Arvio toimintamallista: Luovat menetelmät osaksi nuorten palvelukokonaisuutta

Samankaltaiset tiedostot
Arvio toimintamallista: Luova toiminta keinona harjoitella epäonnistumista Mokaamalla oppiminen

Arvio toimintamallista: Seinätön luontopaja

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Opinnollistaminen ja käytännönläheinen oppiminen erilaisissa ympäristöissä

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

OHJAAMOT JA TYÖPAJAT. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

Hyvillä käytännöillä lisää osallisuutta

kynnyksetön Olopiste - työtoiminta

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma

Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset

Osallisuus, osa-alueet ja palastyö

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Kulttuuri asukkaiden hyvinvoinnin tukena ja osana palvelurakennetta

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kohti Ohjaamoa projekti

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN VUOSI 2015

Arvio toimintamallista: Kokemusosaajien ja ammattilaisten työnohjaus

Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra

Nuorisotakuu. Timo Mulari

Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa. Jouni Erola nuorisojohtaja 2015

Osallisuuden palaset -työ ja palaset osana laajempia osallisuuden edistämisen kokonaisuuksia

Kumina työhön ja koulutukseen valmentava kuntouttava työtoiminta

Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä

Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä

Koulutuksen ja työelämän haasteet ja mahdollisuudet

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Kokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli

Osallisuutta lisäävät kokonaisuudet, toimintamallit ja palaset

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Turun Ohjaamo

Osatyökykyisille tie työelämään OTE -kärkihanke: Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro Projektipäällikkö Raija Tiainen

Ajankohtaista ESR-rahoituksessa. Verna Mustonen , Kajaani

Palvelu olen minä! -hanke osana nuorisotakuun monialaisia palveluita Vantaalla

Koulutuksella muutokseen - työkykykoordinaattorikoulutus. Osatyökykyisille tie työelämään - OTE

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Arvio toimintamallista: Osuuskunta työllistää osatyökykyisiä

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Nuorisotakuu määritelmä

OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ

Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?

Osallisuudesta potkua palveluiden kehittämiseen Päihdepäivät 2017, Sali Arkki klo

Taiteen salakuljetusta vai osallistavaa taidetta?

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke

OSALLISUUTTA JA TIIMITYÖTÄ HYVÄSSÄ SEURASSA

Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

NEET-nuorille kohdistetun digitaalisen intervention hyvinvointivaikutukset

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

Osakokonaisuuden toimijat

Verkostotyöpaja Learning cafe-yhteenvedot

Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä Kehittämispäällikkö Tarja

Hallituksen kärkihanke: Prosenttitaiteen periaatteen laajentamista taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Juvenia -nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Arvio toimintamallista: Asiakasosallisuusryhmät vammaispalvelujen yhteiskehittämisessä

Arvio toimintamallista: Pelitarina sosiaalityön välineenä

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

Hankekentän kuulumiset Pohjois-Suomessa. Reija Paananen, tutkija Ritva Sauvola, aluekoordinaattori Sokra Pohjois-Suomi

Niina Kaksonen

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

SATAOSAA työhönvalmennus

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Nuorisotakuun toteuttaminen

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

AJATUKSIA OSALLISUUDESTA, YHDENVERTAISUUDESTA JA ERITYISESTÄ TUESTA. Minna Haveri 2018

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Transkriptio:

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra (THL) 08.12.2017 Arvio toimintamallista: Luovat menetelmät osaksi nuorten palvelukokonaisuutta Toimintamallissa luovat menetelmät tuodaan osaksi palvelukokonaisuutta. Nuorten elämätaitoja vahvistetaan elokuva-, sirkus- ja teatteritoiminnan avulla, jotta koulutukseen ja työelämään siirtyminen olisi helpompaa. Kehittäjä: Tenho elämän taitoja nuorille taiteen keinoin -hanke Helsingissä, Vantaalla, Tampereella, Varkaudessa, Oulussa ja Kajaanissa. Lasten ja nuorten säätiö, Oulun tähtisirkus, Pirkanmaan elokuvakeskus, Sirkus Magenta, Vaara-kollektiivi ja Varkauden teatteri, Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Nuorisotutkimusseura (ESR 1.6.2015 31.5.2018). Samankaltaista toimintaa on kehitetty myös: Step by step nuorten kulttuurialan elämänhallinta- ja työllisyyshanke Porissa 2016 2019, Porin kaupungin kulttuuritoimi (ESR 1.8.2016 31.7.2019). Malli on arvioitu 1 osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke Sokran ja ESR TL5 - hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä. Arvio on tehty Sokra-hankkeen päätoteuttaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Kehittäjän yhteyshenkilö: Tuomas Tirkkonen, Lasten ja nuorten säätiö, tuomas.tirkkonen@nuori.fi Mallin kuvaus Tenho-hankkeen suunnitteluvaiheessa nähtiin tarve laajamittaisemmalle kehittämiselle, kokeilemiselle, tutkimukselle ja levittämistyölle, jotta luoviin menetelmiin liittyvän toimintatavan potentiaali ilman koulutus- ja työpaikkaa olevien nuorten auttamisessa hyödynnetään. Hankkeen taustalla ovat Lasten ja Nuorten säätiön kokemukset Myrskyprojekteista ja mm. Kajaanin harrastajateatterin Draaman paikka -projekti. Hanke kiinnittyy mukana oleviin kuntiin (Helsinki, Vantaa, Varkaus, Kajaani, Oulu ja Tampere). Hankkeen 1 Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmista hankkeen dokumentaatiota hyödyntäen.

osatoteuttajat (Vaara-kollektiivi, Pirkanmaan elokuvakeskus, Oulun Tähtisirkus, Sirkus Magenta ja Varkauden teatteri) toimivat yhteistyössä kunnan nuorisotakuutoimijoiden kanssa. Toiminnan kohderyhmä ovat ilman koulutus- ja työpaikkaa olevat nuoret sekä nuoret, jotka eivät pysty haastavan elämäntilanteensa vuoksi työskentelemään tai opiskelemaan kokopäiväisesti. Kohderyhmää ovat myös nuorisotakuun toimeenpanon parissa työskentelevät ammattilaiset sosiaali-, terveys-, nuoriso-, koulutus- ja työllisyyspalveluissa, sosiaali- ja terveysalan ja taidealojen opiskelijat, soveltavan taiteen alalla toimivat taiteilijat ja nuorisotakuun parissa työskentelevät organisaatiot. Välillisiä kohderyhmiä ovat osallistujien perhe ja lähipiiri, osallistuvat taideorganisaatiot sekä koulutuksia toteuttavat oppilaitokset. Luovat menetelmät, elokuvan, sirkuksen ja teatterin työpajat, tuodaan Tenho-hankkeessa osaksi nuorten ohjaus- ja palveluverkostoa. Ilman koulutus- ja työpaikkaa olevien nuorten elämätaitoja vahvistetaan elokuva-, sirkus- ja teatteritoiminnan avulla, jotta koulutukseen ja työelämään siirtyminen olisi helpompaa. Elokuva, sirkus ja teatteri menetelminä pohjaavat osallisuuteen ja lisäävät osallistujien osallisuuden kokemuksia. Toimintaan osallistuminen on pääsääntöisesti vapaaehtoista, joskin joissakin ryhmissä toiminta osa esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa ja sen ohjelmaa. Toimintaan voi osallistua vähitellen. Toimintaan osallistuvia nuoria tuetaan jatkopolkujen löytymisessä. Taide- ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteistyö toteutuu eri paikoissa eri tavoin. Osa toiminnasta toteutetaan teatterin tai sirkuksen tiloissa, osa muualla. Esimerkiksi Tampereella Tenho-hanke toimii kaupunkien nuorten yhden luukun toimipisteessä Ohjaamossa (Nuorten talossa) ja Varkaudessa Nuorten talo on suunnitteilla. Ohjaamossa osallistujat saavat tukea jatkopolkujen löytymiseen jo toiminnan aikana ja eri palvelut ovat läsnä. Helsingissä Ohjaamon nuorista kootaan muualla toimiva ryhmä, jonka toiminnassa on mukana Ohjaamon työntekijä. Tenhossa koulutettujen taiteilija-ohjaajien käyttämä osallistava ja dialoginen työote laajentaa nuorten parissa toimivien osaamista. Luovan toiminnan voi integroida osaksi nuorten työpajatoimintaa, sosiaalista vahvistamista ja muita nuorten palveluihin kuuluvia ryhmätoimintoja. Mallin arviointi Osallisuuden toteutuminen mallissa Toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista, joskin joissakin ryhmissä osa esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa ja sen ohjelmaa. Toimintaan voi osallistua omaan tahtiin vähitellen ja myös vain läsnä ollen. Ryhmän toiminnan sisällä osallistumisen kynnys on mahdollisimman matala ja osallistumisen tapoja on hyvin monenlaisia. Joissakin ryhmissä mukana on myös nuoria, jotka ovat velvoitettuja osallistumaan toimintaan esimerkiksi osana

kuntouttavaa työtoimintaa. Luovassa toiminnassa saa tyypillisesti kokeilla erilaisia rooleja ja toimijuuksia. Luovien menetelmien avulla voidaan etääntyä vaikeuksista arjessa. Luovien menetelmien avulla voidaan myös käsitellä asioita, joiden sanallistaminen voi olla vaikeaa ja vaihtaa niistä kokemuksia (esimerkiksi vaikeasti sanoitettavat tunnetilat). Tenhossa ohjaajat eivät tunne nuoren taustoja ennalta, mikä tukee avointa kohtaamista. Toimintaan osallistumisen kynnys pyritään pitämään matalana. Jokainen voi tulla toimintaan sellaisena kuin on. Tenhossa on olennaista, että toiminta tehdään nuorten ehdoilla, mukaan voi lähteä vähitellen itse määritellen eikä tavoitetta aseteta esimerkiksi taiteellisten tavoitteiden kautta. Nuoret ovat asettamassa tavoitteita ryhmälle ja itselleen. Tavoitteita on seurattu keskusteluissa ja toiminnallisesti ryhmissä. Tavoitteiden asettamista ja niihin sitoutumista tapahtuu monella tasolla. Nuorten palveluverkkoon pyritään tuomaan toimintatapoja, joiden kautta voidaan vaikuttaa nuorten osallisuuden kokemukseen, itsearvostukseen ja asenteisiin. Palveluverkkoa kehitetään helpommin lähestyttäväksi kokoamalla kuntayhteistyön hyviä käytäntöjä. Ohjaamossa (Nuorten talossa) tapahtuvassa Tenho-toiminnassa on saatavilla monta palvelua yhdeltä luukulta. Palvelujen ulkopuolista toimijuutta vahvistetaan rohkaisemalla osallistujia kokeilemaan erilaisia asioita ja toimimaan yhdessä. Nuorille etsitään yksilöllisiä jatkopolkuja. Tenhossa keskusteluun jatkopolusta voi osallistua sekä sote-ammattilainen että taiteilijaohjaaja. Taiteilijaohjaaja voi tuoda esiin nuoren vahvuuksia. Tenhossa koulutetaan sosiaali- ja nuorisoalan ammattilaisia, tulevia ammattilaisia ja taiteilijoita elämäntaitojen vahvistamiseen taiteen keinoin sekä kootaan hyviä käytäntöjä nuorten kanssa taiteen tekemisestä. Taiteilijaohjaajat on koulutettu elämäntaitoja vahvistavaan työotteeseen, dialogiseen työskentelyyn ja matalan kynnyksen huomioimiseen toiminnassa ja sen suunnittelussa. Taiteilijaohjaajat auttavat nuoria tuomaan ajatuksiaan esiin ja tukevat sosiaalisia rooleja taideprosesseissa. Tenhossa on todettu, että eri alojen ihmisten on helpompi sanoittaa ja tuoda esille oman erityisalansa näkökulmia, esimerkiksi taiteilijaohjaajan motivoida nuoria teatterin kokeilemiseen. Olennaista on, että yhteistyöverkosto kuntaan toimii. Tenhon työpajat tarjoavat paikan vaikuttamiselle ja toisiin ihmisiin virittäytymiselle. Nuoret tutustuvat työpajoissa itseensä, oppivat toimimaan muiden ihmisten kanssa ja saavat näin välineitä vaikuttaa omaan elämäänsä. Luovassa toiminnassa voi ilmaista ajatuksiaan. Haastavien asioiden tekeminen yhdessä muiden kanssa vahvistaa vuorovaikutustaitoja. Epäonnistumisten sietäminen avaa näkemään uusia mahdollisuuksia. Yhteiseen tekemiseen ja jaettuun kokemukseen liittyviä tunnelmia on helpompi sanoittaa. Sanoittamisen myötä

asioita on helpompi käsitellä, niihin voi saada vähän etäisyyttä ja siten palveluissakin voidaan sanoittaa ongelmia ja löytää keinoja ongelmien ratkomiseen. Tasa-arvoisuuden kokemus avaa ihmisen vaikuttumaan ja vaikuttamaan. Se edesauttaa osaltaan osallisuuden lisääntymistä vaikuttamisen prosesseissa. Tenhon toiminnassa tehdään usein jonkinlaisia esityksiä, joiden yleisöstä nuoret päättävät itse. Tenhossa keskeistä on osallistujien oma voimaantuminen. Toiminnan eettistä kestävyyttä tukevat Tenhossa matala kynnys, osallistujien tasa-arvoisuus ja se, että nuoret määrittävät toimintaa. Tenhon toiminnasta hyötyvät pääasiassa heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, tässä ilman koulutus- ja työpaikkaa olevat nuoret sekä nuoret, jotka eivät pysty työskentelemään tai opiskelemaan kokopäiväisesti. Lisäksi siitä hyötyvät myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Toiminnan on todettu lisäävän osallisuutta. Tämä on todennettu kauden päätös- ja loppupalautekeskustelujen avulla, joissa on tullut esiin osallistujien sitoutuminen usein paremmin toimintaan, jossa luova toiminta on osana jotakin palvelua. Useilta osatoteuttajilta sekä nuorilta on myös kuultu erilaisista pienistä suunnanmuutoksista elämässä, sekä yksittäisistä selvistä muutoksista, kuten opiskelemaan hakeminen. Tenhossa on käytetty arviointilomaketta, jonka ohjaajat täyttävät ryhmästään kerran viikossa. Tampereella on tehty haastatteluja ja käytetty Kyky-viisaria. Toiminta tukee osallisuutta omassa elämässä, koska sen avulla voi ottaa etäisyyttä arjen vaikeuksiin ja käsitellä vaikeasti sanoitettavia asioita, toiminta lisää sosiaalista osallisuutta ja antaa välineitä vaikuttaa omaan elämään. Osallistavalla ja dialogisella työotteella voidaan vaikuttaa nuorten osallisuuden kokemukseen ja tuoda esiin heidän vahvuuksiaan. Toimintamalli lupaavana käytäntönä Tenhon toiminnan kehittämiselle ja levittämiselle nähtiin tarve suunnitteluvaiheessa ja toiminnalle on ilmennyt tarve toteutusvaiheessa ja se on kytketty tutkimustoimintaan. Taideja kulttuuriperustaisten menetelmien vaikuttavuudesta alkaa olla runsaasti näyttöä. Tässä on hyödynnetty myös Myrsky-hankkeen tutkimusta. Toimintaa kohtaan on tunnettu ulkopuolista mielenkiintoa. Vaikka toiminta ei ole itsessään uutta, se edustaa uudenlaista toimintamuotoa siinä mielessä, että nuorten toimijuutta vahvistetaan käyttämällä dialogisia ja osallistavia menetelmiä ja tuomalla taide- ja kulttuuriosaamista työvoima-, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rinnalle. Paikallisesti luovat menetelmät on otettu osaksi Ohjaamon toimintaa (Nuorten talo Tampereella). Toiminta on siirrettävissä ja luovat menetelmät sopivat sovellettavaksi erilaisille kohderyhmille lapsista vanhuksiin. Tenhon toiminta edellyttää taiteen ammattilaisia, jotka osaavat tukea nuoria tuomaan esiin omia ajatuksiaan ja kokeilemaan uusia asioita ja

sosiaalisia rooleja, ja jotka on koulutettu elämäntaitoja vahvistavaan työotteeseen, dialogiseen työskentelyyn ja matalan kynnyksen huomioimiseen. Ohjaamoihin kytketty toiminta sopii jokaiseen kuntaan, jossa on niiden kaltaista toimintaa. Toiminta on tarkoitus juurruttaa peruspalvelujen rinnalle ja varsinaisen toiminnan tuottavat taideorganisaatiot. Varkaudessa on kiinnostusta saada Tenhon toiminnasta pysyvä osa Nuorten taloa. Tampereella Ohjaamo on ottanut Pirkanmaan elokuvakeskuksen kattonsa alle. Vamoksella toiminta on toteutettu Sirkus Magentan toteuttamana, jolloin Magenta on saanut rahoituksen muualta (Myrsky, Tenho). Pysyvää rahoitusta ei ole vielä löytynyt. Toiminta on toteutettavissa kunnissa osana nuorten palveluja ja järjestöissä monin tavoin, kun yhteistyö kunnan kanssa toimii. Step by step -hankkeessa on kehitetty samankaltaista toimintaa Step by step -hankkeen toiminta perustuu alueella aiemmin toteutetun nuorten työllisyyshankkeen (Tuulta purjeisiin -hanke) kokemuksiin. Toiminta kiinnittyy kaupungin kulttuurialaan sekä palvelujärjestelmään, josta nuoria ohjautuu toimintaan (TE-toimisto, kuntouttava työtoiminta, etsivä nuorisotyö, Perusturvakeskuksen vammaispalveluiden avotyötoiminta, Winnovan maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus, voi myös ottaa yhteyttä hankkeen työntekijään tai käydä kulttuuritalolla). Toiminnan kohderyhmä ovat 17 30-vuotiaat ilman opiskelu- ja työpaikkaa olevat ja maahanmuuttajanuoret, jotka asuvat Satakunnassa. Välillisiä kohderyhmiä ovat lähettävät tahot ja välillisesti toiminta kohdistuu myös esimerkiksi sosiaali-, kasvatus- ja sivistys- ja kulttuuritoimeen. Step by step -hankkeen yhtenä osana tehdään kuntouttavaa työtä toiminnallisin ja kulttuurisin keinoin. Nuorille järjestetään luovien alojen kursseja ja projekteja, kuten ilmaisutaidon kokonaisuus. Kurssia vetää ammattinäyttelijä, jolla on kokemusta sekä opettamisesta että yhteisötaiteesta. Teatteriharjoitteiden kautta opitaan kehonhallintaa ja itse- ja puheilmaisua. Hanke toimii nuorten Kulttuuritalo Annankatu 6:ssa. Step by step -hankkeessa yksi mainituista tavoitteista on lisäksi ryhmäytyminen ja vertaisten löytäminen.

Step by step hankkeessa nuorten kanssa tehdyt projektit ovat luonteeltaan konkreettisia, julkisia ja yleishyödyllisiä. Step by step -hankkeen toimintaa ei ole toistaiseksi erityisemmin levitetty muualle, mutta s omaa levittämispotentiaalia. Jokin hankkeen toiminnoista vakiintuu kenties kulttuuritalon sisälle. Hanke on löydetty ja tunnetaan mm. TE-palveluissa. Lopuksi Toiminta on merkittävä ja hyvä esimerkki siitä, miten luovat menetelmät voidaan ottaa käyttöön peruspalveluissa, kun halutaan vahvistaa nuorten sosiaalisia taitoja ja voimavaroja. Tenho-hanke päättyy toukokuussa 2018. Toimintamallin juurtuminen on toistaiseksi avoinna.