Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen palveluverkkosuunnitelma 2018 Vastuualuejohtaja Lassi Kilponen
2 (48) Sisällys 1 Lasten ja nuorten palveluverkkoesityksen 2018 taustaa... 3 1.1 Palveluverkkosuunnitelman valmistelussa ovat painottuneet seuraavat peruslähtökohdat... 3 1.2 Koulujen, päiväkotien ja nuorisotilojen palveluverkkosuunnittelun etenemisestä... 4 2 Lahden suunta - Yleiskaavan ja kestävän liikkumisen näkökulma palveluverkon suunnitteluun... 5 3 Rakennusten kuntoluokittelu osana palveluverkkosuunnittelua... 11 4 Palveluverkkosuunnitelma varhaiskasvatuksessa... 12 4.1 Varhaiskasvatuksen kysyntä... 12 4.2 Lasten määrän kehitys... 13 4.3 Vanhempien valinnat... 13 4.4 Valtakunnalliset ja kaupungin linjaukset... 13 4.5 Suunnittelun lähtökohta... 13 4.6 Vaikutusten arviointia... 13 4.7 Yhteenveto varhaiskasvatuksen palveluiden muutoksista: Rakenteen alueellinen tarkastelu... 14 5 Palveluverkkosuunnitelma perusopetuksessa... 15 6 Palveluverkkosuunnitelma Nuorisopalveluissa... 16 7 Palveluverkkoselvityksen 2018 toimenpiteiden yhteenveto ja alustava aikataulutus... 17 8 Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen palvelut alueittain, taustatiedot ja esitetyt muutokset palveluverkossa... 22 8.1 Eteläisen alueen palveluverkkosuunnittelu... 22 8.1.1 Aikaisemmin päätetyt ja suunnitellut palveluverkkomuutokset eteläisellä alueella... 22 8.1.2 Yhteenvetoa oppilasennusteista, lasten määristä ja päivähoitopaikoista vuoteen 2025 mennessä /eteläinen alue 3... 22 8.1.3 Oppilasvirrat /eteläinen alue... 23 8.1.4 Tilat oppilaaksiottoalueittain ja varhaiskasvatus / eteläinen alue... 23 8.2 Itäisen alueen palveluverkkosuunnittelu... 26 8.2.1 Aikaisemmin päätetyt ja suunnitellut palveluverkkomuutokset itäisellä alueella... 26 8.2.2 Yhteenvetoa oppilasennusteista, lasten määristä ja päivähoitopaikoista vuoteen 2025 mennessä / itäinen alue 4... 27 8.2.3 Oppilasvirrat/itäinen alue... 28 8.2.4 Tilat oppilaaksiottoalueittain ja varhaiskasvatus / itäinen alue... 28 8.3 Pohjoisen alueen palveluverkkosuunnittelu... 30 8.3.1 Aikaisemmin päätetyt ja suunnitellut palveluverkkomuutokset pohjoisella alueella... 30 8.3.2 Yhteenvetoa oppilasennusteista, lasten määristä ja päivähoitopaikoista vuoteen 2025 mennessä / pohjoinen alue 5... 31 8.3.3 Oppilasvirrat / pohjoinen alue... 32 8.3.4 Tilat oppilaaksiottoalueittain ja varhaiskasvatus / pohjoinen alue... 32 8.3.5 Muut palvelut/pohjoinen alue... 33 Liitteet: Koulujen oppilasennusteet, lasten määrä ja päivähoitopaikat varhaiskasvatuksessa Palveluverkkoaineisto sekä Toimipistekartta: koulut, päiväkodit, nuorisotilat: /palveluverkko
3 (48) 1 Lasten ja nuorten palveluverkkoesityksen 2018 taustaa Koulujen, päiväkotien ja nuorisopalvelujen palvelurakennesuunnittelua tehdään yhteistyössä väestökehityksen, yleiskaavan, palvelutarpeen, tilojen yhteiskäytön sekä muuntojoustavuuden lähtökohdista. Nyt valmisteltavana ja lausuntopyynnöllä oleva palveluverkkoesitys tarjoaa lähinäkymän tiedossa olevista muutoksista. Sen avulla tehdään yksittäisiä palvelupisteitä koskevia päätösesityksiä osana pitkän tähtäimen palveluohjelmaa ja yleiskaavatyön kokonaiskuvaa. Palveluverkon kokonaistarkastelu on ajoittain välttämätön muun muassa asuinalueen väestörakenteen, rakennemuutosten, kiinteistöjen kunnon (Rakennusten kuntoluokittelu osana palveluverkkosuunnittelua, s. 106) sekä kaupunki-investointien pohjalta. Tarkastelua tehdään valtuuston talousarviopäätökseen 2018 sekä taloussuunnitelmaan 2019-20 perustuen sekä kaupungin strategian muutosohjelmien mukaisesti. Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen palveluverkkoa koskeva suunnitelma on osa kaupunginvaltuuston vuoden 2018 talousarviopäätöksen mukaista talousohjelmaa (talousohjelma, osa 2, palveluohjelma). Lasten ja nuorten palveluita koskeva erillinen suunnitelma luo edellytyksiä palveluohjelman toteuttamiseen ja koko kaupunkia koskevan palvelukokonaisuuden kehitystyölle. Lahden kaupungin voimassa olevan yleiskaavan selostuksessa todetaan, että yleinen tavoite julkisten palveluiden osalta on koota palveluita yhteen palvelun tuottamisen ja tilojen tehokkaan käytön kannalta järkeviksi ja tarkoituksenmukaisiksi yksiköiksi sijainteihin, jotka ovat hyvin saavutettavissa kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä, alueille joissa on kysyntää palveluille. Joissakin tapauksissa tämä tarkoittaa oman lähipalvelupaikan siirtymistä toiseen paikkaan tai etäämmälle. Tavoitteena on tuottaa hyvinvointi- ja sivistyspalvelut yhdessä lähellä toisiaan esimerkiksi monitoimitaloissa, jonne on hyvät joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteydet. Nykyisten palveluiden ja niiden toimipaikkojen kannattavuutta tuetaan mahdollisuuksien mukaan täydennysrakentamisella. Palveluverkkotyön integroiminen vahvasti yleiskaavaan edistää palvelualueiden välistä yhteistyötä ja tuo siihen kokonaisnäkemyksen palveluiden pitkäjänteisestä kehittämisestä. Palveluiden sähköistyessä lasten ja nuorten palvelut ovat jatkossakin niitä palveluita, joilla on fyysinen palvelupaikka. Palveluverkon suunnittelu on merkittävä osa yleiskaavasuunnittelua. (Yleiskaavan ja kestävän liikkumisen näkökulma palveluverkon suunnitteluun, pdf-aineisto osoitteessa /palveluverkko >> Jatkuvassa prosessissa muodostuu pitkän aikavälin strateginen näkemys palveluiden ja niiden sijaintien tulevaisuudesta, ja ajankohtaisia yksittäisiä hankkeita voidaan käsitellä joustavasti osana strategista kokonaiskuvaa. 1.1 Palveluverkkosuunnitelman valmistelussa ovat painottuneet seuraavat peruslähtökohdat Esi- ja perusopetusta kootaan yhteisiin tiloihin, tilankäyttöä tehostetaan ja monitoimitalot kokoavat eri toimijoita saman katon alle. Toimintakulttuurien uudistamisella tuetaan lasten ehyttä koulupolkua. Lasten ja nuorten kannalta palveluverkko-, yleiskaava- ja kaupunkisuunnittelu nivoutuvat kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmaan. Tärkeänä nähdään koulutilojen saavutettavuus kävellen, pyöräillen tai bussilla sekä tilojen monipuolinen, joustava hyödyntäminen ja pitkät aukioloajat.
4 (48) Palveluiden sähköistyessä lasten ja nuorten palvelut ovat jatkossakin niitä palveluita, joilla on fyysinen palvelupaikka. Tavoitteena on lisäksi tuottaa hyvinvointi- ja sivistyspalveluja yhdessä lähellä toisiaan nykyisten monitoimitalotoimintojen tapaan. Lapsiystävällisen kaupunkiympäristön avaintekijä on se, miten lapset pystyvät liikkumaan omaehtoisesti ja miten vanhemmat uskaltavat päästää lapsensa liikkumaan itsenäisesti. Tähän vaikuttaa etäisyyden lisäksi turvallisuus ja viihtyisyys. 1.2 Koulujen, päiväkotien ja nuorisotilojen palveluverkkosuunnittelun etenemisestä Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen vuoden 2018 palveluverkkosuunnitelmaa on laadittu Sivistyksen palvelualueen, kaupunkiympäristön palvelualueen, konsernipalveluiden kehittämispalveluiden ja Lahden Tilakeskuksen yhteisenä työryhmävalmisteluna sekä vastuualueen alueellisessa työssä eri toimijoiden yhteistyönä. Alustava ehdotus palveluverkkoa koskevista muutoksista on esitelty vastuualueen toimintayksiköissä kevään 2018 aikana. Lisäksi palveluverkkosuunnitelman tavoitteista, alustavista muutosesityksistä sekä kuntalaisten palveluille esittämistä toiveista on haluttu saada kuntalaisilta ja toimijoilta lisätietoa. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi järjestettiin kuusi erillistä Oma Lahti -keskustelutilaisuutta, kaksi kullakin vastuualueen maantieteellisellä palvelualueella. Oma- Lahti -tilaisuuksissa käydyt ryhmäkeskustelut, yleiskeskustelut, kehittämisideat ja kriittiset palautteet kirjattiin tilaisuuksissa ns. maisemakortteihin. Asukasilloissa saatua tietoa voitiin hyödyntää suunnitelman laatimisessa ja ennakkovaikutusten arvioinnissa. Oma Lahti -tilaisuuksien maisemakorttien ehdotuksista on laadittu yhteenvedot alueittain (asukasiltojen tiivistelmä Sivistyslautakunnan kokouksen 12.6.2018 esityslistan liitteenä). Palveluverkkosuunnitelman valmistelun osana on toteutettu ennakkovaikutusten arviointi. Arviointi toteutettiin sähköinen arviointikertomus -palvelun vaikutusten ennakkoarviointi työkalun avulla. Vaikutusten ennakkoarviointi painottui esitettyihin palveluverkon muutoksiin ja erityisesti vaikutuksiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Vaikutusten arviointi ulottui myös palveluiden saavutettavuuteen lasten ja nuorten kannalta sekä toimitilojen terveellisyystekijöihin (vaikutusten ennakkoarviointi Sivistyslautakunnan kokouksen 12.6.2018 esityslistan liitteenä). Palveluverkkosuunnitelman taustatietoa, esittely- ja valmisteluaineistoa sekä luonnokset suunnitelmista (lausuntopyynnön materiaali) julkaistiin kaupungin internet sivuilla valmistelun eri vaiheissa. Materiaalin mahdollisimman varhaisella julkistamisella haluttiin edistää palveluverkkoa koskevaa keskustelua ja avointa viestintää sekä aktivoida eri toimijoita ja kuntalaisia ottamaan kantaa suunnitelmiin ja esitettyihin muutoksiin. Alustavasta ehdotuksesta palveluverkon muutoksille sekä valmistelun taustamateriaalista on pyydetty lausunnot Lahden lasten ja nuorten kuulemismallin mukaisesti vastuualueen toimintayksiköiltä, koulujen oppilaskunnilta, vanhempainyhdistyksiltä, Lahden nuorisovaltuustolta sekä sidosryhmiltä. Suunnitelmista annettiin yhteensä 30 lausuntoa. Osa lausunnoista oli yksittäisten henkilöiden kannanottoja sähköisen palautepalvelun tai sähköpostin välityksellä. Lausunnoissa korostui huoli suunnitelmissa esitetyistä muutoksista erityisesti palveluiden saatavuuden kannalta (lähipalveluiden säilyttäminen omalla asuinalueella nykyisiin palveluihin perustuen, lasten koulumatkat) sekä alle kouluikäisten kerhotoiminnan säilymisestä palvelumuotona nykyiseen toimintamalliin perustuen. Pääosassa lausuntoja vastustettiin yksittäisen toimintayksikön tai siihen liittyvän toimipisteen muutosta: erityisesti pohjoisella alueella Kunnaksen koulua koskevaa esitystä sekä eteläisellä alueella Metsäkankaan esi- ja alkuopetuksen siirtämistä Kärpäsen koulun yhteyteen. Osassa lausuntoja otettiin kantaa jo päätettyihin palveluverkon muutoksiin, mutta niitä ei ole huomioitu tämän suunnitelman valmistelussa eikä ennakkovaikutusten arvioinnissa. (yhteenveto lausunnoista Sivistyslautakunnan kokouksen 12.6.2018 esityslistan liitteenä).
5 (48) Palveluverkkosuunnitelman taustaa, tavoitteita ja valmisteluvaihetta esiteltiin Sivistyslautakunnalle kahdessa erillisessä seminaarissa 20.2. ja 29.5.2018 sekä kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaostolle 8.5.2018. Lisäksi palveluverkkosuunnitelman sisältöä ja muutosesityksiä esiteltiin erikseen Lahden Nuorisovaltuustolle 30.5.2018. Esitetyn palveluverkkosuunnitelman taloudelliset vaikutukset edellyttävät tarkempaa, yksikkökohtaista lisäselvitystä ja suunnittelua. Jokaisen perusparannushankkeen tai uudisrakennuksen osalta laaditaan normaalisti erilliset hankesuunnitelmat ja ne on hyväksytettävä erillisinä normaalin päätöksentekojärjestyksen mukaisesti. Palveluverkkosuunnitelmassa esitetyt muutokset merkitsevät investointeja kiinteistöihin. Vaihtoehtoina pienten, erillisten kiinteistöjen peruskorjauksille esitetään muutoksia palveluverkkosuunnitelman perusperiaatteiden mukaisesti toimintojen kokoamisella laajemmiksi, monitoimitalotyyppisiksi kokonaisuuksiksi. 2 Lahden suunta - Yleiskaavan ja kestävän liikkumisen näkökulma palveluverkon suunnitteluun Elinkeino- ja kilpailukykypalvelut, yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki Lahdessa yleiskaavaa päivitetään valtuustokausittain. Yleiskaava ulotetaan koko kaupungin alueelle 2017-2020 kierroksen aikana ja se antaa kokonaiskuvan kaupungin strategisesta maankäytön kehityksestä vuoteen 2030, jolloin yksityiskohtainen suunnittelu ja investoinnit kuten koulut ja päiväkodit voidaan kohdistaa ja ajoittaa oikein suhteessa kaupungin kasvuun. Vuonna 2017 jatkuvaan prosessiin on otettu mukaan Kestävän kaupunkiliikkumisen -ohjelman laatiminen. Vuorovaikutteisessa prosessissa käsitellään myös palveluohjelman ja ympäristöohjelman teemoja. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.1.2018 Lahden suunta -työn tavoitteet 1, joihin sisältyy palveluita ja palveluverkkoa koskevia tavoitteita. Palveluverkon suunnittelua koskevat myös kaikki kestävän liikkumisen tavoitteet. Tavoitteita tarkistetaan, mikäli huhtikuun 2018 strategian tarkistus antaa aihetta. Yleiskaava on strategian kuva fyysisessä kaupunkiympäristössä. Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmalla edistetään ihmisten arkiliikkumisen viisaita valintoja erilaisin toimenpitein, joista osa liittyy fyysiseen ympäristöön, osa toimintaan. Lasten ja nuorten palveluverkkosuunnitelman näkökulmasta yleiskaava luo edellytykset palvelupaikkojen sijoittumiselle paikkoihin, jotka tukevat lasten itsenäistä liikkumista. Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma kokoaa yhteen toimenpiteet, joiden avulla rohkaistaan mahdollisimman monia lapsia ja perheitä kävelemään ja pyöräilemään alle kolmen kilometrin matkat. ---- 1 https:///paatoksentekosite/strategia-jataloussite/documents/lahden%20suunta/20171128_tavoitteet_ja%20indikaattorit.pdf Palveluverkkotyön integroiminen vahvasti yleiskaavaan edistää toimialojen välistä yhteistyötä ja tuo siihen kokonaisnäkemyksen palveluiden pitkäjänteisestä kehittämisestä. Palveluiden sähköistyessä lasten ja nuorten palvelut ovat jatkossakin niitä palveluita, joilla on fyysinen palvelupaikka.
6 (48) Palveluverkon suunnittelu on merkittävä osa Lahden suunta -työtä. Jatkuvassa prosessissa muodostuu pitkän aikavälin strateginen näkemys palveluiden ja niiden sijaintien tulevaisuudesta, ja ajankohtaisia yksittäisiä hankkeita voidaan käsitellä joustavasti osana strategista kokonaiskuvaa. Kuva 1. Lahden suunta -työn 2017-2020 nelivuotinen prosessi. Työn tavoitevuosi 2030 on sama kuin kaupungin strategian. Lahden suunta -prosessissa muodostuu näkymä tavoitevuoteen ja työn vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Palveluverkkosuunnitelman tarkasteluväli on 5-10 vuotta. Hyväksymisvaiheessa arvioidaan tavoitteiden toteutumista mm. seuraamalla, miten kehittyvät lasten kävellen ja pyörällä kuljetut koulumatkat, joihin palveluverkkoa koskevat päätökset vaikuttavat merkittävästi. Kuva 1: Lahden suunta -työn 2017-2020 nelivuotinen prosessi. Ensimmäisenä valtuustokauden vuotena laaditaan strategian pohjalta yhteiset pitkän aikavälin tavoitteet työlle. Toisena vuonna luonnosvaiheessa etsitään vaihtoehtoisia suunnitteluratkaisuja yhteistyössä osallisten kanssa. Kolmantena vuonna arvioidaan vaihtoehtojen vaikutuksia, ja vertailun perusteella muodostetaan yleiskaavaehdotus sekä kestävän kaupunkiliikkumisen toimenpidepaketit. Neljäntenä vuonna Lahden suunta työpaketti menee päätöksentekoon, ja samalla ohjelmoidaan toteutus ja investointitarpeet seuraavalle valtuustokaudelle sekä tehdään toteutuksen seuranta ja arviointi kuluneelta kaudelta. Jatkuvan yleiskaavaprosessin edellisellä kierroksella yleiskaavatyössä 2013-2016 yleiskaavanselostukseen kirjoitettiin tarinan muotoon yleiskaavallinen visio Lahden palveluista 2. Vaikka suunnitelmakartta koskeekin vain vanhan Lahden kaupungin aluetta, tekstiin kirjoitettiin pitkän aikavälin tavoite koko uuden Lahden näkökulmasta. Tekstiä tarkistetaan Lahden suunta työssä 2017-2020 ja siinä otetaan huomioon sekä käsillä oleva palveluverkkosuunnitelma että laajempi palveluohjelma. ---- 2 http://lahdenvuosi.fi/yleiskaavaselostus/lahti-vuonna-2025-tarina/palveluiden-ja-kaupan-lahti
7 (48) Palveluverkon yleiskaavalliset tavoitteet (lainaus yk:n selostuksesta) Yleinen tavoite julkisten palveluiden osalta on koota palveluita yhteen palvelun tuottamisen ja tilojen tehokkaan käytön kannalta järkeviksi/tarkoituksenmukaisiksi yksiköiksi sijainteihin, jotka ovat hyvin saavutettavissa kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä, alueille joissa on kysyntää palveluille. Joissakin tapauksissa tämä tarkoittaa oman lähipalvelupaikan siirtymistä toiseen paikkaan tai etäämmälle. Lahden suunta -kontekstissa pyritään ratkaisuihin, joissa kaikki eri näkökulmat on punnittu ja vaikutus mahdollisimman monen lahtelaisen arkeen olisi myönteinen. Tavoitteena on tuottaa hyvinvointi- ja sivistyspalvelut yhdessä lähellä toisiaan esimerkiksi monitoimitaloissa, jonne on hyvät joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteydet. Nykyisten palveluiden ja niiden toimipaikkojen kannattavuutta tuetaan mahdollisuuksien mukaan täydennysrakentamisella. Lahdessa on omaleimaisia alueita, joilla liikutaan eri tavoin ja joissa on erilainen palvelutarjonta. Julkisia palveluita tarjotaan kolmella erilaisella laajuudella riippuen alueen luonteesta. Palvelutarjonta on laajinta lähipalvelualueilla, joita ovat keskustan palvelukeskittymän vaikutusalue (1), alueellisten palvelukeskittymien (2) ja lähipalveluyksiköiden (3) vaikutusalueet. Näillä alueilla palvelut ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen. Muut alueet ovat etäpalvelualuetta, jossa palvelut ovat saavutettavissa omalla autolla, joukkoliikenteellä tai kuljetuksin. Lisäksi on harvaan asuttua aluetta, jolla palvelut ovat saavutettavissa vain omalla autolla tai kuljetuksin. Kuva 2. Periaatekuva tulevaisuuden palveluverkon rakenteesta Lahdessa. Ensimmäinen vastaavanlainen kartta esitettiin Lahden läntisten osien osayleiskaavassa Y-202 vuonna 2016, ja oheinen kartta on samalla periaatteella laajennettu koskemaan koko nykyistä Lahtea. Kuva on luonnos pitkän aikavälin visiosta keskustelun pohjaksi, eikä sen perusteella tehdä päätöksiä palvelupaikkojen sijainneista.
8 (48) Palveluiden sijaintia tärkeämpää on saavutettavuus. Osa julkisista palveluista on lähipalveluita, osa on keskitetty. Lähipalveluita ovat ensisijaisesti palvelut, joita tarvitaan useimmin ja jotka pitää voida saavuttaa varmasti ja turvallisesti. Uusille yleiskaavan asuinalueille asemakaavoitetaan lähipalveluiden toimipisteitä, joita voidaan muuntaa alueen elinkaaren ja väestörakenteen muuttuessa. Osa julkisista palveluista keskitetään isompiin monipalveluyksiköihin, jotka on helppo saavuttaa jalan, pyörällä ja bussilla. Saavutettavuuden tavoite tarkoittaa, että monipalveluyksiköt on järkevää sijoittaa keskustaan tai sen lähelle. Keskitettyjen yksiköiden aukioloajat ovat pitkät ja käyttö monipuolista. Lahden suunta -työssä tunnistetaan kaupungin kehittymisen suunnat väestöennusteen pohjalta. Työn luonnosvaiheessa vuoden 2018 aikana laaditaan kolme yleiskaavan luonnosvaihtoehtoa: 1. strategisen tavoitteen mukaisen voimakkaan kasvun vaihtoehto, jonka mukaan Lahti on 150 000 asukkaan kaupunki vuonna 2030 (vuosittainen kasvu 2500 asukasta tai 2%) 2. Maltillisen kasvun vaihtoehto, jonka mukaan Lahti on 135 000 asukkaan kaupunki vuonna 2030 (vuosittainen kasvu 1200 asukasta tai 1%) 3. Matalan kasvun vaihtoehto, jonka mukaan Lahti on 125 000 asukkaan kaupunki vuonna 2030 (vuosittainen kasvu 500 asukasta tai 0,4%) Vuoteen 2030 mennessä palvelukysyntä kasvaa voimakkaimmin Karistossa, Renkomäessä, Kytölässä, Launeen pohjoisosissa ja Asemantaustassa, keskustassa sekä Koiskalassa. Palveluverkkotyön tulokset ja pitkä aikavälin tavoitteet kirjataan Lahden suunta -työssä syntyvän yleiskaavan aineistoihin ja kestävän kaupunkiliikkumisen toimenpiteisiin. Aineistot jaetaan suunnittelijoiden ja valmistelijoiden käyttöön selainpohjaisen Webmap-palvelun kautta. Yleiskaavan varsinaiset aluevaraukset on järkevää mitoittaa maltillisen kasvun mukaan (1% vuodessa, 135 000 asukasta vuonna 2030) ja reservialueet strategian voimakkaalle kasvulle (2% vuodessa, 150 000 asukasta vuonna 2030), koska aluevaraukset toteutetaan vaiheittain, priorisoiden täydennysrakentamista ja niiden alueiden toteuttamista, joilla liikkuminen ilman omaa henkilöautoa on mahdollista. Mikäli väestöntavoite ei toteudu, uusien alueiden käyttöön ottoa siirretään myöhemmäksi. Sen sijaan palveluita ei ole järkevää mitoittaa strategian tavoitteellisen väestönkasvun mukaisiksi, vaan trendin mukaiselle kasvulle (alle 1% vuodessa), jotta vältytään liian suurilta palvelurakentamisen investoinneilta. Jatkuva yleiskaavaan sidottu palvelusuunnittelu auttaa hahmottamaan tavoitteellisen ja toteutuneen väestönkasvun välistä eroa ja reagoimaan siihen joustavasti. Alueilla, varsinkin asuinalueilla on elinkaari. Asuinalueen palvelutarve muuttuu lapsiperheiden palveluista ikäihmisten palveluihin noin 20-30 vuodessa. Sukupolvenvaihdosta on vaikea arvioida ja sen vuoksi vanhojen asuinalueiden väestökehityksen ennustaminen on epävarmaa. Rakennusinvestointeja ei kannata tehdä muutamaksi vuosikymmeneksi. Yksittäinen uusi alue on järkevintä rakentaa kerralla valmiiksi mm. verkostoinvestoinneista johtuen, eikä elinkaarta kannata venyttää hitaammalla toteutuksella. Eri asumismuotojen kaavoittaminen samalle alueelle pidentää elinkaarta jonkin verran. Asuinalueen sukupolvenvaihdosta voidaan myös edesauttaa mm. täydennysrakentamisella. Palvelukysynnän huippujen tasoittamiseksi tarvitaan kuitenkin keinoja, jotka ovat kaupungin omassa hallinnassa.
9 (48) Yksi huippujen tasoittamisen keino on palveluiden keskittäminen suurempiin yksiköihin, mikä tuo joustavuutta tilojen käyttöön. Keskittäminen on kansallisesti yleinen suuntaus myös lasten ja nuorten palveluissa. Palveluiden keskittämiseen liittyy haasteita, ja se on ainakin osittain ristiriidassa lapsiystävällisyyden kanssa. Keskittäminen johtaa suuriin yksiköihin, joiden suunnittelu lapsilähtöisesti vaatii erityistä osaamista. Edellä kuvattu keskittämisen tavoite tarkoittaa käytännössä esimerkiksi koulujen osalta noin 500-600 oppilasta, jollaisia Lahdessa on jo nykyään lukuisia. Keskittäminen myös väistämättä pidentää etäisyyksiä palveluihin. Strategisena tavoitteena on lapsiystävällinen kaupunkiympäristö, jonka tärkein piirre on lasten itsenäisen liikkuminen. Lahden suunta -työn tavoitteena on mahdollistaa optimaalisen palveluverkon rakentuminen siten, että mahdollisimman moni lapsi voi kulkea kouluun kävellen ja pyörällä. Etäisyyksien kasvaessa entistä suurempi merkitys on kestävää liikkumista edistävillä toimenpiteillä, joilla vaikutetaan yksittäisten ihmisten ja perheiden liikkumistottumuksiin sekä koulujen käytäntöihin. Kaupunki voi tasoittaa palvelukysynnän huippuja asuinalueilla sekä kasvuennusteen ja toteutuman välistä kuilua myös joustavilla tilaratkaisuilla. Keskittämisen kohteet pyritään valitsemaan olemassa olevasta tilakannasta. Valittuun kohteeseen tuodaan monia toimijoita ja toimintoja. Olemassa olevia tiloja on mahdollista kehittää ja laajentaa joustavasti modulimallin avulla.
10 (48) Kuva 3: Periaatekuva joustavasta palvelupaikasta, joka muuttuu alueen väestön ja tarpeiden mukana. Jatkuvasta palveluverkon suunnittelusta ja joustavista tilaratkaisuista on Lahdessa jo paljon kokemusta. Monissa kouluissa opiskellaan huonon sisäilman vuoksi parakeissa ja niihin ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Edellisessä palveluverkkosuunnitelmassa vuonna 2014 visioitiin, että parakeista/moduleista tehdään pysyvä toimintamalli. Modulit muotoillaan esteettisesti houkutteleviksi paviljongeiksi suunnittelukilpailun avulla. Joustavat tilaratkaisut on otettu käyttöön toiminnallisessa mielessä, design puuttuu vielä. Palveluverkkoa tarkasteltaessa koko kaupungin tasolla kiinnitetään huomiota sijainnin ja saavutettavuuden lisäksi nykyisten rakennusten kuntoon ja energiatalouteen sekä tontin suomiin mahdollisuuksiin toteuttaa modulimallia. Keskittämisen paikat ja investointikohteet valitaan arvioimalla edellä mainittuja tekijöitä yhdessä. Arviointia varten on tuotettu paikkatietoaineistoa, jota voidaan tarkastella päällekkäin yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden, joukkoliikennelinjojen, väestöennusteen ym. tekijöiden kanssa. Potentiaaliset keskittämisen ja kehittämisen kohteet tunnistetaan tämän tiedon perusteella ja niitä tarkastellaan tarkemmin kortteli- ja tonttitasolla. Koulut voivat usein soveltua luontevasti toiminnallisena yksikkönä ja rakennuksena monipalveluyksikön ytimeksi. Olemassa olevan koulun yhteistiloja kehitetään palvelemaan monia toimijoita ja toimintoja. Koulun tontille tuodaan siirrettäviä, muuntojoustavia palvelumoduleita asuinalueen kulloisenkin palvelukysynnän mukaan: päiväkotimodulin voi ajan myötä vaihtaa
11 (48) esimerkiksi hammashoitomoduliin tai vanhusten palvelumoduliin ja päiväkotimodulin siirtää edelleen toiseen kaupunginosaan. Kaavio: Yhteistoimintamalli toimialat ylittävän yhteistyön parantamiseksi lasten ja nuorten palveluissa Joitakin palveluita ei ole tarkoituksenmukaista keskittää suuriin yksiköihin kauas asukkaista. Lapsiystävällisen kaupunkiympäristön avaintekijä on, miten lapset pystyvät liikkumaan omaehtoisesti ja miten vanhemmat uskaltavat päästää lapsensa liikkumaan itsenäisesti. Tähän vaikuttaa etäisyyden lisäksi ympäristön laatutekijät kuten turvallisuus ja viihtyisyys. Mitä rikkaampi kaupunkiympäristö on, sen parempi lapsille. Liikennejärjestelyiden lisäksi merkittävä rooli on viherympäristöllä. Palveluiden keskittämistä suunniteltaessa tulee siis ottaa huomioon, minkälaiset kävely- ja pyöräily-yhteydet palvelupisteeseen on mahdollista järjestää. Myös pienet lähipalveluyksiköt olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa nykyistä joustavammin moduliperiaatteella niin, että alueen elinkaaren mukana muuttuvaan palvelukysyntään olisi helpompi vastata. Esimerkiksi uuteen päiväkotiin suunnitellaan kiinteä, monikäyttöinen ydin yhteis-, keittiö- ja huoltotiloineen. Ytimen ympärille kootaan tarvittava määrä siirrettäviä päiväkotimoduleita, jotka voidaan viedä muualle ja korvata esimerkiksi koulumoduleilla tai vanhusten palvelumoduleilla. 3 Rakennusten kuntoluokittelu osana palveluverkkosuunnittelua Lahden Tilakeskus, kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Palveluverkkosuunnitelman valmistelussa mukana oleva rakennusten kuntoluokitus on toteutettu tilakeskuksen valmistelemana, henkilöstön teknistä asiantuntemusta ja tilakannan ylläpidossa kertynyttä kohdetuntemusta hyödyntäen. Luokittelun kohteet ovat kaupungin omistamia päiväkotija koulurakennuksia. Kuntoluokitus tähtää rakennusten korjaustarpeiden tunnistamiseen kuvaten kohteiden arviointiajankohdan mukaista teknistä kuntoa. Luokittelussa arvioidaan erityisesti
12 (48) tekijöitä, joilla oletetaan olevan merkittävää vaikutusta toimitilojen sisäilmaolosuhteisiin ja niiden riskeihin. Luokittelun avulla on mahdollista arvioida rakennusten peruskorjausten tai muiden korjaustarpeiden kiireellisyyttä ja tutkimustarpeita korjausten suunnittelua varten. Luokittelun avulla voidaan myös arvioida rakennuksen teknistä soveltuvuutta palveluverkon tarpeisiin. Luokittelu sellaisenaan ei kuitenkaan määritä investointien tärkeysjärjestystä vaan investointeja ohjataan ensisijassa palveluverkkosuunnittelun osoittamien toimitilatarpeiden täyttämiseksi. Kuntoluokitus jättää huomioimatta mm. kiinteistön sijainnin ja tilojen toiminnallisen näkökulman (esim. saavutettavuus, muunneltavuus ja kiinteistön ulkoalueet), joilla on oleellinen merkitys palveluverkon näkökulmasta. Kuntoluokituksessa huomioidaan mm. se, että eri kohteissa on eri-ikäisiä ja eri aikoina peruskorjattuja rakennusosia. Luokittelu on toteutettu niin, että kohdekohtaisesti on arvioitu yhdeksää eri rakennusosakohtaista kriteeriä asteikolla 1-5, painottaen kriteerien saamia kuntopisteitä niiden arvioidun olosuhdevaikuttavuuden mukaan. Pisteytys on kohdistettu seuraaviin rakennusosakokonaisuuksiin: rakennus- tai perusparannusajankohta alapohjarakenteet, salaojat ja pintakuivatus ulkoseinät ja ikkunat vesikate ja yläpohja sisäilma- ja kosteusriskit putkistot: lämpöjohdot, viemärit ja vesijohdot ilmanvaihtojärjestelmä sähköjärjestelmät telejärjestelmät (mm. antenni-, tietoliikenne-, valvontakamera-, palo- ja turvavalojärjestelmät) Jokainen rakennus on jossakin vaiheessa elinkaartaan peruskorjaustarpeessa ja tilanteessa, että siihen kohdistuu merkittävääkin korjausvelkaa. Kaupungin toimitilakannassa rakennusten teknisen kunnon perusteella arvioitava investointitarve jatkuu vielä pitkään tulevinakin vuosina huolimatta siitä, että osasta nykyistä rakennuskantaa on mahdollista ja tarkoituksenmukaista luopua. Rakennusten peruskorjaustahdissa tulisi ennen pitkää saavuttaa käytäntö, että noin 30 vuoden käytön jälkeen palveluverkossa pysytettävä rakennus kunnostetaan perusteellisesti. Suunnitelmallisen jatkuvan kunnossapidon ohella tämä on välttämättömyys, jotta kohteiden sisäilmariskit voivat pysyä hallinnassa. Tästä osoituksena ovat menneinä vuosina toteutumatta jääneet peruskorjaukset, mistä seikasta osaltaan on aiheutunut lähivuosien patoutunutta tarvetta kiireellisiin korjaus- ja uudisrakentamishankkeisiin. 4 Palveluverkkosuunnitelma varhaiskasvatuksessa 4.1 Varhaiskasvatuksen kysyntä Lakisääteinen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäminen on yhteydessä alle kouluikäisten lasten määrän kehitykseen sekä vanhempien tekemiin valintoihin.
13 (48) 4.2 Lasten määrän kehitys Alle kouluikäisten lasten määrän on arvioitu kasvavan palveluverkon tarkastelujaksolla n. 200 lapsella. Kasvavan kysynnän lisäksi investointitarvetta ovat lisänneet päiväkotien vanhenevat ja peruskorjausta tarvitsevat tilat sekä perhepäivähoitopaikkojen väheneminen. Laissa säädetään subjektiivisesta oikeudesta saada päivähoitopaikka neljän kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä tai kahden viikon sisällä hakemuksen jättämisestä, jos kyseessä on ennakoimaton opiskelun tai työn aloittaminen. Opiskelun tai työn perusteella vanhemmilla on myös oikeus ilta-, viikonloppu- tai vuorohoitopaikkaan. Varhaiskasvatuspaikkojen määrää tarkasteltaessa reunaehtona on lakisääteisen velvoitteen täyttyminen. 4.3 Vanhempien valinnat Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu, ja yhteiskunnan tarjoamat varhaiskasvatuspalvelut tukevat lapsen kotikasvatusta. Varhaiskasvatukseen hakeutumiseen vaikuttavat monet yhteiskunnalliset sekä perheiden elämäntilanteisiin liittyvät tarpeet ja arvot sekä hoitomuodoista perheelle aiheutuvat kustannukset. Esimerkiksi taloudellisella ja työllisyystilanteella on vaikutusta varhaiskasvatuksen kysyntään. Koko ikäluokka ei käytä varhaiskasvatus-palveluja, joten vanhempien valinnat ratkaisevat todellisen palvelujen tarpeen. Vanhempien valinnat vaikuttavat myös palvelurakenteeseen sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin. Valinnan mahdollisuuksina päiväkotien rinnalla tuodaan vaihtoehtoina esiin perhepäivähoito, päivähoidon kerhot, yksityinen varhaiskasvatus, kotihoito sekä seurakunnan ja järjestöjen tarjoamat palvelut. 4.4 Valtakunnalliset ja kaupungin linjaukset Valtakunnallisesti maksujen alentamisella on pyritty varhaiskasvatuksen osallistumisasteen lisäämiseen ja sen on arvioitu lisäävän kysyntää myös Lahdessa. Osallistumisasteen lisääminen on valtakunnallisena tavoitteena myös kansainvälisen vertailun perusteella. Lahden kaupungin strategiassa tavoitteena on varhaiskasvatuksen piirissä olevien yli kolmevuotiaiden lasten määrän merkittävä kasvu. Kaupunginvaltuusto on päättänyt subjektiivisen oikeuden palauttamisesta aiemman lain mukaiseksi, joka lisää osaltaan kysyntää. Lisäksi kaupunginvaltuusto on linjannut yksityisen varhaiskasvatuksen osuuden kasvun sekä kotihoidon kuntalisän mahdollisen käyttöönoton selvityksen. 4.5 Suunnittelun lähtökohta Suunnittelun lähtökohtana varaudutaan kysynnän kasvuun ja yksityisen varhaiskasvatuksen osuuden kasvuun. Tilaratkaisuissa huomioidaan monitoimitaloperiaate sekä koulujen tilojen hyödyntäminen. 4.6 Vaikutusten arviointia Palveluverkkosuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon kunkin alueen osalta palveluiden kysynnän ja tarjonnan tasapaino sekä näissä tekijöissä ennakoitavissa olevat muutokset. Kaupungin tavoitteena on pyrkiä ylläpitämään palveluiden kysynnän ja tarjonnan tasapainoa käyttäen rinnan erilaisia tapoja palveluiden järjestämiseen ja sopeuttaen tarvittaessa omaa palvelutarjontaansa kokonaistilanteen tasapainottamiseksi.
14 (48) Kokonaisuutena jo tehtyjen päätösten sekä nyt esitettävien ratkaisujen seurauksena 20 nykyisin käytössä olevaa kiinteistöä poistuisi käytöstä ja tilalle tulisi kuusi uudisrakennusta, yhden päiväkodin laajeneminen sekä esiopetuksen laajeneminen viiden uuden koulun tilojen yhteyteen. Mikäli suunnitelma toteutetaan, päiväkotien määrä laskisi 34:stä 28:aan. Yksityinen varhaiskasvatus laajenee: neljä uutta yksityistä päiväkotia sekä yhden laajeneminen, jonka vaikutus on yhteensä n. 400 paikkaa. Yksityisen varhaiskasvatuksen tarjonnan laajeneminen valtuuston linjauksen mukaisesti ja vanhempien valinnat ratkaisevat käytön laajuuden. Taloudellisesti kokonaispaikkamäärä vähenisi eikä henkilöstön määrä kasvaisi. Huonokuntoisempia kiinteistöjä jää pois ja vältetään peruskorjausinvestointeja. Toisaalta vuokrakustannukset kasvavat uusien rakennusten myötä. Tukipalvelujen (kiinteistönhoito, siivous, ateriat) käyttö tehostuu, kun kiinteistöjen määrä vähenee ja yksikkökoot kasvavat. 4.7 Yhteenveto varhaiskasvatuksen palveluiden muutoksista: Rakenteen alueellinen tarkastelu Palveluverkkosuunnitelma sisältää lukuisia varhaiskasvatusta koskevia muutosesityksiä sekä esityksiä jatkosuunnitteluun. Seuraavassa esitetään tiivistetysti varhaiskasvatuksen muutokset alueittain. Tarkemmat kuvaukset nykyisestä palveluverkosta taustatietoineen sisältyvät tämän esityksen koko palvelukokonaisuutta alueittain koskeviin lukuihin Itäinen alue: 1. Aurinkorinteen päiväkoti - päiväkodin laajentaminen ja entisen Nastolan alueen ilta-, viikonloppu- ja vuorohoidon keskittäminen - Aurinkorinteen päiväkodin yhteydessä Kirkonkylän koulun tiloissa toimivan esiopetuksen siirtyminen Kukkasen/Kirkonkylän yhdistyvän koulun tiloihin 2. Erstan päiväkoti - tilojen peruskorjauksen toteuttaminen samaan aikaan Erstan koulun tilojen kanssa 3. Kariston päiväkoti - väliaikaistilojen jatkon selvittäminen 4. Möysän päiväkoti - päiväkoti jää pois käytöstä 5. Onnelantien päiväkoti - väliaikaistilat jäävät pois - päärakennus yhdistetään hallinnollisesti Villa Piiparin päiväkotiin 6. Paavolan päiväkoti - erillinen tila jää pois käytöstä Pohjoinen alue: 7. Herrasmannin päiväkoti - päiväkodin yhteydessä oleva erillinen tila jää pois käytöstä ja sen toiminta siirtyy Myllypohjan koulun yhteyteen tulevaan päiväkotiin
15 (48) 8. Leikkituvan päiväkoti - jää pois käytöstä ja toiminta siirtyy Myllypohjan koulun yhteyteen tulevaan päiväkotiin 9. Ahtialan päiväkoti - jää pois käytöstä ja toiminta siirtyy Myllypohjan koulun yhteyteen tulevaan päiväkotiin 10. Ruoriniemen päiväkoti - esiopetustilat Kivimaan koulun yhteyteen tuleviin tiloihin 11. Timonkadun päiväkoti - Timonkadun päiväkotirakennus ja Mukkulan koulun yhteydessä toimivat väliaikaistilat jäävät pois ja toiminta siirtyy Mukkulan monitoimitalon yhteyteen tulevaan päiväkotiin Eteläinen alue: 12. Renkomäen päiväkoti - esiopetustiloja koulun tilojen yhteyteen 13. Kerinkallion päiväkoti - jää pois käytöstä Launeen monitoimitaloon tulevan päiväkodin valmistuttua ja osa toiminnasta siirtyy sinne 14. Hennalan päiväkoti - siirtyy Länsiharjun koulun yhteyteen tulevaan päiväkotiin 15. Palokunnantien päiväkoti - jää pois käytöstä 16. Metsäkankaan päiväkoti - mikäli perusopetus siirtyy päiväkodin yhteydestä pois, esiopetustilat jatkossa Kärpäsen koulun tilojen yhteydessä 17. Riihelän päiväkoti - esiopetustilat Kasakkamäen koulun tilojen yhteyteen 5 Palveluverkkosuunnitelma perusopetuksessa Esiopetuksen ja perusopetuksen kokoaminen monitoimitalomallin mukaisesti samoihin kiinteistöihin mahdollistaa esi- ja alkuopetuksen yhteistyön, joustavat opetusjärjestelyt ja vähentää erillisten nivelvaiheiden määrää lasten palveluiden kokonaisuudessa. Perusopetuksen järjestäminen laajemmissa palvelukokonaisuuksissa, yhtenäisissä peruskouluissa, monitoimitaloissa ja uudistetuissa oppimisympäristöissä tukee uusien opetussuunnitelmien mukaista toimintaa ja toimintakulttuuria. Muutamien nykyisten koulujen yhdistyminen yhtenäisiksi peruskouluiksi tai suuremmiksi yksiköiksi vähentää erillisten koulujen määrää ja lisää näin koulumatkojen pituutta osalla oppilaista. Koulujen saavutettavuus ja koulumatkojen turvallisuus ovat kuitenkin hyvällä tasolla esitetyistä muutoksista huolimatta.
16 (48) Perusopetuksen nykyisistä koulukiinteistöistä suuri osa on peruskorjattu, korvattu uudisrakennuksilla tai ne sisältyvät nykyiseen talousarvion yhteydessä hyväksyttyyn investointiohjelmaan. Palveluverkossa on muutamia huonokuntoisia tai elinkaareltaan peruskorjausta tai korvaavaa kiinteistöä odottavia koulutaloja. Palveluverkkosuunnitelmassa esitetyt muutokset koskevat em. kouluja. Perusparannus- ja uudisrakennusinvestoinnit merkitsevät perusopetuksen käyttömenoihin vuokrakustannusten kasvua. Keskittämällä toimintoja laajempiin kokonaisuuksiin saavutetaan synergiaetuja osto- ja tukipalveluissa, opetusjärjestelyissä (opetusryhmäkoot, valinnaisten oppiaineiden opetusjärjestelyt, opetushenkilöstön käyttö) sekä hallinnon järjestämisessä. Laajempien, monitoimitalotyyppisten kokonaisuuksien mahdollisuudet muiden toimijoiden, kuntalaisten harrastusmahdollisuuksien ja muun kuntalaiskäytön osalta ovat parempia verrattuna erillisiin ja pienempiin yksiköihin (erilliset varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköt). 6 Palveluverkkosuunnitelma Nuorisopalveluissa Lahden nuorisopalveluiden palveluverkon kehittämissuunnitelma on osa Lahden kaupungin, sivistyksen palvelualueen, lasten ja nuorten kasvu- vastuualueen palveluverkkotarkastelua. Vuoden 2018 suunnitelmassa on huomioitu kaupungin toimitila- ja talouslinjaukset. Palveluverkon kehittämissuunnitelmassa toimitiloja ja niiden sijaintia on tarkasteltu vastuualueen aluejaon mukaisina kokonaisuuksina. Suunnitelma on valmisteltu alueittain perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja nuorisopalveluiden yhteistyönä. Lahden nuorisotilaverkossa on tehty suuria muutoksia viime vuosikymmeninä. Vuonna 1991 Lahden nuorisotoimella oli nuorisotiloja 25 kpl. Vuoden 2018 alussa toimipisteitä on käytössä 10 kpl, joissa on neliöitä yhteensä noin 9158 m 2. Toimipisteistä 6 kpl on ns. alueellisia nuorisotiloja. Nuoret tarvitsevat mahdollisuuksia ja tiloja aktiiviseen, ennaltaehkäisevään ja turvalliseen toimintaan lähellä asuinalueitaan myös tulevaisuudessa. Toimivat ja sijainniltaan oikeat nuorisotilat sekä ammattimainen nuorisotyö ovat osa niitä perus- ja lähipalveluita, jotka turvaavat sekä nuorten että muiden asukkaiden hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Nuorisotiloja ei perusteta jokaiseen lähiöön, vaan kullakin palvelualueella toimii kahdesta kolmeen vetovoimaista nuorisotilaa hyvien kulkuyhteyksien päässä lähellä Lahden ns. pääväyliä. Nuorisopalveluiden toiminnan tavoitettavuus edellyttää, että tilat ovat tarkoituksenmukaiset ja sijaitsevat oikeassa paikassa. Peruslinjauksena nuorisopalveluiden palveluverkkosuunnittelussa on ollut, kaupungin strategian mukaisesti, että aina kun on mahdollista ja järkevää niin alueelliset nuorisotilat sijoitetaan koulujen ja monitoimitalojen yhteyteen.
17 (48) 7 Palveluverkkoselvityksen 2018 toimenpiteiden yhteenveto ja alustava aikataulutus Toimenpide Käynnissä ja/tai akuutti Lähitulevaisuus Pitkälle aikavälille ITÄINEN ALUE luku 8.2., sivut 26-31 Perusopetus Perusopetus Perusopetus Varhaiskasvatus Perusopetus Perusopetus Perusopetus Varhaiskasvatus Rakokiven koulu Rakokiven monitoimitalon suunnittelu käynnissä Tiirismaan koulu Suunnitellaan osana Paavolan kampushanketta Harjun koulu Koulussa tehdään tilakorjauksia, Koulu toimii nykyisissä tiloissa, mikäli sisäilmaongelmat poistuvat, olemassa mahdollisuus sijoittua Salinkallioon. Uuden koulun suunnittelu/rakentaminen alkaa Paavolan kampushankkeen vahvistumisen vai aloittamisen? jälkeen. Sijainti on nykyinen Tiirismaan koulun tontti. Ruotsinkielinen koulu Anttilanmäen koulun purkutyöt ja rakentaminen Uudenkylän koulu Toiminta on siirtynyt väistötiloihin Nastopoliin Kariston päiväkoti Väliaikaistilojen jatkon selvittäminen; Kariston koulun läheisen tontin käyttö päiväkoti-/ koulurakentamiseen Kirkonkylän ja Kukkasen koulut yhteen Suunnittelu käynnistyy uuden yhtenäiskoulun ja monitoimitalon rakentamiseksi, taloon sijoittuu alakoulu, yläkoulu, esiopetus, nuorisotila Aurinkorinteen päiväkoti päiväkodin laajentaminen ja entisen Nastolan alueen ilta-, viikonloppu- ja vuorohoidon keskittäminen. Uudenkylän koulu Siirtyy osaksi Rakokiven monitoimitaloon, kl 2021 Rakokiven päiväkoti ja siihen kuuluvat Niittytien, Huokokujan toimipisteet siirtyvät uuteen Rakokiven monitoimitaloon Varhaiskasvatus Aurinkorinteen päiväkodin yhteydessä Kirkonkylän koulun tiloissa toimivan esiopetuksen siirtyminen
18 (48) Nuorisopalvelut Perusopetus Varhaiskasvatus Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Villähteen koulu Villähteen koulun hankesuunnitelma valmistuu, Erstan koulu ja Villähteen koulu toimivat jatkossa yhtä suurina 1½ -sarjaisina yksikköinä Joutjärven nuorisotalo kuntokartoitus ETELÄINEN ALUE luku 8.1, sivut 21-25 Perusopetus Perusopetus Perusopetus Varhaiskasvatus Perusopetus Perusopetus Kanervikon koulu Akuutti tarve uusille tiloille. Hyky purkaa nykyiset 1/19. Hallinnollista yhdistämistä selvitetään. Ali-Juhakkalan koulu Toiminut pitkään osittain väistötiloissa. Suunniteltu toimintojen siirtämistä Mukkulan yhteyteen. Tästä seuraisi paljon synergiaetua oppilaille ja henkilöstölle Salinkallion koulun kiinteistö Yhdistynyt hallinnollisesti Launeen kanssa 8/17. Siirtyy väistökäyttöön Liipolan koulu Erstan päiväkoti Tilojen peruskorjaus samaan aikaan Erstan koulun peruskorjauksen kanssa Joutjärven nuorisotalo peruskorjaus Sammonkatu 8 työpajatilojen kuntokartoitus Onnelantien päiväkoti väliaikaistilat jäävät pois, päärakennus yhdistetään hallinnollisesti Villa Piiparin päiväkotiin Paavolan päiväkoti erillinen tila jää pois käytöstä Riihelän päiväkoti esiopetustilat Kasakkamäen koulun tilojen yhteyteen Kukkasen/Kirkonkylän yhdistyvän koulun tiloihin Kirkonkylän/Kukkasen koulun yhteyteen nuorisotilat Sammonkatu 8 työpajatilojen peruskorjaus Möysän päiväkoti Jää pois käytöstä. Kasakkamäen koulu Tarve laajalle peruskorjaukselle/ uudisrakennukselle 2025 mennessä.
19 (48) Perusopetus Varhaiskasvatus Perusopetus Varhaiskasvatus Nuorisopalvelut Perusopetus Varhaiskasvatus Perusopetus Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Yhdistynyt hallinnollisesti Launeen peruskouluun 8/18. Renkomäen koulu Uuden monitoimitalon hankesuunnittelu käynnistynyt 5/18, valmis 2022-2023. Launeen koulu Uusi monitoimitalo rakenteilla, käyttöönotto 8/20. Kerinkallion päiväkoti Siirtymässä väistötiloihin toimintakaudella 2018-2019 Launeen nuorisotilat uuden monitoimitalon yhteyteen Länsiharjun koulu Mittava peruskorjaus meneillään. Valmis 1/19 Kärpäsen koulu, Metsäkankaan toimipiste Esi- ja alkuopetuksen siirtäminen Kärpäsen kouluun Metsäkankaan päiväkoti Mikäli perusopetus siirtyy päiväkodin yhteydestä pois, esiopetustilat jatkossa Kärpäsen koulun tilojen yhteydessä POHJOINEN ALUE luku 8.3, sivut 31-34 Perusopetus Nuorisopalvelut Varhaiskasvatus Kivimaan koulu Rakennussuunnittelu käynnissä ja uuden monitoimitalon rakentaminen alkaa keväällä 2019, sen jälkeen vanhan osan korjaaminen. Renkomäen päiväkoti esiopetustiloja koulun tilojen yhteyteen Kerinkallion päiväkoti jää pois käytöstä Launeen monitoimitaloon tulevan päiväkodin valmistuttua ja osa toiminnasta siirtyy sinne Hennalan päiväkoti siirtyy Länsiharjun koulun yhteyteen tulevaan päiväkotiin, selvitystyö käynnissä varhaiskasvatus/esiopetustilojen rakentamiseksi. Palokunnantien päiväkoti jää pois käytöstä Kivimaan koulun yhteyteen nuorisotila Ruoriniemen päiväkoti esiopetustilat Kivimaan koulun yhteyteen vanhan osan saneerauksen yhteydessä
20 (48) Nuorisopalvelut Perusopetus Perusopetus Nuorisopalvelut Varhaiskasvatus Perusopetus Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Kunnaksen koulu Kunnaksen koulun kunto on välttävä ja välittömässä peruskorjaustarpeessa. Suurin osa oppilaista opiskelee jo väistötiloissa ja 100 oppilasta syyslukukauden Jalkarannassa, heille väistötiloja vuoden 2019 alussa Myllypohjan koulu Käyttöä turvaavia toimenpiteitä, jotta koulu säilyy toimintakunnossa tontille suunniteltavan monitoimitalon valmistumiseen saakka. Nuorisopalveluille tilat Kivimaan koululle yhteiskäyttöön koulun kanssa vanhan osan saneerauksen yhteydessä. Timonkadun päiväkoti Timonkadun päiväkotirakennus ja Mukkulan koulun yhteydessä toimivat väliaikaistilat jäävät pois ja toiminta siirtyy Mukkulan monitoimitalon yhteyteen tulevaan päiväkotiin Leikkituvan päiväkoti jää pois käytöstä, toiminta siirtyy Myllypohjan tulevaan monitoimitaloon Herrasmannin päiväkodin Kunnaksen toimipiste Jää pois käytöstä; toiminta sijoittuu Myllypohjan tulevaan monitoimitaloon. Ahtialan päiväkoti Kunnaksen koulu Toiminta siirtyy osaksi Ahtialan ja Myllypohjan kouluja Mukkulan monitoimitalo Mukkulan tilapäiskoulu otettu käyttöön syksyllä 2017. Uuden Mukkulan monitoimitalon suunnittelu käynnistyy noin viiden vuoden sisällä ja valmis 2027. Mukkulan nuorisotila Vuokratiloista luovutaan ja toiminnat sijoitetaan Mukkulan monitoimitalon yhteyteen. Myllypohjan koulu Palveluverkkosuunnitelm an mukaisesti tontille rakentuu 4-sarjainen alakoulu, esiopetus ja 10-ryhmäinen päiväkoti.
21 (48) Nuorisopalvelut Jää pois käytöstä, toiminta siirtyy Myllypohjan tulevaan monitoimitaloon. Ahtialan nuorisotalo Vuokratiloista luovutaan ja toiminta Ahtialan koulun yhteyteen.
22 (48) 8 Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen palvelut alueittain, taustatiedot ja esitetyt muutokset palveluverkossa 8.1 Eteläisen alueen palveluverkkosuunnittelu 8.1.1 Aikaisemmin päätetyt ja suunnitellut palveluverkkomuutokset eteläisellä alueella Päätetyt palveluverkkomuutokset: - Salinkallion koulu on yhdistynyt hallinnollisesti Launeen peruskouluun. Salinkallion toimipisteen käyttö tässä tarkoituksessa päättyy lukuvuoden 2017-2018 jälkeen. - Liipolan peruskoulu yhdistyy hallinnollisesti Launeen peruskouluun 1.8.2018 alkaen. Koulun ja monitoimitalo Onnin palvelut säilyvät ennallaan. Suunnittelussa olevat palveluverkkomuutokset: - Ali-Juhakkala: Hallinnollinen ja toiminnallinen yhdistyminen isompaan yksikköön, mahdollisesti Mukkulaan vuosien 2019-2020 aikana. Edellyttää tarkempaa suunnittelua. - Kanervikko: Kiireellinen tarve uusille toimitiloille. Hallinnollista yhdistämistä toiseen kouluun selvitetään. - Etelän alueella kaupungin päiväkotien tilatarvetta voidaan osittain ratkaista sijoittamalla esiopetusta nykyistä enemmän koulujen yhteyteen. Edellä kuvatun mukaisesti näitä ratkaisuja suunnitellaan Renkomäen, Länsiharjun, Kärpäsen ja Kasakkamäen osalta. Toteutuessaan näillä muutoksilla olisi useita positiivisia vaikutuksia: Esi-ja alkuopetuksen nivelyhteistyön tehostamiseen, palvelupolkujen eheyteen sekä alueen päiväkotien tilanahtauteen. 8.1.2 Yhteenvetoa oppilasennusteista, lasten määristä ja päivähoitopaikoista vuoteen 2025 mennessä /eteläinen alue 3 - Alueellisella tasolla ennusteiden mukaisessa lapsimäärissä ei tapahdu vuoteen 2025 mennessä merkittäviä muutoksia. - Alle kouluikäisten määrä kasvamassa ennusteiden mukaan alueella yhteensä n. 4 %. Suurin osa kasvusta ennustetaan Länsiharjun ja Renkomäen alueille. - Alakoululaisten määrän ennustetaan ensin kasvavan hillitysti myös n. 4 % ja olevan suurimmillaan vuosina 2019-2020. Tämän jälkeen alakoululaisten määrä kääntyy alueen ennusteissa loivaan laskuun. Ennusteiden mukaan suurin oppilasmäärän väheneminen kohdentuu erityisesti Jalkarantaan. - Yläkoululaisten määrä kasvaa ennusteiden mukaan eniten, mutta tässäkin lisäykset vuoden 2017 tasoon nähden ovat koko alueen tasolla maltilliset 5%. Huomioitava asia on yläkoululaisten määrän n. 15 % kasvu Renkomäen alueelle vuosina 2017-2019. Tämä heijastuu tilapaineena Launeen väistötiloihin ennen monitoimitalon valmistumista ja myös tämän jälkeen. ---- 3 ks. kartat 1 4 s. 38-39 sekä väestöennusteet ja päivähoitopaikat taulukot 1 6 s. 35-37
23 (48) 8.1.3 Oppilasvirrat /eteläinen alue - Kasakkamäen koululta jatketaan yläkouluun Kärpäseen. Siksi nämä koulut sekä saman alueen muut lasten ja nuorten vastuualueen toiminnot muodostavat yhden alueen kolmesta luontevasta palvelupolusta. - Länsiharjusta ja Jalkarannasta mennään yläkouluun pääsääntöisesti Salpausselän kouluun. Etenkin tilastoalueella 610 joudutaan kuitenkin tekemään vuosittain tarkastelua sekä ala-, että yläkoulun oppilaaksioton/ryhmäkokojen suhteen. - Liipolasta ja Renkomäestä puolestaan siirrytään alakoulun ylemmille luokille ja yläkouluun Launeelle. Renkomäen uusien tilojen valmistuttua myös 6. luokkalaiset opiskelevat alakoulunsa loppuun lähikoulussa. - Tilastoalueen 620 osalta pitäisi tarkastella onko järkevää mennä Länsiharjuun vai Renkomäkeen. Samoin Salpausselän ja Launeen osalta pitäisi selkeämmin rajata yläkoulun oppilaaksiottokriteerien osalta fyysisen etäisyyden ja toisaalta toimivien joukkoliikenneyhteyksien merkitys. Tältä osin kaivataan lisätietoa joukkoliikenteen kehittymisestä esim. ohitustien valmistumisen myötä (poikittaisliikenne). - Jos Länsiharjun koulun oppilasmäärä kasvaa ennakoidusti/enemmän, voidaan tarkastella alueiden 615,606 ja 707 osalta myös alueen muita kouluja (Kasakkamäki, Kärpänen) 8.1.4 Tilat oppilaaksiottoalueittain ja varhaiskasvatus / eteläinen alue a) Peruskoulut ja nuorisopalvelut: Jalkaranta Kasakkamäki Kärpänen / eteläinen alue Koulut - Jalkarannan monitoimitalo Jalo valmistunut 2015. Valmistumisen jälkeen ilmennyt sisäilmaongelmia, joita tutkitaan ja korjataan. Kuntoluokituksen mukainen luokitus rakennukselle on erinomainen. - Kasakkamäen koulun tarpeellinen peruskorjaus sisältyy hyväksyttyyn investointiohjelmaan. Hankesuunnittelun yhteydessä myös Kasakkamäessä tulee selvittää mahdollisuudet sijoittaa esiopetusryhmiä koulun yhteyteen hyödyntäen esim. vanhoja nuorisotyön tiloja. Kuntoluokituksen mukainen luokitus rakennukselle on välttävä. - Kärpäsen koulun kattava peruskorjaus valmistunut 2014. Tämän jälkeen ilmenneitä, pääasiassa lattiamateriaaleihin liittyviä ongelmia on tutkittu ja korjattu. Kuntoluokituksen mukainen luokitus rakennukselle on erinomainen. Metsäkankaan toimipisteessä on tällä hetkellä esi- ja alkuopetusta. Näiden toimintojen siirtäminen Kärpäseen toisi toiminnallisten hyötyjen lisäksi lisätilaa varhaiskasvatukselle. Nuorisopalvelut - Metsäkankaan nuorisotila sijaitsee samassa rakennuksessa päiväkodin kanssa. b) Päiväkodit: Jalkaranta Metsäkangas Riihelä Kärpänen / eteläinen alue
24 (48) - Jalkarannan päiväkoti, Monitoimitalo Jalo. Uusi rakennus, valmistumisen jälkeen ilmennyt sisäilmaongelmia, joita tutkitaan ja korjataan. Kuntoluokituksen mukainen luokitus rakennukselle on erinomainen. - Kanervan päiväkoti. Peruskorjattu, kunto tyydyttävä. - Metsäkankaan päiväkoti, Mettis. Peruskorjattu, kunto erinomainen. - Riihelän päiväkoti. Uusi rakennus, kunto erinomainen. - Palokunnantien päiväkoti. Kunto tyydyttävä. c) Peruskoulut ja nuorisopalvelut: Laune Liipola Länsiharju / eteläinen alue Koulut - Launeen iso yhtenäiskoulu toimii väistötiloissa vuoteen 2020 saakka, jolloin uusi monitoimitalo valmistuu. Tässä yhteydessä saman katon alle saadaan myös varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön toimintoja. Väistötilojen vuoksi kuntoluokitustietoja ei saatavilla. - Salinkallio koulu yhdistyi hallinnollisesti Launeen kouluun 1.8.2017. Salinkallion tilojen käytöstä ei ole olemassa pitkän tähtäimen suunnitelmaa syksyn 2018 jälkeen. Launeen koulun toiminta päättyy Salinkalliolla kevätlukukauden -18 jälkeen ja tiloja hyödynnetään Länsiharjun väistötiloina syyslukukaudelle 2018. Kuntoluokituksen mukainen luokitus rakennukselle on välttävä. - Liipolan koulu yhdistyy hallinnollisesti Launeen kouluun 1.8.2018 alkaen. Liipolan uudessa monitoimitalo Onnissa, joka valmistui 2015, on opetustilojen osalta mahdollisuus tehostaa tilankäyttöä (hyötyneliöt/oppilas). Tämä edellyttää kuitenkin toimintojen/ sisustussuunnittelun osittaista uudistamista. Kuntoluokituksen mukainen luokitus rakennukselle on erinomainen. - Länsiharjun koululle toteutetaan mittava peruskorjaus vuosina 2017-2018. Länsiharjun alueen osalta painetta tilankäytölle aiheutuu Hennalan ja Starkin alueiden kehittymisestä. Parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia rakentaa tontille vielä lisätiloja esiopetus- ja varhaiskasvatusryhmille. Peruskorjauksen vuoksi kuntoluokitustietoja ei saatavilla. - Salpausselän koulun peruskorjaus valmistui syksyllä 2017. Vuokratilojen vuoksi kuntoluokitustietoja ei saatavilla. Nuorisopalvelut - Tulevat tilat Launeen monitoimitalossa. Näiden käyttöönoton yhteydessä luovutaan nykyisistä Launeen nuorisotalon tiloista. d) Päiväkodit: Laune Liipola Hennala / eteläinen alue - Hennalan päiväkoti. Kunto välttävä, tontti kaavoitettu uudelleen - Mustikkamäen päiväkoti, toimii evakossa useissa tilapäistiloissa. Siirtyy uuteen Launeen monitoimitaloon v. 2020.
25 (48) - Launeen päiväkoti. Kunto tyydyttävä. - Kaarikadun päiväkoti. Kunto välttävä. - Kerinkallion päiväkoti. Alatalo kunto heikko, akuutti tarve muihin tiloihin. Ylätalon kunto tyydyttävä. - Liipolan päiväkoti, Monitoimitalo Onni. Uusi rakennus, kunto erinomainen. e) Peruskoulut, päiväkodit, nuorisopalvelut: Renkomäki / eteläinen alue Koulut - Renkomäen koulun peruskorjauksen hankesuunnittelu on käynnistynyt kevään 2018 aikana. Tavoitteena on peruskorjauksen ja osin uudisrakentamisen avulla saada yksiköstä alueen tarpeita palveleva monitoimitalo. Esiopetuksen sijoittuminen uuteen tai uusittuun kiinteistöön vähentää nykyisen päiväkodin tilanahtautta. Kuntoluokituksen mukainen luokitus nykyisille rakennuksille on välttävä. Päiväkodit - Päiväkoti toimii koulun läheisyydessä 2006 valmistuneissa tiloissa. Kuntoluokituksen mukainen luokitus rakennukselle on erinomainen. Nuorisopalvelut - Alueen yläkoululaisten määrän kasvun vuoksi, selvitetään mahdollisuuksia harrastustoiminnan lisäämiseen myös Renkomäessä. f) Peruskoulut: Muut / eteläinen alue - Kanervikon sairaalakoulu toimii HYKY:ltä vuokratuissa Keskussairaalan tiloissa, joiden vuokrasopimus on päättymässä. Uusia korvaavia tiloja on kartoitettu Sairaanhoitooppilaitoksen rakennuksesta. Sairaalakoulu järjestää opetusta myös lasten ja nuorten psykiatristen poliklinikoiden yhteydessä. Erilliseksi hallinnolliseksi kouluksi (6 opettajaa, n. 30-35 oppilasta) Kanervikko on pieni ja sen hallinnollista yhdistämistä esim. Jalkarannan peruskoulun kanssa selvitetään tulevina vuosina. Johtuen sairaalaopetuksen toiminnan ominaispiirteistä, se toimisi kuitenkin tässäkin mallissa erillisissä toimitiloissa. - Ali-Juhakkalan erityiskoulu toimii tällä hetkellä opetustilojen osalta pääosin väistötiloissa. Lisäksi vuonna 2000 valmistuneessa päärakennuksessa on ilmennyt syksyn 2017 aikana vakavia sisäilmaongelmia, joihin liittyviä korjauksia tehdään kevään ja kesän 2018 aikana. Kuntoluokituksen mukainen luokitus rakennukselle on tyydyttävä. Ali-Juhakkalan osalta yhdistämistä hallinnollisesti suuremman yksikön yhteyteen selvitetään. Parhaiten tähän tarkoitukseen soveltuu Mukkulan koulu. Tässä yhdistämisessä kaupunkitasoinen kehitysvammaisten lasten opetus voitaisiin keskittää samaan yksikköön. Samalla toteutuisi nykyistä paremmin lasten oikeus saada opetusta yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa normaalissa perusopetuksen toimintayksikössä. (YK:n vammaisten yleissopimus 2016)
26 (48) 8.2 Itäisen alueen palveluverkkosuunnittelu 8.2.1 Aikaisemmin päätetyt ja suunnitellut palveluverkkomuutokset itäisellä alueella Päätetyt palveluverkkomuutokset: - Tiirismaan peruskoulu siirtymässä Paavolan kampukseen, mukana englanninkielinen opetus. Humpulan päiväkodin hanke sisältyy Paavolan kampushankkeeseen. Onnelantien päiväkodin esiopetus siirtyy väliaikaistiloista uuteen Humpulan päiväkotiin. - Ruotsinkielinen peruskoulu ja esiopetus siirtyvät Anttilanmäen koulukiinteistöön syksyllä 2019 - Joutjärven päiväkodin kiinteistöstä luovuttu - Rakokiven peruskoulu ja Rakokiven päiväkoti ja siihen kuuluvat Niittytien, Huokokujan toimipisteet siirtyvät uuteen monitoimitaloon keväällä 2021. Uudenkylän koulusta luovutaan (Nastolan kunnanvaltuuston päätös, 27.1.2014, 7 ). Suunnittelussa olevat palveluverkkomuutokset: - Harjun peruskoulun hanke. Rakennetaan kaksisarjainen koulu, jossa erityisopetusta ja maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaa opetusta, yhteensä 350 oppilasta. Nykyisestä Harjun peruskoulun kiinteistöstä luovutaan. Uuden koulun sijoitus nykyiselle Tiirismaan peruskoulun tontille. Suunnittelu käynnistyy Paavolan hankkeen jälkeen. Suunnittelussa varaudutaan mahdollisuuteen laajentaa koulukiinteistöä tulevaisuudessa huomioiden Lotilan koulukiinteistön elinkaaren. Englanninkielisten luokkien sijoittelua Harjun uuteen kouluun tutkitaan. Englanninkieliset luokat olisivat kolmas rinnakkaisluokka. - Harjun koulussa tehdään parhaillaan käyttöä turvaavia toimia. Tästä huolimatta mahdollisesti joudutaan turvautumaan väliaikaisratkaisuun Harjun koulun kiinteistön välttävän kunnon vuoksi. Salinkallion koulu vapautuu 1.1.2019 alkaen. Harjun koulun sijoittamista sinne siihen asti, kun uusi Harjun koulu valmistuu, tutkitaan. - Kariston koulun ja päiväkodin tilatarpeet on huomioitava. Kariston koulun ja päivähoidon käyttöön on tulossa lisärakennus. Tämä ei kuitenkaan riitä kattamaan tilojen lisätarvetta. Oppilasmäärä ja lasten määrä kasvaa ennusteiden mukaan voimakkaasti. Koulun läheisyydessä olevan tontin käyttöä päiväkodin tai koulutilojen rakentamista varten on tutkittava. - Onnelantien päiväkodin yhdistäminen hallinnollisesti Villa Piiparin päiväkotiin. - Paavolan päiväkodin käytössä olevasta erillisestä tilasta (entinen aluehälytyskeskus) luovutaan kun elinkaari päättyy - Möysän päiväkodin tilojen peruskorjaus ei ole tarkoituksenmukaista. Tiloista luovutaan, kun elinkaari päättyy kaksikymmenluvulla. - Joutjärven nuorisotila on laajan alueensa ainut nuorisotila. Tila on paljon myös muussa käytössä (yhdistykset, tapahtumat, koulutukset, muut julkiset tahot). Rakennuksen kunto tutkitaan ja sen jälkeen päätetään peruskorjauksesta.
27 (48) - Nuorisokeskus ja Nuorten työpajat (Sammonkatu 8) sijaitsee Spatium Oy:n hallinnoimassa kiinteistössä, jossa peruskorjaustarvetta lähivuosina - Erstan ja Villähteen peruskoulujen suunnittelu. Erstan ja Villähteen peruskoulut tulevat olemaan jatkossa 1½ -sarjaisia kouluja. Näin tilat tulevat molemmissa kouluissa järkevästi käyttöön ja Villähteen remontti voidaan mitoittaa todellisen tarpeen mukaan. Oppilaita ennusteen mukaan yhteensä n. 400, Molemmissa kouluissa tulee olemaan n. 200 oppilasta Oppilasennusteissa on huomioitu kaikki muutokset alueella, (Koiskala, Taivaanranta). Villähteen peruskoulun tuleva remontti sisältää keittiön, ruokalan ja opetustilojen rakentamista sekä vanhimman osan ja liikuntasalin peruskorjauksen. - Erstan peruskoulun ja päiväkodin osalta tehdään tilojen yhteissuunnittelua, kun tilojen kunto sitä edellyttää. - Erstan ja Villähteen alueiden lasten koulupaikka määritellään jo esiopetusvaiheessa. Kouluihin sijoitellaan lapsia siten, että he voivat jatkaa kyseisessä koulussa esiopetuksen jälkeen. Erstan peruskouluun mahdollisesti vapautuvaa tilaa käytetään niin, että kaikki alueen esiopetusoppilaat saadaan koulunyhteyteen. - Yhtenäinen peruskoulu Kukkasen peruskoulusta ja Kirkonkylän peruskoulusta. Kirkonkylän ja Kukkasen peruskoulut yhdistyvät yhtenäiseksi peruskouluksi. Koulun oppilasmäärä on yhteensä noin 800 oppilasta. Koulu sisältää esiopetuksen, kaksisarjaisen alakoulun, yläkoulun sekä nuorisotilat. Uuden koulun sijoituspaikkoina tutkitaan Kukkasen koulun tonttia ja Kirkonkylän koulun tonttia. Edellyttää tarkempaa suunnittelua - Huokotien nuorisotila (Vaijeri) on pieni ja sijainniltaan sekä huonetiloiltaan haasteellinen. Tilasta luovutaan. - Aurinkorinteen päiväkodin laajentamista selvitetään sekä ilta-, viikonloppu- ja vuorohoidon keskittäminen sinne Nastolan alueella. 8.2.2 Yhteenvetoa oppilasennusteista, lasten määristä ja päivähoitopaikoista vuoteen 2025 mennessä / itäinen alue 4 - Harju - Lotila Möysä -alueella alle kouluikäisten määrä laskee, alakoululaisten ja yläkoululaisten määrät nousevat - Kariston alueella on voimakasta kasvua kaikilla ikäryhmillä. - Ersta Villähde -alueella alle kouluikäisten nousee jonkin verran, alakoululaisten määrä laskee ja yläkoululaisten määrä nousee jonkin verran - Kirkonkylä Rakokivi - Uusikylä alueella alle kouluikäisten määrä on jonkin verran nousussa, alakoululaisten määrä laskussa ja yläkoululaisten määrä pysyy lähes samana ---- 4 ks. kartat 6 9 s. 43-45 sekä väestöennusteet ja päivähoitopaikat taulukot 7 12 s.40-43
28 (48) 8.2.3 Oppilasvirrat/itäinen alue - Tiirismaan yläkouluun menevät: Kariston, Harjun, Lotilan ja Ruotsinkielisen koulun oppilaat - Lahden yhteiskouluun menevät Möysän peruskoulun oppilaat kuudennelle luokalle - Musiikin painotettu opetus on Lotilan ja Tiirismaan peruskouluissa - Englanninkielinen esiopetus ja perusopetus järjestetään Tiirismaan peruskoulussa kaikilla perusopetuksen luokkatasoilla - Nastolan yläkouluun menevät: Erstan, Villähteen, Kirkonkylän, Rakokiven ja Uudenkylän oppilaat 8.2.4 Tilat oppilaaksiottoalueittain ja varhaiskasvatus / itäinen alue a) Peruskoulut, päiväkodit ja nuorisopalvelut: Harju Lotila Möysä / itäinen alue Koulut - Harjun peruskoulu, luokat: 1-6: Tila on epäkäytännöllinen, kuntotutkimuksissa havaittu sisäilmaongelmia. Kunto välttävä. - Lotilan peruskoulu, luokat: 1-6: peruskorjaus tehty, kunto erinomainen - Möysän peruskoulu, esiopetus ja luokat, 1-5: peruskorjaus tehty, kunto erinomainen - Tiirismaan peruskoulu, englanninkielinen esiopetus ja luokat 1-6 sekä yläkoulu luokat 7-9. Ruotsinkielinen opetus luokille 7-9. Tällä hetkellä koulu toimii väliaikaistiloissa. Paavolan kampushankkeen yhteydessä sijainti muuttuu nykyisiin Tiirismaan lukion ja Wellamon tiloihin. - Lahden ruotsinkielinen koulu, esiopetus ja luokat 1-6. Toiminta tällä hetkellä vuokratiloissa Teinintiellä. Ruotsinkielinen koulu sijoittuu remontoitavaan Anttilanmäen kiinteistöön. Peruskorjaus ja laajennus valmistuu syksyllä 2019 - Lahden yhteiskoulu: yksityinen koulu, Möysän koulusta siirrytään kuudennelle luokalle Lahden yhteiskouluun. Päiväkodit - Humpulan päiväkoti. Päiväkoti toimii tällä hetkellä väliaikaistiloissa. Paavolan kampushankkeen yhteydessä rakennetaan uusi päiväkoti nykyiselle paikalle. - Onnelantien päiväkoti. Esiopetus toimii väliaikaistiloissa. Varsinainen päiväkoti peruskorjattu. Kunto hyvä. - Viherlaakson päiväkoti. Tilat peruskorjattu, kunto erinomainen. - Villa Piiparin päiväkoti. Toimii kahdessa paikassa. Ainonpuisto tyydyttävä ja toinen toimintapiste erinomainen - Asemantaustan päiväkoti. Tilat osittain peruskorjattu. Kunto tyydyttävä.
29 (48) - Paavolan päiväkoti. Tilat osittain peruskorjattu. Kunto tyydyttävä. - Tenava-Tonttilan päiväkoti. Uusi rakennus. Kunto erinomainen. - Joutjoen päiväkoti, käyttökiellossa, evakossa Joutjärven koululla, päätös lakkauttamisesta - Möysän päiväkoti, ei peruskorjata, toiminta jatkuu tiloissa kiinteistön käyttöiän loppuun. Kunto välttävä. Nuorisopalvelut - Joutjärven nuorisotalo, toimivat tilat, kuntoa ei tutkittu, tutkitaan. - Joutjärven nuorisotalo on Lahden ainoa nuorisotila, joka on alunperin rakennettu nuorisotilaksi. - Palvelee keskustan, Joutjärven, Tonttilan, Kiveriön, Möysän ja Kariston alueen nuoria sekä harrastus- ja yhdistystoimintaa ja erilaisia tapahtumanjärjestäjiä. Tila on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. - Keskustan alue: - Nuorisokeskus ja nuorten työpajat (Sammonkatu 8), peruskorjaus tarvetta, Spatium Oy hallinnoi - Lahden monikulttuurikeskus Multi-Culti (Päijänteenkatu 1), osakehuoneisto, tehty korjauksia tarpeen mukaan - Kirkkokatu 21:n tilat (Ohjaamo, Domino, nuorisopalveluiden hallinto). Hyvät tilat ja sijainti. - Nuortentila Tripla, Triossa, Hyvät, mutta pienet tilat ostoskeskuksessa. Keskeisellä paikalla. b) Peruskoulut, päiväkodit ja nuorisopalvelut: Karisto / itäinen alue Koulut - Kariston peruskoulu, esiopetus ja luokat 1-6. Rakennuksen kunto erinomainen. Tilanahtaus. Väliaikaistilana tulossa lisärakennus. Päiväkodit - Kariston päiväkoti toimii yhteisessä kiinteistössä koulun kanssa. Nuorisopalvelut - Ei tiloja, Joutjärven nuorisotalo on lähin nuorisotila c) Peruskoulut, päiväkodit ja nuorisopalvelut: Ersta Villähde / itäinen alue Koulut - Erstan peruskoulu, esiopetus ja luokat 1-6. Kaksisarjaisena kouluna kaikki tilat käytössä, joustovaraa ei ole. Tilat ovat hyvässä kunnossa. - Villähteen peruskoulu, esiopetus ja luokat 1-6. Osittain uusi koulu. Väliosa ja liikuntasali sekä vanhin osa tyydyttävässä kunnossa. Päiväkodit - Erstan päiväkoti, tilan kunto välttävä
30 (48) - Villähteen päiväkoti, uusi päiväkoti, tilan kunto erinomainen. Nuorisopalvelut - Ei tiloja d) Peruskoulut, päiväkodit ja nuorisopalvelut: Kirkonkylä Rakokivi Uusikylä /itäinen alue Koulut - Kirkonkylän peruskoulu, esiopetus ja luokat 1-6: kuntotutkimuksia tehty, sisäilmaongelmia havaittu. Rakennuksen kunto välttävä - Rakokiven peruskoulu, luokat: 1-6: uudisrakennus, tulossa monitoimitalo. Nastopolissa toiminta siihen asti, kun uusi talo valmistuu. - Uudenkylän peruskoulu, luokat: 1-6: rakennuksesta luovutaan, kun Rakokiven monitoimitalo on valmis. Nastolan valtuuston päätös koulun lakkauttamisesta on olemassa. Tilan kunto on välttävä. - Kukkasen peruskoulu, luokat: 7-9: Peruskorjaus tulossa, sisäilmaongelmia on havaittu. Rakennuksen kunto on välttävä. Päiväkodit - Aurinkorinteen päiväkoti. Vuoropäiväkoti, uusi rakennus. - Niittytien päiväkoti, siirrytään Rakokiven monitoimitaloon - Huokokujan päiväkoti, siirrytään Rakokiven monitoimitaloon - Rakokiven päiväkoti, siirrytään Rakokiven monitoimitaloon Nuorisopalvelut - Huokotien nuorisotila (Vaijeri) on pieni ja sijainniltaan sekä huonetiloiltaan haasteellinen. 8.3 Pohjoisen alueen palveluverkkosuunnittelu 8.3.1 Aikaisemmin päätetyt ja suunnitellut palveluverkkomuutokset pohjoisella alueella Päätetyt palveluverkkomuutokset: - Sipuran ja Herrasmannin päiväkodit jatkavat ennallaan. - Kivijärven koulu jatkaa toimintaansa Ahtialan koulun alaisuudessa 1-6 lk yksikkönä ja esiopetus Sipuran päiväkodin alaisuudessa. - Kivimaan koulun hankesuunnitelma on hyväksytty ja rakennussuunnittelu on käynnissä. Rakentamisen yhteydessä koulun yhteyteen varataan tilat esiopetukselle ja nuorisopalveluille. - Kilpiäisten, Kytölän ja Ruorinimen päiväkodit jatkavat ennallaan.
31 (48) Suunnittelussa olevat palveluverkkomuutokset: Ahtialan alue - Myllypohjan tontille mahtuisi sijoittamaan 4 sarjaisen alakoulun sekä esiopetuksen ja 10 ryhmäisen päiväkodin. - Kunnaksen koulusta, Ahtialan, Kunnaksen ja Leikkituvan päiväkodeista voitaisiin luopua kokonaisuudessaan vuosina 2023-2024. - Lukuvuonna 2018-2019 Kunnaksen koulun toiminta on siirretty koulun tontilla sijaitseviin väliaikaistiloihin, osa opetuksesta on Jalkarannan koulussa (5 ryhmää), oppilaiden koulukuljetus järjestetään erilliskuljetuksena Kunnaksen koululta. - Parhaillaan valmistellaan uusien väliaikaistilojen hankkimista koulun tontille, arkkitehtisuunnittelu tilojen sijoittumisesta tontille on käynnissä. - Uudet väliaikaistilat tulevat koulun käyttöön kevätlukukauden 2019 aikana, jolloin kaikki oppilaat ovat Kunnaksen koulun yhteydessä väliaikaistiloissa. Vanhassa koulukiinteistössä on käytettävissä ruokailutilat, liikuntasali ja käsityön opetus. - Väliaikaistilat ovat käytettävissä useita vuosia palveluverkon muutosten ja uusien investointien valmistumisten mukaisesti. - Esitetty Myllypohjan uudisrakennus ja saneeraus valmistuisivat tämän hetken suunnitelman mukaan vuosina 2023-2024. Kunnaksen koulun toiminta väliaikaistiloissa päättyisi ja alueen perusopetus sijoittuisi Ahtialan kouluun ja uudistettuun Myllypohjan kouluun - Ahtialan koulun yhteyteen voidaan sijoittaa joko nykyisiä tiloja saneeraamalla tai pienellä lisärakentamisella nuorisopalveluiden tilat. Tässä yhteydessä voidaan luopua nykyisistä Ahtialan nuorisotalon vuokratiloista. - Ahtialan päiväkodilta vapautuva tontti toimii tulevaisuudessa reservinä alueen päivähoitotarpeita ajatellen siinä vaiheessa, kun Herrasmannin päiväkoti on elinkaarensa päässä. Kivimaa - Mukkula alue - Mukkulan monitoimitalon suunnittelun yhteydessä otetaan huomioon Timonkadun ja Mukkulan päiväkotien tilatarpeet. Tässä yhteydessä Timonkadun päiväkodista luovutaan. - Mukkulan monitoimitalon yhteyteen tehdään myös nuorisopalveluille tilat, tällöin voidaan Mukkulan ostoskeskuksen vuokratiloista luopua. Samalla varataan tilat Ali-Juhakkalan toimintojen sijoittamiseen Mukkulan monitoimitalon yhteyteen. 8.3.2 Yhteenvetoa oppilasennusteista, lasten määristä ja päivähoitopaikoista vuoteen 2025 mennessä / pohjoinen alue 5 Kaikki - Alle kouluikäisten määrä pysyy lähes samana, 2434-2459, +25 - Alakoululaisten määrä laskee, 2128-2037, - 91 - Yläkoululaisten määrä kasvaa jonkin verran, 1036-1078, + 42, Huomioita - Ahtialan koulun oppilasmäärä laskee ennusteiden mukaan jonkin verran - Kunnaksen koulun oppilasmäärä pysyy lähes muuttumattomana
32 (48) - Myllypohjan koulun oppilasmäärä laskee ennusteen mukaan huomattavasti - Ahtialan alueen oppilasmäärä laskee noin 200 oppilaalla ja alle kouluikäisten määrä noin 100 lapsella - Kivimaan ja Mukkulan koulujen oppilasmäärät kasvavat ennusteiden mukaan huomattavasti, lisäksi Kivimaan koulun ennusteessa ei ole huomioitu Hollolan Vesikansasta tulevien lasten lukumäärää (paikkoja varattu 110 sopimuksen mukaisesti) ---- 5 katso kartat 10 11 s. 49 sekä väestöennusteet ja päivähoitopaikat taulukot 13 19 s. 45-48 8.3.3 Oppilasvirrat / pohjoinen alue - Kunnaksen ja Myllypohjan kouluista oppilaat menevät pääsääntöisesti Ahtialan kouluun pois lukien erikoisluokille hakeutuvat. - Ahtialan koulun Kivijärven toimipisteestä suurin osa oppilaista ohjautuu Ahtialan kouluun, mutta syrjän takana asuvat lapset ohjautuva Kivimaan kouluun. - Kivimaan ja Mukkulan kouluun ohjautuvat oppilaat omalta alueelta. - Kivimaan kouluun ohjautuu lisäksi Vesikansan alueen yläkouluikäisiä oppilaita. 8.3.4 Tilat oppilaaksiottoalueittain ja varhaiskasvatus / pohjoinen alue e) Peruskoulut, päiväkodit ja nuorisopalvelut: Ahtiala / pohjoinen alue Koulut - Ahtialan koulu: 1-9 lk, Kaikki tilat tiiviissä käytössä. Kirjaston tilat muutettu opetuskäyttöön, piha-alueet tehty uusiksi kokonaisuudessaan, käyttövesiputkien uusintaa tehty. Tekninen kunto tyydyttävä. - Kivijärven koulu:0, 1-6, Sisäilmakorjauksia tehty 2009 ja 2015-2017, lattiapinnoitteita uusittu. Tekninen kunto tyydyttävä. - Kunnaksen koulu: 1-6, Suurin osa luokista väistötiloissa. Liikuntasalin perusparannus tehty 2016, käyttöä turvaavia toimenpiteitä tehty 2015-2016. Tekninen kunto heikko. - Myllypohjan koulu: 1-6 lk, Kaikki tilat tiiviissä käytössä. Lattiakorjauksia ja pinnoitteiden uusimisia tehty 2010, ilmanvaihdon parannuksia tehty 2008. Tekninen kunto välttävä. Varhaiskasvatus: - Ahtialan päiväkoti: Ei kirjattuja kunnossapitotoimenpiteitä. Tekninen kunto välttävä. - Herrasmannin päiväkoti: Takuukorjauksia tehty 2016-2017. Tekninen kunto hyvä. - Leikkituvan päiväkoti: Ei kirjattuja kunnossapitotoimenpiteitä. Tekninen kunto tyydyttävä. - Herrasmannin Kunnaksen päiväkoti: Ei kirjattuja kunnossapitotoimenpiteitä. Tekninen kunto välttävä. - Sipuran päiväkoti: Uusi päiväkoti. Tekninen kunto erinomainen. Nuorisopalvelut:
33 (48) - Ahtialan nuorisotalo: vuokratila f) Peruskoulut, päiväkodit, nuorisopalvelut: Kivimaa Mukkula / pohjoinen alue Koulut - Kivimaan koulu: 0, 1-9, yläkoulu ja osa alakoulusta väistötiloissa. Sisäilmakorjauksia tehty 2015-2017. Tekninen kunto välttävä. - Mukkulan koulu:0, 1-9, Pääosin uudessa tilapäisrakennuksessa ja osittain saneerattussa rakennuksessa. Varhaiskasvatus - Kilpiäisten päiväkoti: Vuokratila, tiivistyskorjauksia tehty 2017. - Mukkulan päiväkoti: Uudessa tilapäisrakennuksessa. Tekninen kunto erinomainen. - Ruoriniemen päiväkoti: Ei kirjattuja kunnossapitotoimenpiteitä. Tekninen kunto hyvä. - Timonkadun päiväkoti: Ei kirjattuja kunnossapitotoimenpiteitä. Tekninen kunto välttävä. Nuorisopalvelut - Mukkulan nuorisotalo: vuokratiloissa Mukkulan ostoskeskuksessa - Niemen nuorisotalo: ei käytössä, tilasta luovutaan
34 (48) LIITTEET: Palveluverkkosuunnitelman laatimisessa käytetty tausta-aineisto alueittain Väestöennusteet, oppilaaksiottoalueittain/eteläinen alue torstai, 7. kesäkuuta 2018 1 Taulukko 1 Väestöennusteet, esiopetus/eteläinen alue torstai, 7. kesäkuuta 2018 1 Taulukko 2
35 (48) Väestöennusteet, alakoulut/eteläinen alue torstai, 7. kesäkuuta 2018 1 Taulukko 3 Väestöennusteet, yläkoulut/eteläinen alue torstai, 7. kesäkuuta 2018 1 Taulukko 4
36 (48) Varhaiskasvatuksen ennusteet (alle kouluikäiset) /eteläinen alue torstai, 7. kesäkuuta 2018 1 Taulukko 5 Päivähoitopaikat/eteläinen alue Päiväkodit: Yksityinen: Hennala 80 Päiväkodit 329 Jalkaranta 160 Kaarikatu 138 Perhepäivähoito 100 Kanerva 102 Kerinkallio 158 Laune 141 Liipola 177 Metsäkangas 113 Mustikkamäki 107 Palokunnantie 87 Renkomäki 88 Riihelä 119 Yhteensä 1470 Perhepäivähoito 115 torstai, 7. kesäkuuta 2018 1 Taulukko 6
37 (48) Oppilaaksiottoalueet / eteläinen alue Kartta 1 Oppilaaksiottoalueet /eteläinen alue Kartta 2 Oppilaaksiottoalueet /eteläinen alue Lahden kaupunki Harjukatu 31, PL 202
38 (48) Kartta 3 Oppilaaksiottoalueet /eteläinen alue Kartta 4 Oppilaaksiottoalueet /eteläinen alue
39 (48) Kartta 5 Kouluikäisten kerhot kartalla Väestöennusteet, oppilaaksiottoalueittain/itäinen alue 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Ersta-Villähde - Alle kouluikäiset 420 412 405 401 419 430 432 438 440 - Alakoululaiset 449 423 416 414 411 400 390 388 380 - Yläkoululaiset 194 189 197 202 215 218 222 213 210 Harju-Lotila-Möysä - Alle kouluikäiset 1320 1336 1324 1319 1307 1293 1283 1278 1279 - Alakoululaiset 985 1023 1052 1057 1064 1073 1069 1065 1053 - Yläkoululaiset 510 521 521 526 517 525 539 545 552 Karisto - Alle kouluikäiset 359 360 372 385 408 422 434 443 450 - Alakoululaiset 435 456 478 485 500 505 513 524 533 - Yläkoululaiset 147 173 192 212 231 247 259 269 274 Kirkonkylä-Rakokivi-Uusikylä - Alle kouluikäiset 703 694 692 706 722 737 747 755 764 - Alakoululaiset 656 640 642 627 611 595 593 602 606 - Yläkoululaiset 299 297 306 316 317 323 333 326 325 Yhteensä Alle kouluikäiset 2802 2802 2793 2811 2855 2882 2896 2914 2933 Yhteensä Alakoululaiset 2525 2542 2588 2583 2586 2573 2565 2579 2572 Yhteensä Yläkoululaiset 1149 1180 1216 1256 1278 1313 1353 1352 1361 torstai, 7. kesäkuuta 2018 1 Taulukko 7
40 (48) Väestöennusteet, esiopetus/itäinen alue Esikoululaiset 20.9. 2017 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Ersta 30 33 31 31 30 31 31 32 33 Harju 50 52 47 46 51 49 49 49 49 Karisto 72 67 64 66 66 71 74 76 77 Kirkonkylä 41 41 32 33 31 38 38 39 40 10 Lahden ruotsinkielinen koulu Lotila 44 55 53 51 53 53 53 53 52 Möysä 88 89 80 84 85 80 76 74 72 Rakokivi 53 58 53 52 56 57 58 61 62 Tiirismaa 24 Uusikylä 10 6 5 7 4 10 10 11 10 Villähde 27 33 30 25 24 28 29 28 28 torstai, 7. kesäkuuta 2018 1 Kaikki yhteensä 34 415 434 395 395 400 417 419 423 423 Taulukko 8 Väestöennusteet, alakoulut/itäinen alue Alakoululaiset 20.9. 2017 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Kommentteja Ersta 253 235 220 215 210 212 210 205 206 202 Harju 306 276 278 278 277 282 288 288 289 290 Karisto 392 435 456 478 485 500 505 513 524 533 Kirkonkylä 299 254 247 248 235 225 217 216 218 220 Todellisessa oppilasmäärässä mavat mukana, ennusteessa ei Yläkoululaiset ei ennusteessa, todellisessa oppilasmäärässä kyllä Lahden ruotsinkielinen koulu 63 Oppilaaksiottoalueena koko kaupunki ja naapurikunnat, mitoitus jatkossakin eskarit + 3 oppilasryhmää Lotila 421 234 264 289 296 297 297 297 304 304 Lyk 146 83 77 78 80 78 78 80 82 73 Möysä 352 392 404 407 404 407 410 404 390 386 Rakokivi 317 346 337 342 344 341 337 334 340 339 Tiirismaa 138 Uusikylä 60 56 56 52 48 45 41 43 44 48 Villähde 193 214 203 201 205 199 190 185 182 178 Todellisessa oppilasmäärässä musiikin ja A-ruotsin oppilaita muiden koulujen alueilta Todellisessa oppilasmäärässä myös muiden kuntien oppilaita Ei oppilaaksiottoaluetta, mitoitus jatkossakin 1 ryhmä/vuosiluokka Kaikki yhteensä 2940 2525 2542 2588 2583 2586 2573 2565 2579 2572 torstai, 7. kesäkuuta 2018 1 Taulukko 9
41 (48) Väestöennusteet, yläkoulut/itäinen alue Yläkoululaiset 20.9. 2017 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Lyk 487 253 250 250 255 251 250 251 252 256 Nastolan yläkoulu 445 493 486 503 518 531 541 555 539 535 Tiirismaa 480 404 444 463 483 497 522 547 562 570 Kommentteja Todellisessa oppilasmäärässä myös muiden kuntien oppilaita Todellisessa oppilasmäärässä englanninkielinen ja painotettu opetus, ennusteessa ei Kaikki yhteensä 1412 1149 1180 1216 1256 1278 1313 1353 1352 1361 torstai, 7. kesäkuuta 2018 1 Taulukko 10 Taulukko 11 Varhaiskasvatuksen ennusteet/itäinen alue Alle kouluikäiset ennusteet 2017-2025 0 v 1 v 2 v 3 v 4 v 5 v 6 v Summa / 0-6v. 2017 467 461 428 417 438 476 461 3148 Asemantausta 21 19 13 18 14 17 15 117 Karisto 35 38 38 46 47 55 66 325 Nastola 251 245 204 210 225 245 228 1608 Keskusta 160 159 173 143 152 159 152 1098 2020 460 456 459 460 462 437 438 3172 Asemantausta 21 21 19 19 17 15 17 129 Karisto 41 44 47 49 54 56 62 353 Nastola 238 237 235 234 228 199 210 1581 Keskusta 160 154 158 158 163 167 149 1109 2023 466 473 473 467 467 470 471 3287 Asemantausta 20 19 18 18 17 17 16 125 Karisto 46 50 53 56 61 64 68 398 Nastola 237 243 246 241 237 237 235 1676 Keskusta 163 161 156 152 152 152 152 1088 2025 476 471 474 481 478 471 477 3328 Asemantausta 21 20 18 18 17 16 15 125 Karisto 48 51 55 58 64 68 72 416 Nastola 245 242 244 250 243 238 242 1704 Keskusta 162 158 157 155 154 149 148 1083 Kaikki yhteensä 4190 4186 4160 4115 4110 4117 4156 29034 torstai, 7. kesäkuuta 2018 1
42 (48) Päivähoitopaikat/itäinen alue PÄIVÄHOITOPAIKKOJA ITÄISELLÄ ALUEELLA Paikat Kunnallinen päivähoito: 1449 Kunnallinen perhepäivähoito: Kunnallinen päivähoito yhteensä Yksityiset päiväkodit: Yksityinen perhepäivähoito Yksityinen päivähoito yhteensä 212 1661 210 124 334 83,3 % 16,7 % Päivähoito yhteensä 1995 torstai, 7. kesäkuuta 2018 1 Taulukko 12 Oppilaaksiottoalueet / itäinen alue Kartta 6 oppilaaksiottoalueet / itäinen alue
43 (48) Kartta 7 oppilaaksiottoalueet / itäinen alue Kartta 8 oppilaaksiottoalueet / itäinen alue
44 (48) Kartta 9 oppilaaksiottoalueet/itäinen alue Väestöennusteet, oppilaaksiottoalueittain/pohjoinen alue torstai, 7. kesäkuuta 2018 1 Taulukko 13
45 (48) Väestöennusteet, esiopetus/pohjoinen alue torstai, 7. kesäkuuta 2018 1 Taulukko 14 Väestöennusteet, alakoulut/pohjoinen alue torstai, 7. kesäkuuta 2018 1 Taulukko 15
46 (48) Väestöennusteet, yläkoulut/pohjoinen alue torstai, 7. kesäkuuta 2018 1 Taulukko 16 Varhaiskasvatuksen ennusteet, Ahtialan alue/pohjoinen alue torstai, 7. kesäkuuta 2018 1 Taulukko 17
47 (48) Varhaiskasvatuksen ennusteet, Mukkulan alue/pohjoinen alue torstai, 7. kesäkuuta 2018 1 Taulukko 18 Päivähoitopaikat/pohjoinen alue torstai, 7. kesäkuuta 2018 1 Taulukko 19
48 (48) Oppilaaksiottoalueet / pohjoinen alue Kartta 10 oppilaaksiottoalueet /pohjoinen alue Kartta 11 oppilaaksiottoalueet /pohjoinen alue