurajaan jää haitta-aineita, jotka voivat kulkeutua takaisin jo kunnostetulle alueelle. (Määräys 1.4.) Ilmoituksessa esitetyn mukaisesti, alueelle on edellytetty asennettavaksi rakennustöiden jälkeen orsi- ja pohjavesiputkia sekä huokoskaasuputkia, alueen maaperään ja/tai orsi-/pohjaveteen mahdollisesti jäävien haitta-
UUDELY/2422/2018 19/21 aineiden pitoisuuksien ja kulkeutumisen tarkkailemiseksi. Orsi- ja pohjaveden sekä huokoskaasun haitta-ainepitoisuuksien seurannalla varmistetaan, etteivät haitta-aineet aiheuta kulkeutumis- ja/tai terveysriskiä alueen suunnitellussa käyttötarkoituksessa. (Määräys 2.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. Näytteenotossa voidaan huomioida aiempien maaperätutkimusten tulokset. (Määräys 3.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 4.1., 4.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 7.1.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudel-
UUDELY/2422/2018 20/21 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksu ja sen määräytyminen leenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 7.1. - 7.2.) Maaperän kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on edellytetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.2.) Päätöksessä on hyväksytty tietyin edellytyksin kunnostusalueelta kaivettujen ja alueelta aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen, haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevien maaainesten hyötykäyttö kaivantojen täytöissä. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.3.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 990. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55
UUDELY/2422/2018 21/21 Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyväksyntä kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 18 tuntia. Kiinteistö Oy Pajalantie 21-23 (sähköisesti) Vahanen Environment Oy(sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Järvenpään kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Mikko Tuomikoski ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää. Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus
Tämä asiakirja UUDELY/2422/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/2422/2018 har godkänts elektroniskt Tuomikoski Mikko 28.08.2018 08:19 Valkeapää Hanna 28.08.2018 08:21
Liite 1.
Liite 2.
VALITUSOSOITUS Liite 3. Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpä i- vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15