Kiertotalouden ratkaisuihin kaivataan kuluttajanäkökulmaa

Samankaltaiset tiedostot
Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa

Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi # Kiertotalouden alueellisen edistämisen mahdollisuudet

Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa - Politiikkasuositus

STN - konsortiohankkeen yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Kestävän proteiinijärjestelmän tulevaisuus. Ari Paloviita, Jyväskylän yliopisto Tulevaisuuden proteiinijärjestelmä -työpaja, Jyväskylä 10.4.

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Tutkimuksen huippualue Metsät, globaalimuutos ja biotalous sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama FORBIO-hanke

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

Kemikaalit ja kiertotalous Miten tutkimus voi palvella päätöksentekoa? Pirkko Kivelä, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö

Luonnonvarat ja kestävä talous

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

YHDEN JÄTE ON TOISEN RAAKA-AINETTA Biotalouden asiantuntijatyöskentely

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Yleinen talouskehitys ohjaa kiertotalousinvestointien painotuksia

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Biotalous Tekesin silmin Satakunnan maaseutuverkostopäivä Heikki Aro

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Älykkäät pitäjät Lähellä maaseutu/lähellä kaupunki Tapani Pöykkö

Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa:

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Kemikaalit kiertotaloudessa - miten eteenpäin lähtöruudusta? Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE

Bio- ja ympäristökysymykset

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VARAINHOITOVUODEN 2019 YLEISEEN TALOUSARVIOON

10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kestävä rakentaminen - ilmastoteko

Tekstiilejä koskeva toimintaympäristö ja lainsäädäntö. Satumaija Mäki Suomen Tekstiili & Muoti ry

ENERGIA-ALAN KIERTOTALOUS NYKYTILAKARTOITUS Elokuu Energia-alan kiertotalous 2019

Haitallisten aineiden hallinta kiertotaloudessa

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnoksen kommentointitilaisuus Royal at Crowne Plaza

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Carbon Neutral Municipalities and Regions Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia. Laura Saikku, Suomen ympäristökeskus SYKE, 12.4.

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

14060/1/14 REV 1 1 DG E 1A. Euroopan unionin. Neuvosto. Bryssel, 20. lokakuuta 2014 (OR. en) 14060/1/14 REV 1

Elinkaariajattelu ja kiertotalous

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. kesäkuuta 2019 (OR. en)

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin

Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa ratkaisuhakuista tutkimusta valtioneuvoston päättämillä teema-alueilla

Lähienergia-alan koulutuksen ongelmakohtia

Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Kierrätystä, uusia tuotteita ja yhteistyötä kiertotalouden esimerkkejä CIRCWASTE-hankkeesta

Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

ja sen mahdollisuudet Suomelle

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi?

Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille?

Ruokaketjun kiertotalous - vaikutus maatiloihin. KTT, HM Ville Tuomi

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Agroekologinen symbioosi

Biotalous-strategian julkistus Bryssel. Sari Tasa Hankepäällikkö (BCK) TEM/ Innovaatiot ja yritysrahoitus-osasto

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Vesivarojen arvo Suomessa

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Haitta-aineet vesiensuojelussa ja ravinteiden kierrätyksessä. Ari Kangas Ympäristöministeriö Viestintä- ja verkostoitumisseminaari RaKihankkeille

Suomi EU:n ja pohjoismaisen ympäristöpolitiikan tekijänä: näkökulmia vihreän kasvun ja kestävien transitioiden haasteisiin

Murrosareenatyön tulokset pähkinänkuoressa

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Resurssitehokkuus ja kiertotalous markkinoiden näkökulmasta

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

Elinkeino-ohjelman painoalat

Älykäs ja ekologinen

EU:n digiagenda eli hypetyksestä ja höpötyksestä sorvin ääreen. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko 2017

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

CloseLoop-loppuraportti

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Kuntajohdon seminaari

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

POHJOIS-KARJALAN TEOLLISET SYMBIOOSIT

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin

Transkriptio:

Kiertotalouden ratkaisuihin kaivataan kuluttajanäkökulmaa Kuluttajilla on merkittävä rooli monissa kiertotalouden toteutuksissa, mutta heidän merkityksensä ei näy kiertotalouden eurooppalaisissa politiikkaratkaisuissa. Kuluttajia ei käsitellä alan keskeisinä toimijoina, tavoitteiden asettajina eikä uusien kiertotalousratkaisujen muokkaajina. Tämä politiikkasuositus tarkastelee kuluttajien tulevaisuuteen katsovia kiertotalousnäkymiä ja suosittelee politiikan lisähuomion kiinnittämistä sosiaalisiin, energiaan ja ilmastonmuutokseen liittyviin kuluttajakysymyksiin. Kiertotaloudessa korostetaan tuotteiden ja materiaalien sekä niiden arvon pitkää kiertoa taloudessa. Jotta kuluttajista voisi tulla merkittäviä toimijoita kiertotaloudessa ja siten kiertotaloudesta menestyksekästä, on tärkeää tunnistaa kuluttajien kiertotalouteen asettamia toiveita. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa kiertotaloutta edistetään politiikka- ja liiketoimintalähtöisesti. Euroopan unionissa kiertotalouspolitiikka keskittyy jätteiden näkemiseen resurssina, uudistuvaan jätehuoltoon, biotalouteen, resurssitehokkuuteen sekä näihin liittyviin politiikan talousinstrumentteihin. Euroopan unioni on aktiivinen toimija kiertotaloudessa. EU:ssa Suomi on yksi kiertotalouden edelläkävijämaa Alankomaiden, Skotlannin ja Iso-Britannian ohella. Suomi kuuluu politiikan edelläkävijämaihin erityisesti biotalouden osalta. Vähän vastaavuuksia politiikan ja kuluttajien painotusten välillä Kulutuksen ja kuluttajien merkitys tunnistetaan kiertotalouspolitiikassa sekä kiertotalouteen liittyvien liiketoimintamallien omaksumisessa, mutta kuluttajat eivät ole olleet aktiivisesti mukana määrittelemässä politiikan painotuksia tai keinoja. Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston STN:n rahoittamassa CloseLoop-hankkeessa tehdyssä tutkimuksessa on tarkasteltu kuluttajien tulevaisuuteen katsovia kiertotalouspainotuksia ja verrattu niitä politiikkapainotuksiin (Repo et al. 2018). Tutkimus osoittaa, että kuluttajien ja eurooppalaisen kiertotalouspolitiikan painotusten välillä on vähän vastaavuuksia. Selkeät vastaavuudet koskevat jätehuollon ja politiikan talousinstrumenttien painotuksia. Myös kuluttajan valintaan sekä ekologiseen kehitykseen liittyviä osittaisia vastaavuuksia on tunnistettavissa. Jotta kuluttajat voisivat toimia aktiivisesti kiertotalouden edistäjinä, politiikassa olisi hyvä tunnistaa kuluttajakansalaisten näkemykset kiertotaloudesta, ja ottaa nämä huomioon tulevissa politiikkaratkaisuissa. Ne kuluttajille tärkeät painotukset, joihin ei löydy selkeitä vastaavuuksia eurooppalaisesta politiikasta voisivat tarjota uusia kiertotaloutta vahvistavia politiikkavaihtoehtoja. Energia-asioiden käsitteleminen osana kiertotaloutta on kuluttajille tärkeä alue. Kuluttajien visioissa kiertotalouteen liittyvät myös sosiaalisen kestävyyden elementit, kuten terveyden edistäminen, yhdenvertaisuus ja hyvien kuluttajavalintojen tukeminen. Nämä alueet tarjoavat mahdollisuuksia myös politiikan vahvistamiselle. Lisäksi ilmastokysymykset kannattaisi liittää tiiviimmin kiertotalouden politiikkaan. Keskeiset tutkimuksen havainnot esitellään tarkemmin politiikkasuosituksen toisella sivulla. 1

Politiikkasuositukset Tutkimus tunnistaa millaisille kuluttajakeskeisille tulevaisuuteen katsoville politiikkatoimenpiteille on hyvät edellytykset ja millaiset toimet edellyttävät lisähuomiota: Jätehuollon politiikkatoimien edelleen kehittämiselle on hyvät edellytykset Energiakysymysten paremmalle huomioon ottamiselle kuluttajien näkemyksiä ja politiikkaa yhdistävänä tekijänä on lisähuomiota edellyttävä tarve Kiertotalouspolitiikan tiiviimmälle kiinnittymiselle ilmastonmuutoskysymyksiin on lisähuomiota edellyttävä tarve Kiertotalouspolitiikan sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiselle on lisähuomiota edellyttävä tarve Kirjoittajat: Helsingin yliopisto: Dosentti Petteri Repo puh 0400 737968 petteri.repo@helsinki.fi Dosentti Minna Lammi puh 050 4690321 minna.lammi@helsinki.fi 2

LIITE 1. Tutkimuksen toteutus ja tulokset Tutkimuksessa tunnistettiin kuluttajien tulevaisuuteen katsovia kiertotalousnäkymiä 30 Euroopan maan kansalaisten luomista tulevaisuusvisioista. Visioista mallinnettiin 10 aihetta: 1. Energiaa yhteiskunnalle 2. Tietoisuus eroavaisuuksista 3. Kulttuurin ja ekologisuuden kehitys 4. Terveempi ihmiskunta 5. Kokonaisvaltaiset valinnat 6. Yhtäläiset mahdollisuudet 7. Ilmastouhat 8. Politiikan tehtävät 9. Universaali saavutettavuus 10. Puhtaat järjestelmät Kiertotalouspolitiikan edelläkävijöitä Euroopassa ovat Euroopan unioni, Alankomaat, Iso-Britannia, Skotlanti ja Suomi. Politiikka painottuu seuraaviin aiheisiin: Jäte resurssina Uudistuva jätehuolto Biotalous Resurssitehokas ekosuunnittelu ja -tuotanto Politiikan talousinstrumentit 3

Tutkimus tunnisti vastaavuuksia kuluttajien tulevaisuuteen katsovien kiertotalousvisioiden ja eurooppalaisen kiertotalouspolitiikan välillä. Selkeiksi vastaavuuksiksi tunnistettiin seuraavat: puhtaat järjestelmät - uudistuva jätehuolto; politiikan tehtävät - politiikan talousinstrumentit. Osittaisia vastaavuuksia tunnistettiin seuraavasti: puhtaat järjestelmät - jäte resurssina; energiaa yhteiskunnalle - biotalous - kokonaisvaltaiset valinnat - resurssitehokas ekosuunnittelu ja -tuotanto - kulttuurin ja ekologisuuden kehitys. Ilman vastaavuuksia selkeitä tai osittaisia vastaavuuksia jäivät seuraavat kuluttajapainotukset: ilmastouhat, tietoisuus eroavaisuuksista, terveempi ihmiskunta, yhtäläiset mahdollisuudet, universaali saavutettavuus. Näistä viimeiset neljä arvioitiin kiertotalouden sosiaalisiksi ulottuvuuksiksi. Viite: Repo, P., M. Anttonen, J. Mykkänen & M. Lammi (2018). Lack of congruence between European citizen perspectives and policies on circular economy. European Journal of Sustainable Development, 7(1), 249-264. Doi: 10.14207/ejsd.2018.v7n1p249 Kuluttajien tulevaisuusvisiot on tuotettu Cimulact -tutkimushankkeessa http://www.cimulact.eu/ 4

CloseLoop-projekti Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa (CloseLoop) Hiilineutraaliin talouteen siirtyminen edellyttää raaka-aineiden kulutuksen pienentämistä koko yhteiskunnassa. Kiertotalouden mallien hyödyntäminen on yksi tapa siirryttäessä resurssien tarkempaan käyttöön. Nämä mallit ja uudet läpimurrot ovat erityisesti ICT-, energia-, liikenne- ja hyvinvointisektoreilla tarpeen, koska näiden alojen tulevaisuuden teknologiat pohjautuvat usein erittäin monimutkaisiin materiaaleihin. Projektissa (CloseLoop) keskitytään korkean jalostusarvon teknologioiden materiaalikäyttöön ja niiden tekemiseen entistä tehokkaammiksi. Aalto-yliopiston, VTT:n ja Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteisessä hankkeessa tutkitaan ratkaisukeskeisesti suljettujen materiaalikiertojen teknologioita, kiertotalouden uusia liiketoimintamalleja ja kuluttajien toimintaa muuttuvassa kiertotaloudessa. Haluamme tehdä korkean jalostusarvon teknologioiden kiertotalousosaamisesta yhden Suomen tulevaisuuden taloudellisista keihäänkärjistä. Tutkimushanke on osa Suomen akatemian ohjelmaa Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi. Hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto 3.6 miljoonalla eurolla vuosina 2016-19. www.closeloop.fi https://twitter.com/closeloopteam https://www.facebook.com/closeloopteam/ 5