Toimintasuunnitelma 2017 Suomen Krikettiliitto ry
Sisältö Sivu 1. YLEISTÄ.. 3-4 Toiminnan painopistealueita vuodelle 2017 2. HARRASTELIIKUNTA........ 5 2.1. Ei-kilpailullinen harrasteliikunta...... 5-7 2.1.1. Lasten ja nuorten kriketti - kasvattaa juniorikriketin pelaajamääriä edelleen Tutustumis- ja esittelytapahtumat kouluissa Liikkuva Koulu ja Sporttia kaikille ym. hankkeet mm. koulupäivien jälkeinen kerhotoiminta Uudelleen käynnistetty juonioriseurahanke Säännölliset juniorivalmennukset, kesäleirit ja turnaukset Matalan kynnyksen laji Yhteistyö kuntien ja koulumaailman kanssa Kansainvälinen junioritoiminta 2.1.2. Aikuisten ei-kilpailullinen harrasteliikunta.. 8 Harrastajatapahtumat liiton piiriin Harrastajalisenssi Naiskriketti 2.2. Kilpailullinen harrasteliikunta....... 9 3. HUIPPU-URHEILU...... 10 3.1. Maajoukkuetoiminnan kehittäminen..... 10 3.2. MM-turnauspolku...... 11 4. SEURA- JA JÄRJESTÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN - Kehityspolku krikettiseuroille niiden toiminnan vahvistamiseksi........ 12 Seurojen junioritoiminnan laajentaminen Seurojen kehittämistoiminta Sivu 1
5. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 13 5.1. Liikunnan ja urheilun eettiset arvot.. 13 5.2. Suomea sitovat kansainväliset säännökset.. 13 5.3. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.. 13-14 Molemmat sukupuolet yhdessä Kulttuurisen ja uskonnollisen erilaisuuden huomioiminen Maahanmuuttajien kotoutuksen tukeminen Alueellisen eriarvoisuuden vähentäminen 6. KERAVAN KANSALLINEN KRIKETTIKESKUS - infrastruktuurin hyödyn maksimointi... 15 7. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA.. 16 Kahdenvälinen yhteistoiminta Valiokuntatoiminta 8. MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ.. 16 8.1. Tavoitteena tunnettuus... 16 17 8.2. Sosiaalinen media ja verkkosivut... 18 9. KOULUTUS. 19 9.1. Tuomaritoiminta.... 19 9.2. Valmennus- ja ohjaajatoiminta.. 19 20 10. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ...... 20-21 11. TALOUS 22 11.1. Taloudelliset tavoitteet.. 22 11.2. Talousarvio vuodelle 2017 22-23 12. SUOMALAISEN KRIKETIN VISIO 2015 2019.. 24-25 Sivu 2
1. YLEISTÄ Suomen Krikettiliiton tarkoitus on edistää kriketin harrastusta mahdollisimman monien suomalaisten ja Suomessa oleskelevien henkilöiden keskuudessa lajin kaikilla tasoilla, ja toimia jäsenyhteisöjensä yhdyssiteenä. Lisäksi liitto edistää ja valvoo lajin kehitystä maassamme. Liiton tavoitteena on luoda mahdollisuus kokea lajin tuomaa liikunnan iloa mahdollisimman laajasti eri väestöryhmille ja sen myötä edesauttaa harrastajien hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista. Liiton toiminnan erityinen painopiste on lasten ja nuorten ohjaamisessa lajin piiriin. Tarkoitustaan liitto toteuttaa tekemällä lajiin liittyvää valistus- ja koulutustyötä, edesauttamalla krikettiseurojen perustamista, järjestämällä kansallista kilpailullista harrasteliikuntaa kriketin kaikilla tasoilla, tukemalla ei-kilpailullista harrastekrikettiä sekä järjestämällä kansainvälisiä kilpailutilaisuuksia. Liitto laatii ja vahvistaa lajissa käytettävät kriketin kilpailusäännöt ja mestaruuskilpailumääräykset ja ratkaisee niitä koskevat erimielisyydet. Liitto myös julkaisee ja kustantaa krikettiaineistoa, edustaa jäseniään ulkomailla ja pitää yhteyttä vastaaviin ulkomaisiin järjestöihin. Valtakunnallisena lajiliittona Suomen Krikettiliitto ajaa kriketin etua kotimaassa ja valvoo sitä, että liitto ja sen jäsenseurat noudattavat Marylebone Cricket Clubin, ICC:n (Kansainvälinen Krikettiliitto), Liikuntalain ja -asetuksen sekä muiden lajia ja liikuntaa määrittelevien tahojen sääntöjä, määräyksiä, velvoitteita ja eettisiä periaatteita. Kriketti on Suomessa siinä mielessä ainutlaatuinen laji, että se yhdistää maailman toiseksi suosituimman joukkuepelin harrastajamaista maahamme saapuneet pelaajat kantasuomalaisiin lajin harrastajiin. Tämä tarjoaa kriketin pariin tuleville samanaikaisesti liikunnan iloa ja mahdollisuuden avautua uusille kulttuurivaikutteille sekä samalla kehittää kielitaitoaan. Yhteinen tekeminen on omiaan lähentämään maahanmuuttajia ja kantaväestöä näin vähentäen myös erilaisista taustoista johtuvaa eriarvoisuutta. Toiminnallaan Krikettiliitto on vahvasti mukana edesauttamassa maahanmuuttajataustaisten pelaajiensa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja lajin monikulttuurisuuden kautta samalla edistämässä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista. Toiminnan painopistealueita vuodelle 2017 Suomen Krikettiliiton tärkeimpiä tavoitteita vuonna 2017 ovat: 1. Harrastetoiminta: Junioritoiminnan laajentaminen kouluissa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, juonioriseurahankkeen onnistumisen tukeminen, junioriturnauksen järjestäminen kesällä 2017 sekä leirit, talvivalmennus, Liikkuva koulu jne.; suomalaispelaajien lukumäärän kasvattaminen yhdessä jäsenseurojen kanssa mm. erityislyhyen Street20-peliformaatin avulla. Naispelaajien aktivoimiseen pyritään yhteistoiminnassa Pohjoismaiden kanssa. 2. Kilpailullinen harrastetoiminta: Vuonna 2016 uudistettua liigatoimintaa laajennetaan edelleen ja liigapelien pelaamista reilun pelin hengessä ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen vahvistetaan. Liitto tukee seurojen järjestämiä, eri peliformaateissa pelattavia krikettiturnauksia. Sivu 3
3. Kilpaurheilu:. Maajoukkuevalmennuksen painopisteet ovat yksilötason taidot, joukkueena toimiminen ja fyysinen kunto. Maajoukkueen kehitystä tuetaan järjestämällä Keravalla Nordic-Baltic turnaus, jonka avulla on tarkoitus parantaa joukkueen menestymistä MM-karsintaturnauksessa. Lisäksi joukkueen yhteen hitsautumista pyritään vahvistamaan järjestämällä kesän 2017 aikana pelejä liigatähdistöä vastaan. 4. Järjestö- ja seuratoiminta: Yhteistyötä kehitetään edelleen mm. ESLU:n, muiden aluejärjestöjen sekä eri lajiliittojen kanssa. Seurojen toimintaa tuetaan panostamalla siihen liiton henkilöstöresursseja (nimetty seurakehitysvastaava). Maahanmuuttajataustaiset seurat tarvitsevat vahvaa tukea integroituakseen suomalaiseen yhteiskuntaan ja hallintokulttuuriin. Tavoitteeseen päästään tukemalla seuroja erityisesti koulutuksella ja parhaiden käytäntöjen jakamisella, mutta myös selkeillä toiminnan vaatimusten määrittelyllä, ja edellyttämällä niiden täyttämistä. Tätä varten järjestetään mm. Krikettiliiton vuotuinen seurakehitysseminaari sekä Seura-Tahko kurssitusta Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. 5. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo: Koska kriketin pelaajayhteisö on, etenkin Suomen olosuhteissa, hyvin monikulttuurinen, yhdeksi painopistealueeksi nostetaan sekä seurojen välinen että seurojen ja Krikettiliiton yhteistyön vahvistaminen ja selkeyttäminen painottamalla kaikille yhteisiä arvoja ja yhdenvertaisuutta. Sivu 4
2. HARRASTELIIKUNTA 2.1. Ei-kilpailullinen harrasteliikunta 2.1.1. Lasten ja nuorten kriketti - saada aikaa liikettä kriketin avulla Junioritoiminnan ja valmennuksen kehittäminen on yksi Krikettiliiton keskeisimpiä painopistealueita. Tärkeimpiä toimintamuotoja ovat: tutustumis- ja esittelytapahtumat kouluissa Liikkuva Koulu ja Sporttia kaikille ym. hankkeet - koulupäivien jälkeinen kerhotoiminta, johon sisältyy koululuokkien ja, mahdollisuuksien mukaan, koulujen välisiä miniturnauksia uudelleen käynnistetty juonioriseurahanke ja säännölliset juniorivalmennukset, kesäleirit ja turnaukset Matalan kynnyksen laji Kriketin aloittamisen kynnys on hyvin matala. Liiton järjestämät tutustumistapahtumat ovat lapsille ja nuorille maksuttomia. Myös kesäleirien hinnat ovat hyvin edulliset kattaen lähinnä päivien aikana tapahtuvan evästarjoilun kustannukset. Päiväleirien hinta tulee jatkossakin olemaan edullinen. Junioreiden pelimuoto, Street20-katukriketti, on teknisesti ja taktisesti helppo oppia ja näin nuori saa onnistumisen elämyksiä jo heti aloitettuaan lajin. Aloitteleva pelaaja ei myöskään joudu tekemään varustehankintoja. Liitolla ja jäsenseuroilla on käytettävissään varusteet, joten harrastuksen aloittamiseen riittää normaali urheilu-/ulkoiluvaatetus. Tämä varusteratkaisu toimii yhtä lailla lapsilla ja nuorilla kuin aikuisillakin. Suomessa juniorien pelimuodoksi valittu Street20-katukriketti, nyttemmin nimellä koulukriketti, on Kansainvälisen Krikettiliiton lajin globaalin kehittämisen ja kasvamisen yksi tukipilari. Kyseessä on kriketin pikapeli, joka kestää kokonaisuudessaan noin 30 minuuttia. Koulujen pitkät välitunnit antavat hienon mahdollisuuden pelata tätä peliä esimerkiksi välituntikerhona. Peliä varten riittää normaali koulun liikuntasali tai vaikka ulkokoripallokenttä, yksinkertaistetut pelivälineet ja tennispallo sekä noin 6 pelaajaa joukkueeseen. Uutena toimintamuotona kesällä 2017 tuetaan junioritoimintaan keskittyvän seuran projektia aloittaa junioreiden krikettiturnausten järjestäminen. Yhteistyö kuntien ja koulujen kanssa Vuonna 2015 aloitettu yhteistyö Keravan ja Vantaan kaupunkien kanssa kuntien Liikkuva Koulu ja/tai Sporttia kaikille -hankkeissa on päässyt hyvään vauhtiin. Syksyllä 2016 allekirjoitettu sopimus Keravan kaupungin kanssa on avannut kriketille oven kaikkiin kymmeneen keravalaiseen kouluun, niin kerhotunteina kuin Liikkuva koulu -ohjaustunteina. Tämä projekti kestää koko lukuvuoden 2016 2017 ja tarkoitus on jatkaa yhteistyötä myös seuraavana lukuvuonna. Projekti toimii jatkossa hyvänä toimintamallina myös muiden kuntien kanssa. Jotta laji avautuisi entistä paremmin kouluille, Keravan kaupungin kanssa on lisäksi yhteistyössä tehty lyhyt esittelyvideo, jossa opettajat kommentoivat kokemuksiaan ja joka näyttää niin taustaa lajista Suomessa yleensä kuin kouluversion perusteista. Tämä video tulee laajempaan käyttöön yhteistyössä koulujen kanssa vuonna 2017. Sivu 5
Keravan ja Vantaan kaupunkien lisäksi koulussa toteutettuja krikettitapahtumia on ollut pääkaupunkiseudulla useissa Helsingin, Espoon ja Kirkkonummen oppilaitoksissa. Liitto on tarjonnut mahdollisuutta sekä liikuntatunteihin osallistumiseen että ohjattuun iltapäiväkerhotoimintaan. Keravan krikettikentän tarjoamia ainutlaatuisia olosuhteita hyödynnetään yhä laajemmin, jotta päästään siirtämään sisällä pelattavassa peliformaatissa syntynyt innostus ulkokentille. Yhteistyötä jatketaan koulujen kanssa myös muissa kaupungeissa, erityisesti Tampereella, ja nyt toiminta on lisäksi alkamassa uudestaan Turussa, sen jälkeen, kun Krikettiliitto osallistui loppuvuonna 2016 onnistuneesti alueelliseen Liikkuva koulu -seminaariin. Liitto tukee tätä Turun ja sen ympäristön kuntien kanssa alkavaa yhteistyötä vuonna 2017 mahdollisena mallina tulevaisuudessa laajennettavaa alueellisen koulukriketin projektia. Näitä projekteja varten liitto on päättänyt jatkaa junioritoimintaan keskittyvän valmentajan työsuhdetta. Laajenevaa koulukriketin kysyntää varten liitto lisää tilapäisten valmentajien palkkaamista. Koulujen kanssa tehdyn yhteistyön myötä Krikettiliitto on tähän mennessä tavoittanut yhteensä 45 koulua ja yli 7000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta. Projekti on laajentunut merkittävästi vuoden 2016 aikana ja tulee alkavan vuoden aikana koskettamaan ainakin noin 40 koulua ja yli neljää tuhatta lasta ja nuorta. Osa-aikaisen juniorivalmentajan lisäksi tapahtumia vetävät noin 10 koulutettua vapaaehtoista ohjaajaa ja valmentajaa. Koulujen välisissä turnauksissa tähdätään siihen, että tunnelma katsomossa on kuin suuremmassakin huippu-urheilutapahtumassa! Kriketin kouluohjelma on herättänyt eri tahoilla laajaa kiinnostusta lajia kohtaan. Tämän kiinnostuksen seurauksena Krikettiliitto panostaa kuluvalla 5-vuotiskaudella ohjelmaan, joka innostaa seuroja entistä aktiivisemmin osallistumaan junioritoiminnan kehittämiseen. Vanhempien tuki ja kiinnostus lajin tukemiseen ja eteenpäinviemiseen on koettu erittäin tärkeäksi osaksi tätä kehitystä ja siihen panostetaan myös vastaisuudessa. Liitto onkin käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on saada aikaiseksi elinvoimainen junioriseura pääkaupunkiseudulle. Lisäksi liitto on muodostanut nuorista pelaajista muodostuvan joukkueen, joka pelaa talvikauden 2016 2017 sisäliigassa. Kouluissa tapahtuvan toiminnan rinnalla vuonna 2017 Krikettiliiton junioritoiminnassa panostetaan erityisesti säännölliseen harjoitteluun ja peliohjelmaan. Matalan kynnyksen lähestymistavan lisäksi liitto tähtää jäsenseurojen kanssa yhdessä kehitettävällä junioritoiminnalla pelaajapolun luomiseen yhä nuoremmista pelaajista aina senioreihin asti. Kansainvälinen junioritoiminta Keravan kansallisella krikettikentällä järjestetään kesäkuussa 2017 vuotuinen maanlaajuinen kesäleiri, johon kutsutaan mukaan junioripelaajia sekä valmentajia myös Ruotsista, sekä mahdollisesti muista naapurimaista. Leiri on avoin sekä tytöille että pojille. Kansainvälisen yhteistyön avulla päästään vähitellen rakentamaan ikäluokkamaajoukkuetoimintaa. Sivu 6
Sivu 7 Kuvia alla koulukriketin 2016 tapahtumista Espoossa, Järvenpäässä ja Imatralla:
2.1.2. Aikuisten ei-kilpailullinen harrasteliikunta - liikettä kaiken ikää Harrastajatapahtumat liiton piiriin Aikuisten ei-kilpailullinen harrasteliikunta jatkuu vuoden 2016 tapaan. Liiton toimintakalenteriin sisällytetään paikallisia ja alueellisia harrastajaturnauksia. Mallina käytetään muun muassa vuosien ajan Suomenlinnassa pelattua Viapori Cup-turnausta, joka on koonnut säännöllisesti harrastajia lukuisista seuroista, eri ikäluokista ja osaamistasoista pelaamaan sekajoukkuein (eri seuroista, miehet ja naiset, nuoret ja vähän vanhemmat) ilman liigapisteiden tavoittelua. Palkintona turnauksessa on "Spirit of Cricket" -palkinto, joka jaetaan pelin hengen kunnioittamisen, toisten huomioimisen ja hyvän yrityksen perusteella. Seurojen järjestämät turnaukset ja miniliigat sovitetaan liiton liigakalenteriin, jotta mahdollisimman laaja pelaajapohja ja kannustajajoukko voisi osallistua näihin tapahtumiin. Kriketti sopii lajina kaikenikäisille. Liiton toimintaan onkin vuoden 2016 aikana saatu erityisesti vanhemmista pelaajista koostuva seura, joka on jo aloittamisvuotena osallistunut useampiin harrastajapelitapahtumiin. Harrastajalisenssi Muutaman vuoden käytössä ollut harrastajalisenssi vaatii vielä työstämistä ennen kuin se kattaa täysin liigojen ulkopuoliset osallistujat. Lisenssin avulla liitto pyrkii saamaan paremman kokonaiskuvan pelaajamääristä Suomessa, ja pelaajat taas pääsevät sen kautta mukaan liiton toimintaan, koulutukseen ja tapahtumiin, samalla kun saavat taloudellista etua muun muassa vakuutuksista. Liitto jatkaa toimintaa, jolla pyritään aktivoimaan niitä pelaajia ja seuroja, jotka eivät eri syistä osallistu liiton virallisiin liigoihin. Tavoitteena on saada seurat ja niiden pelaajat mukaan pienimuotoisilla turnauksilla, tarjoamalla mahdollisuus osallistua avoimiin leireihin ja liiton koulutustilaisuuksiin (esim. tuomari- ja pelikirjurikoulutus) ja tarjoamalla näille seuroille pääsy liiton varustehankinta- ja vakuutusjärjestelyihin. Tällä tavalla pyritään saamaan myös erilaiset lajia harrastavat "porukat" sekä uudet, erilaisista etnisistä taustoista tulevat (mukaan lukien suomalaiset) mukaan liiton eikilpailulliseen harrasteliikuntaan. Naiskriketti Vaikka naiskriketti kasvaa maailmalla huimaa vauhtia, niin Suomessa ei tällä hetkellä ole erillistä naisten virallista liigaa pienen naispelaajamäärän vuoksi. Vuonna 2016 käynnistynyt yhteistoiminta Pohjoismaisten krikettiliittojen ja erityisesti Ruotsin liiton kanssa tähtää muun muassa naiskriketin kehittämiseen. Vuonna 2017 on tarkoitus käynnistää toiminta lukio- ja korkeakouluopiskelijoiden kautta. Kehittäminen joudutaan nykyresurssein käynnistämään hitaasti ja porrastetusti, vaikka kiinnostusta ja tarvetta nopeampaan kehittämiseen on niin urheilullisin kuin tasa-arvoperustein. Yhteistyön kautta kaikki Pohjoismaat saavat naiskriketilleen paremmat aloitusolosuhteet ja mahdollisuudet taloudellisuuteen esimerkiksi jakamalla valmennus- ja koulutustapahtumien kustannukset. Samalla luodaan pohja kansainvälisille naiskrikettiturnauksille ja maajoukkuetoiminnalle. Suomen panos alkavana vuonna tulee olemaan muun muassa tarjota muille liitoille valmennustukea (Suomessa Pohjoismaiden ainoa kansainvälisen II-tason naisvalmentaja). Sivu 8
2.2. Kilpailullinen harrasteliikunta Kriketin kilpailullinen harrastetoiminta muodostuu liiton organisoimien liigojen ympärille. Liigoihin osallistuvien joukkueiden kasvava määrä pakottaa jälleen uudistamaan liigarakennetta vuoden 2017 ulkokautta varten. Osallistuvien joukkueiden määrä 2017 kasvaa edelliseen vuoteen verrattuna noin 40 %. Tämä kasvu heijastuu samassa suhteessa myös tarvittavien tuomareiden, tuloskirjaajien ja muiden vapaaehtoisten määrään samoin kuin käytettävien pelikenttien määrään. Keskeisimmät muutokset ovat neljännen liigatason perustaminen, aiempaa laajemman T20-sarjan pelaaminen tiiviisti keskikesällä sekä erilaisten muiden peliformaattien mukaantulo seuratasolla. Ylimpien liigatasojen (Div I ja II) joukkueiden määrät eivät muutu, molemmissa säilyy kuusi joukkuetta. Nämä sarjat pelataan kaksinkertaisena sarjana koti- ja vierasottelut joukkueiden kesken. Div III -liigassa pelaa seitsemän joukkuetta. Myös tämä sarja pelataan kaksinkertaisena sarjana, koti- ja vierasottelut joukkueiden kesken. Uutena sarjatasona pelataan Div IV -liiga. Tässä liigassa pelaa yhteensä niin ikään seitsemän joukkuetta ja sarja pelataan kaksinkertaisena sarjana. Alempien liigatasojen joukkueista Div III seitsemästä pelaavasta joukkueesta viisi ja Div IV joukkueista kaksi on ylemmillä tasoilla pelaavien seurojen kakkosjoukkueita, mikä on merkki seurojen rakenteen vahvistumisesta. Tämä on osa-alue lajin kehittämisessä, johon liitto on voimakkaasti panostanut jo muutaman vuoden ajan. Lyhyemmän pelimuodon T20-sarja on edelleen kasvattanut suosiotaan vuodelle 2017 ja pelaamaan on ilmoittautunut 23 joukkuetta (vs. vuoden 2016 sarjassa 15 joukkuetta). Liiga pelataan aluksi kahdessa kahdeksan ja yhdessä seitsemän joukkueen alkulohkossa, joiden parhaat sitten pelaavat pudotuspeleissä (puolivälierät, välierät ja finaali). Pudotuspeleistä ulos jäävät joukkueet pelaavat sijoituspelit. Tällä tavalla saadaan muodostettua tasamitallinen sijoitus, jonka perusteella joukkueet tullaan taas sijoittamaan sarjataulukkoon vuonna 2018. Talvikaudella pelattava pääkaupunkiseudun sisäkrikettiliiga pelataan jälleen joulukuusta 2016 huhtikuuhun 2017. Mukana on 10 joukkuetta. Helmikuussa 2016 pelatun SM-viikon sisäkriketin MMpeliformaatti todettiin sen verran hyvin toimivaksi, että 2016 17 sisäliiga pelataan tällä uudella formaatilla. Vuoden 2016 SM-viikosta saatujen hyvin myönteisten kokemusten perusteella Krikettiliitto on päättänyt lähteä mukaan heinäkuussa 2017 järjestettävään SM-viikkoon. Vuoden 2016 tapahtuma muodostui odotuksia suuremmaksi urheilun ja yhdessä tekemisen juhlaksi. Krikettiliiton virallisten liigojen ulkopuolella jäsenseurat järjestävät erilaisilla matalankynnyksen peliformaateilla omia turnauksiaan ja miniliigoja. Tällaisia ovat mm. tennispallokrikettiliigat ja - turnaukset sekä 6- ja 7-henkisin joukkuein pelattavat miniturnaukset kesäisin. Näiden tapahtumien suosion lisäännyttyä liitto perustaa työryhmän auttamaan järjestelyissä ja tukemaan seurojen toiminnan vahvistamista sekä lajin levittämistä. Sivu 9
3. HUIPPU-URHEILU 3.1. Maajoukkueen kehittäminen Maajoukkue on harjoittelut ympärivuotisesti jo usean vuoden ajan. Keravan krikettikeskuksen tuomien upeiden harjoitus- ja pelimahdollisuuksien lisäksi Krikettiliitto tukee maajoukkuetoimintaa järjestämällä talvikaudella lokakuusta huhtikuun loppuun viikoittaiset harjoitukset sisähallissa, säännölliset kuntotestit sekä pelaajien ja joukkueen kehityksen seurantaa. Lisäksi maajoukkueelle järjestetään pari kertaa vuodessa intensiivisiä harjoitusleirejä Kuortaneen Urheiluopistolla. Uutena aluevaltauksena Krikettiliitto on aloittanut yhteistyön ristiin harjoittelun merkeissä keihäänheiton lajivalmennuksen kanssa, juuri Kuortaneella. Maajoukkuevalmennuksen painopisteet ovat yksilötason taidot, joukkueena toimiminen ja fyysinen kunto. Maajoukkueen kehitystä tuetaan järjestämällä Keravalla Nordic-Baltic turnaus, jonka avulla on tarkoitus parantaa joukkueen menestymistä MM-karsintaturnauksessa. Lisäksi joukkueen yhteen hitsautumista pyritään vahvistamaan järjestämällä kesän 2017 aikana pelejä liigatähdistöä vastaan. Kuva alla: Suomen maajoukkue ennen 2016 Nordic-Baltic turnausta Keravalla. Maajoukkueen uusi valmentajatiimi aloitti loppukesästä 2016. Joukkueen tukena on lisäksi ammattimainen kuntoasiantuntija. Tämä tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittyä. Maajoukkueen pelaajarinkiä on laajennettu, valintakriteereitä on tiukennettu ja pelaajien sitoutumista joukkueeseen vahvennettu. Tämä on selkeästi edistänyt pelaajien fyysisen ja teknisen taitotason kohottamista. Maajoukkuetoiminnalla tarjotaan jatkossakin suomalaisille nuorille urheilijapolku, koulun pihalta maajoukkueeseen ja siitä edelleen kansainvälisiin turnauksiin. Sivu 10
3.2. MM-turnauspolku Kansainvälinen krikettiliitto on tällä hetkellä uusimassa koko MM-turnausrakennettaan kaikissa peliformaateissa. Lopullinen rakenne on vielä vahvistamatta, mutta ilmeisesti Suomen maajoukkue tulee kilpailemaan MM-polkuun kuuluvassa Euroopan alueellisessa sarjassa, jossa korkeinta tasoa edustaisi maailmanluokan pelimaa Englanti. Menestyminen tässä MM-lopputurnaukseen johtavassa sarjassa edellyttää maajoukkueen ammattimaista vetämistä ja pelaajien pelitason merkittävää nostamista niin yksilöinä kuin joukkueenakin. Liitolta tämä tulee vaatimaan muun muassa kansainvälisten kilpailumahdollisuuksien järjestämistä maajoukkueelle ja joukkueen systemaattista ja monipuolista tukemista. Loppuvuonna 2016 liitto palkkasi osa-aikaisen lajikehitysjohtajan, jonka toimenkuvaan kuuluu erityisesti maajoukkueen tukeminen. Suomi-Viro maaottelu Keravalla Nordic-Baltic turnauksesta heinäkuussa 2016: Sivu 11
4. SEURA- JA JÄRJESTÖTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Krikettiseuroille kehityspolku toiminnan vahvistamiseksi Seurojen junioritoiminnan laajentaminen Junioritoiminnan edistäminen on yksi Krikettiliiton seuroille suunnatun ja syksyllä 2016 pidetyn kehittämisseminaarin aiheita. Liitto pyrkii aktiivisesti tukemaan seuroja niiden juonioritoiminnassa muun muassa valmennustuella ja valmiiden harjoitusohjelmien avulla. Myös seurojen omien valmentajien koulutusta tuetaan. Seurojen kehittämistoiminta Suomen Krikettiliiton jäsenseurojen määrä jatkaa kasvuaan. Seuroja on vuoden 2016 lopussa kaikkiaan 32, eli uusia seuroja tuli mukaan vuoden aikana neljä lisää. Lisäksi useiden seurojen jäsenmäärä kasvoi selvästi. Tämä sinänsä myönteinen kehitys asettaa kuitenkin seurojen toiminnalle ja hallinnolle kasvavia laatuvaatimuksia. Liitto on vastannut tähän kehittämistarpeeseen antamalla yhdelle hallituksen jäsenistä tehtäväksi keskittyä seurojen kehittämisen tukemiseen. Liitto valmistelee osa-aikaisen kehitysvastaavan palkkaamista vuoden 2017 aikana. Seurakehitysvastaavan johdolla Krikettiliitto jatkaa strategiaansa, jonka mukaan tulevien vuosien aikana kiinnitetään huomiota vahvasti sekä jäsenseurojen toiminnan kehittämiseen että niiden lukumäärän lisäämiseen. Liitolla on seuroille selkeä vaatimuslista niistä seikoista, jotka toimivan seuran on täytettävä. Listan avulla niin seurat kuin Krikettiliittokin pystyvät vuonna 2017 aiempaa paremmin löytämään kehitystä vaativat alueet ja toiminnot, ja kohdentamaan kehitystyön selvemmin oikeaan kohteeseen. Vaatimusluetteloa tullaan vuonna 2017 päivittämään ja seuroille asettamaan eräitä uusia vaatimuksia muun muassa parempaan jäsenrekisterien ylläpitoon, yhdenvertaisuuteen ja raportointiin liittyen. Seurojen hallintoa pyritään tukemaan jakamalla hyviksi todettuja toimintamalleja kaikille tarvitsijoille. Seurojen sisäisen toiminnan kehittäminen tulee myös vuonna 2017 olemaan yksi kehittämisseminaarin pääaiheista. Liitto valmistelee yhteistyötä Suomen Urheiluopistolla vuonna 2017 järjestettävän Seura-Tahko-koulutuksen järjestämiseksi ja tulee osallistumaan seurojen koulutettavien kustannuksiin. Jokaisella seuralla tulee olla seuraavan kahden vuoden kuluessa 3-4 Krikettiliiton järjestämän koulutuksen käynyttä tuomaria ja valmentajaa. Useimmat seurat ovat jo hyvää vauhtia pääsemässä tähän tavoitteeseen, mutta liiton järjestämää koulutusta jatketaan myös vuonna 2017. Lisäksi liitto kannustaa seuroja yhteisöllisyyteen, mm. esittelemällä lajiaan julkisissa tapahtumissa omalla kotipaikkakunnallaan. Tätä tuetaan muun muassa tarjoamalla seuroille valmista esittelymateriaalia. Kriketti on viime vuosina levinnyt maanlaajuiseksi urheilulajiksi, mutta kehittämistyötä lajin tunnettavuudessa on vielä paljon. Tässä työssä on maan eri puolilla toimivilla seuroilla erityisen tärkeä rooli. Sivu 12
5. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 5.1. Liikunnan ja urheilun eettiset arvot Liitto noudattaa kaikessa toiminnassaan voimassa olevan lainsäädännön, Kansainvälisen Krikettiliiton sääntöjen, Olympiakomitean ja VALO:n määräysten ja ohjeiden lisäksi "kriketin pelin henkeä" (Spirit of Cricket), kuten se on kirjattuna pelin virallisten sääntöjen esipuheessa. Liitolla ei ole erillistä ympäristöasioihin tai kestävään kehitykseen liittyvää ohjeistusta. Keravan kansallinen krikettikenttä täyttää kaikki voimassa olevat ympäristömääräykset. Muilla kentillä ympäristövastuun pääosan kantavat kunnat. Pienessä mittakaavassa liitto pyrkii vähentämään tapahtumissaan syntyvän jätteen määrää mm. välttämällä kertakäyttöisten astioiden käyttöä. Kotimainen kriketti ei ole vedonlyönnin piirissä, joten riski ottelutulosten manipulointiin on vähäinen. Yksittäisen ottelun rehellisyyden valvonnasta vastaavat ottelun tuomarit. Liitto määrää kunkin ottelun tuomarivastuut ja valvoo tuomaritoimintaa ottelun jälkeen jätettävien raporttien välityksellä. Vuonna 2017 on tarkoitus muodostaa erillinen liigajoukkueista riippumaton tuomaripaneeli, josta valitaan tuomarit ylimmän liigatason otteluihin. Finaalien tuomarit valitaan kokeneimpien tuomareiden joukosta. Viitteitä ottelutulosten manipuloinnista ei ole ollut. Liitto seuraa aktiivisesti ICC:n ottelutulosten manipuloinnin vastaista työtä ja ottaa kansainvälisen liiton hyväksi havaitut toimintamallit käyttöön kansallisten liigojen järjestelyissä. Liitto on luonut tuloskirjaamisjärjestelmäänsä nettipohjaisen raportointimenettelyn tuomarien ja joukkueiden kapteenien käyttöön. Tämä mahdollistaa kaikenlaisten rikkomusten välittömän raportoinnin. 5.2. Suomea sitovat kansainväliset säännökset Liitto on sitoutunut noudattamaan Kansainvälisen Krikettiliiton, Olympiakomitean ja VALOn antidoping säännöstöä. Liitolla ei vielä ole erikseen nimettyä anti-doping vastaavaa, mutta tavoitteena on löytää tehtävään sopiva henkilö vuoden 2017 kuluessa. Aihe on ollut esillä viime vuosina pidetyillä seurojen kehittämispäivillä ja aihetta on käsitelty myös maajoukkueen leireillä, jossa se herätti vilkasta ja positiivista keskustelua. 5.3. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Liitto on vuonna 2016 laatinut ensimmäisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmansa. Suunnitelmaa laadittaessa lähetettiin liiton keskeisille toimijoille VALO:n kanssa toteutettu nettikysely. Kyselyn vastausten perusteella liitto on yleisesti ottaen onnistunut yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa tukevassa toiminnassaan. Suoraan kyselystä nousi kaksi kysymystä nousi kuitenkin kehittämiskohteeksi: 1) eräiden jäsenseurojen hyvin etnisesti yhtenäinen jäsenkunta, joka voi tosiasiassa rajoittaa jäsenyyttä ja pahimmillaan aiheuttaa jännitteitä seurojen kesken ja suhteessa Krikettiliittoon. 2) Osa jäsenkunnasta kokee, ettei erityisesti aasialaistaustaisten jäsenten ääni kuulu liitossa, eikä näillä jäsenillä ole tasavertaista mahdollisuutta osallistua liiton toimintaan ja hallintoon. Sivu 13
Lisäksi liitto jatkaa ponnistelujaan naisten saamiseksi mukaan pelaamaan krikettiä ja junioritoiminnan (tytöt ja pojat) laajentamiseen, vaikka nämä eivät nousseetkaan esille kyselyssä. Kehittämiskohteille on suunnitelmassa määritetty vuoden 2017 aikana toteutettavat toimet ja näistä vastuussa olevat tahot. Suunnitelman toimeenpano alkaa vuonna 2017 ja jatkuu myöhempinä vuosina. Ensimmäisenä toimenpiteenään liiton hallitus päätti syksyllä 2016, että se ei hyväksy jäseneksi seuraa, jonka nimi on selkeästi etnisesti, kansallisesti tai uskonnollisesti leimautunut. Molemmat sukupuolet yhdessä Vaikka lajin pelaajista valtaosa on miehiä, laji on yhtä sopiva naisille kuin miehille ja peliä pelataan Suomessa myös sekajoukkuein. Kulttuurisen ja uskonnollisen erilaisuuden huomioiminen Laji on koko olemassaolonsa ajan ollut suomalaisittain poikkeuksellisen monikulttuurinen. Pelaajat ja seurat edustavat laajasti eri kansallisuuksien (noin 20 kansalaisuutta), uskontojen ja yhteiskuntamuotojen kirjoa. Tämän monikulttuurisuuden vuoksi yhdenvertaisuus on kriketin kaltaisessa lajissa luonnollisesti keskeisen tärkeää. Krikettiliitto noudattaa suomalaista hallintokulttuuria, mutta liitto tiedostaa jäsenkunnan kulttuurisen monimuotoisuuden muun muassa ottamalla ulkokauden peliohjelmaa laadittaessa huomioon eri uskontokuntien ja kulttuurien pyhäpäivät. Samoin liiton tilaisuuksissa huomioidaan eri uskontokuntien ruokavaliot. Maahanmuuttajien kotoutuksen tukeminen Sen lisäksi, että kriketti on lajin koko Suomessa oloajan tuonut maahanmuuttajataustaisia pelaajia yhteen kantaväestön kanssa, Krikettiliitto on syksystä 2015 alkaen tehnyt yhteistyötä muutamien vastaanottokeskusten kanssa tuomalla kriketin mukaan yhdeksi keskusten toimintamuodoista. Liiton palkkaama valmentaja on vetänyt ilmaisia krikettitreenejä ja liitto on lahjoittanut pelivälineitä asukkaiden käyttöön. Krikettiliitto jatkaa tätä toimintaa resurssien mahdollistamassa laajuudessa. Liiton tämänhetkisen, ja siis ainoan, palkatun osa-aikaisen valmentajan työpanos keskitetään jatkossakin lasten ja nuorten aktivoimiseen, joten vastaanottokeskuksissa käytetään muita tilapäisiä valmentajia. Alueellisen eriarvoisuuden vähentäminen Vaikka krikettiä pelataan laajasti ympäri maata, on peli kuitenkin isolta osin keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Tämä on asettanut muualla toimivat seurat eriarvoiseen asemaan erityisesti kilpailullisen harrastusliikunnan eli liigoihin osallistumisen kohdalla. Krikettiliitto vastaa tähän kysymykseen jatkamalla kaudella 2016 käyttöön otettua ja hyvin myönteisen vastaanoton saanutta seurojen matkakustannuksia tasoittavaa liigamaksua. Järjestelmässä ne seurat, jotka joutuvat matkustamaan selvästi muita enemmän ja pidemmälle, saavat tukea ylimääräisiin kustannuksiinsa. Sivu 14
6. KERAVAN KANSALLINEN KRIKETTIKESKUS - infrastruktuurin luoman hyödyn maksimointi Keravan krikettikentän kehittäminen on ollut tärkein yksittäinen tekijä suomalaisen kriketin eteenpäinviemisessä. Tämä suuri panostus on jatkunut myös vuonna 2016. Vuonna 2017 panostus jatkuu edelleen, mutta nyt siirrytään pääosin ylläpitävään toimintaan. Keravan krikettikeskuksen alueella on merkittäviä kehitystarpeita ja potentiaalia, ja kehittämistä tullaan jatkamaan tulevina vuosina. Keravan kentällä pelataan ja harjoitellaan nurmipinnan sallimassa määrin. Kentän mahdollisimman tehokas käyttö on tärkeää sekä lajin kehityksen kannalta että liiton talouden kannalta. Kenttää käytetään kansainvälisten otteluiden ja liigapelin lisäksi maajoukkueen ja seurojen harjoituksiin ja koulukriketin tapahtumiin ja siellä pidetään myös liiton juniorileirit. Kerhotalo ja asianmukaiset pukeutumis- ja peseytymistilat, kentänhoidon tarvitsemat varastotilat ja mahdollisuus pitää pienimuotoisia koulutus- ja valmennustilaisuuksia klubitalon tiloissa ovat jo nyt tehostaneet niin liiton kuin seurojenkin toimintamahdollisuuksia. Krikettikeskuksen infrastruktuuria hyödynnetään samalla tavalla myös tulevana vuonna. Keravan krikettikenttä sijoittuu sopivasti pääkaupunkiseudun kupeeseen (n. 30 min. ajo tai junamatka mm. Helsingin keskustasta), ja palvelee siten hienosti Keravan lisäksi useita eteläisen Suomen asutuskeskuksia kuten Tuusulaa, Järvenpäätä ja Hyvinkäätä ja muita lähikuntia. Sijaintinsa vuoksi kenttä on avaintekijä Krikettiliiton tavoitteessa luoda ja kehittää lajissa edistymisen polku koulujen pihoilta krikettikentille. Krikettiliitolla on nyt mahdollisuus tarjota lähikuntien nuorille juniorivalmennusta, -pelejä ja -leirejä myös ulko-olosuhteissa maan tiheimpään asutulla seudulla. Suomi-Ruotsi maaottelun kuvia Keravalla Nordic Baltic turnauksesta heinäkuussa 2016: Sivu 15
7. Kansainvälinen toiminta Kahdenvälinen yhteistoiminta Ruotsin Krikettiliiton kanssa vuonna 2015 aktivoitu yhteistyö jatkui vuonna 2016. Yhteistyö tulee tiivistymään vuonna 2017 ja se sisältää muun muassa tukea valmentajakoulutuksessa. Ruotsin tuoreita kokemuksia lajin nopeasta ja yllättävästä laajentumisesta maahanmuuton seurauksena seurataan tiiviisti. Syksyllä 2016 neuvoteltiin yhteistyöstä Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Suomen liittojen kesken. Yhteistyön piiriin kuuluu maajoukkuetoiminnan lisäksi naiskriketin ja junioritoiminnan kehittäminen yhdessä, tutkimusyhteistyö ja mahdollisesti myös peliolosuhteiden kehittämistä muun muassa Saksan liiton kokeilemilla malleilla. Saksassa on löydetty ratkaisu, jossa jalkapallokentällä käytetään tilapäistä syöttöalustaa, jolloin kenttien käyttöä voidaan tehostaa taloudellisella tavalla. Kaudella 2016 Keravalla pelattu Nordic-Baltic turnaus oli menestys ja turnaus aiotaan toteuttaa laajempana vuonna 2017. Mukaan on tarkoitus saada lisää osallistujamaita ja entistä runsaslukuisempi yleisö. Turnauksen avulla maajoukkue saa arvokasta pelikokemusta ja samalla kokemusta turnauspelaamisen vaatimuksista. Viime vuosien aikana yhteistyö Tanskan Krikettiliiton kanssa on toiminut hyvin ja lajin kehitystyötä pyritään vahvistamaan yhdessä jatkossakin. Tanskalla on lajista Pohjoismaiden pisin historia ja sen kansainvälinen taso on selkeästi alueen korkein - maailman 28./105. Valiokuntatoiminta Suomen Krikettiliiton puheenjohtajan Andrew Armitagen työ Kansainvälisen Krikettiliiton ICC:n kehitysvaliokunnassa ja 60 affiliaatti-jäsenmaan maailmanlaajuisena edustajana jatkuu vuonna 2017. Tämän tärkeän tehtävän avulla Suomen Krikettiliiton on mahdollista verkostoitua kansainvälisesti ja saada arvokasta tietoa siitä, miten kriketti kehittyy lajina maailmanlaajuisesti. Aktiivinen kansainvälinen toiminta on myös ollut merkittävässä roolissa Krikettiliiton saaman taloudellisen tuen varmistamisessa. 8. MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ 8.1. Tavoitteena tunnettuus Markkinoinnin ja viestinnän tehtävänä on tukea Krikettiliiton strategisten valintojen toteutumista sekä tuoda monipuolisesti esille Krikettiliiton palveluita ja tarjontaa. Suomen Krikettiliitto on pyrkinyt lisäämään kriketin tunnettuutta pitämällä yhteyttä tiedotusvälineisiin informoimalla niitä mm. kesän 2016 päätapahtumista lehdistötiedottein ja ottamalla yhteyttä toimittajiin myös henkilökohtaisesti. Kiinnostusta pyrittiin herättämään ennen Suomalaisen Kriketin Viikon alkua sekä sen aikana, sekä loppukesän finaaliotteluiden lähestyessä. Liitto tulee jatkamaan samalla tavalla vuoden 2017 aikana. Sivu 16
Vuoden 2015 aikana aloitettua yhteistyötä uuden sponsorin, Hardy's viinitalon kanssa jatketaan vuonna 2017. Suuren kansainvälisen yrityksen tuki on tuonut Krikettiliitolle runsaasti lisää näkyvyyttä muun muassa ruoka- ja viinijulkaisuissa ja -blogeissa. Suomi on tämän yhteistyösopimuksen kanssa päässyt yrityksen kumppaniksi kolmantena maana, heti suurten krikettimaiden, Australian ja Englannin, jälkeen. Krikettiliitto solmi vuoden 2016 aikana merkittävän yhteistyösopimuksen väline- ja varustevalmistaja englantilaisen MKK-Newberyn kanssa. Sopimus mahdollistaa korkeatasoisten pelivälineiden hankinnan kaikille jäsenseuroille ja kaiken tasoisille pelaajille merkittävästi alennettuun hintaan. Krikettiliitto osallistuu heinäkuussa 2017 Tampereella pidettävään SM-viikkoon. Liitto odottaa tapahtuman tuovan vuoden 2016 SM-viikon tapaan kriketille runsaasti lisänäkyvyyttä. Ensimmäistä kertaa suomalaisessa tv-historiassa nähtiin helmikuussa 2016 krikettiottelu suorana lähetyksenä YLE:n kanavalla, parhaaseen katseluaikaan lauantai-iltana, yhtenä katsotuimmista lajeista 800 000 katsojaa saavuttaneessa lähetyksessä. Näkyvyyttä haetaan vuoden 2017 SM-viikolla myös pitämällä Tampereen keskustassa näyttäviä krikettinäytöksiä turvallisilla vaahtomuovipalloilla. Kuvat alla: SM-viikon junnukrikettiä sekä sisäkriketin uunituoreet suomenmestarit, Tampereella Sivu 17
8.2. Sosiaalinen media ja verkkosivut Markkinoinnissa ja viestinnässä hyödynnetään entistä enemmän sosiaalisen median kanavia. Erityisesti kesän päätapahtumien aikaan Krikettiliitto viestii aktiivisesti verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Facebookin, Twitterin, Instagramin ja Youtube-kanavan avulla lisätään vuorovaikutuksellisuutta seurojen, pelaajien ja muiden krikettiystävien kanssa ympäri maailman. Vuoden 2016 aikana Krikettiliiton Facebook-päivityksiä on parhaimmillaan luettu yli 6 500 kertaa. Myös tykkääjien määrä on vuoden sisällä jatkanut kasvuaan 35 % ja on nyt lähes 2 700 tykkääjää. Twitterissä liittoa seuraa lähes 6 000 lajista ja liitosta kiinnostunutta. Tunnettuutta ja saavutettavuutta paransi myös Suomen Krikettiliiton verkkosivuille englannin kielen lisäksi lisätty laaja suomenkielinen tietopaketti kriketistä Suomessa. Myös liiton verkkosivujen ruotsinkielinen osio laajeni vuonna 2016. Krikettiliiton nettisivujen kävijämäärät ovat suurimmillaan kesäkuukausina, jolloin liigapelit ovat käynnissä. Suomalaisen Kriketin Viikon yhteydessä kävijämäärät nousivat selvästi. Myös yleisesti ottaen käyttäjämäärät ovat kasvussa, sillä uudet käyttäjät löytävät sivuston ja kiinnostus krikettiin Suomessa kasvaa. Sivuston kävijöistä kolme neljästä on Suomessa. Cricketfinland.com-sivuston käyttäjien jakauma näyttää, että laji kiinnostaa selvästi myös naisia, sillä sivuston käyttäjistä yli 45 prosenttia on naisia. Liitto päivittää sivustonsa vuoden 2017 alussa, jotta eri tahojen kaipaama tieto olisi entistä helpommin ja havainnollisemmin saatavissa. Uutena avauksena sosiaalisessa mediassa tulee olemaan vuonna 2017 aloitettava Keravalla pelattavien otteluiden live-striimaus. Valmistelut ovat pitkällä ja tästä toiminnasta odotetaan lajin tunnettuuden kannalta merkittävää lisäystä. Samalla lajin harrastajat pääsevät nauttimaan kotimaisesta huippukriketistä kotipaikkakunnastaan riippumatta. Sivu 18
9. KOULUTUS Koulutustoiminta eri muodoissaan tukee vahvasti jäsenseurojen toimintaa. Ensisijaisena tavoitteena on turvata liiton ja seurojen peruskoulutus. Peruskoulutus käsittää krikettivalmentajien, liigatuomareiden ja pelikirjurien koulutuksen sekä lasten ja nuorten krikettiohjaajan koulutuksen. Lisäksi seuroja tuetaan hallinnon kehittämisessä. 9.1. Tuomaritoiminta Krikettiliitto jatkaa tuomareiden tukemista samalla, kun se pyrkii kannustamaan uusia tuomareita aktiivisuuteen. Liitto järjesti vuonna 2016 seitsemän krikettituomarin peruskurssia, joilta valmistui 121 uutta liigatuomaria. Tuomarikoulutuksen käyneitä krikettituomareita on nyt Suomessa yli 300, joista noin puolet on edelleen aktiivisia. Uusia aktiivisia tuomareita koulutetaan myös vuonna 2017 järjestettävillä tuomarikursseilla. Peruskurssien lisäksi järjestettiin kansainvälinen 1-tason tuomarikurssi, jonka läpäisi 8 uutta tuomaria. Liitolla on tarvittava osaaminen ja valtuudet tämän tasoisten kurssien järjestämiseen omin voimin. Suomen Krikettiliiton yhteistyö CricHQ:n kanssa elektronisen tulosten kirjaamisjärjestelmän edelleen kehittämiseksi jatkuu myös kaudella 2017. CricHQ on krikettimaailman johtava tulospalvelua järjestävä taho. Kaudesta 2016 alkaen kaikkien otteluiden pelipöytäkirjat, liigataulukot ja muu pelaajastatistiikka on ylläpidetty CricHQ:n järjestelmällä, joka näkyy liiton kotisivujen kautta. Järjestelmä takaa tulosten maailmanlaajuisen näkyvyyden ja käynnissä olevien otteluiden reaaliaikaisen seuraamisen. Seuroilta saadun erittäin hyvän palautteen perusteella järjestelmän käyttöä ja siihen kuuluvaa koulutusta tullaan jatkamaan myös tulevalla pelikaudella. Kirjausjärjestelmän kehittyminen korostaa tämän koulutuksen jatkuvuuden merkitystä. 9.2. Valmennus- ja ohjaajatoiminta Suomen Krikettiliiton valmennuksen kehitysohjelma keskittyy edelleen vuonna 2017 pääasiassa kahdelle alueelle, junioreiden valmentamiseen sekä seurojen oman valmennustoiminnan kehittämiseen. Liitto tukee näiden tavoitteiden saavuttamista tarjoamalla seuroille valmentajakoulutusta, jakamalla valmennustietoa ja hyviksi koettuja harjoitteita seurojen valmentajille ja mahdollisuuksien puitteissa myös seurojen valmennustoimintaan suunnatulla suoralla taloudellisella tuella. Vuonna 2017 järjestetään keväällä alueellinen valmentajan peruskurssi ja syksyllä sekä alueellinen peruskurssi että 1-tason kansainvälinen valmentajakurssi. Uutena toimintamuotona käynnistetään valmentajille suunnattu työpajatoiminta, jossa valmentajat kootaan jakamaan hyviksi havaittuja käytäntöjä ja päivittämään osaamistaan. Tällä hetkellä Suomessa on yli 100 koulutettua 1-tason ja kuusi 2-tason valmentajaa, joista noin puolet palvelee aktiivisesti niin seuroja kuin liiton projekteja. Sivu 19
Uutena aluevaltauksena Krikettiliitto aloitti vuonna 2015 yhteistyön Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilun (ESLU) kanssa valmennus- ja ohjaajakoulutuksen merkeissä. Tämän toivotaan sekä lisäävän lajin näkyvyyttä ja tunnettavuutta että vahvistavan valmennusosaamista. Yhteistyötä jatketaan vuonna 2017 ja sen odotetaan mahdollistavan laajemman koulukriketin ohjelman sekä tukevan krikettiseurojen valmennustoimintaa. Lisäksi Krikettiliitto jatkaa lajikoulutusta opettajille sekä kuntien kanssa yhteistyössä, esim. Keravalla, että aluejärjestöjen kautta. Krikettiliitolla ei ole omaa osaamista tai virallista pätevyyttä jatkaa tuomareiden ja/tai valmentajien kouluttamista nykyistä ylemmille tasoille. Lajin kehityksen kannalta osaavat tuomarit ja valmentajat ovat välttämättömiä. Valmentajien alkeiskoulutuksen puitteissa Ruotsin kanssa jo muutaman vuoden jatkunut yhteistyö on tärkeä pohja rakentaa vahvempaa Pohjoismaista yhteistyötä. Alkeiskurssien lisäksi suunnitteilla on ylemmän tason yhteistä koulutusta niin valmentajille kuin tuomareille. Suomen Krikettiliiton panostus on tarjota valmentajien alkeiskurssin vetäjä ja 1-tason tuomarikurssin vetäjä. Esimerkkinä tuomarikoulutuksen avaamista mahdollisuuksista Krikettiliitto valmistelee toisena naisena korkeatasoisia kansainvälisiä ODI-krikettiotteluita tuominneen ja Suomessa krikettituomariuransa aloittaneen naistuomari Diana Venterin kutsumista Uudesta-Seelannista Suomeen kesällä 2017. Tämän toivotaan innostavan aloittelevia tuomareita heidän kehityksessään. 10. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Loppuvuodella 2016 liitto palkkasi osa-aikaisen kansallisen lajikehitysjohtajan. Tämän uuden tehtävän odotetaan lisäävän liiton yhteistoimintamahdollisuuksia muiden suomalaisten liikuntajärjestöjen kanssa ja samalla syventää kansainvälisen toiminnan ulottuvuutta. Operatiivisista toiminnoista vastaa osa-aikainen toiminnanjohtaja. Vuodesta 2015 alkaen palkattu täysiaikainen juniorityöhön keskittynyt nuoren valmentajan työsuhde jouduttiin syksyllä 2016 työntekijän opiskelutilanteesta johtuen muuttamaan osa-aikaiseksi. Hänen lisäkseen juniorivalmennusta hoitaa noin 8-10 tilapäisissä työsuhteissa olevaa valmentajaa. Vuoden 2017 yksi keskeisiä tavoitteita on jäsenseuroille annettavan tuen kehittäminen. Tämä tarkoittaisi sekä valmennuksen, naiskriketin ja junioritoiminnan kehittämiseen että seurojen hallinnon kehittämiseen tarkoitettua koulutusta ja asiakirjatukea. Valmennuksen, naiskriketin ja junioritoiminnan kehittäminen edellyttää lisäpanostuksia myös käytössä oleviin henkilöresursseihin. Seurojen hallinnon kehittämistä tukemalla liitto tukee maahanmuuttajataustaisten seurojen pelaajien integroitumista suomalaiseen hallintokulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi liitto valmistelee uuden osa-aikaisen kehittämistehtävän perustamista. Tämän edellytyksenä on kuitenkin esitettyjen lisäresurssien saaminen. Keravan krikettikeskukseen palkataan aiempien vuosien tapaan kesäkaudeksi (huhtikuusta lokakuuhun) osa-aikainen kentänhoitaja. Sivu 20
Suomessa jatkuvasti kasvavien pelattavien krikettiliigojen organisoinnista vastaa erityisesti liigatoimintaan keskittyvä valiokunta, joka koostuu eri seuroista valituista osaavista pelaajista, tuomareista ja valmentajista. Kurinpitovaliokunta huolehtii tarvittaessa otteluiden yhteydessä havaituista kurinpidollisista tapauksista. Vuoden 2015 jälkimmäisellä puoliskolla toteutettu lisävapaaehtoisten rekrytointi onnistui hyvin, ja siksi liitto uusii tämän prosessin vuonna 2017. Tarkoituksena on saada mukaan lisää aktiivitoimijoita ja vielä osaavampi vapaaehtoisjoukko. Lisäpanoksien odotetaan näkyvän uusina aloitteina, parempana hallintona ja aiempaa laajempana toimintana. Samalla saadaan sitoutettua jäsenkunta nykyistä laajemmin liiton toimintaan. Liiton hallituksen jäsenet tekevät aktiivista ja arvokasta vapaaehtoistyötä liiton toiminnan eteenpäinviemiseksi. Krikettiliitolla on pieni toimisto ja varastotila OK:n tiloissa Pasilassa. Kuvat alla: Krikettiin tutustumistapahtumia Keravan kentällä kesällä 2016 Sivu 21
11. TALOUS (23.4.2017 vuosikokoukseen) 11.1. Taloudelliset tavoitteet Tavoitteena on pitää Krikettiliiton talous edelleen vakaalla pohjalla. Vuoden 2017 talousarvion toimintakulujen yhteissumma on 186 093 Euroa ja vuoden tulos on negatiivinen 6 975 Euroa. Talousarvio pohjautuu vahvistetun 45 000 Euron valtion yleisavustukseen. Jäsenseurojen, lisenssi- ja koulutusmaksut pidetään hinnoiltaan mahdollisimman edullisina, jotta seurojen ja uusien pelaajien osallistumiskynnys koulutuksiin ja seuratoimintaan on mahdollisimman alhainen. Omaa varainhankintaa kehitetään edelleen. 11.2. Talousarvio vuodelle 2017 VARSINAINEN TOIMINTA T u o t o t Muut tuotot 31,086 Osanottomaksut 25,916 T u o t o t Total 57,002 K u l u t Henkilöstökulut Henkilösivukulut -23,757 Palkat ja palkkiot -43,255 Henkilöstökulut Total -67,012 Muut kulut Materiaalikulut -19,373 Matka- ja majoituskulut -22,089 Muut toimintakulut-lainan korot -16,631 Ulkopuoliset palvelut -18,999 Välineet - kulut -17,200 Vuokra- ja vastikekulut -20,229 Muut kulut Total -114,521 Poistot -3,910 K u l u t Total -185,443 VARSINAINEN TOIMINTA Total -128,441 VARAINHANKINTA T u o t o t ICC keskusjärjestön avustus 32,319 Ilmoitus- ja mainostuotot 7,500 Jäsenmaksutuotot 37,297 T u o t o t Total 77,116 VARAINHANKINTA Total 77,116 YLEISAVUSTUKSET Valtion toiminta-avustus 45,000 YLEISAVUSTUKSET Total 45,000 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA K u l u t Muut kulut Muut toimintakulut-lainan korot -650 Muut kulut Total -650 K u l u t Total -650 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Total -650 Tulos -6,975 Sivu 22
Sivu 23
Suomalaisen Kriketin 5-vuotisvisio (2015 2019) Suomen Krikettiliiton 15-vuotisen olemassaolon aikana kriketti on lajina levinnyt koko maahan, neljän jäsenseuran yhteisöstä on kasvanut 26 seuran liitto, jonka pohjoisimmat jäsenseurat ovat tällä hetkellä Oulussa. 5-vuotiskauden aikana Krikettiliitto visioi seuraavaa: Jäsenseurojen määrä nousee 40:een. Seurojen organisaatio on kehitetty tarkoituksenmukaisemmaksi kouluttamalla liiton tuella jäsenseurojen aktiiveja niin hallinnointiin, valmennukseen kuin tuomaritoimintaankin. Tällä koulutuksella on saatu luotua seuratoimintaan pitkäjännitteisyyttä. Liigatoimitsijoiden kouluttaminen on vakiintunut jokavuotiseksi. Sisä- ja ulkoliigoilla on omat organisaationsa. Ainakin alemmissa divisioonissa pelataan alueelliset alkulohkot. Valmentajakoulutus on alemmilla tasoilla siirtynyt liitolle; 2-tasosta ylöspäin toimitaan yhteistyössä muiden Euroopan maiden kanssa. Yhteistyö Suomen eri urheiluopistojen ja muiden lajien kanssa on vakiintunut alempien tasojen valmentajakoulutusta voi saada mm. liikunnanohjaajakoulutuksen yhteydessä. Muita yhteistyötapoja ovat leirien ja koulutusten vetäminen ym. Maajoukkue on noussut 105 maan rankinglistalla Kansainvälisen Krikettiliiton uudessa turnausstruktuurissa sijalle ainakin 50 nykyiseltä sijalta 65. Tämä on edellyttänyt ammattimaisen valmennuksen ja säännöllisen harjoittelun jatkamista ja kehittämistä nykyiseltä hyvältä pohjalta. Suomeen on saatu pysyvästi alueellisia junioriliigoja, joita pelataan talvella sisällä ja kesällä turnausmuotoisesti ulkona. Tämän liigatoiminnan seurauksena on voitu aloittaa ikäkausimaajoukkuetoiminta ja osallistua eri puolilla Eurooppaa pidettäviin juniorimestaruusturnauksiin. Junioreiden alueelliset kesäleirit yhdessä muiden urheilulajien kanssa ovat vakiintuneet. Keravan kansallisen krikettikeskuksen lisäksi pääkaupunkiseudulle on saatu lajille toinen nurmikenttä ja muualle Suomeen on valmistunut tai valmistumassa myös oma krikettikeskus (mahdollisesti yhteistyössä baseballin tai muun urheilulajin kanssa). Kriketti on Suomessakin monikansallinen laji. Liiton toimiva monikansallisuus on liitetty positiivisena esimerkkinä osaksi laajempaa kansallista kotouttamisohjelmaa. Ohjelman kautta suomalaiset ja maahanmuuttajat ovat päässeet junioritasolta alkaen ja kaikilla liigatasoilla toimimaan yhdessä urheilun piirissä. Sivu 24
Vision toteuttamisen ja jatkuvan ja pitkäjänteisen toiminnan edellyttämät resurssit on varmistettu. Resursseilla tarkoitetaan kansainvälisen krikettiliiton ja kotimaisen yhteiskunnan tarjoaman taloudellisen tuen lisäksi liiton itse yritysmaailmasta hankkimaa rahoitusta, mutta myös sisäisten henkilöresurssien varmistamista muun muassa tuomarivalmennus- koulutustoiminnan toteuttamiseksi. Pyritään liittämään kriketissä jo kauan mukana ollut pelaajapolkutoiminta osaksi suomalaisen huippu-urheilun muutosprojektia tarjoamalla sekä nykyisille kriketinpelaajille sopiva urheilijanpolku että lajia maanlaajuisesti yhtenä vaihtoehtona suomalaisille nuorille. Suomen Krikettiliiton hallitus, 26.11.2016 Sivu 25 Suomen Krikettiliitto - Cricket Finland Radiokatu 20 00240 Helsinki Y-tunnus: 1896610-2 www.cricketfinland.com