Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Työpaja , Hotelli Kumpeli, Heinola

Samankaltaiset tiedostot
Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Työpaja LAMK, Lahti

Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Keskustelutilaisuudet huhtikuussa 2018

Päijänne Brändiksi -hankkeen päätöstyöpaja Tuloksia hankkeen selvityksistä

Päijänne Brändiksi -hanke

Päijänne Brändiksi. Kooste verkkokyselyn tuloksista.

TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT

Päijänne Brändiksi Kooste Päijät-Hämeen alueellisen työpajan tuloksista Lahti

Päijänne unescon biosfäärialueeksi

Vastaa kyselyyn ja vaikuta!

Päijänne Brändiksi - hanke. Loppuraportti

Saaristomeren biosfäärikoordinaattorin Anna Moa Westerlund-Rönnbergin haastattelu

Päijänne Brändiksi Kooste työpajan tuloksista Heinola

Saaristomeren biosfäärialue

Kumppanuussopimus Saaristomeren biosfäärialueen kanssa Aiesopimus biosfäärialueen toimintaan osallistumisesta

Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen

Miten matkailun kasvua hallitaan pohjoisessa?

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen.

Päijät-Hämeen liiton ylimääräinen EAKR-haku Riitta Nieminen

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Maaseuturahaston rahoitusmahdollisuuksista. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Biotaloushankeideoiden työpaja Lammi, Evo TERVETULOA!

Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

METSÄALAN TULEVAISUUSNÄKYMIÄ 2020-LUVULLA

Päijänne Brändiksi hankesuunnitelma

MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Vastuullisen maaseutumatkailun kehittämishanke 2018 Sanna Hiltunen

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Aluekehittäminen ja TKIO

Merialuesuunnittelun edistäminen

Järjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ

Yhteinen koti maalla hanke. Yhteisöllisen senioriasumisen suunnittelupäivä

Kansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä?

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Puurakentamisen edistämishankkeet

Suomi matkalla kohti kestävän matkailun kärkimaita

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto

Kalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa

Keski-Suomen Opin ovi - te teitte sen! Keski-Suomen Opin ovi hankkeen päätösseminaari Jyväskylä

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Tilaisuuden avaus. FIRI-Hakuinfo. Riitta Maijala Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Helsinki ACADEMY OF FINLAND 2018

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Avoimuus, luottamus ja jatkuva vuoropuhelu hallinnon uudistamisen kulmakivinä. Keskushallinnon uudistus Asiakkuusstrategia Avoin hallinto

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

Alueelliset verkostot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet Strategiset valinnat Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Puurakentamisen edistämishankkeet

Alueellisten hyte-toimijoiden VERTAISFOORUMI

CREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Alueiden vahvuuksilla kestävää kasvua ja hyvinvointia. Itä-Suomen aluehallintovirasto

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön ajankohtaista

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kestävä metsätalous mitä se on ja onko sitä?

Aamukahvit matkailutoimijoille Varpasaari Kalastuspuisto Saimaa Geopark -projekti

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

Lappeenrannan asemanseudun ja keskustan kehittämisen työpaja

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

SALPAUSSELKÄ UNESCO GLOBAL GEOPARK. Visio: Suomen kansainvälisesti merkittävin geologiaan perustuva luontomatkailukohde Pirjo Räsänen

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Vesistöt kuntoon. Kiertotalouden kärkihankkeilla 2017!

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?

Kuntien rooli vesitaloudessa

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA

KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA. Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä

Matkailuyrityksen vastuullisuus ja viestintä Savonlinnan matkailufoorumi

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Transkriptio:

Taustaselvitys Saaristomeren biosfäärialue Päijänne Brändiksi Työpaja 20.8.2018, Hotelli Kumpeli, Heinola Anna Pajari, projektipäällikkö, LAMK Niina Rantakari, projektipäällikkö, JAMK

Päijänne Brändiksi -hanke Rahoitusohjelma: Maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Alueiden välinen: Keski-Suomi ja Päijät-Häme Keski-Suomen ELY-keskus, Hämeen ELY-keskus Hallinnoija: JAMK Jyväskylän ammattikorkeakoulu Osatoteuttaja: LAMK Lahden ammattikorkeakoulu Hankkeen kesto: 1.1.-31.12.2018 Rahoitus: n. 155 000

Päijänne Brändiksi -hankkeen tarkoitus Vahvistaa ja edistää Päijänteen alueen kestävää ja vastuullista toimintaa Selvittää edellytyksiä hakea alueelle Unescon biosfääristatusta Toimii neutraalina osapuolena osallistaen eri toimijat avoimeen keskusteluun ja mahdollistaen erilaisten äänten esille saamisen ja yhteensovittamisen Tuottaa kuvauksen kestävän ja vastuullisen toiminnan kehittämisestä Päijänteen alueella Anna Pajari LAMK ja Niina Rantakari JAMK 20.8.2018

UNESCOn biosfäärialueet ovat kansainvälinen verkosto kestävän toiminnan mallialueita Anna Pajari LAMK ja Niina Rantakari JAMK 20.8.2018

Man and the Biosphere -ohjelma (MAB) Kansainvälinen verkosto ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden edistämiseen 669 biosfäärialuetta 120 maassa Biosfäärialueet Pohjoismaissa Suomessa kaksi: Pohjois-Karjala ja Saaristomeri Ruotsissa viisi Tanskassa kaksi Norjassa kandidaatti Gro Harlem Brundtland 1987: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.

Unescon perustehtävät mallialueelle Kestävän kehityksen edistäminen Luonnon monimuotoisuuden suojelu Tiedonkeruu ja tiedonvaihdon tukeminen

Ei suojelualue Unesco ei puutu alueen suunnitteluun Kriteerien täyttyminen arvioidaan hakuvaiheessa Normaali kansallinen lainsäädäntö pätee Unescolta ei uusia rajoituksia Alueella asutaan ja harjoitetaan taloudellista toimintaa normaalisti Raportit toiminnasta 10 vuoden välein

vaan aktiivista ihmisten toimintaa Ei anneta ylhäältä, vaan nousee sisältä Toiminta on vapaaehtoista Toimijat tekevät alueesta omanäköisensä Alueet valitsevat omat painopisteensä Tarjoaa kansainvälisen verkoston ja pysyvän alustan keskustelulle, kehittämiselle ja yhdessä tekemiselle

Mikä ihmeen biosfääri? Milloin aloitetaan? Onko pakko, jos ei taho? Miten pääsen mukaan? Mitä se minulta vaatii? Jos ei biosfääri, niin mikä sitten? Mitä hyötyä siitä minulle on? Rajoittaako toimintaani?

Terveiset keskustelutilaisuuksista 1/2 Päijänteen alueen kestävän ja vastuullisen toiminnan edistämistä ja yhteistyön tekemistä kannatetaan varsin yksimielisesti periaatteellisella tasolla Esillä kuitenkin eri näkemyksiä Unescon biosfäärialuestatuksen soveltuvuudesta ja hakemisesta Päijänteen alueelle Useat maan- ja metsänomistajat: - Huolena, että biosfäärialue voisi aiheuttaa rajoituksia maan ja metsän käyttöön sekä heikentää alueella kasvaneen puun arvoa. - Tulisi osoittaa, että biosfäärialuestatuksesta on taloudellista hyötyä. - Biosfääri-sana on ongelmallinen. Vaikeasti ymmärrettävä ja assosioituu luonnonsuojeluun. - Ymmärretään, että Unesco ei aseta rajoituksia, mutta koetaan, että statuksella voitaisiin jatkossa perustella uusia alueellisia tai kansallisia rajoituksia.

Terveiset keskustelutilaisuuksista 2/2 Biosfäärialuetta kannatetaan, koska on halu ja tarve verkostoitua, ideoida ja jakaa osaamista sekä toimia yhdessä Unescon kansainvälisen verkoston tukemana. Kaivataan yhteistä koordinaatiota, sateenvarjoa, jonka alle kokoontuu monialaisesti eri toimijoita. Nähdään mahdollisuutena: verkostoituminen, uudenlaista yhteistyötä toimialarajat ylittäen, tutkimustieto käyttöön, uusia liiketoimintamahdollisuuksia, lisäarvo matkailun edistämiseen, etu hankekumppaneiden ja -rahoituksen hakemisessa Osallistujia yllätti: biosfääritoiminta nousee alueen tarpeista. Kun Unescon perusedellytykset täyttyvät, voidaan toiminta luoda täysin omanäköiseksi (visio, toiminnan painopisteet, toimijat, toimintatavat, hallinto, rahoitus). Yksittäisissä puheenvuoroissa kaivattiin myös tiukempaa ohjausta, esim. Unescolta valmiit kriteerit kestäväksi määriteltävälle toiminnalle.

Terveiset ministeriöistä (OKM, YM) Biosfäärialueella (BF) ytimessä on ihmisten toiminta kestävyyden edistämiseksi. BF ei ole luonnonsuojelualue, eikä sitä käytetä luonnonsuojelun välineenä. Hyötyjä ei ole tarkoitus arvioida pelkästään liiketoiminnan kannalta. Taloudellista lisäarvoa voi saada, mutta se ei ole BF-toiminnan keskeinen tarkoitus. Ei ole estettä Unescon biosfäärialueen ja geoparkin toimimiselle samalla alueella. Hakemuksissa tulisi olla hyvät perustelut. Yhteistä hallintoa kannattaisi selvittää. BF-alueen hallinto ja rahoitus on järjestettävä itse. Valtionhallinnosta ei osoiteta rahoitusta. Pelkkää Päijänteen vesialuetta ei voi hakea BF-alueeksi, koska toiminnallisuuden edellytys ei silloin täyty.

Unescon edustajan terveiset 1/2 Teillä on hieno tarina, joka ansaitsee tulla kuulluksi. Toukokuussa alueella vieraili Meriem Bouamrane, Unescon kestävän kehityksen mallialue -ohjelman Euroopan alueiden koordinaattori Biosfäärialueella tarkoitetaan ihmisten yhdessä toimimista kestävyyden edistämiseksi. Unescolta ei uusia rajoituksia, ei suojeluvaatimuksia, kansallinen lainsäädäntö pätee. Tarjoaa kansainvälisen verkoston yhteistyöhön ja alueen vision toteuttamiseen. Statuksesta voi saada taloudellista lisäarvoa, mutta ei ole toiminnan keskeinen tarkoitus. Yhteinen visio on tärkeä. Nuoret mukaan ideoimaan ja toimimaan! Avainarvoja: avoimuus, läpinäkyvyys, luottamus, yhdessä tekeminen, ratkaisuhakuisuus

Unescon edustajan terveiset 2/2 Teillä on hieno tarina, joka ansaitsee tulla kuulluksi. Unescon biosfäärialue ja geopark voivat olla samalla alueella. Niillä on yhteinen arvopohja, tukevat toisiaan. Päijänteen alueella on paljon potentiaalia. Puhdas vesi on elintärkeää ja sen merkitys korostuu entisestään, myös globaalisti. Alueen vesiosaaminen on vaikuttavaa. Tutustukaa, verkostoitukaa ja vaihtakaa tietoa sekä koti- että ulkomaisten biosfäärialueiden kanssa!

Osallistu ja vaikuta jatkossakin! Lisätietoa verkkosivulta: www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/paijannebrandiksi Kysely kestävästä ja vastuullisesta toiminnasta ja Unescon biosfääritoiminnasta: https://link.webropolsurveys.com/s/80f3010f0f84a216 Päijänne-seminaari ke 3.10. klo 10 16 Maksuton / Alkio-opisto, Korpilahti Jyväskylä / Yhteiskuljetukset Lahdesta ja Jyväskylän keskustasta Lämpimästi tervetuloa!

Taustaselvitys Saaristomeren biosfäärialue Päijänne Brändiksi www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/paijannebrandiksi Kiitos!