Online-oppiva ilmavalvontajärjestelmän suorituskykymalli

Samankaltaiset tiedostot
Online-oppiva ilmavalvontajärjestelmän suorituskykymalli

TIIVISTELMÄRAPORTTI. Online-oppiva ilmavalvontajärjestelmän suorituskykymalli

TIIVISTELMÄRAPORTTI. Online-oppiva ilmavalvontajärjestelmän suorituskykymalli

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Liikkuvan maalin ilmaisu ja tunnistaminen SAR-tutkalla

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2

Tekoäly muuttaa arvoketjuja

Lentotiedustelutietoon perustuva tykistön tulenkäytön optimointi (valmiin työn esittely)

Ilmanlaadun älykäs mallintaminen kaupunkiympäristössä. Lasse Johansson

Luku 2. Datasta tietoon: mitä dataa? mitä tietoa?

Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

Smart City -ratkaisut

Lämmitysjärjestelmät

Jussi Sainio. Kandidaattiseminaari helmikuuta 2010

SISÄLTÖ. Orica Räjäytysprosessin tiedonkeruu Blast IQ Case Kevitsa. Jari Näsi Technical Services Lead. Orica Limited Group

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä

Millainen on menestyvä digitaalinen palvelu?

Liikkuvan maalin ilmaisu ja tunnistaminen SAR-tutkalla

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

TEEMU ROOS (KALVOT MUOKATTU PATRIK HOYERIN LUENTOMATERIAALISTA)

Kokemuksia Geoserveristä IL:n avoimen datan projektissa Mikko Visa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Oliotietokannat. Nääsvillen Oliopäivät Pekka Kähkipuro Kehitysjohtaja, FT

Navigointi- ja taktiikkaohjelmistot. X Sail Racing Team Christer Baggström

MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA

ELEMET- MOCASTRO. Effect of grain size on A 3 temperatures in C-Mn and low alloyed steels - Gleeble tests and predictions. Period

LAPS: Testbedhavainnoista. analyysiksi. Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus

Kuinka paljon dataa on tarpeeksi?

KÄYTTÖOHJE PEL 1000 / PEL 1000-M

Työkalujen merkitys mittaamisessa

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010

Tilastotiede ottaa aivoon

Energiankulutusseuranta Kulutustietojen kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen Laatijat: Antti Mäkinen, TAMK

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Miten oppimista voi tehostaa?

UEF // University of Eastern Finland. Vertaisohjaus t. vertaisoppiminen (peer instruction)

TERADATAN JA SAS DI STUDION YHTEISELO CASE LÄHITAPIOLA

Relaatiomalli ja -tietokanta

Tulevaisuuden radiotaajuiset sensoritekniikat

Testiautomaatio tietovarastossa. Automaattisen regressiotestauksen periaate ja hyödyt

Tutkimusprojekti: Siemens Simis-C -asetinlaitteen data-analytiikka

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä

Sisällys. Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2

Tilanteen huomioon ottavat kännykät

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Osakesalkun optimointi. Anni Halkola Turun yliopisto 2016

TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN JA MITTAAMINEN

Tautikartoitus CAR- ja partitiomalleilla

Hissimatkustajien automaattinen tunnistaminen. Johan Backlund

Peliteorian soveltaminen hajautettujen järjestelmien protokollasuunnittelussa (valmiin työn esittely)

Määräys ILMAILURADIOVIESTINNÄSSÄ KÄYTETTÄVIEN RADIOLAITTEIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2007

Kaksiluokkainen tapaus, lineaarinen päätöspinta, lineaarisesti erottuvat luokat

DBN Mitä sillä tekee? Dynaamisten Bayes-verkkojen määrittely aikasarja-analyysissä Janne Toivola

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry

Case TUHTI. Projektin tunnuslukuja. ! Suuri perusjärjestelmäuudistus! Työt alkoivat kesällä ! Java luokkia n. 5000

GA & robot path planning. Janne Haapsaari AUTO Geneettiset algoritmit

Epätäydellisen preferenssi-informaation huomioon ottavien päätöksenteon tukimenetelmien vertailu (aihe-esittely)

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Kokonaislukuoptimointi hissiryhmän ohjauksessa

S09 04 Kohteiden tunnistaminen 3D datasta

AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Projektisuunnitelma Syksy 2009 A09 05 OSGi IRC Bot For Coffee Maker

MIKKO-projekti ja mittausten automatisointi

Paikkatietojen käytön tulevaisuus -

11/20: Konepelti auki

JATKUVATOIMISET MITTAUKSET VEDENLAADUN MALLINNUKSEN APUNA

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

JUHTA ja VAHTI juhlatilaisuus, Tietojärjestelmien tulevaisuudesta tekoälyn kehityksen näkökulmasta. Timo Honkela.

KONEOPPIMISEN HYÖDYNTÄMINEN: AUTOMAATTINEN TIKETTIEN KÄSITTELY. Esa Sairanen

Julkinen Mobiililaserkeilaukset rataverkolla

Infran omaisuudenhallinnan rajapintahanke (ja tietoportaali) Saara-Maija Pakarinen Espoon kaupunki SKTY syyspäivät 2017

Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS

Laskuharjoitus 9, tehtävä 6

Sää- ja ilmanlaatutiedon tarve yrityksissä: Havaintoja Cityzer projektin tutkimuksesta. Pekka Lahti Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 16.8.

Matalan intensiteetin hajaspektrisignaalien havaitseminen ja tunnistaminen elektronisessa sodankäynnissä

Efficiency change over time

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti)

1 (5) PALVELUKUVAUS JA HINNASTO Requeste palvelut

SFS/SR315 Tekoäly Tekoälyn standardisointi

Making use of BIM in energy management

Verkkodatalehti. UE410-XU3T0 Flexi Classic TURVAOHJAIMET

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja

Verkkodatalehti. UE410-MM3 Flexi Classic TURVAOHJAIMET

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS TYÖASEMALLE

Logistiikkajärjestelmien mallintaminen - käytännön sovelluksia

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki

Tosi elävä virtuaalimalli Mika Karaila Tutkimuspäällikkö Valmet Automation

Tietojohtamisen arviointimalli

Dell Fluid Data TM solutions

Palvelualusta metsätiedon jakeluun

Automaattinen betonin ilmamäärämittaus

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Kimmo Berg. Mat Optimointioppi. 9. harjoitus - ratkaisut

Testausautomaation mahdollisuudet käyttöliittymän testauksessa. Anssi Pekkarinen

monitavoitteisissa päätöspuissa (Valmiin työn esittely) Mio Parmi Ohjaaja: Prof. Kai Virtanen Valvoja: Prof.

Stanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ

Transkriptio:

Online-oppiva ilmavalvontajärjestelmän suorituskykymalli MATINE:n tutkimusseminaari 16.11.2017 Juha Jylhä ja Marja Ruotsalainen Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laboratorio Hankkeelle myönnetty MATINE-rahoitus: 60 000

Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Suorituskyvyn laskeminen mittausaineistosta 3. Suorituskyvyn tallentaminen tietokantaan 4. Suorituskyvyn oppiminen Tutkamallin automaattinen parametrointi Seurantalaskinmallin automaattinen muodostaminen 5. Oppivan suorituskykymallin sovellukset Sensoriverkon kalibrointi ja diagnostiikka Sensoriverkon konfigurointi ja ohjaaminen 6. Johtopäätökset ja yhteenveto

Johdanto Tutkimusongelma Ilmavalvontajärjestelmän suorituskykymallinnuksen kehittäminen aiempaa tarkemmaksi ja kattavammaksi Tutkimusmenetelmä Kehitetään optimoinnin ja koneoppimisen menetelmiä, jotka validoidaan käyttäen suurta määrää mitattua aineistoa Menetelmien kehityksessä pyritään hyödyntämään valvontajärjestelmän aihealueosaaminen (domain-tieto) Tutkimuksen tavoite Valvontajärjestelmän älykkyyden kehittäminen Kyky käyttää valvontajärjestelmää tehokkaammin Suorituskyvyn kustannustehokas kasvattaminen valvontajärjestelmän taktista käyttöä kehittämällä

Johdanto Tarvitaan malli, joka ennustaa suorituskyvyn. Input attributes: surveillance system parameters, weather data, operational setup, Surveillance system performance model Predicted performance attributes for decision support, surveillance system control, 4

Johdanto Miten varmistetaan, että malli on validi kaikissa olosuhteissa? Input attributes: surveillance system parameters, weather data, operational setup, Surveillance system performance model Predicted performance attributes for decision support, surveillance system control, 5

Johdanto True trajectories: recordings from aircraft satellite navigation system, ADS-B, Primary (noncooperative) detections and tracks from surveillance system Calculation of surveillance system performance (using measurements) Measured performance attributes (target output for learning) Ehdotamme ratkaisuna koneoppimista Input attributes: surveillance system parameters, weather data, operational setup, Machine learning by minimization of difference between measured and predicted performance Surveillance system performance model Predicted performance attributes for decision support, surveillance system control, 6

Johdanto True trajectories: recordings from aircraft satellite navigation system, ADS-B, Primary (noncooperative) detections and tracks from surveillance system Calculation of surveillance system performance (using measurements) Measured performance attributes (target output for learning) Input attributes: surveillance system parameters, weather data, operational setup, Machine learning by minimization of difference between measured and predicted performance Surveillance system performance model Predicted performance attributes for decision support, surveillance system control, 7

Suorituskyvyn laskeminen mittausaineistosta 10.11.2017 8

Suorituskyvyn laskeminen mittausaineistosta 10.11.2017 9

Suorituskyvyn laskeminen mittausaineistosta 10.11.2017 10

Suorituskyvyn laskeminen mittausaineistosta 10.11.2017 11

Suorituskyvyn laskeminen mittausaineistosta 10.11.2017 12

Suorituskyvyn laskeminen mittausaineistosta 10.11.2017 13

Suorituskyvyn laskeminen mittausaineistosta Perustuen suureen määrään lentoratoja, laskemme suorituskykyä kuvaavat attribuutit kuhunkin voxeliin: a) Tutkalle Havaintotodennäköisyys Range / az / elev virhe b) Seurantalaskimelle Seurannan todennäköisyys Sijaintivirhe 10.11.2017 14

Suorituskyvyn tallentaminen tietokantaan Ilmavalvontajärjestelmän hetkellinen mitattu suorituskykytieto kannattaa tallentaa sopivassa formaatissa historiatiedoksi tietokantaan. Mitä kattavampi historiatieto, sitä tarkempi suorituskykymalli on odotettavissa. Vuonna 2016 laadimme Javalla esimerkinomaisen tietokannan, jossa spatiotemporaalinen indeksointi.

Suorituskyvyn oppiminen True trajectories: recordings from aircraft satellite navigation system, ADS-B, Primary (noncooperative) detections and tracks from surveillance system Calculation of surveillance system performance (using measurements) Measured performance attributes (target output for learning) Input attributes: surveillance system parameters, weather data, operational setup, Machine learning by minimization of difference between measured and predicted performance Surveillance system performance model Predicted performance attributes for decision support, surveillance system control, 16

Suorituskyvyn oppiminen Tutkamallin automaattinen parametrointi Tutkan suorituskykymalli kuvaa tutkan kyvyn havaita maaleja, esim. havaintokyky P d (SNR) Tässä testissä tutkayhtälön parametrit on optimoitu minimoimaan mitatun ja mallinnetun suorituskyvyn välisen eron 10.11.2017 17

Suorituskyvyn oppiminen Seurantalaskinmallin automaattinen muodostaminen Yleensä seurantalaskimen mallinnus toteutetaan Monte-Carlo toistokokeella (hidasta ja kömpelöä). Käytimme koneoppimista tuottamaan luokittimen, joka ennustaa viiteen tasoon jaetun seurannan suorituskyvyn. Luokittimen sisäänmenona on tutkan suorituskyvyn tunnusluvut. Oppimiseen testasimme useaa menetelmää ja parhaaksi valikoitui geneettiseen ohjelmointiin perustuva sääntöjä etsivä menetelmä. 10.11.2017 18

Suorituskyvyn oppiminen Edellä esitetyt tulokset on julkaistu kahdessa konferenssiartikkelissa vuonna 2017: M. Ruotsalainen ja J. Jylhä, Learning of a tracker model from multi-radar data for performance prediction of air surveillance system, Proc. of the IEEE Congress on Evolutionary Computation (CEC), IEEE, kesäkuu 2017. J. Jylhä, M. Ruotsalainen, V. Väisänen, K. Virtanen, M. Harju ja M. Väilä, A machine learning framework for performance prediction of an air surveillance system, Proc. of the European Radar Conference (EURAD), IEEE, lokakuu 2017. 10.11.2017 19

Oppivan suorituskykymallin sovellukset Sensoriverkon kalibrointi ja diagnostiikka Kehitettyjä menetelmiä on mahdollista hyödyntää tutkaverkon virhetekijöiden analysoinnissa. Jos mitattu ja (validisti) mallinnettu suorituskyky poikkeavat, on syytä epäillä, että joku osa järjestelmää toimii virheellisesti. Huom. mittauksien analyysimenetelmä on täysin automatisoitu.

Oppivan suorituskykymallin sovellukset Sensoriverkon konfigurointi ja ohjaaminen Validi mallinnettu suorituskyky voidaan visualisoida päätöksentekijöille. Tutkaverkon konfiguraation (ml. moodivalinnat) suunnittelu eri tilanteissa. What-if-tarkastelut. Tutkien (ja muiden sensoreiden) muodostaman sensoriverkon ohjaamisessa on jatkuvasti hyvin suuri käytännössä ääretön määrä vaihtoehtoja.

Oppivan suorituskykymallin sovellukset Sensoriverkon konfigurointi ja ohjaaminen Laadimme sensoriverkon ohjaamisesta esimerkkitarkastelun, jossa yhtäaikaisesti optimoidaan ilmavalvontajärjestelmän valvontakykyä ja taistelunkestävyyttä. Menetelmä löytää optimin suuresta määrästä esiasetettuja moodivaihtoehtoja huomioiden asetetut kriteeripainotukset. Tarkastelimme suorituskykymallin tarkkuuden (validius) merkitystä virheellinen malli tuottaa väärän optimiratkaisun.

Johtopäätökset ja yhteenveto Tässä kaksivuotisessa (2016 2017) hankkeessa selvitettiin koneoppimisen mahdollisuuksia ilmavalvontajärjestelmän suorituskyvyn mallintamiseen. Laadimme kehyksen suorituskyvyn koneoppimiseen (machine learning framework). Oppimisen periaate vaikuttaa erittäin potentiaaliselta. Tutkamallin oppimisessa tarvitaan tutkajärjestelmäasiantuntijoita määrittelemään epävarmimmin tunnetut parametrit ja niille arvoalueen rajat. Oppiminen määritellään erikseen järjestelmäkohtaisesti. Tässä hankkeessa oppimismenetelmän proof-of-concept. Seurantalaskinmallin oppimisessa tarvitaan järjestelmäasiantuntijoita määrittelemään seurannan laatutasot. Tässä hankkeessa oppimismenetelmän proof-of-concept.

Johtopäätökset ja yhteenveto Online-oppivuus viittaa (reaaliajan sijaan ennemminkin) uudelleen oppimiseen. Reaaliajassa ei kannata pyrkiä oppimaan mitään. Liki reaaliajassa voidaan suorittaa esim. tutkaverkon kalibrointia tai diagnostiikkaa. Varsinainen suorituskykymallin oppiminen tehdään uudestaan aina tarvittaessa, esim. kun käyttöön tulee uusi tutka, tutkamoodi tai sijainti, tai kun mallissa havaitaan puutteita. Esim. diagnostiikkarutiinin ajaminen saattaa paljastaa tarpeen uudelleenoppimiselle. Oppivan suorituskykymallinnuksen laajamittaiseen hyödyntämiseen tarvitaan massiivinen määrä dataa erilaisista tilanteista. Datan kerääminen kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja automaattisesti. Laadimme koeluonteisen tietokannan mitatun datan ja suorituskyvyn taltioimiseen. Sovelluksina tarkastelimme tässä hankkeessa: Valvontajärjestelmän opitun suorituskyvyn visualisointi päätöksenteon tueksi. Tutkaverkon ohjaamisen käyttötapauksena valvontakyvyn ja taistelunkestävyyden yhtäaikainen optimointi. Tutustuimme tarkan (opitun) suorituskykymallinnuksen hyötyihin.