NÄKÖKULMIA KULTTUURITOIMINTALAIN UUDISTAMISEEN

Samankaltaiset tiedostot
Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä?

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus

Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää ? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat?

Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski

Päämäärät / Kaupunkistrategia

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

KUNTASTRATEGIA

AJANKOHTAISTA KULTTUURI TEA HANKKEESTA. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus 1

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen

Kuntien kulttuuritoiminta muutoksessa

Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista!

Kaupunkistrategia

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa!

Kulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista

KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

PIRKANMAAN ALUEELLINEN KULTTUURIHYVINVOINTI- SUUNNITELMA

Kulttuuripolitiikka ja osallisuus

ROVANIEMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUT TALOUSPÄÄLLIKKÖ JANNE JUOTASNIEMI ALUELAUTAKUNNAT TALOUS JA SUORITTEET

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Taiteen ja hyvinvoinnin uutisia

LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä

PALVELUSOPIMUS 2018 SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA

Opetus- ja kulttuuripalvelujen näkökulma yhteistyöhön ja yhdyspinnoille

Ajankohtaista Kulttuuri TEA -hankkeesta

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa

Lähidemokratialla kohti elinvoimaista maaseudun tulevaisuutta. ROVANIEMEN KAUPUNKI Meeri Vaarala ja Maarit Alikoski

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

10 Kymenlaakso Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

11 Lappi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Kulttuurisote. Kokemuksia osallisuudesta. Kulttuurisote Pohjanmaa. Hanna Kleemola slidepohjia

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

21 Lopuksi Kulttuuripalvelut

Kohti tulevaisuuden Sivistyskuntaa. Mika Penttilä, sivistys- ja kulttuurijohtaja

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Tule jäädäksesi Rovaniemen kulttuurialan kotouttamisohjelma

1. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja esittävän taiteen rahoitus

17 Päijät-Häme Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju

Osallisuus kunnan kulttuuritoiminnassa

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Vaasa

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma

kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

ALUELAUTAKUNTA YHTEENSÄ

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

16 Pohjois-Savo Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta

Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö)

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

Kunnan ja maakunnan yhdyspinnat SISOTE -yhteistyössä

Satakunnan alueprofiili 2025

Järjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma

14 Pohjois-Karjala Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

PORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

15 Pohjois-Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Monikeskuksinen aluerakenne

Seinäjoki Kaavoitusjohtaja Martti Norja

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

Mistä kunnan kulttuuritoiminta syntyy?

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Laki kuntien kulttuuritoiminnan vahvistajana Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo elinkeinojohtaja José Valanta

Hyvinvointikeskusten toimintakuvaus Kannisto/Toppinen

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Kulttuuri kunnan toiminnassa 2019

Transkriptio:

NÄKÖKULMIA KULTTUURITOIMINTALAIN UUDISTAMISEEN Rovaniemen kaupungin näkökulma saatavuuteen ja saavutettavuuteen Oulu 07.02.2018 Palvelualuepäällikkö Merja Tervo Rovaniemen kaupunki 8.2.2018

Elinvoimainen arktinen pääkaupunki Sijainti Alue Suomi, Lappi, napapiiri 8 000 km2 Euroopan suurin kaupunki Väestö 62 231 asukasta 31.12.2016 16. suurin kaupunki Suomessa Rovaniemi 66 33 39 (2000) Helsinki St.Petersburg Stockholm Tallinn

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 E 2 0 1 7 E 2 0 1 8 E 2 0 1 9 E 2 0 2 0 HENKILÖÄ 58 099 58 825 59 353 59 848 60 090 60 637 60 877 61 215 61 551 61 838 62 231 62 436 62 715 62 986 63249 Väestö Rovaniemen väkiluvun kehitys 2006-2020 Lähde: Tilastokeskus

Kasvava kaupunki Väestöennuste 2030. Muutos vuodesta 2014. 62 231 62 436 62 715 62 986 63 249 64 465 65 443 Maakuntaraja Muutos vuodesta 2014, % -25,0 - -14,0-13,9 - -5,5-5,4-4,5 4,6-29,8 Lähde: Tilastokeskus

Kaupunki-maaseutu-luokitus Asuminen on lisääntynyt erityisesti sisemmällä kaupunkialueella eli lähellä kaupungin ydinkeskustaa. Uloimmalla kaupunkialueella asuvien osuus on puolestaan pienentynyt. Toinen kasvanut alue on ollut kaupungin kehysalue. Maaseudulla asuvien osuus on pienentynyt. Luokituksen on laatinut Suomen ympäristökeskus yhdessä Oulun Yliopiston Maantieteen laitoksen kanssa. Lähde: Tilastokeskus

Laaja kaupunki Rovaniemen väestö on keskittynyt keskustan alueelle. Väestöstä 86,8 % (54 015 asukasta) asui vuoden 2016 lopussa keskuksen suuralueella. Suuralueista vähiten väestöä oli vuonna 2016 Ranuantiellä 0,9 % (581 asukasta). Lähde: SYKE/YKR, Rovaniemen kaupunki

Aluelautakunnat Rovaniemellä toimii kuusi aluelautakuntaa. Tavoitteena on, että palvelukylä-alueella toimivat aluelautakunnat järjestävät tulevaisuudessa alueensa lähipalvelut, ja toteuttavat kehittämistoimintaa alueen asukkaiden näkemysten ja olemassa olevien resurssien mukaisesti. Aluelautakunta-alueet ja kylät 31.12.2016: - Yläounasjoki, 592 asukasta - Alaounasjoki, 1513 asukasta - Yläkemijoki, 933 asukasta - Alakemijoki, 2883 asukasta - Sodankyläntien suunta, 644 asukasta - Ranuantien suunta, 581 asukasta

8.2.2018 Kansainvälinen kaupunki

Matkailun kasvun vaikutukset - Vuonna 2017 ylitimme yli 600 000 yöpymisen rajan - kasvua n. 13 %, kansainväliset yöpymiset + 28 % - eniten yöpymisiä Kiinasta, Israelista ja Saksasta. - Aasia kasvaa voimakkaimmin, mutta kasvua myös Euroopasta sekä Venäjältä

Case Rovaniemi Rovaniemen kaupungin näkökulmia saatavuuteen ja saavutettavuuteen 8.2.2018

Talouden näkökulma Kulttuurin kustannustiedonkeruun mukaan Rovaniemi kuuluu niihin 60 000 100 000 asukkaan kaupunkeihin, jotka ovat parhaiten pystyneet säilyttämään asukaskohtaisen kustannukset samalla tasolla vuosina 2010, 2013 ja 2016. Taustalla investointi, Lappia-talon peruskorjaus. - Rovaniemen kaupunki käyttää palveluihin n. 350 miljoonaa euroa, josta kulttuuriin n. 14 miljoonaa euroa ja josta yleiseen kulttuurituottamiseen n. 200 000 euroa - Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset 2016 Rovaniemellä 186 euroa/asukas, 11 566 (1000 euroa) 8.2.2018

Havaintoja lukujen valossa kulttuurin vahva näkyvyys kulttuurin osuus koko kaupungin taloudessa pieni, nettokäyttökustannusten osuus kunnan verorahoituksesta 3,3 % kirjastot ja taide- kulttuurilaitokset keskeisessä roolissa, kirjastojen määrän väheneminen (- 7, -1) yleisen kulttuuritoiminnan pieni euromääräinen osuus 388 euroa/asukas), mutta laaja vaikuttavuus 8.2.2018

Alueellinen toimija Koko aluetta koskevia tehtäviä ja hankkeita, esimerkkeinä taiteen perusopetus etäpisteineen, kansalaisopiston toiminta, teatterin alueteatteriosuus, Lapin lastenkulttuuriverkosto, Taidetestaajat Rovaniemi on monen maakunnallisen kulttuuriyksikön kotikaupunki, Lapin yliopiston koulutus on erittäin arvostettua. Miten kehitämme ja vahvistamme yhdessä Rovaniemen kaltaisten kaupunkien asemaa ja toimijuutta? 8.2.2018

Maaseutumaisen kaupungin kulttuuripalvelujen saavutettavuus Kuljetukset keskeinen osa suunnittelua (kulttuurikasvatussuunnitelman toteuttaminen, koulu- ja varhaiskasvatusyhteistyö, teatterimatkat) Laaja kaupunki tarvitsee innovaatioita palvelujensa tuottamiseen ja kehittämiseen, liikkuvat palvelut, sähköiset palvelut, erilaisten rajojen joustavia ylityksiä Verkostojen merkitys korostuu (kaupungin sisäiset ja ulkoiset) 8.2.2018

Osallisuuden kokemuksia Kulttuuriosallisuus on kokemus tulla nähdyksi, kuulluksi ja merkitykselliseksi osaksi kulttuuriin osallistumisen ja sen tuottamisen keinoin. (Tanja Hirschovits-Gerz 29.1.2018) Jokaisella on oikeus taiteeseen ja kulttuuriin osana hyvää elämää. Mistä olemme osattomia? Tarkastelua huono-osaisuuden näkökulmasta Huono-osaisuus on ilmiö, joka ei tunne hallinnollisia rajoja usein luonteeltaan hitaasti kehittyvä ja pitkäkestoinen näyttäytyy mm. elämänhallinnan ongelmina, riippuvuuksina ja köyhyytenä. -> Osallisuus vähentää eriarvoisuutta, parantaa hyvinvointia ja kaventaa eroja 8.2.2018

Hyvinvointiajattelua Hyvinvointiajattelussa kulttuuriin ja taiteisiin osallistuminen huomioidaan sekä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävässä että osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tässä tehtävässä yleisellä kulttuurituottamisella on aivan keskeinen rooli. Sen avulla kulttuuri viedään osaksi varhaiskasvatusta ja koulupäivää, ikäihmisten arkea ja erityisryhmien luokse. Sen avulla tavoitetaan työikäisiä ja kaikkia ikäryhmiä asiakaskeskeisesti ja ajassa eläen. Se on vaikuttavaa toimintaa vs. resurssointi. 8.2.2018

SÄÄTIÖN TARKOITUS Säätiön tarkoituksena on vahvistaa Rovaniemen kylien elinkelpoisuutta sekä edistää niiden asukkaiden hyvinvointia.

TUKEE JA AVUSTAA HANKKEITA JA TOIMINTOJA lisäävät kylien vetovoimaisuutta edistävät kulttuuri-, virkistys- ja elinkeinotoimintaa ylläpitävät kylillä sellaiset elinolosuhteet, että ihmiset haluavat niissä jatkaa asumista ja elinkeinojen harjoittamista antaa lainoja ja takauksia hankkia ja vuokrata maata ja rakennuksia säätiön varoja ei käytetä kaupungin lakisääteisten toimintojen rahoittamiseen

KULTTUURIIN OSOITETUT MÄÄRÄAHAT 2017 Elävät kylät- kulttuurista voimaa vapaaehtoistyössä -hanke 53 000 Lapin metsien ikijätkän Nätti-Jussin elämä ja tarinat 22 400 Suomi 100 kylätapahtumat 36 000 Monipuolinen kulttuuritoiminta 35 000

Yhdenvertaista Kulttuurin saavutettavuus ja saatavuus pohjoisessa kylien kaupungissa Rovaniemellä Kaikki ei ole aina samaa - vertailtavuuden vaikeus Maaseutumainen kaupunki, pohjoinen koordinaattori ja mahdollistaja, yhdenvertaisuuden eteen työtä tekevä Voitaisiinko arktiset olosuhteet, saatavuuden ja saavutettavuuden haasteet ottaa lakiuudistuksessa huomioon? 8.2.2018

8.2.2018 Kannustava laki innostunut kaupunki

8.2.2018 Arktinen pääkaupunki Rovaniemi houkutteleva kulttuuri-, liikunta- tapahtumakaupunki

8.2.2018 Kiitos!