JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 1 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 AIKA keskiviikkona 16.5.2018 klo 16.30 20.32 PAIKKA Palokan kirkko, Rovastintie 8 JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Viitala Arto, puh.joht. Sompa Mauri, varapj. Alenius-Taipalus Anu Harjula Eeva Hintikka Pauli Illman Hilkka Jegoroff Mikko 95-114, klo 16.30-19.07 Pekkarinen Raija Korhonen Marketta Puhalainen Erkki Vilpunaho Pentti Sipinen Raija Suonperä Juha Taivassalo Maria Tuunanen Inkeri Väliniemi Tuulikki VIRAN PUOLESTA Tynkkynen Heikki KV:n puh.joht. 95-118, klo 16.30-20.05 Lajunen Anu hallintojohtaja Laitinen Markku talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Palola Tuomas vt. yhteisen srk-palvelun johtaja Rönnkvist Marjo viestintäpäällikkö Bucht Riku aluekappalaisten edustaja Vallipuro Risto aluekappalaisten edustaja KOKOUKSEEN KUTSUTTUINA - Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 2 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 AIKA keskiviikkona 16.5.2018 klo 16.30 20.32 PAIKKA Palokan kirkko, Rovastintie 8 Kokouksen avaus ja alkuhartaus Sivu 95 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 4 96 Työjärjestyksen hyväksyminen... 4 97 Pöytäkirjan tarkastajat... 4 98 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen... 5 99 V kappalaisen (Huhtasuon aluekappalainen) viran vaali... 5 100 Vaajakosken alueseurakunnan aluekappalaisen viran täyttäminen ja lausunto viran tehtävistä ja erityisistä tarpeista... 7 101 Säynätsaloon sijoitetun hautausmaanhoitajan (vakanssi nro 274) viran lakkauttaminen... 9 102 Korpilahdelle sijoitetun hautausmaanhoitajan viran (vakanssi nro 283) tehtäväkuvan muutokset ja viran haettavaksi julistaminen... 10 103 Diakonian viran perustaminen Keskustan alueseurakuntaan ja viranhaltijan siirtäminen perustettavaan virkaan... 14 104 Diakonian viran (Huhtasuon alueseurakunta) haettavaksi julistaminen... 16 105 Diakonian viran julistaminen uudelleen haettavaksi... 17 106 Lapsityönohjaajia koskeva virkajärjestely ja lapsityönohjaajien virkanimikkeiden muutos... 18 107 Yhteisten toiminnallisten tehtäväalojen organisaatiomuutos... 21 108 Lapsi- ja perhetyön sekä nuorisotyön työalasihteerin virkojen muuttaminen asiantuntijan viroiksi... 26 109 Liisa Kuparisen ja 13 muun kirkkovaltuutetun aloite luontolahjan antamisesta 100 vuotiaalle Suomelle... 29 110 Liisa Kuparisen ja 15 muun kirkkovaltuutetun aloite luottamushenkilöiden tiedonkulun ja keskustelun tukemisesta ICT ratkaisuin... 30 111 Vesa Laakkonen ja 8 muun kirkkovaltuutetun aloite sähköisen osallistujakortin käyttöönotosta seurakunnanjärjestämillä retkillä ja leireillä... 34 112 Mikko Jegoroffin ero vaalilautakunnan jäsenyydestä... 35 113 Seppeleenlaskijan nimeäminen Kaatuneitten muistopäivän tilaisuuteen... 36 114 Hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöaikakokeilu... 36 115 Tilintarkastajien tilintarkastuskertomus vuodelta 2017... 38 116 Arvioinnin johtokunnan kertomus vuodelta 2017... 39 117 Lisämääräraha seurakuntavaaleja varten... 40 118 Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma... 41 119 Sopimuksen solmiminen Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (KOAS) kanssa keskusseurakuntatalon alueen työmaa-aikaisesta käytöstä... 45 120 Lausunnon antaminen Vaasan hallinto-oikeudelle reunakivien poistamiseen liittyvään kirkollisvalitukseen... 47 Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 3 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 121 Kirkkovaltuuston esityslistalle tulevat asiat... 47 122 Kirkkohallituksen yleiskirjeet... 48 123 Tuomiokapitulin päätöksiä... 49 124 Ilmoitusasiat... 49 125 Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus... 49 Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 4 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Kokouksen avaus ja alkuhartaus. 95 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kirkkoneuvoston ohjesäännön 5 :n 1 momentin mukaan kutsu kirkkoneuvoston kokoukseen lähetetään jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Kokouskutsu esityslistoineen on postitettu 11.5.2018. KL 7:4,1 mukaan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Esitys Päätös Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 96 Työjärjestyksen hyväksyminen Esitys Päätös Hyväksytään kirkkoneuvoston jäsenille postitettu esityslista tämän kokouksen työjärjestykseksi. Kokouksen esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi seuraavasti muutettuna: - 99 V kappalaisen (Huhtasuon aluekappalainen) viran vaali: täydennetty esittely, päätösesitys ja lisäliite - 105 Diakonian viran julistaminen uudelleen haettavaksi: lisäasia - 106 Yhteisten toiminnallisten tehtäväalojen organisaatiouudistus: lisäliite - 114 Hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöaikakokeilu: täydennetty esittely - 118 Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma: täydennetty esittely ja päätösesitys - 120 lausunnon antaminen Vaasan hallinto-oikeudelle reunakivien poistamiseen liittyvään kirkollisvalitukseen: täydennetty esittely 97 Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirja tarkastetaan hallintopalveluissa yleensä kokousviikon perjantaina. Pöytäkirja pidetään nähtävänä kirkkoherranvirastossa oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiselle varatun ajan (14/30 pv), tavallisesti seuraavan viikon maanantaista lähtien. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä ilmoitetaan kirkkoherranviraston ilmoitustaululla kokous-kutsun/esityslistan lähettämisestä alkaen. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Esitys Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Osallistujalistan mukaan vuorossa ovat Mikko Jegoroff ja Maria Taivassalo. Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 5 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mikko Jegoroff ja Maria Taivassalo. Myöhemmin kokouksen kuluessa kokouksesta poistuneen Mikko Jegoroffin tilalle pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Inkeri Tuunanen :stä 115 eteenpäin. 98 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Esitys Päätös Läsnäolo- ja puheoikeus myönnetään osallistujalistan mukaisesti. Läsnäolo- ja puheoikeus myönnettiin osallistujalistan mukaisesti. 99 V kappalaisen (Huhtasuon aluekappalainen) viran vaali (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin haettavaksi julistamaa Jyväskylän seurakunnan V kappalaisen (Huhtasuon aluekappalainen, vakanssi nro 6) haki 7 hakijaa. Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli on 21.3.2018 todennut kaikki hakijat hakukelpoisiksi kyseiseen virkaan. Tuomiokapitulin lähettämään lausuntoon (liite) hakijoista sisältyy myös yhteenveto hakijoiden ansioista sekä muuta arviointia hakijoista. Kirkkoneuvosto nimesi 23.1.2018 ( 7) haastattelutyöryhmän ja antoi lausunnon tuomiokapitulille viran erityisistä tarpeista. Kirkkoneuvosto esitti lausunnossaan, että viran täytössä tulee noudattaa 6 kk:n koeaikaa ja tuomiokapituli sisällytti hakuilmoitukseen maininnan koeajasta. Kirkkoneuvosto täydensi haastattelutyöryhmää 21.3.2018 ( 74). Haastattelutyöryhmä on haastatellut kaikkia hakijoita 2.-3.5.2018. Illalla 3.5. järjestettiin myös seurakuntalaisille avoin tilaisuus, paneeli, jossa hakijat esittäytyivät. Kokonaisarvioinnin nojalla haastattelutyöryhmän jäsenet ovat päätyneet eri näkemyksiin siitä, kuka hakijoista on soveltuvin haettavana olleeseen virkaan. Kolmen haastattelutyöryhmän jäsenen näkemyksen mukaan valinnan tulee kohdistua Paulus Pikkaraiseen ja kolmen mukaan Päivi Kärkkäiseen. Esittelijä edustaa viimeksi mainittua näkemystä. Lausunnossa on esitetty perustelut näille näkemyksille. Lausunto sisältää henkilöarviointia ja on siltä osin salassa pidettävä (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, 6 luku 24 kohta 29). Hakijoiden hakuasiakirjat kokonaisuudessaan (henkilökohtaiset nimikirjaotteet ja KirkkoHR-järjestelmään jätetyt sähköiset hakemukset) ovat nähtävillä kokouksessa. Kappalaisen vaalin suorittaa kirkkovaltuusto. Jos äänet vaalissa menevät tasan, tuomiokapituli nimittää virkaan jonkun eniten ääniä saaneista Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 6 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 hakijoista ottaen huomioon 16 :n 3 momentissa mainitut seikat. (KJ 6:19 ). Virkaan valitun tulee esittää rikosrekisterilain 6 :n 2. momentissa tarkoitettu rikostaustaote sekä hyväksyttävä todistus terveydentilasta. Virkapaikkana on kauppakeskus Sepässä oleva seurakunnan toimitila Kipinä ja viran palkkaus on vaativuusryhmän 603 mukainen ja järjestelmän mukainen peruspalkka 3.629,28 /kk, vaativuuslisä 347,11 /kk. Esitys Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että kirkkovaltuusto suorittaa V kappalaisen viran vaalin ja valitsee virkaan Päivi Kärkkäisen. Viran täytössä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. Päätös on tehtävä ehdollisena, kunnes virkaan valittu esittää rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitetun rikostaustaotteen ja hyväksyttävän todistuksen terveydentilasta. Vaalin vahvistaa kirkkoherra (kirkkoneuvoston ohjesääntö 13 ). Ote kirkkovaltuuston pöytäkirjasta sekä hakuasiakirjat toimitetaan tuomiokapitulille. Pöytäkirjanotteeseen liitetään todistus siitä, milloin päätös on valitusosoituksineen annettu tiedoksi hakijoille. Päätös Keskustelun aikana Inkeri Tuunanen esitti Hilkka Illmanin ja Tuulikki Väliniemen kannattamana, että V kappalaisen virkaan valittaisiin Paulus Pikkarainen. Vastaesityksen perustelut sisällytetään pöytäkirjaan erillisenä liitteenä. Liite sisältää henkilöarviointia ja on siltä osin salassa pidettävä (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, 6 luku 24 kohta 29). Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Inkeri Tuunasen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä pohjaesityksen puolesta äänesti kolme (3) kirkkoneuvoston jäsentä ja vastaesityksen puolesta yhdeksän (9) jäsentä. Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 7 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Jaa: Pauli Hintikka Mikko Jegoroff Arto Viitala Ei: Mauri Sompa Hilkka Illman Raija Sipinen Juha Suonperä Maria Taivassalo Inkeri Tuunanen Tuulikki Väliniemi Marketta Korhonen Pentti Vilpunaho Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että kirkkovaltuusto suorittaa V kappalaisen viran vaalin ja valitsee virkaan Paulus Pikkaraisen. Viran täytössä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. Päätös on tehtävä ehdollisena, kunnes virkaan valittu esittää rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitetun rikostaustaotteen ja hyväksyttävän todistuksen terveydentilasta. Vaalin vahvistaa kirkkoherra (kirkkoneuvoston ohjesääntö 13 ). Ote kirkkovaltuuston pöytäkirjasta sekä hakuasiakirjat toimitetaan tuomiokapitulille. Pöytäkirjanotteeseen liitetään todistus siitä, milloin päätös on valitusosoituksineen annettu tiedoksi hakijoille. 100 Vaajakosken alueseurakunnan aluekappalaisen viran täyttäminen ja lausunto viran tehtävistä ja erityisistä tarpeista (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Vaajakosken alueseurakunnan aluekappalaisen virka (Jyväskylän seurakunnan IV kappalainen, vakanssi nro 5) on jäämässä avoimeksi 1.9.2017 alkaen nykyisen aluekappalaisen siirtyessä eläkkeelle. Tuomiokapituli päättää paitsi viran auki panosta myös hakijoiden kelpoisuudesta ja samassa yhteydessä tuomiokapituli antaa lausunnon hakijoista seurakunnalle. Kirkkovaltuuston tehtyä valinnan tuomiokapituli antaa valituksi tulleelle viranhoitomääräyksen. Mikäli kirkkovaltuustossa äänestetään valinnasta ja äänet menevät vaalissa tasan, antaa tuomiokapituli viranhoitomääräyksen virkaan jollekin eniten ääniä saaneista (KJ 6:19 ). Aluekappalaisen viran muodollinen kelpoisuusvaatimus on sama kuin yleensäkin kappalaisen viroissa eli virkaan voidaan valita pappi, joka on suorittanut pastoraalitutkinnon. Seurakunnan lausunnossa viran erityisistä vaatimuksista tuodaan esille muita seikkoja, joita nimenomaan Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 8 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Vaajakosken aluekappalaisen viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Aluekappalaisen viran tehtäväkenttä on laaja ja tehtäviä on määritelty yksityiskohtaisesti niin kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä papin yleisten velvollisuuksien osalta kuin alueseurakunnan johtosäännössä (4. luku, 10 ) ja osaksi myös kirkkoherran johdolla laaditussa papiston keskinäisen työnjaon määrittelyssä. Vaajakosken alueneuvoston on 19.4.2018, 19, antanut kirkkoneuvoston aiemmin pyytämän lausunnon viran sisällöstä ja erityistä tarpeista. Liitteenä olevaa alueneuvoston lausuntoehdotusta voidaan pitää sellaisenaan soveltuvana myös kirkkoneuvoston lausunnoksi tuomiokapitulille. Samalla, kun kirkkoneuvosto hyväksyy lausunnon tuomiokapitulille, voidaan päättää myös muista viran täyttöön kuuluvista seikoista. Koska kappalaisen viran vaalin suorittaa kirkkovaltuusto, on sen edustus tärkeä ottaa huomioon myös haastattelutyöryhmää nimettäessä. Haastattelutyöryhmällä tulee olla valtuudet tarvittaessa tehdä päätös soveltuvuustestin käyttämisestä valintaprosessissa. Haastattelutyöryhmä on aiemmissa Jyväskylän seurakunnan aluekappalaisten valinnoissa järjestänyt seurakuntalaisille ja samalla myös kirkkovaltuustolle ja alueneuvostolle avoimen tilaisuuden, jossa hakijat ovat esittäytyneet. Näin on syytä menetellä nytkin. Tällöin aluekappalaisen vaalista voidaan myönteisellä tavalla tehdä kiinnostava ja julkisuutta saava tapahtuma niin Vaajakosken alueseurakunnassa kuin koko seurakunnassamme. Varsinainen haastattelu suoritetaan erikseen. Koeajan käyttö myös kappalaisen viran täytössä on tullut mahdolliseksi 1.6.2013 lukien ja aiemmin Säynätsalon, Kuokkalan, Korpilahden ja Huhtasuon aluekappalaisen valinnoissa päädyttiin koeajan käyttöön, kuten lähes poikkeuksetta on menetelty myös muissa virkavalinnoissa. Esitys Kirkkoneuvosto 1) päättää antaa Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulille lausuntonaan, että Vaajakosken aluekappalaisen virka (Jyväskylän seurakunnan IV kappalaisen virka) tulee julistaa haettavaksi ja että viran täytössä toivotaan noudatettavan 6 kk:n koeaikaa ja että virkaan valitulta on edellytettävä rikosrekisterilain 6 2. momentin mukainen rikosrekisteriote; sekä päättää lisäksi antaa tuomiokapitulille edellä olevassa esittelyssä mainitun, alueneuvoston ehdotuksen mukaisen lausunnon Vaajakosken aluekappalaisen viran sisällöstä ja erityisistä vaatimuksista; 2) päättää, että viran virkapaikka on Vaajakosken kirkko ja viran palkkaus on vaativuusryhmän 603 mukainen, ja järjestelmän mukainen peruspalkka 3.629,28 /kk, vaativuuslisä 347,11 /kk; 3) nimeää haastattelutyöryhmän kokoonpanon seuraavasti: kirkkoherra (pj.), hallintojohtaja, kirkkovaltuuston edustaja, kirkkoneuvoston edustaja sekä Vaajakosken alueneuvoston nimeämät (19.4.2018, 20 ) edustajat Päivi Liimatainen ja Juhani Malinen. Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 9 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kirkkovaltuuston edustajaksi haastattelutyöryhmään nimettiin Maria Taivassalo ja kirkkoneuvoston edustajaksi Pauli Hintikka. 101 Säynätsaloon sijoitetun hautausmaanhoitajan (vakanssi nro 274) viran lakkauttaminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Kirkkoneuvosto 18.4.2018/ 83: Kirkkoneuvosto on 7.4.2016 (69 ) todennut virkasuhteen päättymisen. Esittelytekstissä mainittiin, että kyseessä olevan virkaa koskevat järjestelyt tuodaan neuvoston päätettäväksi myöhemmin. Henkilöstösuunnitelmassa v. 2011 ei sisälly vaatimusta viran vähentämisestä hautausja puistopalveluista. Kirkkoneuvoston hyväksymässä toiminnan ja talouden kehittämistyön loppuraportissa v. 2014 ei myöskään esitetä viran vähentämistä. Jyväskylän seurakunnassa on kaksi hautausmaanhoitajan virkaa, joista toinen on sijoitettuna Korpilahdella ja toinen Säynätsalossa. Molemmat virat on perustettu itsenäisten seurakuntien aikana ja 2009 kun uusi Jyväskylän seurakunta perustettiin, tehtiin virkojen tehtäväkuviin lähinnä teknisiä muutoksia sekä virkojen vaativuusryhmät harmonisoitiin. Tämän jälkeen virkojen tehtäviä on järjestelty uudelleen. Korpilahden, Säynätsalon ja Tikkakosken hautausmaiden arkkuhautojen kaivu-, peitto-, ja niihin liittyvät muistomerkkityöt ja hautojen kunnostukset on ostettu ulkopuoliselta palveluntuottajalta toukokuusta 2012 lähtien. Tässä yhteydessä hautausmaan hoitajien tehtävistä 50 %:n osuus siirrettiin kiinteistöpuolelle. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että Säynätsaloon sijoitettu hautausmaanhoitajan virka (vakanssi nro 274) lakkautetaan. Päätös: Keskusteltuaan asiasta kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti pyytää asiasta lausunnon kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalta. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta 24.4.2018/ 40: Päätös: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta antoi seuraavan sisältöisen lausunnon Säynätsaloon sijoitetun hautausmaanhoitajan viran lakkauttamisesta: Hautausmaanhoitajan virka, joka on sijoitettu ainoastaan Säynätsalon hautausmaata palvelemiin työtehtäviin ei ole nykyisessä toimintaympäristössä enää tarpeellinen. Nykyinen Jyväskylän seurakunnan hautausja puistopalvelut nimellä toimiva työala hoitaa kaikkien entisten itsenäis- Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 10 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 ten seurakuntien (Jyväskylän kaupunkiseurakunta, Jyväskylän maaseurakunta, Korpilahden seurakunta ja Säynätsalon seurakunta) hautaustoimen tehtävät. Jyväskylän seurakunnan henkilöstösuunnitelmassa yt-alue on otettu monen henkilöjärjestelyn lähtökohdaksi. Vaikka hautausja puistopalvelut tukipalveluna ei suoranaisesti olekaan yt-alueista riippuvainen on kuitenkin ajateltavissa, että tällä linjauksella tavoitellaan siirtymistä laajempiin kokonaisuuksiin. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta katsoo, että Säynätsaloon sijoitettu hautausmaan hoitajan virka voidaan lakkauttaa. Hautausmaanhoitajan tehtävät tullaan Säynätsalossa järjestämään siten, että ne sisältyvät hautausmaanhoitajan tehtäviin, jonka toimintaalue kattaa Säynätsalon, Tikkakosken ja Korpilahden hautausmaan tehtävät. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan lausunnon perusteella tällainen järjestely on tarkoituksenmukainen. Näin ollen Säynätsaloon sijoitettu hautausmaan hoitajan virka voidaan lakkauttaa. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että Säynätsaloon sijoitettu hautausmaan hoitajan virka (vakanssi nro. 274) lakkautetaan. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 102 Korpilahdelle sijoitetun hautausmaanhoitajan viran (vakanssi nro 283) tehtäväkuvan muutokset ja viran haettavaksi julistaminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Kirkkoneuvosto 18.4.2018/ 84: Kun toinen hautausmaanhoitajien viroista lakkautetaan, voidaan jäljellä olevan, Korpilahdelle sijoitetun viran tehtäväkuvaa, tarkastella uudelleen niin että se paremmin vastaa Jyväskylän seurakunnan hautausja puistopalveluiden kokonaisuutta. Koska haudankaivupalvelut on siirretty ulkopuoliselle palveluntuottajalle ja myös osa hautausmaiden talviaikaisesta kunnossapidosta on tälläkin hetkellä jo hankittu ulkopuoliselta urakoitsijalta, on mahdollista, että Korpilahden, Säynätsalon ja Tikkakosken hautausmailla olisi yhteinen hautausmaanhoitaja. Viranhaltija ei olisi ensisijaisesti minkään yksittäisen hautausmaan vastaava hoitaja. Tämä järjestely antaisi paremmin liikkumavaraa aina työtilanteiden muuttuessa. Painopistealueita olisi helpompi muuttaa, kun työntekijän virkapaikka ei olisi sidottu vain yhteen hautausmaahan. Koska molempien hautausmaanhoitajien viroista on 50% ollut sijoitettuna kiinteistöpalveluihin on tehtävien uudelleen järjestelyistä käyty neuvottelut myös kiinteistöpäällikön, isännöitsijän sekä alueiden tiimivastaavien kesken. Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 11 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Korpilahden hautausmaanhoitajan virkaa Jyväskylän seurakunnan perustamisesta v. 2009 alkaen hoitaneen henkilön kanssa on käyty neuvottelut, jossa on esitelty uutta tehtäväkuvaa. Viranhoitaja on ilmoittanut, ettei ole halukas siirtymään tähän uuteen hautausmaanhoitajan virkaan, vaan on kiinnostunut toiminaan jatkossa päätoimisesti kiinteistöpalveluiden tehtävissä. Hänen osaltaan tehtäväjärjestelyt toteutetaan tämän mukaisesti. Viran tehtäväkuvaus Keskeisenä tehtävänä on vastata alla luetelluista tehtävistä Korpilahden, Säynätsalon ja Tikkakosken hautausmailla. Hautausmaanhoitajan tehtävän pääasiallinen sisältö on seuraava: - vastata hautausmaiden hoito- ja kunnossapitotöistä - toimia näiden kolmen hautausmaan kausityöntekijöiden lähiesimiehenä: - toteuttaa kaluston, tarvikkeiden ja kiinteistöihin kuuluvien kohteiden valvontaa ja suorittaa niihin liittyviä päivittäistavarahankintoja - vastata asiakaspalvelusta - suorittaa ennakkovalmistelut haudan kaivua varten - vastata ja suorittaa uurnahautojen kaivu ja peittotöistä, - kaivu-urakoinnin valvonta Viran tehtäväkohtainen palkka määräytyy vaativuusryhmän 403 mukaan 2083,56 /kk. Viranhaltijan lähiesimiehenä toimii Lahjaharjun hautausmaasta vastaava työnjohtaja. Viran kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ammatillinen koulutus tai tutkinto tai vastaava ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Seurakunnan ja etenkin hautaustoimen tuntemus ja hyvä itsenäinen ongelman ratkaisukyky sekä kyky itsenäiseen työskentelyyn. Viranhaltijan valinnasta päättää kirkkoneuvoston ohjesäännön 14 :n 1 momentin 9-kohdan nojalla tukipalveluyksikön päällikön esittelystä hallintojohtaja. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää, että 1. hautausja puistopalveluihin sijoitettu hautausmaanhoitajan virka julistetaan haettavaksi; 2. viran kelpoisuusehtona on soveltuva ammatillinen koulutus tai tutkinto tai vastaava ammatillinen osaaminen ja työkokemus; 3. viran pääasialliset tehtävät ovat edellä esittelytekstissä mainitun mukaiset, viranhaltijan lähiesimiehenä toimii Lahjaharjun hautausmaan työnjohtaja; 4. viran palkkaus on vaativuusryhmän 403 mukainen, järjestelmän mukainen peruspalkka 2083,56 /kk; Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 12 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 5. virassa noudatetaan yleistä säännöllistä työaikaa. 6. virkaan valittavan on oltava evankelisluterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen; 7. virantäytössä noudatetaan 6 kk koeaikaa; 8. virkaan valitun tulee esittää ennen viran vastaanottamista hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan; 9. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan tulee nimetä edustaja haastattelutyöryhmään. Päätös: Esittelijä muutti päätösesityksen seuraavaan muotoon: Kirkkoneuvosto pyytää asiasta lausunnon kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalta. Muutettu päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta 24.4.2018/ 41: Päätös: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta antoi lausunnon Korpilahdelle sijoitetun hautausmaanhoitajan tehtäväkuvan muutoksesta sekä viran auki julistamisesta: Kuten kirkkoneuvoston esittelyteksteissä on jo mainittu, Jyväskylän seurakunnan hautaustoimen eri työkokonaisuuksia on järjestetty uudelleen ostopalveluja laajentamalla. Uuden hautausmaanhoitajan viran tehtäväkuvaa suunniteltaessa on pyritty ottamaan huomioon kaikki ne muuttuneet sekä tulevat muutokset, joita hautaustoimessa sekä kiinteistöpalveluissa on tapahtunut ja tulee tapahtumaan. Uusi virka on tehtävämitoituksen kannalta pyritty tekemään sellaiseksi, että se on mahdollista hoitaa yhden viranhaltijan tekemänä. Vaikka viranhaltija ei ensisijaisesti olekaan minkään yksittäisen hautausmaan hoitaja tulee hänen virkapaikakseen nimetä Korpilahden hautausmaa. Töiden hyvällä suunnittelulla voidaan työntekijän hautausmaiden välistä liikkumista minimoida. Työntekijän liikkumista hautausmaalta toiselle vaativat lähinnä viikoittaiset hautaukset, joista arkkuhautojen osalta vastaa urakoitsija, mutta hautausmaanhoitajan tehtäväksi jää hautojen merkitseminen sekä talviaikana lumityöt sekä roudansulattien laitto haudalle ennen kaivua. Liikkumista edellyttämiin tehtäviin kuuluu lisäksi uurnahautojen kaivu sekä asiakaspalvelu. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta katsoo, että Korpilahdelle sijoitetun hautausmaan hoitajan viran tehtäväkuva on tarkoituksenmukainen ja virka tulee julistaa haettavaksi. - - Puisto- ja hautaustoimessa on katsottu tarkoituksenmukaiseksi järjestää hautausmaan hoitajan tehtävät siten, että Säynätsalon, Tikkakosken ja Korpilahden hautausmaanhoitajan tehtävät tulevat samaan tehtäväkokonaisuuteen. Kyseistä tehtäväjärjestelyä on kokeiltu sijaisjärjestelyin Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 13 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 noin vuoden ajan ja se on osoittautunut toimivaksi. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta on 24.4.2018 kokouksessa antamassaan lausunnossa puoltanut tällaista tehtäväjärjestelyä pysyvästi. Kuten aiemmassa kirkkoneuvoston esittelyssä on todettu Korpilahden hautausmaanhoitajan virkaa Jyväskylän seurakunnan perustamisesta v. 2009 alkaen hoitaneen henkilön kanssa on käyty neuvottelut, joiden yhteydessä viranhaltija on ilmoittanut, ettei ole halukas siirtymään uudistettuun hautausmaanhoitajan virkaan, vaan on kiinnostunut toiminaan jatkossa päätoimisesti kiinteistöpalveluiden tehtävissä. Virkasiirtoon työtehtävien uudelleenjärjestelyn yhteydessä on kiinteistötoimen ilmoituksen mukaan mahdollinen siten, että ko. viranhaltija siirtyy hoitamaan kiinteistöpalveluihin sijoitettua seurakuntamestarin osittaista virkaa (vakanssi nro 221) 1.6.2018 alkaen. Viranhaltija täyttää seurakuntamestarin viran kelpoisuusehdot, on virkaan sopiva ja hänen varsinainen palkkansa ei alene (KL 6:38 viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen). Siirtyvä viranhaltija on myös antanut siirtoon suostumuksensa. Kirkkovaltuuston on päätettävä hautausmaan hoitajan viran kelpoisuusvaatimuksesta, sillä kyseiselle viralle ei ole Jyväskylän seurakunnassa vielä hyväksytty kelpoisuusvaatimusta. Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesäännön mukaan kirkkoneuvoston tehtävänä on päättää seurakunnan viranhaltijoiden johtosääntöjen muuttamisesta lukuun ottamatta pätevyysvaatimuksia ja viranhaltijan ratkaisuvaltaa (3 luku 10:2, kohta 8). Kirkkolain (KL 6:13 ) mukaan virkasuhteeseen on kelpoinen vain evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen ja KL 6:14 mukaan virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai työnantajan päättämä erityinen kelpoisuus. Esitys Kirkkoneuvosto 1) esittää, että kirkkovaltuusto päättää hautausmaan hoitajan viran kelpoisuusehdoksi soveltuva ammatillinen koulutus tai tutkinto tai vastaava ammatillinen osaaminen ja työkokemus; 2) päättää siirtää Korpilahdelle sijoitetun hautausmaanhoitajan virkaa (vakanssi nro 283) tällä hetkellä hoitavan viranhaltijan pysyvästi hoitamaan kiinteistöpalveluiden seurakuntamestarin osittaista (50 %) virkaa (vakanssi nro 221) 1.6.2018 alkaen; 3) päättää, että hautausja puistopalveluihin sijoitettu hautausmaanhoitajan virka (vakanssi nro 283) julistetaan haettavaksi, edellyttäen että kirkkovaltuusto hyväksyy viralle kelpoisuusehdon; 4) päättää, että viran pääasialliset tehtävät ovat edellä esittelytekstissä mainitun mukaiset, viranhaltijan lähiesimiehenä toimii Lahjaharjun hautausmaan työnjohtaja; Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 14 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 5) päättää, että viran palkkaus on vaativuusryhmän 403 mukainen, järjestelmän mukainen peruspalkka 2083,56 /kk; 6) päättää, että virassa noudatetaan yleistä säännöllistä työaikaa. 7) päättää, että virantäytössä noudatetaan 6 kk koeaikaa ja että virkaan valitun tulee esittää ennen viran vastaanottamista hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan; 8) pyytää Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokuntaa nimeämään yhden edustajan haastattelutyöryhmään. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 103 Diakonian viran perustaminen Keskustan alueseurakuntaan ja viranhaltijan siirtäminen perustettavaan virkaan (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Mikäli kirkkoneuvosto päättää henkilöstösuunnitelman mukaisesti hyväksyä Jyväskylän seurakunnan lapsityönohjaajia koskevan järjestelyn siitä, että jokaiselle alueseurakuntien muodostamalle yhteistoiminta-alueelle jää yksi lastenohjaajien esimiehenä toimiva lapsityönohjaaja (uutena virkanimikkeenä varhaiskasvatuksen ohjaaja) ja mikäli kirkkoneuvosto tähän järjestelyyn liittyen päättää, että Huhtasuon lapsityönohjaajasta tulee yhteinen lapsityönohjaaja Huhtasuon ja Keskustan alueseurakuntien muodostamalle yhteistoiminta alueelle, edellyttää tämä ratkaisu henkilöstösuunnitelman mukaan Keskustan alueseurakunnan lapsityönohjaajan Johanna Kontisen siirtämistä perustettavaan diakonian virkaan ja Keskustan alueseurakunnan lapsityönohjaajan viran lakkauttamista. Perustettavan diakonian viran päävastuualueiksi on kaavailtu jo kirkkovaltuuston 19.12.2017 hyväksymässä henkilöstösuunnitelmassa vastuuta Aseman Pysäkin toiminnasta ja vapaaehtoistoiminnasta Sepän Kipinässä. Keskustan alueneuvosto on käsitellyt asiaa 18.4.2018, 23, kirkkoneuvoston lausuntopyynnön nojalla seuraavasti ja puoltanut mainitun diakonian viran perustamista ja lapsityönohjaajan siirtämistä virkaan. Alueneuvosto viittaa päätöksessään aiempaan lausuntoonsa Aseman Pysäkin diakonin tehtäväkuvasta (15.2.2018/32 ). Pääasiallisiksi tehtäviksi ehdotettiin tuolloin: - Aseman Pysäkin vastuutyöntekijän tehtävät - Aseman Pysäkillä tapahtuva toiminnan koordinointi - vapaaehtoistyön vastuut myös yhteistoiminta-alueella, erityisesti Sepän Kipinässä, ja vapaaehtoistyö.fi -sivuston ylläpitäminen koko seurakunnassa siten, että työ jakautuu puoliksi Aseman Pysäkin ja muun vapaaehtoistyön kesken. Lausunnossa myös ehdotetaan viran olevan diakonian erityisvirka, johon ei sisälly taloudellista auttamista, sekä todetaan tehtäväkuvan muiden yksityiskohtien edellyttävän myöhempää tarkastelua. Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 15 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Myös Huhtasuon alueneuvosto on 19.4.2018, 37, osaltaan puoltanut lapsityönohjaajia koskevaa järjestelyä, jonka osa em. diakonian viran perustaminen on. Kirkkovaltuusto tekee päätöksen uuden viran perustamisesta ja viran perustamista koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään 2/3 läsnä olevista ja enemmän kuin puolet kaikista kirkkovaltuuston jäsenistä sitä kannattaa (KL 9:3). Kelpoisuusvaatimus diakonian virkaan määräytyy kirkkohallituksen päätöksen mukaisesti (Kirkon säädöskokoelma nro 124). Lapsityönohjaaja Johanna Kontinen täyttää myös diakonian viran kelpoisuusvaatimuksen ja näin ollen hänen siirtämisensä perustettavaan virkaan voidaan toteuttaa kirkkolain 6 luvun 11 :n ja 38 :n nojalla ilman hakumenettelyä. Johanna Kontinen on antanut suostumuksensa siirrolle. Koska kyseessä olevalla diakonian viralla on Keskustan alueneuvoston lausunnossa mainitulla tavalla erityisviran luonne, on viran palkkaus syytä määritellä diakonian muiden erityisvirkojen tapaan vaativuusryhmään 503, peruspalkka 2.442,58 /kk. Lisäksi maksetaan työkokemukseen perustuvaa vuosisidonnaista palkanosaa, joka on enintään 15 % peruspalkasta. Vaativuuden määrittely on perustettavassa virassa sama kuin lapsityönohjaajan virassa, joten järjestelyllä ei ole suoraa vaikutusta siirrettävän viranhaltijan palkkaukseen. Järjestelyssä täyttämättä jäävän lapsityönohjaajan viran lakkauttamien tuodaan kirkkovaltuuston päätettäväksi samassa yhteydessä syksyllä 2018 kuin muut henkilöstösuunnitelman nojalla lakkautettavat virat. Esitys Kirkkoneuvosto päättää 1) esittää kirkkovaltuustolle, että se perustaa 1.8.2018 alkaen diakonian viran, jonka sijoituspaikkana on Keskustan alueseurakunta ja pääasiallisina tehtävinä alueneuvoston lausunnossa mainitulla tavalla vastuu Aseman Pysäkin toiminnasta ja vapaaehtoistoiminnasta etenkin Sepän Kipinässä; 2) että, edellyttäen että kirkkovaltuusto hyväksyy uuden diakonian viran perustamisen, Keskustan alueseurakunnan lapsityönohjaaja Johanna Kontinen siirretään perustettavaan diakonian virkaan 1.8.2018 alkaen; 3) että uuden diakonian viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 503 mukaan (peruspalkka 2.442,58 /kk), ja että viranhaltijan virkapaikka on Aseman Pysäkki ja esimiehenä toimii Keskustan aluekappalainen; ja että virka on työaikalaissa (2 ) ja kirkon virkaehtosopimuksessa (140 ) tarkoitettu hengellinen virka, johon ei sovelleta työaikalakia, kuitenkin niin, että Jyväskylän seurakunnassa 1.6.2018 aloitettava moduulityöaikakokeilu koskee myös tätä virkaa Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 16 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 104 Diakonian viran (Huhtasuon alueseurakunta) haettavaksi julistaminen (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Kirkkoneuvosto merkitsi 21.3.2018, 64, tiedoksi Huhtasuon alueseurakunnan diakonian viranhaltijan (vakanssi nro 78) virkasuhteen päättyvän 31.5.2018 eroilmoituksen perusteella. Kirkkoneuvosto myös pyysi Huhtasuon alueneuvostolta viran haettavaksi julistamista varten lausunnon viran sisällöstä ja erityisistä tarpeista sekä pyysi alueneuvostoa nimeämään 1-2 edustajaa haastattelutyöryhmään. Alueneuvosto on 19.4., 35, antanut lausuntonaan viran sisällöstä ja sen erityistarpeista seuraavaa: - Painopisteenä etsivä työ sekä yhteistyö Huhtasuon alueen toimijoiden kanssa sekä 20 % osuudella kansainvälisen ja lähetyksen vastuuta koko alueseurakunnan alueella. - Perusdiakoniatyössä yhteisiin tehtäviin kuuluu o seurakuntalaisten ja muiden diakonisen avun tarpeessa olevien hengellinen, henkinen ja aineellinen auttaminen erilaisissa kohtaamisissa o leirit ja retket o verkostoituminen sosiaalija terveyspalvelun toimijoiden kanssa o jumalanpalvelusdiakonin tehtävät o rippikoulutyöhön osallistuminen o tiimityöskentely yhdessä diakoniatiimin kanssa. Haastattelutyöryhmään alueneuvosto nimesi Marjatta Hynysen ja Olavi Haapiaisen. Kelpoisuusehtona diakonian virkaan on kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 1 :n mukainen tutkinto eli: sosiaalija terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK) tai sosiaalija terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK). Kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien tutkintopäätösten mukaiset tutkinnot huomioidaan siten kuin säädöskokoelman nro:lla 124 julkaistun kirkkohallituksen päätöksen 8 :n 4 momentissa sanotaan. Virkaan valitun on oltava konfirmoitu evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Viranhaltijan valinnan suorittaa alueneuvoston johtosäännön mukaisesti Huhtasuon alueneuvosto. Esitys Kirkkoneuvosto päättää, että 1) Huhtasuon alueseurakuntaan sijoitettu diakonian virka (vakanssi nro 78) julistetaan haettavaksi 15.6.2018 klo 15.30 mennessä ja virka täytetään 1.9.2018 alkaen; Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 17 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 2) viran kelpoisuusvaatimus on kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 1 :n mukainen diakonian viran kelpoisuus. Virkaan valittavan on oltava evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoituja jäsen; 3) virkaan valitun tulee ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan sekä rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote; 4) viran pääasialliset tehtävät ovat edellä esittelyssä mainitun mukaiset ja esimiehenä toimii Huhtasuon aluekappalainen; virkapaikkana on Huhtakoti; 5) viran palkkaus on vaativuusryhmän 502 mukainen, jolloin järjestelmän mukainen peruspalkka on 2.322,53 /kk; 6) virka on työaikalaissa (2 ) ja kirkon virkaehtosopimuksessa (140 ) tarkoitettu hengellinen virka, johon ei sovelleta työaikalakia; kuitenkin niin, että Jyväskylän seurakunnassa 1.6.2018 aloitettava moduulityöaikakokeilu koskee myös tätä virkaa; 7) viran täytössä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa; 8) haastattelutyöryhmän jäseniksi nimetään kirkkoneuvoston edustaja, Huhtasuon vt. aluekappalainen (pj.) ja diakonian työalasihteeri sekä lisäksi Huhtasuon alueneuvoston nimeämät Marjatta Hynynen ja Olavi Haapiainen Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kirkkoneuvoston edustajaksi haastattelutyöryhmään nimettiin Hilkka Illman. 105 Diakonian viran julistaminen uudelleen haettavaksi (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Kirkkoneuvosto päätti 21.3.2018, 61, että Keltinmäen alueseurakuntaan sijoitettu diakonian virka (vakanssi nro 64) julistetaan haettavaksi 20.4.2018 klo 15.30 mennessä ja virka täytetään 1.9.2018 alkaen. Haastattelutyöryhmän jäseniksi nimettiin kirkkoneuvoston edustajana Tuulikki Väliniemi, Keltinmäen aluekappalainen (pj.) ja diakonian työalasihteeri sekä lisäksi Keltinmäen alueneuvoston nimeämänä Anne-Maria Perttula. Virkaa haki 11 henkilöä, joista kolme kutsuttiin haastatteluun. Yksi kutsutuista ei saapunut, koska oli jo saanut viran. Haastattelutyöryhmä ehdottaa, että virka julistetaan uudelleen haettavaksi 1.6.2018 saakka. Tällöin valinta voitaisiin tehdä 15. kesäkuuta Keltinmäen alueneuvostossa. Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 18 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Esitys Kirkkoneuvosto päättää julistaa Keltinmäen alueseurakuntaan sijoitetun diakonian viran (vakanssi nro 64) uudelleen haettavaksi 1.6.2018 klo 15.30 mennessä. Viran täyttöön liittyvät muut seikat ovat aiemman päätöksen mukaiset. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 106 Lapsityönohjaajia koskeva virkajärjestely ja lapsityönohjaajien virkanimikkeiden muutos (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Kirkkovaltuuston 19.12.2017 hyväksymän henkilösuunnitelman mukaan on määrä tehdä järjestely siitä, että jokaiselle alueseurakuntien muodostamalle yhteistoiminta-alueelle jää vain yksi lastenohjaajien esimiehenä toimiva lapsityönohjaaja. Järjestelyssä kunkin lastenohjaajan ylempänä esimiehenä säilyisi edelleen aluekappalainen ja jokin alueseurakunnista olisi lastenohjaajan varsinainen työyhteisö. Yhteistoiminta-alueen lastenohjaajien esimiehenä toimivalle lapsityönohjaajallekin jokin alueseurakunnista on varsinainen työyhteisö ja kyseisen alueseurakunnan aluekappalainen on hänen esimiehensä. Järjestelyn voi kuitenkin odottaa lisäävän samaan yhteistoiminta-alueeseen kuuluvien alueseurakuntien varhaiskasvatuksen työalan yhteistä suunnittelua ja lastenohjaajien välistä yhteistyötä sekä joustavoittavan tarvittaessa myös työvoimaresurssin kohdistamista tarpeiden mukaan. Keltinmäen-Korpilahden-Säynätsalon yhteistoiminta-alueella edellä mainittu malli on ollut käytössä jo useita vuosia ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Vaajakosken lapsityönohjaajan virkaa ei ole tällä hetkellä vakituisesti täytetty, joten Kuokkalan-Vaajakosken yhteistoiminta-alueella on luontevaa toimia niin, että yhteisenä lapsityönohjaajana aloittaa nykyinen Kuokkalan lapsityönohjaaja. Vaajakosken alueneuvosto on antanut järjestelystä puoltavan lausunnon 19.4.2018 (21 ). Kuokkalan alueneuvostolta ei kokousaikataulusyistä tässä yhteydessä pyydetty lausuntoa, mutta kirkkoneuvosto totesi 18.4.2018 lausuntopyyntöä hyväksyessään, että Kuokkalan osalta voidaan tukeutua alueneuvoston aiempaan lausuntoon. Vaajakosken tyhjäksi jäävän lapsityönohjaajan viran lakkauttaminen (vakanssi nro 161) tuodaan erikseen kirkkovaltuuston päätettäväksi samassa yhteydessä syksyllä 2018 kuin muutkin henkilöstösuunnitelman nojalla lakkautettavat virat. Huhtasuon ja Keskustan yhteistoiminta-alueella järjestely on jo henkilöstösuunnitelmassa kaavailtu toteutettavan siten, että toinen nykyisistä vakituisista lapsityönohjaaja jatkaa yhteisenä lapsityönohjaajana ja toinen siirretään perustettavaan diakonian virkaan. Tämä on mahdollinen ratkaisu sen vuoksi, että kummallakin yhteistoiminta-alueen nykyisistä lapsityönohjaajista on myös diakonian viranhaltijan pätevyys. Asiassa Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 19 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 on kuultu kumpaakin lapsityönohjaajaa ja neuvottelussa on voitu sopia siitä, että Huhtasuon lapsityönohjaajasta Anne Kettusesta tulee yhteinen lapsityönohjaaja ja Keskustan lapsityönohjaajasta Johanna Kontinen siirretään perustettavaan diakonian virkaan, jossa päävastuualueina ovat Aseman Pysäkin toiminta ja Sepän Kipinän vapaaehtoistyön ohjaaminen. Anne Kettusen hoitama lapsityönohjaajan virka sijoittuu edelleen Huhtasuon alueseurakuntaan ja perustettavaksi ehdotettu diakonian virka sijoittuisi Keskustan alueseurakuntaan. Järjestely on jo toteutettu tilapäisesti 3.2.2018 alkaen. Järjestelyä puoltaa sekä Huhtasuon alueneuvosto (19.4.2018, 37 ) että Keskustan alueneuvosto (18.4.2018, 23 ). Myös Palokan ja Tikkakosken alueseurakuntien muodostamalla yhteistoiminta-alueella on tällä hetkellä vakituinen lapsityönohjaaja kummassakin alueseurakunnassa, joista Tikkakosken lapsityönohjaaja on siirtymässä lähivuosina eläkkeelle. Näin ollen on perusteltua tähdätä siihen, että siirtymäajan myötä Palokan lapsityönohjaajasta tulee yhteistoiminta-alueen yhteinen lapsityönohjaaja. Tikkakosken ja Palokan aluekappalaiset ja lapsityönohjaajat ovat neuvotelleet järjestelystä ja heidän yhteisen ehdotuksensa pohjalta kumpikin alueneuvosto on antanut asiassa seuraavan lausunnon: Palokan lapsityönohjaaja Marja-Terttu Kivelä toimii yhteistyöalueen yhdyshenkilönä koko seurakunnallisessa työalakokouksessa. Lastenohjaajien tuntien laskeminen siirtyy 1.8.2018 alkaen Palokan lapsityönohjaajalle. Hän hoitaa myös yhteistyöalueen kaikkien lastenohjaajien kehityskeskustelut syksyllä 2018 ja Hava-keskustelut tammikuussa 2019. Palokan lapsityönohjaaja osallistuu molempien alueiden tiimipalavereihin tiedonkulun varmistamiseksi. Syksystä 2018 lähtien järjestämme torstaiset työntekijäkokoukset eri viikoilla Tikkakoskella ja Palokassa. Tiimipalaverit pidetään samoin eri päivinä, että Palokan lapsityönohjaajan osallistuminen niihin on mahdollista. Tikkakosken lapsityönohjaaja Eija Simpanen on edelleen Tikkakosken lapsija perhetyön suunnittelussa ja toiminnassa mukana. Eija Simpanen opastaa edelleen toiminnallisena lähiesimiehenä Tikkakosken työntekijöitä ja auttaa heitä heidän arkisessa työssään. Hän on myös Palokan lapsityönohjaajan loma- ja sairausajan sijainen ja toimii myös oppisopimusopiskelijan ohjaajana. Eija Simpasen työnimike tulisi olemaan varhaiskasvatuksenohjaaja. Hänen kohdallaan syksyllä tapahtuva muutos vapauttaa lisää työaikaa perheitä koskevaan työhön. Alueneuvostojen lausunnoissa mainittu ehdotus on perusteltua toteuttaa. Kahteen yksityiskohtaan liittyvä tarkennus on kuitenkin syytä todeta. Lausunnoissa on mitä ilmeisimmin tarkoitettu sitä, että Palokan lapsityönohjaajasta tulisi jo syksystä 2018 alkaen kummankin alueseurakunnan lastenohjaajien esimies (joka esimerkiksi käy kehityskeskustelut ja hyväksyy tuntisuunnitelmat). Tikkakosken nykyisen lapsityönohjaajan mainitaan jäävän toiminnalliseksi esimieheksi. On täysin toteutettavissa se tähän liittyvä ajatus, että ko. viranhaltija Eija Simpanen edelleen opastaa ja auttaa arkisessa työssään Tikkakosken lastenohjaaja. Tämän on kuitenkin syytä todeta olevan eräänlaista koordinointia tai asiantuntijajohtamista, ilman varsinaista esimiesasemaa. Näin ollen on syytä olla määrittelemättä roolia termillä toiminnallinen esimies. Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 20 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Ehdotettu virkanimike varhaiskasvatuksen ohjaaja kertoo hyvin, että hänellä on tiimissä eri asema kuin lastenohjaajilla. Tikkakosken ja Palokan lausunnoissa mainittu virkanimike varhaiskasvatuksen ohjaaja on perusteltua ottaa tässä yhteydessä käyttöön paitsi Tikkakosken viran kohdalla, myös yhteistoiminta-alueen yhteisten, esimiesasemassa olevien lapsityönohjaajien virkanimikkeenä. Yhteisen seurakuntapalvelun tiimissä on jo yksi tällä virkanimikkeellä perustettu osa-aikainen virka (pyhäkoulutyö). Nimike varhaiskasvatuksen ohjaaja on korvannut nimikkeen lapsityönohjaaja myös kirkkohallituksen kelpoisuusehtoja koskevassa päätöksessä. Vähitellen on muissakin yhteyksissä alettu käyttää termiä varhaiskasvatus aiemman lapsija perhetyö sijaan ja tätä kehitystä on syytä pikimmiten viedä myös Jyväskylän seurakunnassa johdonmukaisesti eteenpäin eri asiayhteyksissä. Näin ollen on tarkoituksenmukaista tässä yhteydessä, organisaatiota tarkistettaessa, tehdä kirkkovaltuustossa päätös myös lapsityönohjaajien virkanimikkeiden muuttamisesta. Kelpoisuusehtoa kirkkovaltuuston ei tarvitse erikseen päättää, koska kirkkohallitus on kelpoisuuden nimenomaan varhaiskasvatuksen ohjaajalle määritellyt. Lapsityönohjaajat ovat kokouksessaan 8.5.2018 antaneet seuraavan lausuman nimikemuutoksesta: "Nimike ei mielestämme vastaa työn kuvaa, mutta varhaiskasvatuksen ohjaaja vastaa kuitenkin valtakunnallista suuntausta. Lapsityönohjaajat puoltavat virkanimikkeen muutosta varhaiskasvatuksen ohjaajaksi". Järjestelystä aiheutuvat muutokset yhteistoiminta-alueella esimiehenä toimivien lapsityönohjaajien (varhaiskasvatuksen ohjaajien) tehtävän vaativuuteen arvioidaan erikseen ja vaativuuden mukaisista mahdollisista palkkauksen tarkennuksista päättää hallintojohtaja. Esitys Kirkkoneuvosto 1) päättää, että kirkkovaltuuston hyväksymän henkilöstösuunnitelman mukaisesti toteutetaan 1.8.2018 alkaen sellainen lapsityönohjaajia koskeva järjestely, että jokaiselle alueseurakuntien muodostamalle yhteistoiminta-alueelle jää edellä esittelytekstissä mainitulla tavalla yksi lastenohjaajien esimiehenä toimiva lapsityönohjaaja (uutena virkanimikkeenä varhaiskasvatuksen ohjaaja); ja että tällaisia yhteistoiminta-alueiden viranhaltijoita ovat Huhtasuon (Huhtasuo-Keskusta), Kuokkalan (Kuokkala-Vaajakoski) ja Palokan (Palokka-Tikkakoski) kyseiset viranhaltijat sekä jo aiemmin päätetyllä tavalla Keltinmäen viranhaltija (Keltinmäki-Korpilahti-Säynätsalo); 2) päättää, että Tikkakosken lapsityönohjaajan tehtävänkuvaa muutetaan (henkilökohtaista palkkausta muuttamatta) tässä yhteydessä pääpiirteiden osalta siten, että viranhaltija ei ole 1.8.2018 alkaen enää esimiesasemassa alueseurakuntien lastenohjaajiin nähden, mutta hänen tehtävänään on muiden, myöhemmin määriteltävien tehtäviensä ohella edelleen koordinoida sekä osaltaan ohjata ja tukea Tikkakosken lastenohjaajien tiimin toimintaa, ja että hänen esimiehenään toimii edelleen Tikkakosken aluekappalainen; Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 21 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 3) toteaa, että järjestely edellyttää erillistä kirkkoneuvoston esitystä ja edelleen kirkkovaltuuston päätöstä Keskustan alueseurakunnan lapsityönohjaajan siirtämistä perustettavaan diakonian virkaan ja kyseisen lapsityönohjaajan viran lakkauttamista; 4) päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää muuttaa 1.8.2018 alkaen Huhtasuon lapsityönohjaajan (vakanssi nro 128) Keltinmäen lapsityönohjaajan (vakanssi nro 131), Kuokkalan lapsityönohjaajan (vakanssi nro 137), Palokan lapsityönohjaajan (vakanssi nro 155) sekä Tikkakosken lapsityönohjaajan (vakanssi nro 150) virkojen virkanimikkeet varhaiskasvatuksen ohjaajiksi. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 107 Yhteisten toiminnallisten tehtäväalojen organisaatiomuutos (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Kirkkovaltuuston 19.12.2017 hyväksymään henkilöstösuunnitelmaan sisältyy yhtenä osana suunnitelma yhteisten toiminnallisten tehtäväalojen järjestelyistä vuosille 2018-2020. Yhteisillä toiminnallisilla yksiköillä tarkoitetaan tässä yhteydessä yhteistä seurakuntapalvelua (YSP), Taulumäen yksikköä ja viestintää sekä lisäksi maakunnallisesti yhteisjohtokuntien alaisuudessa toimivia perheasiain neuvottelukeskusta (PAK) ja sairaalasielunhoidon yksikköä. Kolmeen viimeksi mainittuun, viestintään, PAK:een ja sairaalasielunhoitoon liittyviä muutoksia henkilöstösuunnitelmaan ei sisälly. Yhteisessä seurakuntapalvelussa on työntekijöitä tällä hetkellä yhteensä 27 ja se sisältää neljä työalayksikköä: diakonia (5 työntekijää), lähetys- ja kansainvälinen vastuu (3 työntekijää), nuorisotyö (6 työntekijää + yksi määräaikainen virka toukokuun loppuun 2018) sekä lapsija perhetyö (5½ työntekijää). Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan ohella yksikön toimintaa johtaa Yhteisen seurakuntapalvelun johtaja (I kappalaisen virka). Kunkin työalayksikön esimiehenä toimii työalasihteeri. Yhteisessä seurakuntapalvelussa on johtajan eli I kappalaisen viran ohella 4 muuta pappia. Toimistosihteereitä yksikössä on kaksi. Oppilaitostyöhön kohdistuu lisäksi diakonian viran ½-työpanos Keskustan alueseurakunnasta. Yhteinen seurakuntapalvelu on koordinoiva, kehittävä ja erityispalveluita tuottava yksikkö. Sen työntekijät eivät ole esimiesasemassa alueseurakuntien työntekijöihin nähden. Taulumäen yksikköön lasketaan nykyään kuuluvaksi 3 viranhaltijaa ja lisäksi myös kirkkoherra on osaltaan mukana tiimissä. Taulumäen kirkon kanttori toimii samalla kokoseurakunnallisena vastuukanttorina (ei kuitenkaan esimiehenä alueseurakuntien kanttoreille). Yksikköön on sijoitettu myös C-kanttorin virka, jonka työpanos kohdistuu pääasiassa alueseurakuntiin. Taulumäen papin viran tehtävistä merkittävän osan muodostavat virastopapin tehtävät. Kirkkoherra toimii esimiehenä Taulumäen kanttorille ja papille ja on myös Taulumäen tiimissä mukana Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 22 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 kantamassa vastuuta kirkon toiminnasta. C-kanttorin esimies on Taulumäen kanttori. Yhteisissä toiminnallisissa yksiköissä ovat tällä hetkellä avoinna seuraavat virat: - yhteisen seurakuntapalvelun johtaja (I kappalainen) - lapsija perhetyön työalasihteeri - nuorisotyön työalasihteeri - toimistosihteeri - diakonian virka (aiemmin päihde- ja kriminaalityö) Henkilöstösuunnitelma sisältää pääpiirteissään seuraavat toimenpiteitä aiheuttavat linjaukset yhteisten toiminnallisten tehtäväalojen organisaatiota ja virkoja koskien: - nykyinen yhteinen seurakuntapalvelu (YSP) ja Taulumäen yksikkö yhdistetään muodostamaan Yhteinen seurakuntatyö - I kappalaisen virka täytetään ja viranhaltija toimii yhteisen seurakuntatyön johtajana - Yhteinen seurakuntatyö muodostuu neljästä tiimistä: 1) Messu ja musiikki 2) Kasvatus 3) Diakonia + Missio 4) Sihteeripalvelut - lapsi ja perhetyön työalasihteerin ja nuorisotyön työalasihteerin virat avataan haettaviksi ja virkojen tehtävänkuvat ja nimikkeet tarkistetaan - kunkin tiimin johtavaksi työntekijäksi nimetään yksi tiimin työntekijöistä - myös yhteisen seurakuntatyön papit (muut kuin johtaja) sijoitetaan em. tiimeihin - messu ja musiikkitiimillä vastuu Taulumäen kirkosta ja tiimiin sijoitetaan myös varhaisiän musiikkikasvattajan virat (3 virkaa) ja nuorisomuusikko sekä uutena kanttorin virka, jolla nykyisiin työalasihteereiden rinnastettava vastuu musiikin työalan koordinoinnista ja kehittämisestä (viimeksi mainittuun tehtävään liittyy Keskustan avoimeksi tulevan kanttorin viran liittäminen osaksi järjestelyä) - nykyisistä aluesihteereistä ja yhteisen seurakuntapalvelun kahdesta toimistosihteeristä sekä hiippakunnan laajuisen keskusrekisterin syntyessä myös osasta kirkkoherran viraston toimistosihteereitä muodostetaan sihteeripalveluiden tiimi, joka toimii yhteisen seurakuntatyön johtajan alaisuudessa (tiimillä oma lähiesimies), mutta ei kuitenkaan varsinaisesti osana yhteistä seurakuntatyötä johtokunnan alaisuudessa Edellä todettujen kirkkovaltuuston linjausten mukaisesti yhteisten toiminnallisten tehtäväalojen muutosten valmistelua on jatkettu kirkkoneuvoston johdolla (23.1.2018, 6 ja 18.4.2018, 81 ) yhteisen seurakuntapalvelun johtokuntaa ja myös yksikön työntekijöitä kuullen (kaikille yksikön työntekijöille tarkoitettu informaatiotilaisuus järjestettiin 25.4. 2018). YSP:n johtajan viran täyttämisestä ja siihen liittyvästä lausunnosta tuomiokapitulille voidaan päättää kirkkoneuvostossa sen jälkeen, kun organisaatiomuutoksista on kirkkovaltuustossa päätetty. Sihteeripalveluiden Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 23 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 tiimin muodostaminen ja YSP:n avoimen toimistosihteerin viran täyttäminen käsitellään kirkkoneuvostossa viimeistään lokakuussa 2018. Kirkkoneuvosto pyysi 18.4.2018, 81, henkilöstösuunnitelman tilannekatsausta käsitellessään yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta lausunnon YSP:n tiimien uudelleen organisoinnista. Johtokunta on antanut pyydetyn lausunnon kokouksessaan 8.5.2018 (Liite). Lausunto sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen suunnitelluista organisaation muutoksista ja virkojen tehtäväkuvien, nimikkeiden ja kelpoisuusehtojen muutoksista sekä myös asiaan liittyvät organisaatiokaaviot. Johtokunnan lausuntoon sisältyvät ehdotukset ovat kirkkovaltuuston hyväksymässä henkilöstösuunnitelmassa mainittujen päälinjausten mukaisia. Johtokunnan lausunnon nojalla voidaan kootusti todeta seuraavat yhteisten tehtäväalojen organisaatiomuutokset, jotka edellyttävät kirkkovaltuuston päätöstä ja osaksi myös johtosääntömuutoksia: - Yhteinen seurakuntapalvelu organisoidaan uudelleen siten, että siihen liitetään kokoseurakunnallisista tehtäväalueista niin sanottu Taulumäen tiimi ja kokonaisuuden uusi nimi on Yhteinen seurakuntatyö. Uusi nimitys kuvaa osuvammin yksikön tehtävää, johon nyt sisältyy myös vastuu Taulumäen kirkon toiminnasta. - Yhteiseen seurakuntatyöhön muodostetaan kolme tiimiä: kasvatuksen tiimi, messun ja musiikin tiimi sekä mission ja palvelun tiimi - kaikki nykyisen yhteisen seurakuntapalvelun ja nykyisen Taulumäen yksikön virat sijoitetaan yhteisen seurakuntatyön tiimeihin johtokunnan lausunnossa mainitulla ja liitteenä olevassa organisaatiokaaviossa ilmenevällä tavalla - kullekin kolmesta työalakohtaisesta tiimistä nimetään kyseisen tiimin työntekijöiden keskuudesta esimieheksi tiiminvetäjä, jonka toimikausi on 2 vuotta siten, että kahden vuoden kautta voi seurata toinen kahden vuoden optiokausi, ja että toimikausien lukumäärä ei ole rajattu, mutta tehtävä on tiimin sisäisesti haettavana vähintään joka neljäs vuosi. - tiiminvetäjän esimiehenä toimii yhteisen seurakuntatyön johtaja (I kappalainen) - tiiminvetäjän nimittää kirkkoherra Yhteisen seurakuntatyön johtajan esittelystä - tiiminvetäjän tehtävää hoidetaan oman viran ohella - tiiminvetäjän tehtävän pääasiallisena sisältönä on toimia oman tiiminsä henkilöstön henkilöstö- ja taloushallinnollisena lähiesimiehenä. Lisäksi voidaan todeta seuraavia henkilöstösuunnitelman linjausten ja yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan lausunnon mukaisia muutoksia, joista on tehtävä erillinen päätös - lapsija perhetyön työalasihteerin virka muutetaan varhaiskasvatuksen asiantuntijan viraksi ja nuorisotyön työalasihteerin virka muutetaan nuorisoja rippikoulutyön asiantuntijan viraksi ja näiden tällä Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 24 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 hetkellä määräaikaisesti täytettyjen virkojen nimikkeet, kelpoisuusehdot ja pääasialliset tehtävänkuvaukset valmistellaan kirkkoneuvoston ja edelleen kirkkovaltuuston päätettäväksi (toukokuussa 2018) - myös kaksi muuta työalasihteerin virkaa (diakonian sekä lähetyksen ja kansainvälisen vastuun) muutetaan asiantuntijan viroiksi ja näiden osalta päätökset virkanimikkeistä, kelpoisuusehdoista ja pääasiallisista tehtävänkuvista tuodaan päätettäväksi kirkkoneuvostolle ja kirkkovaltuustolle asianomaisia viranhaltijoita kuullen syksyn 2018 kuluessa - lisäksi muodostetaan musiikin asiantuntijan tehtävä, mutta tältä osin kyseessä on varsinaisesti kanttorin virka ja musiikin asiantuntija nimike on käyttönimike. Virkaa koskeva järjestely osana muuta kanttorien virkojen järjestelyä tuodaan erikseen kirkkoneuvoston ja tarvittaessa, mikäli tätä tehtävää varten perustetaan uusi virka, kirkkovaltuuston päätettäväksi - kunkin asiantuntijan pääasiallisena tehtäväksi määritellään vastaaminen työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimiminen ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä yhteistyökumppanien suuntaan - sihteeripalveluiden tiimi muodostetaan yhteisestä seurakuntatyöstä erilliseksi yksiköksi, mutta yhteisen seurakuntatyön johtajan alaisuuteen, aluesihteereistä ja yhteisen seurakuntapalvelun kahdesta sihteeristä (päätös kirkkoneuvostossa lokakuussa 2018) Edellä todetut muutokset edellyttävät eräitä kirkkovaltuuston päätöksellä tehtäviä muutoksia yhteisen seurakuntapalvelun johtosääntöön, joka on hyväksytty 2009 uutta Jyväskylän seurakuntaa varten ja tietyiltä osin päivitetty vuonna 2015 ja 2016. Koska kirkkoneuvosto on erikseen asettanut luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän, jonka ehdotukset mahdollisesti myös aiheuttavat myöhemmin tarkennustarpeita yhteisen seurakuntapalvelun johtosääntöön, voitaneen pitää perusteltuna, että nyt kirkkovaltuustolle esitetään hyväksyttäväksi vain kyseessä olevat yksittäiset johtosäännön kohtien muutokset ja koko johtosääntö otetaan tarkasteltavaksi vasta syksyllä 2018. Nyt edellytettävät Yhteisen seurakuntapalvelun johtosääntöä koskevat muutokset ovat sen lisäksi, että jokaisessa yhteydessä termi yhteinen seurakuntapalvelu korvataan termillä yhteinen seurakuntatyö seuraavat: - 1 :n nykyinen kappale: Seurakunnallisen toiminnan koordinointia ja kehittämistä sekä kokoseurakunnallisia erityistoimintoja varten Jyväskylän seurakunnassa on yhteisen seurakuntapalvelun kokonaisuus. Sen toimintaa johtavat yhdessä yhteisen seurakuntapalvelun johtaja ja kirkkovaltuuston nimeämä johtokunta tässä johtosäännössä määriteltyjen tehtäviensä pohjalta korvataan tekstillä: Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 25 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Seurakunnallisen toiminnan koordinointia, kehittämistä ja kokoseurakunnallisia erityistoimintoja sekä Taulumäen kirkon toiminnan järjestämistä varten Jyväskylän seurakunnassa on yhteisen seurakuntatyön kokonaisuus. Sen toimintaa johtavat yhdessä yhteisen seurakuntatyön johtaja (I kappalainen) ja kirkkovaltuuston nimeämä johtokunta tässä johtosäännössä määriteltyjen tehtäviensä pohjalta. - 1 :n nykyinen kappale: Yhteisessä seurakuntapalvelussa on neljä työalasihteerin johtamaa yksikköä: varhaiskasvatuksen (lapsija perhetyön), nuorisotyön, diakonian, lähetyksen ja kansainvälisen vastuun yksiköt. Lisäksi yhteiseen seurakuntapalveluun kuuluu teologisissa asiantuntijatehtävissä toimivia pappeja sekä toimistosihteereitä. korvataan tekstillä: Yhteisessä seurakuntatyössä on kolme tiimiä: kasvatuksen, messun ja musiikin sekä mission ja palvelun tiimi. Kunkin tiimin työntekijöiden esimiehenä toimii oman viran ohella tiiminvetäjä, jonka kirkkoherra nimeää yhteisen seurakuntatyön johtajan esittelystä kyseisen tiimin työntekijöistä kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että vähintään neljän vuoden välein tehtävä ilmoitetaan haettavaksi tiimin työntekijöille. Tiiminvetäjän pääasiallisena tehtävänä on toimia oman tiiminsä henkilöstön henkilöstö- ja taloushallinnollisena lähiesimiehenä. Tehtävänkuvan yksityiskohdista päättää kirkkoherra nimeämisen yhteydessä. Yhteisessä seurakuntatyössä on johtajan viran ohella muita virkoja kirkkovaltuuston erillisten päätösten mukaisesti. - Lisäksi johtosäännön 8 :ään lisätään johtokunnan ratkaisuvaltaan kohta 7: hyväksyy Taulumäen kirkon kolehtisuunnitelman. Esitys Kirkkoneuvosto 1) päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy yhteisen seurakuntapalvelun organisaation muutoksen 1.1.2019 alkaen edellä olevassa esittelytekstissä mainitulla tavalla siten, että - Yhteinen seurakuntapalvelu muutetaan Yhteiseksi seurakuntatyöksi, jolle kuuluu aiempien yhteisen seurakuntapalvelun tehtävien lisäksi vastuu Taulumäen kirkon toiminnasta - Yhteisen seurakuntatyön kokonaisuus muodostuu kolmesta tiimistä: kasvatuksen tiimi, messun ja musiikin tiimi sekä mission ja palvelun tiimi - kunkin tiimin esimiehenä toimii oman toimensa ohella tiimin työntekijöistä nimettävä tiiminvetäjä - nykyisen yhteisen seurakuntapalvelun ja nykyisen Taulumäen yksikön virat sijoitetaan yhteisen seurakuntapalvelun tiimeihin johtokunnan lausunnossa mainitulla ja liitteenä olevassa organisaatiokaaviossa ilmenevällä tavalla; 2) päättää esittää kirkkovaltuustolle, että yhteisen seurakuntapalvelun johtosääntöön hyväksytään yksittäisinä muutoksina 1 :ää ja 8 :ää Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 26 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 koskevat esittelytekstissä kuvatut tekstimuutokset ja lisäksi yksikön nimen sisältävät kohdat johtosäännössä muutetaan uuden nimen mukaisiksi; 3) merkitsee tiedoksi ja saattaa edelleen kirkkovaltuustolle tiedoksi muut yhteisiä tehtäväaloja ja niiden virkoja koskevat, esittelytekstissä mainitut, erikseen päätettävät muutokset. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 108 Lapsi- ja perhetyön sekä nuorisotyön työalasihteerin virkojen muuttaminen asiantuntijan viroiksi (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Yhteisen seurakuntapalvelun organisaatiossa on tällä hetkellä kaksi työalasihteerin virkaa, jotka on täytetty määräaikaisesti henkilöstösuunnittelun keskeneräisyyden vuoksi: lapsija perhetyön työalasihteerin virka (vakanssi nro 121) sekä nuorisotyön työalasihteerin virka (vakanssi nro 92). Kirkkovaltuuston 19.12.2017 hyväksymän henkilöstösuunnitelman pohjalta on kirkkoneuvoston johdolla jatkettu valmistelua yhteisen seurakuntapalvelun organisaation muutoksista ja tähän liittyen työalasihteerin virkojen tehtäväkuvien, nimikkeiden ja kelpoisuusehtojen tarkastelua. Kirkkoneuvosto päätti 18.4.2018, 81, pyytää yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta lausunnon organisaatiomuutoksista mukaan lukien edellä mainitut kasvatuksen työalasihteereiden virat. Johtokunta on antanut asiassa lausunnon 8.5.2018, 53 (lausunto sisältyy kirkkoneuvoston/kirkkovaltuuston kokousaineistossa organisaatiomuutoksen kokonaisuutta käsittelevän asiakohdan liitteisiin). Johtokunnan lausunnossa ehdotetaan, että lapsi ja perhetyön työalasihteerin virkanimike muutetaan varhaiskasvatuksen asiantuntijaksi ja nuorisotyön työalasihteerin virkanimike muutetaan nuorisoja rippikoulutyön asiantuntijaksi. Johtokunnan lausunnossa myös todetaan, että tässä yhteydessä virkanimikkeessä on otettava käyttöön termi varhaiskasvatus lapsija perhetyön sijaan. Johtokunnan lausunnon mukaan asiantuntija toimii oman työalansa ylimpänä substanssijohtajana, mutta viran varsinaiseen tehtäväkuvaan ei sisälly esimiesvastuuta. Asiantuntijan tehtävänkuvaan sisältyy johtokunnan ehdotuksen mukaan seuraavia osa-alueita: - vastaa työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimii ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä muiden seurakuntien ja kokonaiskirkon suuntaan - seuraa työalansa yleistä kehitystä niin itsenäisesti kuin osallistumalla työalan seminaareihin ja koulutuksiin sekä huolehtii tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 27 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 - tarjoaa konsultatiivista asiantuntija-apua niin aluekappalaisille kuin yhteistoiminta-alueen koordinaattoreille ja tarvittaessa tiiminvetäjälle liittyen työalan henkilöstön johtamiseen, rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutukseen, jne. esimiestyöstä nouseviin kysymyksiin - osallistuu toiminnallisen johtoryhmän kokouksiin ja esittelee siellä oman työalansa asioita - valmistelee ja johtaa työalan kaikkien työntekijöiden kokouksia ja yhteistoiminta-alueiden koordinaattorien kokouksia - valmistelee omaan työalaansa liittyvät asiat ja osallistuu kutsuttuna niiden käsittelyyn johtokunnan kokouksissa - osallistuu yhteisen seurakuntatyön toimialojen kokouksiin ja esittelee kirjallisesti oman työalansa asiat niissä - vastaa oman alatiiminsä työalapalavereiden pitämisestä - toimii omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi. Johtokunnan lausunnosta käy ilmi, että asiantuntijan ehdotettu tehtäväkuva painottaa kuten työalasihteerinkin tehtäväkuva työalan asiantuntijajohtamista. Työalasihteerit ovat lähiesimiehiä omassa yhteisen seurakuntapalveluun kuuluvassa tiimissään, mutta eivät esimiesasemassa alueseurakuntien työntekijöihin nähden. Myöskään asiantuntijat eivät olisi alueseurakuntien työntekijöiden esimiehiä, mutta yhteisen seurakuntapalvelun organisaatiomuutoksen myötä asiantuntijan tehtävään ei varsinaisesti sisälly lähiesimiestehtäviä myöskään omassa tiimissä. Sekä varhaiskasvatuksen että nuorisotyön asiantuntija kuuluu ehdotetussa yhteisen seurakuntatyön organisaatiossa samaan kasvatuksen tiimiin, jolle erikseen valitaan määräajaksi lähiesimieheksi tiiminvetäjä. Varhaiskasvatuksen asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi johtokunta ehdottaa lausunnossaan kirkkohallituksen päätöksen 24.1.2017 (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 3 mukaista varhaiskasvatuksen ohjaajan pätevyyttä, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti Kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Johtokunnan lausunnon mukaan virkaan valittavalta tulee lisäksi edellyttää työalajohtamisen koulutusta tai sitoutumista sen suorittamiseen ja seurakuntatyön ja varhaiskasvatuksen työalan työkokemus ja asiantuntemus tulee katsoa valinnassa eduksi, samoin esimieskokemus. Nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi johtokunta ehdottaa kirkkohallituksen päätöksen 24.1.2017 (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 2 mukaista nuorisotyönohjaajan pätevyyttä, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Tä- Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 28 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 män lisäksi virkaan valittavalta tulee edellyttää työalajohtamisen koulutusta tai sitoutumista sen suorittamiseen. Seurakuntatyön ja nuorisosekä rippikoulutyön työalan työkokemus ja asiantuntemus katsotaan valinnassa eduksi, samoin esimieskokemus. Kumpaankin virkaan valittavan on lisäksi oltava evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Johtokunnan lausuntoon sisältyviä näkemyksiä ja ehdotuksia voidaan pitää kauttaaltaan perusteltuina ja myös kirkkovaltuuston hyväksymän henkilöstösuunnitelman linjausten mukaisina. Todettakoon myös, että termin lapsija perhetyö korvaaminen termillä varhaiskasvatus on osa laajempaa käsitteiden muutosta kirkon piirissä. Jyväskylän seurakunnassa on syytä lähitulevaisuudessa muuttaa kyseinen termi myös muissa yhteyksissä (mm. lapsityönohjaajien virkojen nimikkeet). Tässä vaiheessa kirkkoneuvoston on syytä tehdä kirkkovaltuustolle johtokunnan lausunnon mukainen esitys näiden kahden työalasihteerin virkanimikkeiden muutoksista, kelpoisuusehdoista ja pääasiallisista tehtävänkuvista. Mikäli esitys tulee hyväksytyksi kirkkovaltuustossa, tuodaan erillisenä valmisteluna kirkkoneuvoston päätettäväksi virkojen haettavaksi julistaminen ja siihen liittyvät muut seikat (haastattelutyöryhmä, palkkaus, virkapaikat, jne). Haettavaksi julistamisen yhteydessä voidaan palata kirkkoneuvostossa tarkemmin myös hakuilmoituksessa mainittaviin eduksi katsottaviin ominaisuuksiin. Mahdollisesti on tällöin syytä tarkentaa johtokunnan lausunnosta mainittu esimieskokemuksen eduksi katsominen hieman väljemmin esimerkiksi muotoon valmiudet myös lähiesimiestehtävään tiiminvetäjänä. Näin sen vuoksi, että asiantuntijan virka ei varsinaisesti ole esimiestehtävä, vaikkakin viranhaltija voi tulla määräajaksi nimetyksi myös tiimin esimieheksi. Esitys Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se päättää 1) muuttaa lapsija perhetyön työalasihteerin viran (vakanssi nro 121) varhaiskasvatuksen asiantuntijan viraksi; 2) muuttaa nuorisotyön työalasihteerin viran (vakanssi nro 92) nuorisoja rippikoulutyön asiantuntijan viraksi; 3) hyväksyä kummankin viran pääasiallisiksi tehtäviksi seuraavat: - vastata työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimia ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä muiden seurakuntien ja kokonaiskirkon suuntaan - seurata työalansa yleistä kehitystä niin itsenäisesti kuin osallistumalla työalan seminaareihin ja koulutuksiin sekä huolehtia tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä - tarjota asiantuntija-apua niin aluekappalaisille kuin yhteistoimintaalueen koordinaattoreille ja tarvittaessa tiiminvetäjälle liittyen työalan Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 29 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 henkilöstön johtamiseen, rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutukseen ja muihin esimiestyöstä nouseviin kysymyksiin - osallistua toiminnallisen johtoryhmän kokouksiin ja esitellä siellä oman työalansa asioita - valmistella ja johtaa työalan kaikkien työntekijöiden kokouksia ja yhteistoiminta-alueiden koordinaattorien kokouksia - valmistella omaan työalaansa liittyvät asiat ja osallistua kutsuttuna niiden käsittelyyn johtokunnan kokouksissa - osallistua yhteisen seurakuntatyön toimialojen kokouksiin ja esitellä oman työalansa asiat niissä - vastata oman alatiiminsä työalapalavereiden pitämisestä - toimia omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi; 4) hyväksyä varhaiskasvatuksen asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi kirkkohallituksen päätöksen 24.1.2017 (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 3 mukaisen varhaiskasvatuksen ohjaajan pätevyyden, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan, ja että ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. 5) hyväksyä nuorisoja rippikoulutyön asiantuntijan viran kelpoisuusehdoksi kirkkohallituksen päätöksen 24.1.2017 (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 2 mukaisen nuorisotyönohjaajan pätevyyden, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan, ja että ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 109 Liisa Kuparisen ja 13 muun kirkkovaltuutetun aloite luontolahjan antamisesta 100 vuotiaalle Suomelle (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Kirkkovaltuuston kokouksessa 10.10.2017 Liisa Kuparinen sekä 13 muuta kirkkovaltuutettua jättivät aloitteen luontolahjan antamisesta 100 vuotiaalle Suomelle. Kirkkoneuvosto merkitsi kokouksessaan 22.11.2017 (205 ) aloitteen tiedoksi ja päätti antaa sen hallintojohtaja Anu Lajusen ja hautaustoimen päällikkö Antti Pekurin valmisteltavaksi. Valtuustoaloitteessa esitetään, että Jyväskylän seurakunta perustaa omistamilleen alueille uuden luonnonsuojelualueen tai luonnonsuojelualueita Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi. Valtuustoaloitteessa mainitaan, että yksi sopiva kohde voisi olla Korpilahden Elliniemi. Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 30 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Seurakunta on aiemmin tehnyt päätöksen Metso suojeluohjelman mukaisesta määräaikaisesta suojelupäätöksestä kahdeksan hehtaarin alueella Korpilahdella vuonna 2012. Nyt Elliniemen alue on 2018 alusta voimaantulleessa maakuntakaavassa merkitty SL merkinnällä. Palstoilla ei ole suoritettu metsäsuunnitelman mukaisia hakkuita koska on ollut tiedossa maakuntakaavan valmistelut. Valtuustoaloitteen mukainen luontolahja 100 vuotiaalle Suomelle voisi olla Elliniemen kärki (kaavamerkintä SL, metsäpalstat 110,111. Asian valmistelussa on kuultu myös ylipuutarhuri Olavi Kiveä. Asiasta tulee tehdä erillinen päätös. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto keskustelee aloitteesta ja antaa kirkkovaltuustolle yllä olevan vastauksen Liisa Kuparisen ja 13 muun kirkkovaltuutetun valtuustoaloitteeseen. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 110 Liisa Kuparisen ja 15 muun kirkkovaltuutetun aloite luottamushenkilöiden tiedonkulun ja keskustelun tukemisesta ICT ratkaisuin (Valmistelija tietohallintopäällikkö Jouni Lahtinen puh. 050 549 7000 ja viestintäpäällikkö Marjo Rönnkvist puh. 040 535 1064) (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Kirkkovaltuuston 10.10.2017 kokouksessa Liisa Kuparinen sekä 15 muuta kirkkovaltuutettua jättivät aloitteen luottamushenkilöiden tiedonkulun ja keskustelun tukemisesta ICT ratkaisuin. Kirkkoneuvosto päätti 22.11.2017 antaa aloitteen tietohallintopäällikkö Jouni Lahtisen ja viestintäpäällikkö Marjo Rönnkvistin valmisteltavaksi siten, että vastaus voidaan käsitellä toukokuun 2018 kirkkovaltuuston kokouksessa. Aloitteessa kirkkovaltuutetut esittävät, että Jyväskylän seurakunnan kaikille luottamushenkilöille perustetaan tiedottamisen parantamista varten evl.fi-sähköpostiosoite ja niiden pohjalta erilaisia sähköpostiosoitelistoja Jyväskylän kaupungin mallin mukaisesti intra-hankkeen viemistä loppuun luottamushenkilöiden intra-portaalin osalta sekä kyselyn, jolla kyseltiin lupaa luottamushenkilöiden yhteystietojen julkaisuun seurakunnan www-sivuilla ja esityslistojen sähköiseen lähetykseen, uusimista. Evl.fi-sähköpostiosoitteiden luonti ja sähköpostilistat Jyväskylän kaupungilta saadun tiedon mukaisesti pääsääntöisesti kaikilla kaupungin luottamushenkilöillä on kaupungin sähköpostiosoite (etunimi.sukunimi@jkl.fi) ja sähköpostilaatikko sekä toimielimille on tehty omia sähköpostilistoja. Jyväskylän kaupunki ei ohjaa sähköposteja automaattisesti toiseen osoitteeseen vaan jokainen voi tehdä sen oman postin kautta. Luottamushenkilöiden sähköpostiosoitteita on noin 220 Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 31 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 kappaletta. Henkilöstöä Jyväskylän kaupungissa on noin 7 000 henkilöä. Jyväskylän seurakunta käyttää Suomen evankelis-luterilainen kirkon yhteistä @evl.fi-viestintäjärjestelmää, jonka kautta sähköpostit luodaan. Jyväskylän seurakunta ei tällä hetkellä tarjoa luottamushenkilöille seurakunnan sähköpostiosoitetta (evl.fi-sähköposti) kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta. Tehtyjen selvitysten perusteella myöskään muut seurakunnat tai seurakuntayhtymät eivät tarjoa kaikille luottamushenkilöilleen evl.fi-sähköpostia. Pääsääntöisesti seurakuntien www-sivuilla luottamushenkilöistä on kerrottu toimielimittäin vain etu- ja sukunimi. Jyväskylän seurakunnassa sen sijaan on nimen lisäksi usein kuva, henkilökohtainen puhelinnumero ja sähköposti sekä ammatti. Jyväskylän seurakunnassa on luottamushenkilöitä hieman yli 200 ja henkilöstöä noin 300. Aloitteessa esitetään, että kaikille luottamushenkilöille luodaan evl.fisähköpostiosoite ja sähköpostien uudelleenohjaus voitaisiin tehdä luottamushenkilön omaan henkilökohtaiseen sähköpostiin. Mikäli luottamushenkilöllä ei ole omaa sähköpostiosoitetta, evl.fi-sähköpostin lisäksi tehtäisiin myös varsinainen sähköpostilaatikkotila. Kirkon yhteisten ohjeiden mukaisesti henkilöille, joilla ei ole palvelussuhdetta seurakuntaan, luodaan IT-aluekeskuksen toimesta ns. Ulkoisen käyttäjän (tilintarkastajat, ohjelmistotoimittajat, palkkiosuntiot yms.) zx-tunnus ja tarvittaessa ulkoisen käyttäjän sähköpostiosoite. Nämä sähköpostiosoitteet ovat aina muotoa ext-etunimi.sukunimi@evl.fi. Luottamushenkilöt rinnastetaan myös Ulkoisiin käyttäjiin. Yhteisten ohjeiden mukaisesti sähköpostien uudelleenohjaus eli jatkolähetys muuhun kuin evl.fi-osoitteeseen on estetty. Jokainen sähköpostiosoitteen ja sähköpostilaatikon käyttäjä voi kuitenkin halutessaan uudelleenohjata sähköpostit omasta sähköpostilaatikosta haluamaan osoitteeseen. Uudelleenohjausta pitää kuitenkin välttää etenkin tietoturvan ja tietosuojan vuoksi. Mikäli esimerkiksi jatkolähetettävään sähköpostiin vastataan, lähettäjän tiedoissa näkyy oman henkilökohtaisen postin tiedot, kuten sähköpostiosoite ja työhön tai luottamustehtävään liittyvää sähköpostikeskustelua ei enää välttämättä käydä evl.fi-sähköpostin kautta. Ulkoisen käyttäjän vuosittaiset lisenssikustannukset riippuvat palvelujen käytön laajuudesta sekä käytettävästä Microsoftin lisenssisopimuksesta. Jyväskylän seurakunnan ja koko Keski-Suomen IT-alueen käytössä olevan nykyisen sopimuksen mukaisesti Zx-tunnus voidaan perustaa luottamushenkilöille veloituksetta, mutta sähköpostiosoitteen ja laatikon (koko 2 GB) kustannukset olisivat kaikille Jyväskylän seurakunnan noin 200 luottamushenkilölle noin 7 000 euroa vuodessa. Lisäksi Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 32 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 työtä ja kuluja aiheutuisi sähköpostijärjestelmän käyttöönottokoulutuksista, tunnusten poistosta ja luomisesta sekä salasanojen vaihtamisesta. Valtakunnan tasolla osa IT-alueista ja seurakunnista ovat siirtyneet Microsoftin 0365-palvelujen käyttäjäksi, jolla on vaikutuksia myös sähköpostipalveluihin ja hintoihin. Keski-Suomen IT-alueen ja Jyväskylän seurakunnan osalta muutos tapahtunee vuoden 2019 aikana. Lisäksi valtuustokauden ollessa loppuvaiheessa, luottamushenkilöille ei tässä vaiheessa ole syytä tehdä zx-tunnuksia ja sähköpostiosoitteita tai sähköpostijakelulistoja. Intra-hankkeen vieminen loppuun luottamushenkilöiden intra-portaalin osalta Jyväskylän seurakunta uudisti intransa keväällä 2016 @evl.fi-viestintäjärjestelmän tarjoamien palvelujen kautta. Uudistus mahdollisti muun muassa työtilat, joihin voidaan kutsua oman seurakunnan työntekijöitä. Lisäksi on mahdollista perustaa valtakunnallisia työtiloja, joihin voidaan antaa oikeudet muiden seurakuntien työntekijöille tai ulkoisille käyttäjille, joilla on käytössään zx-tunnus. Teknisesti erillisen luottamushenkilöille perustettavan intra-portaalin käyttöönotto on ollut mahdollista jo keväällä 2016, mutta intran ollessa seurakunnan työntekijöiden sisäinen viestintäkanava, luottamushenkilöille ei ole nähty tarpeen tehdä esimerkiksi toimielinkohtaisia työtiloja tai zx-tunnuksia. Jyväskylän seurakunta lähettää toimielinten esityslistat postitse tai sähköpostitse suoraan luottamuselimen jäsenille sekä julkaisee esityslistat ja pöytäkirjat seurakunnan kotisivuilla. Kirkkovaltuuston (6.2.2018 7) hyväksymän vuoden 2018 talousarvion mukaisesti Hallintopalveluiden toiminnallisena tavoitteena on Domusasianhallintajärjestelmän käyttöönoton valmistelu. Valmistelu on aloitettu tämän kevään aikana tutustumalla tarkemmin järjestelmän ominaisuuksiin ja mahdollisuuksiin. Järjestelmän avulla esimerkiksi toimielinten pöytäkirjojen sähköinen tarkastaminen olisi mahdollista erillisen Domus-luottamushenkilöportaalin kautta, johon kirjauduttaisiin edellä mainitulla henkilökohtaisella zx-tunnuksella. Lisäksi portaaliin voidaan julkaista luottamushenkilöille tarkoitettua materiaalia sähköpostiviestin sijaan. Osa Domusta käyttävistä seurakunnista ja seurakuntayhtymistä onkin ottamassa luottamushenkilöportaalia käyttöön uuden valtuustokauden alkaessa ainakin kirkkoneuvoston tai yhteisen kirkkoneuvoston osalta. Portaalin hinta on noin 2,50 /kk/luottamushenkilö eli kirkkoneuvoston osalta noin 800 euroa vuodessa, mikäli tunnukset tehdään kirkkoneuvoston jäsenille ja varajäsenille. Domus-asianhallintajärjestelmän käyttöönoton ollessa valmistelussa sekä valtuustokauden ollessa loppuvaiheessa, luottamushenkilöille ei tässä vaiheessa ole syytä tehdä zx-tunnuksia eikä luoda erillisiä työtiloja Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 33 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 intraa. Domus järjestelmän luottamushenkilöportaali pyritään ottamaan käyttöön uuden valtuustokauden alusta lähtien. Kyselyn uudistaminen, jolla kyseltiin lupaa luottamushenkilöiden yhteystietojen julkaisuun seurakunnan www-sivuilla ja esityslistojen sähköiseen lähetykseen Jyväskylän seurakunnassa luottamushenkilöiden yhteystiedot tarkistetaan aina valtuustokauden alkaessa erillisellä Luottamushenkilön henkilötietolomakkeella, jonka luottamushenkilö allekirjoittaa. Samalla tai erillisellä lomakkeella pyydetään myös luottamushenkilöiden Eu tietosuojaasetuksen ja kansallisen tietosuojalain mukaiset suostumukset heidän henkilötietojensa käsittelyyn mm. seurakunnan julkisilla nettisivuilla. Tällä hetkellä Jyväskylän seurakunnan kotisivuilla luottamushenkilöillä on ollut mahdollisuus ilmoittaa itsestään kattavat henkilötiedot (kuva, ammatti, puhelinnumero ja sähköposti). Kuten kyseisessä lomakkeessakin mainitaan, luottamushenkilö itse vastaa tietojen paikkansa pitävyydestä ja ilmoittaa mahdolliset muutokset antamiinsa tietoihin mahdollisimman pian hallintopalveluihin. Tämän jälkeen tiedot päivitetään seurakunnan kotisivuille. Uutta laajamittaista kyselyä henkilötietojen oikeellisuudesta ei ole syytä tässä vaiheessa valtuustokautta tehdä. Mikäli luottamushenkilö haluaa päivittää tietonsa seurakunnan sivuilla tai antaa luvan esityslistojen sähköiseen lähettämiseen, on hänen ilmoitettava muutokset kyseisellä lomakkeella. Uuden valtuustokauden alkaessa, henkilötiedot tarkistetaan joka tapauksessa kaikilta luottamushenkilöiltä. Kirkon ympäristödiplomin mukaisesti Jyväskylän seurakunnan tavoitteena on vähentää paperin kulutusta ja esityslistojen sähköisellä lähetyksellä olisi merkittävä vaikutus paperin kulutuksen vähentämiseen. Lisäksi sähköinen lähetys nopeuttaa esityslistojen toimittamista luottamushenkilöille paperipostiin verrattuna. Syksyn 2018 aikana uusien sähköisten järjestelmien käyttöönotolla pyritään luomaan edellytykset sekä kokousasiakirjojen että muun materiaalin turvalliseen lähettämiseen luottamushenkilöille ja luomaan mahdollisuudet luottamushenkilöiden keskinäiseen yhteydenpitoon. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto keskustelee aloitteesta ja antaa kirkkovaltuustolle yllä olevan vastauksen Liisa Kuparisen ja 15 muun kirkkovaltuutetun valtuustoaloitteeseen. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 34 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 111 Vesa Laakkosen ja 8 muun kirkkovaltuutetun aloite sähköisen osallistujakortin käyttöönotosta seurakunnanjärjestämillä retkillä ja leireillä (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Kirkkovaltuuston kokouksessa 19.12.2017 Vesa Laakkonen ja 8 muuta valtuutettua jättivät 19.12.2017 kirkkovaltuuston kokouksessa aloitteen sähköisen osallistujakortin käyttöönotosta seurakunnanjärjestämillä retkillä ja leireillä. Valtuutettujen mukaan sähköisten osallistujakorttien käyttöönotto olisi seurakunnan ympäristöohjelman päätavoitteiden mukainen. Aiemman samankaltaisen aloitteen yhteydessä annetun vastauksen mukaan tavoite ei ole saavutettavissa nykyisillä seurakunnan järjestelmillä, ja siksi uusi aloite sisältää tehtäväksi annon selvittää, millaisia uusia järjestelmiä seurakunnan tulisi hankkia ja mikä olisi niiden hinta-arvio. Kirkkoneuvosto antoi kokouksessaan 23.1.2018 (18 ) asian yhteisen seurakuntapalvelun johtajan valmisteltavaksi siten, että vastaus voidaan antaa kirkkovaltuuston toukokuun 2018 kokouksessa. Kirkkoneuvoston päätöksen mukaisesti vt. YSP-johtaja Tuomas Palola on tehnyt selvitystyötä asiasta. Jyväskylän seurakunnan käyttämän Katrina-toiminnanohjausjärjestelmän yhteydessä on leiri-ja retkitoiminnan ilmoittautumisen mahdollistava osa. Tästä näkökulmasta katsottuna on ollut perusteltua selvittää sitä, voidaanko kyseisen järjestelmän yhteyteen rakentaa uusi lisäosa, joka mahdollistaisi ilmoittautumisen yhteydessä kerättävien tietojen käyttämisen sähköisten osallistujakorttien perustietoina. Selvitystyössä on otettu huomioon EU-tietosuoja-asetuksen asettamat vaatimukset tietojen käsittelylle ja säilytykselle. Sähköisen osallistujakortin luominen siten, että siihen liitetään nykyisen osallistujakortin periaate sekä alaikäisen osallistujan allekirjoituksesta että hänen huoltajansa/huoltajiensa allekirjoituksesta/allekirjoituksista edellyttää monimutkaista teknistä ratkaisua. Tämä allekirjoituskäytäntö on välttämätön paitsi tietojen käsittelyn näkökulmasta, myös siitä näkökulmasta, että näin prosessiin voidaan liittää leirin/retken sääntöjen allekirjoittaminen. Lähtökohtana on se, että täysi-ikäinen henkilö tunnistautuu järjestelmään käyttäen niin sanottua vahvaa tunnistautumista ja hän luo sitten järjestelmään niin sanotut keveän tunnistautumisen tunnukset henkilölle, jolla ei ole mahdollisuutta vahvaan tunnistautumiseen. Liitteenä olevassa kaaviossa (liite 1) on esitetty järjestelmän toimintaperiaate. Esitetty järjestelmä vastaa EU-tietosuoja-asetuksen vaatimuksille henkilötietojen käsittelystä ja antaa leiri-ja retkitoiminnan puitteisessa tapahtuvalle käsittelylle luotettavan toiminta-alustan mikä vähentää merkittävästi riskiä, joka aiheutuu paperisista osallistujakorteista. Suurimpana motiivina järjestelmän hankintaan Jyväskylän seurakuntaan tuleekin pitää tätä lakisääteisestä näkökulmasta nousevaa välttämättömyyttä. M&V Software Oy:n tarjous Jyväskylän seurakunnalle kyseisen järjestelmän ja sen eri osien (joista osa on yhdistettävissä myös muihin Katrina-ohjelmistopaketin osiin) hankinnasta on noin 16500 (+alv) sekä Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 35 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 tunnistautumispalvelun osalta 2000-4000 (riippuen tunnistautumisen metodista). Näiden kertaluonteisten hankintojen lisäksi kuukausittaiset kustannuksen muodostuvat perusmaksusta (120 /kk) ja tunnistaumistapahtumien maksuista (0,15-0,20 /tapahtuma). Esitys Päätös Kirkkoneuvosto keskustelee aloitteesta ja antaa kirkkovaltuustolle yllä olevan vastauksen Vesa Laakkosen ja 8 muun kirkkovaltuutetun valtuustoaloitteeseen. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 112 Mikko Jegoroffin ero vaalilautakunnan jäsenyydestä (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Mikko Jegoroff on 24.4.2018 päivätyllä sähköpostilla pyytänyt eroa Jyväskylän seurakunnan vaalilautakunnan jäsenyydestä. Kirkkoneuvosto on 21.3.2018 kokouksessaan (67 ) päättänyt esittää kirkkovaltuustolle aiemmin valitun vaalilautakunnan täydentämistä siten, että vaalilautakunnassa on yhdeksän jaoston työskentelyn edellyttämä määrä jäseniä ja varajäseniä. Kirkkolain 23 luku 7 Luottamustoimen hoitaminen: Jos seurakuntavaaleilla, hiippakuntavaltuuston jäsenten vaaleilla tai kirkolliskokousedustajien vaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa, hänelle myönnetään ero tai hänet pidätetään taikka erotetaan luottamustoimesta, hänen tilalleen kutsutaan varajäsen tai varaedustaja. Muuhun luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. Kirkkolain 23 luvun 2.1 Vaalikelpoisuus: Vaalikelpoinen seurakunnan ja seurakuntayhtymän luottamustoimeen on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen. Vaalikelpoisuusiän on täytyttävä vaalipäivänä. Kirkkolain 23 luvun 8 Naisten ja miesten edustus toimielimissä: Jollei erityisestä syystä muuta johdu, tulee kirkollisessa toimielimessä olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia lukuun ottamatta kirkolliskokousta, hiippakuntavaltuustoa, tuomiokapitulia, kirkkovaltuustoa, yhteistä kirkkovaltuustoa ja seurakuntaneuvostoa. Edellä todetun säännön tulee toteutua sekä varsinaisten että varajäsenten osalta erikseen. Seurakuntavaalien vaalilautakunta Jäsenet : Heikkinen Jegoroff Lampinen Henna Mikko Tapio Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 36 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Linnove Pekkarinen Tiainen Weijo Vilpunaho Varajäsenet: Harjula Heinonen Kuparinen Lajunen Latvala Muurinen Reuter Ristikivi Martti Raija pj. Eila Pirkko Pentti Eeva Toivo Liisa Heimo Esko Kristian Eeva-Liisa Pirjo Esitys Päätös Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se myöntää Mikko Jegoroffille eron vaalilautakunnan jäsenyydestä ja ottaa sen huomioon täydentäessään vaalilautakuntaa yhdeksän jaoston työskentelyn edellyttämällä määrällä jäseniä ja varajäseniä. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 113 Seppeleenlaskijan nimeäminen Kaatuneitten muistopäivän tilaisuuteen (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Kaatuneiden muistopäivän seppeleenlaskutilaisuus järjestetään Vanhan hautausmaan sankarihautausmaalla su 20.5.2018 klo 11.30. Perinteen mukaan kaupungin ja luterilaisen sekä ortodoksisen seurakunnan edustajat laskevat yhteisen seppeleen. Tilaisuuteen sisältyy Jyväskylän seurakunnan papin hartauspuhe. Hartauspuheen pitää kappalainen Raimo Laine. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto nimeää yhden henkilön seppeleenlaskijaksi. Seppeleenlaskijaksi nimettiin yksimielisesti Raija Sipinen. 114 Hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöaikakokeilu (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Hengellisen työn viranhaltijoiden kaksivuotisesta moduulityöaikakokeilusta on syntynyt sopimus työnantajan ja työntekijöiden edustajien välisessä neuvottelussa 4. toukokuuta. Kokeilukausi on jatkoa ns. perehtymisjaksolle helmikuun alusta toukokuun loppuun 2018. Kirkkoneuvosto merkitsi perehtymisjakson alkamisen tiedoksi kokouksessaan 23.1.2018 (13 ). Kirkon virkaehtosopimuksen 2018-2020 liitteen 20 mukainen moduulityöaikakokeilu aloitetaan nyt sovitun paikallisen virkaehtosopimuksen Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 37 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 mukaan kesäkuun 2018 alussa. Sopimuksen ja sen liitteenä olevat soveltamisohjeet ovat hyväksyneet työnantajan Jyväskylän seurakunnan puolesta hallintojohtaja ja kirkkoherra ja työntekijöiden edustajina kaikki työntekijöiden pääsopijajärjestöt (pääluottamusmiehet JUKO ry, Kirkon alat ry, Kirkon alan Unioni ry). Kyseessä olevat virkaehtosopimukset ja soveltamisohje liitteenä (liite b). Työnantajan sitoutuminen sopimukseen on näin merkittävässä asiassa syytä vahvistaa kirkkoneuvoston päätöksellä. Moduulityöaikaan siirtyvät sopimuksen perusteella kirkkoherraa lukuun ottamatta kaikki aiemmin ns. työajatonta työtä tehneet viranhaltijat. Työaikakokeilun helmikuussa 2018 alkanut perehtymisjakso päättyy toukokuun lopussa. Perehtymisjakson aikana saadusta monin osin kriittisestäkin työntekijöiden palautteesta on keskusteltu sopimusneuvotteluissa. Kumpikin sopimusosapuoli on kuitenkin päätynyt näkemään, että moduulityöaikamallilla on saavutettavissa monia sille asetettuja tavoitteita ja kokeilu on siksi syytä aloittaa. Yksimielisiä ollaan myös siitä, että varsinaisen kokeilukauden käynnistyminen edellyttää aktiivista ja jatkuvaa kehittämistyötä. Kokeilun tavoitteina ovat: - Työ- ja vapaa-ajan selkeämpi erottaminen - Työssä jaksaminen - Työn tuloksellisuuden parantaminen ja työn selkeytyminen - Työmäärän tasapuolisuus eri viranhaltijoiden välillä - Työn selkeämpi etukäteissuunnittelu - Esimiehen ja viranhaltijan yhteistyön edistäminen Kyse on varsin historiallisesta muutoksesta. Ennen perehtymisjaksoa asiaa valmisteltiin Jyväskylän seurakunnan työntekijöiden edustajien ja työnantajan edustajien kesken 11-jäsenisessä ohjausryhmässä lähes vuoden ajan. Hengellisen työntekijät ovat perinteisesti olleet työaikalain ulkopuolella. Vapaapäivät ja lomat kylläkin on virkaehtosopimuksessa jo pitkään määritelty. Kuitenkin esimerkiksi arkipyhistä työajattomat työntekijät eivät ole saaneet vähennystä työpäiviin. Työajallisuuteen siirtymisessä ei kuitenkaan ole kysymys vain työn ja vapaa-ajan entistä selkeämmästä erottamisesta vaan paljolti myös työn suunnittelun vahvistamisesta. Moduulityöaikakokeilun "moduulilla" tarkoitetaan noin kahden tunnin mittaista työkokonaisuutta. Jyväskylän seurakunnassa moduuli tulkitaan merkitykseltään kahtalaiseksi: joko tehtävälähtöiseksi tai aikasidonnaiseksi. Tehtävälähtöinen moduuli on keskimäärin noin kaksi tuntia työskentelyä edellyttävä työkokonaisuus, joka voi muodostua yhdestä tai useammasta tehtävästä ja yksi tehtävä voi olla usean moduulin kokoinen. Aikasidonnainen moduuli on kahden tunnin jakso, jonka kuluessa tehdään etenkin niitä tehtäviä, joista ei voida muodostaa selkeitä tehtävälähtöisiä työkokonaisuuksia (esimerkiksi päivystys, läsnäolo leirillä tai koulutuksessa, sähköpostin käsittely tai muu ns. juoksevien asioiden hoito). Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 38 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Seurakuntatyön tavanomaiset työtehtävät on koottu työnjohdollisena välineenä palvelevaan ns. perustoimintokuvaukseen, johon sisältyy myös kunkin perustoiminnon vaatima moduulien määrä. Perustoimintokuvauksissa on mainittu myös aikasidonnaisiin moduuleihin soveltuvia tehtäviä. Moduulityöajassa viranhaltijalla on 19 kahden tunnin moduulia viikossa ja yhdessä työpäivässä on pääsääntöisesti 4 moduulia. Työtä suunnitellaan kolmen viikon suunnittelujaksoissa ja yhteen jaksoon sisältyy pääsääntöisesti 57 moduulia. Moduulien määrä tasataan meneillään olevaa suunnittelujaksoa seuraavien kahden suunnittelujakson kuluessa. Suunnittelujakson työsuunnitelmaa vahvistetaan johtavan työntekijän hyväksynnällä viikoksi kerrallaan. Leiri- ja retkityössä siirrytään työaikaan tukeutuen "aikasidonnaisiin" moduuleihin. Leirin työsuunnitelmaan voidaan sisällyttää varsinaisen työn ohella myös varallaolomoduuleja. Työpäiviin sijoitetaan riittävästi moduuleja, jotka soveltuvat yhteydenpitoon niin muiden työntekijöiden kuin seurakuntalaisten kanssa. Myös moduulityöajan piiriin siirtymisen jälkeen vaalitaan yhdessä kirkon virkoihin kuuluvaa kutsumusta "palvella Kristuksen kirkkoa aina ja kaikkialla". Yhteistyötoimikunta antaa lausunnon asiasta 14.5.2018. Paikallisesta moduulityöajan aloittamista koskevasta virkaehtosopimuksesta ilmoitetaan myös Kirkon työmarkkinalaitokselle. Yhteistyötoimikunta on käsitellyt asiaa 14.5.2018 kokouksessaan ja puoltaa tehtyä sopimusta ja sen mukaista moduulityöaikakokeilua. Yhteistyötoimikunta painottaa sopimuksen soveltamisohjeissa mainittujen kehittämistarpeiden huomioonottamista. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto päättää vahvistaa työnantajan Jyväskylän seurakunnan puolesta moduulityöaikakokeilua koskevan, liitteen a mukaisen, paikallisen virkaehtosopimuksen. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että Mikko Jegoroff poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen klo 19.07. Pöytäkirjan tarkastajaksi Mikko Jegoroffin tilalle valittiin Inkeri Tuunanen. Kokous keskeytettiin klo 19.07 19.20 väliseksi ajaksi. 115 Tilintarkastajien tilintarkastuskertomus vuodelta 2017 (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Taloussääntö 29 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomus on laadittava toukokuun loppuun mennessä. Tilintarkastuskertomukseen otetaan: 1) lausunto kirkkojärjestyksen 15 luvun 13 :n mukaisista asioista, Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 39 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 2) ne esitykset, jotka tilintarkastajat tahtovat tehdä kirkkovaltuustolle. Tilintarkastaja päivää ja allekirjoittaa tilintarkastuskertomuksen. Tilintarkastaja voi antaa kirkkoneuvostolle erillisen ilmoituksen sellaisesta havainnosta, jota hän ei pidä vastuuvapauden myöntämisen esteenä eikä muutoinkaan kirkkovaltuustolle ilmoitettavana asiana. - - - - Tilintarkastajat ovat saaneet 27.4. päätökseen tilintarkastuksen vuodelta 2017. Seurakunnan hallintoa on hoidettu laillisesti ja kirkkovaltuuston päätösten mukaisesti. Lisäksi sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Tilintarkastuskertomus liitteenä. Esitys Kirkkoneuvosto 1) merkitsee tilintarkastuskertomuksen tiedoksi; 2) liittää tilintarkastuskertomuksen tilinpäätösasiakirjoihin; ja 3) lähettää tilinpäätöksen kirkkovaltuustolle vahvistettavaksi. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 116 Arvioinnin johtokunnan kertomus vuodelta 2017 (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Arvioinnin johtokunnan toimialana on arvioida seurakunnan toiminnan ja talouden tarkoituksenmukaisuutta, vaikuttavuutta ja raportointia sekä talouden tasapainoa. Johtokunta osoittaa arviointinsa tuloksen kirkkovaltuustolle toimittamalla arviointikertomuksen kirkkoneuvostolle. Kirkkoneuvosto voi antaa selvityksensä arviointikertomuksen kannanottojen perusteella. Kirkkoneuvosto lähettää arviointikertomuksen yhdessä mahdollisen selvityksen kanssa kirkkovaltuustolle. Esitys Kirkkoneuvosto 1) merkitsee kirkkovaltuustolle osoitetun johtokunnan kertomuksen tiedoksi; 2) päättää toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluun sisällytettävistä toimenpiteistä, joihin johtokunnan kertomus antaa aihetta; 3) liittää kertomuksen tilinpäätösasiakirjoihin; ja 4) lähettää kertomuksen kirkkovaltuustolle. Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 40 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kirkkoneuvosto totesi, että johtokunnan kertomuksessa mainittuja huomioita pyritään ottamaan huomioon toiminnan ja talouden suunnittelussa. 117 Lisämääräraha seurakuntavaaleja varten (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Mikäli kirkkovaltuusto päättää hyväksyä kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti, että Jyväskylän seurakunta jaetaan yhdeksään äänestysalueeseen alueseurakunnille määriteltyjen alueiden mukaisesti, ja että vaalilautakuntaa täydennetään siten, että vaalilautakunnassa on yhdeksän jaoston työskentelyn edellyttämä määrä jäseniä ja varajäseniä eli vähintään 27 jäsentä ja sama määrä varajäseniä, tarvitaan vaaleja varten vuodelle 2018 lisämääräraha talousarvioon aiemmin varatun 40 000 euron lisäksi. Lisämäärärahan tarve aiheutuu jokaiselle äänioikeutetulle lähetettävän ilmoituskortin kustannuksista sekä vaalilautakunnan laajentamisen tuomista lisäkuluista (lähinnä kokouspalkkiot ja matkakulut). Ilmoituskortin kustannukset noin 70 000 äänestäjälle ovat arviolta noin 42-50 000 euroa riippuen vaalikirjeessä olevien lisäsivujen määrästä (ehdokaslistan koko vaikuttaa). Vaalilautakunnan laajentamien aiheuttaa arviolta noin 15 000 euron lisäkulut. Vaaleihin aiemmin varattu 40 000 euroa on laskettu siten, että seurakuntaa ei olisi jaettu äänestysalueisiin vaan vaalit toteutettaisiin vuoden 2014 vaalien tapaan ennakkoäänestystä painottaen siten, että varsinaisena vaalipäivänä äänestyspaikkana olisi vain Taulumäen kirkko. Aiemman varatusta 40 000 euron määrärahasta on suunniteltu käytettävän mm. aiemmin valitun, pienemmän vaalilautakunnan kuluihin, äänestysmateriaalin hankkimiseen, virallisten ilmoitusten kuluihin ja ennakkoäänestyksen laajaan toteuttamisen järjestelykuluihin (mm. vaaliauton, kävelykadulle tuotavan vaalikontti) sekä myös näkyvään vaaliviestintään. Esitys Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi seuraavan muutoksen vuoden 2018 talousarvioon: Kirkolliset vaalit 1001010000 400000 Kokouspalkkiot luottamushenkilöille 15.000 431100 Painatukset 50.000 Muutosten jälkeen talousarvion vuosikatteeksi muodostuu 1.206.199 ja talousarvin osoittamaksi alijäämäksi 523.473. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 41 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 118 Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Kirkkoneuvosto 18.4.2018/ 88: Kirkkovaltuusto päätti 19.12.2017 palauttaa leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelman 10 uudelleen valmisteluun. Kirkkoneuvosto päätti 23.1.2018 antaa asian hallintojohtajan valmisteltavaksi siten että asia viedään 29.5.2018 kirkkovaltuustoon. Kirkkoneuvostoa informoitiin valmistelusta 21.3.2018 kokouksessa ja luottamushenkilöille järjestettiin iltakoulu aiheesta 22.3.2018. Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnittelun aikana on teetetty runsaasti rakennusteknisiä suunnitelmia ja kustannuslaskelmia eri vaihtoehdoista sekä selvitetty vaihtoehtojen kaavoituksellisia kysymyksiä. Lisäksi on koottu aineistoa tulevaisuuden leiritoiminnan toiminnallista tarpeista. Tulevaisuuden leiritoiminnan visio yhden leirikeskuksen mallista, joka mahdollistaisi kahden yhden aikaisen leirin pitämisen on ollut suunnittelun pohjana. Jatkovalmistelussa painopisteenä on ollut olevan tiedon jäsentäminen ja uudelleenarviointi. Valmistelu on toteutettu virkamiestyönä (hallintojohtaja, kirkkoherra, kiinteistöpäällikkö, talouspäällikkö). Valmistelusta on koostettu yhteenveto (liitteenä). Selvityksen johtopäätöksenä on todettu, että huomioiden kokonaisuutena leiritoiminnan visio, leiritoiminnan tarpeet sekä taloudellis-tekniset seikat kokonaisuutena tarkoituksenmukaisin ratkaisu selvitetyistä vaihtoehdoista olisi toteuttaa Vesalaan uudisrakennus. Asian käsittely on tarkoitus edetä siten, että yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta sekä kiinteistö-ja hautaustoimen johtokunnalta pyydetään lausunto selvityksestä sekä edellä esittelystä ratkaisuvaihtoehdosta toukokuun kirkkoneuvoston kokoukseen mennessä. Esitys: Kirkkoneuvosto, - merkitsee selvityksen tiedoksi. - päättää pyytää yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta sekä kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalta lausunnon selvityksestä sekä edellä esittelystä ratkaisuvaihtoehdosta toukokuun kirkkoneuvoston kokoukseen mennessä. Päätös: Keskustelun jälkeen esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että Anu Alenius-Taipalus poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 19.35. - - Kirkkoneuvoston päätöksen mukaisesti leiritoiminnan- ja tilojen kehittämisselvityksestä on pyydetty lausunnot yhteisen seurakuntapalvelun Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 42 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 johtokunnalta sekä kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalta. Molemmat johtokunnat ovat käsitelleet asian ja antaneet lausuntonsa. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli leiritoiminnan- ja kiinteistöjen selvityksen 24.4.2018 44 ja päätti lausuntonaan (liite) esittää kirkkoneuvostolle, että seurakunta toteuttaa Koivuniemen alueen kehittämisen pääleirikeskukseksi. Mutasen leirikeskusta Päijänteen rannalla, tulee myös kehittää ympärivuotiseen toimintaan, hyödyntäen ympäröivää luontoa ja suurta Päijännettä. Epätietoisuus leiritoiminnan pitkänajan tulevaisuudesta ei puolla Vesalan uudisrakennuksen toteuttamista, ottaen huomioon seurakunnan muut huomattavat kiinteistöihin kohdistuvat investointitarpeet. Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta käsitteli leiritoiminnan- ja kiinteistöjen selvityksen 8.5.2018 52 ja päätti esittää lausuntonaan (liite), että Johtokunnan mielestä kehittämissuunnitelmaan kirjattu leiritoiminnan visio Jyväskylän seurakunnalla on kymmenen vuoden kuluttua yksi oma leirikeskus. Keskus sijaitsee lähellä luontoa ja riittävän lähellä kaupunkia. Tilat ovat modernit ja vastaavat leiritoiminnan tarpeita. Keskus mahdollistaa kahden yhdenaikaisen leirin toteuttamisen (majoituskapasiteetti noin 70-80 henkilölle ) on Jyväskylän seurakunnan toiminnan kannalta parhaiten palveleva ratkaisu. Johtokunta kannattaa kehittämissuunnitelman johtopäätöstä eli sitä, että tarkoituksenmukaisin ratkaisu olisi toteuttaa Vesalaan uudisrakennus. Lausuntojen perusteella johtokuntien näkemykset ovat erisuuntaiset. Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta on lausunnossaan kannattanut kehittämissuunnitelman ja leiritoiminnan vision mukaista ratkaisua, joka toteutettaisiin rakentamalla Vesalaan uudisrakennus. Johtokunta näkee sen toiminnan kannalta parhaaksi. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan lausunnossa ei kannatettu leiritoiminnan- ja tilojen kehittämisselvityksessä esitettyä vaihtoehtoa. Johtokunnan lausunnossa esitetään, että tulisi toteuttaa Koivuniemi pääleirikeskukseksi sekä lisäksi Mutasen leirikeskuksen kehittäminen. Tämä esitys käytännössä tarkoittaisi asian uudelleen valmistelua, sillä Mutasen laajempi kehittäminen ei ole nyt ollut laajemman kehittämisselvityksen kohteena. Lausunnossa ei myöskään oteta kantaa missä laajuudessa Koivuniemeä tulisi kehittää eli tehtäisiinkö vision toteuttava laajennus vai säilyisikö Koivuniemi nykylaajuudessa ja lisäkapasiteetti toteutettaisiin Mutasessa. Mikäli molemmat leirikeskukset säilytetään ei vaihtoehto olisi Kirkkoneuvoston kehittämistyölle hyväksymän vision mukainen yhden leirikeskuksen malli. Lapsivaikutusten arviointia on tehty valmistelun erivaiheissa erityisesti arvioitaessa kasvatustyön leiritoiminnan tarpeita. Alla Tako kokouksen 8.5. 2018 Lava-arviointi leirikeskusasiaan: o Pitkään matkaan vanhemmat eivät lähde kuljettamaan lapsia päiväleirille, esim. Sarpatin ja Mutasen pienten lasten päiväleiri toiminnot todennäköisesti loppuisivat. Näin toiminnot siirtyisivät kirkoille, jolloin Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 43 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 o o o o lasten luontokokemukset souteluineen ja luontoon liittyvät aistikokemukset jäisivät vähäisiksi. Lehtisaaren kesäkodissa on pidetty alakouluikäisten päiväleirejä. Näihin on välttämätöntä olla jonkinlainen sisätila. Perheleirit toimivat hyvin Vesalassa. Koivuniemi hyvä paikka pitää leirejä, mutta mikäli siitä tulisi ainoa leirikeskus, piha-alue jäänee liian pieneksi toimintaa ja luontokokemuksia ajatellen. Mikäli Vesala tulee olemaan seurakuntamme ainoa leirikeskus, se palvelisi parhaiten perhetyötä ja kouluikäisiä. Jos siellä järjestetään lasten päiväleirejä, se vaatii bussikuljetuksen aamuin illoin. Mistä varoista kuljetukset kustannetaan? Kustannuksia ei voida sälyttää alueseurakuntien budjettiin. Leirikeskustoimintoihin liittyen myös Tikkakosken alueneuvosto oli käsitellyt kokouksessaan 24.4.2018 Sarpatin leirimajan ja sen merkitystä alueseurakunnan toiminnalle. Alueneuvosto ilmaisee huolensa toimintojen järjestämisestä, mikäli Sarpatista joudutaan luopumaan. Alueneuvostoja tullaan kuulemaan varsinaisesti sitten kun mahdolliset luopumispäätökset tehdään. Jyväskylän seurakunnan molemmat ns. isot leirikeskukset Vesala ja Koivuniemi sisältävät ratkaisuvaihtoehtoina niin toiminnallisia kuin teknis-taloudellisia haasteita. Tehdyissä selvityksissä näitä haasteita on tarkasteltu useasta näkökulmasta. Lisäksi leiritoiminnan toiminnallisia tarpeita on selvitetty hyvin perusteellisesti valmistelutyön aikana. Näistä selvityksistä saadut keskeiset seikat on koottu 11.4.2018 laadittuun leiritoiminnan ja tilojen kehittämisselvitykseen, joka on ollut kirkkoneuvoston 18.4.2018/ 88 käsittelyssä sekä sen jälkeen johtokuntien lausuttavana. Molemmat ratkaisuvaihtoehdot niin Vesalan uudisrakennus kuin Koivuniemen laajennus toteuttaisivat vision mukaiset tavoitteet. Leiritilojen kokonaiskapasiteetti vähenisi merkittävästi. Tämä toisi säästöjä sekä kiinteistöjen ylläpitokustannuksissa että leirikeskusten ja keittiöhenkilökunnan kustannuksissa. Koivuniemen investointikustannus olisi pienempi kuin Vesalan. Toisaalta uudistiloissa voitaisiin toteuttaa uudenaikaisempia teknisiä ratkaisuja, joilla voitaisiin saavuttaa säästöjä ylläpitokustannuksissa vuosien ajan. Leiritoiminnan toiminnallisia tarpeet olisi paremmin mahdollista huomioida Vesalan uudisrakennuksessa. Uudisrakennusta voitaisiin monipuolisesti käyttää seurakunnan erilaisissa toiminnoissa ja täten tehokkuus olisi parempi. Vision mukainen leirikeskusratkaisu tarkoittaa, että muiden leirikiinteistöjen osalta on tehtävä päätös. Kiinteistöstrategian päivittämisen yhteydessä todettiin, että leiritoiminnan kehittämissuunnitelman jälkeen tulee kiinteistöstrategia päivittää myös leirikeskuskiinteistöjen osalta. Kun päätös leiritoiminnan tulevaisuuden ratkaisumallista on päätetty, tulee muiden kiinteistöjen osalta päättää tulevatko ne luovuttaviin kiinteistöihin (kategoria 3.) vai kehitettäviin (kategoria 2.). Näitä ovat Koivuniemi tai Vesala, Mutanen, Lehtisaari sekä leirimajat Sarpatti ja Tyyppälä Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 44 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Tässä yhteydessä tulisi päättää myös aikataulusta. Myös mikäli ratkaisuksi valitaan Vesalan uudisrakennus, voidaan osa Vesalan maa-alueesta ottaa kategoriaan 2. eli tarkastella sen mahdollista kehittämistä tai siitä luopumista. Huomioiden kaikki valmistelun aikana esiin tulleet seikat ja pyydetyt lausunnot sekä arvioiden leiritoiminnan visio, leiritoiminnan tarpeet sekä taloudellis-tekniset seikat kokonaisuutena tarkoituksenmukaisin ratkaisu selvitetyistä vaihtoehdoista olisi toteuttaa Vesalaan uudisrakennus. Kirkkoneuvoston 18.4.2018/ 88 käsittelyssä olleet liitteet ovat luettavissa ko. kokouksen pöytäkirjasta sekä seuraavassa osoitteessa: http://www.jyvaskylanseurakunta.fi/kirkkoneuvoston-poytakirjat Mikäli asia etenee kirkkovaltuuston käsittelyyn, liitetään yllämainitut liitteet kirkkovaltuuston kokousaineistoon. Leirikeskusratkaisuun liittyvät kirkkovaltuustolle 19.12.2017 jaetut liitteet ovat luettavissa Jyväskylän seurakunnan verkkosivuilla http://www.jyvaskylanseurakunta.fi/docu- ments/608801/17776522/17121905ptkkval_netti+re.pdf/2c1c7f44-7e8e-86f9-bc9f-753b718d1290 Esitys Päätös Kirkkoneuvosto - merkitsee saadut johtokuntien lausunnot tiedoksi - päättää esittää kirkkovaltuustolle, että leiritoiminnan ratkaisuvaihtoehdoksi jatkovalmistelun pohjaksi valitaan Vesalan uudisrakennus Keskustelun aikana Hilkka Illman esitti Inkeri Tuunasen kannattamana, että leiritoiminnan ratkaisuvaihtoehdoksi valitaan Koivuniemen leirikeskus. Raija Sipinen ja Juha Suonperä kannattivat pohjaesitystä. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty pohjaesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Hilkka Illmanin esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänesti viisi (5) kirkkoneuvoston jäsentä, vastaesityksen puolesta viisi (5) jäsentä ja tyhjää yksi (1) jäsen. Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 45 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Jaa: Ei: Tyhjää: Raija Sipinen Juha Suonperä Maria Taivassalo Marketta Korhonen Arto Viitala Mauri Sompa Hilkka Illman Inkeri Tuunanen Tuulikki Väliniemi Pentti Vilpunaho Pauli Hintikka Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen mukaisesti ja puheenjohtajan äänen ratkaistessa kirkkoneuvosto on hyväksynyt pohjaesityksen. Merkittiin, että Heikki Tynkkynen poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen klo 20.05. 119 Sopimuksen solmiminen Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (KOAS) kanssa keskusseurakuntatalon alueen työmaa-aikaisesta käytöstä (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta 6.3.2018/ 27: 27 Keskusseurakuntatalon osittaisen purkamisen tilannekatsaus ja tontin vuokraaminen KOAS:lle työmaajärjestelyjen mahdollistamiseksi (Esittelijä Maritta Lukkarinen, puh. 0400 635 001) Keskusseurakuntatalon osittainen purkutyö on edennyt aikataulun mukaan ja on valmistumassa maaliskuun loppuun mennessä. Purkutyöurakoitsijana toimiva Ahosen Eristys ja Rakennuspalvelut Oy jatkaa KOAS:n autotallien ja kannen purkutyöurakoitsijana heti seurakuntatalon purku-urakan jatkeena. KOAS:n 160 asuntoa käsittävien kerrostalojen rakennustyöt alkavat kevään kuluessa. Kahden kerrostalon rakentaminen ahtaalla tontilla vaatii naapuruston myönteistä suhtautumista työmaajärjestelyihin. Seurakunnan tontin kautta tarvitaan työmaahuoltoreitit mm. elementtien saamiseksi työmaalle sekä paikoitus-/varastointitilaa. Työmaa kestää arviolta vuoden 2019 loppuun saakka, johon asti keskusseurakuntatalon tonttia on pyydetty vuokrattavaksi työmaan tukialueeksi. Työmaan tukialueena toimiminen tarkoittaa käytännössä sitä, että keskusseurakuntatalon peruskorjaustyöt eivät voi käytännössä alkaa ennen raskaan läpiajoliikenteen päättymistä ja vähintään elementtiasennusten ajan, koska raskas liikenne ei työmaalle Kauppakadun puoleisesta kongista mahdu. Kohteen maatäytöt tehdään kesällä 2018 ja runkotyöt ajoittuvat 8/2019 3/2019 aikavälille. Asia tulee tiedostaa, jos tontti tukialueeksi vuokrataan. KOAS järjesti naapurustolle 9.2.2018 infon rakennustöiden vaikutuksista. Yliopistonkadun yläpuolisten naapureiden ja seurakunnan/koas:n ajotie ovat molemmat kapeita ja uuden B-talon autohalliin ajokaarre on jyrkkä ja yhdessä tontin korkoeron kanssa tekee ajolinjat haasteellisiksi. Naapurusto suhtautuu myönteisesti kaavamuutokseen, Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 46 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 jossa kapeat tielinjat yhdistettäisiin rajalinjalle ja keskellä oleva puustorivi voitaisiin tuoda srk tontin osalle. Yhteinen tie naapurien kanssa kahden kapean sijaan vaatii kaavamuutoksen. Myös seurakuntatalon tontin kehittämisen kannalta tielinjauksen muutos olisi hyvä asia. Kaavamuutosasiaa tutkitaan alkuvaiheessa KOAS-vetoisesti. liite 27 2/2018 Esitys: Keskusseurakuntatalon tontin vuokraaminen viereisen rakennustyömaan paikoitus- ja tukialueeksi sekä kaavamuutokseen lähteminen kuuluvat kirkkoneuvoston päätettäväksi. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta antaa lausuntonaan, että 1. kirkkoneuvoston on syytä harkita sopimuksen solmimista, jossa on määritelty korvausehdot, mikäli rakennukselle ja/tai ympäröiville rakennelmille aiheutuu vaurioita niin, että rakennushankkeeseen ryhtyvä (KOAS) kantaa vastuun mahdollisista vaurioista täysimääräisesti sekä edellyttää ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöä tontilla tapahtuvan liikenteen ja ympärillä tapahtuvan rakennustoiminnan aiheuttamien riskien arvioinnissa. 2. KOAS:n rakennushankkeelle annetaan naapurin suostumus ehdolla, että kohdassa 1 mainittu sopimus laaditaan 3. seurakunta osallistuu tielinjauksen muutoksen kaavamuutoskustannuksiin erikseen tehtävän kustannusjakolaskelman mukaan Päätös: Keskusseurakuntatalon tontin vuokraaminen viereisen rakennustyömaan paikoitus- ja tukialueeksi sekä kaavamuutokseen lähteminen kuuluvat kirkkoneuvoston päätettäväksi. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta antoi lausuntonaan, että 1. kirkkoneuvoston on syytä harkita sopimuksen solmimista, jossa on määritelty korvausehdot, mikäli rakennukselle ja/tai ympäröiville rakennelmille aiheutuu vaurioita niin, että rakennushankkeeseen ryhtyvä (KOAS) kantaa vastuun mahdollisista vaurioista täysimääräisesti sekä edellyttää ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöä tontilla tapahtuvan liikenteen ja ympärillä tapahtuvan rakennustoiminnan aiheuttamien riskien arvioinnissa. 2. KOAS:n rakennushankkeelle annetaan naapurin suostumus ehdolla, että kohdassa 1 mainittu sopimus laaditaan 3. seurakunta osallistuu tielinjauksen muutoksen kaavamuutoskustannuksiin erikseen tehtävän kustannusjakolaskelman mukaan - - Rakennuskonsultit Inmeco Oy on kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarisen toimeksiannosta laatinut oheisten liitteiden mukaisen sopimusluonnoksen keskusseurakuntatalon alueen työmaa-aikaisesta käytöstä ja työmaakäytöstä aiheutuvien kulujen korvaamisesta seurakunnalle (liitteet a-c). Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 47 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Esitys Kirkkoneuvosto 1) hyväksyy Jyväskylän seurakunnan ja Keski-Suomen opiskelijaasuntosäätiön välisen sopimuksen keskusseurakuntatalon alueen työmaa-aikaisesta käytöstä ja siihen liittyvästä kulujen korvaamisesta seurakunnalle liitteiden a-c mukaisesti; 2) valtuuttaa kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarisen allekirjoittamaan yllä mainitun sopimuksen sen jälkeen, kun päätös on saanut lainvoiman. Päätös Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 120 Lausunnon antaminen Vaasan hallinto-oikeudelle reunakivien poistamiseen liittyvään kirkollisvalitukseen (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Jouko Louhi on jättänyt Vaasan hallinto-oikeudelle kirkollisvalituksen (liite) Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston päätöksestä 228 13.12.2017, jolla päätöksellä kirkkoneuvosto on hylännyt valittajan oikaisuvaatimuksen Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan päätöksestä 103 23.10.2017 koskien v. 1952 hautakiven yhteyteen laitettujen hautapaikan reunakivien poistamista. Lausunto on toimitettava hallinto-oikeudelle viimeistään 31.5.2018. Kirkollisvalitus voidaan tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Esitys Päätös Kirkkoneuvosto antaa Vaasan hallinto-oikeudelle liitteen b mukaisen lausunnon. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. 121 Kirkkovaltuuston esityslistalle tulevat asiat (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Kirkkovaltuuston 29.5.2018 klo 18.00 kokouksen esityslistalle tulevat asiat: 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Työjärjestyksen hyväksyminen 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Kirkkovaltuuston varsinaisen jäsenen kutsuminen ja Huhtasuon alueneuvoston varsinaisen jäsenen valitseminen 5 V kappalaisen (Huhtasuon aluekappalainen) viran vaali 6 Säynätsaloon sijoitetun hautausmaanhoitajan (vakanssi nro 274) viran lakkauttaminen Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 48 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 7 Hautausmaan hoitajan viran kelpoisuusehdon määrittäminen 8 Diakonian viran perustaminen Keskustan alueseurakuntaan 9 Lapsityönohjaajien virkanimikkeiden muutos 10 Yhteisten toiminnallisten tehtäväalojen organisaatiomuutos sekä muutokset johtosääntöön 11 Lapsi- ja perhetyön sekä nuorisotyön työalasihteerin virkojen muuttaminen asiantuntijan viroiksi 12 Vastaus Liisa Kuparisen ja 13 muun kirkkovaltuutetun aloitteeseen luontolahjan antamisesta 100 vuotiaalle Suomelle 13 Vastaus Liisa Kuparisen ja 15 muun kirkkovaltuutetun aloitteeseen luottamushenkilöiden tiedonkulun ja keskustelun tukemisesta ICT ratkaisuin 14 Vastaus Vesa Laakkonen ja 8 muun kirkkovaltuutetun aloitteeseen sähköisen osallistujakortin käyttöönotosta seurakunnanjärjestämillä retkillä ja leireillä 15 Mikko Jegoroffin ero vaalilautakunnan jäsenyydestä 16 Jyväskylän seurakunnan äänestysalueet vuoden 2018 seurakuntavaaleissa ja vaalilautakunnan täydentäminen 17 Lisämääräraha seurakuntavaaleja varten 18 Jyväskylän seurakunnan tilinpäätös vuodelta 2017 19 Henkilöstökertomus 2017 20 Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma 21 Aloitteet 22 Ilmoitusasiat 23 Valitusosoitus Esitys Päätös Merkitään asiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 122 Kirkkohallituksen yleiskirjeet (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Yleiskirjeet ovat nähtävillä kokouksessa ja haettavissa Internet-osoitteesta www.evl.fi Yleiskirje 7/2018: Yleiskirje 8/2018 Yleiskirje 9/2018 Opetushallitukselta ja kirkkohallitukselta yhteinen kirje oppilaitoksille, seurakunnille ja seurakuntayhtymille seurakuntavaaleista Seurakuntien käytössä olevat rinnakkaiset jäsenrekisterit Esitykset pro ecclesia -mitalin ja ritarikuntien kunniamerkkien saajiksi itsenäisyyspäivänä 2018 Esitys Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi yleiskirjeet. Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 49 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Päätös Merkittiin tiedoksi. 123 Tuomiokapitulin päätöksiä (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli on tehnyt Jyväskylän seurakuntaa koskevia päätöksiä, jotka haettavissa Internet-osoitteesta www.lapuanhiippakunta.fi: 18.4.2018: - Heli Pääkköselle viranhoitomääräys seurakuntapastorin virkaan 11.6.2018-31.5.2019. - Ville Tikkaselle viranhoitomääräys seurakuntapastorin virkaan 6.6.2018-4.8.2019. - Hanna Kolille (Tampereen hiippakunta) seurakuntapastorin virkaan 6.6.2018-4.8.2019. - Katriina Ilvesmäelle sairaalapastorin virkaan 1.10.2018-30.8.2019. - Kirsi Pohjolalle seurakuntapastorin virkaan (Keskustan alueseurakunta) 28.5.-31.12.2018. Esitys Päätös Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 124 Ilmoitusasiat 1) Todettiin, että kirkkoneuvoston edellisessä kokouksessa kaavailtu luottamushenkilöiden tutustumiskierros leirikeskuksiin on peruutettu aikatauluongelmien vuoksi. 2) Kirkkoneuvoston jäsenille jaettiin Suomen Pipliaseuran vuosijuhlan yhteydessä järjestettävän raamattutapahtuman ohjelma. 3) Raija Sipinen jätti kirkkoneuvostolle aloitteen kummiperhetoiminnan aloittamisesta. 4) Seurakunnan ympäristöohjelman väliauditoinnin tulosten esittelytilaisuus järjestetään Keltinmäen kirkolla 24.5.2018 klo 10. Esitys Päätös Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 125 Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus Oikaisuvaatimus/valitus on tehtävä Kirkkolain 24 luvun mukaisesti. Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2018 50 11.5.2018 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 16.5.2018 Allekirjoitukset ARTO VIITALA Arto Viitala puheenjohtaja MARKKU LAITINEN Markku Laitinen pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat 95-125 Pöytäkirjan tarkastus Hallintopalveluissa 17.5.2018 MIKKO JEGOROFF MARIA TAIVASSALO Allekirjoitukset Mikko Jegoroff Maria Taivassalo 95-114 INKERI TUUNANEN Inkeri Tuunanen 115 125 Pöytäkirja yleisesti Kirkkoherranvirastossa 22.5. 21.6.2018 nähtävillä viraston aukioloaikana Nähtävilleasettamisesta Kirkkoherranviraston 11.5.2018 ilmoitettu ilmoitustaululla Todistaa ilmoitustaulun hoitaja Tarkastajien nimikirjaimet MJ MT

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204, 65101 Vaasa Asia Jyväskylän seurakunnan lausunto kirkollisvalituksesta, Dnro:00022/18/2399. Viite Lausuntopyyntö 23.4.2018 Vaatimukset Perustelut Kirkkoneuvosto toteaa, että tehty kirkollisvalitus reunakivien poistamista koskevassa asiassa tulisi hylätä. Jouko Louhi on jättänyt Vaasan Hallinto-oikeuteen kirkollisvalituksen (Dnro:00022/18/2399) koskien kirkkoneuvoston päätöstä 13.12.2017 228, jossa kirkkoneuvosto hylkäsi Jouko Louhen tekemän oikaisuvaatimuksen kiinteistö-ja hautaustoimen johtokunnan päätöksestä. Päätös koski reunakivien poistamista haudalta 01 1002 026. Valituksessa kiinnitetään huomiota siihen, että kirkkoneuvosto selvityksessään oikaisuvaatimukseen pyörittää kirkkohallinnon eri vuosina tekemiään päätöksiä ko. hautausmaan yleisilmeestä, mutta ei ota kantaan alkuperäiseen valitukseen. Kirkkoneuvoston antamassa selvityksessä on pyritty selventämään oikaisuvaatimuksen esittäjälle niitä yleisiä hautausmaan käytäntöjä ja ohjeistuksia, joihin kyseinen reunakivien poistaminen on hautauksen yhteydessä perustunut. Kyseiseen hautapaikkaan on suoritettu hautapaikan luovuttamisen jälkeen kolme hautausta vuosina 1989-1999. Kunkin uudelleenhautauksen yhteydessä on sovellettu kulloinkin voimassa olevaa ohjeistusta. Ohjeistuksiin perustuen reunakivien takaisin laittaminen olisi vaatinut hautaoikeuden haltijalta hautauksen yhteydessä toimenpiteitä. Kivien takaisin laittaminen on maksullinen ja erikseen tilattava toimenpide. Lähtökohtaisesti hautaoikeudenhaltija päättää ja kustantaa kaikki toimenpiteet, joita haudalla suoritetaan. Seurakunnan vastuulla ja kustannuksella suoritetaan hautausmaan yleisalueiden hoito. Mikäli yleishoito todetaan puutteelliseksi, seurakunta suorittaa normaalit kunnostustoimet. Näin on myös vuosien varrella toimittu, kuten valittaja selvityksessään toteaa. Varsinainen hautaalueen hoito on kuitenkin hautaoikeuden haltijan vastuulla ja hänen tulee suorittaa tai erikseen tilata haudanhoito ja kukkaistutukset omalla kustannuksellaan. Seurakunta ei voi suorittaa hautojen hoitoa verovaroin, vaan JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Piippukatu 11 Puh. (014) 636 611 Y-tunnus: 0208301-4 40100 Jyväskylä Kotipaikka: Jyväskylä (PL 103, 40101 Jyväskylä) E-mail:jyvaskylan.seurakunta@evl.fi

tätä varten hautaoikeuden haltijat suorittavat hinnaston mukaiset haudanhoitomaksut hautainhoitorahastolle tai suorittavat hoitotyön itse. Verovaroin toteutetaan hautausmaan yleishoito. Seurakunta ei poista hautapaikoilta reunakiviä aiheetta. Poistamiseen ryhdytään joko hautaoikeuden haltijan pyynnöstä tai hautapaikkaan uudelleen hautauksen yhteydessä, jolloin kivet joudutaan ottamaan pois. Reunakivet jäävät pois, ellei saada erillistä tilausta asentaa kivet ennalleen. Ko. hautapaikalta reunakivet on ohjeistuksen mukaan todennäköisesti poistettu vuonna 1989 tapahtuneen hautauksen yhteydessä tai viimeistäänkin viimeisen hautauksen yhteydessä vuonna 1999. Haudalla on alueen ohjeistuksen mukainen nurmipinnoite. Hautaoikeuden haltija on esittänyt vaateensa haudan alkuperäisasun palauttamiseen vuonna 2017. Hautaoikeuden haltijan olisi tullut tehdä pyyntö/tilaus kohtuullisen ajan kuluessa hautaamisesta. Reunakivien poiston jälkeen niitä on säilytetty jonkin aikaa siten, että ne olisi pystytty palauttamaan haudalle. Seurakunnalla ei kuitenkaan ole kirjanpitoa siitä, miten yksittäiseltä haudalta poistettujen reunakivien kanssa on toimittu tämän varoajan jälkeen. Valittaja viittaa myös siihen, että osassa Vanhan hautausmaan hautoja reunakivet ovat paikallaan. Tämä pitää paikkansa. Osaan hautoja ei ole tapahtunut uusia hautauksia haudan luovuttamisen jälkeen. Lisäksi omaiset ovat siis voineet erikseen tilata ja maksaa reunakivien takaisin laittamisen haudalle hautauksen jälkeen ja myös näillä haudoilla kivet ovat edelleen paikoillaan. Vanhalla hautausmaalla on myös ns. historiallisia hautoja, joista kivetyksiä ei saa poistaa. Esitetty korvausvaatimus on yksityisoikeudellinen vaade, jota ei ratkaista hallinnollisella menettelyllä. On myöskin todettava, että vahingonkorvauksen vaatimiselle on säädetty yleisen kolmen vuoden vanhentumisajan lisäksi 10 vuoden ehdoton vanhentumisaika, joten ko. korvausvaatimus on katsottava vanhentuneeksi. Yleisesti voidaan todeta, että Jyväskylän seurakunnan Vanha hautausmaa on ainutlaatuinen ja historiallinen hauta-alue, jonka yleisilme on hyvin kerroksellinen. Eri aikakausina tapahtuneet hautaukset, hautausmaan laajennukset, hautausmaakulttuurin muutokset ja muuttuneet ohjeistukset ovat vaikuttaneet siihen, että hauta-alueet ja myös yksittäiset hautapaikat ovat ulkoasultaan hyvin erilaisia ja monimuotoisia. Alueella on mm. sankarihautausmaa, uurna-alue, kolumbaario, sirottelualue, lukuisia vanhoja sukuhautoja sekä historiallisia hautoja, joiden alue on suojeltu vuonna 1975. Vanha hautausmaa sijaitsee myös Jyväskylän kaupungin keskusta-alueella ja se on yksi kaupungin merkittävistä puistoalueista. Se sijaitsee liikenteellisesti alueella, jossa ihmiset kulkevat. Hautausmaalla järjestetään myös opastettuja kierroksia ja se on turistien käyntikohteena. Hautausmaa on osa kaupunkikulttuuria. Näin ollen valittajan toive hautausmaa-alueen rauhoittamisesta on hyvin vaikea toteuttaa. Jo kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan päätöksessä on vastattu valittajan esittämään väitteeseen, että yleinen kulkuväylä on sijoitettu hauta- JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Piippukatu 11 Puh. (014) 636 611 Y-tunnus: 0208301-4 40100 Jyväskylä Kotipaikka: Jyväskylä (PL 103, 40101 Jyväskylä) E-mail:jyvaskylan.seurakunta@evl.fi

alueen päälle. Paikasta on suoritettu työnjohdon toimesta tarkastusmittaus, jossa on todettu hauta-alueen olevan hautakartan mukainen ja yleistä kulkuväylää ei ole sijoitettu hauta-alueen päälle. Seurakunta ei ole myöskään poistanut reunakiviä kulkuväylän vuoksi kuten valituksessa väitetään. Kirkkoneuvosto on päätöksessään todennut kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan päätöksen olleen perusteltu ja että Jouko Louhi ei ollut oikaisuvaatimuksessa tuonut esiin uusia perusteita tai seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon arvioitaessa kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan päätöksen oikeellisuutta. Kirkollisvalitus voidaan tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Tehdyssä valituksessa ei esitetä edellä mainittuja laillisuusperusteita vaan esitetään aiemmin mainittu vaatimus rahallisesta korvauksesta reunakivistä sekä hautapaikan kunnostamisesta. Seurakunta katsoo, että valituksen kohteena ollut päätös on tehty kirkkolain ja -järjestyksen edellyttämässä järjestyksessä, kirkkoneuvosto ei ole ylittänyt asiassa toimivaltaansa ja päätös ei muiltakaan osin ole lain vastainen. Jyväskylässä 16. toukokuuta 2018 Jyväskylän seurakunta Arto Viitala kirkkoherra Anu Lajunen hallintojohtaja JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Piippukatu 11 Puh. (014) 636 611 Y-tunnus: 0208301-4 40100 Jyväskylä Kotipaikka: Jyväskylä (PL 103, 40101 Jyväskylä) E-mail:jyvaskylan.seurakunta@evl.fi

Jyväskylän seurakunta OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Kirkkoneuvosto Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälä 16.5.2018 125 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: 95-101, 102 1) ja 3-8), 103 1) ja 3), 104-105, 106 1) ja 3-4), 107-113, 115-118, 120-125 Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät: 102 2), 103 2), 106 2), 114, 119 Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: - Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: - Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 25-26 :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät: - OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvosto Käyntiosoite: Piippukatu 11, Jyväskylä Postiosoite: PL 103, 40101 Jyväskylä Sähköposti: jyvaskylan.seurakunta@evl.fi Pöytäkirjan pykälät: 102 2), 103 2), 106 2), 114, 119 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Liitetään pöytäkirjaan

Liite asiaan nro: 100 Jyväskylän seurakunnan Vaajakosken aluekappalaisen (IV kappalainen) viran erityiset tarpeet Alueneuvosto 19.4.2018 Vaajakosken aluekappalainen on Vaajakosken alueseurakunnan johtava viranhaltija ja n. 16 työntekijän esimies. Alueseurakunnassa on seurakunnan jäseniä noin 11 000 ja asukkaita noin 14 600. Aluekappalainen johtaa alueseurakunnan toimintaa yhdessä alueneuvoston kanssa. Vaajakoski on yksi Jyväskylän kasvavista kaupunginosista, jonka alueella asuu paljon lapsiperheitä, mutta myös vanhuksia. Vaajakoskella on vahvat teollisuustaajaman juuret ja nykyäänkin vahva vaajakoskelainen identiteetti. Alueseurakunnan alueella on myös runsaasti maaseutumaista asutusta kyläyhteisöineen. Aluekappalaisen tulee kyetä yhteistyöhön monenlaisten ihmisten ja sidosryhmien kanssa. Seurakuntaelämä on Vaajakoskella juurevaa ja monipuolista. Jumalanpalveluksilla Vaajakosken 1954 rakennetussa kirkossa on keskeinen asema alueseurakunnan elämässä. Kirkon yhteydessä sijaitsee runsaasti myös muita toimitiloja ja alueseurakunnalla on kokoontumistiloja myös Jyskän ja Kaunisharjun alueilla. Jyväskylän seurakunnan hallintomallissa alueseurakunnassa on kaikki tavanomaiset työalat ja ne toimivat aluekappalaisen johdolla. Vain erityistyöalat ovat kokoseurakunnallisia. Millään herätysliikkeellä ei ole korostunutta asemaa Vaajakoskella. Vapaaehtoistyö on vireää. Aluekappalaisen odotetaan huolehtivan Vaajakoskella vallitsevista hyvistä ekumeenisista suhteista. Aluekappalaisen virkaa pidetään Vaajakoskella arvostettuna oman alueen hengellisen paimenen tehtävänä. Erityisvastuualueena ovat jumalanpalveluselämä ja yleinen seurakuntatyö/aikuistyö. Aluekappalainen osallistuu myös rippikoulutyöhön. Aluekappalaisella on runsaasti niin henkilöstöön kuin toimintaan liittyvää hallinnollista vastuuta. Hän on jäsenenä ja esittelijänä alueneuvostossa, jäsenenä toiminnallisessa johtoryhmässä ja vuorollaan osallistuu myös kirkkoneuvoston ja seurakunnan johtoryhmän työskentelyyn. Aluekappalainen koordinoi alueseurakunnan toimitilojen käyttöä ja kantaa merkittävää taloudellista vastuuta alueseurakunnan talouden suunnittelusta ja seurannasta. Vaajakosken aluekappalaiselta edellytetään: hengellistä johtajuutta ja laajaa seurakuntatyön kokemusta hyviä vuorovaikutustaitoja ja yhteistyökykyä johtamiskokemusta ja koulutusta seurakunnan hallinnon ja talouden tuntemusta paineensietokykyä viestinnällisiä taitoja Virkaan valitulta tulee edellyttää rikosrekisterilain 6 2. mom. tarkoitettu ote rikosrekisteristä.

Liite asiaan nro: 107 Johtokunta Yhteinen seurakuntapalvelu Jyväskylän seurakunta LAUSUNTO 8.5.2018 Kirkkoneuvosto Jyväskylän seurakunta LAUSUNTO HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOON LIITTYVISTÄ ASIOISTA Kirkkoneuvosto on 18.4.2018 kokouksessaan päättänyt (81 ) pyytää Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta lausuntoa tiimien uudelleen organisointia koskevissa asioissa, mukaan lukien kanttorien virat ja kasvatuksen työalasihteereiden virat. Lausuntonaan johtokunta toteaa seuraavaa: Yleistä Henkilöstösuunnitelman mukaisten ratkaisujen toimeenpano edellyttää muutoksia nykyiseen Yhteisen seurakuntapalvelun johtosääntöön muutenkin kuin yksikön nimen muuttamisen osalta. Nämä muutokset on määrä viedä kirkkovaltuustossa päätettäviksi syksyllä 2018. Samoin henkilöstösuunnitelman toteuttamisesta nousee tarve muuttaa nykyisten työalasihteerien virkojen tehtäväkuvauksia - nykyisin niihin on sisällytetty esimiestehtävä, mutta uudelleen organisoinnin jälkeen näin ei ole. Tilanteessa, jossa täytettäväksi tulee kaksi työalasihteerin virkaa, on tarpeen määritellä kyseisten virkojen kelpoisuusehdot. Samassa yhteydessä on mielekästä muuttaa kyseisten virkojen virkanimikkeet vastaamaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa yleisesti käytössä olevia asiantuntijoiden virkanimikkeitä. Tämä puolestaan johtaa siihen, että myös kahden muun työalasihteerin viran (jotka ovat täytettyinä) virkanimikkeet tulisi yhdenmukaisuuden nimissä muuttaa tässä yhteydessä ja myös niiden kelpoisuusehdot tarkistaa. Ehdotettuun musiikin asiantuntijaviran järjestelyt voidaan toteuttaa joko sisäisin siirroin (kanttorin virkana, jonka tehtäväsisältö muuttuu) tai sitten perustamalla kokonaan uusi virka (jolloin sen kelpoisuusehdot ja virkanimike tulevat päätettäviksi). Kelpoisuusehtoja määriteltäessä ja virkanimikkeitä muutettaessa kirkkovaltuusto tekee päätöksen. Johtokunta pitää perusteltuna ratkaisua, että kirkkovaltuusto hyväksyy Yhteisen seurakuntatyön organisaatiorakenteen sekä nykyisten kasvatuksen työalasihteerien virkojen kelpoisuusehdot ja virkanimikkeiden muutokset toukokuun 2018 kokouksessaan, ja että muut muutokset tuodaan valtuuston päätettäviksi syksyllä 2018. Tiimien organisoinnista Henkilöstösuunnitelmaan on sisällytetty suunnitelma yhteisen seurakuntapalvelun uudelleen organisoinnista siten, että siihen liitettäisiin kokoseurakunnallisista tehtäväalueista niin sanottu Taulumäen tiimi. Tämän kokonaisuuden uusi nimi olisi yhteinen seurakuntatyö. Sen tiimit ja niiden esimiesjärjestelyt muodostetaan nykyisestä jonkin verran poiketen (kasvatuksen tiimi, messun ja musiikin tiimi, mission ja palvelun tiimi). Tiimien kokoonpano muuttuu nykyisestä selkeästä työalaan perustuvasta rakenteesta laajempaan toimialapohjaisuuteen tiimien yhdistämisen sekä uuden tiimin luomisen kautta (Taulumäen yksikön hoitamista tehtävistä muodostetaan yksi tiimi, jossa on kaksi alatiimiä, tuomalla tiimiin lisää henkilöstöä nykyisistä tiimeistä). Tiimi tekee yhteisen toimintasuunnitelman sekä tuottaa yhteisen toimintakertomuksen, jotka

tulevat Yhteisen seurakuntatyön johtokunnan käsiteltäviksi. Tiimien toimintasuunnitelma pohjautuu johtokunnan hyväksymään yksikön toimintasuunnitelmaan, joka menee kirkkoneuvostolle ja kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi Yhteinen seurakuntatyö tuottaa samoin yhden toimintakertomuksen mainittujen luottamuselinten hyväksyttäväksi. Uudet toimialapohjaiset tiimit jakautuvat työalapohjaisiin alatiimeihin. Alatiimeillä on omat kustannuspaikkansa (lähetystyössä muista poiketen kaksi kustannuspaikkaa) ja ne tekevät kausisuunnitelmat. Tiimien sisäinen ja niiden välinen säännönmukainen yhteistyö on esitetty organisaatiokaavioissa, samoin johtokunnan asiantuntijaryhmäroolista nousevat yhteydet työntekijöihin. Johtokunnan mielestä esitetty ratkaisu ohjaa yksittäiset työalat luontevaan ja kiinteään yhteistyöhön muiden työalojen kanssa, joka avaa mahdollisuuden moniammatillisemman työotteen kehittämiselle. Muutos nykyisten tiimien kokoonpanoissa sekä tiimin muodostaminen uusien työtovereiden kanssa johtanee myös siihen, että olemassa olleen työtoveruuden myötä uusien tiimien välinen yhteistyö tulee tiiviiksi jo uuden organisaation alusta alkaen henkilösuhteiden pohjalta mikä estänee liiallisen työalapainotteisuuden muotoutumista. Myös toimintasuunnittelu- ja toimintakertomustason määritteleminen tiimikohtaiseksi tukee laaja-alaisemman työnäyn kehittymistä. Esitetty johtamisjärjestelmä takaa johtokunnan käsityksen mukaan tasapuolisesti niin työalojen johtamisen kuin esimiestyön toteutumisen mahdollisuuden sekä hyödyntää luottamushenkilöiden asiantuntemusta mielekkäällä tavalla. Asiantuntijan tehtävästä Asiantuntija toimii oman työalansa ylimpänä substanssijohtajana Jyväskylän seurakunnassa. Hän vastaa työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimii ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä muiden seurakuntien ja kokonaiskirkon suuntaan. Asiantuntija seuraa työalansa yleistä kehitystä niin itsenäisesti kuin osallistumalla työalan seminaareihin ja koulutuksiin sekä huolehtii tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä Jyväskylän seurakunnassa. Osaamista voidaan hyödyntää myös yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävissä koulutuksissa ja projekteissa. Asiantuntija tarjoaa konsultatiivista asiantuntija-apua niin aluekappalaisille kuin YTkoordinaattoreille ja tarvittaessa tiiminvetäjälle liittyen työalan henkilöstön johtamiseen, rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutukseen, jne. esimiestyöstä nouseviin kysymyksiin. Asiantuntija osallistuu toiminnallisen johtoryhmän (TOJOn) kokouksiin ja esittelee oman työalansa asiat siellä (poisluettuna alueseurakuntien toiminnalliset asiat, joista esittelyvastuu kuuluu aluekappalaiselle). Asiantuntija valmistelee ja johtaa työalan kaikkien työntekijöiden kokouksia ja YT-aluekoordinaattorien kokouksia. Asiantuntija valmistelee omaan työalaansa liittyvät asiat ja osallistuu kutsuttuna niiden käsittelyyn YST:n johtokunnan kokouksissa. Hän osallistuu YST:n toimialojen kokouksiin ja esittelee kirjallisesti oman työalansa asiat niissä. Asiantuntija vastaa oman alatiiminsä työalapalavereiden pitämisestä. Asiantuntija toimii omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi. Johtokunnan mielestä esitetty asiantuntijan pääasiallinen tehtäväkuva painottaa perustellusti työalajohtajuutta ilman esimiesasemaa. Se vastaa nykyistä

työalasihteerin viran tehtäväkuvaa siten, että siitä on poistettu lähiesimiestehtävät. Lähiesimiestehtävien siirtyminen tiiminvetäjille antaa työalan asiantuntijalle entistä paremman mahdollisuuden keskittyä työalan kysymysten käsittelemiseen. Johtokunta pitää työalasihteereiden virkanimikkeiden muuttamista kirkossa yleisesti käytössä oleviin asiantuntijoiden virkanimikkeisiin ajanmukaisena. Vastaavasti on mielekästä siirtyä käyttämään lapsi-ja perhetyön työalan sijaan käsitettä varhaiskasvatus. Tiiminvetäjän tehtävästä Tiiminvetäjän toimikausi on 2+2 vuotta (1. toimikausi ja optiokausi, jonka käytöstä päätetään työntekijää kuullen). Toimikausien lukumäärä ei ole rajattu, mutta tehtävä on tiimin sisäisesti haettavana vähintään joka neljäs vuosi. Tiiminvetäjälle osoitetaan tietty osuus työstä (todennäköisimmin tietty moduulimäärä) viikkotasoisesti. Tiiminvetäjä osallistuu seurakunnan esimiesten kokoontumisiin ja koulutuksiin. Tiiminvetäjä osallistuu YST:n tiiminvetäjien kokoukseen. Hänen esimiehensä on YSTjohtaja ja ylin esimies kirkkoherra. Tiiminvetäjän nimittää kirkkoherra YST-johtajan esittelystä. Tiiminvetäjän ensisijainen varahenkilö sovitaan tehtäväkuvauksia määriteltäessä. Tiiminvetäjä on koko tiiminsä henkilöstön henkilöstö- ja taloushallinnollinen lähiesimies. Tiiminvetäjä käy kehitysja harkinnanvaraista palkanosaa koskevat keskustelut (HaVa) tiiminsä jäsenten kanssa sekä hyväksyy työsuunnitelmat (kirkkoherra hyväksyy lomat ja neljän kuukauden yleissuunnitelman työvuoroista ja vapaa-ajasta). Hän vastaa tiimin toimintasuunnittelusta, toimintakertomuksesta ja taloussuunnittelusta sekä sen seurannasta ja toimii tiimin kustannuspaikkoja koskevien laskujen hyväksyjänä. Tiiminvetäjä vastaa tiimin kokousten koollekutsumisesta, valmistelusta, toteuttamisesta ja dokumentoinnista sekä henkilöstön pitämisestä ajan tasalla heidän työtään koskevista asioista. Hänellä on osallistumisoikeus tiiminsä kaikkien alatiimien työalapalavereihin. Tiiminvetäjä johtaa tiiminsä jäsenten työtä Yhteisen seurakuntatyön tavoitteiden mukaisesti. Tehtävässään hän voi tukeutua oman tiiminsä työalojen asiantuntijoiden substanssijohtajuuteen. Tiiminvetäjän tehtävä ei ole erillinen virka, vaan sitä hoidetaan oman viran ohessa. Tiiminvetäjä toimii omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi. Tiimin viranhaltijat voivat hakea kyseiseen esimiestehtävään, josta maksetaan erillinen korvaus erikseen päätettävällä tavalla. Tiiminvetäjän tulee omata riittävä johtamiskoulutus tai hänen tulee sitoutua sen suorittamiseen. Aiempi esimieskokemus katsotaan eduksi tehtävän suorittamisen kannalta. Tiiminvetäjän on tunnettava tiiminsä toimialan yleiset kehityslinjat, vaikkakaan syvällistä asiantuntemusta jokaisen työalan erityisistä kysymyksistä ei edellytetä. Tiiminvetäjä huolehtii tiiminsä henkilöstöhallinnon ja työaikasuunnittelun toteuttamisesta, joten hänellä on oltava tai hänen on hankittava riittävä osaaminen näihin tehtäviin. Johtokunnan mielestä esitetty tiiminvetäjän tehtäväkuva on selkeästi määritelty. Tiiminvetäjän tehtävän määräaikaisuus tarjoaa mahdollisuuden eri työntekijöille hakeutua tähän lähiesimiestehtävään oman kiinnostuksensa ja elämäntilanteensa pohjalta. Se, että tiiminvetäjä ei välttämättä tule tiimin jäsenen omalta työalalta, tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden yksittäisen työntekijän työn kehittämiseen

koska ammattikuntien sisäänrakennettuja itsestäänselvyyksiä ei siinä tilanteessa ole keskustelujen taustalla. Varhaiskasvatuksen asiantuntijan virasta Viran kelpoisuusehtona tulee pitää Kirkkohallituksen päätöksen (24.1.2017) (Kirkon säädöskokoelman) numero 124 3 mukaista varhaiskasvatuksen ohjaajan pätevyyttä, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti Kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Virkaan valittavan on oltava evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Tämän lisäksi virkaan valittavalta tulee edellyttää työalajohtamisen koulutusta tai sitoutumista sen suorittamiseen. Seurakuntatyön ja varhaiskasvatuksen työalan työkokemus ja asiantuntemus katsotaan valinnassa eduksi, samoin esimieskokemus. Asiantuntija toimii oman työalansa ylimpänä substanssijohtajana Jyväskylän seurakunnassa. Hän vastaa työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimii ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä muiden seurakuntien ja kokonaiskirkon suuntaan. Asiantuntija seuraa työalansa yleistä kehitystä niin itsenäisesti kuin osallistumalla työalan seminaareihin ja koulutuksiin sekä huolehtii tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä Jyväskylän seurakunnassa. Osaamista voidaan hyödyntää myös yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävissä koulutuksissa ja projekteissa. Asiantuntija tarjoaa konsultatiivista asiantuntija-apua niin aluekappalaisille kuin YTkoordinaattoreille ja tarvittaessa tiiminvetäjälle liittyen työalan henkilöstön johtamiseen, rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutukseen, jne. esimiestyöstä nouseviin kysymyksiin. Asiantuntija osallistuu toiminnallisen johtoryhmän (TOJOn) kokouksiin ja esittelee oman työalansa asiat siellä (poisluettuna alueseurakuntien toiminnalliset asiat, joista esittelyvastuu kuuluu aluekappalaiselle). Asiantuntija valmistelee ja johtaa työalan kaikkien työntekijöiden kokouksia ja YT-aluekoordinaattorien kokouksia. Asiantuntija valmistelee omaan työalaansa liittyvät asiat ja osallistuu kutsuttuna niiden käsittelyyn YST:n johtokunnan kokouksissa. Hän osallistuu YST:n toimialojen kokouksiin ja esittelee kirjallisesti oman työalansa asiat niissä. Asiantuntija vastaa oman alatiiminsä työalapalavereiden pitämisestä. Asiantuntija toimii omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi. Johtokunnan mielestä esitetty varhaiskasvatuksen asiantuntijan viran kelpoisuusmäärittely ja viran pääasiallinen tehtäväkuvaus vastaa kaavailtua toimenkuvaa. Nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijan virasta Viran kelpoisuusehtona tulee pitää Kirkkohallituksen päätöksen (24.1.2017) (Kirkon säädöskokoelman) numero 124 3 mukaista nuorisotyönohjaajan pätevyyttä, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti Kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Virkaan valittavan on oltava evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Tämän lisäksi virkaan valittavalta tulee edellyttää työalajohtamisen koulutusta tai sitoutumista sen suorittamiseen.

Seurakuntatyön ja nuoriso-sekä rippikoulutyön työalan työkokemus ja asiantuntemus katsotaan valinnassa eduksi, samoin esimieskokemus. Asiantuntija toimii oman työalansa ylimpänä substanssijohtajana Jyväskylän seurakunnassa. Hän vastaa työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimii ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä muiden seurakuntien ja kokonaiskirkon suuntaan. Asiantuntija seuraa työalansa yleistä kehitystä niin itsenäisesti kuin osallistumalla työalan seminaareihin ja koulutuksiin sekä huolehtii tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä Jyväskylän seurakunnassa. Osaamista voidaan hyödyntää myös yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävissä koulutuksissa ja projekteissa. Asiantuntija tarjoaa konsultatiivista asiantuntija-apua niin aluekappalaisille kuin YTkoordinaattoreille ja tarvittaessa tiiminvetäjälle liittyen työalan henkilöstön johtamiseen, rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutukseen, jne. esimiestyöstä nouseviin kysymyksiin. Asiantuntija osallistuu toiminnallisen johtoryhmän (TOJOn) kokouksiin ja esittelee oman työalansa asiat siellä (poisluettuna alueseurakuntien toiminnalliset asiat, joista esittelyvastuu kuuluu aluekappalaiselle). Asiantuntija valmistelee ja johtaa työalan kaikkien työntekijöiden kokouksia ja YT-aluekoordinaattorien kokouksia. Asiantuntija valmistelee omaan työalaansa liittyvät asiat ja osallistuu kutsuttuna niiden käsittelyyn YST:n johtokunnan kokouksissa. Hän osallistuu YST:n toimialojen kokouksiin ja esittelee kirjallisesti oman työalansa asiat niissä. Asiantuntija vastaa oman alatiiminsä työalapalavereiden pitämisestä. Asiantuntija toimii omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi. Johtokunnan mielestä esitetty nuoriso-ja rippikoulutyön asiantuntijan viran kelpoisuusmäärittely ja viran pääasiallinen tehtäväkuvaus vastaa kaavailtua toimenkuvaa.

Jyväskylän seurakunnassa 1.1.2019 alkaen

Sihteeripalvelut Vastuu Taulumäen kirkon toiminnasta YST-johtaja Yhteinen seurakuntatyö Johtokunta (asiantuntijaryhmäpainotteisuus) Jumalanpalvelus ja aikuistyö Messu & Musiikki Musiikki Varhaiskasvatus Kasvatus Nuoriso- ja rippikoulutyö Oppilaitostyö Kansainvälinen työ ja lähetystyö Missio ja palvelu Diakonia ja yhteiskunnallinen työ

Johtokunnan jäsenet osallistuvat toimintasuunnitteluseminaariin yhdessä viranhaltijoiden kanssa Johtokunta Alatiimien työalavastaavat kutsutaan johtokunnan kokoukseen työalojen asioita käsiteltäessä sekä toimintasuunnitelmaa ja toimintakertomusta käsiteltäessä ja syksyn arviointikokoukseen YST-johtaja Taulumäen pappi Taulumäen kanttori Musiikin asiantuntija Varhaiskasvatuksen asiantuntija Nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntija Oppilaitostyön pappi Kansainvälisen työn ja lähetystyön asiantuntija Diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn asiantuntija Johtokunnan jäsenet osallistuvat lisäksi nimikkotiiminsä kokouksiin kaksi kertaa vuodessa Johtokunnan jäsenet osallistuvat lisäksi nimikkotiiminsä kokouksiin kaksi kertaa vuodessa Johtokunnan jäsenet osallistuvat lisäksi nimikkotiiminsä kokouksiin kaksi kertaa vuodessa YST:n toimialakokous (1+8)

KIRKKOHERRA Yhteinen seurakuntatyö YST-johtaja Sihteeripalvelutiimi Tiiminvetäjä Sihteeripalvelutiimi Alatiimin jäsenet Messu & musiikki Tiiminvetäjä Kasvatus Tiiminvetäjä Missio ja palvelu Tiiminvetäjä Jumalanpalvelus ja aikuistyö Alatiimin jäsenet Musiikki Alatiimin jäsenet Varhaiskasvatus Alatiimin jäsent Nuoriso- ja rippikoulutyö Alatiimin jäsenet Oppilaitostyö Alatiimin jäsenet Kansainvälinen työ ja lähetystyö Alatiimin jäsenet Diakonia ja yhteiskunnallinen työ Alatiimin jäsenet YST:n kokous ja virkistyspäivä (koko henkilöstö) YST:n suunnittelukokous ja joululounas (koko henkilöstö + johtokunta)

Sihteeripalveluiden tiiminvetäjä YST-johtaja Messu ja musiikki tiiminvetäjä Kasvatuksen tiiminvetäjä Mission ja palvelun tiiminvetäjä YST:n tiiminvetäjien kokous (1+4)

Tiimin kokous Toimintasuunnittelu ja kertomustaso -> johtokunnalle Messu & Musiikki Tiiminvetäjä - Ja Musiikki Musiikki Musiikki Musiikki Musiikki Jumalanpalveluselämä ja aikuistyö Jumalanpalveluselämä ja aikuistyö Jumalanpalveluselämä ja aikuistyö Asiantuntija Varhaisiän musiikkikasvattaja Alatiimi Musiikki Kustannuspaikka Musiikki Kausisuunnittelu- ja palaveritaso Varhaisiän musiikkikasvattaja yhdenmukaistamiseen Varhaisiän musiikkikasvattaja Nuorisomuusikko Taulumäen pappi Taulumäen kanttori Alatiimi Jumalanpalveluselämä yhdenmukaistamiseen ja aikuistyö Kustannuspaikka Jumalanpalveluselämä ja aikuistyö Kausisuunnittelu- ja palaveritaso Suntio

Tiimin kokous Toimintasuunnittelu ja kertomustaso -> johtokunnalle Kasvatus Tiiminvetäjä Oppilaitostyön diakoni Varhaiskasvatus Asiantuntija Varhaiskasvatus Perhetyöntekijä Varhaiskasvatus Pyhäkoulutyön varhaiskasvatuksen ohjaaja Nuoriso- ja rippikoulutyö Kasvatuksen pappi Nuoriso- ja rippikoulutyö Asiantuntija Nuoriso- ja rippikoulutyö Nuoriso- ja rippikoulutyö Nuoriso- ja rippikoulutyö Erityisnuorisotyönohjaaja Erityisnuorisotyönohjaaja Vammaisnuorisotyönohjaaja Nuoriso- ja rippikoulutyö Nuorisotyönohjaaja, Partio-/Lehtisaarit Oppilaitostyö Oppilaitostyön pappi Oppilaitostyö Oppilaitostyön pappi yhdenmukaistamiseen Alatiimi Varhaiskasvatus Kustannuspaikka Varhaiskasvatus Kausisuunnittelu- ja palaveritaso yhdenmukaistamiseen Alatiimi Nuoriso- ja rippikoulutyö Kustannuspaikka Nuoriso- ja rippikoulutyö Kausisuunnittelu- ja palaveritaso Alatiimi Oppilaitostyö Kustannuspaikka Oppilaitostyö Kausisuunnittelu- ja palaveritaso

Tiimin kokous Toimintasuunnittelu ja kertomustaso -> johtokunnalle Missio ja palvelu Tiiminvetäjä Diakonia ja yhteiskunnallinen työ Asiantuntija Diakonia ja yhteiskunnallinenn työ Kehitysvammaistyön diakoni Diakonia ja yhteiskunnallinen työ Viittomakielisen työn diakonissa Diakonia ja yhteiskunnallinen työ Näkövammais-, huonokuuloisja omaishoitajatyön diakonissa Diakonia ja yhteiskunnallinen työ Yhteiskunnallisen työn diakoni/pappi Kansainvälinen työ ja lähetystyö Lähetyskasvatussihteeri Kansainvälinen työ ja lähetystyö Maahanmuuttajatyön diakoni Kansainvälinen työ ja lähetystyö Kansainvälisen työn pappi Kansainvälinen työ ja lähetystyö Asiantuntija yhdenmukaistamiseen Alatiimi Diakonia ja yhteiskunnallinen työ Kustannuspaikka Diakonia ja yhteiskunnallinen työ Kausisuunnittelu- ja palaveritaso Alatiimi Kansainvälinen työ ja lähetystyö Kustannuspaikka yhdenmukaistamiseen Kansainvälinen työ ja lähetystyö sekä Lähetystyön sopimukset Kausisuunnittelu- ja palaveritaso

Tiiminvetäjän toimikausi on 2+2 vuotta (1. toimikausi ja optiokausi, jonka käytöstä päätetään työntekijää kuullen). Toimikausien lukumäärä ei ole rajattu, mutta tehtävä on tiimin sisäisesti haettavana vähintään joka neljäs vuosi. Tiiminvetäjälle osoitetaan tietty osuus työstä (todennäköisimmin tietty moduulimäärä) viikkotasoisesti. Tiiminvetäjä osallistuu seurakunnan esimiesten kokoontumisiin ja koulutuksiin. Tiiminvetäjä osallistuu YST:n tiiminvetäjien kokoukseen. Hänen esimiehensä on YST-johtaja ja ylin esimies kirkkoherra. Tiiminvetäjän nimittää kirkkoherra YST-johtajan esittelystä. Tiiminvetäjän ensisijainen varahenkilö sovitaan tehtäväkuvauksia määriteltäessä. Tiiminvetäjä on koko tiiminsä henkilöstön henkilöstö- ja taloushallinnollinen lähiesimies. Tiiminvetäjä käy kehitysja harkinnanvaraista palkanosaa koskevat keskustelut (HaVa) tiiminsä jäsenten kanssa sekä hyväksyy työsuunnitelmat (kirkkoherra hyväksyy lomat ja neljän kuukauden yleissuunnitelman työvuoroista ja vapaa-ajasta). Hän vastaa tiimin toimintasuunnittelusta, toimintakertomuksesta ja taloussuunnittelusta sekä sen seurannasta ja toimii tiimin kustannuspaikkoja koskevien laskujen hyväksyjänä. Tiiminvetäjä vastaa tiimin kokousten koollekutsumisesta, valmistelusta, toteuttamisesta ja dokumentoinnista sekä henkilöstön pitämisestä ajan tasalla heidän työtään koskevista asioista. Hänellä on osallistumisoikeus tiiminsä kaikkien alatiimien työalapalavereihin. Tiiminvetäjä johtaa tiiminsä jäsenten työtä Yhteisen seurakuntatyön tavoitteiden mukaisesti. Tehtävässään hän voi tukeutua oman tiiminsä työalojen asiantuntijoiden substanssijohtajuuteen. Tiiminvetäjän tehtävä ei ole erillinen virka, vaan sitä hoidetaan oman viran ohessa. Tiiminvetäjä toimii omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi.

Tiimin viranhaltijat voivat hakea kyseiseen esimiestehtävään, josta maksetaan erillinen korvaus erikseen päätettävällä tavalla. Tiiminvetäjän tulee omata riittävä johtamiskoulutus tai hänen tulee sitoutua sen suorittamiseen. Aiempi esimieskokemus katsotaan eduksi tehtävän suorittamisen kannalta. Tiiminvetäjän on tunnettava tiiminsä toimialan yleiset kehityslinjat, vaikkakaan syvällistä asiantuntemusta jokaisen työalan erityisistä kysymyksistä ei edellytetä. Tiiminvetäjä huolehtii tiiminsä henkilöstöhallinnon ja työaikasuunnittelun toteuttamisesta, joten hänellä on oltava tai hänen on hankittava riittävä osaaminen näihin tehtäviin.

Asiantuntija toimii oman työalansa ylimpänä substanssijohtajana Jyväskylän seurakunnassa. Hän vastaa työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimii ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä muiden seurakuntien ja kokonaiskirkon suuntaan. Asiantuntija seuraa työalansa yleistä kehitystä niin itsenäisesti kuin osallistumalla työalan seminaareihin ja koulutuksiin sekä huolehtii tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä Jyväskylän seurakunnassa. Osaamista voidaan hyödyntää myös yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävissä koulutuksissa ja projekteissa. Asiantuntija tarjoaa konsultatiivista asiantuntija-apua niin aluekappalaisille kuin YTkoordinaattoreille ja tarvittaessa tiiminvetäjälle liittyen työalan henkilöstön johtamiseen, rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutukseen, jne. esimiestyöstä nouseviin kysymyksiin. Asiantuntija osallistuu toiminnallisen johtoryhmän (TOJOn) kokouksiin ja esittelee oman työalansa asiat siellä (poisluettuna alueseurakuntien toiminnalliset asiat, joista esittelyvastuu kuuluu aluekappalaiselle). Asiantuntija valmistelee ja johtaa työalan kaikkien työntekijöiden kokouksia ja YTaluekoordinaattorien kokouksia. Asiantuntija valmistelee omaan työalaansa liittyvät asiat ja osallistuu kutsuttuna niiden käsittelyyn YST:n johtokunnan kokouksissa. Hän osallistuu YST:n toimialojen kokouksiin ja esittelee kirjallisesti oman työalansa asiat niissä. Asiantuntija vastaa oman alatiiminsä työalapalavereiden pitämisestä. Asiantuntija toimii omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi.

Liite asiaan nro: 109

Sähköinen osallistujakortti Hankkeeseen liittyviä näkökohtia Jyväskylän seurakunta Kevät 2018

Prosessikaavio: asiakkuuden käsittely ja ilmoittautuminen Asiakasportaali Huoltaja + lapsi/nuori 1. kerralla vahva tunnistautuminen, jonka yhteydessä luodaan CRM-pohjaiset tunnukset niin 1. huoltajalle, 2. huoltajalle, lapselle/nuorelle Syöttää ilmoittautumisen mukaista tietoa Etsii asiakkuutta Asiakkuudenhallintajärjestelmä CRM Tuo perustiedot Ilmoittautumisohjelma lapsi/nuori

Prosessikaavio: osallistujakortin tietojen muodostus Asiakkuudesta tulevat perustiedot Ilmoittautumisessa täydennetyt tiedot Osallistujakortin tiedot

Prosessikaavio: asiakasportaali Osallistujakortti Kuittaa osallistujakortin tiedot kevyen tunnistautumisen tunnuksilla Kuittaa osallistujakortin tiedot kevyen tunnistautumisen tunnuksilla Huoltajat Antaa luvan tietojen käsittelyyn Alaikäinen lapsi/nuori

Prosessikaavio: osallistujakortin käsittely Ilmoittautumisohjelman ja CRM:n tietojen pohjalta generoitu osallistujakortti Huoltajien ja lapsen/nuorten sähköinen kuittaus Sähköinen osallistujakortti ilmoittautumisohjelmassa (saavutettavissa nettiyhteyden kautta mistä tahansa sekä perusteltavan syyn myötä tarvittaessa tulostettavissa)

Kysymyksiä / näkökulmia Lainopilliset kysymykset 1. Alle 13 vuotiaan tietojen käsittely 2. 13-17 vuotiaan tietojen käsittely 3. Täysi-ikäisen tietojen käsittely -> mitä tietoja saadaan kerätä, kenellä on oikeus antaa tietoja, ketä pitää informoida tietojen käsittelystä Tekniset kysymykset 1. CRM:n rakentaminen 2. Asiakasportaalin rakentaminen Käyttökustannukset 1. Ohjelman rakentaminen (suunnittelu, koodaus, käyttäjäystävällisyys) 2. Toistuvat käyttökustannukset (tunnistautuminen ja sovelluksen ylläpito) Järjestelmä on mielekäs rakentaa olemassa olevan toiminnanohjausjärjestelmän yhteyteen, jotta saavutettaisiin a) järjestelmäteknisiä hyötyjä, b) vältyttäisiin täysin uuden järjestelmän käyttöönotosta aiheutuvat ongelmat ja haasteet ja c) rekisterin pitämistä helpottavat toiminnot

Liite asiaan nro: 114/a JYVÄSKYLÄN SEURAKUNNAN HENGELLISEN TYÖN VIRANHALTIJOIDEN MODUULITYÖAIKAA KOSKEVA VIRKAEHTOSOPIMUS SOPIMUKSEN NIMI SOVELTAMISALA Paikallinen virkaehtosopimus hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöaikakokeilusta Tätä sopimusta sovelletaan Jyväskylän seurakunnan papin, kanttorin, diakoniatyöntekijän, nuorisotyönohjaajan ja lapsityönohjaajan sekä muiden aiemmin työaikalain ulkopuolella olleiden hengellisen työn viranhaltijoihin kirkkoherraa ja kirkkoherran virkaa sijaisena hoitavaa lukuun ottamatta. ASIAT JOISTA SOVITTU Tällä sopimuksella sovelletaan soveltamisalan piirissä oleviin viran haltijoihin KirVESTES 2018-2010 liitteessä 20 olevaa virkaehtosopimusta hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöaikakokeilusta. Tämän sopimuksen liitteeksi sopijaosapuolet ovat hyväksyneet Jyväskylän seurakunnan moduulityöaikakokeilun soveltamisohjeet. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Tämä sopimus tulee voimaan 1.6.2018. Sopimus on voimassa 31.5.2020 saakka kuitenkin ottaen huomioon, mitä hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöaikakokeilusta annetun virkaehtosopimuksen 10 :ssä määrätään voimassaolosta. Mikäli valtakunnallisen hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöaikakokeilusta tehdyn virkaehtosopimuksen sopimusosapuoli irtisanoo sopimuksen sen 10 :n mukaisesti, päättyy tämän sopimuksen voimassaolo vastaavasti. Tämä paikallinen sopimus on irtisanottavissa kolmen (3) kuukauden irtisanomisajalla. Jos joku sopimusosapuoli irtisanoo sopimuksen, irtisanomisajan jälkeen sovelletaan KirVESTES:n työaikaluvun määräyksiä sopimuksen päättymisajankohtaa lähinnä seuraavan kuukauden alusta lukien. Jyväskylässä 4.5.2018 Jyväskylän seurakunta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Kirkon alan unioni ry Kirkon alat ry

Liite asiaan nro: 114/b KirVESTES 2018-2020, liite 20 Päivitetty 22.3.2018 VIRKAEHTOSOPIMUS HENGELLISEN TYÖN VIRANHALTIJOIDEN MODUULITYÖAIKAKOKEILUSTA A. Yleiset määräykset 1 Soveltamisala 1 mom. Paikallinen sopiminen hengellisen työn viranhaltijoiden työaikakokeilusta Sen estämättä, mitä Kirkon virka- ja työehtosopimuksessa 2018-2020 (Kir- VESTES) sekä virkaehtosopimuksessa seurakuntapapin vapaa-ajasta on sovittu papin, kanttorin sekä kirkon työaika-asetuksen piirissä olevien viranhaltijoiden työ- ja vapaa-ajasta (hengellisen työn viranhaltijat), seurakunta tai seurakuntayhtymä voi noudattaa mainittuihin viranhaltijoihin kirkkoherraa lukuun ottamatta tämän virkaehtosopimuksen määräyksiä sopimalla siitä paikallisesti evankelis-luterilaisen kirkon pääsopimuksen 14 :n ja KirVESTES 1 a :n mukaisesti. Paikallisessa sopimuksessa on määriteltävä työaikakokeilun piiriin kuuluva henkilöstö. Soveltamisohje: Työaikakokeilu voi koskea kaikkia momentissa mainittuja viranhaltijoita tai perustellusta syystä vain joitain hengellisen työn henkilöstöryhmiä. Samaa työtä tekeviin tulee kuitenkin soveltaa aina samaa työaikajärjestelmää. Eri henkilöstöryhmiä ei saa perusteettomasti asettaa eri asemaan. Mahdollisten rajausten eri henkilöstöryhmien osalta tulee perustua toiminnallisiin syihin, työn luonteeseen tai muihin vastaaviin seikkoihin. 2 mom. Paikallisen sopimuksen voimassaolo Paikallinen sopimus moduulityöaikakokeilusta on voimassa joko toistaiseksi tai paikallisessa sopimuksessa sanotun määräajan. Paikallisen sopimuksen irtisanomiseen noudatetaan, mitä Evankelis-luterilaisen kirkon pääsopimuksen 14 :n 4 momentissa on sanottu. 3 mom. Ilmoitus Kirkon työmarkkinalaitokselle paikallisen sopimuksen tekemisestä Seurakunnan tai seurakuntayhtymän tulee ilmoittaa paikallisen sopimuksen tekemisestä Kirkon työmarkkinalaitokselle. Soveltamisohje: Pääsopijaosapuolet arvioivat paikallisen sopimuksen perusteella toteutettujen moduulityöaikakokeilujen onnistumista vuoden 2020 aikana. 2 Työaikakokeilun tarkoitus ja tavoitteet Työaikakokeilulla pyritään seuraaviin päämääriin työ- ja vapaa-ajan selkeämpi erottaminen työssä jaksaminen työn tuloksellisuuden parantaminen ja työn selkeytyminen työmäärän tasapuolisuus eri viranhaltijoiden välillä työn selkeämpi etukäteissuunnittelu esimiehen ja viranhaltijan yhteistyön edistäminen LIITE 20 B. Moduulityöaikakokeilu 3 Eräitä käsitteitä Työaikamoduulilla tarkoitetaan noin kahden tunnin mittaista työkokonaisuutta, johon voi sisältyä yksi tai useampia työtehtäviä. Suunnittelujaksolla tarkoitetaan sitä kalenteriviikkojen määrää, joksi työtä kerrallaan suunnitellaan. Suunnittelujakson pituus on vähintään yksi kalenteriviikko ja enintään 4 kalenteriviikkoa. Suunnittelujakson keskeytymisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa viranhaltijan poissaolo työstä virkavapauden tai vuosiloman vuoksi aiheuttaa järjestelyjä jakson työtehtäviin ja toteutuvien työaikamoduulien määrään. Suunnittelujakson keskeytyminen voi olla äkillistä tai etukäteen suunniteltua. Työvuoroluettelolla tarkoitetaan luetteloa, josta käyvät ilmi viranhaltijan

suunnittelujaksolle sijoittuvat työaikamoduulit sekä vapaapäivät. 4 Moduulityöaikakokeilu 1 mom. Moduulityöajan noudattaminen viranhaltijoihin Seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä noudatetaan moduulityöaikaa, kirkkoherraa lukuun ottamatta, niihin pappeihin, kanttoreihin sekä kirkon työaikaasetuksen piirissä oleviin viranhaltijoihin, joita paikallinen sopimus 1 :n mukaisesti koskee. 2 mom. Moduulien määrä ja sijoittaminen Moduulityöajassa viranhaltijan työaika koostuu kestoltaan noin kahden tunnin mittaisista työaikamoduuleista, joita on viikossa 19 ja työpäivänä pääsääntöisesti neljä. Työaika voidaan paikallisesti päättää suunnitella toteutuvaksi keskimääräisenä useamman viikon kestävän suunnittelujakson aikana. Työaikamoduulien sijoittuminen suunnittelujakson työpäiville on suunniteltava etukäteen työvuoroluettelossa. Viranhaltijan työaikaa lisätään vuosittain 12 moduulilla, jotka sijoitetaan työaikajaksoille toiminnan tarpeen mukaan työnantajan määräämällä tavalla ilman, että tästä syystä syntyy 7 :ssä tarkoitettua lisä- tai ylityötä. Lisäys voidaan toteuttaa kokonaisina työpäivinä tai lisäämällä päivittäisten työaikamoduulien määrää. Soveltamisohje: Jos suunnittelujaksoksi valitaan useamman viikon jakso eikä kaikkia jakson työtehtäviä etukäteen tiedetä, jakso on suunniteltava etukäteen niin valmiiksi kuin mahdollista. Koko työaikajaksoa koskevaan työvuoroluetteloon on merkittävä viranhaltijan vapaapäivät sekä etukäteen tiedetyt työtehtävät. Lisäksi työvuoroluetteloa on täydennettävä siten, että kunkin kalenteriviikon alkaessa työvuoroluetteloon on merkittynä viranhaltijan kaikki kyseisen viikon työaikamoduulit. Viranhaltijan työaikaa ei mitata yleisten työaikamääräysten mukaisesti, vaan siten, että yhteen työaikamoduuliin sisällytettävän työn kesto on keskimäärin noin kaksi tuntia. Yksittäiset työtehtävät voivat olla kestoltaan lyhyempiä tai pidempiä kuin kaksi tuntia. Yhteen työaikamoduliin voi sisältyä useampia kuin yksi työtehtävä. Toisaalta yksi työtehtävä voi olla kestoltaan useamman työaikamoduulin mittainen. Työnjohdollisesti on huolehdittava siitä, että keskimäärin arvioiden yhden työaikamoduulin kesto on noin kaksi tuntia. Yhden vuorokauden kuluessa työaikamoduuleja teetetään pääsääntöisesti 4, mutta niiden määrä voi vaihdella päivittäin työtehtävien määrän mukaan. Työpäivä tulee suunnitella siten, että työpäivien kesto ei ylitä 6 työaikamoduulia. Työaikamoduulien enimmäismäärän rajoittaminen kuuteen vuorokaudessa takaa viranhaltijalle riittävän vuorokautisen levon. Leirityössä ja muuten erityisen ruuhkaisina työjaksoina työaikamoduulien määrä voi poikkeuksellisesti olla jonain työpäivänä suurempi kuin 6. TYÖN VIRANHALTIJOIDEN MODUULITYÖAIKAKOKEILUSTA 3 mom. Tehtävään valmistautumiseen käytetty aika Työaikamoduuliin sisällytetään paitsi eri työtehtävien tosiasiallinen kesto myös tehtävään valmistautumiseen käytetty aika. Soveltamisohje: Valmistautumisaika eri työtehtäviin tulee määritellä paikallisesti. Valmistelun osuus työtehtävistä ja työvelvollisuuteen kuuluvista työaikamoduuleista voidaan paikallisesti sopia työtehtäväkohtaisesti huomioon otettavaksi tai vaihtoehtoisesti määrittelemällä kullekin työajan suunnittelujaksolle sijoittuvista valmistautumisajoista koostuva työaikamoduulien laskennallinen määrä. 4 mom. Matka-aika Kotoa käsin alkaneesta tai sinne päättyneestä virantoimitusmatkasta matkustamiseen käytetty aika luetaan mukaan työaikamoduuliin siltä osin kuin matkustamiseen käytetty aika ylittää kodin ja virkapaikan edestakaiseen matkaan käytetyn ajan. Soveltamisohje: KirVESTES 150 :n mukaan matkustamiseen käytettyä aikaa ei lasketa työajaksi, ellei matkustamista ole pidettävä varsinaisena työsuorituksena. Hengellisen työn viranhaltijoiden työn luonteeseen kuuluu, että virantoimitusmatkoja tehdään paljon kotoa käsin. Tällaisiin kotoa tehtyihin virantoimitusmatkoihin käytetty aika rinnastetaan siltä osin työajaksi, kun se ylittää kodin ja virkapaikan väliseen matkaan käytetyn ajan. Virkapaikalta virantoimituspaikkaan tehdyn matkan aika luetaan työaikamoduuliin kuuluvaksi. Silloin kun virantoimitusmatka suuntautuu seurakunnan rajojen ulkopuolelle, työaikamoduulien lukumäärä on työhön ja matkustamiseen käytetty tosiasiallinen yhteenlaskettu aika, kuitenkin enintään 4 työaikamoduulia

vuorokaudessa. Kotoa tehdyn virantoimitusmatkan koko kesto luetaan työaikamoduuliin sisältyväksi, jos samana työpäivänä on tämän virantoimitusmatkan lisäksi tehty toinen matka kotoa virkapaikalle ja takaisin. KirVESTES 159 :n tarkoittamasta hälytysluonteisesta matkasta luetaan aina koko matkaaika työaikamoduuliin sisältyväksi. 5 Suunnittelujakson keskeytymisen vaikutus moduulityöajassa 1 mom. Etukäteen tiedossa oleva keskeytys Kun suunnittelujakson keskeytyminen on ollut etukäteen tiedossa, kukin keskeytykseen sisältyvä työpäivä vähentää jakson moduulimäärää neljällä, kuitenkin yhteensä enintään 19 työaikamoduulia kalenteriviikossa. 2 mom. Yllättävä keskeytys Kun suunnittelujakson keskeytyminen ei ole ollut etukäteen tiedossa, keskeytyksen ulkopuolinen suunnittelujakso toteutetaan etukäteen suunnitellun mukaisena. 3 mom. Työaikaan rinnastettavat poissaolot Kokeilussa moduulityöaikaan luetaan seuraavat KirVESTES:ssä ja muissa virkaehtosopimuksissa työajaksi rinnastetut poissaolot työstä. Mikäli poissaolo on luonteeltaan koko päivän kestävä, poissaolopäivälle merkitään neljä työaikamoduulia. 80 : eräät virkavapaudet (50- ja 60-vuotispäivät, avioliittoon vihkimispäivä, muuttopäivä, asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä, lähiomaisen kuolinpäivä ja hautaan siunaamisen päivä) 81 : eräät terveydenhoidolliset virkavapaudet, jotka liittyvät raskauteen ja työnantajan määräämään terveydenhoidolliseen tutkimukseen, jatkotutkimukseen tai tarkastukseen sekä näihin sisältyvä matkustamisaika 83 : koulutustilaisuuksien aika matkoineen pykälän sanomalla tavalla 220 : kirkon pääsopijajärjestöjen ylimpien päättävien toimielinten kokouksiin osallistumisaika Kirkon luottamusmiessopimuksen 9 :n mukainen luottamusmiehen ajankäyttö luottamusmiehen tehtäviin Kirkon yhteistoimintasopimuksen 19 :n mukainen työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö työsuojeluvaltuutetun tehtäviin. 6 Arkipyhien vaikutus moduulityöajassa KirVESTES 171 1 momentissa sanotut arkipyhät vähentävät kukin suunnittelujakson työaikamoduulien määrää kolmella. Soveltamisohje: Vain sellaiset arkipyhät, jotka sattuvat maanantain ja perjantain välille nämä päivät mukaan lukien vähentävät työaikamoduulien määrää (KirVESTES 171 1 mom.). Jos arkipyhä sijoittuu suunnittelujakson kuluessa etukäteen suunnitellulle keskeytysajalle, arkipyhä ei vaikuta jakson työaikamoduulien määrään. Esimerkiksi jos jakso keskeytyy vuosiloman vuoksi ja arkipyhä sijoittuu vuosiloman sisälle, arkipyhä ei vähennä jakson aikana tehtävien työaikamoduulien määrää, mutta otetaan sen sijaan huomioon vuosilomapäivien kulumista vähentävänä tekijänä. Jos arkipyhä sijoittuu virkavapauden sisään, se ei vähennä jaksolle vahvistettavien työaikamoduulien määrää eikä tule hyvitetyksi muullakaan tavalla. 7 Lisä- ja ylityö moduulityöajassa Jos viranhaltijan tekemien työaikamoduulien määrä ylittää suunnittelujaksolla 4 2 momentissa sanotun säännöllisen määrän, ylittävät työaikamoduulit annetaan vapaana seuraavien kahden suunnittelujakson kuluessa. Jos niitä ei voida tässä ajassa antaa vapaana, ne korvataan maksamalla viranhaltijalle kutakin työaikamoduulia kohti 1/81 viranhaltijan varsinaisesta palkasta. 8 Vuorokautinen ja viikoittainen vapaa-aika sekä työpäivän yhdenjaksoisuus 1 mom. Vuorokautinen lepoaika Moduulityöajassa annetaan vuorokautisena lepojaksona vähintään 9 tuntia kestävä yhdenjaksoinen lepoaika työpäivän viimeisen työaikamoduulin ja seuraavan työpäivän ensimmäisen työaikamoduulin välillä. 2 mom. Viikoittainen vapaa-aika Moduulityöajassa annetaan viikoittaisena vapaa-aikana vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Soveltamisohje:

Viranhaltijalle pyritään antamaan yhdenjaksoisen viikkolevon lisäksi ja mikäli mahdollista sen yhteydessä vähintään 24 tunnin pituinen vapaa-aika. 3 mom. Lepoajalle perustellusta syystä sijoitettu työaikamoduuli Jos vuorokautiselle tai viikoittaiselle vapaa-ajalle joudutaan perustellusta syystä, esimerkiksi välttämättömän ja kiireellisen virkatehtävän sitä vaatiessa, sijoittamaan työaikamoduuli, se merkitään puolitoistakertaisena. Suunnittelujakson aikana lepoajalle sijoitettujen työaikamoduulien korotettu määrä lasketaan yhteen ja pyöristetään ylöspäin seuraavaan täyteen moduuliin. 4 mom. Työpäivän yhtäjaksoisuus Moduulityöajassa työpäivä tulee pyrkiä suunnittelemaan siten, että työ jakaantuu enintään kahteen jaksoon. Alle kahden työaikamoduulin mittaisia työskentelyjaksoja tulee välttää, jollei jaksottaminen johdu KirVESTES 155 :n tarkoittamasta päivittäisestä lepoajasta ( ruokatunnista ) tai jollei lyhyemmän työjakson teettäminen ole seurakunnan toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen tai muun erityisen syyn vuoksi välttämätöntä. 9 Osa-aikaisen viranhaltija moduulityö Osa-aikaisen viranhaltijan moduulityöajassa jaksossa olevien työaikamoduulien määrä viikkoa kohden on siinä suhteessa kuin viranhaltijan työmäärä on täydestä viran työmäärästä. 10 Sopimuksen voimassaolo Tämä virkaehtosopimus on voimassa 1.2.2018-31.3.2020. Tämän jälkeen sopimus on voimassa toistaiseksi, jollei jokin osapuoli irtisano sopimusta kuuden kuukauden irtisanomisajoin. Yhden osapuolen toimittama irtisanominen päättää sopimuksen kaikkiin allekirjoittaneisiin nähden. 11 Työrauha Tähän virkaehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimuksen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Helsingissä 15.2.2018 KIRKON TYÖMARKKINALAITOS JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY. KIRKON ALAT R.Y. KIRKON ALAN UNIONI RY

Liite asiaan nro: 114/c 8.5.2018 Jyväskylän seurakunnan moduulityöaikakokeilun soveltamisohjeet Hyväksytty 4.5.2018 liitteeksi KirVESTES 2018 2020, liite 20:n mukaista moduulityöaikakokeilua koskevaan paikalliseen virkaehtosopimukseen Jyväskylän seurakuntaa työnantajana edustavien (hallintojohtaja ja kirkkoherra) ja työntekijöiden pääsopijajärjestöjä Jyväskylän seurakunnassa edustavien (pääluottamusmiehet JUKO ry, Kirkon alat ry, Kirkon alan Unioni ry) välisessä neuvottelussa. Työaikakokeilun ydin Jyväskylän seurakunnassa aiemmin työaikalain ulkopuolella olleet hengellisen työn tekijät (kirkkoherraa ja kirkkoherran virkaa sijaisena hoitavaa lukuun ottamatta) noudattavat kokeilukauden 1.6.2018 31.5.2020 ajan Kirkon virkaehtosopimuksen (KirVesTes 2018 2020, liite 20) mukaista moduulityöaikaa Kokeilun tavoitteet Työ ja vapaa ajan selkeämpi erottaminen Työssä jaksaminen Työn tuloksellisuuden parantaminen ja työn selkeytyminen Työmäärän tasapuolisuus eri viranhaltijoiden välillä Työn selkeämpi etukäteissuunnittelu Esimiehen ja viranhaltijan yhteistyön edistäminen Moduulin merkitys Moduulilla tarkoitetaan noin kahden tunnin mittaista työkokonaisuutta, johon voi sisältyä yksi tai useampia työtehtäviä Jyväskylän seurakunnassa moduuli tulkitaan merkitykseltään kahtalaiseksi: joko tehtävälähtöiseksi tai aikasidonnaiseksi 1

8.5.2018 Tehtävälähtöinen moduuli Tehtävälähtöinen moduuli on keskimäärin noin kaksi tuntia työskentelyä edellyttävä työkokonaisuus, joka voi muodostua yhdestä tai useammasta tehtävästä ja yksi tehtävä voi olla usean moduulin kokoinen Moduuliin sisällytetään myös valmisteluaika (ks. jäljempänä myös ohjeet matka ajasta) Aikasidonnainen moduuli Aikasidonnainen moduuli on kahden tunnin jakso, jonka kuluessa tehdään etenkin niitä tehtäviä, joista ei voida muodostaa selkeitä tehtävälähtöisiä työkokonaisuuksia (esimerkiksi päivystys, läsnäolo leirillä tai koulutuksessa, sähköpostin käsittely tai muu ns. juoksevien asioiden hoito) Perustoimintokuvaukset Moduulien määrä Seurakuntatyön tavanomaiset työtehtävät on koottu työnjohdollisena välineenä toimivaan perustoimintokuvaukseen, johon sisältyy myös kunkin perustoiminnon vaatima moduulien määrä sekä lisäksi myös prosessikuvaus eli pääpiirteinen selostus laadukkaasti hoidetun työkokonaisuuden osa alueista Samalle perustoiminnolle on useimmissa tapauksissa määritelty vaihteluväli moduulimäärälle, jolloin jää mahdollisuus tilannekohtaiseen harkintaan työn vaatimasta ajasta Perustoimintokuvauksissa on mainittu myös aikasidonnaisiin moduuleihin soveltuvia tehtäviä Moduulityöajassa viranhaltijalla on 19 kahden tunnin moduulia viikossa, minkä lisäksi viranhaltijan työaikaan sisällytetään 12 moduulia vuodessa (liite 20, 4 ) Yhdessä työpäivässä on pääsääntöisesti 4 moduulia, yli 6 moduulin tai alle 2 moduulin työpäivän tulee olla poikkeus Osa aikaisen viranhaltijan moduulityöajassa jaksossa olevien työaikamoduulien määrä viikkoa kohden on siinä suhteessa kuin viranhaltijan työmäärä on täydestä viran työmäärästä (liite 20, 9 ) 2

8.5.2018 Moduulien sijoittaminen Moduulityöajassa annetaan vähintään 9 tunnin vuorokautinen lepojakso ja vähintään 35 tunnin yhdenjaksoinen viikkolepo (liite 20, 8 ) Työpäivät voivat pääsääntöisesti jakaantua enintään kahteen jaksoon Pääsääntöisesti työviikkoon sisällytetään moduuleja viidelle päivälle Suunnittelujakso ja sen tasaaminen Työtä suunnitellaan kolmen viikon suunnittelujaksoissa (esimerkiksi viikot 16 18, 19 21, 22 24 jne.) ja yhteen jaksoon sisältyy perusmääränä 57 moduulia, minkä lisäksi suunnittelujaksoihin lisätään vuosittain 12 moduulia erikseen sovittavalla tavalla Moduulien määrä tasataan meneillään olevaa suunnittelujaksoa seuraavien kahden suunnittelujakson kuluessa Mikäli ylimääräisiä moduuleita ei voida pitää vapaana kahdella seuraavalla suunnittelujaksolla, korvataan ne rahana Suunnittelujakson valmistelu Suunnittelujaksoihin merkitään moduulivarauksia sitä mukaa kuin konkreettiset työsuunnitelmat tarkentuvat Kukin työntekijä suunnittelee omaa työtään toimintasuunnitelmien, esimiehen ohjeistusten ja muiden yhteisten linjausten nojalla ja tekee myös alustavia moduulivarauksia Työvuoro ja vapaa aikasuunnitelma tehdään aiempaan tapaan myös 4 kuukaudeksi kerrallaan (helmi toukokuu, kesä syyskuu, loka tammikuu) ja moduulisuunnittelu mukautetaan siihen (perustellusta syystä esim. vapaapäivien sijoittumista voidaan muuttaa) Kutakin kolmen viikon suunnittelujaksoa edeltävänä perjantaina klo 12 mennessä työntekijä jättää esimiehen hyväksyttäväksi mahdollisimman valmiin suunnitelman kyseisen suunnittelujakson moduuleista ja ensimmäinen viikko jätetään samalla myös vahvistettavaksi (ks. jäljempänä Vahvistettu viikkosuunnitelma ) Esimies hyväksyy (ensimmäisen viikon osalta vahvistaa) suunnitelman saman perjantain kuluessa Vahvistettu viikkosuunnitelma Suunnittelujakson työsuunnitelmaa vahvistetaan esimiehen hyväksynnällä viikoksi kerrallaan Työntekijän tulee jättää (Katrinakalenterisovelluksessa julkaistuna) suunnitelma seuraavasta työviikosta vahvistettavaksi viimeistään perjantaina klo 12 ja esimiehen tulee vahvistaa suunnitelma perjantain kuluessa Mikäli esimies ei vapaapäivän tai työtehtävien vuoksi ole perjantaina tavoitettavissa, turvaudutaan erikseen sovittuun aikatauluun tai sijaisjärjestelyyn 3

8.5.2018 Lepoajalle perustellusta syystä sijoitettu moduuli Jos vuorokautiselle tai viikoittaiselle lepoajalle joudutaan välttämättömästä syystä sijoittamaan työaikamoduuli, se merkitään puolitoistakertaisena. Suunnittelujakson aikana lepoajalle sijoitettujen työaikamoduulien korotettu määrä lasketaan yhteen ja pyöristetään ylöspäin seuraavaan täyteen moduuliin. Lepoajalla tarkoitetaan yhdenjaksoista vuorokautista vähintään 9 tunnin lepoaikaa tai viikoittaista vähintään 35 tunnin viikkolepoa (liite 20, 8 ) Raportointi Suunnittelun ohella toteutetaan myös kunkin toteutuneen viikon raportointi pääsääntöisesti kyseistä viikkoa seuraavan viikon aikana Mikäli viikko toteutui suunniteltujen moduulien mukaisesti, työntekijä lukitsee Katrina kalenterisovelluksessa Toteutunut työaika sarakkeen sellaisenaan Mikäli työntekijä on tehnyt jonkin suunnitelmaan sisältymättömän työtehtävän tai jos jokin suunniteltu tehtävä on jäänyt tekemättä, tai jos jonkin tehtävän toteuttaminen on vienyt perustellusta syystä suunniteltua enemmän tai vähemmän aikaa, hän kirjaa ja lukitsee muutokset Katrinakalenterissa Toteutunut työaika sarakkeeseen Esimies hyväksyy työntekijän lukitseman työaikaraportin Etukäteen suunniteltujen keskeytysten vaikutus moduulimäärään Loma ja virkavapauspäivät ym. liite 20, 5 mainitut poissaolopäivät vähentävät suunnittelujakson moduulimäärää neljällä päivää kohden, kuitenkin yhteensä enintään 19 moduulia kalenteriviikossa Yllättävä työn keskeytys Yllättävä suunnittelujakson keskeytyminen (äkillinen sairausloma tai muu yllättävä virkavapaus) vähentää suunnittelujakson moduuleita sen mukaan kuin työsuunnitelmassa on jaksolle hyväksytty 4

8.5.2018 Varallaolo Arkipyhien laskeminen Jyväskylän seurakunnassa sovelletaan moduulityöaikakokeilussa KirVesTes 160 :n säädöksiä varallaolosta. Varallaolosta kertyvien moduulien määrä sovitaan kunkin varallaolotehtävän luonne huomioon ottaen 15 35 % suuruisena hyvityksenä Suunnittelujakson kuluessa kertyneet saman hyvityksen (%) arvoiset varallaolotunnit lasketaan yhteen, muutetaan moduuleiksi jakamalla kahdella, lasketaan varallaolosta sovittu hyvitys (%), lasketaan näin saadut moduulit (eri % hyvityksen mukaiset) yhteen ja pyöristetään ylöspäin täyteen moduuliin. Ks. jäljempänä Varallaolo leirillä ja retkellä Sairaalasielunhoidon yö sekä ilta ja viikonloppupäivystyksen hyvitys on 35 % Viikonloppuleirin ns. takapäivystyksestä hyvitys on 35 % (Pe klo 18 22, la klo 8 22, su 8 12) Kukin maanantaille perjantaille osuva arkipyhä vähentää kyseisestä suunnittelujaksosta 3 moduulia riippumatta siitä, onko työntekijä tuona päivänä työssä. Jos arkipyhä on lomapäivien keskellä, arkipyhä ei kuluta lomapäiviä (eli käytännössä vähentää 4 moduulia kyseisestä suunnittelujaksosta) Virkavapauden alle jäävää arkipyhää ei hyvitetä moduuleita suunnittelujaksosta vähentämällä Osa aikaisella, jolla arkipyhä ei osu virkavapaan, loman tai muun keskeytysjakson alle, arkipyhän lyhentävä vaikutus lasketaan siinä suhteessa kuin viranhaltijan työmäärä on täydestä viran työmäärästä Matka aika Työaikamoduuleihin on pääsääntöisesti laskettu mukaan ko. työkokonaisuuden vaatima matka aika Tavanomaista pitempi virkamatka on tarvittaessa huomioitava moduulisuunnitelmissa ja raportoinnissa Kotoa käsin alkaneesta tai sinne päättyneestä virantoimitusmatkasta matkustamiseen käytetty aika luetaan mukaan työaikamoduuliin siltä osin kuin matkustamiseen käytetty aika ylittää kodin ja virkapaikan edestakaiseen matkaan käytetyn ajan (matkakorvaus kotoa virantoimituspaikalle maksetaan, jos matka on lyhyempi kuin virkapaikalta virantoimituspaikalle) Kun virkamatka suuntautuu seurakunnan rajojen ulkopuolelle, työajaksi voidaan laskea työhön ja matkustamiseen käytetystä ajasta yhteensä enintään 4 moduulia vuorokaudessa Työmatkoja asunnosta virkapaikalle (ja takaisin) ei lueta työaikamoduuliin sisältyväksi, paitsi jos samana työpäivänä on tämän virantoimitusmatkan lisäksi tehty toinen matka kotoa virkapaikalle ja takaisin (matkakorvaukset maksetaan kuitenkin KirVesTes 120 mukaan eli matkakulut kotoa virantoimituspaikalle maksetaan vain hälytysluonteisen tapahtuman vuoksi) 5

8.5.2018 Ruoka ja kahvitauko Myös moduulityöajassa sovelletaan KirVesTes 155 päivittäisistä lepoajoista. Kun työpäivään sisältyy ainakin seitsemän tuntia, eikä työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, työpäivän aikana annetaan puoli tuntia kestävä ruokatauko, jolloin saa poistua työpaikalta. Ruokataukoa ei lueta työaikamoduuleihin. Työaikaan sisällytetään päivittäin yksi 15 minuutin kahvitauko. Ohjetta sovelletaan myös etätyön yhteydessä Leiri ja retkityö Leiri ja retkityössä tukeudutaan aikasidonnaisiin moduuleihin Pääsääntöisesti suunnitellaan enintään viisi moduulia leiri ja retkipäivää kohden, kuusi moduulia perustellusta syystä (ei kuitenkaan useita peräkkäisiä päiviä), yli kuusi moduulia vain poikkeustapauksessa. Yli kahdeksan moduulin leiri ja retkipäiviä ei tule suunnitelmiin hyväksyä. Leirin ja retken työvuoroluettelo Varallaolo leirillä ja retkellä Ohjelma ja turvallisuusvastaava (OTV) vastaa hyvissä ajoin ennen leiriä/retkeä sen työvuoroluettelon tekemisestä, ja siihen merkitään työntekijöiden työaika moduuleina ja varallaoloaika tunteina sekä vuorokautiset lepojaksot (pääsääntöisesti vähintään 9 h) Työvuoroluettelossa otetaan huomioon turvallisuusohjeiden edellyttämä henkilöstömäärä ja työn ja varallaolon tasapuolinen jakaminen Työvuoroluettelon hyväksymisen yhteydessä työntekijöiden kanssa sovitaan tarvittavasta läsnäolosta leirillä tai retkellä myös varallaolo ja lepojaksojen aikana Työvuoroluettelon mukainen suunnitelma sisällytetään jokaisen vetäjätiimin jäsenen henkilökohtaiseen työsuunnitelmaan (Katrinakalenterisovelluksessa), jonka kukin esimies hyväksyy ja vahvistaa ennen leiriä tai retkeä Leirin ja retken jälkeen työvuoroluetteloon täydennetään mahdolliset ylityöt, esim. vuorokautisen varallaolon tai lepoajan muuttuminen työajaksi ja työvuoroluettelon mukaiset moduulit työntekijä merkitsee työajan toteutumaan Katrina kalenterisovelluksessa Leirin ja retken työvuorosuunnitelmaan voidaan sisällyttää varallaoloa pääsääntöisesti 5 tuntia ja enintään siten, että työmoduulien ja varallaolotuntien väliin työntekijälle jää 9 tunnin vuorokautinen yhdenjaksoinen lepoaika Leiri ja retkipaikalla olevan työntekijän varallaolo korvataan siten, varallaolotunnit muutetaan moduuleiksi ja niistä lasketaan 35 % hyvitys Ohjelma ja turvallisuusvastaavalla koko leiriaika on joko varsinaista työaikaa tai varallaoloa. Leireillä/retkellä, joilla on palkattu yövahti tai toinen työntekijä yöaikana ensisijaisesti varalla (35 % hyvitys), OTV:n varallaolokorvaus yöaikana on 15 % hyvitys, muutoin 35 %. 6

8.5.2018 Leiri ja retkityöpäivän rakenne Yhteydenpidon turvaaminen Leirin tai retken OTV:lla on oikeus kutsua varalla oleva työntekijä tarvittaessa työhön OTV:lla on oikeus yllättävässä ja ennaltaarvaamattomassa tilanteessa kutsua leirin ja retken työntekijä töihin lepoajaltakin (hälytysluonteinen työ) Päiväraha maksetaan vain niille työntekijöille, jotka ovat yhtäjaksoisesti leirillä tai retkellä. Leirille lähtöpäivä ja leiriltä paluupäivä lasketaan todellisten moduulien mukaan niin, että matka aika on työaikaa tai varallaoloa (OTV:lla pääsääntöisesti työaikaa) Tavoitettavuuteen esim. puhelimella ei velvoitetta lepoajalla (paitsi menettelyt esimiehen/otv:n yhteydenottoon) Varallaolon aikana työntekijän tulee olla tavoitettavissa erikseen sovittavalla tavalla Pappien ja kanttorien toimituspäiviä edeltäviin iltoihin luodaan esim. varallaoloa hyödyntäen käytäntö, jolla turvataan tavoitettavuus sijaisjärjestelyjä varten mahdollisissa äkillisissä sairastapauksissa Työpäiviin sijoitetaan riittävästi moduuleja, jotka soveltuvat yhteydenpitoon (sähköposti, puhelin, tapaamiset, sosiaalinen media tms.) niin muiden työntekijöiden kuin seurakuntalaisten kanssa Info mahdollisuuksista tavoittaa työntekijä myös puhelimitse varmistetaan esim. vastaajaviesteillä Työ työpaikalla ja etätyö Pääsääntöisesti kaikilla ammattiryhmillä tulee olla viikossa vähintään 12 moduulia työpaikkasidonnaista työtä eli joko virkapaikalla tai muissa seurakunnan omissa työpisteissä tehtävää työtä tai ns. liikkuvaa työtä seurakuntalaisten parissa, työmatkoilla, koulutuksissa Varsinaista etätyötä kodissa tms. pääsääntöisesti enintään 7 moduulia viikkoa kohden Etätyömoduuleista on tehtävä Katrina kalenteriin merkintä (ETÄ) Siirtyminen perehtymisjaksolta varsinaiseen kokeilukauteen Jakson lopussa nollataan mahdolliset vajaat moduulit Kertyneet ylityömoduulit keväältä 2018 ja kesä elokuulta 2018 voidaan siirtää pidettäväksi marraskuun loppuun mennessä ja vasta siinä vaiheessa on mahdollista kertyneiden ylityömoduuleiden korvaaminen rahana 7

8.5.2018 Työaikapankki Moduulien kausikohtaiset kiintiöt Työaikapankin käyttöön ottamista tutkitaan ja siitä sovitaan erikseen syksyllä 2018 Osa työstä on luonteeltaan sellaista, että voidaan myöhemmin työnantajan ja pääsopijajärjestöjen edustajien neuvottelussa sopia ohjeellisia, mutta harkinnalle sijaa jättäviä, vuosittaisia tai kausittaisia niihin käytettäviä moduulien maksimi tai minimimääriä Näitä tehtäviä voivat olla esimerkiksi työtaitojen harjoittelu, opiskelu, sosiaalisessa mediassa käytetty aika, työpaikkaliikunta, verkostoituminen osallistumalla muiden toimijoiden tilaisuuksiin Moduulityöajassa oleva työntekijä voi käyttää yhden moduulin kolmen viikon suunnittelujaksossa oman hengellisen elämän hoitamiseen (toteutustapa merkitään esimiehelle tiedoksi Katrinaan) Yhteistoiminta alueen ja koko seurakunnallinen koordinointi Työalan yhteistoiminta aluekohtaiset koordinaattorit ja työalasihteerit sekä vastuukanttori tuovat tarvittavilta osin työsuunnitelmien valmistelussa huomioon otettavaksi yhteistoiminta alueen tai koko seurakunnan tarpeita Muu seuranta Suunnittelujakson vaihtumisen yhteydessä ja muutoinkin keskusteluissa esimiehen kanssa työntekijä voi antaa myös muuta palautetta jakson toteutumisesta ja palaute dokumentoidaan tarvittaessa Työalan yhteistoiminta aluekohtaisen koordinaattorin tehtävänä on osaltaan seurata yhteistoiminta alueellaan oman työalansa työntekijöiden raportointia moduulityöajan toteutumisesta ja tarvittavilta osin olla tukena työaikakokeilun toteuttamisessa Myös työalasihteerin ja vastuukanttorin tulee seurata ja tukea oman työalansa osalta työaikakokeilun toteuttamista Kokeilua seurataan säännöllisesti työnantajan edustajien ja pääluottamusmiesten välisissä neuvotteluissa sekä tarvittaessa myös yhteistyötoimikunnassa 8

8.5.2018 Kirkon työn perusluonne Myös moduulityöajan piiriin siirtymisen jälkeen vaalitaan yhdessä kirkon virkoihin kuuluvaa kutsumusta palvella Kristuksen kirkkoa aina ja kaikkialla Moduulityöaikakokeilun kehittäminen Moduulityöaikamallia kehitetään kokeilun kuluessa työntekijöitä kuullen ja ottaen huomioon myös palaute, jota on saatu perehtymisjakson aikana keväällä 2018 ja kokeilua varten hyväksyttyjä soveltamisohjeita tarkennetaan tarvittavilta osin työnantajan ja työntekijöiden edustajien välisissä neuvotteluissa Kehittämisen kohteina ovat mm. seuraavat moduulityöaikamalliin liittyvät osaalueet: Perehdyttäminen ja työnohjaus Esimiesten kouluttaminen ja tukeminen Yhteydenpito esimiesten ja työntekijöiden välillä Leiri ja retkityö Työntekijöiden tavoitettavuus Perustoimintokuvaukset Katrina kalenterisovelluksen ominaisuudet ja käyttäminen Kausikohtaiset kiintiöt moduuleille Yhtenäisten käytäntöjen luominen siihen, mitkä tehtävät voidaan lukea työksi (esimerkiksi toiminta yhdistyksissä ja järjestöjen luottamustehtävissä) 9

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3 /2018 1 19.4.2018 PÖYTÄKIRJA KIINTEISTÖ- JA HAUTAUSTOIMEN JOHTOKUNTA 24.4.2018 Liite asiaan nro: 118/a AIKA 24.4.2018 kello 17:00 18:29 PAIKKA Tellervonkatu 5 JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet: Henkilökohtaiset varajäsenet: Tapio Lampinen Raimo Honkonen Markku Ikkala Marjo Pakka Sirkku Laurila Tomi Jylänki Aimo Asikainen Pauli Hintikka Eeva Harjula Rita Marttinen Esko Latvala Ulla Seppälä Arja Ylhävaara-Perendi Tomi Pirttimäki VIRAN PUOLESTA Arto Viitala kirkkoherra Anu Lajunen hallintojohtaja Markku Laitinen talouspäällikkö Maritta Lukkarinen kiinteistöpäällikkö Antti Pekuri hautaustoimen päällikkö Miia Siekkinen toimistosihteeri KIRKKONEUVOSTON EDUSTAJA Mauri Sompa kirkkoneuvoston edustaja KOKOUKSEEN KUTSUTTUINA ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 44 Kirkkoneuvoston lausuntopyyntö koskien leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelmaa (Esittelijä Maritta Lukkarinen, puh. 0400 635 001) Seurakunnassa on valmisteltu leirikeskusstrategiaa vuoden 2017 keväästä lähtien. Valmistelua ovat suorittaneet kirkkoneuvoston määräämät työryhmät, jotka ovat tarkastelleet leirikeskusten kokonaisuutta sekä toiminnalliselta että teknistaloudelliselta näkökulmalta. Viimeisimmässä vaiheessa on virkamiestyönä koostettu yhteenveto tähän mennessä laadituista toimenpiteistä ja selvityksistä. Kirkkoneuvosto on käsitellyt selvitystä 18.4.2018 ja pyytää lausunnon kiinteistöja hautaustoimen johtokunnalta laaditusta selvityksestä ja siinä esitetystä ratkaisuvaihtoehdosta. Kirkkoneuvosto 18.4.2018 88 Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelma (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Kirkkovaltuusto päätti 19.12.2017 palauttaa leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelman 10 uudelleen valmisteluun. Kirkkoneuvosto päätti 23.1.2018 antaa asian hallintojohtajan valmisteltavaksi siten että asia viedään 29.5.2018 kirkkovaltuustoon. Kirkkoneuvostoa informoitiin valmistelusta 21.3.2018 kokouksessa ja luottamushenkilöille järjestettiin iltakoulu aiheesta 22.3.2018. Leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnittelun aikana on teetetty runsaasti rakennusteknisiä suunnitelmia ja kustannuslaskelmia eri vaihtoehdoista sekä selvitetty vaihtoehtojen kaavoituksellisia kysymyksiä. Lisäksi on koottu ai-

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3 /2018 2 19.4.2018 PÖYTÄKIRJA KIINTEISTÖ- JA HAUTAUSTOIMEN JOHTOKUNTA 24.4.2018 neistoa tulevaisuuden leiritoiminnan toiminnallista tarpeista. Tulevaisuuden leiritoiminnan visio yhden leirikeskuksen mallista, joka mahdollistaisi kahden yhden aikaisen leirin pitämisen on ollut suunnittelun pohjana. Jatkovalmistelussa painopisteenä on ollut olevan tiedon jäsentäminen ja uudelleenarviointi. Valmistelu on toteutettu virkamiestyönä (hallintojohtaja, kirkkoherra, kiinteistöpäällikkö, talouspäällikkö). Valmistelusta on koostettu yhteenveto (liitteenä). Selvityksen johtopäätöksenä on todettu, että huomioiden kokonaisuutena leiritoiminnan visio, leiritoiminnan tarpeet sekä taloudellis-tekniset seikat kokonaisuutena tarkoituksenmukaisin ratkaisu selvitetyistä vaihtoehdoista olisi toteuttaa Vesalaan uudisrakennus. Asian käsittely on tarkoitus edetä siten, että yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta sekä kiinteistö-ja hautaustoimen johtokunnalta pyydetään lausunto selvityksestä sekä edellä esittelystä ratkaisuvaihtoehdosta toukokuun kirkkoneuvoston kokoukseen mennessä. Esitys Kirkkoneuvosto, - merkitsee selvityksen tiedoksi. - päättää pyytää yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta sekä kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalta lausunnon selvityksestä sekä edellä esittelystä ratkaisuvaihtoehdosta toukokuun kirkkoneuvoston kokoukseen mennessä. Päätös Keskustelun jälkeen esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että Anu Alenius-Taipalus poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 19.35. Liite 3/44 ja 3/44b Esitys Päätös Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta tutustuu ja käy läpi tehdyn selvityksen ja lausuntonaan suosittaa kirkkoneuvostolle toteuttaa selvityksen mukaisena tarkoituksenmukaisimpana ratkaisuvaihtoehtona Vesalan uudisrakennus. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan käymän keskustelun aikana Aimo Asikainen esitti päätösesityksestä poikkeavan esityksen: Hautaus- ja kiinteistötoimen johtokunta kävi läpi leiritoiminnan ja tilojen kehittämissuunnitelman ja lausuntonaan esittää kirkkoneuvostolle, että seurakunta toteuttaa Koivuniemen alueen kehittämisen pääleirikeskukseksi. Mutasen leirikeskusta Päijänteen rannalla, tulee myös kehittää ympärivuotiseen toimintaan, hyödyntäen ympäröivää luontoa ja suurta Päijännettä. Epätietoisuus leiritoiminnan pitkänajan tulevaisuudesta ei puolla Vesalan uudisrakennuksen toteuttamista, ottaen huomioon seurakunnan muut huomattavat kiinteistöihin kohdistuvat investointitarpeet. Markku Ikkala kannatti Aimo Asikaisen tekemää pohjaesityksestä poikkeavaa esitystä. Puheenjohtaja totesi, että päätösesityksestä on tehty poikkeava esitys, joten asiasta on äänestettävä.

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3 /2018 3 19.4.2018 PÖYTÄKIRJA KIINTEISTÖ- JA HAUTAUSTOIMEN JOHTOKUNTA 24.4.2018 Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Pohjaesitystä kannattavat äänestävät JAA ja Aimo Asikaisen esitystä kannattavat äänestävät EI. Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: JAA 0, EI 5 JAA: EI: Tapio Lampinen Markku Ikkala Sirkku Laurila Aimo Asikainen Eeva Harjula Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksen perusteella kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta antaa Aimo Asikaisen esityksen mukaisen lausunnon kirkkoneuvostolle.

Liite asiaan nro: 118/b Johtokunta Yhteinen seurakuntapalvelu Jyväskylän seurakunta LAUSUNTO 8.5.2018 Kirkkoneuvosto Jyväskylän seurakunta LAUSUNTO LEIRITOIMINNAN JA LEIRIKIINTEISTÖJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA Kirkkoneuvosto on 18.4.2018 kokouksessaan päättänyt (88 ) pyytää Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta lausuntoa Jyväskylän seurakunnan leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelmasta. Lausuntonaan johtokunta toteaa mainitusta suunnitelmasta seuraavaa: Johtokunta pitää kehittämissuunnitelman aiemmassa vaiheessa työskennelleen viranhaltijoista koostuneen toiminnallisen työryhmän esille nostamia näkemyksiä ja niistä tehtyjä johtopäätöksiä realiteetteina, jotka tulee ottaa huomioon tehtäessä ratkaisuja: paras lopputulos on yksi leirikeskus, joka mahdollistaa kahden yhtäaikaisen sekä selkeästi erotettavissa olevissa omissa tiloissa toimivan ja majoittuvan leirin järjestämisen. Majoitustilojen tulee tarjota luontevat puitteet niin yksilökeskeiselle retriittitoiminnalle kuin nuorten ja lasten leireille, mikä edellyttää niiden muunneltavuutta siten, että nykyaikaisella varustetasolla oleviin huoneisiin voi majoittua tarpeesta riippuen 1-4 henkilöä. Vaikka leiritoiminta olettavasti tuleekin muuttumaan siten, että päiväleirien osuus kasvaa verrattuna perinteisiin yön yli leireihin, tulee majoituskapasiteetti mitoittaa siten, että tiloihin voidaan tarvittaessa majoittaa 80 henkilöä. Majoittuvien ryhmien lisäksi omissa tiloissaan pitäisi pystyä toimimaan vielä kolmas yhtäaikainen päiväryhmä. Johtokunta katsoo kehittämissuunnitelman tavoin, että Lehtisaaren kesäkodin tulevaisuus tulee ratkaista erillään leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelmasta. Johtokunta kiinnittää huomiota siihen, että tehtävän leirikeskusratkaisun vaikutus on vuosikymmenien mittainen. Tällöin ei voida pitää nykyistä ulkopuolelta vuokrattavien leiritilojen kohtalaisen hyvää saatavuutta itsestäänselvyytenä. Kuitenkin voitaneen olettaa, että Jyväskylä tulee säilymään yhtenä kasvukeskuksena, joka vaikuttaa siihen, että seurakunnan jäsenmäärä tulee pysymään suhteellisen suurena vielä pitkään huolimatta runsaasta kirkosta eroamisesta. Tästä voidaan johtokunnan mielestä vetää se perusteltu näkemys, että oman leiritoiminnan määrä ja siitä nouseva leiritilojen tarve tulee säilymään merkittävänä vielä ainakin seuraavat kaksi vuosikymmentä. Johtokunnan mielestä kehittämissuunnitelmaan kirjattu leiritoiminnan visio ( Jyväskylän seurakunnalla on kymmenen vuoden kuluttua yksi oma leirikeskus. Keskus sijaitsee lähellä luontoa ja riittävän lähellä kaupunkia. Tilat ovat modernit ja vastaavat leiritoiminnan tarpeita. Keskus mahdollistaa kahden yhdenaikaisen leirin toteuttamisen (majoituskapasiteetti noin 70-80 henkilölle ) on Jyväskylän seurakunnan toiminnan kannalta parhaiten palveleva ratkaisu. Johtokunta kannattaa kehittämissuunnitelman johtopäätöstä eli sitä, että tarkoituksenmukaisin ratkaisu olisi toteuttaa Vesalaan uudisrakennus.

Liite asiaan nro: 119/a SOPIMUS 1 / 4 9.5.2018 Pasi Korhonen Tilaaja Jyväskylän seurakunta PL 103 40101 Jyväskylä Hanke Keskusseurakuntatalo Viite KOAS Harju rakentaminen Sopimus työmaa-aikaisesta käytöstä Tässä sopimus on laadittu Jyväskylän Seurakunta (Seurakunta) ja Keski-Suomen opiskelijaasuntosäätiön (KOAS) välille KOAS harjun rakentamisen ajaksi. Sopimusta on laadittu kaksi saman sanaista kappaletta. Sopimuksen tarkoitus on sopia kirjallisesti rakentamisen aikaisesta toiminnasta ja kustannusten korvauksista Jyväskylän Seurakunnan omistamalla kiinteistöllä 179-1-14-7. Osapuolten välille on laadittu rasitesopimus ja rasitesopimuksen lisäliite, jossa on määritelty käytönaikaiset rasitteet, mutta sopimuksessa ei ole määritelty rakentamisesta osapuolille aiheutuvaa haittaa. Lähtökohtaisesti KOAS vastaa alueen turvallisuudesta ja estää ulkopuolisten pääsyn alueelle. Seurakunta tai sen edustajat saavat tehdä työmaan aikana, työmaan kanssa yhteisesti sopien, omistamallaan mahdolliseen kiinteistön kehittämiseen ja jalostamiseen liittyviä mittauksia ja tutkimuksia. Seurakuntatalossa ei ole ns. normaalia toimintaa työmaan toimimisen aikana. 1. Sopimuksen voimassa olo Sopimuksen voimassa olo aika 1.6.2018-30.11.2019. Tilat ja piha-alueet on palautettava tässä sopimuksessa määritellyin ehdoin ennalleen ennen sopimuskauden loppumista. Työmaatilojen aiheuttamia muutoksia voidaan tehdä 14.5.2018 alkaen. 2. Kiinteistön 179-1-14-7 alueiden käyttö työmaaliikenteelle ja yleiset ehdot KOAS on urakkakilpailutus asiakirjoissa esittänyt Seurakunnan kiinteistön alueiden käyttämistä työmaaliikenteelle tai pysäköintiin. Seurakunta suostuu ko. toimintaan seuraavin ehdoin: - ennen työmaan aloitusta Seurakuntatalon kiinteistö katselmoidaan ja siinä mahdollisesti olevat vauriot kuvataan ja kirjataan. Vastaava tarkastus pidetään työmaan INMECO Oy Rakennuskonsultit, Vehkakuja 2 B, 40700 Jyväskylä puhelin 010 229 0370 web www.inmeco.fi s-posti etunimi.sukunimi@inmeco.fi

SOPIMUS 2 / 4 päättymisen jälkeen ja mikäli rakennukselle on aiheutunut vaurioita työmaa aikana KOAS kustannuksellaan korjaa aiheutuneet vauriot tai maksaa yhteisesti sovittavan kertakorvauksen aiheutuneista vaurioista. - KOAS vastaa mahdollisten kulkuteiden ja luiskauksien rakentamisesta ja turvallisuudesta - KOAS palauttaa ulkopuoliset alueet työmaan päätyttyä siihen kuntoon kuin ne olivat ennen työmaan aloitusta. - KOAS vastaa ulkopuolisten alueiden kunnossapidosta työmaan ajan - Työmaa ei saa estää Seurakunnan henkilökuntaa tai heidän edustajiltaan pääsyä keskusseurakuntataloon esim. huolto tms. töiden tai tarkastusten vuoksi. Edellä esitetyt kulkureitit on merkitty liitekarttaan sinisellä värillä. Korvaukset on määritelty kohdassa 7. 3. Kiinteistön 179-1-14-7 käyttö työmaa-alueena Seurakunta suostuu siihen, että liitekarttaan vihreällä merkittyä aluetta käytetään työmaan järjestely- ja varastoalueena seuraavin edellytyksin. - KOAS vastaa alueen yllä pidosta ja hoidosta - Tarvikkeita ja rakennelmia ei saa sijoittaa siten, että ne nojaavat rakennukseen tai sen osiin ja varastoitavat tarvikkeet eivät saa vaurioittaa rakennusta tai sen osia - katselmukset kuten kohdassa 1 - korvaukset määritelty kohdassa 7 4. Seurakuntatalon sisätilojen käyttö Seurakunta sallii Seurakuntatalon pohjakerroksen käytön työmaatiloina seuraavin ehdoin - KOAS saa tehdä ko. kerrokseen työmaatoimintojen tarvitsemia keveitä väliseinä ja mm ilmanvaihtoa parantavia toimenpiteitä. Näillä toimenpiteillä ei saa kuitenkaan vaurioittaa kantavia rakenteita ja suojeltuja julkisivuja - Ko. rakenteet tulee purkaa ja rakenteet palauttaa ennalleen työmaan päätyttyä, elleivät osapuolet yhteisesti sovi rakenteiden paikalleen jättämisestä - KOAS vastaa käytettävien tilojen ylläpidosta ja huollosta työmaan ajan - KOAS vastaa tilojen lämmittämiseen ja valaistukseen sekä veteen liittyvistä kustannuksista työmaan ajan - Seurakunnan henkilökunnalla tai edustajilla on sallittu pääsy pohjakerroksen teknisiin tiloihin jatkuvasti ja työmaan kanssa yhteisesti sopien myös muihin pohjakerroksen tiloihin Edellä mainitut tilat on merkitty liitteeseen 2 5. Veden ja energian käyttö Seurakunta talon liittymiä voidaan käyttää ns. työmaaliittyminä kohdassa 7 määritellyin kustannuksin ja perustein. INMECO Oy Rakennuskonsultit, Vehkakuja 2 B, 40700 Jyväskylä puhelin 010 229 0370 web www.inmeco.fi s-posti etunimi.sukunimi@inmeco.fi

SOPIMUS 3 / 4 6. Liittymät Jyväskylän seurakunta vastaa ko. kiinteistön viemäriliittymän siirtoon ja muihin muutoksiin liittyvistä kustannuksista ja toteutuksesta. Hulevesiliittymästä ja sen kuluista vastaa seurakunta, vuokralainen vastaa siitä, että hulevesijärjestelmään ei kulkeudu ylimääräisiä maaaineksia tms. materiaaleja jotka voivat tukkia ko. järjestelmän. 7. Työmaakäytöstä aiheutuvien kulujen korvaaminen KOAS maksaa Seurakunnalle edellä mainituista kohdista aiheutuvasta haitasta korvauksia seuraavasti ja seuraavin perustein. - Seurakuntatalon käyttämättömän rakennusoikeuden hyödyntäminen estyy työmaa-aikana ja seurakuntatalon tilojen käyttö estyy työmaan aikana - Seurakunta voi suunnitella ja kehittää seurakuntatalon tiloja tai käyttämätöntä rakennusoikeutta rakentamisen aikana. Korvaukset - Pohjakerroksen vuokra 1.500 / kk alv 0 %:lla - Sähköliittymän (käyttöpaikka 2000235) osoitteessa Yliopistonkatu 12 (3x315 A) käyttöoikeus annetaan työmaakäyttöön, jos KOAS vastaa käytetystä energiasta ja liittymän perusmaksuista, siirtomaksuineen työmaan-ajan. - Vesiliittymän käyttöoikeus annetaan työmaakäyttöön, jos KOAS vastaa käytetystä vedestä aiheutuvista kustannuksista ja liittymän perusmaksuista työmaa-ajan - Sosiaalitilojen kuukausivuokran lisäksi Koas maksaa kiinteää kuukausikorvausta lämmityksestä sekä käyttöveden lämmittämisestä yhteensä 500 euroa/kk alv 0%:lla Jyväskylän seurakunnan nykyinen lämpöliittymä (käyttöpaikka 4000022) osoitteessa Yliopistonkatu 12 jää Jyväskylän seurakunnan hallintaan työmaa-ajaksi. Kaukolämmöstä Jyväskylän Energia laskuttaa edelleen Jyväskylän seurakuntaa. Kiinteistön kaukolämmön säätäminen ja valvonta jäävät Jyväskylän seurakunnalle työmaa-ajaksi. Vuokrauksen kohteena olevia sosiaalitiloja lämmitetään normaalikäytännön mukaisesti työmaa-aikana - Lämpimän käyttöveden käyttö on kielletty työmaakäytössä (sen johtaminen rakennuksesta ulos) - Ulkoalueiden käytöstä KOAS maksaa 500 alv 0 %:lla (10 autopaikkaa á 50 /paikka) kuukaudessa INMECO Oy Rakennuskonsultit, Vehkakuja 2 B, 40700 Jyväskylä puhelin 010 229 0370 web www.inmeco.fi s-posti etunimi.sukunimi@inmeco.fi

SOPIMUS 8. Sopimuksen siirto, maksut ja vastuut 4 / 4 KOAS voi siirtää käyttöoikeudet kolmannelle osapuolelle (rakennusurakoitsija Pohjola Rakennus Oy), mutta sopimuksessa määritellyt maksut maksaa KOAS Seurakunnalle. KOAS vastaa seurakunnalle tilojen asianmukaisesta käytöstä ja että tilat ja piha-alueet palautetaan ennalleen sopimuskauden päätyttyä. Seurakunnalla on kiinteistössä voimassa oleva kiinteistövakuutus, mikäli vuokralainen toiminnallaan aiheuttaa sellaista vahinkoa joka korvataan kiinteistövakuutuksen piiristä vastaa vuokralainen kiinteistövakuutuksen omavastuusta ja kuluista joita vakuutus ei korvaa. Vuokralainen vakuuttaa kiinteistössä olevan työmaan irtaimen omaisuuden. Sopimukseen kohdistuvat kiinteät maksut maksetaan 15 päivä, ensimmäinen maksupäivä 15.6.2018. Sähkömittarin aloituslukema luetaan 14.5.2018. Sähkömittari luetaan kunkin kuukauden viimeinen päivä (ensimmäinen kulutuslukema 29.6.2018) ja kulutuslukeman mukainen energia maksetaan 14 vrk:n kuluttua mittarin lukemasta. Mikäli kuukauden viimeinen päivä sattuu viikonlopulle, mittari luetaan edellisenä arkipäivänä. Jyväskylän Seurakunta Keski-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö Maritta Lukkarinen Satu Varstala Liitteet Liite 1 Asemakuva Liite 2 Pohjakuva INMECO Oy Rakennuskonsultit, Vehkakuja 2 B, 40700 Jyväskylä puhelin 010 229 0370 web www.inmeco.fi s-posti etunimi.sukunimi@inmeco.fi

Liite asiaan nro. 119/b

Liite asiaan nro: 119/c