Vanhukset pitävät koossa yhteiskuntaamme

Nro 3, lokakuu 2010 Päämäärämme on vanhusten hyvinvoinnin edistäminen ja arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Toimimme vapaaehtoisvoimin poliittisesti sitoutumattomina. Säihkettä syksyyn kaikille lukijoillemme! Sisäsivuilla mm. seuraavia aiheita: Vanhukset pitävät koossa yhteiskuntaamme Pirjo Immonen-Räihä s. 2 Syyskokouskutsu Turun SeudunVanhustuki ry s. 3 Kannanotto: Palveluseteli ei ole vaihtoehto kaikille Turun SeudunVanhustuki ry s. 4 Seniorikortti kannustaa liikuntaan Kohdennettu liikuntakorttietu Turun kaupungilta s. 6 7 Lomaviikko Rajaniemen lomakeskuksessa Virroilla Kaija Niemistö s. 8 Muisti ja onnistunut vanheneminen Mervi Lempisen raportti dosentti Pirjo Immonen-Räihän luennosta s. 10 Takuueläke sekä Maahanmuuttajan erityistuki Kelan tiedotteita s. 14 15 SYKE-yhteistyöryhmän virkistäytymispäivä Susanne Lahti s. 16 17 Marras joulukuun tapahtumakalenteri Yhdistyksen ohjelmatyöryhmä/seija Loponen s. 19 Iäkkäiden lääkehoidon haasteet ja luuston haurastuminen LL Janne Nurminen, Turun kaupunginsairaala ja Turun yliopisto s. 20 23 Huomio! Yhdistyksessämme tarvitaan uusia vapaaehtoistyöntekijöitä eri tehtäviin. Jos sinulla on innostusta ja aikaa tulla mukaan toimintaamme, niin pyydämme sinua ottamaan yhteyttä toimistoomme p. 044 5367741.

Pääkirjoitus lokakuu 2010 Pirjo Immonen-Räihä, pj. Vanhukset pitävät koossa yhteiskuntaamme Ketkä auttavat nuoria perheitä ja lapsia isoäidit ja isoisät ovat korvaamaton apu. He, joilla ei ole lähellään omia vanhempia perheensä hoidon tukena, huokailevat työpaikoilla rankkoja ruuhkavuosiaan. Sellaisiin perheisiin, joissa isoäideiltä ja isoisiltä saa runsaasti apua ja tukea lastenhoitoon, syntyy enemmän lapsia. Nuorten vanhempien omat kummit, tädit ja sedät ovat myös tärkeä tuki. Isovanhemmat välittävät syvää kansan viisautta nuoremmille sukupolville erilaisina sanontoina ja oivalluksina. Muistelin usein elämän iloissa ja ongelmakohdissa oman suvun vanhemman sukupolven viisauksia. Äitini kertoo, että hänen äidillään oli tapana sanoa niin ja niin, ja tiedän, että taas äitini äidin äidillä oli tapana sanoa niin. Nämä viisaudet ovat satoja vuosia vanhoja. Itse asiassa suomalaiset viisaudet pohjautuvat puolestaan tuhansia vuosia vanhoihin kristillisiin viisauksiin, jotka ovat ikuisia. Vanhimmat välittävät näitä uusille sukupolville. Isäni on jo kuollut. Nykyisin aina silloin tällöin pälkähtää mieleen, että miten tämä asia on mahtanut mennyt tai mitä pitäisi nyt tehdä. Kysyisin isältäni, mutta en enää voi. Vielä paljon enemmän pitäisi osata kysyä suvun vanhimmilta erilaisia asioita, kun vielä voi. Kun lapset kasvavat ja vanhukset ikääntyvät, tulee aika, jolloin vanhukset puolestaan tarvitsevat apua ja tukea. Vanhusten luo kerääntyy oma jälkikasvu ja usein laajemminkin sukua erilaisiin tapahtumiin ja juhliin. Kesäisin usein kokoonnutaan. Suvun vanhin on yleensä keskushenkilö. Vanhus on pelkällä olemassaolollaan, vielä vaikka sairasvuoteellakin, sukua yhdistävä ja yhteen liittävä. Yksinäisiltä vanhuksilta voisi myös oppia paljon. Yksinäisen luona käyvä saa myös hyvän mielen ja kuulee arkisessa elämässä elämäntarinoita ja selviämisen keinoja. Yksinäiset vanhukset kokoavat tukihenkilöiden joukon yhteen. Vanhukset ansaitsevat kaiken kunnioituksemme ja kiitoksemme. Niin oman sukumme vanhimmat kuin koko vanhimpien sukupolvi, joka pitää koossa yhteiskuntaamme. Turun Seudun Vanhustuki ry Läntinen Pitkäkatu 33 (4.krs), 20100 Turku. www.vanhustuki.fi Avoinna ma-ke klo 9-12 ja to klo 12 16, pe suljettu. Riitta Aaltonen, toimistotyöntekijä, p. 044-536 7741, vanhustuki@nettikirje.fi Projektityöntekijä, Avaimet arkeen, p. 044-536 7721, avaimetarkeen@nettikirje.fi Jäsenasioissa voit ottaa yhteyttä toimistoon puhelimitse, sähköpostilla tai tulla käymään. Toimistolla voit hoitaa myös muistamiset, postikortteja ja adresseja myytävänä. Hyvä yhdistyksen jäsen! Muistathan pitää yhteystietosi ajan tasalla. Ilmoita mahdolliset muutokset toimistoon. 2 Tukiviesti nro 3, lokakuu 2010

Syyskokous ja jäsentilaisuus Sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 28.10.2010 klo 18.00, Ruusukorttelin hyvinvointikeskus (ruokasali), Puistokatu 11, Turku Asialistalla sääntöjen 11 :n mukaiset syyskokouksessa käsiteltävät asiat päätetään ja vahvistetaan toimintasuunnitelma ja tulo- ja menoarvio valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen muut jäsenet sääntöjen 6 :n mukaisesti valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa päätetään tavasta ja / tai niistä lehdistä, joilla yhdistyksen kokoukset kutsutaan koolle seuraavana toimintavuonna sääntöjen 10; n mukaisesti käsitellään muut kokoukselle kirjallisesti esitetyt asiat Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Kannattavilla jäsenillä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Mikäli haluat tuoda esille jonkin asian kokouksessa, pyydämme sen kirjallisena 19.10.2010 mennessä yhdistyksen toimistoon, Läntinen Pitkäkatu 33, 20100 Turku. Välittömästi syyskokouksen jälkeen jatkamme tilaisuutta vapaamuotoisen keskustelun merkeissä Kahvitarjoilu Tervetuloa! Hallitus HUOMIO! Syyskokouksessa äänioikeutettuja ovat ne henkilöt, joiden vuoden 2010 jäsenmaksu on suoritettu viimeistään 15.10.2010 mennessä. * * * * * JO PERINTEEKSI MUODOSTUNUT SYKSYINEN JÄSENKAMPAJA PYÖRÄHTÄÄ JÄLLEEN KÄYNTIIN! Iloa, ystävyyttä, tietoa, hyvää mieltä Te joiden on lähipiirissä vanhuksia! Te jotka haluatte lähipiiriinne vanhuksia! Te jotka kaipaatte elämäänne sisältöä ja mukavaa tekemistä! Liittymällä nyt hyödyt kaikista jäseneduista koko loppuvuoden, jäsenmaksun maksat vasta vuoden 2011 alussa. Liittyä voit yhdistyksen tilaisuuksissa, käymällä yhdistyksen toimistolla Läntinen Pitkäkatu 33 tai nettiosoitteessa www.vanhustuki.fi. Turun Seudun Vanhustuki ry 3

Turun Seudun vanhustuki ry:n kannanotto Vanhukset tarvitsevat palveluja -Palveluseteli ei ole vaihtoehto kaikille Turun seudun väestö on maan vanhinta. Yli 85-vuotiaita jo 2,5 % väestöstä ja yli 65-vuotiaita peräti 17,7% (2009). Kaikista vanhimpien turkulaisten lukumäärä kasvaa nopeasti. Ihmisen ikääntyessä palvelujen tarve lisääntyy. Vaikka väestön terveydentila onkin parantunut, ei ole voitettu ikääntymiseen liittyviä aistitoimintojen sairauksia tai tuki- ja liikuntaelinrasituksia. Usea vanhus tuleekin elämään yli 100- vuotiaaksi, mutta tarvitsee arjen sujumiseen apua. Palvelusetelit tulivat käyttöön kuntiin vähitellen vuoden 2004 jälkeen. Tällä uudella palvelumuodolla haettiin vaihtoehtoja palvelutarjontaan. Tätä ennen kaupungit olivat huolehtineet koulutettujen kodinhoitajien avulla vanhusten kotihoidosta. Nämä kodinhoitajat siivosivat, kävivät kaupassa ja laittoivat ruuan. Kun avuntarve lisääntyi, vanhus siirtyi vanhainkotiin. Nyt vanhainkoteja lakkautetaan ja kotona asuu yhä enemmän vanhuksia, jotka tarvitsevat runsaasti apua, sekä sairaanhoidollista että kodinhoitoa. Kaikki kotiin annettavat palvelut ovat maksullisia. Maksut on suhteutettu vanhuksen tuloihin maksupalvelulainsäädännön mukaan. Siivous palveluseteleistä käytetyin muoto. Harva kuitenkaan muistaa, että palvelusetelistä voi kieltäytyä, jolloin kunnan on järjestettävä palvelu omana toimintana (Laki palvelusetelistä 2009/569 6). Meidän tämän hetken vanhuksemme ovat eläneet ajan, jolloin saippua markkinoitiin tärkeäksi, he muistavat hyvin tuberkuloosin ja tietävät muiden tappavien tautien leviämisen sotien aikana ja jälkeen. He tietävät, että kodin siisteys on perusta hyvinvoinnille. Nämä vanhukset ovat myös niitä, joille ei ole kertynyt täyttä työeläkettä, vaan he sinnittelevät pienellä kansaneläkkeellä. Heillä ei ole varaa ostaa siivouspalvelua silloinkaan, kun omat voimat eivät enää riitä siivoamiseen. Turussa ja useimmissa ympäristökunnissa pienituloisille vanhuksille (eläketulot tulot jäävät alle 847 e/kk) annetaan siivousta varten kaksi 15 euron palveluseteliä kuukaudessa. Jos tulot ovat sen yli, mutta alle 1143 e/kk on setelin arvo 10 euroa. Nämä summat ovat olleet voimassa vuodesta 2007. Turku on kilpailuttanut ne siivouspalvelufirmat, joilta ostaa palvelut. Yleisen hintatason noustessa ikääntyneen omavastuu on jatkuvasti kasvanut. Siivouspalvelufirmojen kilpailutetut hinnat ovat nousemassa liian korkeiksi vähävaraisimmille. Toiset ikääntyneet ostavat siivouspalvelun tutulta kilpailutukseen osallistumattomalta siivousfirmalta, joka on siis tuttu ja usein myös edullisempi vaihtoehto, mutta ei kuitenkaan oikeuta palvelusetelin käyttöön, koska ei ole kilpailutettu palvelu. Joku sairas ikääntynyt taas joutuu jättämään siivouspalvelun kokonaan ostamatta, kun ei ole varaa maksaa enää omavastuuosuutta siivouksesta. Turun Seudun Vanhustuki ry on huolissaan vähävaraisten vanhusten siivouspalveluista. Saamme jatkuvasti kuulla viestejä, että vanhusten asunnot ovat siivottomia. Koti saattaa olla täysi mainoslehtisiä, likaisia vaatteita ja vanhentuneita ruokia. Palvelusetelit ovat käyttämättä, jos on edes haettu. Vanhuksen rahat menevät lääkkeisiin, ruokaan, vuokraan / yhtiövastikkeeseen, sähkölaskuihin, puhelinlaskuihin jne. elämiseen. Kaikessa on omavastuu, niin sairaalakuluissa, lääkärikäyntien taksimaksuissa ja lääkekorvauksissa. Ei ole enää varaa siivouspalveluun. Turun Seudun Vanhustuki ry vaatii, että palvelusetelin omavastuu on joko 10 euroa tai 15 euroa tuloista riippuen ja kaupunki maksaa palveluntuottajan hinnan loppuosan. Tulorajoja tulee nostaa siten, että useampi vähävarainen vanhus pääsee palveluiden piiriin. Jos oikeuden on saanut, sitä ei eläkkeen vähäisen nousun jälkeen oteta pois. Lisäksi kuntien tulee lisätä yksityisten palveluntuottajien valvontaa. Pirjo Immonen-Räihä Turun Seudun vanhustuki ry:n puheenjohtaja 4 Tukiviesti nro 3, lokakuu 2010

Lakiasiat -Yleisötilaisuus 13.9.2010 Yhdistyksen puolesta tilaisuuden avaajana ja puheenjohtajana toimi Pirjo Rinne. Hän toivotti kuulijat ja luennoitsijan lämpimästi tervetulleiksi tähän mielenkiintoiseen ja meille kaikille ikääntyville hyvin tarpeelliseen infotilaisuuteen. Luennoitsija oli varatuomari Marja Uusiaho. Aihealueena olivat testamentti, lahjoitukset, perunkirja ja perinnönjako. TESTAMENTIN LAADINTA Asiakirjan voi tehdä joko itse tai tuttava, mutta varminta on pyytää laatijaksi asian hallitseva lakimies, jota sitoo vaitiolovelvoite. Testamentin tahdonilmaus tulee tehdä, kun itse vielä on oikeustoimikelpoinen. Se pitää laatia kirjallisena asianomaisten allekirjoittamana ja kahden esteettömän henkilön todistamana. Testamentin tekijän tulee säilyttää alkuperäinen kappale testamentista niin, että se löytyy kuoleman jälkeen, jolloin se on annettava tiedoksi laillisille perillisille. Varmin talletuspaikka on pankkilokero. Testamenttia voi myös myöhemmin muuttaa, peruuttaa tai hävittää kokonaan. Uutta laadittaessa tulee mainita kaikki kohdat aikaisemmasta testamentista joita muutoksen halutaan koskevan. Testamentilla ei voi sivuuttaa rintaperillisten (lapset, sisaret, veljet + heidän jälkeläisensä) lakiosaoikeutta, joka on puolet täyden perintöosan määrästä. Perillisen sitä vaatiessa testamentti siltä osin korjataan. OMAISUUDEN JAKO LAHJOITUKSENA Lahjana voi antaa rahaa tai irtainta omaisuutta. Lahjakirjan voi tehdä vapaamuotoisesti. Luovutus on henkilön yksipuolinen oikeustoimi. Näistä laissa ei ole muotosäännöksiä. Kiinteistön siirto on tehtävä määrämuotoisena ja vahvistutettava kaupparekisterissä. Asunto-osakkeitten siirrosta on myös aiheellista tehdä kirjallinen lahjakirja, jolla isännöitsijä rekisteröi siirron asuntoyhtiön omistus rekisteriin. Ilman lahjaveroa voi vuoden aikana luovuttaa enintään 4000 euron arvoisen lahjan. Perillisten osalta tulee lahjaa annettaessa miettiä onko lahja ennakkoperintöä vai ei. Ellei sen haluta vaikuttavan myöhemmässä perinnönjaossa, tulee lahjakirjaan merkitä tieto, ettei ole kyse ennakkoperinnöstä. Lain mukaan olettamus on, että lahjoitus on ennakkoperintöä. Jos asunnon lahjoittajalle jää asuntoon hallintaoikeus, vähentää se verottajan perimää lahjaveron määrää. Esim. lahjavero n. 50000 eurosta on I veroluokassa on noin 4300 euroa. PERUNKIRJA JA PERINNÖNJAKO Laki määrää laatimaan perunkirjan jokaisen Suomessa kuolleen henkilön jäämistöstä kolmen kuukauden kuluessa ja toimittamaan perukirjasta yhden kappaleen verottajalle. Kuolinpesään on voitu määrätä pesänselvittäjä, jolloin perunkirjoituksesta huolehtiminen kuuluu hänelle. Perunkirja on dokumentti, josta ilmenee vainajan tekemä testamentti, luettelo kuolinpesän osakkaista sekä selvitys pesän varoista ja omaisuudesta. Sen allekirjoittavat kuolinpesän osakkaat ja kaksi uskottua miestä. Perinnönjako eli ositus tulisi suorittaa mahdollisimman pian - vaikka aikarajaa ei laissa määritelläkään. Perunkirjaan merkitty omaisuus arvioidaan perittävän kuolinhetken arvon mukaan. Jos perinnönjako siirtyy kymmeniä vuosia ja varsinkin, jos osa on saatu jo ennakkoperintönä, voi perittävän omaisuuden arvo vaihdella huomattavasti. Perintövero tulee maksuun vaikka omaisuutta ei olisi jaettukaan. Leskelle ei tule perintöveroa, jos hän jää elinikäisen hallintaoikeuden nojalla asumaan avioparin yhteiseen kotiin. Myös lasten perintöveroa pienentää se, että leski jää asumaan yhteiseen kotiin. Jos testamentilla on määrätty, että omistusoikeus siirtyy leskelle, hän myös maksaa perimästään omaisuudesta perintöveron. Kun jaosta on jouduttu käymään oikeutta ja tarvittu asianajajaa/lakimiestä, oikeudenkäyntikulut pääsääntöisesti maksaa häviäjä. Kustannuksista osan voi maksaa ao:n henkilön kotivakuutus tai vakuutusyhtiön oikeusturvavakuutus. Keskustelua heräsi tosi paljon, kysymyksiä tehtiin niin vaikeistakin seikoista. ettei luennoitsija luvannut vastauksia ilman lakikirjan selvittämistä ja Internetiäkin olisi tarvittu; nimittäin kirjoista kysyttäessä, joita kannattaisi kotiin hankkia. Kirjastot varmaan voivat auttaa näissä kysymyksissä. Terttu Raitanen Turun Seudun Vanhustuki ry 5

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa! Seniorikortti varmistaa yli 65-vuotiaiden vauhdin jatkumisen 65 vuotta täyttäneet turkulaiset voivat ostaa Seniorikortin, joka avaa ovet moniin Turun kaupungin liikuntapaikkoihin: uimahalleihin, kuntosaleille ja kesällä maauimaloihin. Kortin haltijat voivat käydä uimassa Lausteen, Paattisten ja Petreliuksen uimahallissa. Käytössä on myös Kupittaan urheiluhallin, Pansion, Varissuon jäähallin, Paattisten aluetalon ja Petreliuksen uimahallin kuntosalit. Seniorikorttilaiset saavat lisäetuna alennuksia Caribian kylpylän uinti-ja vesijumppamaksuista. KORTIN HANKINTA: HUOMIOITAVAA JA KUSTANNUKSET - Huom! Korttia lunastettaessa on todistettava henkilöllisyys. Kortti on henkilökohtainen. - Väärinkäytöksissä kortti voidaan ottaa pois. - Kortti on voimassa vuoden ostopäivästä. - Kortin vuosimaksu on 25 euroa. - Ensimmäisellä kerralla maksetaan lisäksi 4 euron korttimaksu. Seniorikortin liikuntapaikat ja lisäedut KUNTOSALIT Kupittaan urheiluhalli, Kupittaankuja 1 avoinna: - ma, ti, to ja pe klo 7 21, ke 12 21. - laiteopastusvuorot: ma klo 13 14.30, pe 10 11.30 - ikääntyneiden vuorot: ti klo 11 12 ja 13.30 14.45, to 11 12 Pansion kuntosali, Pernontie 16, p. 262 3233 avoinna: - ma klo 14 15 ikääntyneet, 15 21 yleinen vuoro - ti klo 14 16 ja 18 21 yleinen vuoro, klo 16 18 naiset - ke klo 14 15 ikääntyneet 15 21 yleinen vuoro - to klo 14 15 ikääntyneet, 15 21 yleinen vuoro - pe klo 13 20 yleinen vuoro - su klo 11 13 naisten vuoro, 13 17 yleinen vuoro Varissuon jäähallin kuntosali, Kraatarink 4, p. 262 3570 UIMAHALLIT JA UIMALAT Lausteen uimahalli, Pormestarink. 5 p. 262 3540 Paattisten aluetalon uimahalli ja kuntosali, Paattistalonkatu 1, p. 262 5171 Petreliuksen uimahalli ja kuntosali, Ruiskatu 2, p. 262 3594 MAAUIMALAT KESÄISIN Kupittaan maauimala, Kupittaanpuisto p. 262 3581 Samppalinnan maauimala,volter Kilven katu 2, p. 262 3590 6 Tukiviesti nro 3, lokakuu 2010

LISÄETU Holiday club Caribia kylpylä, Kongressikuja 1. - ma to klo 10 15 uinti 5 euroa - vesijumppa 10 kerran kortti 30 euroa LISÄKSI Tasapainoryhmä Kupittaan urheiluhallissa, viikot 36-49 ma klo 14 15.30 ja to klo 13.30 14.45 Sukset lainaksi Impivaaran suksivuokraamosta Kulttuuria arjen askelin luentosarja kerran kuukaudessa Kävelysähly, Pyrkivän talo, ma klo 10 11, Tuureporinkatu 2 (viikot 36 49) KORTIN MYYNTIPAIKAT Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus, Blomberginaukio 4, 1.krs. Avoinna ma pe klo 8.15 16 Petreliuksen uimahalli, Ruiskatu 2 Paattisten uimahalli, Paattistalonk. 1 Lausteen uimahalli, Pormestarink. 5 Samppalinnan maauimala, Volter Kilven katu 2 LISÄTIETOJA Liikuntapalveluvastaava Päivi Vastamäki Turku liikkeelle -lehdessä, ilmestyy syksyllä Seniorikortti-esite, tulostettava (pdf) * * * * * Virkistys- ja päivätoiminta Virkistys- ja päivätoiminta on osa kotipalvelua. Kotihoidon työntekijät järjestävät kerhoja ja päiväkeskukset tarjoavat ohjattua toimintaa, virkistystä sekä mahdollisuutta ateriointiin. Päivätoiminnalla ylläpidetään ikääntyneiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja tuetaan näin kotona asumista. Päiväkeskuksissa tarjotaan myös lämmin ateria, joka sisältyy päivämaksuun. KOTIHOIDON YLLÄPITÄMIÄ PÄIVÄKESKUKSIA OVAT Palvelukeskus Höveli, Hyrköistentie 26-28, 20240 Turku. Puh. (02) 262 6813 - Palvelut on tarkoitettu postipiiri 20240:n alueella asuville vanhuksille. Lehmusvalkaman palvelukeskus, Karviaiskatu 7, 20720 Turku. Puh. (02) 262 5020 Ruusukorttelin palvelukeskus, Puistokatu 11, 20100 Turku. Puh. (02) 262 6000 - Kuntosaliryhmä. Ikääntyneillä kotihoidon asiakkailla on mahdollisuus osallistua kuntosaliryhmään, jonka tavoitteena on kunnon ja lihasvoiman palauttaminen ja ylläpitäminen. Kotihoidon henkilökunta kertoo ryhmästä tarkemmin. - Palvelun järjestävät yhteistyönä kotihoito ja liikuntapalvelukeskus. Turun Seudun Vanhustuki ry 7

Lomaviikko Rajaniemen lomakeskuksessa Virroilla Maanantaina, 16.8., lähdimme Ortodoksisen kirkon edestä Muurisen bussilla kohti Salon torin pysäkiltä hakemaan lisää kuntolomalaisia. Sieltä matkamme jatkui eteenpäin kohti Urjalaa, jossa oli kahvitauko Pentinkulmalla. Karkkiostoksiakin tehtiin. Noin klo 13 olimmekin jo perillä Rajaniemessä. Saimme lomahuoneen avaimet ja sen jälkeen veimme tavaramme huoneisiimme. Heti alkoikin tervetulotilaisuus kahvituksineen. - Lomaviikko saattoikin nyt alkaa... P äivien ohjelmat alkoivat aamulenkillä. Sitten aamupala ja jumppaakaan ei oltu unohdettu. Erilaisia pelejä pelasimme ja harjoittelimme perjantaista bocciakisaa varten. Bingoilta oli tiistaina. Pelien välillä käytiin syömässä ja kahvilla, että jaksetaan kisailla. Omia kävelyretkiä tehtiin myös lenkki- ja luontopoluilla. Keskiviikkona teimme retken Helvetin Kolulle. Se on Ruovedellä Metsähallituksen suojelemassa kansallispuistossa. Matka sinne ja paikka olivat mielenkiintoisia. Kuljettiin pitkospuita- ja polkuja pitkin. Matkalla näimme omin silmin merkkejä myrskyjen aiheuttamista tuhoista. Isoja puita oli kaatunut juurineen sikin sokin metsään. Poluilta oli raivattu puita pois, että pääsee kulkemaan. Menomatkan rankin kohta oli lopussa, kun raput laskeutuivat rantaan. Niitä oli yli kaksisataa kappaletta. Kuitenkin kaikki selvisimme alas onnekkaasti. Nautimme luonnon helmassa saamistamme eväistä. Makkarat grillattiin ja kahvit keitettiin järvivedestä. Kyllä eväspussin sisältö maistui. Siivosimme jälkemme ja lähdimme pikkuhiljaa kapuamaan niitä yli kahtasataa rappusta ylös näköalapaikan kautta kohti parkkipaikkaa, jossa bussi oli meitä odottanut. Parkkipaikalta matka Helvetin Kolulle on 2,4 km -ne raput. Torstain huippuhetket olivat mölkkykisat pikkukentällä ja lettukestit rannassa. Ryhmä oli jaettu joukkueihin bocciakisoja varten. Kisat pidettiin perjantaina. Aamupäivällä jo aloitettiin ja päivälliseen mennessä oli pelit pelattu. Keskisen kyläkaupassa kävimme lauantaina. Teimme ostoksia ja kävimme siellä syömässä päivällisen. Sunnuntai-iltana oli viikon päätös juhlat. Ohjelmallisen illanvieton aikana saimme nähdä ja kuulla senioritanssia, sketsejä, runoja, yhteislaulua yms. Lisäksi jaettiin palkinnot viikon kilpailuista. Arpajaisten jälkeen alkoi tanssit Seijan ja Erkin tahdittamana. Viikko on vietetty Rajaniemen lomakeskuksessa. Siekkisjärvessä on uitu aamuin illoin sekä on ollut mahdollisuus saunoa joka ilta. Kuntoiltu on monipuolisesti - jokaiselle jotakin - kukin kuntonsa mukaan. Tämä kaikki on myös onnistunut hyvän ja monipuolisen ruuan ansiosta; aamupala, lounas, iltapäiväkahvi, päivällinen, iltakahvi. Saimme myös nauttia aurinkoisista, lämpimistä elokuisista ilmoista. Maanantaina, 23.8, loman viimeisenä päivänä oli vielä aamujumppa. Tietenkin reippaimmat lomailijat kävivät vielä aamu-uinnillakin. Aamupalan jälkeen pakattiin tavarat kotiinlähtöä varten ja luovutettiin huoneiden avaimet. Bussi saapuikin jo meitä hakemaan. Kymmenen maissa oltiinkin valmiit lähtemään kotimatkalle. Pysähdyimme Pentinkulmalla ja kävimme karkkikaupassa - kuten menessäkin. Salolaiset vietiin Salon torin pysäkille ja me turkulaiset jatkoimme kotimatkaamme Turkuun Ortodoksikirkon eteen. Viikon kestänyt ympyrä sulkeutui ja näistä hyvistä muistoista on hyvä lähteä kohti syksyä. Terveisin Kaija Niemistö 8 Tukiviesti nro 3, lokakuu 2010

Käsityökerhon ja vetäjän kuulumisia Olen liittynyt Vanhustuki- yhdistyksen jäseneksi vuosi sitten lokakuussa. Tämän vuoden alusta olen kuulunut hallitukseen ja nimetty yhdistyksen sihteeriksi. Kuulun myös tiedotusryhmään, joka vastaa Tukiviesti lehden sisällöstä. Perheeseeni kuuluvat kolme lasta, poika ja kaksi tytärtä. Lastenlapsia on neljä, hekin jo lukiossa ja ammattikoulussa opiskelemassa aikuisuuden kynnyksellä. Olen jäänyt leskeksi viisi vuotta sitten mieheni äkillisesti kuoltua. Kevään kuluessa perustettiin tämä askartelu/käsityöryhmä, jonka vetäjänä tällä hetkellä toimin. Olen syntynyt Tammelassa eteläisessä Hämeessä, käynyt siellä kouluni ja muuttanut 1962 opiskelemaan Turkuun. Pitkän työrupeamani yli 40 vuotta toimin Turun kaupunginsairaalassa taloushallinnossa palkanlaskennan erilaisissa tehtävissä. Maaliskuussa 2007 jäin eläkkeelle. Harrastukseni painottuvat liikuntaan eri muodoissaan; jumppa, jooga, tanssitreenit. Kesällä pyöräilen, talvella hiihdän. Vihanneksia ja kukkia viljelen kaupungin viljelypalstalla ja synnyinpaikkani kesämökillä. Toivottavasti tavataan yhdistyksemme toimintojen parissa jatkossa ja tullaan tutuiksi. Terttu Raitanen yhdistyksen sihteeri ja käsityökerhon vastaava * * * * * Käsityökerho Vakan toiminta tähän mennessä Syksyn kokoontumiset alkoivat syyskuun ensimmäisenä keskiviikkona aurinkoisen lämpimänä päivänä toimistolla. Uusia osallistujia oli paikalla neljä. Kaikki jo ennestään taitavia kutojia ja virkkuutöitä tehneitä tai aikaisemminkin ommelleita. Tästä oli hyvä jatkaa. Katsastimme mitä olimme aikaisemmin jo keväällä tehneet: Kudottu saunatöppöset, askarreltu kauniita kortteja, ommeltu hartialämmittimiä ja pikkukasseja. Tarkastimme kaikki materiaalit ja kudontalangat, joita oli hankittu tai saatu lahjoituksina. Ideoimme kuka mitäkin tekisi. Olimme juuri saaneet lahjoituksena myös ompelukoneen, jonka toimintaan perehdyimme ja kokeilimme sen toimivuutta. Lahjoituksen yhdistykselle antoi Ompelukoneitten huoltoliike Hannu Virtanen, Puistokadulta. Tästä olemme todella iloisia ja kiitämme lämpimästi tästä lahjasta. Se mahdollistaa monenlaista uutta tekemistä yhdistykselle. Kaipaamme lisää osallistujia kerhoomme, kokoonnumme joka toinen keskiviikko kello 14.00 yhdistyksen toimistolla. Kaikki ovat tervetulleita mukaan! Lisätiedot Riitta Aaltoselta, p. 044 536 7741 * * * * * Turun Seudun Vanhustuki ry 9

Muisti ja onnistunut vanheneminen Studia generalia -luento senioreille 14.9.2010 pääkirjaston studio Turun kaupungin pääkirjasto ja Turun Seudun Vanhustuki ry Tiistaina 14.9.2010 klo 12.00. Luennoitsija geriatrian erikoislääkäri, dosentti, arviointiylilääkäri Pirjo Immonen-Räihä Hyvissä ajoin ennen 11.30 oli kirjaston aulassa ihmisiä odottamassa oven avaamista luentotilaan. Heti puolen jälkeen avattiin ovet ja todettiin, että kaikki eivät valitettavasti mahdu mukaan, luennon aihe sai ihmiset liikkeelle runsaslukuisesti ja paikkoja oli vain 80. Kaupungin kirjaston informaatikko Tarja Nikander toivotti kuulijat ja luennoitsijan Pirjo Immonen-Räihän tervetulleiksi. MUISTI JA IKÄ Muisti muuttuu, nuori muistaa parhaiten sen mitä juuri nyt on tehnyt. Lyhytkestoinen muisti ei rappeudu iän myötä. Rappeuttavissa sairauksissa lyhytkestoinen muisti voi kadota lähes kokonaan. Ikä vaikuttaa muisti toimintojen hidastumiseen. Tärkeä on erottaa iän tuoma muutos sairauksien tuomaan muutokseen muistissa. Keskushermoston ikääntyminen aiheuttaa normaalia aivojen ja aivotoimintojen muutoksia. Muutokset tapahtuvat ihan koko elämän ajan. Aivoja voidaan ja pitäisikin treenata Hälytysmerkkejä suorituskyvyn heikkenemisestä ja itsenäisestä selviytymisestä vaikuttaa siihen että avun tarve lisääntyy. Hälytysmerkkejä on esim. tärkeiden esineiden katoaminen päivittäin, toistuvat unohtamiset tai alkaa unohtaa esimerkiksi lääkkeiden oton. VAARATEKIJÄT - korkea verenpaine ja korkea kolestroli jo keski-iässä - äkillinen sekavuus, se voi olla hengenvaarallinen tila, tästä toipuminen voi kestää kauan aikaa. SUOJATEKIJÄT - geenit - elintavat, fyysinen aktiivisuus, psyykkinen aktiivisuus, sosiaalinen toiminta. - Monipuolinen ravinto, välimeren ruokavalio on hyvä. D-VITAMIINI D-vitamiini suojaa monelta syöpälajikkeelta, osteoporoosilta, verisuonitaudilta ja tuberkuloosilta. D-vitamiinin lähde kesällä on aurinko, ravinnosta mm. rasvaiset kalat kuten silakka ja lohi ovat hyviä lähteitä. Suojaa sydäntä niin muistikin säilyy. DEMENTIA JA DEPRESSIO Depressio on alihoidettua ja alidiagnosoitua. Altistavia tekijöitä masentuneisuuteen ovat elämän menetykset ja muutokset tai aikaisempi depressio. Unihäiriöiden merkitystä on vasta alettu ymmärtämään. Uni- ja valvehäiriöissä unitablettien annokset on syytä pitää hyvin pieninä. VOIMAVAROJA JA ONNISTUMISIA - lääkkeetön hoito - ystävät ja vertaistukiryhmät, yhdistystoiminta - liikunta Muistot ja mielikuvat ovat voimavaroja, kertokaa lapsille ja lastenlapsille menneistä tapahtumista ja menneistä ajoista. Mervi Lempinen 10 Tukiviesti nro 3, lokakuu 2010

HUOM!!! STUDIA GENERALIA -LUENNOISTA SENIOREILLE Ne ovat saavuttaneet niin suuren suosion, että saatamme joutua tilanteeseen, jossa joudumme jakamaan tilaisuuksiin pääsylippuja. Seuraathan Turun kaupunginkirjaston ja Turun Seudun Vanhustuki ry:n tiedotuksia, joissa kerromme, miten jatkossa toimitaan. * * * * * Täyttä elämää Tarvitsisinko pitkää ikää? Ei - toivon täyttä elämää, jossa päivä odottaa seuraavaa, jossa ilta ei käänny katsomaan, mitä aamulla luvassa olikaan! Elän täysillä kulumat polvissani, toki hissutellen vielä. Vedän happea pihinät keuhkoissani, toki laulukin irtoaa sieltä. Sydän välillä pompottaa, taukoja pitää, mutta lämpö ja rakkaus vielä itää. Vähän hillitymmin, vähän hallitummin kuljen askelin vähän lyhyemmin. Ei pitkää ikää - vaan täyttä elämää! Ei vuosien lukua, ollaan tervaskantojen sukua.. Eevi Kaasinen Turun Seudun Vanhustuki ry 11

Laulamme yhdessä kesää kohti -Yleisötilaisuus 18.5.2010 - Kaija Niemistö - Lämpimästä kesäisestä säästä huolimatta tilaisuuteen oli saapunut jälleen runsas joukko laulunystäviä. Laulun lomassa saattoi käydä buffetissa, jossa oli saatavilla pullaa teen tai kahvin kera. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus ja Turun Seudun Vanhustuki järjestivät 18.5.2010 yhteislaulutilaisuuden Ruusukorttelissa. Teemana oli Laulamme yhdessä kesää kohti. Yhteislaulutilaisuuden vetäjät, Ritva Ilmanen ja Sirpa Jompero, aloittivat aiheeseen sopivalla kappaleella Tulkaa tänne täällä lauletaan... hanuristien säestyksellä. Sirpa Jompero toivotti osallistujat tervetulleiksi tilaisuuteen ja omalla Vanhustuen valssillamme jatkettiin laulamista. Välillä vetäjät lukivat hauskoja aforismeja. Lempilaulujen toivomuksia sai esittää. Laulukirjat olivat kovassa käytössä, kun niitä etsittiin. Löytyihän sieltä - Ilta Skanssissa, Pohjolan yö, Mustanmeren valssi, Aamu Airistolla, Sait multa kukkaset toukokuun, Ruissalon rantaa, Kulkurin valssi, Heili Karjalasta, Suvivalssi, Metsäkukkia jne. Mustan kissan tangon tahdissa jumpattiin. Sirpa Jompero kiitti koko talven ahertaneita vapaaehtoistyöntekijöitä arvokkaasta työstä. Niinpä oli taas vietetty yksi piristävä ilta laulun ja musiikin parissa. Loppulauluna laulettiin Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset. Palatessani kotiin Aurajoen rantaa seuraillen näin ja haistoin tuomien kukkivan. Kuntoutus- ja hyvinvointikeskus Variaatio Uusi terveysliikuntaan keskittyvä Variaatio tarjoaa sinulle laadukkaita ja energisiä liikuntapalveluita sekä edullisia hintoja! Variaatio on erikoistunut ihmisten hyvinvointiin. Sinua varten! Esteetön, uusi ja viihtyisä kuntosali (n.100 m 2 ), joka on avoin kaikille kuntoilijoille. Kuntosalissa helppokäyttöiset, erityisesti ikäihmisille soveltuvat, paineilmalla toimivat HUR laitteet. Ryhmäliikuntaa ikääntyville! Ikäihmisten tasapaino- /voimaharjoitteluryhmä alkaen 5.10. Ryhmä kokoontuu 10 viikon ajan tiistaisin ja torstaisin kello 12-13.15. Sisältää alku- ja loppumittauksen, fysioterapeutin ohjauksen ja kotiohjeet. Tarjouksena Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenille: Jatkuvasta kuntosalikortista 5% alennus vuoden 2010 loppuun asti. Variaatiossa on tarjolla jalkojenhoito- ja hierontapalvelut! Tervetuloa! Kuntoutus- ja hyvinvointikeskus Variaatio Oy Kaarningonkatu 2, 20740 Turku p. 044 209 0800 12 Tukiviesti nro 3, lokakuu 2010

Yhdistyksen Kevätretki Rymättylään Kauniina toukokuun aamuna lähdimme joukolla Ruusukorttelin pihalta bussiretkelle Rymättylään. Ensimmäinen kohteemme oli Tammilehdon lomakeskus kirkkojärven rannan tuntumassa. Lomakodin hallituksen puheenjohtaja Maija Aaltonen toivotti meidät lämpimästi tervetulleiksi, kertoi talonsa toiminnasta ja oli järjestänyt meille mahdollisuuden kahvinjuontiin. Hän on käynyt vuosia sitten tukihenkilökoulutuksemme ja näin ollen yhdistyksemme toiminta on hänelle tuttua. Seuraavaksi ajoimme Rymättylän kirkolle, jossa kanttori Esa Vähämäki kertoi kirkon historiaa ja säesti laulamiamme virsiä, joihin tietysti kuului rakas suvivirsi. Rymättylän vanha keskiaikainen kirkko upeine puuveistoksineen on hyvin viehättävä ja siellä käytetty sinivihreä väri luo rauhallisen tunnelman koko kirkkoon. Matkoihin tarvitaan aina ruokailu hyvässä paikassa. Sellainen paikka on Pohjankulman ravintola, jossa saimme nauttia runsaan ja makoisan saaristolaispöydän antimista. Tuliaisiksi kotiin saimme ostaa talon omia leivonnaisia ja hillokkeita. Kotimatkalle lähdimme iloisin ja tyytyväisin mielin. Kiitos matkanvetäjä Veikko Kalevalle, joka viihdytti meitä huumorilla ja veti yhteislaulut. Kiitos myös kuljettajalle ja kaikille iloisille matkakumppaneille. Lähdetään taas uusille reissuille! Sirkku Salomaa Turun Seudun Vanhustuki ry 13

Takuueläke 1.3.2011 Kelan tiedotteita Laki takuueläkkeestä tulee voimaan 1.3.2011. Takuueläkettä voi hakea Kelasta helmikuusta alkaen. Takuueläke korottaa Suomessa asuvalle maksettavan vähimmäiseläkkeen 685 euroon nykyisestä reilusta 500 eurosta kuukaudessa. Takuueläkkeen saa arviolta 120 000 eläkeläistä. Se on vajaat 10 % kaikista eläkkeensaajista. Takuueläkettä maksetaan henkilölle, jonka kaikki eläkkeet ennen verotusta ovat yhteensä alle 685 e/ kk. Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut henkilön saamat eläkkeet. Ne vähennetään takuueläkkeen täydestä määrästä sataprosenttisesti. Myös ulkomailta saadut eläkkeet vähennetään siitä. Esimerkiksi yksin asuvalle hakijalle, jonka ainoa eläke on täysi kansaneläke (584 e/kk), maksetaan takuueläkettä 101 e/kk (685 584 = 101). Vastaavasti parisuhteessa asuvalle eläkkeensaajalle, jonka ainoa eläke on täysi kansaneläke (518 e/kk), maksetaan takuueläkettä 167e/kk (685 518 = 167). Näin vähimmäiseläke on 685 e/kk perhesuhteista riippumatta. TAKUUELÄKE ON VEROTETTAVAA TULOA Takuueläkettä eivät pienennä eläkkeensaajan ansiotulot, pääomatulot ja omaisuus. Myöskään eläkettä saavan hoitotuki, eläkkeensaajan asumistuki ja omaishoidon tuki eivät vaikuta sen määrään. Takuueläke pienentää kuitenkin asumistukea ja perheen mahdollisesti saamaa toimeentulotukea samoin kuin muutkin eläkkeet. Kuka ei voi saada takuueläkettä? Jos eläkkeensaaja asuu pysyvästi ulkomailla, hän ei saa takuueläkettä. Se voidaan maksaa vain tilapäisesti ulkomailla oleskelevalle. Takuueläkettä ei makseta, jos hakija saa pelkästään osa-aikaeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä. Takuueläke myönnetään vasta kun eläkkeensaaja on hakenut kaikki muut eläkkeensä. Tarvittaessa Kela voi pyytää hakijalta tietoja siitä, että hän on hakenut Suomesta ja ulkomailta kaikki ne eläkkeet, joihin hänellä on oikeus. TAKUUELÄKKEEN HAKEMINEN Takuueläkettä haetaan Kelasta. Hakuaika alkaa helmikuussa 2011. Hakemuslomakkeita saa vuodenvaihteesta alkaen Kelan toimistoista ja yhteispalvelupisteistä. Lomakkeen voi silloin tulostaa myös internetsivuilta www.kela.fi/lomakkeet. Helpottaakseen hakemista Kela lähettää tammikuun lopulla kirjeen ja esitäytetyn hakemuslomakkeen kaikille täyden kansaneläkkeen saajille, joita on noin 86 000. Takuueläkettä voi 1.2.2011 alkaen hakea myös ilman hakemuslomaketta soittamalla Kelan eläkeasioiden palvelunumeroon 020 692 202 arkisin klo 8 18. Takuueläkkeessä on 6 kuukauden takautuva hakuaika. Eläke myönnetään 1.3. alkaen, vaikka sitä hakisi vasta syyskuussa. Kela pyrkii eri tavoin varmistamaan, että kaikki takuueläkkeeseen oikeutetut saavat eläkkeen. TAKUUELÄKKEEN VAIKUTUS ASUMISTUKEEN Takuueläke pienentää asumistukea ja perheen mahdollisesti saamaa toimeentulotukea samoin kuin muutkin eläkkeet. Osalla eläkkeensaajia takuueläke vähentää asumistuen määrää. Koska täysi takuueläke ylittää eläkkeensaajan asumistuessa sekä yksinäisen henkilön että puolisoiden lisäomavastuun tulorajat, se vaikuttaa pienentävästi noin 45 000 yksinäisen henkilön ja 7 600 avio- tai avoliitossa olevan eläkkeensaajan asumistukeen. Asumistukea ei kuitenkaan tarkisteta lain voimaan tullessa takuueläkkeen alkamisen takia, vaan vasta sitten kun tulee jokin muu syy tarkistukseen, esimerkiksi määräaikaistarkistus. 14 Tukiviesti nro 3, lokakuu 2010

Kelan tiedotteita Esimerkiksi täyttä kansaneläkettä saavan yksinäisen henkilön asumistuki pienenee arviolta noin 4,5 e/ kk ja parisuhteessa asuvan henkilön noin 50 e/kk silloin kun puolisolla on myös oikeus eläkkeensaajan asumistukeen. Kuitenkin yksin asuvan henkilön toimeentulo paranee takuueläkkeen ansiosta noin 96 eurolla. Vastaavasti parisuhteessa asuvan henkilön toimeentulo paranee noin 117 eurolla kuukaudessa. * * * * * Maahanmuuttajan erityistuki Maahanmuuttajan erityistuen tarkoitus on turvata maahanmuuttajan toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden aikana. Tuen saaminen ei edellytä Suomen kansalaisuutta. Maahanmuuttajan erityistuki loppuu 1.3.2011, jolloin Kela alkaa maksaa tuen saajille takuueläkettä ilman hakemusta. Voit hakea Kelasta maahanmuuttajan erityistukea, jos olet - 65 vuotta täyttänyt tai - työkyvytön 16-64 -vuotias ja - olet asunut Suomessa vähintään 5 vuotta 16 vuotta täytettyäsi yhtäjaksoisesti ja välittömästi ennen erityistuen alkamista - et saa täysimääräistä kansaneläkettä, koska et ole asunut Suomessa riittävän pitkää aikaa - olet hakenut Suomesta ja ulkomailta kaikki eläkkeet ja muut etuudet, joihin sinulla voi olla oikeus. Kela arvioi hakijan työkykyä samoin perustein kuin haettaessa kansaneläkettä työkyvyttömyyden perusteella. Viiden vuoden asumisaika koskee kaikkia hakijoita kansalaisuudesta riippumatta. Asumisaikaa laskettaessa voidaan ottaa huomioon toisessa EU- tai ETAmaassa tai Sveitsissä eläkeoikeutta varten karttuneet vakuutuskaudet, jos ne edeltävät lähes välittömästi Suomessa asumista. ULKOMAILLA OLESKELU Erityistukea maksetaan vain Suomessa asuvalle henkilölle. Voit kuitenkin tilapäisesti oleskella ulkomailla, jos oleskelusi kestää enintään 90 päivää kalenterivuodessa. Kun 90 päivää on täyttynyt, saman kalenterivuoden aikana tehty yhdenkin päivän matka voi johtaa tuen maksamisen keskeyttämiseen sen kuukauden ajalta, jolloin oleskelet ulkomailla. Sinun on selvitettävä Kelalle ulkomailla oleskelusi viimeistään tuen vuosittaisen tarkistuksen yhteydessä. Sinun on myös ilmoitettava Kelalle ulkomaille lähdöstä, kun ulkomailla olopäiviä kertyy matkan aikana tai on jo kertynyt saman kalenterivuoden aikana 90 tai enemmän. ERITYISTUEN HAKEMINEN - Hae erityistukea lomakkeella Maahanmuuttajan erityistukihakemus (MM1). Hakemuslomakkeita saat Kelan toimistoista tai internetsivuilta. - Lomakkeessa on kerrottu liitteet, jotka hakemukseen täytyy liittää. - Jos haet erityistukea työkyvyttömyyden perusteella, täytä myös Työkyvyttömyyseläkehakemus (ETK/Kela 7002). Hakemuksen voit viedä tai lähettää postitse mihin tahansa Kelan toimistoon. Tietoa siitä, kuinka kauan hakemusten käsittely Kelassa yleensä kestää, löydät Käsittelyajat ja tiedustelut -sivulta. Kela voi myöntää erityistuen aikaisintaan hakemiskuukauden alusta. Kela lähettää sinulle postitse kirjallisen päätöksen. Tarvittaessa saat neuvoja Kelan toimistosta. Lisätietoja eläkeasioista arkisin klo 8.00-18.00 puhelinnumerosta 020 692 202 (hinta on operaattorisi taksan mukainen, Kela ei peri extrahintaa), tai internetosoitteesta: www.kela.fi ja valitse sen jälkeen ylävalikon kohta Eläkeläiset. Turun Seudun Vanhustuki ry 15

SYKE-yhteistyöryhmän virkistäytymispäivä kesäkoti Tenholassa Ruissalossa Vapaaehtoisten toimijoiden, SYKE- yhteistyöryhmän, jäseniä virkistymispäivän vietossa Tenholassa elokuussa 2010. Vapaaehtoisten toimijoiden SYKE- yhteistyöryhmän virkistäytymispäivä pidettiin Kesäkoti Tenholassa kauniissa Ruissalon maisemassa meren äärellä. Sää oli hieman pilvinen, mutta sadetta ei kuitenkaan ropissut, joten huvilatontilla oli ulkosallakin mukava kulkea. Paikalle oli saapunut kaiken kaikkiaan 30 innokasta osallistujaa. Virkistäytymispäivä aloitettiin klo 11.00 Annelin Virran vetämällä tehokkaalla tuolijumpalla. Pyörittelimme olkapäitä, vahvistimme vatsa- ja selkälihaksia, käsiä ja jalkoja sekä venyttelimme. Jumpasta virkistäytyneinä vastailimme Annelin vetämän tietovisailun visaisiin kysymyksiin. Opimme tai kertasimme tietojamme mm. niiltä osin, että lumbago tarkoittaa noidannuolta, että krossi on vanha mitta, joka tarkoittaa 12 kertaa tusinaa eli yhteensä 144:ä kappaletta ja että Eiffel-tornin pituus on televisioantenni mukaan lukien 324 metriä. Tämän jälkeen Pirjo Viklund kertoi meille Tenholan ja Ruissalon historiasta. Virkistyspäivän aikana ruokailimme, nautimme kakkukahveista, lauloimme yhdessä ja pidimme Syke-ryhmän kokouksen. Kokouksessa mm. suunniteltiin Hyvän Tuulen Iltamien järjestelyjä ja pohdittiin toiminnan kehittämistä. TENHOLAN HISTORIA Venäjän vallan aikana Ruissalon saari luovutettiin Turun kaupungille, joka huutokauppasi keväällä 1847 palstoja 50 vuodeksi kaupungin porvareille. Kauppias, myöhemmin vaakamestari, Christian Fredrik Bernstedt osti 19.3.1847 tontin (tulloin tontti nro 24) 26 hopearuplalla. Bernstedt rakennutti tontille korkealle kivijalalle huvilan v. 1848. Alakerran kuistin koristeelliset kaiteet ovat valurautaa ja todennäköisesti peräisin Pietarista. Kuisti on oletettavasti rakennettu samanaikaisesti kuin talokin, mutta ylempi parveke on peräisin myöhemmältä ajalta. Huvilassa toimi jonkin aikaa kolerasairaala ja kesällä 1854 Bernstedt luovutti huvilan venäläiselle upseeriesikunnalle, joka sieltä käsin johti taistelua englantilaisten laivastoa vastaan 22.8.1854. Oolannin sota oli osa Krimin sotaa, jota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Ison-Britannian, Ranskan ja Sardinian liittouman välillä vuosina 1853-1856. Eng 16 Tukiviesti nro 3, lokakuu 2010

Turun suomenkielisen työväenopiston opiskelijayhdistys on jo 73 vuotta vuokrannut kaupungilta tiloja toimiakseen Tenholan tiloissa. Huvila on Museoviraston suojeluksessa nykyään, eikä rakennusta saa muuttaa. lantilaisten laivat kävivät myös Iso-Pukin edustalla. Maistraatin pöytäkirjoissa on maininta siitä, että kauppias Bernstedt haki maistraatilta katselmusta sodassa kärsineille tonteilleen (nrot 21 ja 24). Alueelta on löydetty vanha venäläisten kello, joka mahdollisesti on kuulunut venäläiselle sotaväelle. Tontti nro 24 siirtyi pakkohuutokaupan kautta 1859 kauppias Carl Fredrik Lindbergin omistukseen. Tontti oli hänen hallussaan aina kuolemaan 1903 ja tämän jälkeen hänen perikuntansa hallussa vuoteen 1917 asti. Huvilan yläkerran laajennus sekä parveke ja huvimökki tehtiin 1889. Tontti jaettiin kahteen osaan vuonna 1917: a-osaa hallitsi leskirouva Hilma Lindberg, kun taas b-osa oli 1918-1935 kauppias Lindbergin vanhimman pojan, kauppias Carl August Lindbergin vaimon nimissä. Tontin 24 b omisti vuodesta 1918 lähtien kauppias Lindbergin toinen poika, toimittaja Ernst Lindberg. Vuonna 1922 a-tontin numeroksi merkittiin 66 ja b-tontin numeroksi 67. Tontti no 66 oli vuoden (1936-1937) leskirouva Hilma Lindbergin tyttärenpojan, hammaslääkäri Carl Gunnar ja hänen vaimonsa Marianne Schaumanin omistuksessa, kunnes se 1937 siirtyi Turun kaupungille. Samana vuonna alueen käyttöoikeus luovutettiin Turun Suomenkielisen Työväenopiston toverikunnalle, jonka nimi nykyään on Turun suomenkielisen työväenopiston opiskelijayhdistys. Huvilatontin nimeksi oli vakiintunut Lindars, mutta nimi haluttiin muuttaa suomenkieliseksi. Monien ehdotusten joukosta valittiin nykyäänkin käytössä oleva, runollinen TENHOLA. TOIMINTAA TENHOLASSA Kuka tahansa voi tulla viettämään kesäpäiviä Tenholaan. Tenholassa voi osallistua erilaisiin jumpparyhmiin, talkoisiin tai muihin tapahtumiin. Rannassa on sauna, jossa voi vahvistetuilla vuoroilla pientä maksua vastaan saunoa. Uimaan pääsee saunan vieressä olevalta laiturilta ja lapsille on oma hiekkaranta. Ruokaa Tenholassa tehdään päivittäin ja se maksaa 3,50 euroa. Koska ruoka valmistetaan taan vapaaehtoistyönä, ruokailijoiden tulisi ilmoittaa pari tuntia ennen ruokailua osallistumisestaan. suljetaan. Tenholassa on myös 6 huonetta edulliseen hintaa vuokrattavana, joilla on kovasti kysyntää. Saunaa, yöpymistä ja ruokailua lukuun ottamatta Tenholassa oleskelu on maksutonta. Elokuun lopussa huvila laitetaan talvikuntoon ja suljetaan. Tenholan osoite on Iso-Pukintie 53, 20100 Turku. Bussista nro 8 jäädään pois Honkapirtin jälkeisellä Iso-Pukin pysäkillä, ylitetään tie ja kävellään hiekkatien loppuun asti. Ks. www.tenhola.fi. Teksti ja kuvat: Susanne Lahti Turun Seudun Vanhustuki ry 17

AURALAN SENIORIPÄIVÄT Tilaisuuteen oli vapaa pääsy ja paikalle olikin tullut runsas määrä väkeä tutustumaan päivän ohjelmaan ja ikäihmisille suunnattuun palvelutarjontaan sekä osallistumaan iloiseen, mukavaan tunnelmaan! Auralassa (Satakunnantie 10) vietettiin senioripäiviä tiistaina 24.8.2010 kello 11.00-15.00. Tapahtuman järjestivät Auralan Setlementti/RAY:n tukema Kotoset -hanke, Auralan kansalaisopisto, Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus ja Maarian seurakunta. Päivän avasi tervehdyssanoillaan kansanedustaja Janina Andersson. Turun Seudun Vanhustuki ry oli tapahtumassa mukana välittämässä tietoa paikalle saapuneille yhdistyksen toiminnasta. Yhdistyksen esittelypisteessä myytiin Sirkku Salomaan kauniita kortteja ja jaettiin yhdistyksen esitemateriaaleja. Sekä tuki- ja asiointitukihenkilötoimintaa että yhdistyksen jäsenyyttä kohtaan ilmaistiin kiinnostusta. Noin sata esittelypisteeseen tutustumaan tullutta henkilöä vastaanotti yhdistyksen esitteitä ja moni heistä oli innostunut saamaan tarkempaakin tietoa yhdistyksen toiminnasta. Ilahduttavaa myös oli, että lukuisa joukko yhdistyksen aktiivitoimijoita oli tullut seuraamaan päivän ohjelmaa ja hakemaan ajankohtaista tietoa. Kaupungin ja seurakunnan edustajat sekä ikääntyneiden palveluja esittelevät yhdistykset ja yritykset esittelivät toimintaansa ja tuotteitaan. Useita yhdistyksen yhteistyökumppaneita oli paikalla välittämässä tietoa edustamastaan toimialasta. Tilaisuudes- sa oli mahdollisuus tutustua Auralan opiston opintoneuvontapisteeseen ja ilmoittautua erilaisille kursseille. Lisäksi Senioripäivien monipuoliseen ohjelmaan kuuluivat voima- ja tasapainorata, verenpainemittaus Suomen Punainen Risti ry:n esittelypisteessä, sisäisten voimavarojen hakeminen ja/ tai hiljentyminen hiljaisuuden huoneessa, HyvinvointiTV -esittely, nivelet vetreiksi tietoisku, tietoa ikäihmisten seksuaalisuudesta, yhteislaulua Laulumiesten johdolla, joogaesittely sekä atk-neuvontaa. Senioripäivän aikana tarjolla oli monipuolista viihteellistä ohjelmaa, kuten Boutique Sirkka ja Pirkko yrityksen vaatteita esittelevä muotinäytös, steppiä, runoja Ehtoopuolen Ruusujen lausumana sekä lauluja Aulis Kotaviidan ja Laulumiesten esittäminä. Raunistula -elämyskävelyihin oli mahdollisuus päästä mukaan kaksi kertaa päivän aikana Sirkka Tähti-Rantasen johdolla. Päivän päätteeksi suoritettiin arvonta, jossa voittoina olivat mm. herkkukorit ja matkalahjakortti. Senioripäivän aikana Turun Sotaveteraanit ry:n soppatykkiryhmä myi maukasta hernekeittoa, mistä saadut tulot osoitetaan sotaveteraanien hyväksi. Kahvit ja pullat saattoi hakea buffetista. Teksti ja kuva: Susanne Lahti 18 Tukiviesti nro 3, lokakuu 2010

MARRAS- JOULUKUUN 2010 TAPAHTUMAKALENTERI Tiistai 2.11. klo 14.00 Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus IKÄYSTÄVÄT, LÄMMINHENKINEN TILAISUUS Vetäjänä Ritva Ilmanen Ohjelma: Mikko Litmanen laulaa ja säestää kitaralla sekä Marimba-ryhmä esiintyvät Arpajaiset Ikäystävätoiminnan hyväksi Buffetti Ei pääsymaksua Järjestäjät: Turun Seudun Vanhustuki ry ja Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus Maanantai 8.11. klo 17.00 Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus Yleisötilaisuus: ONNELLISEN VANHUUDEN SALAISUUDET Avaus Sirkku Salomaa Aiheesta puhumassa geriatri Maaria Seppälä, Turun kaupunginsairaalasta Pääsymaksu 2 euroa, sisältää kahvituksen, jäsenet ilmaiseksi jäsenkorttia näyttämällä Järjestäjä: Turun Seudun Vanhustuki ry Tiistai 16.11. klo 17.00 Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus ILOA ELÄMÄÄN ILTA Avaus Sirpa Jompero Illan esiintyjänä näyttelijä Tuija Piepponen Pääsymaksu 2 euroa, sisältää kahvituksen, jäsenet ilmaiseksi jäsenkorttia näyttämällä Järjestäjä: Turun Seudun Vanhustuki ry Huom! Myynnissä Tuijan Piepposen tauluja. Tiistai 23.11. klo 14.00 Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus Tietoisku: MITEN SUHTAUTUA MUISTIHÄIRIÖISEEN? Avaus Erja Armio Aiheesta puhumassa muistihoitaja Merete Luoto Keskustelua Ei pääsymaksua Järjestäjät: Turun Seudun Vanhustuki ry ja Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus Tiistai 7.12. klo 14.00 Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus IKÄYSTÄVÄT, LÄMMINHENKINEN TILAISUUS Vetäjänä Ritva Ilmanen. Iltapäivää vietetään Itsenäisyyspäivän merkeissä Ohjelmassa Lauluryhmä Potero sekä Marimba-ryhmä esiintyvät Buffetti Ei pääsymaksua Järjestäjät: Turun Seudun Vanhustuki ry ja Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus Maanantai 13.12. klo 17.00 Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus LUCIA-ILTA TUNNELMOIDEN JA LAULAEN Buffetti Ei pääsymaksua Järjestäjät: Turun Seudun Vanhustuki ry ja Ruusukorttelin Hyvinvointikeskus Turun Seudun Vanhustuki ry 19

Iäkkäiden lääkehoidon haasteet ja luuston haurastuminen LL Janne Nurminen, Turun kaupunginsairaala ja Turun yliopisto, yleislääketiede Studia generalia -luento senioreille 11.5.2010 pääkirjaston studio TILASTOTIETOJA Väestön ikääntyminen on yleiseurooppalainen ilmiö - Toisen maailmansodan aiheuttama tyhjiö - Elintaso korkea syntyvyys pieni 65-vuotta täyttänyt väestö käyttää yli puolet kaikista lääkkeistä Suomessa - Iäkäs väestö lisääntyy - Suomalaiset elävät pidempään kuin aikaisemmin - Sairastavuus lisääntyy iän myötä > lääkkeiden tarve kasvaa MIKSI IÄKKÄÄT OVAT LÄÄKEHOIDON SUHTEEN ERITYISRYHMÄ? - Normaalit vanhenemismuutokset - Sairauksien aiheuttamat muutokset elimistössä vaikuttavat myös lääkkeiden toimintaan - Useita sairauksia > useita lääkkeitä > mahdollisuus lääkkeiden haitallisille yhteisvaikutuksille kasvaa - Lääkkeitä ei monestikaan ole tutkittu riittävästi iäkkäillä ihmisiollä vaan työikäisillä NORMAALIT VANHENEMISMUUTOKSET - Munuaiset - Maksa - Suolisto - Rasvakudos - Aivot + muu hermosto - Lihakset ja nivelet Nämä muutokset yhdessä ovat merkittävä tekijä lääkehoitoa suunniteltaessa. Edellä mainitut muutokset vähentävät elimistön ns. reservikapasiteettia. Nuoremmat kestävät paremmin lääkkeiden haittavaikutuksia, mutta iän myötä lääkkeiden haittavaikutukset korostuvat. Tarkoittaa myös esim. että leikkauksista ja sairauksista paraneminen sekä kuntoutuminen kestää pidempään. SAIRAUKSIEN MERKITYS Munuaisten vajaatoiminta - Usean lääkkeen poistuminen elimistöstä hidastuu ja ääkkeet voivat pahentaa vajaatoimintaa Tietyt suoliston sairaudet - Lääkkeiden imeytyminen muuttuu Aivojen sairaudet - Lääkkeiden haittavaikutukset saattavat lisääntyä, kun aivot ovat vaurioituneet. Dementia, aivohalvaus, aivoverenvuoto, Parkinsonin tauti LÄÄKKEIDEN TYYPILLISIÄ HAITTAVIKUTUKSIA IÄKKÄILLÄ - Verenpaineen heittely - Huimaus - Sekavuus ja muistihäiriöt 20 Tukiviesti nro 3, lokakuu 2010