Toimintaterapia-ala Työsuhteen ehdot 1.5.2018 31.3.2020 Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Finlands Ergoterapeutförbund rf
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry on laatinut tämän suosituksen työsuhteen ehdoista toimintaterapia-alalle. Asiantuntijana on toiminut OTL, VT Esa Schön. Suositus koskee yksityisen toimintaterapia-alan yritysten (toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö) palveluksessa olevien toimintaterapeuttien työsuhteen ehtoja. Jos työsuhteessa noudatetaan työehtosopimusta, on työehtosopimuksen määräyksiä noudatettava työsuhteen vähimmäisehtoina. Tällöinkin on mahdollista sopia työntekijän kannalta työehtosopimuksen vähimmäistasoa edullisemmista ehdoista. Suosituksessa olevat työsuhteen ehdot perustuvat joko pakottavaan lainsäädäntöön kuten työsopimus- (L 26.1.2005/55), työaika- (L 9.8.1996/605) ja vuosilomalakiin (L 18.3.2005/162) tai työmarkkinakäytäntöön. Toimintaterapeutit ovat kuntoutusalan ammattilaisia ja työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen eri sektoreilla ja itsenäisinä ammatinharjoittajina. Yksityisellä sektorilla toimintaterapeuttien työnantajia voivat olla esimerkiksi erilaiset kuntoutuslaitokset, järjestöt, säätiöt, yhdistykset ja alan yritykset. I SUOSITUKSEN ULOTTUVUUS 1 Soveltamisala Tätä suositusta sovelletaan yksityisellä sektorilla toimivien toimintaterapia-alan yritysten palveluksessa oleviin toimintaterapeutteihin, joiden työsuhteiden ehdot eivät määräydy työehtosopimuksen mukaisesti. Toimintaterapia-alan yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka pääasiallisena toimialana on tuottaa toimintaterapiapalveluja. II TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN 2 Työsuhteen alkaminen 1. Ennen työsuhteen alkamista työnantajan on varmistuttava siitä, että työntekijällä on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja Valviran myöntämä laillistus. 2. Työsopimus tehdään kirjallisesti ennen työsuhteen alkamista. 3. Työsopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevana. Työsopimus voidaan tehdä määräaikaisena ainoastaan perustellusta syystä työnantajan työvoiman tarpeen ollessa tilapäinen. Määräaikaisuuden peruste on mainittava työsopimuksessa. 4. Työnantaja ja työntekijä voivat erikseen sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Jos määräaikainen työsopimus on lyhyempi kuin kaksitoista kuukautta, koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta. 5. Työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena, jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättöminä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia.
3 Kilpailukieltosopimus 4. Osapuolet voivat sopia kilpailukiel- 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 1. Kilpailukieltosopimuksella tarkoite- lon rikkomisesta seuraavasta enintään työntekijän työsuhteen päätty- yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta 5 Säännöllinen työaika taan sopimusta tai työsopimuksen mistä edeltävän kuuden kuukauden 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut ehtoa, jolla työntekijän oikeutta palkkaa vastaavasta sopimussakos- yli kahdeksan vuotta, mutta enintään 1. Säännöllinen työaika on enintään työllistyä kilpailijan palvelukseen tai ta. Jos sopimussakosta on sovittu, kaksitoista vuotta 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enintään ryhtyä harjoittamaan kilpailevaa työntekijältä ei voida vaatia sen 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut 37,5 tuntia viikossa. yritystoimintaa rajoitetaan työsuh- sijasta tai ohella vahingonkorvausta, yli kaksitoista vuotta. teen päättymisen jälkeen enintään vaikka rikkomuksesta työnantajalle 2. Työaika voidaan järjestää myös kuuden kuukauden ajan. aiheutunut vahinko olisi sopimussak- Työntekijän irtisanoutuessa siten, että se on keskimäärin enin- koa suurempi. 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut tään 37,5 tuntia viikossa. Tällöin työtä 2. Kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää työsopimuslain mukaista 4 Työsuhteen päättyminen enintään viisi vuotta 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli varten tulee laatia työvuoroluettelo siksi ajaksi, jonka kuluessa työaika työnantajan toimintaan tai työsuh- viisi vuotta. tasoittuu keskimäärään. Työvuoro- teeseen liittyvää erityisen painavaa 1. Osapuolet voivat sopia työsopimuk- luettelo tulee laatia ennen kunkin syytä. Tällaiseksi perusteeksi ei riitä sessa enintään kuuden kuukauden 3. Määräaikaisessa työsuhteessa tasoittumisjakson alkamista. pelkästään työnantajan halu rajoit- mittaisesta irtisanomisajasta. Työn- olevan työntekijän työsuhde päättyy taa kilpailevaa toimintaa. Normaa- tekijän noudattama irtisanomisaika sovitun määräajan päättyessä tai Tasoittumisjakso on enintään kahdeksan lia toimintaterapeutin työtä tekevän ei voi olla työnantajan irtisanomisai- sovitun työn valmistuessa. Määräai- viikkoa. työntekijän kohdalla tällaista perus- kaa pidempi. kaista työsopimusta ei voi irtisanoa, tetta ei pääsääntöisesti ole. ellei irtisanomismahdollisuudesta 3. Työntekijällä on oikeus ½ - 1 tunnin 2. Jollei irtisanomisajasta ole sovittu, ole erikseen sovittu. pituiseen ruokailutaukoon. Ruo- 3. Ilman perusteltua syytä solmittu noudatetaan seuraavia irtisano- kailutauko ei ole työaikaa, mikäli kilpailukieltosopimus ei sido työnte- misaikoja: 4. Mikäli määräaikaisessa työsopi- työntekijällä on sen aikana oikeus ja kijää työsuhteen päätyttyä. Kilpai- Työnantajan irtisanoessa muksessa sovitaan irtisanomismah- tosiasiallinen mahdollisuus poistua lukieltosopimus ei sido työntekijää 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut dollisuudesta, noudatetaan edellä työpaikalta. myöskään silloin, kun työsuhde on enintään yhden vuoden mainittuja irtisanomisaikoja. päättynyt työnantajasta johtuvasta 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 4. Työaikaa on työhön käytetty aika syystä (esimerkiksi tuotannolliset ja vuoden, mutta enintään neljä vuotta 5. Irtisanominen tehdään aina kirjalli- sekä aika, jonka työntekijä on velvol- taloudelliset perusteet). sesti tai muutoin todistettavasti. linen olemaan työnantajan käytettävissä työpaikalla. Terapiatyön lisäksi
työaikaa on esimerkiksi valmistelu, 6 Lisä-, yli- ja sunnuntaityö muun siltä ajalta tulevan palkan 2. Vähimmäispalkka määräytyy Suo- lausuntojen kirjoittaminen ja yhteis- lisäksi sunnuntaityökorotuksena men Toimintaterapeuttiliitto ry:n työpalaverit. 1. Lisätyötä on sovitun säännöllisen yksinkertainen tuntipalkka. kulloinkin voimassa olevan vähim- työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä mäispalkkasuosituksen perusteella. 5. Matka-ajaksi katsotaan aika, jona lainmukaisen säännöllisen työajan 5. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan työntekijä matkustaa työnantajan enimmäismäärää (8 h/vrk ja 40 h/ työntekijän suostumuksella korvata 3. Osa-aikaisen työntekijän palkka määräyksestä työtehtäviensä hoita- vko). Lisätyöstä maksetaan korotta- vastaavana korotettuna vapaa-ai- määräytyy sovitun työajan suhtees- miseksi. Matka-aika on työaikaa. maton tuntipalkka jokaiselta tehdyl- kana. sa. tä tunnilta. 6. Mikäli sovittu terapia-aika peruute- 6. Lisä- ja ylityön tekeminen edellyttää 4. Tuntipalkkaisen työntekijän vä- taan, katsotaan sovittu terapia-aika 2. Vuorokautista ylityötä on lain- työnantajan aloitetta ja työntekijän himmäistuntipalkkaa laskettaessa työajaksi ja työntekijälle on mak- mukaisen vuorokautisen työajan suostumusta. tuntipalkanjakajana on 158. settava palkka sovitun mukaisesti. Työntekijä on velvollinen tuona ai- enimmäismäärän (8 tuntia) lisäksi tehty työ. Vuorokautisesta ylityöstä 7 Viikoittainen vapaa-aika V SAIRASTUMINEN JA MUUT kana tekemään muuta työnantajan maksetaan kahdelta ensimmäiseltä POISSAOLOT osoittamaa työtä. tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Työaika on järjestettävä siten, että työntekijä saa kerran viikossa 35 tuntia kes- 8 Työntekijän sairastuminen 7. Palkallisia vapaapäiviä ovat pit- tävän keskeytymättömän vapaa-ajan. käperjantai, toinen pääsiäispäivä, 3. Viikoittaista ylityötä on lainmukaisen Se on sijoitettava sunnuntain yhteyteen, 1. Työnantaja on velvollinen maksa- helatorstai, vapunpäivä, itsenäi- viikoittaisen työajan enimmäis- mikäli mahdollista. maan työntekijälle sairausajalta syyspäivä, joulu- ja tapaninpäivä, määrän (40 tuntia) lisäksi tehty työ. palkkaa. Edellytyksenä on, ettei uudenvuodenpäivä sekä joulu- ja Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan IV PALKKAUS työntekijä ole aiheuttanut työkyvyt- juhannusaatto. kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta tömyyttä tahallisesti tai törkeällä 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 1. Palkkoja korotetaan 1.5.2018 yleis- tuottamuksella. Tuntipalkkaisille työntekijöille palkka ar- %:lla korotettu palkka. korotuksella, jonka suuruus on 26 kipyhiltä maksetaan arkipyhää edeltä- euroa, mutta vähintään 1,25 % ja 2. Työntekijän on viipymättä ilmoitet- vän kolmen kuukauden keskimääräisen 4. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapy- 1.4.2019 yleiskorotuksella, jonka suu- tava poissaolosta ja sen arvioidusta säännöllisen työajan ansion mukaan. hänä, vapunpäivänä ja itsenäisyys- ruus on 2,2 %. kestosta. Vaadittaessa työntekijän päivänä tehdystä työstä maksetaan on esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.
3. Työnantaja maksaa työntekijälle kijälle vastaavalta ajalta kuuluva 10 Tilapäinen hoitovapaa 2. Työntekijällä on oikeus lyhyeen normaalin palkan kunkin työky- sairausvakuutuslain mukainen tilapäiseen palkalliseen poissaoloon, vyttömyystapauksen yhteydessä sairausvakuutuskorvaus. 1. Alle 12-vuotiaan lapsen sairastues- joka johtuu lähiomaisen kuolemasta työsuhteen keston perusteella seuraavasti: Jos työsuhde on kestänyt alle 1 kuu- 9 Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa sa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata enintään 4 työpäivää lapsen hoita- ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon vuoksi työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä. kauden, 50 % palkasta sairastumis- miseksi tai lapsen hoidon järjestä- päivältä ja sitä seuraavalta 9 arkipäi- 1. Työntekijän äitiys-, isyys ja vanhem- miseksi. VI VUOSILOMA JA LOMARAHA vältä. Jos työsuhde on kestänyt vähintään painvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairaus- 2. Työntekijän on niin pian kuin mah- 12 VUOSILOMA kuukauden, mutta alle 3 vuotta, täysi vakuutuslain mukaan. dollista ilmoitettava työnantajalle palkka neljän viikon ajalta. tilapäisestä hoitovapaasta ja sen 1. Työntekijän oikeus vuosilomaan ja Jos työsuhde on kestänyt vähintään 3 2. Työnantaja maksaa työntekijälle arvioidusta kestosta. Vaadittaessa lomakorvaukseen määräytyy vuo- vuotta, mutta alle 5 vuotta, täysi palk- äitiysvapaan ajalta palkan kolmelta työntekijän on esitettävä luotetta- silomalain mukaan. ka viiden viikon ajalta. kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta va selvitys tilapäisen hoitovapaan Jos työsuhde on kestänyt vähintään palkan 12 päivältä edellyttäen, että perusteesta. 2. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, täysi työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti kultakin täydeltä lomanmääräy- palkka kuuden viikon ajalta. vähintään kuusi kuukautta välittö- 3. Työntekijälle maksetaan palkka tila- tymiskuukaudelta kaksi ja puoli Jos työsuhde on kestänyt vähintään 10 mästi ennen vapaan alkamista. päisen hoitovapaan ajalta kolmelta arkipäivää, jos työsuhde loman- vuotta, täysi palkka kahdeksan viikon työpäivältä. määräytymisvuoden loppuun (31.3.) ajalta. Tuntipalkkaisille työntekijöille palkka maksetaan äitiysvapaata edeltävän 11 Tilapäinen poissaolo mennessä on kestänyt vähintään vuoden. Mikäli työsuhde on lo- 4. Tuntipalkkaiselle työntekijälle sai- kolmen kuukauden keskimääräisen manmääräytymisvuoden loppuun rausajan palkka maksetaan sairas- säännöllisen työajan ansion mu- 1. Työntekijälle järjestetään mahdol- mennessä kestänyt alle vuoden, tumista edeltävän kolmen kuukau- kaan. lisuus lyhyeen tilapäiseen palkat- ansaitsee työntekijä vuosilomaa den keskimääräisen säännöllisen tomaan poissaoloon perheessä kaksi arkipäivää kultakin täydeltä työajan ansion mukaan. 3. Työnantajalla on oikeus saada sattuneen äkillisen sairaustapauk- lomanmääräytymiskuukaudelta. työntekijälle samalta ajalta tule- sen johdosta. Tällaisen poissaolon 5. Työnantajan maksaessa työntekijäl- va sairausvakuutuslain mukainen vuoksi työntekijän vuosilomaetuja ei 3. Työnantaja vahvistaa vuosiloman le sairausajan palkan, on työnanta- äitiys- tai isyysraha tai maksettua vähennetä. ajankohdan. Vuosilomasta on 24 jalla oikeus hakea itselleen työnte- palkkaa vastaava osa siitä. päivää sijoitettava kesälomakaudel-
le, joka on 1.5. 30.9. välinen aika. 7. Työsuhteen päättyessä työnteki- 16 Koulutus 4. Sopimus on suositeltavaa tehdä Vuosiloman sijoittamisesta voidaan jällä on oikeus vuosiloman sijasta kirjallisena ja sopia tarkasti mahdol- työnantajan ja työntekijän välillä so- saada lomakorvaus siltä ajalta, jolta 1. Työnantajan tulee järjestään työnte- lisesta aikarajasta sekä siitä, mitä pia toisin vuosilomalain säännösten hän siihen mennessä ei ole saanut kijälle tarpeellinen koulutus työteh- kustannuksia takaisinperintä voi mukaisesti. lomaa tai lomakorvausta. tävien muuttuessa ja kehittyessä. koskea. Tämä aika voi olla enintään 4. Työnantajan tulee ilmoittaa vuosilo- 13 Lomaraha Työaikana järjestettävä koulutus luetaan työajaksi. kaksi vuotta ja takaisin perittävä määrä tulee suhteuttaa aikaan, man ajankohdasta viimeistään kuu- jonka työntekijä on ollut työnantajan kautta ennen vuosiloman alkamista. Työntekijälle maksetaan lomaraha vuo- 2. Jos kysymys on työnantajan kustan- palveluksessa koulutuksen päätyt- Mikäli tämä ei ole mahdollista silomapalkan maksamisen yhteydessä. tamasta erityiskoulutuksesta, jota tyä. tulee loman ajankohdasta kuitenkin Lomaraha on määrältään 50 % työnteki- työntekijä voi hyödyntää muun- ilmoittaa viimeistään kaksi viikkoa jän luontoisetujen verotusarvon sisältä- kin kuin koulutuksen järjestäneen VII VOIMASSAOLO ennen loman alkamista. västä kokonaispalkasta. työnantajan palveluksessa, voidaan asiasta tehdä koulutussopimus, jon- Tämä suositus on voimassa 5. Vuosiloman ajalta työntekijälle mak- VII MUUT MÄÄRÄYKSET ka mukaan työnantajalla on oikeus 1.5.2018 31.3.2020 setaan vuosilomapalkka vuosilomalain säännösten mukaan. 14 Matkustaminen periä koulutuskustannukset takaisin kokonaan tai osittain, jos työntekijä Helsingissä 21. päivänä huhtikuuta 2018. irtisanoutuu tietyn ajan kuluessa 6. Jos työntekijä on työssä niin har- Matkakustannusten korvaamisessa koulutuksen päättymisestä. Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry voina päivinä, ettei hän ansaitse ja päivärahojen maksamisessa nou- Finlands Ergoterapeutförbund rf vuosilomaa, maksetaan hänelle datetaan kulloinkin voimassa olevaa 3. Koulutussopimus voidaan tehdä, kun lomakorvauksena 9 % työssäolon verohallituksen päätöstä verovapaiden koulutuksesta työnantajalle aiheutu- Kristina Holmberg ajalta maksetusta tai maksettavak- matkakustannusten korvaamisesta. vat kustannukset ovat tavanomaista puheenjohtaja si erääntyneestä palkasta. Mikäli työntekijän työsuhde lomanmää- 15 Työvälinekorvaus suuremmat, ja työntekijä voi käyttää kouluttautumiseen työaikaa. Jos kyse Leila Mäkelä räytymisvuoden loppuun mennessä on tavanomaisesta tai työehtoso- toiminnanjohtaja on kestänyt vähintään vuoden, on Jos työntekijä sopimuksen mukaisesti pimuksen velvoittamasta koulutuk- lomakorvaus 11,5 %. käyttää omia työvälineitään työtehtä- sesta, ei koulutussopimukselle ole toimisto@toimintaterapeuttiliitto.fi vien hoitamiseen, on tästä maksettavas- perusteita. www.toimintaterapeuttiliitto.fi ta korvauksesta sovittava erikseen.
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Rautatieläisenkatu 6 (Akava-talo) 00520 Helsinki www.toimintaterapeuttiliitto.fi