Pohjois-Karjalan biosfäärialue K E S T Ä V Ä N K E H I T Y K S E N K U M P P A N U U K S I A. Minna Murtonen Jyväskylä

Samankaltaiset tiedostot
Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Työpaja LAMK, Lahti

Vastaa kyselyyn ja vaikuta!

Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Keskustelutilaisuudet huhtikuussa 2018

Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto

Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta

kestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Luonnonvarakeskus

Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Työpaja , Hotelli Kumpeli, Heinola

TALOUDELLINEN TOIMINTA TUTKIMUS LUONTO YMPÄRISTÖKASVATUS KULTTUURIARVOT

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmat (ENI CBC) Työ ja elinkeinoministeriö

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

Kumppanuussopimus Saaristomeren biosfäärialueen kanssa Aiesopimus biosfäärialueen toimintaan osallistumisesta

Kansainvälinen Pohjois Savo

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Luonnonvarakiistojen sovittelun kokeilu Koitajoella

POKAT maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma

Kansallispuistojen ystäväyhdistystoiminta: kokemuksia Kolilta ja suunnitelmia Selkämerelle

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus, Ympäristövaliokunta,

Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen

LIEKSAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia Joensuu Kaisa-Maria Remes

Prof. Leena Finér, Luonnonvarakeskus. Natural Resources Institute Finland

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

Alueiden vahvuuksilla kestävää kasvua ja hyvinvointia. Itä-Suomen aluehallintovirasto

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

VIISAS LIIKKUMINEN JOENSUUN TAPAAN. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Ari Varonen

VYYHTI II hanke

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA

Sisävesi LIFE IP -diat

Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin!

Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin

Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Freshabit LIFE IP Puruvesi

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Lisätietoja:

Tilannekatsaus. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen neuvottelukunta Ylijohtaja Ari Niiranen Johtaja Ritva Saarelainen

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kehittämishanke. Carelian Eastpoint ry

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Rakennusjätteet Keski-Suomessa

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Syksyn 2019 rakennerahastohaun ylimaakunnalliset teemat Itä- ja Pohjois-Suomessa

Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muuta ajankohtaista

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen.

Järjestö 2.0 Pohjois-Karjala hanke

Developing the Pinus Sylvestris L resource

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen Huomisen logistiikkaa -

Tervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli

TERVIS-hankkeen väliarviointi Leppävirta. Timo Renfors

CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone

Museopäivät Lappeenranta Tarja Raninen- Siiskonen

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Ajankohtaista vesistökunnostusverkostosta

Päijänne Brändiksi -hankkeen päätöstyöpaja Tuloksia hankkeen selvityksistä

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA

Luonto rajalla Paikallistalouden ja luontomatkailun näkökulma Joel Erkkonen

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa

KEHITYSYHTEISTYÖ KENTÄLLÄ MIKÄ ON MUUTTUNUT?

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena

Ajankohtaisia Lapin ELY- keskuksen asioita

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi

Luontomatkailusta kestävää toimeentuloa Pohjois-Karjalaan

Järjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kunnostaminen

Lape-hankkeen tulokset

Pöytäkirja 4/2008. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Aika tiistai klo Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Rajat ylittävä alueellinen yhteistyö ja Barentsin yhteistyön mahdollisuudet. Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

NATURE ARTVENTURE Arctic Ceramic Center Inspired by Arctic Lapland Kulttuurimatkailun pilottihanke

Pohjois-Satakunta Ikaalinen

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Maaseutuviestintää ja verkostotyötä kokeilevassa hengessä. Jenni Tiainen Sykettä-viestintähanke, JyväsRiihi ry

Aluekehittäminen ja TKIO

Osaaminen työllistää

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Transkriptio:

Pohjois-Karjalan biosfäärialue K E S T Ä V Ä N K E H I T Y K S E N K U M P P A N U U K S I A Minna Murtonen Jyväskylä 24.4.2018

Mistä puhutaan Biosfäärialuejärjestelmä ja biosfäärialueet - UNESCOn ohjelma, toiminta perustuu alueeseen Toiminta - Biosfäärialue on työkalu hyöty edellyttää käyttöä Pohjois-Karjalan BR - Kansainvälisyys, paikallisuus ja ympäristösidonnaisuus Kumppanuusjärjestelmä - Osaaminen, näkyvyys, yhteistyö Käyttö - Hankkeet (tutkimus, kehittäminen), tiedotus, verkostot

Biosfäärialueohjelma ja -alueet Maailman merkittävimpiä luontoalueita

Biosphere Reserves connecting people

Biosfäärialueet

Gapalagossaaret Ecuador

Uluru - Australia Itä-Usambara Tansania Old faithful - Yellowstone

Pohjois-Karjalan biosfäärialue hyväksytty ohjelmaan 1992

Pohjois-Karjalan biosfäärialue Yhteistyö ei ole sidoksissa alueen rajoihin

Hallinto ja henkilöstö YM/TEM alaisuudessa, toiminta vastuutettu Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle Toimipaikka: Joensuu Toiminta perustuu kumppanuuksiin ja hankkeisiin Henkilöstö Koordinaattori (ainoa pysyvästi palkattu) Teknisen henkilöstön apua ELY-keskukselta Hankehenkilöstö (vaihtelee, maks. 50 70)

PK biosfäärialue 1992 2008 Patvinsuo Koivusuo Kesonsuo Petkeljärvi Ruunaa, Koli Kunnat: 09/2008 UNESCO/MAB: 02/2009 vahvistaminen 05/ 2009

Nykyisen rajauksen etuja - Merkitys taloudellisena yksikkönä (väestömäärä yli 20 000) - Neutraali toiminta-alusta - Keskeiset toimijat - Näkyvyys, huomioarvo ja profiloituminen ajankohtaisissa ja tärkeissä asioissa (esim. bioenergia, ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentäminen, kestävän kehityksen hankkeet) - Raja-alueasema korostuu - Kansainväliset toimintamahdollisuudet kasvavat

Kokonaispinta-ala ja asukasluku Kunta Pinta-ala (ha) Asukasmäärä Lieksa 407 031 12 887 Ilomantsi 317 582 6 041 Joensuu (Tuupovaara) 66 132 2 107 YHTEENSÄ 790 745 21 035

PK biosfäärialueen suojelualueet Suojelualue Ydinalue (ha) Suojavyöhyke (ha) Yhteensä (ha) Kolin kp 2780 205 2985 Patvinsuon kp 10544 2482 13026 Petkeljärven kp 670 2747 3417 Koivusuon lp 2208 5353 7561 Kesonsuon lsa 1394 7371 8765 Ruunaan lsa 7357 4621 11978 Pinta-ala yhteensä 24953 22779 47732

Biosfäärialueen näkökulma on Yhteiskunnasta suojelualuelle? Suojelualueelta yhteiskuntaan? vai Molemmat? Petkeljärven kansallispuisto

Pohjois-Karjalan biosfäärialueen toiminta-ajatus Pohjois-Karjalan biosfäärialue on UNESCOn MaBohjelmaan kuuluva kestävän kehityksen yhteistyöjärjestelmä, jonka tavoitteena on edistää tutkimuksen, koulutuksen ja laajapohjaisen yhteistyön keinoin ympäristön hyvinvointia ja taloutta sekä lisätä ympäristötietoisuutta. Biosfäärialuetoiminta tähtää kestävän kehityksen alueellisiin ratkaisuihin, jotka ovat sovellettavissa muualla Suomessa sekä mm. biosfäärialuejärjestelmän kautta muualla maailmassa.

Biosfäärialueen ikkunat Bioenergia/energia Matkailu Menetelmät Tutkimus Ympäristötietoisuus Uusi tekniikka

Ohjausryhmä & työvaliokunta OHJAUSRYHMÄ 20+ - Kokoontuu kerran vuodessa - Kokouspaikka kiertää kunnissa - Tuodaan esille isoja asioita ja tutustutaan isäntäkunnan esille tuomiin kysymyksiin TYÖVALIOKUNTA 8+1 Kokoontuu n. 6 8 kertaa vuodessa Kunnat Yritykset Korkeakoulut Sihteeri Vapaaehtoisuus!

Paavo Pelkonen & Jari Horttanainen työvaliokunnan kokouksessa

Biosfäärialuetoiminta

Varastossa vai käytössä? AIKA JA TOIMIJAT!

Keskeiset toimintatavat Kumppanuusjärjestelmä Organisaatiot, yritykset, Hanketoiminta (omat, osallistuminen muihin) Ulkoinen rahoitus Vaikuttaminen ohjausryhmän kautta Alueen kunnat ja keskeiset toimijat Tiedotus FB, verkkosivut

Sitä saa mitä tilaa Toimijat: keitä on mukana toiminnassa? Hallinto: Kuinka toiminta on järjestetty hallinnollisesti : jatkuvuus? Toimintatapa: Halutaanko kulkea perässä vai olla edellä, katsotaanko sisään vai ulos, keskitytäänkö mahdollisuuksiin vai ongelmiin? Tuotos on suhteessa panokseen (voimavarat sensu lato) ja uskallukseen, viitsimiseen & erityisesti jaksamiseen

FENNOSKANDIAN VIHREÄ VYÖHYKE

hanke sisältö rahoitusohjelma Hankkeita hankeaika kumppanit kokonaisrahoitus Rahoitus myönnetty, sopimus- neuvottelut menossa SUPER Improvement of environmental resilience in nature and culture heritage areas with intensive recreation CBC Karelia 2018-2020 North Centre, P-koi (koord.); Kizhi WHC, RK; Vodlozersky BR, RK; Rokuan Geopuisto, Oulun yliopisto, PK ELY/PK BR, Metsähallitus 660 000 NatureBeST BioKARELIA Nature based solutions in tourism to reduce negative impact on environment Cross-border tools for biodiversity preservation and forest fire prevention CBC Karelia 2018-2020 KRIMEL, Pkoi (koord); PK ELY/PK BR; SYKE Jns CBC Karelia 2018-2020 LUKE, Joe (koord.); PK ELY/PK BR; 410 000 600 000 Toteutus menossa FRESHABIT Koitajoki SHAPE Sustainable Heritage areas partnerships for ecotourism Vesiluonnon (sensu lato) hoito, laaja yhteistyö valumaalueella (keke); alueellisen toimintaryhmän käynnistäminen Biosfäärialuehanke: luonto- ja kulttuuri-perinnön kohteet ja niiden yhteishoito; verkostojen kehittä-minen (alueiden sisällä ja välillä); sähköiset palvelut sekä näkyvyys LIFE IP 2016-2022 PK ELY, Joe (koord.); PK BR osallistuminen NPA (Northern Periphery and Arctic lukuisia alueellisia kumppaneita 2017-2020 PK ELY/PK BR, Karelia Ammattikorkeakoulu; kumppanit Norja, Skotlanti (koord), Islanti ja Grönlanti; liitännäiskumppanit Ruotsi ja Kanada 2 400 000 1 400 000

Kumppanuusjärjestelmä

Yhteistyön edellytyksiä Kestävän kehityksen periaatteiden hyväksyminen Yhteinen näkemys kehittämistavoitteista Alueellisen imagon rakentaminen

Paikallinen historia, kulttuuri ja luonto ovat kehittämisen pohja

PARTNERSHIP ON SUSTAINABLE DEVELOPMENT K U M P P A N I Puukarin Pysäkki

Kumppanuustoimijat 1 Yritykset 17 Yhdistykset 7 Museot 2 Oppilaitokset 1 Kunnat 3 1 1 1 5 2 1 14 2 1 1 1 3 1 Sopimus: kestävän kehityksen sisällöt ja niiden määrittely sekä kehittäminen Olemassa olevat Valmistelussa

Miksi kestävän kehityksen kumppanuusohjelma? Kestävän kehityksen edistäminen Omien vahvuuksien oivaltaminen, jäsentäminen ja kehittäminen - Tietoisuus auttaa toimimaan ja kehittymään Näkyvyys Tulevaisuuden rakentaminen yhdessä

Millainen muoto? Perustana tahto toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaan Toiminnallinen näyttö Formaali, mahdollistava sopimus Sopimuksen tarkistaminen

Kestävän kehityksen tavoitteet ja seurantataulukko Vahvuudet Tavoitteet Ympäristö Talous Kulttuuri Yhteisöt

Kenelle ohjelma on suunniteltu/tarkoitettu? Biosfäärialuetoiminnalle tärkeitä Yritykset Yhdistykset Yhteisöt Kunnat

Prosessi Neuvottelut, joiden aikana tehdään hakemus Työvaliokunnan edustajat käyvät neuvottelut Hyväksyminen työvaliokunnassa Tiedoksi ohjausryhmälle

Kuinka yritykset hyötyvät kumppanuudesta? Tietoisuus, oma profiili Yhteistyö ja verkostot Hankeyhteistyö hankkeiden tekemisessä avustaminen kumppaneita hyödyttävät muut hankkeet Tiedotus ja näkyvyys

Kuva: UNESCO

VALOPARTA OY: Valolla vaikuttaminen!

FRESHABIT LIFE IP/Koitajoki

Tero Mustonen/Selkien kyläyhdistys ry Kansainvälisiä vesienhoitopalkintoja

Haasteita Niukat voimavarat Tarve laajentaa toimijapohjaa

Kumppanuuksia Erä-Eero (luontomatkailu) Pohjois-Karjalan Sähkö (energiansäästö) Simana OY (tiedotus) ja Valoparta OY (näkyvyys) Lieksan kaupunki, Joensuun kaupunki, Ilomantsin kunta (kehittäminen sensu lato)

Yhteistyöesimerkki: Mantsin sampo SHAPE-hanke - matkailuyhteistyö

Tiedotus

Pohjois-Karjalan maakunnallinen ympäristöpalkinto vuonna 2016 on myönnetty biosfäärialuetoimija EERO KORTELAISELLE (T:mi ERÄ-EERO) tunnustuksena metsien monikäytön ja metsätalouden yhteensovittamisesta kansainvälisessä luontomatkailussa. Joensuussa 14.6.2016 Ylijohtaja Ari Niiranen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Puheenjohtaja Paavo Pelkonen Pohjois-Karjalan biosfäärialue

Ota yhteyttä! Timo J. Hokkanen 0400 88 47 69 timo.hokkanen@ely-keskus.fi FB: kareliabiosphere www.kareliabiosphere.fi