SASTAMALAN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA Ympäristötoimikunta käsitellyt 20.3. ja 7.4.2015 Sastamalan seurakunnan kirkkoneuvosto hyväksynyt 29.4.2015 1
Sisällys 1. KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI... 3 2. YMPÄRISTÖDIPLOMIN TAVOITTEET... 3 3. YMPÄRISTÖDIPLOMIN HAKUPROSESSI JA JÄRJESTELMÄN LAADINTA SASTAMALAN SEURAKUNNASSA... 3 4. TALOUDEN JA TOIMINNAN SUUNNITTELU... 5 5. YMPÄRISTÖKASVATUS... 7 6. JÄTEHUOLTO... 10 7. SIIVOUS... 14 8. ENERGIA JA RAKENTAMINEN... 15 9. KEITTIÖT JA RUOKALAT... 17 10.TOIMISTOTYÖ... 19 11.HAUTAUSMAAT JA VIHERALUEET... 20 12.LEIRI- JA KURSSIKESKUKSET... 21 13.METSÄNHOITO... 23 14.LIIKENNE... 24 Liite 1. Ympäristödiplomin pistetaulukko Liite 2. Sastamalan seurakunnan ympäristökasvatussuunnitelma 2015 Liite 3. Lajitteluohjeet Liite 4. Leirien ympäristö- ja käytösohjeet 2
1. KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI Kirkon ympäristödiplomi perustettiin vuonna 2001, ja vuonna 2005 siitä ilmestyi uudistettu laitos. Kirkkohallitus loi seurakuntien käyttöön tämän niille sopivan ympäristöjärjestelmän, jolla on teologiset lähtökohdat ja joka perustuu kestävän kehityksen edistämiseen. Se on sovellettu seurakunnille sopivaksi. Kirkon ympäristödiplomi noudattelee ympäristöjärjestelmän mallia: suunnittele, tee, tarkista, korjaa. Kirkon ympäristödiplomi on todistus seurakunnalle, joka on sitoutunut kehittämään toimintaansa sti ympäristöystävällisempään suuntaan. - Seurakunnan johdon eli kirkkoneuvoston on sitouduttava ympäristötyöhön ja valvonnan täytyy toimia. - Oman toiminnan ympäristövaikutukset tunnetaan. - Diplomin mukaan tulee määritellä vastuut ja valtuudet, kun ympäristövaikutukset ovat tiedossa. - Tavoite on ympäristön tilan parantaminen. - Riskeihin varaudutaan. 2. YMPÄRISTÖDIPLOMIN TAVOITTEET Kirkossa aletaan tiedostaa, että seurakunnan tärkeä hengellinen tehtävä on myös huolehtia luomakunnasta. Motivaatio ympäristötyöhön lähtee rakkaudesta luomakuntaan. (Kirkkohallitus 2011.) Kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus ovat hengelliset ja teologiset lähtökohdat. Ne ovat samat kuin kirkon ilmasto-ohjelmassa. Tavoitteena on havahtua tiedostamaan, että ympäristöasioiden hoitoa voidaan sti parantaa ja sen myötä vaikuttaa kestävään tulevaisuuteen. Toiminnan tarkoitus on tuoda ympäristöasiat osaksi kaikkea seurakunnan normaalia toimintaa. Tuloksena muun muassa - hillitään ilmastonmuutosta, - turvataan ympäristön elinvoimaisuus, - tehostetaan toimintatapoja, - saadaan kustannussäästöjä, - ollaan ympäristölainsäädännön tasalla tai edellä, - toteutetaan luomakunnan viljelyn ja varjelun tehtävää. 3. YMPÄRISTÖDIPLOMIN HAKUPROSESSI JA JÄRJESTELMÄN LAADINTA SASTAMALAN SEURAKUNNASSA Sastamalan seurakunnassa on jo jonkin aikaa ollut vireillä ajatus kirkon ympäristödiplomista. Ajatus tavoitella ympäristödiplomia sai vahvistusta osakseen vuonna 2011. Tuolloin kirkkoneuvosto teki päätöksen työryhmän perustamisesta ympäristödiplomityötä ajatellen. Työryhmä koostuu suositusten mukaan monien eri tehtäväalueiden edustajista. Sen kokouksissa vierailee tarvittaessa eri työalojen vastuuhenkilöitä ja asiantuntijoita. Tilanne 2015 alkaen on, että ryhmä koostuu 11 henkilöstä ja sitä nimitetään ympäristötoimikunnaksi. Koolle kutsujana toimii ympäristövastaava Auli Airas- Laitila. Nykyinen ympäristötoimikunta vuosille 2018 on kirkkoneuvoston nimeämä 28.1.2015 ja siihen kuuluvat: Auli Airas-Laitila, seurakuntapastori Tarja Kopalainen, tiedostuksesta vastaava seurakuntapastori Outi-Tuulia Haavisto, johtava lapsityönohjaaja Jouko Lundén, kiinteistöpäällikkö Raimo Kemppi, talouspäällikkö Ari Paavilainen, kirkkoherra 3
Suvi Sianoja, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pirkko Esko, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Paula Mattila, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Ulpu Hukkanen, kirkkovaltuuston jäsen Jenni Dörig, kirkkoneuvoston edustaja Sastamalan seurakunta tavoittelee kirkon ympäristödiplomia ensimmäistä kertaa ja se olisi Tyrvään rovastikunnassa ensimmäinen. Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2012 on jaoteltu 11 aihealueeseen, joita on tarkoitus käsitellä seurakunnan toimintojen osalta. Ympäristöohjelma sisältää ne ympäristötavoitteet, jotka on ympäristökatselmuksen perusteella valittu. Sisältö pyritään pitämään realistisena. Siihen laaditaan konkreettisten tavoitteiden lisäksi vastuun jakaminen eri tehtäväalueille ja aikataulu. Olemassa olevia toimintojen positiivisia ympäristövaikutuksia vahvistetaan. (Ympäristödiplomin käsikirja 2012) Sastamalassa kestävää kehitystä edistävää toimintaa ovat muun muassa kulttuuriperinteen monimuotoisuus ja sen vaaliminen, suurelta osin lahjoituksiin perustuva kierrätystoiminta ja luonnon virkistyskäyttö sekä yhteistyökyky eri organisaatioiden kesken. Seurakunnan työntekijöiden kiinnostusta ympäristöasioista ja ajatuksia ympäristödiplomista kartoitettiin vuonna 2012 kyselyn avulla. Tulosten mukaan ympäristötyölle oltiin myönteisiä, vaikka kirkon ympäristödiplomi ei ollut kovin tuttu asia. Sastamalan seurakunnan ympäristöohjelma ajoittuu vuosille. Ympäristöohjelman tavoitteissa edetään askel kerrallaan n parantamisen periaatteella. Tavoitteiden toteutumisen seuranta on ympäristötoimikunnan tehtävä. Se kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja käy läpi ympäristöohjelman sekä raportoi sen tilanteesta. Ympäristökatselmuksen päivittäminen tapahtui vuoden 2013 aikana. Ympäristötyön tavoitteiden väliseuranta tehtiin alkuvuodesta 2013. Tavoitteita muokattiin kirkon ympäristödiplomin tarkastustaulukon avulla sen aikaisen ympäristötyöryhmän toimesta. Diplomin vaatimukset eivät vielä näyttäneet valmiilta, joten ympäristödiplomin anomista lykättiin. Kuluneina parina vuotena ympäristötavoitteita on pyritty edistämään siellä, missä mahdollista. Ympäristötyö oli tauolla lähes kokonaan vuoden 2014, kun tarvittavat resurssit puuttuivat. Ympäristökatselmuksen ja -ohjelman päivittäminen toteutettiin 2015 alussa. Asian tiimoilta mukana ovat olleet seurakunnan ympäristövastaava Auli Airas-Laitila, ympäristötyöryhmän jäsenet ja haastateltavat työntekijät sekä Anu Kaasalainen, joka on tehnyt ympäristökartoitustyötä seurakunnassa. Kirkkoneuvosto hyväksyy hakemuksen ja auditointi pyydetään Sastamalan seurakunnalle syyskaudella 2015. Tuomiokapitulin auditoijat antavat lausunnon seurakunnan tilanteesta. Sen jälkeen kirkkohallitus päättää, myönnetäänkö ympäristödiplomi seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Ympäristöohjelman taulukoihin on koottu parannusehdotuksia, joiden täyttäminen tukee kirkon ympäristödiplomin vaatimuksia. Ympäristöohjelman tavoitteita on mahdollista muokata ohjelmajakson aikana. Tavoitteena on poistaa katselmuksessa esiin tulleita puutteita ja ongelmia askel kerrallaan. Sastamalassa, kuten seurakunnilla yleensäkin, suurimpia ympäristökuormittajia ovat kiinteistöjen ylläpito, jätehuolto, liikkuminen ja hankinnat. Seurakunnan järjestämä jätehuolto ja lajittelun tehostaminen nähdään tärkeänä kehityskohteena. Liikenteessä päällekkäisten virkamatkojen järkevöittäminen nousee esille. Kiinteistöpuolella energiankulutuksen seurantaa toteutetaan säännöllisesti, jolloin mahdolliset säästökohteet havaitaan. Oleellista on myös, että ympäristökasvatuksen ajatus sisällytetään mukaan seurakuntatyöhön. 4
Ympäristöohjelman hyväksyminen kirkkoneuvostossa tarkoittaa, että johto ja työntekijät sitoutuvat ympäristötavoitteisiin. Kirkkoneuvosto lähettää ympäristöohjelman tiedoksi kirkkovaltuustolle joka sitoutuu tavoitteisiin hyväksyessään ympäristöohjelman toiminta- ja taloussuunnitelmassa. (Ympäristödiplomin käsikirja 2012.) Henkilöstön koulutus ja viestintä aiheesta on toteutunut tähän mennessä tapahtumien ja kokouksien sekä seurakunnan kotisivujen ympäristöosion ja lehtijuttujen kirjoitusten muodossa. Jatkossa ympäristökoulutusmahdollisuuksia tarjotaan halukkaille; esimerkkinä seurakunnan työntekijöiden koulutuspäivä ympäristökasvatusteemalla 30.5.2013. Ympäristötyön herättämiä ajatuksia henkilökunnassa voidaan kartoittaa tulevaisuudessa samantapaisella kyselytutkimuksella, joka tehtiin ennen ympäristötyön aloittamista. Kirkon ympäristödiplomin hakemisesta tai ympäristötyöstä yleisesti on tiedotettu seurakunnan Internet-sivuilla, kirkonmenojen yhteydessä ja seurakuntalehti Sananjalassa. Tiedottamiselle on lisäyksen tarvetta, jotta ympäristötyön merkitys selkiytyisi kaikille. Ympäristövastaavat eri aihealueille on määritelty seuraavasti: - Talous ja metsänhoito: talouspäällikkö Raimo Kemppi - Ympäristökasvatus: Outi-Tuulia Haavisto, Salme Kuukka, Tuuli Muraja, Jouni Kivimaa, Ari Paavilainen ja Minna Järvinen - Jätehuolto ja siivous: kiinteistöpäällikkö Jouko Lundén - Energia ja rakentaminen: Jouko Lundén ja Raimo Kemppi - Keittiö ja ruokalat: emäntä/siivooja Anja Sorva ja Jouko Lundén - Toimistotyö: toimistosihteeri Liisa Sillanpää ja Raimo Kemppi - Hautausmaat ja viheralueet: hautausmaanhoitaja Lauri Valkeejoki - Leiri ja kurssikeskukset: johtava nuorisotyönohjaaja Salme Kuukka ja Jouko Lundén - Liikenne: kirkkoherra Ari Paavilainen sekä Jouko Lundén ja Raimo Kemppi 4. TALOUDEN JA TOIMINNAN SUUNNITTELU Tällä hetkellä ympäristönäkökulmat sisältyvät toiminnan suunnitteluun ilman erillistä mainintaa. Ympäristöasiat taloudellisissa päätöksissä huomioidaan tapauskohtaisesti, mutta niille ei voida antaa pääpainoarvoa. Hankintojen tarjouspyyntöjä tehtäessä vaatimukseksi voi asettaa esimerkiksi ympäristömerkkien kriteerit tai kuljetusten ympäristöystävällisyyden. Suurissa hankinnoissa valitaan aina jatkossakin laatu- ja ympäristöstandardin omaava yritys. Tavoitteena on tarkastella ympäristökriteerejä hankinnoissa entistä enemmän. Hankintaohjeissa niille annetaan painoarvoa mahdollisuuksien mukaan. Hankintatoimessa käytetään hyödykkeen ympäristömyönteisiä vaihtoehtoja, kuten lainaus- ja korjauspalvelua ja niiden mahdollisuuksia kartoitetaan entistä paremmin. Laitteita, kuten hautausmaiden koneita kierrätetään eri kohteissa ja tätä periaatetta toteutetaan jatkossakin. Ympäristönäkökulma otetaan huomioon myös kilpailutusrajan alittavissa hankinnoissa, kuten kopiopapereissa (Ecolabel-merkki ja Joutsenmerkki). Ostopalveluna hankituissa palveluissa ympäristöystävällisyys on huomioitu osittain, mutta jatkossa tätä voidaan parantaa. Kirkon vastuullisen sijoittamisen periaatteet toteutuvat. Sastamalan seurakunnassa sijoitetaan kohteisiin, joiden kunnollinen vastuullisuus takaa kilpailukyvyn säilyvyyden tulevaisuudessakin. Vastuullisuuden periaatteet koskevat kaikkia sijoituksia. Seurakunta sijoittaa varojaan mahdollisimman pienin riskein ja suosii kotimaisten pankkien ja vakuutuslaitosten sijoitustuotteita. Esimerkkinä 5
näistä on Nordea, joka sijoitusprosessissaan ottaa huomioon ESG-näkökohdat eli ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät asiat. Ilmastolaskurin täydentäminen antaa kokonaiskuvan seurakunnan energiankulutuksesta ja sen jakautumisesta eri toimintoihin. Laskuri on hyvä työkalu, jolla saadaan vertailutietoa energiakuluista, joskin tulokset ovat arvioita. Ilmastolaskuria on otettu käyttöön Sastamalan osalta vuoden 2015 alussa, jolloin se päivitettiin toimivaksi. Tavoitteena on täydentää ilmastolaskuri vuosittain mahdollisimman tarkoilla kulutustiedoilla. Tarpeellisten tuotteiden korvaaminen vastaavilla ympäristömerkityillä tuotteilla on helposti toteutettava tapa osoittaa ympäristövastuullisuutta. Ympäristömerkittyjä tuotteita pyritään lisäämään mahdollisimman monessa tuoteryhmässä. Seurakunnan ympäristömerkittyjä hankintoja tällä hetkellä ovat paperi, kirjekuoret, atk-laitteet, kopiokoneet ja tietokoneet sekä osa siivousaineista. Pohjoismainen ympäristömerkki (Joutsenmerkki) on yleisin, joka käytössä oleville tuotteille on myönnetty. Uusituilla kotitalouslaitteilla on paras energiasäästöluokitus. Seurakunnan laitteet hankitaan Tampereen IT-keskukselta, jonka tietokoneilla ja tulostimilla on pääsääntöisesti energiansäästömerkki. Seurakunnan joulumuistamisiin varatut rahat on lähetetty hyväntekeväisyyteen jo useana vuonna. Syntymäpäivämuistamisena 85 vuotta täyttäneille viedään paketti Reilun kaupan Kirkkokahvia. Ympäristömyönteisten tuotteiden käyttö antaa esimerkillisen viestin seurakuntalaisille. Ympäristöindikaattorit osoittavat, että ympäristöjärjestelmä toimii, kuten sen kuuluisi. Ympäristökuormituksen vähenemisestä osoittamaan on valittu kiinteistöjen energian (sähkö ja öljy) ja veden kulutus, ajetut työmatkat työntekijää kohden (kilometrikorvaukset) ja sekajätteen syntyminen (tyhjennysmäärä). Ympäristöohjelmassa seurataan niiden tavoitteiden toteutumat. Tavoite Toimenpiteet Aikataulu Vastuuhenkilö Seurakunnalla on laadittuna ympäristötavoitteet ja niiden raportointi vuosittain on järjestetty. Ympäristöasiat ovat mukana toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Toimintakertomukseen lisätään ympäristötyöstä kertovia tunnuslukuja. talouspäällikkö ja ympäristövastaava Ympäristönäkökohdat sisällytetään hankintaohjeisiin. Käsitellään ympäristöohjelman toteutumista ympäristötyöryhmän ja kirkkoneuvoston kokouksissa. Hankinnoista tehdään ympäristöselvitys ja hankintaohjeissa ja tarjouspyynnöissä huomioidaan tuotteiden ympäristövaikutukset. 2015 kirkkoneuvosto, esimiehet talouspäällikkö Vaihtoehtoisia tapoja tehdä ympäristömyönteisiä hankintoja selvitetään enemmän, esim. lainaus, kierrätys, korjaus, kestävyys lähiesimiehet työntekijät ja Hankinnoista aiheutuvat jätehuoltokustannukset otetaan huomioon. 6
Sijoituksissa noudatetaan edelleen kirkon vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Hiililaskuri otetaan käyttöön. Tarkistetaan, että sijoitusohjeet huomioivat vastuullisuusnäkökohdat. Hiililaskuria täydennetään mahdollisimman uusilla luvuilla vuosittain 2014 alkaen talouspäällikkö kiinteistöpäällikkö ja ympäristövastaava Ympäristöindikaattorit otetaan osaksi ympäristötavoitteiden seurantaa. Laskurin tuloksista saadaan vertailukelpoisia lukuja ympäristöindikaattoreiksi. Ympäristöindikaattoreiksi valitaan energian ja veden kulutus, kilometrikorvaukset, jätteiden tyhjennys. lähiesimiehet ja työntekijät Käytetään enemmän ympäristömerkittyjä tuotteita, esim. joutsenmerkitty kopiopaperi. Vuosittain 2012 alkaen Ympäristöindikaattorit ympäristöohjelmassa : Tunnusluvut vuonna 2014 Tavoite Liikenne (ajetut työmatkat) työmatkat/henkilö 18 1565 km 2670 km/hlö 81 298 euroa 1196 euroa/hlö kilometrikorvausten määrä ei nouse edelliseen vuoteen verrattuna Jätteet (sekajäte) 26 kg/hlö sekajätteen määrä/tyhjennystarve vähenee vuosittain Energiankulutus (käyttö- ja lämmityssähkö) 1330 MWh (sähkö) 159 639 euroa sähkönkulutus vähenee prosentilla vuosittain (lämmitysöljy) 78 136 l (öljy) 74 332 euroa öljyn kulutus vähenee prosentilla vuosittain yhteensä 1960 MWh 1% vähennys/vuosi Vedenkulutus 2781 m 3 11 257 euroa 1% vähennys/vuosi 5. YMPÄRISTÖKASVATUS Ympäristökasvatuksen liittäminen seurakunnan toimintaan tulee tapahtua sisällytysperiaatteella, jolloin ympäristöstä huolehtiminen ei ole muusta toiminnasta erillinen teema. Ympäristökasvatuksen käsitettä tuodaan tunnetuksi seurakuntatyössä, sillä se on suurimmalle osalle ennestään tuntematon asia. Seurakunnan esimiestason työntekijöistä koostettu ympäristökasvatustyöryhmä kartoittaa ja suunnittelee ympäristökasvatustyötä. Työryhmään kuuluu johtavat nuoriso-, lapsi-, diakonia-, aikuistyön, lähetyksen ja musiikin tekijät sekä kirkkoherra. Työryhmän ajatuksista koottiin ympäristökasvatussuunnitelma. Siinä on muun muassa kaikki toimintoihin jo ennestään sisältyvät ympäristökasvatuksen mahdollisuudet ja keinot niiden aktiiviseen käyttöön. Ympäristökasvatussuunnitelman ensimmäinen versio valmistui alkuvuonna 2015. Se on liitteenä ympäristöohjelmassa. Luomakunnan arvojen säästäminen tuleville sukupolville on tärkeää ja se tuodaan esiin sanojen lisäksi esimerkillisellä toiminnalla. Teot toimivat parhaiten kasvatuksen keinoina jääden mieleen. 7
Ympäristökasvatussuunnitelman lopussa on koottuna ympäristökasvatuksen vuosikello, jota seuraamalla työntekijät saavat vinkkejä ympäristöaiheisista tapahtumista ja käsiteltävistä teemoista kuukausittain. Lähdevinkkejä on annettu useita ja niitäkin kehotetaan hyödyntämään uusien näkökulmien saamiseksi. Ympäristökasvatus voidaan helposti liittää jumalanpalvelustyöhön, rippikouluun sekä lapsi- ja nuorisotyöhön. Näiden työmuotojen ympäristökasvatuksellista sisältöä lisätään. Tärkeää on, että eri työalojen ympäristökasvatuksellinen potentiaali tiedostetaan ja asiasta innostutaan. Seurakunnan työntekijöistä löytyvää kiinnostusta ympäristöasioista hyödynnetään aina kun mahdollista: suunnitellaan esim. leiriohjelmaa, vapaaehtoistempauksia tai yhteistyötä paikallisten organisaatioiden kanssa. Ympäristöasioista tiedottaminen on helppo keino jakaa seurakuntalaisille ympäristönsuojeluun liittyviä tietoja, taitoja ja arvoja. Tiedotuskanavina käytetään esimerkiksi lehtijulkaisuja ja internetiä. Ympäristökasvatuksen vuosikellon kuukausittaisia ympäristöteemoja päivitetään ajoittain seurakunnan nettisivuille, mistä ne ovat kaikkien nähtävissä. Pysyvänä pääotsikkona sivustolla on Yhdessä ympäristön hyväksi, jossa mainitaan mm. seurakunnan ympäristödiplomiaikeista ja kehotetaan seurakuntalaisia jakamaan ajatuksiaan ympäristötyön edistämiseksi. Seurakunnan ympäristöaiheisia eritysjumalanpalveluksia järjestetään vuosittain erilaisia ja niitä pidetään vaihtelevasti myös luonnonympäristössä. Ympäristötapahtumiin lukeutuvat hautausmaan siivoustalkoot, luontoretket ja kokoontumiset. Näistä ja ympäristökasvatuksen muista keinoista on lisää mainintaa ympäristökasvatussuunnitelmassa. Hiljaisuuden paikkaa ei ole virallisesti rauhoitettu, mutta tulevaisuudessa ajatuksena on rauhoittaa luonnonkaunis paikka Aurajärven rannalta. Hiljaisuuden paikkaan on helppokulkuinen reitti ja alueella on luontoarvoja, kuten havaintoja liito-oravista. Hiljaisuuden retriittejä järjestetään Houhajärven leirimajalla vuosittain. Tavoite Toimenpiteet Aikataulu Seurakunnalla on ympäristökasvatussuunnitelmasällytetään Seurakunnan työaloihin si- 2015 ympäristönäkö- kulma ympäristökasvatussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Vastuuhenkilö ympäristökasvatustyöryhmä Ympäristökasvatus on sisällytettynä toimintasuunnitelmaan. Ympäristökasvatustyöryhmä kokoontuu ja päivittää ympäristökasvatussuunnitelmaa tarvittaessa. Seurakunta järjestää ympäristöaiheisia erityisjumalanpalveluksia, kuten metsäkirkon ja kylvöjen siunaamisen. Ympäristövastuu on esillä luomakunnan sunnuntaina ja jumalanpalveluksissa. 8, vuosittain ympäristövastaava, kirkkoherra ja talouspäällikkö ympäristökasvatustyöryhmä kirkkoherra Ympäristökasvatusta toteu- Materiaalia hankitaan vain lapsityön johtava työnte-
tetaan lapsityössä. tarpeeseen ja ympäristönäkökohdat huomioidaan. kijä tiimeineen Tarjotaan lapsille luontokokemuksia. Hyödynnetään kierrätysmateriaalia toiminnassa. Ympäristökasvatusta toteutetaan nuorisotyössä. Kouluttaudutaan aiheen tiimoilta. Ohjeistetaan energiansäästöön. nuorisotyön johtava työntekijä tiimeineen Keskustellaan nuoria huolestuttavista ympäristöongelmista. Hyödynnetään kierrätysmateriaaleja. Ympäristökasvatusta toteutetaan rippikoulutyössä Huolehditaan tilojen siisteydestä. Isoskoulutuksessa huomioidaan ympäristökasvatus. johtava nuorisotyönohjaaja, ympäristövastaava opetetaan luomakun- Rippikouluissa kunnioittamaan taa. Rippileireillä noudatetaan paikan ympäristöohjeistuksia. Ympäristökasvatusta kehitetään diakoniatyössä Vaihtoehtona on myös lapissa käytävä rippileiri. Diakoniakahvilan toimintaa jatketaan ja ruokalahjoituksia jaetaan. diakoniatyöntekijät vapaaehtoiset ja Kirpputoritoiminta. Jätteet lajitellaan mahdollisuuksien mukaan. Ympäristöasioiden tiedottamiseen panostetaan. Osa hankinnoista on Reilun kaupan tuotteita. Tiedotetaan ympäristönäkökohdista seurakunnan Internet-sivuilla ja muilla viestin- 2013 alkaen vuosit- johtava diakoniatyöntekijtiedotussihteeri 9
täpalstoilla säännöllisesti. Opastetaan seurakuntalaisia toimimaan ympäristön kannalta oikein seurakunnan tapahtumissa ja alueilla. Ilmoitellaan ympäristöaiheisista tapahtumista ajankohtaisesti. tain työntekijät viestintävastaava ja työntekijät Rauhoitetaan paikka hiljaisuuden Tehdään yhteistyötä eri tahojen kanssa ympäristöasioissa (paikalliset ympäristötoimijat, kuten partiolaiset, Houhajärvi ry, lähiruoan tuottajat) Aurajärven rannan metsäalue (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue) rauhoitetaan hiljaiseksi paikaksi. 2014 alkaen ympäristövastaava työntekijät kirkkoherra ja 6. JÄTEHUOLTO Jätelain jätehierarkian mukaan ensisijaisesti tulee ehkäistä jätteen syntyminen, toisena on jätteen uudelleenkäyttö, kolmantena materiaalihyötykäyttö ja neljäntenä energiahyödyntäminen. Viimeinen vaihtoehto on kaatopaikkasijoitus. Seurakunnan jätehuolto on vielä kohtalaisen sekajätepainotteista, mutta toimintaa on kehitetty ja kehitetään vaiheittain suunnitelman mukaan. Jätehuoltoselvityksessä tarkasteltiin kaikkien kerättävien jätejakeiden syntylähteitä ja koottiin niistä taulukot katselmuksen liitteeksi. Jätehuoltosuunnitelma laadittiin jätehuollon kehittämisen tueksi ja siitä selviää, miten monia eri jätejakeita pyritään vähentämään ja käsittelemään. Parannusehdotuksissa keskitytään kohteisiin, joissa jätekuormitus on merkittävin tai joissa kehitystoimia on parhaiten mahdollista tehdä. Eräitä toimia voidaan tehdä välittömästi ja toisille varattiin pitkän ajan tavoitteet. Energiajätettä kerätään nykyään Sastamalassa, joten tämän palvelun tilaaminen on yksi keino vähentää kaatopaikalle joutuvan jätteen määrää. Hyötyjätteiden keräys on järjestetty kunnan jätehuoltomääräykset huomioiden. Satunnainen hyötyjätteiden syntyminen vaatii, että kiinteistöjen ulkopuolisia lajittelupisteitä hyödynnetään entistä paremmin. Vastuuhenkilönä toimii kiinteistöpäällikkö. Jätteiden lajittelun tehostaminen on tavoitteista haastavin, sillä se koskee seurakunnan työntekijöiden lisäksi muitakin seurakuntalaisia. Tiedottamista ja ohjeistusta lisätään, jolloin samalla mukaan tulee vahvasti myös ympäristökasvatuksellinen näkökulma. Kiinteistöpuolen ympäristökoulutuksesta on jo ennestään hyvät kokemukset. Koulutusta tarjotaan jatkossakin. Tavoite Toimenpiteet Aikataulu Vastuuhenkilö Seurakunnan toiminnoista on Jätehuoltoselvitys sisältyy ym- 2015 kiinteistöpäällikkö 10
ajantasainen jätehuoltoselvitys. Seurakunnalla on jätehuoltosuunnitelma. päristökatselmukseen 2015. Esitetään työntekijöille tavoitteet ja keinot jätemäärän vähentämiseksi. kiinteistöpäällikkö Kiinteistöpuolen työntekijöiltä saadaan tietoa muuttuvista käytännöistä. Hyötyjätteiden keräys järjestetään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kunnan jätehuoltomääräyksiä seurataan. Keräyspisteitä lisätään ja merkitään tarpeen mukaan. kiinteistöpäällikkö Vaarallisten jätteiden jätehuolto on järjestetty lain ja kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötyjätteiden keräys on järjestetty kattavammin kuin jätehuoltomääräyksissä edellytetään (lähetyksen kirpputorit). Merkitään vaaralliset jätteet niiden säilytyspaikoissa. Kiinteistönhoitajat huolehtivat jätteiden asianmukaisesta hävittämisestä. 2014-2015 kiinteistöpäällikkö Bio- ja puutarhajätteen erilliskeräys toteutetaan kunnan määräysten mukaan. Vastuuhenkilönä on kiinteistöpäällikkö Jouko Lundén. Biojätteen määrää seurataan. Viheralueilta syntyvä puutarhajäte kompostoidaan paikanpäällä tai muualla. kiinteistöpäällikkö Kaatopaikkajätteen syntymistä seurataan ja sitä pyritään vähentämään. Työntekijät tekevät tarvittaessa lisälajittelua. Energiajätteen ja hyötyjätteen keräystä tehostetaan hautausmailla. 2013 alkaen hautausmaanhoitajat kiinteistöpäällikkö ja kiinteistönhoitajat Hautausmaiden lajittelusta tiedotetaan internetsivujen ympäristöosiossa. Kirjalliset lajitteluohjeet laitetaan hyvin esille ja niistä tiedotetaan. Jätemäärä (ilmastolaskurilla 11
laskettuna) on yhtenä ympäristöindikaattorina. Hautakynttilä- ja kukkalaitejätteen määrän vähentämiseen on ryhdytty. JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA Jätejae Tavoitteet ja keinot jätteen vähentämiseksi Aikataulu Paperi Otetaan 2-puoleisia tulosteita aina kun mahdollista Käytetään jätepaperia muistilappuina Käytetään sähköistä viestintää aina kun mahdollista Vältetään uusia lehtitilauksia Otetaan kopioita ja tulosteita vain tarpeeseen Muistutetaan paperin säästöstä kirjallisilla ohjeilla kopiokoneen yhteydessä Pahvi kartonki ja Lisätään paperinkeräyspisteitä tarpeellisuuden mukaan (esim. Vammalan seurakuntatalolle) Hyödynnetään uudelleen käytettäviä kestopakkauksia toimituksissa aina kun mahdollista 2013 alkaen Lasijäte Kerätään hajanaisesti syntyvä pahvi sille osoitettuun paikkaan ja viedään lähimpään keräyspisteeseen aina tarvittaessa Tehostetaan lajittelua Roismalan hautausmaalla uusien roskisten avulla: energiajäte, lasi, metalli ja maatuva jäte 2015 2013 alkaen Tiedotetaan erilliskeräyksestä jäteastioiden yhteydessä Seurataan lajittelun onnistumista ja mahdollisesti sovelletaan erilliskeräystä muille hautausmaille Kannustetaan lasilyhtyjen uusiokäyttöön, esim. mahdollistamalla kynttilälasien ottaminen omaan käyttöön hautausmaan säilytyspaikasta Metalli Tehostetaan lajittelua Roismalan hautausmaalla uusien roskisten avulla: energiajäte, lasi, metalli ja maatuva jäte Seurataan lajittelun onnistumista ja sovelletaan erilliskeräystä muille hautausmaille Pienmetalli kerätään erikseen keittiötiloissa ja ohjeistetaan henkilökuntaa lajittelussa 12 2013 alkaen
Biojäte Puutarhajäte Muovi Tekstiilijäte SER-jäte Vaarallinen jäte (ent. ongelmajäte) Paristot ja akut Puujäte Suurikokoinen jäte Selvitetään biojätteen erilliskeräyksen tarpeellisuus toimipisteissä Ehkäistään biojätteen syntyä jakamalla ruokalahjoituksia ja tarjoamalla ylimääräisiä tarjottavia seuraavissa tapahtumissa Hankitaan biojätteen erilliskeräys tarpeellisuusseurannan perusteella (esim. leirikeskukset) Tehostetaan biojätteen lajittelua Vammalan seurakuntatalolla: keittiön käyttäjien ohjeistaminen ja biojäteastian merkitseminen Suunnitelma puutarhajätteen käsittelyn lisäämisestä hautausmaalla esim. kompostointiaumoissa Lisätään kevyesti hoidettua viheraluetta hautausmailla Valitaan mahdollisimman kestäviä lajikkeita istutuksiin Otetaan suojaviheralueet ja avoimet viheralueet huomioon uutta hautausaluetta suunniteltaessa Vähennetään muoviastioita hankkimalla pesuaineet tiivisteinä ja kiinnittämällä huomiota pakkauskokoihin Vältetään kertakäyttöastioita ja uusiokäytetään muovipakkauksia Jatketaan kierrätystä entiseen malliin: vienti kirpputorille myyntiin tai uusiokäyttö matonkuteina tai siivousliinoina Jatketaan atk-laitteiden toimittajan laitteenvaihtopalvelun hyödyntämistä Käytetään sähkölaitteita oikein ja säästeliäästi, jolloin niiden käyttöikä pitenee Laitteet uusitaan vain tarpeesta ja ensisijaisesti korjautetaan Vaarallisten jätteiden säilyttämisessä ja käsittelyssä noudatetaan kaupungin jätehuoltomääräyksiä Myrkkyjen ja torjunta-aineiden käyttöä vähennetään tai vaihdetaan ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin Poistumisvalojen varajärjestelmän akkujen vaihtamista huoltoliikkeen toimesta jatketaan määräysten mukaan Myrskytuhojen tai puiden kaatojen aiheuttama puujäte haketetaan tai viedään lämpölaitokselle polttoaineeksi Vaihdettaessa huonekaluja vanhat käytetään seurakunnan sisäisesti hyödyksi jossain toisessa tilassa 2015 2015 2015 Jatkuva 2015 Hyödynnetään huonekalut tai niiden osat uusiokäyttöön Rakennusjäte Remontin yhteydessä syntyvän jätteen määrää pyritään minimoi- Jatkuva 13
Sekajäte maan suunnittelemalla remontti tarpeenmukaisesti, eikä aiheuteta turhaa purkujätettä Vähennetään sekajätteen määrää lajittelemalla siitä hyödynnettävät jätejakeet mahdollisimman hyvin 2013 alkaen Tiedotetaan työntekijöitä jätteen vähentämistavoitteista Energiajäte Jätteen tuottamista hillitään kaikessa toiminnassa esim. kertakäyttötuotteiden karsiminen ja korjattavien tuotteiden suosiminen Leiripaikkojen energiajätteen erilliskeräyksen lajitteluohjeita parannetaan 2014-2015 Hautakynttilät kukkalaitteet ja Harkitaan mahdollista laajempaa energiajätteen erilliskeräystä Hankitaan lajitteluohjeet roskisten yhteyteen Tiedotetaan omaisille hautausmaajätteen vähentämistavoitteista viestintäpalstoilla 2015 Julkinen keskustelu vaihtoehtoisista toimintatavoista, esim. hautakynttilöiden uusiokäyttö, niiden määrän vähentäminen ja maatuvien materiaalien käyttö 7. SIIVOUS Siivoustyön ympäristövaikutuksissa pääongelmaksi selvisi siivoustoiminnan hajautuminen eri kiinteistöihin ja eri henkilöille, mikä hankaloittaa toiminnan yhdenmukaistamista. Käytössä olevien aineiden karsimista tehdään edelleen. Käyttöturvallisuustiedotteet sijoitetaan siivousaineiden säilytyspaikkoihin jos ne puuttuvat. Turvallisuus huomioidaan säilyttämällä aineet lukittavissa siivouskomeroissa ja pitämällä järjestystä yllä. Pyykkihuollon suhteen huomioidaan, että kulkeminen toimipaikkojen välillä vähenee entisestä ja että vietävää pyykkikuormaa kertyy tarpeeksi. Pesulapalvelu on keskitetty Pesu-Nopsaan ja Kallialan pesulaan Vammalassa. Siivoustyön ympäristökuormituksen vähentäminen vaatii yhteisiä käytäntöjä, esimerkiksi käytettävien aineiden hankinnassa ja jätehuollon toteutumisessa. Siivousaineiden hankinnassa pyritään käyttämään tietyt kriteerit täyttäviä, ympäristömerkittyjä vaihtoehtoja. Vanhojen aineiden loputtua hankitaan ympäristöystävällisempi vaihtoehto, joista siivoojille annetaan suosituksia. Perinteisiä konsteja siivota ilman kemikaaleja kannustetaan kokeilemaan esimerkkinä etikan, sappisaippuan ja mäntysuovan käyttö. Ostoksia pyritään keskittämään ja hankintapaikkana pidetään pääasiassa Vammalan siivoushuoltoa. Hankinnoissa suositaan isoja pakkauksia tiivisteitä. Käytössä on pääasiassa kestäviä siivousvälineitä, kuten mikrokuituliinoja ja moppeja. Laadukkailla välineillä siivotaan ja tarve arvioidaan tilannekohtaisesti. Roskapusseja ei vaihdeta joka kerta uusiin. Pehmopapereiden ja roskapussien varastointi on keskitettyä ja kulutusta seurataan. Tavoite Toimenpiteet Aikataulu Vastuuhenkilö Siivoustyöstä on ympäris- Ympäristöselvitys on ympäristökat- 2015 kiinteistöpäällikkö 14
käyttöturvalli- töselvitys. Tunnetaan suusasiat. selmuksen yhteydessä. Hankitaan käyttöturvallisuustiedotteet käytettävistä aineista ja perehdytään niihin. Keskitetään hankintoja ja käytetään samoja tuotteita eri toimipisteissä. Hankitaan ekologisempia tuotteita vanhojen tilalle. 2015 siivoojat Yhtenä hankintakriteerinä on tuotteiden ympäristöystävällisyys. kiinteistöpäällikkö, siivoojat Siivoustyö kuormittaa mahdollisimman vähän ympäristöä. Vaaditaan ympäristölaadun takaava selvitys ostopalveluna hankitulta siivousalan yritykseltä. Siivotaan mahdollisuuksien mukaan ilman pesuaineita. Siivotaan vain tarpeen mukaan. Jatkuva kiinteistöpuolen työntekijät Suositaan pestäviä ja kestäviä siivousvälineitä. Hankitaan kerhotiloihin ym. pestävä siivousliina pyyhinnässä paperin sijasta käytettäväksi. vas- siivoustyöstä taavat Seurataan siivousaineiden ja - tarvikkeiden kulutusta ja annostellaan oikein. Rajoitetaan haitallisten aineiden käyttöä, jotka sisältävät esim. fosfaatteja, fosfonaatteja, klooria tai EDTA:ta ja NTA:ta. 8. ENERGIA JA RAKENTAMINEN Seurakunnan kiinteistöpuolen asiat liittyen maankäyttöön, kiinteistönpitoon ja rakentamiseen noudattavat lakeja ja tästä huolehditaan edelleenkin. Kirkon kulttuuriarvoja varjellaan yhteistyössä museoviraston kanssa. Uudisrakentamista toteutetaan harkiten tarpeen mukaan. Uudet rakennushankkeet ovat ympäristömääräysten mukaisesti hoidossa. Energiansäästölle on yleisenä tavoitteena yksi prosentti (1%) vuosittain, jossa indikaattoreina ovat energian (sähkö ja öljy) ja veden kulutus. Kulutusta mitataan kiinteistöiltä manuaalisesti, joten asia täytyy pitää muistissa. Sisälämpötiloja seurataan muutamassa kirkossa digitaalisilla lämpötilaanturi/kosteusmittareilla ja kaikissa kirkoissa on tavalliset sisälämpömittarit. Seuranta pidetään tavoitteena, mikä helpottaa lämmitystarpeen arviointia. Tietoisuuden lisääminen energian säästöstä toteutetaan muun muassa henkilöstön yhteisellä infotilaisuudella henkilöstökokouksessa ja kiinteistöpuolen kokouksissa. Kiinteistöpäällikön koostama 15
taulukko on hyvä dokumentti edellisvuosien energiankulutuksen ja veden käytön vertailuun. Energiavastuuhenkilönä toimiva kiinteistöpäällikkö pohtii energiakatselmuksen tarvetta ja mahdollista sopivaa yhteistyötahoa sen teettämiseen. Ne toteutuvat pitkän ajan tähtäimellä tarpeellisuuden mukaan. Kiinteistöjen toiminnalliset tavoitteet energiansäästömielessä ovat mm. Kiikan seurakuntatalon ja Mouhijärven seurakuntakodin korjaukset ja lämmitysjärjestelmien uusiminen. Pienempiä korjaustoimenpiteitä toteutetaan sitä mukaa, kun niitä havaitaan. Ilmalämpöpumppujen puhdistus suoritetaan säännöllisesti noin kuukausittain tai tarpeen mukaan. Öljylämmitteiset kiinteistöt pyritään minimoimaan tulevaisuudessa. Tämä tavoite vähentää merkittävästi seurakunnan hiilijalanjälkeä. Tarpeettomista kiinteistöistä luopuminen on jo ennen ympäristöohjelmaa ollut näkyvä toimenpide seurakunnassa. Esimerkiksi pappiloiden myynnillä on säästetty tyhjien kiinteistöjen ylläpitokuluissa ja niiden remontointikustannuksia. Tilojen käyttöasteen lisääminen on toteutunut ja seurakuntataloja hyödynnetään tapahtumiin entistä monipuolisemmin. Seurakunnan ostama sähkö on ympäristösertifioitua vihreää sähköä. Sähkön käytön seuranta kannattaa toteuttaa varsinkin sähkölämmitteisissä kiinteistöissä, jotka ovat energiankulutukseltaan suuria. Kulutustiedot saadaan sähköyhtiöltä. Tavoite Toimenpiteet Aikataulu Vastuuhenkilö Energiankulutuksessa säästetään. Seurakunta lisää uusiutuvan 2013 kiinteistöpäällikkö energian käyttöä lämmityksessä (esim. ilmalämpöpum- alkaen put). Toteutetaan kiinteistöjen toiminnalliset tavoitteet, jotka parantavat energiatehokkuutta (esim. lämmitysmuodon vaihtaminen). Luovutaan tarpeettomista kiinteistöistä ja tilojen käyttöastetta tehostetaan. Optimoidaan kiinteistöjen lämpötilat laskemalla sisälämpötiloja mahdollisuuksien mukaan. Kirkkojen lämpötilat pidetään talvikautena noin +14- asteisena. 2012 alkaen kiinteistönhoitajat Uudis- ja korjausrakentamisessa huomioidaan ympäristökriteerit. Ilmalämpöpumput puhdistetaan ja huolletaan säännöllisesti. Seurakunta huolehtii kulttuuriperintöomaisuuden hoidos- 2015 alkaen kiinteistöpäällikkö 16
ta. Kiinteistöjen energian ja veden kulutusta seurataan. Rakennustyöt teetetään vastuullisesti ja energiatehokkaasti. Kulutuslukemat raportoidaan vuosittain. kiinteistöpäällikkö ja kiinteistönhoitajat Seurataan säännöllisesti kiinteistöillä. Energiakatselmus/kuntokartoitus teetetään seurakunnan kiinteistöissä. Kiinteistöpuolen henkilöstöä kannustetaan ja muistutetaan energiaseurannasta. Energiavastuuhenkilö kartoittaa energiakatselmusten tarvetta. kiinteistöpäällikkö ja kiinteistötoimikunta Energiansäästökoulutusta järjestetään työntekijöille tarvittaessa Tehdyn Kiikan srk.talon energiakartoituksen toimenpide-ehdotuksia toteutetaan. Kiinteistöpuolen työntekijät ilmaisevat mahdollisen kiinnostuksensa energiaaiheiseen koulutukseen. kiinteistöpäällikkö ja ympäristövastaava Varataan varoja kouluttautumiseen. kiinteistötoimikunta 9. KEITTIÖT JA RUOKALAT Keittiötoiminta aiheuttaa toistuvasti ympäristökuormitusta, sillä seurakunnan toimintaan liittyy paljon ruokatarjoilua. Sähkön, veden ja kemikaalien käyttö on usein runsasta keittiötiloissa ja ruokahuoltoon liittyy paljon hankintoja. Ympäristöselvitys keskittyi keittiötilaan Vammalan seurakuntatalolla, joka on eniten käytössä ympärivuotisesti. Kuljetusten osuus ruokahuollossa on vähäinen, sillä yleensä ruoka tehdään paikan päällä esim. leirikeskuksella. Kesäkautena toimivat leirikeskukset melko uusine keittiöineen. Kiikoisten seurakuntatalon keittiön laitteisto on energialuokkaa A+. Ilmanvaihto on säädettävissä ja sitä käytetään tarpeen mukaan. Turhia sähkölaitteita ei pidetä päällä. Valaistuksesta osa on vaihdettu energiansäästölampuiksi ja vaihdetaan sitä mukaa kun on tarve. Tukusta tehtävien hankintojen yhteydessä otetaan huomioon ympäristömerkityt tai muuten ympäristöystävälliset vaihtoehdot. Tilaukset tehdään Elintarviketukku Rikaiselta, jonka valikoimiin kuuluu mm. Ikaalisten Luomun tuotteet, Satamaidon maitotaloustuotteet ja lähiseudun viljelijöiden vihannekset satokauden mukaan. Kotimaisuusaste elintarvikkeissa pidetään mahdollisimman suurena ja tuotteen hinta-laatusuhde ratkaisee hankinnoissa. Reilun kaupan tuotteet (esim. kahvi ja tee) otetaan mukaan tulevaisuudessa vähintään marginaalisina hankintoina, esim. Liptonin tee on Rainforest Alliance -merkittyä. Kiikoisissa käytetään Reilun kaupan kahvia. Jätteiden lajittelua tehostetaan merkitsemällä lajitteluohjeet keittiötiloihin. Ohjeiden 17
noudattamista velvoitetaan myös vierailevilta keittiötilojen käyttäjiltä. Emännät ja kiinteistönhoitajat pyrkivät toteuttamaan hyötyjätteen lajittelua omatoimisesti myös paikoissa, joissa erilliskeräystä ei ole järjestetty. Tarjoilujen suhteen keittiöiden ympäristövaikutusta pyritään vähentämään suosimalla kotimaisia raaka-aineita ja noudattamalla ravintosuosituksia. Ruokatarjoiluissa on mukana kasvisruokaa. Erikoisruokavalioiden hävikkiä minimoidaan varautumalla niihin vain erikseen pyydettäessä ja sopivasti mitoitettuna. Pakastimia hyödynnetään ruokalahjoitusten ja ylijäämätarjoilujen säilömiseen. Tavoite Toimenpiteet Aikataulu Vastuuhenkilö Ruokahuollosta on ympäristöselvityspäristöselvitys Keittiöiden pääpiirteinen ym- 2015 ympäristövastaava on ympäristö- katselmuksen yhteydessä. Lisätään lähiruokaa ja ympäristömerkittyjä Hyödynnetään mahdollisim- pääemäntä tuotteita aina kun man paljon kotimaisia raaka- mahdollista. aineita. Tilataan lähiseudun toimittajalta (Elintarviketukku Rikainen Oy) 2014 alkaen Tehdään ruoka alusta asti itse aina kun mahdollista. Osa hankinnoista on Reilun kaupan kahvia ja teetä. Lisätään kasvisruoan tarjontaa. Otetaan Reilu kauppa teemaksi esim. lähetystyön yhteydessä. lähetyspappi ja pääemäntä Tehostetaan keittiöiden lajittelua ja vähennetään jätemäärää jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Tapahtumissa tarjotaan Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia ja teetä. Suositaan isoja pakkauksia. Kierrätetään pakkausmateriaalit. ympäristövastaava ja pääemäntä emäntä ja työntekijät Lajitteluohjeet ovat esillä. Erityisruokavalioiden vaihtoehto on tarjolla vain tarpeen mukaan. Emännät kouluttautuvat ympäristöpassilla. Pakastimien sisällön kierrosta huolehditaan ja pakastimet tyhjennetään säännöllisesti. Ympäristöpassin opiskelua ja suorittamista tarjotaan keittiöhenkilökunnalle. 2013 alkaen kiinteistöpäällikkö 18
10. TOIMISTOTYÖ Toimistojen tulosteiden määrä on noin 52 000 arkkia vuodessa. Tavoitteena on vähentää paperijätettä tiedottamalla työntekijöitä. Jätehuoltosuunnitelmassa on useita keinoja paperin kulutuksen hillitsemiseksi. Paperin käyttö on usein turhaa ja johtuu totutuista tavoista. Paperin lajittelu mahdollistetaan paikoissa, joissa kopiopaperia eniten kuluu. Sähkön kulutusta vähennetään esimerkiksi sulkemalla turhat laitteet ja valaistus sekä käyttämällä virransäästötilaa koneissa. Sähkön säästöön ohjeistetaan työntekijöitä. Valonkatkaisijat merkitään, jotta ne ovat helposti huomattavissa. Toimistotyön hankintapäätöksissä otetaan huomioon ympäristökriteerit, kuten kestävyys ja energiatehokkuus. Toimistotarvikkeiden hankinnat ovat vähentyneet vuodesta 2013. Tähän pyritään jatkossakin. Mappien kierrättäminen arkistointikäytössä toteutuu hyvänä käytäntönä. Huonelämpötilat pidetään kohtuullisena eli noin 21-22 asteessa. Viilennykseen käytetään ilmalämpöpumppuja tai ikkunoiden ristivetoa, mikäli mahdollista. Muut toimenpiteet: toimistojen viihtyvyyttä parannetaan huonekasveilla, luonnonvaloa hyödynnetään ja huonekaluja kierrätetään mahdollisimman pitkään. Kirkkoherranviraston palvelutoimistossa työpöydät on uusittu korkeutta säädettäviksi, mikä lisää työergonomiaa. Käytetään ilmalämpöpumppuja lisälämmitykseen tarvittaessa. Tavoite Toimenpiteet Aikataulu Vastuuhenkilö Energiatehokkuutta parannetaan muuttamalla käyttötapoja. Lajitellaan kaikki keräyspaperi ja muu mahdollinen jäte. työntekijät Sammutetaan turha valaistus ja sähkölaitteet. Hankintoja tehtäessä ja valmistajia kilpailutettaessa tuotteiden yhtenä valintakriteerinä ovat ympäristöominaisuudet. Paperin kulutusta vähennetään. Jaetaan vinkkejä ja tietoa sähkönsäästöstä. Vältetään turhia materiaalihankintoja. Hyödynnetään kopiokonetta tulostuksissa. Seurataan kopiomääriä. 19 ympäristövastaava ja tiedotussihteeri 2015 talouspäällikkö ja palkkakirjanpitäjä Hyödynnetään sähköistä viestintää tai tarvittaessa vanhoja kirjekuoria ja muovitaskuja (sisäisessä postis- työntekijät
sa). Hyödynnetään muistilappuina. jätepaperia 11. HAUTAUSMAAT JA VIHERALUEET Hauta-alueen hoidon ympäristökuormitusta aiheuttaa eniten sieltä syntyvät jätteet sekä polttoaineiden käyttö. Kylmäsäilytystilat ja varsinainen hautaustoiminta kuluttaa energiaa varsinkin talvisin, mikä näkyy sähkönkulutuksessa. Tavoite, joka lisää hautausmaiden luontoarvoja on alueiden kevyen hoidon lisääminen mahdollisuuksien mukaan. Torjunta-aineiden käyttöä rajoitetaan ja rikkakasveja kitketään myös mekaanisesti torjunta-aineita säästäen. Perennojen käyttöä lisätään paikoilla, joissa se on mahdollista. Tämä helpottaa jokavuotista kukkien hoitoa ja tuo säästöjä. Perennojen varaistutuksia on olemassa hautausmaiden alueilla, joista kasveja on helppo levittää alueen istutuksille. Monivuotisten kasvien saaminen hoitohaudoille on kesäkukkien vaihtoehtona. Jätteen määrän vähentämiseksi kestokynttilälyhtyjen ja luonnonmukaisten kukkalaitteiden hyödyntämistä tuodaan esille. Haudanhoito-ohjeisiin liitetään ympäristöosio, jossa hautausmaan käyttöön liittyvistä ympäristönsäästötoimista kerrotaan. Vastaavat asiat on julkaistu internet-sivuilla jo vuonna 2013. Alla on hautausmaihin liittyviä ympäristönäkökulmia, joita seurakunta toivoo käytäntöön. - Hautausmailla on lajittelumahdollisuudet vähintään sekajätteelle ja maatuvalle ainekselle - Hautakynttilöiden lajittelu, kierrättäminen ja uudelleen käyttö on suotavaa, erityisesti lasilyhdyt kannattaa säästää ehjinä - Surumuistamisissa voi suosia maltillisuutta, esimerkiksi yksi kukka/kynttilä riittää - Kukkavihoissa on ekologisia vaihtoehtoja, kuten kokonaisuudessaan biohajoava surusidonta tai luonnonkukkakimput - Istutusten kastelussa säästeliääseen veden käyttöön tulee kiinnittää huomiota hautausmailla (Kiikka, Mouhijärvi ja Keikyä). - Vieraslajien tuonti hautausmaalle voi aiheuttaa ongelmia (esim. leviävät rikkakasvit, tuholaiset) - Istutuksissa kannattaa suosia perennoja ja suomalaiseen ilmastoon sopeutuvia kasvilajeja - Suositaan ympäristöystävällisiä keinoja, mikäli tuholaisten/rikkakasvien torjunnalle on tarvetta (esim. mäntysuopaliuos, mekaaninen kitkentä) Hautausmaiden esittelykierroksia on järjestetty esimerkiksi Sastamalan oppaiden kanssa. Siivoustalkoot keväisin ja syksyisin pidetään usealla hautausmaalla ja niistä ilmoitetaan mm. lehdissä. Tavoite Toimenpiteet Aikataulu Vastuuhenkilö Laaditaan haudanhoitoohjeisiin lisäksi ympärisristöohjeistuksista ja ympäris- toimistosihteeri Tiedotetaan hautausmaan ympä- ympäristövastaava ja töasiat. töystävällisistä kukkalaitevaihtoehdoista esim. Internetissä ja lehdessä. Vaalitaan hautausmaiden luontoarvoja hautausmaanhoitajat ja tiedostetaan kulttuuri- historialliset arvot. Kesäkukkahoidon vaihto- Perennaistutuksia pidetään hauta- ylivahtimestari ja 20
ehtona on perennahoito. usmaa-alueella. hautausmaanhoitajat Osa hautausmaasta on kevyesti hoidettua aluetta Kasteluveden kulutusta pyritään vähentämään. Perennanhoidosta kerrotaan omaisille. Lisätään luonnonmukaista aluetta hoitoluokitusta muuttamalla. Kasteluajankohta ja kastelun tarve valitaan vedensäästöä ajatellen. hautausmaanhoitajat hautausmaanhoitajat Vähennetään torjuntaaineiden ympäristövaikutuksia. Istutetaan kuivuutta kestäviä kasveja. Minimoidaan kemikaalien käyttö. Käytetään tarvittaessa vain Tukesin kasvinsuojelurekisterissä olevia torjunta-aineita. Ohjeistetaan työntekijöitä aineiden asianmukaisessa käytössä ja hävittämisessä. ylivahtimestari ja hautausmaanhoitajat Hautausmaan työkoneissa käytetään mahdollisimman puhtaita polttoaineita. Kitketään mekaanisesti. Laitteisto pidetään uudehkona ja hyväkuntoisena. hautausmaanhoitajat 12. LEIRI- JA KURSSIKESKUKSET Ympäristöselvitys on tehty katselmustyön yhteydessä. Ympäristöohjelmassa on myös tavoitteita, jotka on toteutettu osaksi tai kokonaan parin edellisen vuoden aikana. Jätevedet käsitellään, niin ettei niistä aiheudu valumia vesistöihin eikä pohjaveteen. Dokumentoinnin osalta kiinteistöillä on jätevesiselvitykset. Kiimajärvi on Natura 2000 -kohde, ja sen rannalla sijaitsee yksi seurakunnan leirikeskuksista. Järven suojelutoimet toteutuvat vesilain ja ympäristönsuojelulain keinoin. Arvokkaat luontokohteet on suojeltu tai luontoarvojen säilyminen on turvattu hoito-ohjeissa. Leiripaikan ympäristöohjeistuksissa huomautetaan maaston kuluttamisen välttäminen, mikä koskee varsinkin Houhajärven leirimajan harjumaaston aluetta. Karkussa sijaitsee Rautaveden Papinsaari, joka on luonnonmukainen leiripaikka. Siellä kesäisin järjestetään mm. partioleiri. Papinsaaren käytössä alueen kulumiseen ja jätehuollon toimimiseen tulee kiinnittää huomiota. Järvenrannat vaativat hoitotoimia, jotta rehevöitymisen seurauksia pystytään vähentämään. Seurakunta ottaa osaa järvenhoitotoimiin tarvittaessa Houhajärven ja Kiikoisjärven alueilla. Tavoitteena on vedenlaadun parantuminen. Kiikoisjärven rannalla sijaitsee Kiikoisten kirkkotupa ja rantasauna. Kiikoisjärven kohtalona on ollut rehevöityminen, mutta hoitotoimia on tehty kalastuskunnan toimesta ja jätevesikuormituksen vähentämiseksi. Kirkkotuvan rantaa ruopattiin vuonna 2014 ja ruoppausmaa maisemoitiin paikan päälle. 21
Houhajärven leirikeskukselle on laadittu ympäristöohjeet, joita kaikkien toivotaan noudattavan. Ohjeistus säästää työntekijöitä ylimääräiseltä vaivalta ja lisää yleistä viihtyvyyttä. Ohjeistusta voidaan soveltaa myös Kiikan Leiriahon ja Salmin leirikeskuksen leiripaikoilla sekä Kiikoisten kirkkotuvalla. Leirien lajitteluohjeet vaihtelevat hieman paikasta riippuen. Leireillä on parhaimmat mahdollisuudet toteuttaa ympäristökasvatusta luonnon läheisyydessä. Ympäristökasvatuksellista vaikutusta lisätään tekemällä leiripaikasta hyvä esimerkki jätteiden lajittelun suhteen. Luonnollisen ympäristön vaaliminen leirialueella on hyödyksi lajiston monimuotoisuudelle ja leiriläisten virikkeellisille aistikokemuksille. Houhajärven leirimajan pihapiirissä on luontopolku, jonka kehittäminen otetaan tavoitteeksi. Linnunpönttöjä sijoitetaan leirikeskusten pihan tai lähimetsän puihin. Leiripaikan rakennusten energian kulutusta vähennetään sähkölämmitystä pienentämällä aina kun mahdollista. Säästöä tuo sähkösaunan hallittu käyttö; saunomiselle varataan tietty aika, eikä sitä lämmitetä turhaan. Tavoite Toimenpiteet Aikataulu Vastuuhenkilö Leiritoiminnan jätehuoltoa Lajitteluohjeita lisätään ja sijoitetaan 2013 leirien ympäristö- tehostetaan. näkyville. alkaen vastaava ja työnte- kijät Leirialueen luontoa pyritään säästämään kuormitukselta ja kulutukselta. Leiriläisiä ohjeistetaan lajitteluun. Käydään leiriläisten kanssa läpi ympäristöohjeet. Tutustutaan luontoon valmiita reittejä hyväksikäyttäen (esim. luontopolku). työntekijät Houhajärven luontopolkua kehitetään. Tehdään yhteistyötä järvien hyvinvoinnin eteen. Pidetään keväisin ja/tai syksyisin yleiset siivoustalkoot. Osallistutaan tarvittaessa järvenkunnostustoimenpiteisiin (ruoppaus, niitto). kiinteistöpäällikkö ja työntekijät Ollaan tietoisia järviosuuskuntien/yhdistysten toiminnasta ja osallistutaan. Käsitellään jätevedet asianmukaisesti. Säästetään sähköä. Käytetään ilmalämpöpumppua ja/tai tulisijoja lisälämmitykseen aina kun mahdollista. 22 Rajoitetaan sähkökiukaan käyttöaikoja ja hyödynnetään jälkiläm työntekijät
pöä. Pidetään talviaikainen peruslämpö mahdollisimman pienenä. kiinteistöpäällikkö Käytetään lattialämmitystä säästeliäästi. Valmistetaan pesäpönttöjä leireillä tai teetetään työ yhteistyökumppanien avulla. Parannetaan pesimismahdollisuuksia ja edistetään lajiston monimuotoisuutta. työntekijät ja leiriohjaajat Sijoitetaan linnunpönttöjä maastoon. Säästetään lahopuita kolopesijöille. Säästetään monipuolisia elinympäristöjä, kuten niittyjä, rantakasvillisuutta ym. 13. METSÄNHOITO Metsät ovat seurakunnan yksi tulon lähde ja arvokas omaisuus metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta. Metsät pidetään kunnossa niin, että niiden puuntuotannollinen rooli säilyy ja samalla luonnonsuojelulle annetaan arvoa. Seurakunnan metsiä hoidetaan metsälain mukaisesti. Erityisen tärkeät elinympäristöt metsissä on kartoitettu metsänhoitosuunnitelmaan ja niiden säästäminen hakkuiden yhteydessä huomioidaan. Seurakunnan metsäsuunnitelma on tehty vuosille 2009-2018. Kiikoisten metsien osalta suunnitelma on vuosille 2011-2020. Luonnonsuojelulakien ja ohjelmien mukaiset kohteet on kartoitettu ja suojeltu niiltä osin, kun ne tiedostetaan. Luontoarvojen kartoitustyötä teetetään ohjelmakaudella lisää, jotta selviää mahdolliset vapaaehtoiseen suojeluun kuuluvat kohteet. Lajistokartoitusta on tehty vapaaehtoisten harrastajien toimesta ja kohteina ovat olleet ainakin petolinnut ja liito-orava. Lajien havainnot ja pesimäpuut ovat paikallisen Metsänhoitoyhdistyksen tiedossa ja huomioidaan metsänhoitosuunnitelmassa. Aurajärven rannalla sijaitsee luontoarvoiltaan suojeluun sopiva tila (3,17 ha), jolla ei ole rakennusoikeutta. Kiikoisissa sijaitsee eri-ikäistä puustoa kasvava metsäalue lahopuineen, jonka suhteen kannattaa selvittää suojelua Metso-ohjelmassa. Metso-ohjelmaan tarjotaan myös Papinsaarta, joka sijaitsee Rautavedessä. Seurakunnan metsät on sertifioitu PEFC-sertifikaatin mukaan. Se on Suomen talousmetsien yleisimmin myönnetty sertifikaatti. Osallistuvaa metsäsuunnittelua ei ole toistaiseksi tehty, mutta mielenkiinto asiaa kohtaan on tulevaisuudessa. SilvaNetti-metsäohjelman käyttöön perehdytään ja Mhy:n kanssa tehdään uutta metsäsuunnitelmaa seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi 2018 eteenpäin. 23
Metsien hakkuita tehdään vuodenajasta riippumatta, mutta jatkossa voidaan harkita tarkemmin kesähakkuiden tarpeellisuutta. Luonnon kannalta parempi on siirtää kesähakkuut lintujen pesimäajan ulkopuolelle. Tavoite Toimenpiteet Aikataulu Vastuuhenkilö Vaalitaan metsien monimuotoisuutta. Huomioidaan luontoarvoja talouspäällikkö sisältävät kohteet toimenpi- teissä. paikallinen mhy ja Lisätään virkistyskäyttöä. Luonnonsuojelualueen rauhoittamisen mahdollisuutta tutkitaan. Metso-ohjelmaan kelpaavia alueita selvitetään Yhteistyö partiolaisten kanssa. Hyödynnetään luontopolkuja. talouspäällikkö ja paikallinen mhy Pyydetään metsänhoitoyhdistykseltä kartoitusta luonnonsuojelulakien mukaisista kohteista. Osallistutaan metsäsuunnitteluun. SilvaNet -ohjelman käyttöön perehdytään. Järjestetään luontoretkiä. Täydennetään luontoarvokartoitusta. talouspäällikkö talouspäällikkö luottamushenkilö ja Metsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Osallistuvasta metsäsuunnittelusta pidetään avoin tilaisuus kiinnostuneille. Vältetään kesähakkuita. ympäristövastaava ja talouspäällikkö talouspäällikkö paikallinen mhy ja 14. LIIKENNE Liikenteestä aiheutuu mittavia kuluja seurakunnalle, sillä yksityisautoilun kilometrejä kertyy paljon ja korvauksia maksetaan yli 100 000 euroa vuosittain. Seurakunnan liikenne- ja kuljetuskäytäntöjen ympäristövaikutuksia on selvitelty ensimmäisen kerran vuonna 2012. Yksityisautoilun matkaselvitysten hyväksymisperusteita tarkastellaan jatkossa kriittisemmin. Päällekkäistä ajoa pyritään vähentämään. Seurakunnalla ei ole omia ajoneuvoja. Työkoneiden energiankulutuksen seuranta ja huollot on järjestetty. Näiden työkoneiden polttoaineet ovat markkinoiden puhtaimpia, sillä laitekanta on uudehkoa. Käytössä on kuitenkin vielä perinteisiä fossiilisia polttoaineita. Taloudellisen ajotavan koulutusta henkilöstölle ei ole annettu muuten kuin tulostettujen vinkkien muodossa. Aihe on aina ajankohtainen, joten vähäpäästöisen ajon ohjeistuksia julkaistaan jatkossa- 24