Pienhiukkasten ja mustan hiilen lähteet sekä koostumus pääkaupunkiseudulla

Samankaltaiset tiedostot
Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus

Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.

Mustan hiilen lähteet, pitoisuusvaihtelu ja kehitys pääkaupunkiseudulla

HSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun

Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa

Kaupunki-ilman mittaus- ja mallinnustarpeet, tekniikat ja tulosten hyödyntäminen pääkaupunkiseudulla. Jarkko Niemi Ilmansuojeluasiantuntija, FT

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off Päivi Aarnio, HSY

Sensoreilla uutta tietoa ilmanlaadun seurantaan ja ennusteisiin pääkaupunkiseudulla

Edullisten sensorien käyttö hiukkamittauksissa

Mittausasemat 2018

POLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila

Aseman nimi ja lyhenne: Mannerheimintie, Man Osoite: Mannerheimintie 5, Helsinki Koordinaatit (ETRS-GK25): : Mittausvuodet: Mittauspara

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta

Korkeuden ja etäisyyden vaikutus ilmanlaatuun katukuilussa ja sisäpihalla

Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Uudet ilmanlaatumittaukset ja -mallinnukset hyötykäyttöön Yksikönpäällikkö Maria Myllynen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY

Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,

Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

Pienhiukkasten ulko-sisä-siirtymän mittaaminen. Anni-Mari Pulkkinen, Ympäristöterveyden yksikkö

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU

Rakennustyömaiden pölymittaukset Kalasatamassa Tommi Wallenius

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset. Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa

PÖRSSI-ILTA, TAMPERE PAULIINA TENNILÄ, SIJOITTAJASUHDEJOHTAJA

Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa

Kuva: 194 x 194 mm. Pienhiukkasten koostumus ja lähteet Helsingin vilkasliikenteisessä ydinkeskustassa

Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!

Sensorit ulkoilman hiukkaspitoisuuksien seurannassa. Topi Rönkkö. Ilmanlaadun tutkimusseminaari

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena

Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN KOKOJAKAUMA, KOOSTUMUS JA LÄHTEET PÄÄKAUPUNKISEUDULLA - JATKOTUTKIMUKSET

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

Puun pienpoltto toisena merkittävänä ilmansaasteiden lähipäästölähteenä

Sisältö. Kalevansuo, Loppi Lettosuo, Tammela

Ulkoilman saasteille altistuminen erilaisissa sisätiloissa

Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle

KATUPÖLYTUTKIMUS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Mustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen

Tilannekuvaukset

Sensorien hyödyntäminen ilmanlaadun seurannassa

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen

Ilmanlaadun älykäs mallintaminen kaupunkiympäristössä. Lasse Johansson

BC työpaja , Helsinki. LIFE+ 09 Environment Policy and Governance

Uusia ilmanlaatuhankkeita puunpoltosta ja sensoreista. Ilmanlaadun Mittaajapäivät 7.5. Maria Myllynen, yksikön päällikkö HSY

Selvitys bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueista ja toimista tavoitearvon saavuttamiseksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Puunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

Kasvillisuuden ja meluesteiden vaikutukset ilmanlaatuun

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi

Pyöräilyn aikainen altistuminen ilmansaasteille

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.

Ilmanlaadun arviointi: uusia tuloksia ja tässä hankkeessa tehtävä työ

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi

Tampereen ilmanlaadun tarkkailu

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat

Mediamainonnan muutosmittari Joulukuu 2012

Uutta ilmanlaadun seurannassa

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali

Mediamainonnan muutosmittari. Joulukuu 2010

Kansallinen ilmansuojeluohjelma puun pienpolttoko suurin ongelma?

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

TÄYDENNYKSEN LIITE 34-2

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

Musta hiili arktisella alueella

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Päästövähennyspotentiaali, kustannustehokkuus ja pölyntorjunnan strategia

Maaperän ilokaasupäästöt talvella - syitä ja seurauksia

UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä

KOTIKÄYTTÖISEN 3D-TULOSTIMEN AIHEUTTAMAT VOC- JA HIUKKASPÄÄSTÖT ASUINHUONEISTON SISÄILMASSA

Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2001:14. Hengitettävien hiukkasten kokojakauma, koostumus ja lähteet pääkaupunkiseudulla - jatkotutkimukset

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi Suomalainen Tiedeakatemia

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017

Kivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia.

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantaohjelma vuosille

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

Päästökertoimista päästöinventaarioihin - Mihin ja miten puun pienpolton päästökertoimia käytetään?

Puun pienpolton päästöt ja niiden vähentäminen

Puun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä?

40. Valtakunnalliset Ilmansuojelupäivät Lappeenranta

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

kehittämisen tueksi Raimo O. Salonen LKT, dosentti Kansanterveyslaitos (KTL) Ympäristöterveyden osasto PL 95, Kuopio

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Aerosolihiukkasten kemiallisen koostumuksen vuodenaikaisvaihtelu pohjoisessa havumetsässä

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018

Mediamainonnan muutosmittari Toukokuu 2015

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt

Transkriptio:

Pienhiukkasten ja mustan hiilen lähteet sekä koostumus pääkaupunkiseudulla Hilkka Timonen, Sanna Saarikoski, Minna Aurela, Matthew Bloss, Aku Helin, Joel Kuula, Kimmo Teinilä Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Yhteistyössä: Projektit: Business Finland/Cityzer, MMEA, AIKO/HAQT

Mihin tarvitaan tietoa ulkoilman pienhiukkasten lähteistä ja koostumuksesta? Lähteet Ilmakehä Vaikutukset Hapettimet: OH, O3, etc Sekundäärinen hiukkasmassa Ilmasto Primäärihiukkaset NH Kaasumaiset yhdisteet SOx NOx Ilmanlaatu Terveys 9.11.18

Ilmakehän pienhiukkasten lähteet voidaan jakaa biogeenisiin ja antropogeenisiin Airplane emissions Industrial emissions Traffic Musta hiili, orgaanisia yhdisteitä, epäorgaanisia yhdisteitä.. Merisuolaa, sulfaatteja, orgaanisia yhdisteitä etc. 3

Hiukkasia syntyy myös ilmakehässä Uutta hiukkasmassa syntyy ilmakehässä sekä nukleaation kautta että kaasujen tiivistyessä olemassa olevien hiukkasten pinnalle Epäorgaaniset ionit kuten sulfaatti, ammonium ja nitraatti ovat tyypillisesti sekundääriä Lisäksi iso osa orgaanisesta hiukkasmassasta on sekundääristä Primääriset hiukkaset 1) Nukleaatio Kasvu Tiivistyyminen + koagulaatio Kaasumaiset yhdisteet ) Tiivistyminen olemassa olevien hiukkasten pinnalle

Miten hiukkasten koostumusta voidaan mitata? Perinteinen filtterikeräys Reaaliaikainen analyysi filtteriltä Reaaliaikainen analyysi ilmasta Esikäsittely 9.11.18 5

Miten hiukkasten lähteitä voidaan analysoida? PM lähde Koostumus Aktiviteetin määrä Muuntuma ilmakehässä Laimentuminen Sekoittuminen Sekundääri aerosolin muodostus Aika Ilmakehän pienhiukkaset 6

Pienhiukkasten lähteitä tutkittiin erilaisissa kaupunkiympäristöissä SMEARIII - urbaanitausta asema HSY Mannerheimintie -ydinkeskusta Projektit: HAQT, TAQIITA, Cityzer HSY Supersite -Katukuilu 7 HSY Päiväkumpu, -pientaloalue

Lähteiden tunnistaminen PMF:n avulla Positive matrix factorization (PMF) -> aikasarja ja massa spektri kullekin lähteelle Massa spektri Lähde 1 Lähde Lähde 3 Aika 9.11.18 8

Pienhiukkasten koostumus pääkaupunkiseudulla SMEARIII kaupunki tausta-asemalla mitattu hiukkasten koostumus Orgaaninen Nitraatti BC Kloridi Sulfaatti Ammonium Timonen et al., 13 Journal of Aerosol Science 9.11.18 9

PMF Lähde-analyysi kertoo hiukkasten moninaisesta alkuperästä Nitraatti Orgaaninen Sulfaatti Ammonium BC Kloridi SMEARIII kaupunkitausta-asema µgm -3 6 6 7 factors LRT BBOA LV-OOA + MSA /9/9 /1/9 /19/9 //9 /9/9 5//9 5/9/ 9.11.18 1 HOA SV-OOA BBOA Coffee Roaster LV-OOA 7 Liikenne 6 Sekundäärinen -alueellinen 5 Paikallinen puunpoltto Kahvin paahtamo 3 Kaukokulkeutunut puunpoltto Sekundäärinen meri 1 Sekundäärinen - ikääntynyt 7 6 5 3 1 OOAI + MSA 5% OOA I 56% Local BBOA % Coffee roastery 1% LRT BBOA 9% OOA II 1% HOA 11 %

Liikenteen vaikutus näkyy verrattaessa katukuilu vs taustamittauksia Tausta-asema mass conc. (ug m -3 ) 6 6 Katukuilu STREET CANYON URBAN Tausta-asema BACKGROUND Chl NH NO3 SO Org Katukuilu Aug Sep Oct Nov Dec Jan Feb March April May 16-17 Katukuilu Tausta-asema 11/9/18 11

Yli puolet pienhiukkasista ydinkeskustassa Sekundäärisiä May-Dec 13 WINTER Org=7.35% SO=13.5% NO3=8.% NH=6.1% Chl=.37% Avg. Total Loading: 6.33± 5.5 (mg/m 3 ) Liikenne Ihmisperäistä aerosolia Pitoisuus (µg m -3 ) 7 6 5 3 HOA - Liikenne Paikallinen ihmisperäinen lähde LVOOA- Sekundäärinen ikääntynyt SVOOA - Sekundäärinen tuore LVOOA 5% Ventilation 19% HOA 11% SVOOA 18% Sekundääristä 1 Jan Feb March April May June July Aug Sep Oct Nov Dec summer 13-spring 15 HSY Ilmanlaatuasema Mannerheiminkatu

Puunpolton vaikutus nähdään selkeäasti pientaloalueella talvella Päiväkumpu, Vantaa 56% 13% % 8% % HOA, BBOA, OOA (µg m -3 ) 7 6 5 3 1 BBOA HOA OOA NO x 7 6 5 3 1 NO x (µg m -3 ) 5 1 15 hour of the day Massa mass pitoisuus conc. (µg m -3 )(µg m -3 ) 3 1 HOA BBOA OOA Liikenne (HOA) Puunpoltto (BBOA) Sekundäärinen ikääntynyt (OOA) Feb 18 Feb Feb Feb Feb 6 Feb 8 Mar Mar Mar 6 Mar 8 Mar 1 Mar 1 Mar 1 Mar 16 Massa pitoisuus (µg m -3 ) mass conc. (µg m -3 ) 7 6 5 3 1

Mustan hiilen lähteiden mittauspaikat pääkaupunkiseudulla Rekola Mäkelänkadun katukuilu Lintuvaaran pientaloalue Lintuvaara Mäkelänkatu Google Images Google Images Google Maps Liikennemäärä: 8 ajoneuvoa/päivä NO x pitoisuus: 87 µg/m 3 Kaukolämpö Levoglukosaanin pitoisuus: 51 ng/m 3 Liikennemäärä: ajoneuvoa/päivä NO x pitoisuus: 1 µg/m 3 Puun pienpoltto lisälämmityksenä Levoglukosaanin pitoisuus: 1 ng/m 3 Mittausjaksot keräyspaikoittain: Mäkelänkadun katukuilu (Supersite):1/15-5/ 17 Lintuvaaran pientaloalue: joulukuu 15-joulukuu 16 Rekolan pientaloalue: tammikuu 17-toukokuu 17 Helin et al. Atmospheric Environment 19 (18) 87 98 Tutkimuksen tavoitteet: q Mustan hiilen (BC) pitoisuudet ja paikalliset lähteet eri kaupunkiympäristöissä pk-seudulla qpuun pienpolton ja liikennepäästöjen osuudet BC kokonaispitoisuudesta

Mustan hiilen kokonaispitoisuuden vaihtelu riippuu paikasta ja vuodenajasta Paljonko mustasta hiilestä on peräisin puunpoltosta ja paljonko liikenteestä? Laite: Etalometri AE33 Lähdeanalyysi: Etalometrimallia käytettiin erottamaan liikenteestä ja puunpoltosta syntyvä musta hiili perustuen niiden erilaiseen absorptioon eri aallonpituuksilla (*Sandradewi et al. Environ. Sci. Technol. (8), 3316-333 ) Mittauspaikat: Mäkelänkatu=vilkasliikennöity katukuilu keskustaympäristössä Lintuvaara ja Rekola=pientaloalueet kaupungin laitamilla Helin et al. Atmospheric Environment 19 (18) 87 98

Mustan hiilen lähteiden vuodenaikaisvaihtelu Lintuvaaran pientaloalue Mäkelänkadun katukuilu (Supersite) Puunpolton osuus BC pitoisuudesta: Talvi 15 = 6% Kesä 16 = 35%% Helin et al. Atmospheric Environment 19 (18) 87 98 Puunpolton osuus BC pitoisuudesta: Talvi 15 = 17% Kesä 16 = 9% BC FF =Fossiilisten polttoaineiden poltosta syntyvä BC BC WB =Puun poltosta syntyvä BC BB (%)=Puunpolton osuus BC pitoisuudesta (%)

Mustan hiilen lähteiden vuorokaudenaikaisvaihtelu paljastaa lähteet Katukuilu Pientaloalue Helin et al. Atmospheric Environment 19 (18) 87 98 BC FF =Fossiilisten polttoaineiden poltosta syntyvä BC BC WB =Puun poltosta syntyvä BC

Yhteenveto Sekundäärihiukkaset dominoivat hiukkasmassaa Pienhiukkasten lähteet vaihtelevat vahvasti ympäristöstä riippuen Kaupunki tausta-asemalla laaja valikoima paikallisia ja kaukokulkeutuneita lähteitä riippuen meteorologiasta Pientaloalueella: Puunpoltto, liikenne ja sekundäärimuodostus Ydinkeskustassa: Autojen päästöjen vähentyessä, muiden lähteiden kontribuutio suurenee Mustan hiilen lähteet liikenne ja puunpoltto voidaan erottaa syntyneen BC:n absorption aallonpituus-riippuvuuden perusteella Talvella pientaloalueella jopa puolet mustasta hiilestä on peräisin puunpoltosta, katukuilussa vain 17% 11/9/18