Jenseninkatu AK muutos Tampere

Ramboll Finland Oy Yksityinen Jenseninkatu AK muutos Tampere Ympäristömeluselvitys 16.2.2018

Yksityinen Jenseninkatu AK muutos, Tampere Meluselvitys 16.2.2018 Viite 1510004974 Versio 6. Pvm 16.2.2018 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut H.Westman Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere Finland Puhelin: 020 755 6800 www.ramboll.fi

Sisällys 1. Yleistä 1 2. Lähtötiedot 1 2.1 Laskentaohjelma 1 2.2 Maastomalli 2 2.3 Liikennetiedot 2 3. Sovellettavat ohjearvot 2 4. Melulaskennat 3 5. Tulokset ja suositukset 4 6. Jatkotoimenpiteet 5

1. Yleistä Tämä meluselvitys liittyy Tampereen kaupungin Olkahisten kaupunginosassa sijaitsevan alueen asemakaavan muutostyöhön. Tämän työn tavoitteena on ollut selvittää valtatien 9 aiheuttamat melutasot suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä, kartoittaa alueen meluntorjuntatarpeet ja tarvittaessa antaa ohjeita alueen jatkosuunnittelua varten meluntorjunnan näkökulmasta. Meluselvitys on tehty yksityishenkilön toimeksiannosta. Yhteyshenkilönä tilaajan puolelta työssä on toiminut arkkitehti Sami Ekman Ekman Arkkitehdit Oy:stä. Tässä tarkastelussa on otettu huomioon asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta annetut lausunnot. Kuva 1.1 Selvitysalueen sijainti Ramboll Finland Oy:ssä työstä on vastannut DI (SNIL) Hans Westman. 2. Lähtötiedot 2.1 Laskentaohjelma Melulaskennat on tehty 3d maastomallin huomioivalla SoundPlan - laskentaohjelmalla, versio 6.5, joka perustuu yhteispohjoismaiseen tie-, raideliikenne ja teollisuusmelun laskentamalliin. Lisätietoja ohjelmasta saa esimerkiksi internetistä osoitteesta www.soundplan.com.

2.2 Maastomalli Maastomalli on luotu Tampereen kaupungin kantakartan numeerisesta maastoaineistosta. Laskennoissa on mukana valtatien 9 nykyinen melukaide. Alueen maanpinta on mallinnettu nykyisen maanpinnan korkeuden mukaisesti. Rakennusmassoittelu perustuu arkkitehdin toimittamiin suunnitelmaaineistoihin. Tarkastelu perustuu maankäyttöluonnokseen 1.12.2017, mikä on liitettynä tähän meluraporttiin tekstiosion jälkeen. 2.3 Liikennetiedot Työssä on tutkittu valtatien 9 liikenteen aiheuttamaa melua. Tieliikenteen määrä- ja ominaisuustiedot perustuvat Pirkanmaan ELY-keskuksen vuonna 2016 laatimaan kehityskäytäväselvitykseen Valtatien 9 parantaminen yhteysvälillä Tampere-Orivesi sekä sen työaineistoon. Liikenteellisesti valtatie 9 on välityskykynsä ylärajoilla tällä hetkellä. Lähtökohtaisesti tielle mahtuu lähitulevaisuudessa vielä hiukan enemmän liikennettä, mutta silloin ajonopeudet tulevat jo laskemaan merkittävästi nykyisestä. Nopeudet ovat nykyisin yli 80 km/h ja tulevan laskemaan 60 km/h:iin ja allekin. Jos tarkastellaan niin sanottuja lähtömelutasoja, niin nykyinen liikennemäärä ja nykyiset ajonopeudet antavat lähes 2 db suuremman melutason kuin suurempi vuoden 2040 liikenne ja ruuhkautumisesta aiheutuvat alemmat ajonopeudet. - > nykytilanne on siis melun kannalta mitoittava. Valtatien 9 merkittävästä perusparantamisesta ei ole olemassa päätöksiä eikä rahoitusta. Valtatien suunnittelussa on käynnistymässä vuonna 2018 tiesuunnitelmavaihe, missä tutkitaan melusuojaustarve sekä mitoitetaan meluesteet, jolloin melutilanne on parempi kuin nykyisin. Käytetyt liikennetiedot on esitetty taulukossa 2.3.1 Taulukko 2.3.1. Tieliikennetiedot nykyliikenne v. 2015 ja ennuste v. 2040 Tie / Katu Ajoneuvoja kpl /vrk Raskaita ajoneuvoja, % nyky 2040 nyky 2040 Nopeus km/h (nyky) Nopeus km/h (2040) 1-ajor. Nopeus km/h (2040) 2-ajor. Valtatie 9 21.200 36.300 6,6 8,3 86/83* 60/53*) 100/80*) *Raskaiden ajoneuvojen nopeus Nykyiset ajonopeustiedot perustuvat Aitovuoren eritasoliittymän ja suunnittelualueen välisellä osuudella olevan liikenteen automaattisen mittauspisteen (LAM) antamiin koko vuoden 2016 tietoihin. Ennustetut ajonopeudet perustuvat edellä mainitun ELY:n selvityksen yhteydessä tehtyihin liikenneennusteisiin ja kapasiteetti/välityskykytarkasteluihin eri liikenneskenaarioissa. Työssä on oletettu, että 90 % liikenteestä tapahtuu päiväaikaan klo 07 22. 3. Sovellettavat ohjearvot Valtioneuvosto on antanut päätöksen yleisistä melutason ohjearvoista v. 1992 (VNp 993/92). Päätöksen mukaan melutaso ei saa ylittää taulukossa 3.1 esitettyjä arvoja.

Taulukko 3.1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), LAeq, enintään ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoitotai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet 4), leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 1) 2) 55 db 50dB 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja Ohjearvojen määrittely tarkoittaa melun ekvivalenttitasoa eli keskimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä. Siten lyhytaikaiset ohjearvon desibelirajan ylitykset eivät välttämättä aiheuta päätöksessä tarkoitetun ohjearvon ylitystä, mikäli aikaväli sisältää hiljaisempia jaksoja. Mikäli melu on luonteeltaan impulssimaista tai kapeakaistaista, siihen lisätään 5 db. Nyt tarkasteltava alue tulkittaneen vanhaksi, jolloin sovellettava yöohjearvo on 50 db. 4. Melulaskennat Melulaskennat on tehty maankäyttöluonnoksen mukaisen rakennusmassoittelun mukaisena nykyliikenteellä (2016) sekä ennusteliikenteellä (2040). Melu on laskettu ohjearvoihin verrattavina päiväajan klo 7-22 ja yöajan klo 22-7 mukaisina keskiäänitasoina. Melulaskennat on tehty tasaväliseen laskentahilaan, jossa pisteiden välinen etäisyys on ollut 1 m. Laskentakorkeutena on vakiintuneen käytännön mukaisesti ollut 2 m maanpinnan yläpuolella, ellei toisin ole ilmoitettu. Melulaskentojen tulokset on esitetty liitteenä olevissa kuvissa 1-14. Kuvassa 1 on esitetty päiväajan tieliikenteen meluvyöhykkeet LA eq pihatasolla nykyisillä liikennemäärillä. Kuvassa 2 on esitetty vastaavat yöajan meluvyöhykkeet. Kuvissa 3-6 on esitetty nykyliikenteen mukaiset päiväajan sekä yöajan meluvyöhykkeet LA eq 5 ja 8 metrin korkeuksilla eli II- ja III- kerroksen kohdalla. Kuvassa 7 on esitetty ennustevuoden 2040 päiväajan tieliikenteen meluvyöhykkeet LAeq pihatasolla. Kuvassa 8 on esitetty vastaavat yöajan meluvyöhykkeet. Kuten aiemmin on todettu, niin nykyhetken liikenteen melu on

suurempi kuin vuonna 2040 yksiajorataisella, nykyistä ruuhkautuneemmalla tiellä. Kuvissa 9-12 on esitetty ennustevuoden 2040 mukaiset päiväajan sekä yöajan meluvyöhykkeet LA eq 5 ja 8 metrin korkeuksilla eli II- ja III- kerroksen kohdalla. Kuvissa 13 ja 14 on esitetty karkealla tasolla ennustevuoden 2040 mukaiset päiväajan sekä yöajan meluvyöhykkeet LA eq pihatasolla 2 m korkeudella, vuonna 2008 laaditun Valtatien 9 parantamisen yleissuunnitelman ja ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitettyjen melusuojaustoimenpiteiden kanssa. 5. Tulokset ja suositukset Alueella on suunniteltu toteutettavaksi kaksi yleistä leikkipaikkaa/aluetta. Niiden sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa 5.1. Laskentojen mukaan alueen yhteisen itäisen leikkipihan melutaso on niin päivällä kuin yöllä alle 45 db (kuvat 1 ja 2 sekä 7 ja 8). Läntisellä leikkipihalla melutaso on hieman korkeampi nykyisillä maanpinnan muodoilla. Talojen väliin on hyvä toteuttaa melueste läntisen leikkipaikan suojaksi. Laskennoissa (tämän raportin kuvat) on käytetty 2 m korkeaa aitaa. On kuitenkin oletettavaa, että viereisten rakennusten myötä maanpinta muuttuu (maata leikataan), jolloin aita voi ehkä olla matalampi tai sitä ei tarvita ollenkaan. Kuva 5.1 Yhteisten leikkialueiden sijainti (le merkintä). Kunkin yksittäisen talon kohdalla (alueen suojaisella) puolella on löydettävissä (piha)alueita, jossa sekä päivä- että yöaikaiset melun ohjearvot alittuvat. Keskeisellä alueella ohjearvot alittuvat merkittävästi. Rakennusten valtatien 9 puoleisiin julkisivuihin kohdistuva melutaso on päivällä laskennan perusteella enimmillään lähes 65 db. Asuinhuoneistoihin ulkoa kantautuva melutaso saa päivällä olla enintään 35 db. Näin ollen melun kaavamääräys, joka kuvaa vaadittavaa äänitasoeroa tulee olla vähintään 30 db, mutta mielellään 32 db alla olevassa kuvassa 5.2 mustalla korostetuilla seinäpinnoilla.

Kuva 5.2 Seinäpinnat, joille tulee kaavassa asettaa (db) melumääräys Terassit ja parvekkeet, jotka ovat yli 55 db melutasossa päivällä tulee lasittaa. Mikäli huoneistossa on useita parvekkeita / terasseja on vähintään toinen lasitettava. Suunnitelluissa rakennuksissa tulee olemaan myös viherhuonetyyppisiä huonetiloja. Lasitusten ja ikkunoiden ääneneristävyyden mitoitus tehdään rakennuslupavaiheessa, kun huonetilojen ja rakennusosien mitat ovat tiedossa. Kohteessa olevat melutasot mahdollistavat ohjearvojen selkeän alittumisen lasitetuilla parvekkeilla. Valtatien 9 jatkosuunnittelussa otetaan huomioon alueen nykyinen asutus sekä maankäytölliset muutokset ja valtatielle rakennettava melusuojaus mitoitetaan vallitsevien ohjeiden ja käytäntöjen mukaisesti. 6. Jatkotoimenpiteet Jatkosuunnittelussa tulee varmistua, että suunnitteluperusteet melun osalta täytetään. Melutarkastelu tulee päivittää viimeistään rakennuslupavaiheessa. Tuolloin on mallia tarkennettava vähintään lisäämällä tonttien suunniteltu pinnantasaus. Rakennuslupavaiheessa tulee varmistua myös mahdollisen vaiheittain toteuttamisen vaikutuksista ja ottaa tämä huomioon melusuojauksessa ja rakenteiden mitoituksessa.

Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere Orivesi Ympäristövaikutusten arviointiselostus 69 TAMPERE ORIVESI Melualueet VE 0 (2030) ilman esteitä KVL 23 000 Raskasliikenne 9 % Nopeusrajoitus 100 km/h KVL 50 200 Raskasliikenne 4 % Nopeusrajoitus 100 km/h KVL 10 800 Raskasliikenne 4 % Nopeusrajoitus 50 km/h v 0 0,5 KVL 6 600 Raskasliikenne 2 % Nopeusrajoitus 50 km/h KVL 10 800 Raskasliikenne 4 % Nopeusrajoitus 40 km/h KVL 6 600 Raskasliikenne 2 % Nopeusrajoitus 60 km/h 1 Kilometriä Meluvalli 4,0 m KVL 48 900 Raskasliikenne 4 % Nopeusrajoitus 100 km/h KVL 56 800 Raskasliikenne 4 % Nopeusrajoitus 100 km/h > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db KVL 23 000 Raskasliikenne 9 % Nopeusrajoitus 100 km/h Melualueet VE 1 (2030) esteillä Melukaide 2,0 m Melukaide 1,0 m Melukaide 1,0 m Melukaide 2,0 m Meluseinä 4,0 m Meluseinä 4,0 m Meluseinä 4,0 m KVL 4 200 Raskasliikenne 1 % Nopeusrajoitus 50 km/h KVL 4 200 Raskasliikenne 1 % Nopeusrajoitus 40 km/h KVL 7 900 Raskasliikenne 2 % Nopeusrajoitus 50 km/h Meluseinä 4,0 m KVL 7 900 Raskasliikenne 2 % Nopeusrajoitus 60 km/h Ennustetarkastelussa käytetyt lähtötiedot: Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere-Orivesi Ympäristövaikutusten arviointi KVL (2030): 4 200-56 800 ajon./vrk Nopeusrajoitus: 40-100 km/h Raskaan liikenteen osuus: 1-9 % Ekvivalenttimelutaso 2,0 m maanpinnasta päivällä klo 7-22 1:20 000 2008

YLA 9.6.2015 TAMPEREEN KAUPUNGIN MELULINJAUKSET Kohta a. Uuden asuinalueen määritelmä Uudella asuinalueella tarkoitetaan pääsääntöisesti vähintään korttelin kokoista aluetta, jolla on ennestään hyvin vähän tai ei lainkaan asuinrakennuksia, jolle luodaan uutta infrastruktuuria ja jolla laajennetaan kaavoitettua aluetta tai luodaan uutta. Uuden asuinalueen määrittely koskee myös alueen käyttötarkoituksen muutosta. Kohta b. Meluselvityksen tarve Jos päiväajan keskiäänitaso ylittää 60 db tontin rajalla, erillinen meluselvitys laaditaan asemakaavan luonnosvaiheessa. Muulloin tarve jää tapauskohtaiseen harkintaan, asiaa tarkastellaan mm. kaupungin meluselvityksen perusteella (päivä- tai yömelu ylittää ohjearvon), ottaen huomioon maaston muoto ja rakennuksen korkeus. Kohta c. Asuntojen sekä hoito- ja oppilaitosten melulta suojatut piha-alueet Tavoitteena on, että melun ohjearvot alittuvat asuntojen sekä hoito- ja oppilaitosten koko piha-alueella. Mikäli tähän ei ole mahdollista päästä, on varmistettava, että ohjearvot alittuvat ainakin pihojen oleskeluun ja leikkiin tarkoitetuilla alueilla. Keskeistä on pihan toimivuus ja käytettävyys. Erityisasumista (asuntolat tms.) koskevat samat määräykset kuin asumista yleensä. Kohta d. Parvekkeiden melunhallinta Oleskeluparvekkeet rinnastetaan asuntojen pihoihin ja niihin sovelletaan samoja ohjearvoja. Kaikki rakennettavat oleskeluparvekkeet ovat samanarvoisia melun ohjearvojen kannalta. Mikäli parveke halutaan sijoittaa talon julkisivulle, jossa meluohjearvo ylittyy, se tulee määrätä lasitettavaksi tai muilla keinoin taata melun tarvittava vaimentaminen alle ohjearvon. Kohta e. Viherhuoneet Parveke voidaan korvata viherhuoneella ja antaa siitä oma kaavamääräys. Parvekelasituksella tarkoitetaan lähtökohtaisesti rakennetta, jossa lasit aukeavat ja niiden väliin jää rako (tuulettaminen). Viherhuoneen lasitus on parvekkeesta poiketen ulkoseinän kaltainen, joko kiinteä tai avattava. Viherhuone on puolilämmin tai lämmin huoneiston osa, mutta ei asuinhuone. Siellä sovelletaan oleskelu- ja leikkipihan meluohjearvoja. Sen takana ei voi olla huonetiloja, joihin raitis ilma otettaisiin vain viherhuoneen kautta. Viherhuone luetaan yleensä kerrosalaan. Kohta f. Melusuojauksen toteuttaminen vaiheittaisessa rakentamisessa Asuinkohteiden sekä hoito- ja oppilaitosten rakennuslupaa ei saa myöntää ennen kuin melusuojaus on suunniteltu asianmukaisesti. Rakennusluvan yhteydessä varmistetaan, että rakennettavat rakennukset ja piha-alueet ovat suojattu melulta käyttöönottaessa. Toteutuksen vaiheistus määrätään tarvittaessa asemakaavassa. Ajoitusmääräys on hyvä antaa esim. niin, että rakennuslupaa suojattavalle talolle ei saa myöntää, ennen kuin meluesteenä toimiva rakennus tai rakenne on valmistunut.

Kohta g. Tontin käyttötarkoituksen muuttaminen Poikkeamispäätöksen harkinnan yhteydessä arvioidaan asumisen ja herkkien toimintojen edellytykset tai muutoksen vaikutukset olemassa olevaan asumiseen ja herkkiin toimintoihin. Mikäli ne eivät täyty, myönteistä poikkeamispäätöstä ei voi tehdä. Lausuntoa pyydetään melun (tai esim. ilmanlaadun) kannalta oleellisista kohteista ympäristönsuojeluyksiköltä. Näin varmistetaan että asumisen ja herkkien toimintojen edellytykset täyttyvät. Kohta h. Lentomelualueiden huomioon ottaminen Lentomelualueilla LDEN 55 60 db voidaan toteuttaa pienimuotoista täydennysrakentamista, kuten olemassa olevaan rakenteeseen liittyviä yksittäisiä rakennuksia. LDEN >60 db alueille ei tule rakentaa asuntoja tai sijoittaa muita herkkiä toimintoja. Kohta i. Melun huomioon ottaminen virkistysalueilla Leikkialueet ja runsaassa käytössä olevat virkistysalueet osoitetaan alueille, joilla melutaso on päivällä alle 55 db. Viheralueet, joilla päivä- tai yöajan meluohjearvot ylittyvät, tulee osoittaa asemakaavoissa suojaviheralueina. Kohta j. Hiljaisten alueiden säilyttäminen Tavoitteena on säilyttää hiljaisia alueita kaupungissa. Hiljaisella alueella tarkoitetaan sellaisia alueita, joilla keskiäänitaso ei ylitä päivällä 50 db eikä yöllä 45 db (Lden). Säilytettävät hiljaiset alueet määritetään esimerkiksi kantakaupungin yleiskaavatyön yhteydessä. Vaikutukset hiljaisten alueiden säilymiseen arvioidaan tarpeen mukaan myös asemakaavoituksessa