Toimintakertomus 2003
SISÄLLYSLUETTELO 3 Intendentin katsaus Intendentin katsaus I VARSINAINEN TOIMINTA 5 1 Konserttitoiminta 7 2 Kummilapsiprojekti 3 Konserttimatkat 8 3.1 Ulkomailla 9 3.2 Kotimaassa 10 Kiertuearvostelut 14 Yleisö 15 Konserttitilasto 2003 17 5 Levytys- ja taltiointitoiminta 20 Levyarvostelut 22 6 Varsinaisen toiminnan arviointia 24 Kotimaan konserttiarvostelut II VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI 27 1 Tiedotus ja markkinointi 29 2 Yhteistyö Pro Filharmonian kanssa 30 III HENKILÖSTÖ IV TALOUS 30 1 Varsinainen toiminta 31 2 Kiertueet LIITTEET 33 Orkesterin vakinaisessa työsuhteessa oleva henkilökunta 35 Orkesterin johtokunta 37 Konserttiliite 44 Orkesterin diskografia 46 Orkesterin ulkomaankiertueet
Vuosi 2003 alkoi ristiriitaisissa tunnelmissa. Helsingin kaupungin vaikea taloustilanne vaikutti myös kaupunginorkesterin toimintaan. Orkesterille osoitettu kustannusten karsimistarve oli vuonna 2003 yhteensä 156 000 euroa. Ottaen huomioon että orkesterin talousarviosta lähes 85 % on palkkoja ja palkkioita sekä niihin liittyviä sivukuluja, joihin sopeuttamisohjelmaa ei kohdisteta, säästösuunnitelma oli haastava tehtävä. Vuoden 2003 aikana orkesteri pyrki toimimaan siten, ettei sopeuttamisohjelman toteuttaminen vaikuttanut järjestettävien konserttien määrään eikä laatuun. Toisaalta ohjelmisto- ja taiteilijavalinnoilla voidaan merkittävästi vaikuttaa niin taloudelliseen kuin laadulliseenkin lopputulokseen. On muistettava, että kansainväliset taiteilijapalkkiot kasvavat koko ajan ja että Helsingissä on totuttu samanlaiseen konserttitarjontaan kuin muissakin Euroopan pääkaupungeissa eli vaatimustaso on korkea. Sopeuttamisohjelma vuonna 2003 kohdistettiin orkesterissa palvelujen ostoihin ja ulkomaankiertueisiin, joiden määrää supistettiin. On kuitenkin tärkeää, ettei mitään toimintaa lakkauteta kokonaan. Kansainväliset konserttimatkat eivät ole olennainen osa toimintaa ainoastaan orkesterille, vaan niistä saatava kansainvälinen näkyvyys tuottaa huomattavaa lisäarvoa myös Helsingin kaupungille. Helsingin kaupungin päättäjät ovat pitäneet tärkeänä, että vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta kaupungin sisällä palvelujen taso pyritään säilyttämään ennallaan. Samaan aikaan kannetaan huolta kaupungin kilpailukyvystä ja vetovoimasta erityisesti yrityssektorin näkökulmasta. Kansainvälisessä kilpailussa yritysten ja koulutetun työvoiman houkuttelemiseksi taloudellisiin kasvukeskuksiin Helsingin laadukas kulttuurikaupunkiimago on vahva vetovoimatekijä. Pääkaupungin korkeatasoisen kulttuuriimagon rakentamisessa kaupunginorkesterilla on keskeinen rooli. Kaupunginorkesteri pyrkii täyttämään tehtävänsä ensisijaisesti Helsingin kaupungin omana orkesterina suunnaten toimintaansa monipuoli- sesti erilaisille kuulijakunnille. Sinfoniakonserttien lisäksi orkesteri toteutti erilaisia ohjelmakokonaisuuksia elokuva- ja kamarimusiikista kevyen musiikin konsertteihin unohtamatta tärkeää kohdeyleisöä lapsiperheitä. Yksi suurimmista ja näkyvimmistä yksittäisistä hankkeista on orkesterin kummilapsiprojekti vuosina 2000-2007. Sopeuttamisohjelmasta huolimatta pyrittiin takaamaan, että hanke jatkui nykyisellä tasolla. Kaikki 4 700 kummilasta saivat vuoden aikana 3-vuotissyntymäpäivälahjaksi orkesterin äänittämän levyn, jossa oli syksyllä 2002 järjestetyssä Malmstén 100 vuotta juhlakonsertissa kuultuja lastenlauluja. Muusikoiden työskentelyolosuhteiden ja orkesterin jatkuvan kehityksen turvaamiseksi on erittäin tärkeää, että Helsingin kaupungin johto ja päättäjät ovat ymmärtäneet uuden musiikkitalon merkityksen niin orkesterille kuin yleisölle ja kaupungille itselleen. Valmistelevat päätökset uuden musiikkitalon suhteen tehtiin kaupungin päättävissä elimissä esittelyjen mukaisesti. Musiikkitalon muiden osapuolien vastaavia päätöksiä jäätiin vielä odottamaan. Orkesterin 121. toimintavuotta juhlisti suomalaisten kapellimestarien vahva läsnäolo. Suomessa arvostetaan kapellimestarien kansainvälistä menestystä, ja oli todella upeaa soittaa syksyn konsertit, kun viikko toisensa jälkeen lavalle marssi suomalainen kapellimestari. Tällaista ei voi tapahtua missään muualla maailmassa tänä päivänä! On mieluisaa todeta, että Helsingin kaupungin tiukasta säästökuurista huolimatta kaupunginorkesteri menestyi työssään varsin hyvin. Vaikka taloudelliset resurssit olivat aiempaa pienemmät, tavoitteet ja päämäärät pystyttiin asettamaan korkealle, ja tulosta syntyi. Selkeimmin tämä myönteinen kehitys on todettavissa kävijämäärien ja erityisesti kausikortin hankkijoiden tasaisessa kasvussa sekä tilinpäätöksessä. Menestyksekkäiden kiertueiden ja levytysten saama kansainvälinen näkyvyys voidaan myös kirjata plussan puolelle. Vaikeampaa on arvioida numeroin tyytyväisyyden tunnetta yksittäisen kuulijan mielessä. Intendentti Elina Siltanen 3
I VARSINAINEN TOIMINTA Helsingin kaupunginorkesterin uusi päävierailija John Storgårds 4
I.1 KONSERTTITOIMINTA Vuoden 2003 konserttien merkittävä yhdistävä tekijä oli korkea kotimaisuusaste; syksyn konserttien kapellimestarit olivat kaikki suomalaisia ja keväälläkin suurin osa. Uusia teoksia, kantaesityksiä ja teosten ensimmäisiä esityksiä Suomessa oli suuri määrä. Loppuunmyytyjä konsertteja koko vuoden aikana oli ennätysmäärä, yhteensä kuusi kertaa. Konserttivuosi muotoutui vakiintuneeseen tapaan Suosikkisarjojen ja Klassikkosarjan konserttien ympärille. Tavoitteen mukaisesti Helsingissä soitettiin sinfoniakonsertteja yhteensä 48 kertaa ja tavoitekuulijamäärä ylittyi lähes 9 000 kuulijalla. Vuosi alkoi jo toisen kerran loppiaiskonsertilla, jonka teemana oli elokuvamusiikki. Peter von Baghin ideoimassa ja juontamassa konsertissa Helsingin kaupunginorkesteria johti kapellimestari Dmitri Slobodeniouk. Visualisoinnin toteuttivat jälleen Timo Aarniala ja Tuukka Uusitalo. Vuosi alkoi loppuunmyydyllä konsertilla. Kevätkaudella orkesteri teki historiansa 35. ulkomaisen konserttikiertueen, joka oli kaupunginorkesterin kahdeksas konserttimatka Saksaan. Ylikapellimestari Leif Segerstamin johdolla orkesteri soitti 14 konserttia solisteinaan ruotsalaistrumpetisti Håkan Hardenberger ja suomalaisviulisti Réka Szilvay. Kaupunginorkesterin helmikuisen Saksan-kiertueen aikana HKO:n Klassikkosarjassa vieraili Sinfonia Lahti solistinaan viulutaiteilija Ilja Gringolts ja Suosikkisarjoissa Kuudennen kerroksen orkesteri solistinaan pianoforten ääressä Tuija Hakkila. Konsertit järjestettiin Finlandia-talossa. Kaupunginorkesteri on yksi neljästä Musica nova Helsinki nykymusiikkifestivaalin pääjärjestäjästä. Orkesterin festivaalikonsertissa esiintyi energinen parivaljakko, kapellimestari Mikko Franck ja pianotaiteilija Alexander Toradze. Konsertti uusittiin seuraavana päivänä Lahden Sibelius-talossa. Robert Schumannin ainoa ooppera Genoveva esitettiin ensi kertaa Suomessa täysimittaisena konserttiversiona kahdeksan solistin ja kahden kuoron voimin. Nuorekkaassa solistikaartissa lauloivat Mia Huhta, Lilli Paasikivi, Tom Nyman, Gabriel Suovanen ja Johann Tilli. Seppo Murto oli valmentanut Dominante ja Kampin laulu -kuorot. Kevätkaudella järjestettiin kahteen otteeseen konsertti, jossa kapellimestari ja solisti olivat samasta perheestä. Tammikuussa johtajankorokkeelle nousi sellisti-kapellimestari Tibor Bogányi, joka debytoi kaupunginorkesterin kapellimestarina, ja flyygelin ääreen istahti hänen pianistiveljensä Gergely. Lisäksi fagottiryhmän äänenjohtajana soitti veljeksistä kolmas, Bence joka kiinnitettiin Helsingin kaupunginorkesteriin keväällä 2002. Kaupunginorkesteri onnitteli 300-vuotiasta Pietarin kaupunkia juhlakonsertilla Finlandiatalossa toukokuussa. Konsertin johti legendaarinen venäläismaestro Gennadi Rozhdestvenski ja solistina esiintyi hänen poikansa Aleksander, viulistien kansainväliseen kärkeen kiivennyt virtuoosi, jolle vierailu oli ensiesiintyminen kaupunginorkesterin kanssa. Stravinskyn Oedipus Rex oopperaoratorion konserttiesitys kuultiin Polyteknikkojen kuoron (PK) ja kansainvälisten solistien esittämänä. Ensimmäistä kertaa Suomessa vierailivat tenori Stuart Neill, mezzosopraano Susanne Resmark ja baritoni Andrzej Dobber. Suomalaista laulutaidetta edustivat tenori Petri Bäckström ja bassobaritoni Juha Kotilainen. Teosharvinaisuus oli kuultu orkesterin ohjelmistossa viimeksi vuonna 1975. Kansainvälinen tähtikapellimestari ja arvostettu säveltäjä Esa-Pekka Salonen käytti joulukuussa 2001 saamansa 100.000 markan suuruisen Suomi-palkinnon koko palkintosumman kolmeen sävellystilaukseen. Hänen valintansa osui nuoriin suomalaissäveltäjiin Lauri Kilpiöön, Tommi Kärkkäiseen ja Lotta Wennäkoskeen. Sävellysten kolmoiskantaesitys järjestettiin Helsingin kaupunginorkesterin 120-vuotisjuhlakauden huipennukseksi 4.6.2003 ja teokset johti Esa-Pekka Salonen. Kevätkausi päättyi Einojuhani Rautavaaran klarinettikonserton Suomen ensiesitykseen 12.6. Helsinki-päivän konsertissa. Klarinettitaiteilija Richard Stoltzman ja Leif Segerstamin johtama kaupunginorkesteri 5
myös levyttivät uutuusteoksen seuraavana päivänä Ondinelle. Syyskausi alkoi nimitysuutisella, kun orkesterin päävierailijaksi kutsuttiin kapellimestari John Storgårds. Hän johti syksyn avajaiskonsertin, jossa Suomen ensiesityksensä sai John Coriglianon orkesteriteos The Mannheim Rocket. Solistinumerona kuultiin W.A.Mozartin (nimissä julkaistun) Sinfonia concertante, jonka solisteina esiintyivät HKO:n omat puhaltajat: oboen varaäänenjohtaja Jussi Jaatinen, klarinetin äänenjohtaja Osmo Linkola, fagotin varaäänenjohtaja Markus Tuukkanen ja käyrätorven äänenjohtaja Mika Paajanen. Orkesterin syyskauden ulkomaanvierailu 19.-21.9. suuntautui Bukarestiin kansainväliselle Enescu-festivaalille. Lähes kaikissa Euroopan maissa sekä neljästi Yhdysvalloissa ja neljästi Japanissa vieraillut kaupunginorkesteri teki historiansa ensimmäisen konserttimatkan Romaniaan. Ohjelmassa kuultiin Sibeliuksen ja Enescun musiikkia. Enescun Vox Maris sävelruno esitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa kiertueen läksiäiskonsertissa. Syksyn merkkitapahtumaksi muodostui säveltäjä Einojuhani Rautavaaran 75-vuotisjuhlakonsertti lokakuussa. Kapellimestarina toimi Mikko Franck ja solistina pianotaiteilija Laura Mikkola. Vuodesta 1954 kaupunginorkesteri on soittanut Rautavaaran musiikkia yli sadassa konsertissa, ja levytyksiäkin on kertynyt jo puoli tusinaa Aulis Sallisen Käyrätorvikonsertto Campane ed arie oli tilausteos, jonka puuhamiehiksi tunnustautuvat kapellimestari Okko Kamun ohella Suomen käyrätorviklubi käyrätorvitaiteilija Esa Tapani dynamonaan. Konsertto oli 85-vuotislahja Lemminkäis-konsernin perustajalle, teollisuusneuvos K.H.Pentille, joka on Suomen käyrätorviklubin perustaja. Mesenaatin rooli tässä omaperäisessä yllätyslahjassa lankesi K.H.Pentin perheelle. Orkesterin omia soittajia kuultiin solisteina paitsi syksyn avajaiskonsertissa myös lokakuussa harpun äänenjohtajan Anni Kuusimäen esiintyessä solistina Nino Rotan harppukonsertossa. Suomalaisten kapellimestarien kavalkadi jatkui ja Paavo Berglund vieraili johtamassa kauden debytantin, pianotaiteilija Nikolai Luganskyn konsertit lokakuussa. Kapellimestari Jukka-Pekka Saraste nousi 12 vuoden tauon jälkeen kaupunginorkesterin eteen solistinaan 6 hienostunut ranskalaispianisti Marc-André Hamelin. Esa-Pekka Salonen omisti marraskuisen konserttinsa Berliozin syntymän 200-vuotisjuhlalle. Ralf Gothóni esiintyi sekä kapellimestarina että pianosolistina Beethoven- Schubert ohjelmistolla monen vuoden tauon jälkeen. Schubertin kadoksissa ollut E-duurisinfonia (1825) soi ensi kerran Euroopassa kaupunginorkesterin konsertissa joulukuussa. Pianotaiteilija Olli Mustonen suunnitteli marraskuuksi konserttisarjan, jonka aikana hän esiintyi vuoroin pääkaupunkiseudun jokaisen suuren orkesterin solistina. Sarjassa esiteltiin kolme tunnettua aikamme säveltäjää - Rodion Shtshedrin, John Adams ja Einojuhani Rautavaara heidän tuoreiden pianokonserttojensa myötä. Säveltäjät olivat itse laatineet nimikkokonserttiensa ohjelmat siten, että omien pianokonserttojen lisäksi niissä kuultiin heidän muuta tuotantoaan sekä heille itselleen läheisiä orkesteriteoksia. Olli Mustonen ja aikalaiset -sarjan aloitti kaupunginorkesteri John Storgårdsin johdolla ohjelmassaan Rodion Shtshedrinin viides pianokonsertto, joka kuultiin Suomen ensiesityksenä. Perinteinen muusikoiden suunnittelema ja toteuttama kamarimusiikkikavalkadi järjestettiin 11. kerran Ateneumin taidemuseossa, jossa kuultiin 30 teosta puolensadan muusikon voimin. Ateneumin näyttelysaleissa oli esillä mm. Ville Vallgrenin veistoksia ja Lea Ignatiuksen
grafiikkaa. Kavalkadin taiteellisesta suunnittelusta vastasivat Satu Savioja, 2. konserttimestari ja Teija Slobodeniouk, II-viulu/3. soittaja Vuosi päättyi jo perinteeksi muodostuneeseen konserttiin, jossa kuultiin Beethovenin 9. sinfonia Oodi ilolle. Pietarin juhlavuoden kunniaksi nuoret solistit tulivat Mariinski-teatterin laulajakunnasta ja kuoro-osuudet lauloi Tapani Länsiön valmentama Philomela naiskuoro ja Polyteknikkojen kuoro (PK). Vuosi päättyi kuten alkoikin loppuunmyytyyn konserttiin. I.2 KUMMILAPSIPROJEKTI Kummilapsiprojektin suosio jatkui ennallaan. Keväällä järjestettiin kummilapsitapahtuma Finlandia-talossa, jonne kokoontui kahden päivän aikana yli puolet kaikista projektiin kuuluvista 4 700 lapsesta. Tapahtuma alkoi orkesterin lyhyellä konsertilla, jossa juontajana toimi musiikinkandidaatti Satu Sopanen ja kapellimestarina Markku Johansson. Yhteisen alun jälkeen lapset vanhempineen jakaantuivat viiteen ryhmään, joissa soitettiin, laulettiin, johdettiin orkesteria, rummutettiin ja liikuttiin musiikin tahdissa. Kaikissa ryhmissä musiikista vastasivat orkesterin muusikot erilaisissa kokoonpanoissa ja esilaulajina ja leikittäjinä toimivat varhaiskasvatuksen opiskelijat Sibelius-Akatemiasta. Kaikki lapset pääsivät osallistumaan kahteen pienryhmäohjelmaan. Vuonna 2003 kummilapset täyttivät kolme vuotta ja jokaiselle lähetettiin lahjaksi CD-levy, joka sisälsi Georg Malmsténin lastenlauluja. Laulut olivat lapsille tuttuja, sillä niitä kuultiin jo edellisen syksyn kummilapsikonsertissa. Onnellisia ja innostuneita kiitoksia saatiin niin lapsilta kuin vanhemmiltakin. Vuoden toinen kummitapahtuma järjestettiin lokakuussa, jolloin kummilapsilla oli konserttitreffit satuelefantti Babarin kanssa. Jean de Brunhoffin kirjoittaman ja Francis Poulencin säveltämän tarinan Babarista, pienestä norsusta, kertoi näyttelijä Nicke Lignell 7 ja orkesteria johti nuori kapellimestari Dmitri Slobodeniouk. Neljässä konsertissa täydet katsomot kuuntelivat keskittyneesti Babarin tarinaa lapsuuden leikeistä, ihastelivat leijuvia saippuakuplia Babarin kylpiessä ja nauroivat Babarin hassulle voimistelulle ja autoajelulle. Tarina päättyi hienoon juhlaan Babarin ja Celesten häissä. Kummilapsikonserteista on muodostunut odotettu tapahtuma niin orkesterin kuin yleisön piirissä. Innostuneempaa yleisöä saa hakea.
I.3 KONSERTTIMATKAT I.3.1 Ulkomailla lella, Hampurissa, solistina esiintyi viulisti Réka Szilvay. Kiertue huipentui menestyksekkääseen konserttiin Berliinissä. Kaupungin tiedotustoimisto ja matkailutoimisto hyödynsivät kiertuetta järjestämällä omia tilaisuuksia konserttien yhteyteen. Ylipormestari Eva-Riitta Siitonen ja apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund delegaatioineen osallistuivat kiertueen pääkonsertteihin Düsseldorfissa, Hampurissa ja Berliinissä. Syyskuussa orkesteri vieraili ensimmäisen kerran Romaniassa esiintyen Bukarestin XIV Enescu-festivaalilla ylikapellimestari Leif Segerstamin johdolla. Pariviikkoinen musiikkijuhla esitteli kansainvälisiä huipputaiteilijoita ja soittajistoja. Orkesteri konsertoi loppuunmyydyssä 4 126-paikkaisessa Sala Mare a Palatului -palat- Kaupunginorkesterin historian 35. ulkomaankiertue suuntautui helmikuussa Saksaan. Ensimmäisen kerran orkesteri vieraili Saksassa vuonna 1900, kun se perustajansa Robert Kajanuksen johdolla teki debyyttikiertueen halki Euroopan. Pariisin maailmannäyttelyyn suuntautuneella, kuukauden pituisella kiertueella matkasi mukana myös 34-vuotias Jean Sibelius seuraamassa ensimmäisen sinfoniansa ja Lemminkäisen vastaanottoa Euroopan musiikkikeskuksissa. Helmikuinen konserttimatka oli orkesterin kahdeksas Saksan-kiertue. Ylikapellimestari Leif Segerstamin johdolla soitettiin 19 päivän aikana 14 konserttia. Kiertueen pääsolistina oli ruotsalainen trumpettitaiteilija Håkan Hardenberger ja kiertueen loppupuosissa, jonka innostunut yleisö osoitti seisaaltaan suosiota vaatien kaksi ylimääräistä. Sibeliuksen sävelruno Pohjolan tytär avasi lauantaisen vierailukonsertin. Lisäksi esitettiin Finlandia, ja Sibeliuksen viulukonserton solistina esiintyi Gidon Kremer. Enescun sinfoninen runo Vox Maris edusti Romanian säveltaidetta, samoin teoksen tenorisolisti Marius Brenciu sekä avustava Transilvaniakuoro. Konsertti radioitiin suorana lähetyksenä ja televisioitiin seuraavana päivänä. Erityisen vuolasta kiitosta Segerstamin johtama kaupunginorkesteri sai juuri Enescutulkinnastaan, jota kiitettiin festivaalin autenttisimmaksi. Kiitokseksi vierailusta Romanian presidentti myönsi maestro Segerstamille Musiikkikomentajan kunniamerkin. 8
I.3.2 Kotimaassa Orkesteri vieraili Lahden Sibelius-talossa huhtikuussa Mikko Franckin johdolla. Konsertissa kuultiin edellisenä iltana Helsingissä Musica nova -festivaalilla esitetty ohjelma. Kesäkuussa orkesteri konsertoi Leif Segerstamin johdolla Mäntyharjulla Taidekeskus Salmelan kesäkauden avajaisissa. Ohjelma koostui Mozartin musiikista, ja solistina esiintyi orkesterin oma klarinetisti Anna- Maija Korsimaa. 9
HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERIN SAKSAN-KIERTUEEN 2003 ARVOSTELU- PALAUTETTA Soiva satumaailma Helsingin kaupunginorkesteri kaukaa pohjoisesta soitti itsensä augsburgilaisyleisön sydämeen. Sibeliusta ei voi kokea autenttisemmin kuin miten suomalaiset hänet Kongresshallessa tarjosivat. Arkaainen sointimaailma, joka ihannoi satuhahmoja ja suomalaisia maisemia, pateettinen melodinen linja, orkestraalinen värileikki tämä kaikki kehkeytyi Pohjolan tyttäressä niin välittömästi ja luonnollisesti, että Sibeliuksen Orfeus-motiivin pohjoisen villi versio kirkastui. Oboeiden ja viulujen hieno valo lankesi tähän synkkään mystiikkaan ja elävöitti sointivalöörien leikkiä. Augsburger Allgemeine / Friedberger Allgemeine / Schwabmünchner Allgemeine / Aichacher Nachrichten 4.2.2003 Kaukaisen Pohjolan tunnelmia Helsingin kaupunginorkesteri vieraili 35. ulkomaankiertueellaan Meistersingerhallessa esittäen ekstravagantin suomalais-ruotsalaisvenäläisen ohjelman, jonka johti suomalainen podiumtähti Leif Segerstam. Illan komeaksi huippukohdaksi osoittautui Tshaikovski, jonka 4. sinfonia ryöppysi uhkeana suomalaisten tulkinnassa. Tunteiden laaja skaala ulottui räiskyvän vitaalisista purkauksista sisäistyneeseen pehmeyteen. Kajahtavan riemukas finaali con fuoco lämmitti yleisön mahtaviin aplodeihin. Nürnberger Nachrichten 4.2.2003 Destruktiivinen trumpetti Pohjolan tytär: Segerstamin rauhallisin elein ohjaamana suuri orkesterilaiva suoriutui Väinämöisen harharetkiltä suvereenisti ja soinnukkaasti. Soolossa huomio kiinnittyi tavattoman kaunissointiseen ensimmäiseen selloon. Bridge-trumpettikonsertto: Orkesteri raivasi vaikuttavasti tiensä halki eeppisten ulottuvuuksien, omalaatuisten sointisfäärien ja Gershwintyylisen grandezzan. Nürnberger Zeitung 4.2.2003 Keskiyön bluesia ja äänekästä tuskaa Unelmanvarmasti Segerstam keinutti orkesterinsa rapsodisen hienouden ja äänekkään tuskan kautta Meistersinger-hallin. Bridge-trumpettikonsertto: Solisti Håkan Hardenberger kävi läpi täyden virtuoosirekisterin trilliketjuista baarisointuihin. Orkesteri ja kapellimestari pysyivät loistavasti mukana, ja yleisö juhli heitä kaikkia. Abendzeitung 4.2.2003 Karhumainen kapellimestari Suomalaisten musisointi oli yhtenäistä, puhdasta, kuulakasta. Kulinaarista sointihuumaa tai ylitsekuohuvaa temperamenttia he eivät kuitenkaan tavoittele, eivät ainakaan Dvorákin Kahdeksannessa. Orkesteri koki tämän sinfonian pikemminkin pohjoismaisen viileäksi ja kirpeäksi (tämä ei ole klisee) ja se oli jännittävää. Sillä Segerstam johti sinfonian hyvin kirkkaasti, ei hurjasti, vaan herkkäsointisesti, muototietoisesti. Ja sitten taas omaperäi- 10
sen jyrkästi. Aivan erinomaista oli se, miten Segerstam nautiskeli 4. osan tyynet variaatiot ennen hurjaa loppua. Pohjolan tytär:...ihanasti muotoiltua melankoliaa, sointimaisemaa; omalaatuista romantiikkaa, jossa häivähdys Wagneria. Segerstam johti hallitun asiallisesti. Bridge-trumpettikonsertto: Kolme vuotta sitten kantaesitetty teos tarjoaa henkeäsalpaavia kaksintaisteluita trumpetin ja orkesterin välillä... Upeaa, miten Hardenberger ja orkesteri toivat väriä kuvaan. Ulm: Congress Centrum 3.2.2003 Musikaalista loistoa kaukaisesta Pohjolasta Helsingin kaupunginorkesteri soitti suurenmoisesti Ulmin Congress Centrumissa. Aluksi esitetty teos Pohjolan tytär soi hienostuneen kauniissa sointimaailmassa. Mieluisaa kuulijalle, joka on itse kokenut tämän maiseman. Hänelle tämän sävelrunon esitys oli unohtumaton elämys. Mutta musiikin voima tavoitti kaikki muutkin. Siitä piti huolen ylikapellimestari Leif Segerstam niukalla, mutta lumoavalla johtamistyylillään. Orkesteri reagoi kaikkein pienimpäänkin kädenliikkeeseen, tuskin havaittavaan päänliikkeeseen tai hänen äärettömän ilmaisukykyiseen mimiikkaansa. Terveen voimakas orkesterisointi, täydellisesti koordinoidut sisääntulot yhdistyivät suureen tarkkuuteen. Leif Segerstam johti selvästi motivoituneen ja keskittyneesti musisoivan orkesterin huippusuorituksiin. Bridge-trumpettikonsertto: Loppuosa on äärimmäisen nopea ja virtuoosimainen. Solisti ja orkesteri hallitsivat suvereenisti suurimmatkin vaatimukset. Dvorákin Kahdeksas : Rytmistä rakennetta leimasi lähes kulmikas, polkeva jyrkkyys. Adagio kimmelsi ihania runollisia tunnelmakuvia, scherzon valssissa oli romanttista lentoa. Moitteettomat fanfaarit ennakoivat finaalia. Suomalaiset vieraat saivat lopuksi pitkät, innostuneet aplodit. Neu-Ulmer Zeitung 5.2.2003 Helsingin kaupunginorkesteri vakuutti Heilbronner Harmoniessa: Segerstam on suuren linjan mies Helsingin kaupunginorkesterilla on takanaan 120 vuotta ja se kuulostaa yhä tuoreelta ja kulumattomalta... Heilbronner Harmonien konserttivierailussa syntyi alusta alkaen vaikutelma, että kyse on korkean luokan orkesterista. Dynaaminen kirjo esimerkiksi sinfonisessa fantasiassa Pohjolan tytär oli valtava, ja vaskien sointirehevyys ylimääräisessä sävelrunossa Finlandia kesti vaivatta vertailun toisiin huippuorkestereihin. Myös jouset tiesivät tulla loistavasti kuvaan, useimmiten koko jousenpituutta hyväksi käyttäen, varsinkin sellot Dvorákin 8. sinfonian 4. osassa osoittivat etevyytensä sointuvan laulullisesti. Heilbronner Stimme 8.2.2003 Salaperäistä metsänpeikolta Helsingin kaupunginorkesteri Leif Segerstamin johdolla esittäytyi vierailukonsertissaan Tonhallessa unelmatiiminä. Sen osoitti sävelrunon Pohjolan tytär todella sadunomainen esitys. Suomalaiset loivat salaperäisesti kimaltelevan atmosfäärin ja antoivat sille samalla vahvan musikaalisen voiman. Värikirjo ulottui kristallisista puhaltimista tummiin ja sametinsyviin jousiin. Niin syntyi konkreettisia sointikuvia, joista tuntui virtaavan sammaleista metsänilmaa. Tshaikovskin sinfonia nro 4: Se että orkesterissa on huippuhyviä puupuhaltajia, ilmeni imitaatio-osuuksissa, näissä somissa kohdissa, joissa kuviot puhkeavat esiin puupuhaltimissa yksi toisensa jälkeen. Westdeutsche Zeitung 10.2.2003 Hyvin maustettu Tshaikovskin sinfonia nro 4:...saatiin hieno paraati unohtumattomia melodioita, jotka suomalainen orkesteri esitti pelottomasti. Työn ilo kuului kaikkialla, ennen kaikkea vaskissa. Segerstam, suuri osaaja, lyöntitekniikan minimalisti, ei avannut Tshaikovskissa tynnyriä, vaan pippuripurkin. Hyvin maustettu, mestari, varsinkin tempossa (monesti hiukan liikaa). Pohjolan tytär: HKO musisoi jalon teoksen mallikelpoisesti, syvään hengittäen ja avoimin aistein. Tuntui kuin kuulija kannettaisiin kauas Pohjolanmaahan, suomalaisten satujen loputtomaan kaukolaan. Sankarilliset suosionosoitukset, eläköön-huutoja. Rheinische Post 10.2.2003 Taikurimestarin hokkuspokkus Pohjolan tytär: Segerstam onnistui loihtimaan kimmeltävän tulkinnan plastisesta satuatmosfääristä. Ja orkesterin monipuolinen sointi (kirkkaana loistavasta puhallinten kaiusta aina salaperäisen synkkään bassoon) synnytti 11
ihastuttavia kontrasteja ja tunnelmallisen värileikin. Neue Rhein Zeitung 10.2.2003 Muhkean kapellimestarin uskomaton keveys Segerstam haastoi Helsingin kaupunginorkesterin jäsenet verrattain pienin liikkein synnyttämään hämmästyttäviä sointielämyksiä. Angel of Light: Musiikkia ei niinkään leimaa selväpiirteinen rytmiikka eikä helppotajuinen melodiikka vaan vaihtuvat sointikuvat. Ja niitä Segerstam väritti ja muunteli niin intensiivisesti, että kuulija koki mitä vaihtelevimpia tunnelmatiloja: kiihkon pyörteitä, mutta ennen kaikkea rentouttavan rauhan ja vapauttavan avaruuden tunteita. Rheinische Post 11.2.2003 Vinkki pikkusormella Pikkusormen liike riitti, ja mahtava mies valkoisine partoineen houkutteli orkesteristaan huippumusikaalisuuden. Leif Segerstam antoi sen virrata. Mikään orkesterin osa ei dominoinut. Siitä voi päätellä, että oli tehty hienoa esityötä ja että muusikoilla oli kyky kuunnella toisiaan eikä vain korottaa esiin oma äänensä. Leverkusener Anzeiger 11.2.2003 Pohjolan asukkaat pystyvät nostattamaan myrskyn Merenkulkijoiden vanhan taikauskoisen käsityksen mukaan suomalaiset pystyvät hallitsemaan ilmoja nostamalla peukaloaan... Leif Segerstam pystyy tavallaan päästämään valloilleen sinfonisia mullistuksia peukaloaan nostamalla. Hänen instrumenttinsa on määrällisesti ja laadullisesti hyvin varustettu Helsingin kaupunginorkesteri. Leif Segerstam hahmotteli sävellyksen (Sibeliuksen e-molli-sinfonia) sekä muodollisesti että emotionaalisesti niin soivaksi, että esitys tuntui epätavallisen koskettavalta. Neue Westfälische 13.2.2003 Muistumia luonnonoikuista Ja koska Suomen edustusorkesterin puhallinryhmät myötäilevät erittäin tarkasti ja jousisto kauniin homogeenisesti ja aksentoidusti, suomalaisten onnistui esittää Dvorákin suosittu kahdeksas sinfonia täysin uudenlaisena tulkintana ja erinäisin jännittävin elementein rikastettuna. Loppujen lopuksi arvostelu jää makuasiaksi. Yleisön euforisesta reaktiosta päätellen on päivänselvää, että Segerstamin tulkinta oli kuulijakunnan maun mukaista. Mieltymykselleen vahvoihin väreihin kapellimestari antoi myöten myös Sibeliuksen ensimmäisessä sinfoniassa, tässä tosin ladattuna melkoisen väkevin sointivärein, mikä sopii kuvattuihin luonnonvoimiin hyvin... Näin energisesti ja tarkoin ääriviivoin hahmoteltuna Sibeliuskin saattoi vakuuttaa. Valtaisat aplodit ja Alla marcia Sibeliuksen Karelia-sarjasta marssipakkauksena kaupanpäälliseksi. Westfalen-Blatt 13.2.2003 / Uta Jostwerner Selkeästi kalkyloituja kontrasteja...suomalainen (Segerstam) totesi erinomaisella saksalla yleisölle: Ratkaisevaa ei ole se, mikä soi, vaan: Miksi se soi, niin kuin se soi, kun se soi? Ja siitä se alkoi. Saatiin kuulla hyvin kurinalaista ja harjaantunutta orkesteria, jolla oli pehmeä ja homogeeninen pianosointi ja valtavan voimakas, mutta ei koskaan pakotettu forte. Silloin paljastui kokenut kapellimestari: siirtymät olivat tarkkoja, vaikkakin hiukan mekaanisia, sointivärikontrastit pikemminkin täsmällisesti kalkyloituja kuin todella sisäistettyjä. Sitä enemmän lumosi orkesterin täydellinen rytminen koordinaatio, iskuvoima nousuissa, joissa vasket kaikuivat ilmoille täysin palkein. Miksi se soi, niin kuin se soi? Juuri Leif Segerstam tietää, mikä vaikuttaa, pitäisi vastauksen kaiketi kuulua. Miten paljon sydänverta vuoti sen sijaan Sibeliuksen intohimoisesta ensimmäisestä sinfoniasta! Sooloklarinetin sisäistynyt avaus, hitaan osan hurmiot ja fatalistinen loppu: Tulkinta, jossa täsmällisyys yhdistyi suureen innoitukseen, jousien täyteläinen sointi vaskien sensaatiomaiseen loistoon. Miten Schönberg sanoikaan? Taide ei synny osaamisesta vaan täytymisestä. Ilmeisestikin Sibelius merkitsee suomalaisille täytymistä. Se siitä kysymyksestä miksi. Neue Osnabrücker Zeitung 14.2.2003 / Anselm Cybinski Helsingin kaupunginorkesterin lumoava konsertti Dvorak:...välistä itsetuntoisen ylpeästi, välistä pehmeän herkästi niin ettei voinut toivoa enää mitään muuta, ei edes sitä, että teoksen olisi tänä iltana kuullut mieluummin Wienin tai Berliinin filharmonikoiden esittämänä. 12
Suomalaisorkesterilla on nimittäin fantastisesti säteilevä, tarkka jousisto ja loistavasti intonoiva puhallinryhmä, joiden ei tarvitse pelätä minkäänlaista kilpailua. Tämän sointikoneiston Segerstam osasi tarkasti suunnatuin elein panna vaikuttavasti soimaan. Stadthallessa on harvoin kuultu yhtä paljon bravo-huutoja - eivätkä ne laantuneet ylimääräisestä, joka oli Sibeliuksen Karelia-sarjan vauhdikas marssi. Wilhelmshaven Zeitung 15.2.2003 / Norbert Czyz Kuka olisi voinut uskoa Segerstam antoi konsertille unohtumattoman leiman jo Rolf Martinssonin postmodernilla trumpettikonsertolla. Tämä jo lähes populaariksi muuttunut teos, jolla on velvoittava nimi Bridge, tarjosi suomalaiselle orkesterille ja sen johtajalle runsaasti mahdollisuuksia rytmiseen riehaan ja väreillä leikittelyyn. Jean Sibeliuksen ensimmäinen sinfonia tarjoili avoimelle korvalle aivan toisia horisontteja. Salaperäinen klarinettisoolo, andanten pehmeät sävyt, quasi una fantasia -finaalin alkuvoimainen pauhu; perinnetietoiset muusikot Helsingistä osoittivat ilman pienintäkään epäilystä, että heidän kansallispyhimyksensä ja hänen yhtä tunnelmallinen kuin omaperäisen kryptinen sävelkielensäkin on omiaan heille. Ja kuulija yllättyy positiivisesti, miten vähän Segerstamin välillä suurenmoisen lavea, välillä kiihkeästi eteenpäin sykkivä tulkinta muistuttaa Tshaikovskia, jonka väitetään olevan (Sibeliuksen) ensimmäisen sinfonian esikuva. Karelia-sarjan hilpeästi tarjoiltu marssi yllytti bravo-huutoihin ja runsaisiin aplodeihin. Kieler Nachrichten 17.2.2003 / Christian Strehk Suoraa tuontia: Kolme kertaa Sibelius Musikhallessa Ilmiömäinen Helsingin kaupunginorkesteri avasi Suomalaisen illan Jean Sibeliuksen seurassa Leif Segerstamin johdolla esittämällä Sibeliuksen sinfonisen runon Pohjolan tytär vuodelta 1906. Suomalaisen mestarin viides sinfonia toi varmaan orkesterin mieleen sen oman historian. Orkesteri joutui aikoinaan kantaesittämään tämän teoksen peräti kolme kertaa, koska Sibelius muokkasi sitä useaan otteeseen. Tapa jolla Segerstam johti teoksen piilevän pirstoutuneisuuden ja suurenmoiseen hymniin huipentuvat ekspressionistiset nousut, oli ainutlaatuinen. Suuri suomalainen ilta, ei ainoastaan Sibeliuksen seurassa, vaan ennen kaikkea yhden aikamme parhaimman skandinaavisen orkesterin seurassa. Die Welt 19.2.2002 / hpe 13
I.4 YLEISÖ Tavoite: 48 klassisen musiikin konserttia ja yleisötavoite 51 000 kuulijaa Helsingissä Klassikko- ja Suosikkisarjojen kausikorttimyynnin kehitys Kaupunginorkesteri soitti vuoden aikana kaikkiaan 82 konserttia, joissa kävi yhteensä 99 761 kuulijaa. Helsingissä järjestettiin 48 klassisen musiikin konserttia ja niiden kuulijamäärä oli 59 643. Finlandia-talossa järjestetyissä konserteissa vuonna 2003 keskiarvo oli 1 286 kuulijaa. Vastaava vuoden 2002 keskiarvo oli 1 348, vuoden 2001 keskiarvo 1 299 henkilöä. Normaalihintaisten kertalippujen osuus kokonaismyynnistä oli 22,7 % ja eläkeläislippujen osuus 11,0 %. Kausikorttilaisten osuus lipunmyynnistä on kasvanut merkittävästi ollen 57,4 % vuonna 2003. Normaalihintaisia kausikortteja oli 47,8 % ja eläkeläiskausikortteja 52,2 %. Opiskelija-, varusmies- ja työttömien lippujen osuus myynnistä oli 8,8 %. Kummilapsikonsertteja järjestettiin kevään ja syksyn aikana yhteensä kahdeksan, ja niissä oli kuulijoita yhteensä 6 292 henkeä. Kummilapsikonsertit ovat maksuttomia, ja ne on tarkoitettu vain kummilapsiprojektissa mukana oleville perheille. Koululaisryhmät ovat aktiivisesti käyttäneet mahdollisuutta käydä maksutta orkesterin julkisissa kenraaliharjoituksissa ja konserteissa. Orkesterin kutsumina vieraina konserteissa kävi lisäksi satoja nuoria kuulijoita pääkaupunkiseudun musiikkioppilaitoksista. Näiden vierailujen kokonaiskävijämäärä oli yhteensä 2 746 kuulijaa. Kausikorttien myynti kasvoi 4,9 % edellisvuodesta. Myytyjä kausikortteja oli 4 358 kappaletta. vuosi 2001 2002 2003 kevät 1699 2139 2023 syksy 2218 2016 2335 yhteensä 3917 4155 4358 Aiempien vuosien tapaan kaupunginorkesterin omaan asiakasrekisteriin kerättiin aktiivisesti henkilö- ja osoitetietoja suora- ja asiakassuhdemarkkinoinnin tarpeisiin. Rekisterissä oli vuoden 2003 lopussa 18 500 tilaajaa. Viereisellä sivulla vuoden 2003 konserttija kuulijatilasto. Anna 16 vuotta: Tulen ehdottomasti toistekin konserttiin! Terveisiä orkesterille, olitte tosi hyvii! Noora 17 vuotta: Oli kiva olla katsomassa, kun tuollainen määrä ihmisiä keskittyy samanaikaisesti yhteen hetkeen ja sen onnistuneeseen luomiseen. Tanja 16 vuotta: Konsertti oli nautinnollinen ja virkistävä kokemus keskellä viikkoa. Eeva 16 vuotta: Tämä oli hyvä kokemus, en käy niin usein konserteissa. Pidin musiikista. Voisinpa tulla toistekin. Hanna 16 vuotta: Tunnelma oli mainio. Tuntui juhlalliselta. Tulen toistekin konserttiin. Pidin musiikista ja paikan päällä se tuntuu elävämmältä kuin levyltä. 14
KONSERTTITILASTO 2003 KONSERTIT 2003 kpl myyty vapaaliput muut yhteensä Sinfoniakonsertit 48 50163 9935 0 60098 Kamarimusiikkikonsertit 2 523 205 0 728 Viihdekonsertit 4 4410 493 1100 6003 Kummilapsikonsertit 8 0 0 6292 6292 Julkiset kenraalit (21) 1 590 0 318 908 OMAT KONSERTIT YHTEENSÄ 63 55686 10633 7710 74029 Tilausesiintymiset 4 4196 420 600 5216 Konsertit ulkomailla 15 20440 76 0 20516 KAIKKI YHTEENSÄ 82 80322 11129 8310 99761 kpl TV* 2 YLEISRADIO 9 * 136 000 katsojaa. Katsojaluvut sisältävät ainostaan vappukonsertin suoran televisioinnin. (Lähde: Finnpanel Oy) 15
16
I.5 LEVYTYS- JA TALTIOINTITOIMINTA Orkesterin ja Ondine-levy-yhtiön monivuotinen yhteistyö jatkui. Levyjä julkaistiin vuoden aikana kolme kappaletta ja teoksia julkaistavaksi levytettiin kaikkiaan viiden konsertin yhteydessä. Vuonna 2003 julkaistiin kolme uutta levyä: Sibelius: Symphonies 2 & 6, HPO & Leif Segerstam (ODE 1026-2) Suomalainen rukous: HPO & John Storgårds & Soile Isokoski (ODE-1034-2) Malmstén: Musiikkia lapsille, HPO & Markku Johansson, Juha Uusitalo, Mari Palo, Tuomas Katajala, Hans-Petter Stangnes (ODE 653-2) Orkesterin julkaisemat levyt viimeisten neljän vuoden aikana (2000-2003) ja niiden myyntitilasto 31.12.2003: Vuosi Levynumero Nimi myynti 2000 ODE 950-2 Rautavaara: Autumn Gardens 8950 2000 ODE 955-2 Shchedrin: Cello Concerto, Seagull Suite 1400 2000 ODE 959-2 Tanejev: Concert Suite for Violin and Orchestra 2577 2000 ODE 956-2 Filharmonikot Juhlatuulella 761 2001 ODE 978-2 Rautavaara: Symphony 8 & Harp Concerto 4938 2001 ODE 977-2 Rachmaninov: Piano Concertos 1 & 4 4106 2001 ODE 1007-2 Sibelius: Symphonies 1 & 7 3850 2002 ODE-1026-2 Sibelius: Symphonies 2 & 6 1747 2003 ODE-1034-2 Suomalainen rukous 7798 2003 ODE-653-2 Malmstén: Musiikkia lapsille 4990 17
Syksyllä 2002 julkaistut kaupunginorkesterin ja ylikapellimestari Leif Segerstamin tulkinnat Sibeliuksen 1. ja 7. sinfoniasta (ODE 1007-2) saivat ylistystä kansainvälisessä lehdistössä vuoden 2003 alussa. Sibeliuksen sinfonioitten kokonaislevytys jatkui 2. ja 6. sinfonian tallenteella, joka ilmestyi syksyllä 2003. Orkesterin uusi päävierailija John Storgårds johti syyskauden avajaiskonsertissa amerikkalaisen John Coriglianon musiikkia. Kyseessä oli yhden Yhdysvaltojen arvostetuimman nykysäveltäjän teos The Mannheim Rocket, joka levytettiin konsertin jälkeisenä päivänä. Samalle levylle nauhoitettiin konserttiesitysten jälkeen myöhemmin syksyllä ensimmäistä kertaa Suomessa soitettu John Coriglianon vuonna 2000 säveltämä sinfonia nro 2 jousiorkesterille. Säveltäjä vastaanotti arvostetun Pulitzer-palkinnon tästä teoksesta vuonna 2001. Elokuvamusiikistaankin usiikistaankin naan Oscarilla palkittu John Corigliano kävi aika- Suomessa kaksi kertaa syksyn aikana seuraamassa teostensa esityksiä ja levytyksiä. Myös toinen merkittävä amerikkalaissäveltäjä Christopher Rouse vieraili syksyllä kaupunginorkesterin konserteissa ja levytyksessä. Kyseessä oli ensimmäistä kertaa Suomessa kuultu, lyömäsoitintaiteilija Evelyn Glennielle omistettu teos Der gerettete Alberich. Marraskuussa julkaistiin Suomalainen rukous -niminen levy, jonka solistina lauloi kansainvälinen sopraano Soile Isokoski ja kapellimestarina toimi jo toistamiseen syksyn levytyksissä orkesterin uusi päävierailija John Storgårds. Levy saatiin markkinoille juuri ennen joulua, ja siitä tuli yksi joulunajan hyvin myydyistä levyistä. 18 Vuoden alussa julkaistiin HKO:n kummilapsia varten Musiikkia lapsille -levy, jossa oli Georg Malmsténin tuttuja lastenlauluja. Levy tuotettiin syntymäpäivälahjaksi vuoden 2003 aikana kolme vuotta täyttäville orkesterin kummilapsille. Levyllä kapellimestarina toimi Markku Johansson ja solisteina laulajat Mari Palo, Satu Sopanen, Tuomas Katajala, Juha Uusitalo sekä trumpetisti Hans- Petter Stangnes. Yleisradio radioi vuoden aikana yhdeksän konserttia. Orkesterin konsertteja televisiointiin kaksi: TV1 lähetti suorana orkesterin Vappumatinean 1.5., ohjelmalla oli 136 000 katsojaa (lähde: Finnpanel). Romanian radio lähetti orkesterin konsertin suorana ja televisio taltioinnin seuraavana päivänä valtakunnallisesti Enescu-festivaaleilta Bukarestissa.
19 H E L S I N G I N K A U P U N G I N O R K E S T E R I T O I M I N TA K E RT O M U S 2 0 0 3
POIMINTOJA KOTI- JA ULKOMAISISTA LEVYARVOSTELUISTA 2003 JEAN SIBELIUS: Sinfoniat 1 & 7 Helsingin kaupunginorkesteri Leif Segerstam, johtaja ODE 1007-2 Johtava englantilainen musiikkilehti The Gramophone valitsi HKO:n ja Segerstamin Sibelius-levyn yhdeksi helmikuun 2003 kuukauden levyistä (Editor s Choice). Toimittaja Andrew Achenbach arvioi levyä seuraavasti: Tämä uusi levytys on hienoa jatkoa HKO:n ja Segerstamin upeille Lemminkäis-sarjan ja Tapiolan levytyksille. Vahva draama ja uskalias emotionaalinen jännite ovat Segerstamin 1. sinfonian tulkinnan avainsanoja... Seitsemännen sinfonian tulkinta on yksi viime vuosien mahtavimmista ja latautuneimmista. Ranskalaisessa Répertoire -lehdessä Ondinen tuottama Sibelius-CD oli yksi huhtikuun 12 parhaasta levystä (Les 10 de Répertoire). Toimittaja Pascal Brissaud suitsutti: Näistä teoksista ei löydy parempaa ja helpommin lähestyttävää levytystä... kyseessä on tulevaisuuden suuri klassikko! Toinen arvostettu ranskalaislehti Le Monde de la Musique valitsi HKO:n Sibelius-levyn yhdeksi huhtikuun parhaista levyistä (Choc du mois). Toimittaja Marc Vignal kiitteli: Tässä on 7. sinfonia, jossa tempot ovat koko ajan oikeat ja teoksen dramaattinen kehitys on vastustamaton. Leif Segerstam on yksi niitä harvoja taiteilijoita, jotka pystyvät avaamaan uusia horisontteja tämän ohjelmiston parissa. Amerikkalainen ClassicsToday.com -nettilehti arvio Sibelius-levyn täyden kympin arvoiseksi. Toimittaja David Hurwitz ylisti: Mahtavia esityksiä...segerstam sisällyttää musiikkiin sitä raakaa energiaa, jota se tarvitsee tehdäkseen voimakkaimman vaikutuksen... Lyhyesti sanottuna, unohtumaton tulkinta. Äänikuva on loistavan kirkas ja rikas. Merkittävä Sibelius-tapahtuma. Ondine on odottanut pitkään ennen tämän levytyssarjan aloittamista ja odotus on ollut vaivan arvoinen. HKO:n Sibelius-levytykset ovat saaneet jalansijaa myös Espanjassa, jonka johtavassa musiikkilehdessä (Scherzo 11/2003) toimittaja Luis Suñén julkaisi varsin positiivisen arvion Sibelius-sarjan avauslevystä: Tämä levy aloittaa Leif Segerstamin toisen Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytyksen hänen melko epätyydyttävän edellisen levytyksensä jälkeen, jonka hän teki Chandos-levymerkille Tanskan radion orkesterin kanssa. Ero 20 on todella enemmän kuin huomattava. Tämä johtuu ehkä suomalaisen maestron kypsyydestä, jota hän on syventänyt tämän musiikin parissa ja on pystynyt ajan myötä pääsemään sen sisimpään. Ensimmäinen sinfonia käynnistyy avausteeman jälkeen suunnattomalla, ajoittain suorastaan hurjalla voimalla, patarummun iskuilla jotka kuljettavat kuulijan ekspressionismin portille, millä ei ole mitään tekemistä partituurin oletetun tshaikovskilaisen hengen kanssa. Hidas osa on erittäin intensiivinen ja vetoaa ehdottomalla luonnollisuudellaan. Finaalin lataus vie meidät jälleen kuilun partaalle - huomio kiinnittyy orkesterin alleviivattuun värikylläisyyteen, melkein kuin Rimskillä - joka avautuu codassa jousien mahtavan dialogin jälkeen äärimmäisen loistokkaana. Vaikea seitsemäs on erittäin hyvin toteutettu; sen hurmioitunut huimapäisyys, loputtomat temaattiset kulut ja rohkeus, jolla saavutetaan täydellisen harkittu lopputulos, tarkka tasapaino traagisuuden ja resignaation välissä. Helsingin kaupunginorkesteri esittäytyy hyvässä vedossa ja osoittaa taas kerran suomalaisten muusikkojen laadun, lähteen joka ei ole ehtymässä. Segerstam on tehnyt hienon levyn joka saa ajattelemaan, että jos hän jatkaa näin, hänen kokonaislevytyksestään voi tulla loistava vaihtoehto mainstreamille.
JEAN SIBELIUS: Sinfoniat 2 & 6 Helsingin kaupunginorkesteri Leif Segerstam, johtaja ODE 1026-2 Leif Segerstamin ja Helsingin kaupunginorkesterin tulkinnat Sibeliuksen sinfonioista kasvavat pitkästä suomalaisperinteestä, joka juontaa viime kädessä säveltäjän johtamiin esityksiin orkesterin kanssa. Toisen sinfonian kohdalla korostuu eeppisyys ja integroitu kokonaisuus, kuudennessa etualalla ovat lyyrinen yleistunnelma ja taitavasti esiin tuotu kontrapunkti. Segerstamin persoona kuuluu ekspressiivisissä detaljeissa, eikä hänen luomaansa sointiin kuulu joidenkin kapellimestarien suosima kliininen läpivalaisu. Sen sijaan pyritään pyöreään ja ilmavaan sonoriteettiin, jossa Ondinen äänitys on armeliaasti apuna. Rondo 10/2003 / Antti Häyrynen Valaistumisen asteita: meitä hemmotellaan jälleen hienolla Sibeliuksen kuudennen sinfonian tulkinnalla. Leif Segerstam ottaa kirkkaan otteen musiikin erikoislaatuisesta ujoudesta. Sulojaan helposti piilotteleva avausosa kasvaa aktiiviseksi sinfoniseksi allegroksi, allegretto moderaton herkkä sisäinen elämä valaistuu, ja poco vivacen kaanonit kuuluvat peittävästä ratsastusrytmistä huolimatta. Helsingin Sanomat 31.10.2003 / Jukka Isopuro Leif Segerstamilla on myötäsyntyinen lahja kutoa musikaalisuus ja muoto yhdeksi tavalla, jossa ryhtiä luovat pitkittäisloimet eivät ole yksijumalaisessa pääosassa, vaan värikästä kudosta koossa pitämässä ja sitä ryydittämässä. Leimuava ja luonnollinen kauneus saa pinnan hehkumaan, sävyt ovat täyteläiset ja loistavat tasapainoisina. Haltioituneita hetkiä voi kokea tuon tuosta: toisen sinfonian kolmas osa vivacissimosäihkyineen, kuudennen uljaana nouseva avaus tai hitaasti askeltava kaunis toinen osa. Suuret musikaaliset sielut kohtaavat. Opettaja 50/2003 / Matti Saurama Leif Segerstam s new Sibelius cycle continues in strength with this fine pairing. Symphony No. 2 receives a first-rate performance that offers biting energy and taut rhythms despite the generally relaxed tempos. In fact Segerstam s natural and idiomatic phrasing and the fulsome sound he draws from the Helsinki Philharmonic gives the music a special vitality The great performances of this symphony remain those of conductors such as Barbirolli, Bernstein, and Szell, but Segerstam s handsomely played rendition stands as a fine modern alternative, worthy to take its place beside them. The Sixth is an outright marvel. Segerstam s careful rendering of Sibelius precisely calculated balances draws you irresistibly into this symphony s special sound world. This Sixth is a triumph, one of the finest available. Ondine s realistic recording perfectly complements Segerstam s ravishing sound concept. ClassicsToday.com / Victor Carr Jr 21
I.6 VARSINAISEN TOIMINNAN ARVIOINTIA Toiminnassaan kaupunginorkesteri on seurannut nykyisen kaupunginvaltuuston toimikauden aikana asetettuja kaupungin sisäisiä strategioita ja tavoitteita. Toimintaa ohjaavat kunnallisten luottamushenkilöiden linjaukset ja kaupungin yhteiset arvot. Kaupunginorkesterin tavoite on olla Suomen arvostetuin sinfoniaorkesteri vuonna 2006 ja nostaa Finlandia-talon konserttisalin täyttöaste kaupunginorkesterin konserteissa 85 %:iin kyseisenä vuonna. Vuosi 2003 onnistui orkesterin osalta erinomaisesti. Uusi ennätys saavutettiin loppuunmyytyjen konserttien ja kausikorttimyynnin määrissä. Finlandia-talossa pidettyjen konserttien keskimääräinen täyttöaste oli 75,6 %, ja kuulijatavoite ylittyi lähes 9 000 kuulijalla. Kausikorttien menekki erityisesti 121. syyskaudelle oli ennätyksellinen; kasvua syksystä 2002 oli runsaat 15 %. Yksinomaan suomalaisten, korkeaa kansainvälistä tasoa edustavien kapellimestarien johdolla soiva syksy näytti kiinnostavan yleisöä, sillä Klassikko- ja Suosikki 1 & 2 -sarjoihin ostettiin yhteensä 2 335 kausikorttia. Kaupunginorkesterin konserttivuosi päättyi komeaan sarjaan loppuunmyytyjä konsertteja. Viime vuosina julkisuudessa on vahvistunut kuva erittäin ammattitaitoisesta ja taiteellisesti kunnianhimoisesta soittajistosta, jonka tavoitteet toteutuvat kansainvälisesti korkealla tasolla. Tämä myönteinen kehityslinja jatkui edelleen, mistä ovat osoituksena mm. laaja valtakunnallinen medianäkyvyys ja positiiviset konserttiarviot maan kahdessa päälehdessä Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa. Kansainvälinen kiinnostus kaupunginorkesterin levytyksiä kohtaan on vauhdittanut orkesteria levyttämään muusikoiden työsopimuksen mahdollistaman maksimimäärän vuodessa. Leif Segerstamin johtamat levytykset ovat niittäneet kiitosta, ja samaa voidaan odottaa vuoden 2003 aikana julkaistuilta uusilta äänitteiltä. Saksan-kiertueen yhteydessä kaupunginkanslia sekä kaupungin tiedotus- ja matkailutoimistot hyödynsivät orkesterin konsertteja usean aiemman kiertueen tapaan. Kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen ja apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund seurueineen tapasivat omia kollegojaan konserttien yhteydessä ja mm. Berliinin kaupunginjohtajan Suomen-vierailu sai hyvän pohjan 22 neuvotteluissa konsertin yhteydessä Berliinissä. Saksan-kiertueen konsertteihin oli ennakko-myynnissä yhteensä 20 000 lippua, joista jo ennen kiertueen alkamista oli myyty lähes 80 %. Konsertit olivat pääsääntöisesti loppuunmyydyt, ja arvostelupalaute oli erittäin positiivista kautta kiertueen. Kansainvälistä kiitosta saatiin vuoden aikana monin eri tavoin. Konserttimestari Pekka Kauppinen oli ainoa Suomesta kutsuttu muusikko Sir Georg Soltin perustamaan World Orchestra for Peace soittajistoon, joka konsertoi Pietarin Mariinski-teatterissa 8.5. ja Moskovan Kansainvälisessä musiikkitalossa 10.5. kapellimestari Valeri Gergijevin johdolla. Pietariin kokoontui toukokuun ensimmäisellä viikolla muusikoita yli 60 orkesterista yhteensä 35 eri maasta. Viulusektiossa soitti 20 konserttimestaria, heidän joukossaan ensimmäisenä suomalaisena Helsingin kaupunginorkesterin Pekka Kauppinen. Kummilapsiprojekti on saanut vuoden aikana osakseen kansainvälistä huomiota useaan otteeseen. Pohjoismaisilla orkesteripäivillä Turussa intendentti alusti projektin toteutumisesta pohjoismaisille kollegoille. Isossa-Britanniassa aiheesta kirjoitettiin lon-
toolaiseen kulttuurilehteen ja Birminghamista saapui orkesterin musiikki-kasvattaja tutustumaan kevään tapahtumaan Finlandiatalolla. Kummilapsiprojekti tuottaa kiitosta monella saralla, joskin sen taloudelliset vaatimukset ovat varsin suuret. Edellä mainittu kummilapsiprojekti on merkittävä osa orkesterin pedagogista toimintaa kuten myös yhteistyö kaupungin opetus viraston, työväenopiston ja musiikkioppilaitosverkoston kanssa. Kaikkien edellä mainittujen tahojen opiskelijat pääsevät maksutta kaupunginorkesterin konsertteihin ja kenraaliharjoituksiin opettajan johdolla. Vuosittain on järjestetty myös maksullinen koko perheen juonnettu konsertti, jossa on otettu huomioon niin lapset kuin aikuisetkin. Yhteistyössä Helsingin Juhlaviikkojen kanssa soitettiin konsertti Lasten Juhlaviikkojen ohjelmassa. Vuonna 2003 konsertin teemana oli Avaruusseikkailu, jossa kippareina toimivat kapellimestari Atso Almila ja näyttelijä Nicke Lignell. Konsertti oli jälleen loppuunmyyty. Ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon eri-ikäiset kuulijakunnat; niin vauvat, koululaiset, uskollinen kausikorttiyleisö kuin satunnaiset kuulijatkin. Lisäksi on järjestetty konsertteja muuallakin kuin orkesterin kotisalissa Finlandia-talossa. Orkesteri on vieraillut pienemmin kokoonpanoin mm. Ateneumin taidemuseossa ja Kanneltalossa. Muusikoiden ja kuulijoiden säännölliset 23 kohtaamiset taiteilijatreffeillä ovat vakiinnuttaneet asemansa orkesterin ja yleisön filharmonisessa yhteisössä. Lämminhenkisiin tilaisuuksiin on konserttien jälkeen jäänyt keskimäärin 100 kuulijaa. Yleisön piirissä on ollut aistittavissa yhä suurempaa sitoutumista omaan orkesteriinsa, ja rakentavan vuorovaikutuksen lisääntyminen orkesterin ja kuulijoiden välillä on pantu merkille monella taholla. Henkilökunnan sitoutuminen ja työkyvyn säilyttäminen eläkeikään asti on ollut työyhteisön keskeinen haaste. Erilaisia hankkeita, jotka tähtäävät työkyvyn ylläpitämiseen, terveydenhuollon kehittämiseen ja työssä viihtymiseen, toteutettiin kautta vuoden. Orkesteri on mukana mm. valtakunnallisessa kuulotutkimuksessa. Vuoden aikana kaksi muusikkoa jäi eläkkeelle ansioituneena täydestä palveluksesta orkesterissa; Hellevi Kari, 2.viulu ja Raimo Voutilainen, pasuuna. Orkesterin monivuotisen OPAS-nuotistoprojektin ensimmäinen vaihe valmistui. Valtakunnallisesti arvokas nuottiarkisto saatiin pääosin siirretyksi Orchestra Planning and Administration System tietokoneohjelman tietokantaan
POIMINTOJA KOTIMAAN KONSERTTIARVOSTELUISTA 2003 Konserttiyleisö ei pelkää pakkasta: Bernard Herrmannin elokuvamusiikki toi HKO:lle uutta yleisöä. Täysosuma oli Dmitri Slobodenioukin johtama Helsingin kaupunginorkesterin elokuvamusiikkikonsertti, joka oli omistettu yhdelle Hollywood-elokuvan merkittävimmistä säveltäjistä, Bernard Herrmannille (1911-75). Helsingin Sanomat 8.1.2003 / Hannu-Ilari Lampila Musiken ger bilden djup Helsingfors stadsorkesters satsning på trettondagskonserter tillägnade filmmusik är med andra ord på alla sätt lovvärd och det utsålda Finlandiahuset skvallrade även om att det finns en klar social beställning på tillställningar av detta slag. Hufvudstadsbladet 8.1.2003 / Mats Liljeroos Tibor Bogányi johtaa vapauteen Helsingin kaupunginorkesteri tarjosi suosikkisarjan konsertillaan moninkertaista hurmaa. Tshaikovskin b-molli-pianokonsertto, pianisti Gergely Bogányi ja kapellimestari Tibor Bogányi palkitsivat räntäsateen läpi rämpineet. Helsingin kaupunginorkesterista ja Bogányiden HKO rehevänä Saksan-kiertueelle Helsingin kaupunginorkesteri on lähdössä laajalle Saksan-kiertueelle reheväsointisena ja hyvin harjoitelleena. HKO on Suomen paras orkesteri ilmentämään slaavilaisen ja böömiläiyhdistelmästä syntyi kauttaaltaan vahva, vakuuttava esitys. Helsingin Sanomat 18.1.2003 / Annmari Salmela Lääkettä nostalgiannälkään: Tshaikovskin 4. sinfonia & Sibeliuksen 5. sinfonia Leif Segerstamin ja HKO:n kontaktissa on aitoa latausta. Kuultiin varsinainen puupuhaltajien ilta. Päivi Korhosen, Aale Lindgrenin, Osmo Linkolan ja Bence Bogányin johdolla HKO:n puut operoivat parhaimpina päivinään aivan korkeimmalla tasolla. Nyt sattui kohdalle sellainen päivä. Joskus Leif Segerstam tuo kertomuksen kuljettajana mieleen jännityksen mestariksi mainitun Alfred Hitchcockin HKO tempasi yleisön mukaansa. Helsingin Sanomat 26.1.2003 / Lauri Otonkoski Olika slag av symfoniestetik Leif Segerstams dynamiska personlighet och naturnära förhållande till musik mannen är musik borgade givetvis för två helt enastående musikupplevelser. Förutom ett tekniskt sällsynt högklassigt förverkligande av Pjotr Tjajkovskijs f-mollsym- foni i synnerhet stadsorkesterns blåsare, både bleck- och trä-, förverkligade sina stämmor med vällust och imponerande virtuost, dock alltid i ett kammarmusikaliskt exakt samspel tyckte jag mig lägga märke till en mycket positiv laddning hos Segerstam, vilket gjorde att även tonsättarens värsta tårdryperi blev uthärdligt, rent av njutbart. I själva verket fann jag tolkningen festlig! Segerstam var själv en del av musikens natur i Sibelius Ess-dursymfoni. Det är egentligen både onödigt och omöjligt att skriva om en sådan musik i en sådan tolkning, eftersom det som skedde strängt taget inte kan verbaliseras vilket ju är musikens innersta väsen. Beträffande det tekniska förverkligandet vågar jag väl ändå påpeka den stora stråkklangen och de lugna tempona. Samt timpanistens helt perfekta attacker i slutackorden. En av säsongens höjdpunkter! Hufvudstadsbladet 25.1.2003 / Folke Forsman 24
sen romantiikan laveaa sointia. Dvorákin kahdeksas sinfonia antaa soittajille yltäkylläisiä mahdollisuuksia kauniin soinnin ja musikaalisen fraseerauksen ilmentämiseen. Helsingin Sanomat 31.1.2003 / Vesa Sirén Fräckt, fräscht turnéprogram Leif Segerstam var onekligen i sitt rätta element denna kväll. Han var, föga överraskande, som fisken i vattnet i de lindbergska respektiva martinssonska tonbaden och demonstrerade måhända aningen mer överraskande, en klar själssympati med de dvorákska själsliga landskapen. Även HSO-musikerna visade en tydlig formtopp lagom till turnén. Hufvudstadsbladet 1.2.2003 / Mats Liljeroos Ylönen ja Lutoslawski luodut toisilleen Kapellimestari Heinrich Schiff avasi konsertin suurellisesti: jäntevää ja eloisaa sinfonista runoa korvat täyteen. Richard Straussin Don Juan hehkui yltäkylläisenä siinä missä Sergei Prokofjevin Romeon ja Julian tarina voimakkaimmin kontrastein. Helsingin kaupunginorkesteri lähti täysillä tuntemuksia herättäviin maailmoihin mukaan, suuren orkesterin isoa tehoa oli ilo kuunnella. Helsingin Sanomat 29.3.2003 / Annmari Salmela Genovevan uusi tuleminen Reippaasti kahden tunnin mittainen ooppera ei tunnu missään kohdin pitkältä tai seisovalta. Siitä pitää huolen jo musiikki, joka on Schumannia parhaimmillaan. John Storgårdsin intomielisesti johtama esitys sisälsi kukkuramitoin orkesterin hienouksia Genovevan esitys ja myös sen libreton suomentaminen olivat kulttuuritekoja, joista kaupunginorkesteria voi onnitella. Helsingin Sanomat 6.4.2003 / Veijo Murtomäki Ett riktigt fynd Jag har den senaste tiden haft förmånen att höra John Storgårds flera gånger och jag börjar bli allt mera imponerad av hans apparition och kunnande. Tjajkovskijs h-mollsymfoni, Pathétique, blev igen ett bevis på hans fortgående utveckling... en fin kväll för Storgårds, en fin kväll för stadsorkestern. Hufvudstadsbladet 11.4.2003 / Folke Forsman Ylösnousemuksen julistus Segerstamin johtama kaupunginorkesteri teki illasta tapahtuman: musiikillinen tarina kaikkine laajoine kehittelykaarineen aina (Mahlerin 2. sinfonian) aloitussävellajista c- mollista teoksen päättävään hurskaaseen Esduuriin pysyi kuuntelijan kannalta kiehtovan tenhoavana ja takiaismaisen kiinnostavana. Matka muuttui vain suggeroivammaksi mitä pidemmälle teos ehti. Helsingin Sanomat 19.4.2003 / Petri Tuovinen Mahler mellan tro och tvivel Det låg någonting magiskt över själva framförandet, som var djupt andäktigt, fängslande och storvulet. Stadsorkestern hade en storslagen kväll. Hufvudstadsbladet 19.4.2003 / Mikael Kosk Esa-Pekka Salosen kädenojennus synnytti hyvää Esa-Pekka Salonen valitsi, keiden kesken Suomi-palkintorahansa jakaa, ja sai vastineeksi kolme korkeatasoista, erilaista tilausteosta. Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa kuultiin kiehtovia kantaesityksiä. Salonen oli valinnut välitilojen luojiksi Maurice Ravelin teokset Le tombeau de Couperin ja La valse. Kaupunginorkesteri taivutteli niistä elastisia, lämpimiä ja kohti tulevia tulkintoja yhtä taitavasti kuin se selvisi suururakastaan kolmen nuoren säveltäjän stemmoja tulkitessaan. Helsingin Sanomat 6.6.2003 / Annmari Salmela Nya stjärnor valsar fram Salonen tog valsen i ett så snabbt tempo att han rörde sig vid riskgränsen för vad han klarar av att hålla ihop. Han gjorde dirigentarbetet till sitt eget virtuosa uppvisningsnummer, utan att för ett ögonblick tappa musikens egen sugande suggestivitet ur siktet. Stadsorkestern reste sig till de stora virtuosorkestrarnas nivå under en mycket inspirerande ledning. Hudvudstadsbladet 6.6.2003 / Mikael Kosk Magnifikt maritimt tonmåleri Segerstam kommunicerade genomgående mödolöst med såväl orkestern och kören som sina solister och stadsorkestermusikerna fortsatte på den redan från säsongstarten inslagna vägen med ett klangligt gediget och, mestadels, föredömligt precist sammusicerande. Hufvudstadsbladet 19.9.2003 / Mats Liljeroos 25
Valthornens fest i Alpsymfonin Okko Kamu är skeppare och hade inga problem vare sig med storm eller stiltje, dirigerade med säkra och tydliga slag och den stort utökade Helsingfors stadsorkester reagerade alert och proffsigt. Den rätt fulltaliga publiken var nästan hysteriskt förtjust. Hela kvällen. Hufvudstadsbladet 12.10.2003 / Folke Forsman Epätavallinen konsertto Saraste johti antaumuksella ja orkesteri soitti innostuneena. (Brucknerin 6. sinfonian) kuivakan ensiosan jälkeen varsinkin scherzo, Brucknerin leipälaji, soi monisyisesti ja syvästi. Helsingin Sanomat 25.10.2003 / Samuli Tiikkaja Kahden suuren ilta Shtshedrin sulattaa kieleensä Prokofjevia, mutta hauskuudessaan räävittömämmin. Hän maustaa komeuden ripauksella Stravinskya John Storgårds ja orkesteri pistivät liukkaasti liikkuvan musiikin jatkamaan kulkuaan kuulijassa vielä pitkään loisteliaitten lopetuksien jälkeen. Paikalla ollut säveltäjä sai varmasti parhaan kiitoksensa taidokkailta muusikoilta. Helsingin Sanomat 8.11.2003 / Annmari Salmela Hejdlösa orkestrala cirkuskonster Även John Storgårds trivdes ypperligt med Sjtjedrins briljant instrumenterade partitur dagens tonsättarfrön skulle ha ett och annat att lära av hans sätt att utnyttja slagverket och han hade drillat sin orkester till osedvanlig slagkraft och raffinemang, såväl i Sjtjedrinnumren som i Mustonens charmiga lilla svit Tre mysterier naturligtvis tillägnad Rodion Sjtjedrin. Hufvudstadsbladet 8.11.2003 / Mats Liljeroos Från eufori till mardröm Storgårds lade hela sin själ i uttolkningen med en podiekoreografi som ställvis var nära att gå över styr och en brinnande emotionell laddning som höll från första tonen till den sista. Att ha dessutom hållit en stråklektion i den högre skolan framgick med önskvärd tydlighet. Sällan har väl HSO:s stråksektion klingat med sådan briljans, finess och precision. Hufvudstadsbladet 14.11.2003 / Mats Liljeroos Segerstam ja HKO, siinä vasta brandi Pätkätyöläisen on jatkuvasti annettava todistus omasta loistokkuudestaan, mutta urautumaton pitkäaikaistyöntekijä on laadun varmin takuu. Leif Segerstam ja Helsingin kaupunginorkesteri yhdessä ja erikseen edustavat sellaisia brandejä, jotka on helppo sijoittaa minkä tahansa maailmanluokan vuosikymmeniä arvostusta nauttineen merkkituotteen joukkoon. Ludwig van Beethovenin ooppera-alkusoitto Leonore III oli esteettisen, tasapainoisen, varman ja tällä kaikella puhdasta nautintoa tuottaneen illan avaus. Sama syvää ammattitaitoa edustanut näkemys Jean Sibeliuksen kolmannesta sinfoniasta lupaa hyvää jatkoa menossa olevalle sinfonioiden levytysprojektille. Mitä tekniikoista, tehoista, mitä suorituksista. Harva mersun syliin istahtava kysyy, mistä matkustusmukavuus johtuu. Helsingin Sanomat 22.11.2003 / Annmari Salmela Fantastinen Salonen löysi detaljit; HKO teki hienovaraista työtä ja soitti kuin hurmiossa Esa-Pekka Salosen johdolla Helsingin kaupunginorkesteri oli selvästi onnessaan päästessään työskentelemään Salosen johdolla. Se on harvoin, jos koskaan aikaisemmin onnistunut tekemään näin hienovaraista, kamarimusiikillisesti virittynyttä, hienosti soivaa detaljityötä. HKO oli hurmiossa jo alusta lähtien ja osoitti, mikä voima on hienovaraisessa täsmällisyydessä. Helsingin Sanomat 29.11.2003 / Hannu-Ilari Lampila Kadonneen sinfonian arvoitus Schubertin E-duuri-sinfonian scherzo ja finaali syttyivät runolliseen, värikkääseen sointihurmioon, mikä oli paljolti HKO:n hienon puupuhallinsektion ansiota. Beethovenin c-molli-pianokonsertossa kooltaan kevennetty HKO ei rajoittunut vain reagoimaan Gothonin repliikkeihin, jotka toivat persoonallisen säihkyvästi esiin tematiikan voimakkaat vastakohdat. HKO:n muusikot ottivat usein myös aloitteen käsiinsä, mikä oli omiaan sähköistämään esimerkiksi ensiosan loistokkaan kehittelyjakson. Helsingin Sanomat 13.12.2003 / Hannu-Ilari Lampila 26
II VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI II.1 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Kaupunginorkesterin 120-vuotisjuhlakausi jatkui syksystä 2002 kevätkaudelle 2003 suotuisissa merkeissä, mikä heijastui sekä julkisuuskuvassa että yleisömäärissä. Syyskaudella 2003 syntyi kausikorttien myyntiennätys (2 335 kpl), jossa kasvua edellissyksyyn oli runsaat 15 %. Lehdistötiedotteita orkesterin konserteista, kiertueista ja levytyksistä lähetettiin kauden aikana 30, ja jakelun piirissä oli yhteensä 80 toimitusta/toimittajaa. Positiivista medianäkyvyyttä karttui kevätkaudella erityisesti Loppiaisen elokuvamusiikkikonsertista, suurista kuoro-orkesteriteoksista sekä kauden päätteeksi kolmen nuoren suomalaissäveltäjän tilausteosten kantaesityskonsertista. Suomen Kuvalehti julkaisi viiden aukeaman laajuisen henkilökuvan ylikapellimestari Leif Segerstamista. Syksyn suuri uutinen oli viulisti-kapellimestari John Storgårdsin kiinnitys orkesterin päävierailijaksi, mikä noteerattiin laajasti valtakunnallisessa lehdistössä. Muita syksyn kiinnostavia uutisaiheita olivat mm. Einojuhani Rautavaaran 75-vuotisjuhlakonsertti ja Aulis Sallisen käyrätorvikonserton kantaesitys. Myös Musiikkitalo-suunnitelma oli esillä mediassa lähes viikoittain. Konserttien arvostelut ilmestyivät säännöllisesti edellisvuosien tapaan Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa sekä satunnaisesti maakuntalehdissä. Kansainvälistä medianäkyvyyttä kertyi orkesterin Sibeliusten sinfonioiden uuden kokonaislevytyksen myötä. Helmikuuhun 27
ajoittunut 14 konsertin kiertue Saksassa sai myös laajaa huomiota osakseen; kiittäviä konserttiarvosteluja saatiin talteen paristakymmenestä saksalaislehdestä. Orkesterin syyskuinen debyyttivierailu Enescu-festivaalilla Bukarestissa oli huomattava PR-menestys. Konsertti arvioitiin yhdeksi musiikkijuhlien vaikuttavimmista, ja se radioitiin ja televisioitiin valtakunnallisesti. Observer-mediaseuranta kirjasi kaupunginorkesterin esilläolon painetuissa ja sähköisissä tiedotusvälineissä yhteensä 1 131 kertaa. Medianäkyvyys jakautui seuraavasti: 41% sanomalehdet, 25% verkkolehdet, 5 % aikakauslehdet, 4 % uutistoimistot, 2 % radio ja 1 % televisio. Orkesterin kolmikielisillä, yli 200 sivua sisältävillä verkkosivustoilla kävi 50 445 vierailijaa, joiden käynneistä rekisteröityi 2 085 593 yksittäistä sivukäyntiä. Orkesteri panosti edelleen vahvasti viestintään sekä vakioasiakkailleen että uusille kohderyhmille. Orkesterin tasaisesti kasvavan tilaajarekisterin 18 500 asiakkaaseen pidettiin vuoden aikana yhteyttä viisi kertaa maksuttomien konserttikalenterien (painos 2 x 40 000 kpl), Filharmonia-tiedotuslehden (painos 2 x 20 000 kpl) sekä myyntiesitteiden välityksellä. Kausijulisteet ja vuotuisen kamarimusiikkikavalkadin juliste toimitettiin 500 kappaleen painoksina myynti- ja tiedonantopisteisiin, kirjastoihin, kouluihin, musiikkiopistoihin ja kaupungin laitoksiin. Edellissyksynä erinomaisen vastaanoton saanut MiniMoi-korttikampanja uusittiin joulukuussa sekä painettuna että verkkoversiona joulumarkkinoille. Jouluaiheisesti kuvitettuja ilmaiskortteja oli pääkaupunkiseudulla jaossa noin 150 jakelupisteessä (kahviloissa, ravintoloissa, gallerioissa jne.). Kampanja oli suunnattu 20-30-vuotiaille potentiaaleille uusasiakkaille, ja se sisälsi tutustumistarjouksen kaupunginorkesterin konsertteihin kevätkaudella 2004. Vuoden mittaan toteutettiin toistakymmentä uusasiakaskampanjaa yhteistyössä erilaisten yritysten ja yhteisöjen kanssa. Kampanjat saivat liikkeelle toistatuhatta uutta konserttikävijää. Vastaavanlaisten organisaatioiden kanssa tehtiin yhteistyötä myös sisällyttämällä erilaisten kokousten ja vuosijuhlien ohjelmaan orkesterin vakiokonserttien tarjontaa. Kausikorttien myyntiaikoina markkinointiesitteitä postitettiin paitsi oman tilaajarekisterin asiakkaille (18 500) myös liitteinä 28 (20 000) lehdissä, joiden lukijakunta on profiililtaan tyypillinen kulttuuripalvelujen käyttäjäryhmä. Suoramarkkinointia suunnattiin VRK:sta hankituille, profiililtaan sopiville uusasiakasryhmille (25 000). Viikoittaiset konsertti-ilmoitukset julkaistiin Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa. Oman julkaisutuotannon, omien verkkosivujen ja lehti-ilmoitusten ohella konserttiohjelmistot ilmestyivät kymmenissä painetuissa ja internetissä ylläpidetyissä tapahtumakalentereissa, joista mainittakoon suurilevikkisimmät: Helsinki on Sinun (1 milj.), Väliverho (200 000) sekä Helsinki This Week (160 000). Konserttien maksulliset kolmikieliset ohjelmalehdet (36) toimitettiin viikoittain, ja niissä jatkui teos- ja taiteilijaesittelyjä täydentävä orkesterin omien muusikoiden Kuukauden orkesterilainen -esittelysarja. Orkesterin toimintakertomus (2002) painettiin nelivärijulkaisuna. Syyskauden aikana orkesterin valokuva-arkiston 500 vanhinta valokuvaa tallennettiin sähköiseen muotoon ja originaalikuvat luovutettiin Kaupunginmuseon kuvaarkistoon.
II.2 YHTEISTYÖ PRO FILHARMONIAN KANSSA Helsingin kaupunginorkesterin ystäväyhdistys Pro Filharmonia täytti joulukuun 1. päivänä 2003 kymmenen vuotta. Tapahtumaa juhlittiin Finlandia-talon kamarimusiikkisalissa juhlakonsertilla, jossa esiintyivät konserttimestari Erkki Palola, viulisti Petri Päivärinne, sellisti Veikko Höylä ja pianisti Naoko Ichihashi. Tilaisuudessa jaettiin Pro Filharmonian stipendit kaupunginorkesterin seitsemälle soittajalle; yhteensä 5 000 euroa eli juhlavuoden kunniaksi ennätyssumma. Pro Filharmonian kunniajäsenen Tuomas Massisen kirjoittama kymmenvuotishistoriikki 29 ilmestyi juhlapäivänä ja jaettiin kaikille konsertissa olleille. Lisäksi yhdistyksen ilme sai uutta väriä, kun sille suunniteltu uusi logo otettiin käyttöön. Yhdistys hankki orkesterin 1.viulua soittavalle Petri Päivärinteelle uuden viulun, jonka on valmistanut vuonna 2003 Eero Haahti. Jo aikaisemmin yhdistys oli hankkinut Michele Déconet n vuonna 1770 rakentaman arvoviulun konserttimestarille ja Giacomo Rivoltan Milanossa vuonna 1810 rakentaman arvosoittimen selloryhmälle. Pro Filharmoniasta on siten tullut kaupunginorkesterin merkittävä tukija. Vuonna 1993 perustettu Pro Filharmonia -ystäväyhdistys luo ja pitää yhteyksiä konserttiyleisön ja Helsingin kaupunginorkesterin välillä sekä edistää konserttimusiikin harrastusta ja tuntemusta. Kaikissa kaupunginorkesterin konserteissa taiteilijoille annettavat kukat ovat yhdistyksen lahjoittamat. Syksyllä ryhmä yhdistyksen jäseniä järjesti matkan Bukarestiin Enescu-festivaalille seuraamaan kaupunginorkesterin vierailukonserttia ja tutustumaan kaupungin muuhunkin kulttuuritarjontaan. Pro Filharmonia tiedotti orkesterin toiminnasta säännöllisesti lähes 450 jäsenelleen.
III HENKILÖSTÖ IV TALOUS Henkilöstö 2001 2002 2003 Ylikapellimestari 1 1 1 Muusikot 98 98 98 Järjestäjät 2 2 2 Hallinto 6 6 6 Yhteensä 107 107 107 Vuonna 2003 järjestettiin kolme koesoittotilaisuutta. 18.3. valittiin II-viulunsoittajaksi Linda Hedlund, 29.9. II-viulun äänenjohtajaksi Anna-Leena Haikola ja 18.11. bassopasuunan soittajaksi Jussi Vuorinen. Kaupunginorkesteri työllisti nuotistoapulaisen, jonka tehtävänä oli nuottiarkiston siirtäminen OPAS (Orchestra Planning and Administration System) -tietokoneohjelman tietokantaan. Vuoden 2001 alusta Kummilapsi-projektiin palkattu tuntipalkkainen projektisihteeri jatkoi edelleen osa-aikaisissa projektitehtävissä. IV.1 VARSINAINEN TOIMINTA Tulot Kaupunginorkesterin lipunmyynti siirrettiin vuoden 2003 alussa arvolisäveron alaiseksi toiminnaksi, mistä johtuen tulot olivat edellisvuotta pienemmät, vaikka yleisötavoite ylitettiinkin. Pääsylippujen ja käsiohjelmien myynti oli yhteensä 572 164 euroa, 0,5% alle budjetoidun. Muita tuloja kertyi 119 324 euroa, 29,1% yli budjetoidun. Tämä johtui ennakoitua suuremmista ulkomaisista levytystuloista ja käytetyn harpun myynnistä. Kaupunginorkesterin toteutuneet tulot olivat 4,0% tavoitetta suuremmat eli yhteensä 691 487 euroa. Menot Kaupunginorkesterin menot olivat yhteensä 6 931 064 euroa eli 4,6% alle budjetoidun, varoja säästyi 336 936 euroa. Säästöä syntyi palkoista ja palkkioista, muista henkilöstökuluista, palvelujen ostoista sekä aineista ja tavaroista. Vuokrat ylittyivät 60 726 euroa, johtuen useiden suurtuotantojen erityisjärjestelyistä. Investoinnit Vuoden aikana ei tehty investointeja, eikä talousarvioon oltu varattu niihin varoja. 30
TALOUSTIEDOT 2001 2002 2003 Käyttömenot 6673,1 6870,5 6931,1 Käyttötulot 540,8 841,2 689,1 Netto 6132,2 6029,3 6242,0 Korot ja poistot 19,0 35,2 34,8 Tuottavuus 115,2 103,7 103,9 IV.2 ULKOMAAN KIERTUEET Kaupunginorkesterin ulkomaisia konserttikiertueita varten oli Kh:n käyttövaroista myönnetty kuluihin yhteensä 370 000 euroa ja tuloja budjetoitiin yhteensä 106 000 euroa. Vuoden aikana orkesteri teki kaksi ulkomaankiertuetta; kevättalvella Saksaan ja syksyllä Romaniaan. Kiertueiden kulut olivat yhteensä 325 563 euroa ja tuotot yhteensä 105 265; näin ollen kiertueiden nettomenot olivat 220 298 euroa. Talousarvioon oli varattu 264 000 euroa, joten varoja säästyi yhteensä 43 702 euroa. 31
32
Leif Segerstam Ylikapellimestari John Storgårds päävierailija (syyskaudesta alkaen) I viulu Pekka Kauppinen, 1. konserttimestari Erkki Palola, 1. konserttimestari Jussi Pesonen, 2. konserttimestari Satu Savioja, 2. konserttimestari Rauni-Riitta Enkola Anna-Leena Haikola (31.10.2003 saakka) Eija Hartikainen Heikki Hämäläinen Katariina Jämsä-Pesonen Anna Kahanpää (9.4.2003 alkaen) Ilkka Lehtonen Jani Lehtonen Jukka Merjanen Mikko Pesonen Petri Päivärinne Kalinka Reinikainen Anna Repo Ilkka Viljanen II viulu Anna-Leena Haikola, äänenjohtaja (1.11.2003 alkaen) Yrjö Lasonpalo, äänenjohtaja Heini Kupiainen, varaäänenjohtaja Teija Slobodeniouk, 3. soittaja Satu Alanko-Rautamaa Teppo Ali-Mattila Linda Hedlund (15.6.2003 alkaen) Hellevi Kari (30.10.2003 saakka) Teodor Nicolau Kaisa Oravisto Mirjam Pulakka Siiri Rasta Romano Repo Heikki Tamminen Osmo Vallbacka alttoviulu Torsten Tiebout, äänenjohtaja Petteri Poijärvi, varaäänenjohtaja avoinna, 3. soittaja Tuomas Huttunen Kaarina Ikonen Pekka Laakkonen Veikko Lipponen Arja Loukas Mauri Pietikäinen Markus Sallinen Aulikki Turunen Heikki Vehmanen sello avoinna, 1. soolosellisti Kari Lindstedt, 2. soolosellisti Leena Kavilo, 3. soolosellisti Veli-Matti Iljin Leena Kantola Juhani Kivilaakso Perttu Kivilaakso Jaakko Raulamo Ilmo Saaristo Staffan Stenström 33
kontrabasso Ville Väätäinen, äänenjohtaja Jiri Parviainen, varaäänenjohtaja Martti Pyrhönen, 3. soittaja Juha Ertamo Jorma Härkönen Martti Kankkunen Mikko Moilanen Juhani Rantanen huilu Päivi Korhonen, äänenjohtaja Tapio Laivaara, varaäänenjohtaja René Alvas Elina Vuorela oboe Aale Lindgrén, äänenjohtaja (16.3.2003 saakka) Jussi Jaatinen, varaäänenjohtaja Aale Lindgrén (17.3.2003 alkaen) Altti Nissilä (31.10.2003 saakka) Sven-Erik Paananen klarinetti Osmo Linkola, äänenjohtaja Anna-Maija Korsimaa, varaäänenjohtaja Petteri Kivioja Heikki Nikula fagotti Bence Bogányi, äänenjohtaja Markus Tuukkanen, varaäänenjohtaja Tapio Lehtonen Erkki Suomalainen käyrätorvi Mika Paajanen, äänenjohtaja Timo Ronkainen, äänenjohtaja Tommi Viertonen, varaäänenjohtaja Miska Miettunen Sakari Niemi Eino Tuoreniemi trumpetti Hans-Petter Stangnes, äänenjohtaja (määräaikainen) Hannu Pätynen, varaäänenjohtaja Pertti Kulku Mika Tuomisalo pasuuna Tom Bildo, äänenjohtaja Valtteri Malmivirta, varaäänenjohtaja Anu Fagerström Raimo Voutilainen tuuba Petri Keskitalo, äänenjohtaja patarummut Tomi Wikström, äänenjohtaja Mikael Sandström, varaäänenjohtaja lyömäsoittimet Markku Hannola, äänenjohtaja Pasi Suomalainen, varaäänenjohtaja harppu Anni Kuusimäki, äänenjohtaja Minnaleena Jankko-Segerstam, varaäänenjohtaja 34
HALLINTO HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERIN JOHTOKUNTA Intendentti Elina Siltanen Hallintopäällikkö Hannu Linna Tiedotuspäällikkö Marianna Kankare-Loikkanen Orkesterisihteeri Anu Erkkilä Toimistosihteeri Marjut Turtiainen Nuotistonhoitaja Minna Viertonen Orkesterijärjestäjät Antti Pylkkänen Matti Tähkävuori Jäsenet Anja Hinkkanen, puheenjohtaja Leena Eerola, varapuheenjohtaja Hanna Brummer Outi Dammert Arthur Fuhrmann Juha Hakola Juha Kandolin Nils Mustelin Arto Wikla Kaupunginhallituksen edustaja Sirkka-Liisa Vehviläinen Johtokunta piti vuonna 2003 neljä kokousta. Henkilökohtaiset varajäsenet Heli Aamurusko Selja-Anneli Mansnerus Virpi Ehrnsten Marja Anttila Pekka Vorontsoff Jussi Mattila Juha Jaatinen Anhild Träskman Samuli Juntunen Risto Meriläinen 35
Konsertit 2003 Finlandia-talon konserttisalissa, ellei toisin mainita 36