EETTISEN ELÄINKAUPAN versio 1 sivu 1/7 SERTIFIKAATTI laatija tark. hyv. edell. ohje Pvm 25.11.2013 asiakirja EESP koodi HY1 SAIRAUDEN OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA HOITOON TOIMITTAMINEN Jakelu jakelulistan mukaan OHJEEN TARKOITUS Tässä ohjeessa kuvataan lajiryhmittäin yleisimpien lemmikkieläinten sairauden tai huonokuntoisuuden oireet ja merkit, joiden perusteella on otettava mahdollisimman nopeasti yhteys eläinlääkäriin tai muuhun asiantuntijaan. MUUT TÄHÄN OHJEESEEN LIITTYVÄT OHJEET M4 Laatukäsikirjan, menettelyohjeiden ja hoito-ohjeiden jakelu ja lukuoikeudet sekä M7 Laatudokumenttien arkistointi ja hävitys. Seuraavat yleisohjeet: Eläinryhmäkohtaiset yleisohjeet, Eläinten kuljettaminen, Pienlemmikit ja lapset ja Eläimen ottamista harkitseville sekä lajikohtaiset kauppa- ja asiakasohjeet. YLEISTÄ Eläimen hoitajan on tutustuttava eläimen normaaliin käyttäytymiseen ja ulkonäköön voidakseen tunnistaa sairauden merkit ajoissa. PIKKUNISÄKKÄÄT Pikkunisäkkäät ovat saaliseläimiä, jotka pyrkivät salaamaan sairautensa. Mikäli pikkunisäkkäällä havaitaan yksi tai useampia seuraavista oireista, on otettava viipymättä yhteys pieneläimiin erikoistuneeseen eläinlääkäriin ja tarvittaessa toimitettava eläin mahdollisimman nopeasti hoidettavaksi.
On huomattava, että jo vuorokauden mittainen paastoaminen on hengenvaarallista pikkunisäkkäille, erityisesti marsulle, suoliston lamaantumisen takia. Eläintä, joka ei syö, tulee ruokkia ruiskun, pipetin tms. kautta suoraan suuhun muutaman tunnin välein eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Ruokittaessa on varottava, ettei ruokaa joudu hengitysteihin. Suoliston terveen mikroflooran ylläpitämiseksi ravintosuspensioon tulee lisätä terveen eläimen ulostepapanoita. Seuraavassa luetellaan eläimen ulkonäköön ja käyttäytymiseen liittyviä välitöntä eläinlääkärin hoitoa vaativia yleisiä hälytysmerkkejä. hoitamattoman näköinen turkki turkin pörheys köyryselkäisyys muu epätavallinen asento vuoto silmistä, sieraimista tai suusta vuoto takapuolesta tai ripuli silmäkuoppiin sisään painuneet tai pullottavat silmät limakalvojen vaaleus tai sinerrys kiihtynyt tai hidastunut hengitys, raskas hengitys haukkova hengitys rahiseva tai vinkuva hengitys laihtuminen paiseet tai kasvaimet paikallaan kyhjöttäminen eristäytyminen lajitovereista tavallisuudesta poikkeava aggressiivisuus (lajitovereita kohtaan tai käsiteltäessä) valittaminen käsiteltäessä epänormaali liikkuminen jonkin paikan aristaminen (esim. raaja) ei syö tai syömisvaikeudet ei juo tai selkeästi lisääntynyt veden kulutus 2
ei virtsaa ei ulosta LINNUT Linnut ovat saaliseläimiä, jotka pyrkivät salaamaan sairautensa. Mikäli linnulla havaitaan yksi tai useampia seuraavista oireista, on otettava viipymättä yhteys lintuihin erikoistuneeseen eläinlääkäriin ja tarvittaessa toimitettava eläin mahdollisimman nopeasti hoidettavaksi. On huomattava, että yli vuorokauden paastoaminen voi olla jo hengenvaarallista pikkulinnuille. Seuraavassa luetellaan eläimen ulkonäköön ja käyttäytymiseen liittyviä välitöntä eläinlääkärin hoitoa vaativia yleisiä hälytysmerkkejä. tahriintuneet höyhenet sulkapeitteen pörheys tärinä häkin pohjalla makaaminen epätavallinen ääntely vuoto silmistä sameat silmät haukkova hengitys (nokan aukominen) kiihtynyt tai hidastunut hengitys, raskas hengitys epätavallinen ääni hengitettäessä: rahina, vinkuna, naksahtelu paiseet, kasvannaiset jaloissa tai vartalolla paikallaan kyhjöttäminen reagoimattomuus (esim. jos laittaa käden lähelle) eristäytyminen lajitovereista aggressiivisuus (lajitovereita kohtaan tai käsiteltäessä) epätavallinen liikkuminen 3
jalan tai siiven epätavallinen toiminta (esim. aristaako lintu jompaakumpaa jalkaansa, näyttääkö kumpikin siipi toimivan) ei syö ei juo ei virtsaa tai ulosta Linnun unien aikana orrella pörhistelyä ei tule sekoittaa sairauden oireisiin, terve lintu nukkuu pörröisenä, sairas lintu sen sijaan makaa orrella, vatsa orressa kiinni. TERRAARIOELÄIMET Terraarioeläinten sairauksien oireita on vaikea havaita. Mikäli terraarioeläimellä havaitaan yksi tai useampia seuraavista oireista, on otettava mahdollisimman nopeasti yhteyttä matelijoihin erikoistuneeseen eläinlääkäriin. Jollei asiantuntevaa eläinlääkäriä ole saatavilla, tulee kysyä neuvoa esimerkiksi lajiyhdistyksen asiantuntijoilta. Huonovointisuuden syynä saattavat olla terraarion lajille sopimattomat ympäristöolot. Tällöin olosuhteiden muuttaminen asianmukaisiksi saattaa ratkaista ongelman. Kilpikonnat Seuraavassa luetellaan eläimen ulkonäköön ja käyttäytymiseen liittyviä yleisiä hälytysmerkkejä. turvonneet silmäluomet sameat silmät puoliavoimet silmät vuoto silmistä tai sieraimista haavat tai muut muutokset ihossa kuuluva hengitys halkeamat kilvessä kilven pehmeys (poikkeuksena nuoret poikaset) merkittävä ja nopea painon nouseminen tai laskeminen 4
liikkumattomuus, paitsi syysaikaan, jolloin eläin saattaa valmistautua horrokseen jonkin paikan aristaminen (esim. raaja) lajille epätavallisen pitkäaikainen syömättömyys ei virtsaa tai ulosta, epänormaali uloste On huomattava, että voi olla myös täysin normaalia esim. syksyllä kun valon määrä vähenee ja lämpötila laskee ja eläin valmistautuu horrokseen. Lihaksisto on kunnossa, jos kilpikonna kävelee kilpi irti maasta. Käärmeet ja liskot Seuraavassa luetellaan eläimen ulkonäköön ja käyttäytymiseen liittyviä yleisiä hälytysmerkkejä. sameat silmät paitsi hieman ennen nahanluontia puoliavoimet silmät vuoto silmistä ihomuutokset tai huonokuntoiset suomut kuuluva hengitys haukkova hengitys (käärmeet pää pystyssä) epäsiisti suu, epämuotoinen leuan tai huulen reuna laihtuminen tai turpoaminen kuivuminen epätavallinen asento liikkumattomuus epänormaali liikkuminen aiemmin esiintymätön aggressiivisuus (lajitovereita kohtaan tai käsiteltäessä) jonkin paikan aristaminen (esim. raaja liskoilla) lajille epätavallisen pitkäaikainen syömättömyys 5
ei juo ei virtsaa tai ulosta, epänormaali uloste nahanluonnin toistuva epäonnistuminen vaikka terraarion olosuhteet ovat lajille sopivat, ja eläimelle on ollut tarjolla kostea piilo nahanluonnin aikana On huomattava, että ja liikkumisen väheneminen voi olla myös täysin normaalia esim. syksyllä kun valon määrä vähenee ja lämpötila laskee ja eläin valmistautuu horrokseen. Myös nahanluontiin valmistautuva eläin saattaa olla apaattinen. Sammakkoeläimet, mm. tuliliskot Seuraavassa luetellaan eläimen ulkonäköön ja käyttäytymiseen liittyviä yleisiä hälytysmerkkejä ihomuutokset, erityisesti raajojen punoitus kuivuminen selkeä laihtuminen, painon nousu tai paisuminen sameat silmät sieraimista tai suusta tuleva lima tai vaahto, joka liittyy hengitykseen sormien, varpaiden tai raajojen surkastuminen liikkumattomuus epätavallinen käyttäytyminen epätavallinen liikkuminen epätavanomainen asento jonkin paikan, esim. raajan, aristaminen reagoimattomuus liikkeeseen ja/tai kosketukseen lajille epätavallisen pitkäaikainen syömättömyys vedessä elävät lajit: erikoisella tavalla kelluminen tai vaikeus pysyä pohjassa LIITTEET Liite 1 Jakelulista 6
Liite 2 Luettelo lähteistä ja käytetyistä asiantuntijoista 7