Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011
Sisällysluettelo 1. Kuvaus arvioitavasta verkkopalvelusta... 3 2. Arvioinnin tavoitteet... 3 3. Arviointimallit... 3 4. Arvioinnin osa- alueet... 4 5. Arviointimenetelmät... 4 6. Arvioinnin luotettavuuden arviointi... 4 7. Ryhmän työnjako... 5 8. Lähteet... 5
1. Kuvaus arvioitavasta verkkopalvelusta Spotify on ilmaiseksi ladattava sovellus, jonka avulla käyttäjä voi kuunnella musiikkia suoratoistona internetistä lähes rajattomasti, lataamatta sitä viemään tilaa omalta kovalevyltään. Laitteena voi toimia Windows, Mac tai Linux- käyttöjärjestelmällä toimiva tietokone, tai esimerkiksi Applen iphone tai Android- käyttöjärjestelmällä toimiva puhelin. Palvelussa on kuitenkin muitakin ominaisuuksia kuin pelkästään musiikin kuunteleminen: käyttäjä voi myös muun muassa tehdä ja selata soittolistoja, lukea artistiprofiileja, jakaa musiikkia sosiaalisissa verkkopalveluissa ja halutessaan ostaa ja ladata musiikkia omalle koneelleen. Spotifyn kohderyhmä on kaikki musiikin kuuntelijat, joilla on tietokone käytössään. Palvelu on kuitenkin toistaiseksi saatavilla vain Suomessa, Isossa- Britanniassa, Ruotsissa, Ranskassa, Espanjassa, Norjassa, Alankomaissa, Yhdysvalloissa, Tanskassa, Saksassa, Australiassa ja Belgiassa. Käytännössä siis arvioimme verkkopalvelua näiden maiden käyttäjien näkökulmasta. Palvelu vaatii nykyään rekisteröitymiseen Facebook- tunnukset, joten se voi jossain määrin rajata käyttäjäryhmää, mutta toisaalta, kuka tahansa voi luoda Facebook- tunnukset, vaikka pelkästään Spotifyn käyttöä varten. Verkkopalvelua käytetään hyvin saman tapaisesti kuin useita muita tietokoneella käytettäviä musiikkisoittimia (itunes, Windows Media Player), mutta siinä on muutamia lisäominaisuuksia. Palvelun käyttöön tarvitaan kuitenkin verkkoyhteys musiikin suoratoistoa varten. Sen perimmäinen tarkoitus on toistaa musiikkia. Arvioimme siis nimenomaan Spotify- sovellusta, eikä sen verkkosivuja, vaikka verkkosivut toimivat toki osana palvelukokonaisuutta. 2. Arvioinnin tavoitteet Palvelua voidaan arvioida laajasti, mutta keskitymme erityisesti käyttäjien näkökulman esiintuomiseen arvioinnissa, ja sitä kautta pyrimme selvittämään käyttökokemuksen yleistä laatua. Keräämme eri käyttäjäryhmien edustajilta tietoa heidän kokemuksistaan palvelun käytöstä ja vertaamme sitä omaan asiantuntija- arvioomme verkkopalvelusta. Sitä kautta pystymme muun muassa vertaamaan ja tulkitsemaan peruskäyttäjien ja asiantuntijoiden arvioinnin eroavaisuuksien merkitystä. Lisäksi arvioinnin päämääränä on koota ehdotus mahdollisesta palvelun kehityssuunnasta käyttäjien kokemusten ja tarpeiden perusteella, hyödyntäen kuitenkin myös asiantuntija- arvioita. 3. Arviointimallit Verkkopalvelun arviointiin käytämme käyttökelpoisuuden arviointimallia. Tämän arviointimallin käyttäminen on mielekästä verrattuna esimerkiksi saavutettavuuden arviointimalleihin, sillä valitsemamme verkkopalvelu pohjautuu vahvasti omaan alustakohtaiseen sovellukseen. Toisaalta käyttökelpoisuuden arviointimalli kattaa laaja- alaisesti verkkopalvelun
arviointia, sillä näkökulma on laaja. Käyttökelpoisuuden arviointimalli pitää sisällään esimerkiksi käytön sujuvuuden ja verkkopalvelun hyödyllisyyden [1]. Vaikka käytön sujuvuus sisältää saavutettavuuden, on valitsemamme mallin käyttäminen silti mielekästä mallin muiden ulottuvuuksien vuoksi. 4. Arvioinnin osa- alueet Arvioinnissa keskitymme varsinaisesti verkkopalvelu Spotifyn käytettävyyteen. Käytettävyys voi olla alustakohtaista, sillä eri alustat käyttävät eri sovelluksia verkkopalvelun saavuttamiseksi. Käytettävyyden osa- alueita otamme laaja- alaisesti huomioon mahdollisimman mielekkään lopputuloksen aikaansaamiseksi. Käytettävyydessä tulevat ilmi niin tekniset ratkaisut kuin esimerkiksi kognitiiviset seikat. 5. Arviointimenetelmät Menetelmien osalta palvelun arviointi suoritetaan kahdessa osassa. Ensisijaisesti palvelu arvioidaan systemaattisella läpikäynnillä hyödyntäen Valtiokonttorin laatimaa laatukriteeristöä (http://www.arviointityokalu.fi). Käytännössä kyse on siis läpikäynnistä tarkistuslistan avulla. Palvelusta tehdään arvio perustuen omaan asiantuntijuuteen ja laatukriteeristöä hyödynnetään siksi, että arvioinnin tulokset ovat verrattavissa myös muilla menetelmillä tehtyjen arviointien kanssa. Palvelun arvioinnista tehdään myös julkinen kysely, joka lähetetään pienelle otokselle Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoita. Samoin kuin edellä, käyttäjäkysely perustuu yllä mainittuun laatukriteeristöön. Tällä tavoin voimme hyödyntää kummankin arviointimenetelmän tuloksia keskenään ja tutkia, onko asiantuntija- arviomme linjassa julkisen kyselyn kanssa. Lähtökohtaisesti mielenkiinto keskittyy siihen, ovatko käyttäjät asiantuntijoiden kanssa samaa mieltä palvelun käyttökelpoisuudesta ja mitkä ovat kummankin osapuolen kehitysideat ja ratkaisut palvelun käytön parantamisessa. Useissa yrityksissä tuotteita ja palveluja viedään eteenpäin perustuen vain tuotekehitysihmisten harkintakykyyn ja siten asia herättää mielenkiinnon siihen, että ovatko asiantuntijat päteviä päättämään niiden kehityksestä ilman, että asiaa tiedustellaan käyttäjiltä tutkimuksen avulla. 6. Arvioinnin luotettavuuden arviointi Arviointi suoritetaan kahdella menetelmällä, jotta tutkimuksen tulokset olisivat monipuolisia ja vertailukelpoisia. Kahden arviointimenetelmän käytön tarkoitus on siinä, että arvioinnin tulokset ovat luotettavia. Samalla, kun tutkitaan palvelun kehitykseen liittyviä seikkoja, tarkkaillaan myös kuinka suuria eroja asiantuntijoiden arviossa on käyttäjien arvioon verrattuna. Mielenkiinto keskittyy siihen, kykenevätkö asiantuntijat tekemään käyttäjien puolesta päteviä valintoja tarvittavista kehityskohteista, jotta edistyksen suunta olisi oikea ja että
käyttäjiä ei vääränlaisella kehityksellä karkoiteta. Kyse on kuitenkin kaupallisesta järjestelmästä ja sen tarkoitus on haalia mahdollisimman paljon käyttäjiä sekä tuottaa rahaa. 7. Ryhmän työnjako Olemme suunnitelleet ryhmän työnjaon siten, että eri osapuolet perehtyvät arvioinnin eri osa- alueisiin, jotta niihin ei vaikuttaisi niin paljon muu tietämys. Tiia toteuttaa käyttäjähaastattelut tai - kyselyt, joiden avulla pyritään kartoittamaan käyttäjien kokemuksia palvelusta. Teppo tekee palvelusta systemaattista läpikäyntiä checklistien avulla. Janne alustavasti vertailee ja analysoi näiden eri arviointitapojen tuloksia, jonka jälkeen yhdessä jatkamme analysointia ja pohdimme mahdollisia ratkaisuja ja kehittämiskohteita. Arviointiraportin laadimme yhdessä, kuitenkin luultavasti niin, että jokainen kirjoittaa ensisijaisesti omasta osuudestaan. 8. Lähteet [1] Käyttökelpoisuuden arviointimalli. Luettu 15.9.2012. Saatavissa: http://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpkk- oppimateriaali/3- arviointimalleja/3-3- malleja- ja- kriteereja/3-3- 3- kayttokelpoisuuden- arviointim