HANKKEEN LOPPURAPORTTI ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS PIRKANMAALLA

HANKKEEN LOPPURAPORTTI ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS PIRKANMAALLA Pomoottori ry & Kaakkois Pirkanmaan seutukunta 2010

PERUSTIEDOT HANKKEESTA NIMI Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla HALLINNOIJA Pomoottori ry. (Leader+ toimintaryhmä) TOTEUTTAJAT Pomoottori ry & Kaakkois Pirkanmaan seutukunta; Kuhmalahden ja Pälkäneen kunnat TOTEUTUSAJANKOHTA 14.1.2008 14.3.2010 TOIMINTA ALUE Kuhmalahti ja Pälkäne RAHOITUS Työ ja elinkeinoministeriön maaseutupoliittinen erityisohjelma (AMO) (50% rahoitusosuus); Kaakkois Pirkanmaan seutukunta (50% rahoitusosuus) AIHE Strateginen alueiden kehittäminen ja maankäyttö KOORDINAATTORI Marja Uusivuori (ent. Mönkkönen) LISÄTIETOJA Kuhmalahden ja Pälkäneen kunnat, tai www.palkane.fi => hankkeet

SISÄLTÖ Kappaleet joiden tekijää ei erikseen mainita on kirjoittanut Marja Uusivuori Perustiedot hankkeesta Hankkeen tausta (Mikko Rissanen) 1 Hankkeen toteutus 3 Aluerakenneanalyysi 6 Väestö 6 Asuminen 13 Palvelut 20 Palvelulogistiikka (Jani Hanhijärvi & Marja Uusivuori) 25 Elinkeinoelämän toimintaympäristö (Jani Hanhijärvi & Marja Uusivuori) 33 Infrastruktuuri 40 Suojelu ja fyysinen aluerakenne (Paulina Nordström & Marja Uusivuori) 46 Eräitä sidosryhmäyhteistyön tuloksia 59 Tulokset 61 Hanke kunnan näkökulmasta (Esko Arasalo) 67 Hanke kuntalaisen näkökulmasta (Liisa Alanko) 68 Lähteet 70 Kartat Liitteet LIITE 1. Palvelulogistiikan kustannukset Kuhmalahdella ja Pälkäneellä. LIITE 2. Pälkäneen yksittäiset suojellut muinaisjäännökset. LIITE 3. Kuhmalahden yksittäiset suojellut muinaisjäännökset. Hankkeen toteutus kappaleessa on käsitelty yleisiä asioita hankkeen toteuttamisesta, sekä kuvattu aluerakenneanalyysin ja sidosryhmäyhteistyön toteutus. Aluerakenneanalyysin tulokset osioittain on kuvattu luvussa aluerakenneanalyysi. Samassa yhteydessä on kuvattu ne sidosryhmäyhteistyön tulokset, jotka liittyvät aluerakenneanalyysin eri osiin. Muut sidosryhmäyhteistyön tuloksista on kuvattu luvussa eräitä sidosryhmäyhteistyön tuloksia. Hankkeen kokonaistulokset on esitetty luvussa tulokset.

HANKKEEN TAUSTA Mikko Rissanen Elävää Maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla hankkeen suunnittelu käynnistyi Kaakkois Pirkanmaalla loppuvuodesta 2006. Hankkeen ulkoisena käynnistäjänä toimi Sisäasiainministeriön suunnittelema aluekeskusohjelman (AKO) laajentaminen niiden maaseutumaisten seutukuntien alueille, jotka olivat AKO ohjelman ulkopuolella. Laajennus sai nimen alueellinen maaseutuohjelma (joissakin yhteyksissä maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio, AMO) ja sen tavoitteena oli siirtää aluekeskusohjelman myönteisiä malleja uusille alueille. Kuhmalahden ja Pälkäneen alueella toteutetun Elävää Maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla hankkeen taustalla oli edellisen lisäksi useita muita vaikuttimia, jotka olivat sekä alueen sisäisistä että ulkopuolisista tekijöistä lähteviä. Kuntien aiempi strateginen työskentely oli vahvistanut kuntien näkemystä siitä, että tulevaisuuteen vaikuttavaan suunnitteluun täytyy ja kannattaa panostaa. Verkostomaisen työskentelyn, jollaista AMO edustaa, nähtiin antavan kokonaisuuksien haltuunotolle sekä lisäresursseja että uutta osaamista niin uusien rekrytoitavien osaajien muodossa kuin oppimisena osana verkostoa. Lisäksi koettiin, että alueen toimijoiden saaminen mukaan yhteiseen suunnitteluun parantaisi myös muiden toimijoiden työn tuloksia. Kaakkois Pirkanmaan hanketta hallinnoineessa Pomoottori ry:ssä oli jo pitkään pidetty ongelmana sitä, ettei Pomoottorissa tiedetty riittävästi kuntien strategisista valinnoista. Tämän pelättiin aiheuttavan tilanteita, joissa eri osapuolten toiminnot ovat keskenään ristiriitaisia. Vuoden 2007 alussa Kaakkois Pirkanmaalla havahduttiin Tilastokeskuksen ennusteeseen, jonka mukaan Kaakkois Pirkanmaa on pitkällä aikavälillä Suomen toiseksi nopeimmin kasvava seutukunta asukasluvun suhteellisella muutoksella tarkasteltuna. Tämä yhdessä Pälkäneen ja Luopioisten kuntien välillä tapahtuneen kuntaliitoksen seurauksena herätti kysymyksiä siitä, miten kunnat pystyvät vastaamaan muuttuneisiin tilanteisiin. Vuonna 2007 tehdyssä hankesuunnitelmassa näkyvät edellä kuvatut vaikuttimet. Hankkeen taustaa valottavassa ohjelma asiakirjan osuudessa alueen kuntien haasteiksi todettiin asumisen ja yritystoiminnan sijoittumisen ja laajentumisen mahdollistaminen, sekä näiden edistämisen edellyttämän tietopohjan tai osaamisen hankkiminen. Hankkeen tavoitetta kuvailtiin myöhemmässä vaiheessa kasvustrategian luomiseksi. Hankkeen koordinaattorin rekrytoinnin jälkeen hankkeen työsuunnitelmassa hankkeen tavoitteeksi kiteytyi aluerakenneanalyysin aikaansaaminen. Kasvustrategian, joka myöhemmin kiteytyi aluerakenneanalyysiksi, avulla tavoiteltiin monimutkaiseksi koetun kokonaisuuden haltuunottoa. Kaipuu kokonaisuuksien hallintaan nousee säännöllisesti esiin osana ohjelma ja hankepohjaista aluekehitystä. Varsinkin taloudellisina kriisiaikoina kontrollin vaatimukset nousevat esiin. Tätä lisää aluekehityksen omasta luonteesta lähtevä toiminnan moninaisuus, joka hankerahoituksen seurauksena näyttäytyy monesti 1

päätöksentekijöille vaikeasti ymmärrettävänä hankehimmelinä. Alueen kehitys on monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat niin alueen toimijat, toimijoiden suhteet niin alueen sisällä kuin alueen ulkopuolelle kuin yleisen talouden kehityslinjat. Lisäksi osana hallinnan kaipuuta aluekehityksen sattumanvaraisuus sivuutetaan liian usein. Kaiken systemaattisuuden ja analyyttisyyden jälkeen sattumat ja niiden merkitykset muistuttavat ikävällä tavalla elämän hallitsemattomuudesta. 2

HANKKEEN TOTEUTUS Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla hankkeen alkuperäinen, suunnitteluvaiheessa asetettu tavoite oli kasvustrategian luominen seutukuntaan. Jo hankkeen käynnistysvaiheessa huomattiin tarve muotoilla em. tavoitetta. Ensimmäiseksi tuli vastaan strategisten valintojen pohjaksi tarvittavan tiedon puute. Tällä tarkoitetaan ajantasaisten ja kattavien aluetta ja sen rakennetta koskevien perustietojen puutetta. Tietoja ei ollut sen enempää hanketoimijoiden, elinkeinoelämän kuin kuntienkaan käytössä. Toiseksi todettiin, että hankkeessa tuotettu strategia ei voisi millään tavalla sitoa kuntia, kuntapäättäjiä, elinkeinoelämän edustajia tai alueen hanketoimijoita toteuttamaan strategiassa esitettyjä tavoitteita. Kolmanneksi kävi ilmi, että alueelta puuttui myös yhteen koottua tietoa eri sidosryhmien näkemyksistä ja tarpeista alueen kehittämisen suhteen. Edellä esitetyistä syistä hankkeen yleiseksi tavoitteeksi valittiin strategisen alueiden kehittämisen ja maankäytön suunnittelun kehittäminen. Tavoitteen saavuttamisen työkaluiksi valittiin laaja aluerakenneanalyysin sekä sen teemoihin kytketty sidosryhmäyhteistyö. Aluerakenneanalyysin ja sidosryhmäyhteistyön toteuttamista on käsitelty seuraavissa kappaleissa. ALUERAKENNEANALYYSI Aluerakenneanalyysillä tarkoitetaan tässä yhteydessä useasta eri selvityksestä muodostuvaa kokonaisuutta, joka kuvaa Kaakkois Pirkanmaan ja sen kuntien rakennetta. Aluerakenneanalyysin ja siihen liittyvän sidosryhmäyhteistyön perusteella tehdyt johtopäätökset ovat tietopohjan ohessa osa tuloksia. Aluerakenneanalyysiin kuuluviin selvityksiin valittiin teemat, jotka katsottiin merkittävimmiksi kokonaisuuksiksi aluerakenteen ja tiedossa olevien alueiden kehittämisen haasteiden kannalta. Nämä teemat ovat väestö, asuminen, palvelut, palvelulogistiikka, elinkeinoelämän toimintaympäristö, infrastruktuuri sekä fyysinen aluerakenne ja suojelu. Aluerakenneanalyysiin olisi voinut sisällyttää myös monia muita osia. Näitä ovat muun muassa työssäkäynti ja työllisyys ja vapaa ajan asuminen, samoin kuin elinkeinoelämän tarkastelu toimintaympäristön lisäksi esimerkiksi toimialakohtaisin kehityskuvin. Nämä sinänsä hyvin relevantit aihepiirit jouduttiin kuitenkin rajaamaan selvitysten ulkopuolelle käytettävissä olevan ajan ja resurssien rajallisuuden vuoksi. 3

Aluerakenneanalyysin selvitykset pohjautuvat moniin erilaisiin tietolähteisiin. Aineistoina ja lähteinä on käytetty esimerkiksi erilaisia tilastotietoja, eri asiakokonaisuuksiin liittyviä tutkimusraportteja tai selvityksiä, paikkatietoaineistoja, kyselyitä, tiedusteluita ja haastatteluita. Selvitykset pohjautuvat yhteensä hieman alle 200 tietolähteeseen. Lukema ei sisällä niitä kymmeniä ja satoja lähteitä, joita on jouduttu tietoa etsiessä käymään läpi tietoja etsittäessä, mutta joita ei lopulta ole voitu selvityksissä hyödyntää. Aluerakenneanalyysin osien (yksittäisten selvitysten) koosteet on raportoitu luvussa aluerakenneanalyysi. Sen sijaan aluerakenneanalyysin johtopäätökset on esitetty luvussa tulokset. Kaikki tiedot on pyritty esittämään sellaisessa muodossa, ettei niiden tulkitseminen tai ymmärtäminen edellytä ko. aihepiiriin liittyvää koulutusta tai vastaavaa asiantuntemusta. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Sidosryhmäyhteistyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea sitä vuorovaikutusta, jota hankkeen aikana on suunnitelmallisesti tehty muun muassa alueen asukkaiden, luottamushenkilöiden ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Sidosryhmäyhteistyön avulla on kerätty tietoa eri tahojen näkemyksistä ja tarpeista alueen kehittämisen suhteen. Painopiste sidosryhmäyhteistyössä on ollut aluerakenneanalyysin teemoihin liittyvien näkemysten ja tarpeiden selvittäminen. Sidosryhmäyhteistyötä on toteutettu hankkeen järjestämissä asukastilaisuuksissa, valtuustoseminaareissa sekä yhteistyössä Kaakkois Pirkanmaan yrityspalvelukeskuksen kanssa sen järjestämien yrittäjäiltojen yhteydessä. Lisäksi on kerätty palautetta internet sivuilla olleen palautekanavan sekä vastaavan palautelomakkeen avulla. Lomakkeeseen on ollut mahdollista vastata alueen kirjastoissa. Sidosryhmäyhteistyöllä ei ole pyritty saamaan täysin kattavaa kokonaiskuvaa eri sidosryhmien näkemyksistä. Sidosryhmäyhteistyön tuloksia ei voida näin ollen yleistää koskemaan kaikkia Kaakkois Pirkanmaan asukkaita, valtuutettuja tai elinkeinoelämän edustajia. Sen sijaan sidosryhmäyhteistyöllä on nostettu esiin niitä näkökulmia, joita avoimiin tilaisuuksiin osallistuneet sidosryhmien aktiiviset edustajat ovat tuoneet esiin. Mahdollisuus oman näkökulman esittämiseen on ollut kaikilla sidosryhmien edustajilla. Sidosryhmäyhteistyön myötä esiin nousevia näkökohtia voidaan joka tapauksessa pitää hyvin suuntaa antavina ja tulevan kehittämistyön osallistumistilaisuuksia pohjustavana tietona. Sidosryhmäyhteistyössä esiin nousseita näkökohtia on käsitelty aluerakenneanalyysin osien (yksittäisten selvitysten) koosteiden yhteydessä, otsikon paikallisten näkökulmia alla (luvussa aluerakenneanalyysi jokaisen eri teeman yhteydessä). Lisäksi sidosryhmäyhteistyön myötä esiin nousseet tekijät, jotka eivät suoraan liity mihinkään aluerakenneanalyysin selvitykseen, on käsitelty luvussa eräitä sidosryhmäyhteistyön tuloksia. TIEDOTUS Heti hankkeen alusta asti tiedottaminen katsottiin tärkeäksi hankkeen toteuttamisen, samoin kuin sen tulosten myöhemmän hyödyntämisen kannalta. Hankkeesta on siksi tiedotettu koko sen 4

keston ajan laajasti. Yksi merkittävä tiedotuskanava ovat olleet hankkeen omat internet sivut, joilta on mm. ollut vapaasti ladattavissa kaikki hankkeessa tuotettu materiaali. Internetin lisäksi hankkeesta ja sen (väli)tuloksista on tiedotettu lukuisissa eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa alueella ja sen ulkopuolella. Myös paikallislehti on uutisoinut hankkeesta useita kertoja. Laajasta ja avoimesta tiedotuksesta on saatu hyvin myönteistä palautetta eri sidosryhmiltä. 5

ALUERAKENNEANALYYSI

VÄESTÖ Väestörakenteen ja sen muutosten tuntemus on tarpeen muun muassa alueen asumista ja palveluita suunniteltaessa. Alueen väestörakenne ja sen muutokset liittyvät kiinteästi myös elinkeinoelämän, talouden ja työllisyyden kehittämiseen. Kunnantalouden näkökulmasta väestö merkitsee muun muassa veronmaksajia ja julkisten palveluiden käyttäjiä. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Väestön määrä Kun puhutaan jonkin kunnan tai kaupungin koosta, sillä tarkoitetaan yleensä väestömäärää. Muutokset väestön lukumäärässä vaikuttavat muun muassa julkisten palveluiden, asuntojen ja tonttien kysyntään ja sen myötä kunnan alue ja palvelurakenteeseen. Väestöä kuvaavat tekijät Ikäjakauma merkitsee eri ikäluokkien osuutta väestöstä. Muutokset väestön ikäjakaumassa vaikuttavat muun muassa siihen, millaisille palveluille ja asunnoille on tarvetta. Suomessa väestö ikääntyy useimpia muita Euroopan maita aikaisemmin. Yli 65 vuotiaiden osuuden arvioidaan puolitoistakertaistuvan ja yli 80 vuotiaiden osuuden väestöstä kaksinkertaistuvan seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana. Useiden eri arvioiden mukaan ikärakenteen muutoksen seuraukset Suomessa ovat mm. seuraavia: palveluiden tarve ja kysyntä kasvaa työvoimapula ja kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyvät alueiden kilpailukykytekijäksi nousee aiempaa vahvemmin hyvinvointi (sekä työelämässä että sen ulkopuolella) Sukupuolijakauma merkitsee naisten ja miesten osuutta väestöstä. Sukupuolijakauma vaihtelee alueittain koko Suomessa. Yleisesti ottaen katsotaan, että tasapainoinen sukupuolijakauma on alueiden ja yhteisöjen kannalta mielekkäin. 6

Väestön muutostekijät Väestön muutostekijät vaikuttavat sekä väestön kokonaismäärään että sen rakenteeseen. Syntyneisyyttä kuvataan yleensä vuosittain syntyneiden lasten lukumäärällä tuhatta asukasta kohden. Syntyneisyys on olennainen tekijä väestön uusiutumisen, määrän ja ikärakenteen kannalta. Kuolleisuus ilmoitetaan kuolleiden lukumäärällä tuhatta asukasta kohden. Kuten syntyneisyys, myös kuolleisuus on olennainen tekijä väestön uusiutumista ja määrää tarkasteltaessa. Muuttoliike tarkoittaa sekä tulomuuttoa (alueelle muuttaneet) ja lähtömuuttoa (alueelta pois muuttaneet). Muuttoliike on Suomessa merkittävin väestön muutostekijä, sillä sen vaikutus väestön määrään ja rakenteeseen on Suomessa huomattavasti suurempi kuin syntyneisyyden tai kuolleisuuden. Suomessa eniten paikkakunnalta toiselle muuttavat nuoret koulutetut ihmiset eli juuri ne, joista alueet tulevaisuudessa kilpailevat. Väestöennusteet Väestöennusteet ovat ennusteita todennäköisestä kehityksestä. Ne perustuvat mennyttä kehitystä kuvaaviin laskelmiin, väestörakennetietoihin ja tulevan kehityksen suuntaa kuvaaviin arvioihin. Väestöennusteet eivät siis ole tavoitteita tai suunnitelmia. Väestöennusteen tarkkuuteen vaikuttavat muun muassa väestön määrä, ikärakenne ja ennustekauden pituus. Karkeasti ottaen: mitä pienempi väestö, sitä epätarkempi ennuste; ja mitä pidemmälle ennustetaan, sitä epävarmempi on ennusteen tulos. Yleensä väestöennusteet ovat suhteellisen tarkkoja noin 5 10 vuoden aikajaksoilla. TIETOJA VÄESTÖSTÄ JA SEN MUUTOKSISTA Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla hankkeen (AMO) selvitys Kaakkois Pirkanmaan väestö (2008). Saatavana Pälkäneen ja Kuhmalahden kunnista sekä pdf muodossa internetistä www.palkane.fi. Väestön alueellista jakautumista kuvaavaa kartta aineistoa ei ollut tätä selvitystä tehtäessä käytettävissä. Ajantasaiset tai em. selvitystä yksityiskohtaisemmat tiedot väestöstä seuraavilta vastuutahoilta: Väestömäärä, ikä ja sukupuolijakauma: Tilastokeskus, StatFin tietokanta (luettavissa verkossa). Päivitetään vuosittain, edellisen vuoden tiedot päivittyvät maaliskuussa. Väestönmuutokset: Tilastokeskus, StatFin tietokanta (luettavissa verkossa). Päivitetään vuosittain, edellisen vuoden tiedot päivittyvät toukokuussa. Väestöennuste: Tilastokeskus, StatFin tietokanta (luettavissa verkossa). Päivitetään joka toinen vuosi, viimeisin päivitys syyskuussa 2009, seuraava syksyllä 2011. 7

KUHMALAHDEN VÄESTÖ TILASTOINA Taulukko 1. KUHMALAHDEN VÄESTÖ 31.12.2008 Miehet Naiset Yhteensä LKM % väestöstä LKM % väestöstä LKM 0 6 v. 32 3,0 33 3,1 65 7 16 v. 66 6,2 51 4,8 117 17 19 v. 24 2,3 12 1,1 36 20 64 v. 322 30,4 273 25,8 595 65 74 v. 57 5,4 58 5,5 115 75 84 v. 43 4,1 61 5,8 104 yli 85 v. 10 0,9 18 1,7 28 Yhteensä 554 52,3 506 47,7 1060 Lähde: Tilastokeskus 2009a. Muutosluvut ja prosentit laskettu Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella. Taulukko kirjoittajan muotoilema. Taulukko 2. KAIKKI VÄESTÖNMUUTOKSET VUONNA 2008 KUHMALAHTI Elävänä syntyneet 7 Kuolleet 19 Luonnollinen väestönlisäys 12 Kuntien välinen tulomuutto 58 Kuntien välinen lähtömuutto 62 Maahanmuutto 0 Maastamuutto 1 Kokonaisnettomuutto 5 Väestönlisäys 17 Lähde: Tilastokeskus 2009b. 8

Taulukko 3. VÄESTÖENNUSTE IKÄLUOKITTAIN KUHMALAHTI 0 6 vuotiaat 7 16 vuotiaat 17 19 vuotiaat 20 64 vuotiaat VUOSI LKM % LKM % LKM % LKM % 2010 56 5,4 113 10,9 36 3,5 595 57,2 2015 48 4,8 100 10 31 3,1 558 55,6 2020 50 5 91 9,2 30 3 528 53,2 2025 50 5 89 9 27 2,7 514 51,8 2030 49 4,9 91 9,1 27 2,7 502 50 2035 48 4,7 91 9 27 2,7 505 49,8 2040 48 4,7 90 8,8 28 2,7 517 50,3 65 74 vuotiaat 75 84 vuotiaat yli 85 vuotiaat Ikäluokat yhteensä VUOSI LKM % LKM % LKM % LKM 2010 116 11,1 90 8,6 35 3,4 1041 2015 134 13,3 87 8,7 46 4,6 1004 2020 171 17,2 84 8,5 38 3,8 992 2025 165 16,6 102 10,3 46 4,6 993 2030 161 16 133 13,2 42 4,2 1005 2035 152 15 132 13 60 5,9 1015 2040 138 13,4 130 12,6 77 7,5 1028 LKM=lukumäärä, %=ikäryhmään kuuluvien ennustettu osuus ko. vuoden väestöstä Lähde: Tilastokeskus 2009c. Prosentit laskettu Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella. Taulukko kirjoittajan muotoilema. 9

PÄLKÄNEEN VÄESTÖ TILASTOINA Taulukko 4. PÄLKÄNEEN VÄESTÖ 31.12.2008 Miehet Naiset Yhteensä LKM % väestöstä LKM % väestöstä LKM 0 6 v. 242 3,5 249 3,6 491 7 16 v. 464 6,6 405 5,8 869 17 19 v. 135 1,9 102 1,5 237 20 64 v. 1988 28,4 1847 26,4 3835 65 74 v. 371 5,3 422 6,0 793 75 84 v. 252 3,6 314 4,5 566 yli 85 v. 51 0,7 147 2,1 198 Yhteensä 3503 50,1 3486 49,9 6989 Lähde: Tilastokeskus 2009a. Muutosluvut ja prosentit laskettu Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella. Taulukko kirjoittajan muotoilema. Taulukko 5. KAIKKI VÄESTÖNMUUTOKSET VUONNA 2008 PÄLKÄNE Elävänä syntyneet 64 Kuolleet 71 Luonnollinen väestönlisäys 7 Kuntien välinen tulomuutto 299 Kuntien välinen lähtömuutto 293 Maahanmuutto 22 Maastamuutto 7 Kokonaisnettomuutto 21 Väestönlisäys 14 Lähde: Tilastokeskus 2009b. 10

Taulukko 6. VÄESTÖENNUSTE IKÄLUOKITTAIN PÄLKÄNE 0 6 vuotiaat 7 16 vuotiaat 17 19 vuotiaat 20 64 vuotiaat VUOSI LKM % LKM % LKM % LKM % 2010 507 7,1 868 12,2 239 3,3 3914 54,8 2015 531 7,1 900 12,0 216 2,9 2975 39,6 2020 536 6,8 933 11,9 238 3,0 4039 51,3 2025 536 6,5 969 11,8 247 3,0 4059 49,4 2030 532 6,3 978 11,5 262 3,1 4075 47,9 2035 530 6,1 975 11,1 266 3,0 4122 47,1 2040 537 6,0 965 10,8 267 3,0 4229 47,1 65 74 vuotiaat 75 84 vuotiaat yli 85 vuotiaat Ikäluokat yhteensä VUOSI LKM % LKM % LKM % LKM 2010 828 11,6 572 8,0 210 2,9 7138 2015 1029 13,7 593 7,9 261 3,5 7505 2020 1169 14,9 671 8,5 285 3,6 7871 2025 1199 14,6 869 10,6 330 4,0 8209 2030 1266 14,9 996 11,7 395 4,6 8504 2035 1275 14,6 1043 11,9 547 6,2 8758 2040 1214 13,5 1120 12,5 641 7,1 8973 LKM=lukumäärä, %=ikäryhmään kuuluvien ennustettu osuus ko. vuoden väestöstä Lähde: Tilastokeskus 2009c. Prosentit laskettu Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella. Taulukko kirjoittajan muotoilema. PAIKALLISTEN NÄKÖKULMIA Sidosryhmäyhteistyössä nousi esiin useita näkökohtia, jotka liittyvät väestöön. Näkökohdat kytkeytyvät kuitenkin tiiviimmin muihin aluerakenneanalyysin osiin ja käsitellään näin ollen seuraavien kappaleiden yhteydessä. 11

HUOMIOITA VÄESTÖSTÄ Merkittävin väestön muutostekijä molemmissa kunnissa on muuttoliike. Muuttoliikkeeseen (sekä tulo että lähtömuutto) vaikuttamalla vaikutetaan näin ollen olennaisesti myös alueen väestörakenteeseen. Kuhmalahti Väestöennusteen mukaan Kuhmalahden väestö vähenee noin vuoteen 2025 saakka, jonka jälkeen on odotettavissa maltillista kasvua. Ennusteen mukaan Kuhmalahden ikärakenne painottuu tulevaisuudessa vanhuksiin. Lasten, nuorten ja työikäisten määrissä tapahtuu sekä absoluuttista (lkm) että suhteellista (%) vähenemistä. Erityisen huomattavaa on työikäisen väestön määrän merkittävä vähentyminen. Pälkäne Väestöennusteen mukaan Pälkäneen väestö kasvaa koko ennustejakson ajan. Väestön lisäys on ennusteen mukaan huomattava. Pälkäneen ikärakenteen osata ennustetaan lasten ja nuorten lukumäärän kasvavan, mutta koko väestömäärän kasvaessa näiden ryhmien osuus väestöstä pysyy jotakuinkin ennallaan (pientä vähennystä). Myös työikäisen väestön lukumäärä kasvaa jonkin verran, mutta sen osuus koko väestöstä sen sijaan vähenee huomattavasti. Vanhusten suhteellinen osuus väestöstä sen sijaan kasvaa. Nämä muutokset merkitsevät huoltosuhteen selvää kasvua. Ehdotuksia Edellisten kohtien perusteella molemmissa kunnissa olisi tarpeen kiinnittää huomiota erityisesti työikäisen väestön tulomuuton edistämiseen, sekä kunnissa asuvien nuorten sitouttamista ja/tai paluumuuttoa edistäviin toimenpiteisiin. Ennustettuihin väestönmuutoksiin varautuminen edellyttää niin ikään valmiutta väestön muuttuvien palvelutarpeiden huomioimiseen. Ennusteen perusteella Pälkäneellä tulisi lisäksi huomioida seuraavaa: mikäli väestön muutos toteutuu ennustetun kaltaisena, kasvaa palvelutarve sekä lasten, nuorten että erityisesti vanhusväestön osalta. Tämä voi johtaa merkittävään palveluiden tehostamistarpeeseen kuntatalouden tasapainottamiseksi, ellei työikäisten ja yritysten kuntaan tuoma verokertymä samaan aikaan kasva huomattavasti ja siten korvaa kasvaneen huoltosuhteen aiheuttamaa verovajetta suhteessa palvelutarpeisiin. Kuhmalahden osalta tulisi ennusteiden perusteella huomioida lisäksi seuraavaa: mikäli väestön muutos toteutuu ennustetun kaltaisena, se merkitsee lasten ja nuorten osalta vähentynyttä palvelutarvetta ja vähentää näin ollen palveluiden järjestämisestä koituvia kustannuksia. Samaan aikaan lisävaroja tarvitaan vanhuspalveluiden järjestämisessä. Vaikka vanhuspalveluiden kasvavat kustannukset voitaneen osin kattaa lasten ja nuorten palveluista säästyvin varoin, on kunnan taloutta ja palveluita koskevassa suunnittelussa huomioitava lisäksi työikäisen väestön väheneminen ja tämän muutoksen aiheuttama verotulojen mahdollinen pienentyminen. 12

ASUMINEN Asuminen on yksi olennaisimmista alueen kehittämisen osatekijöistä, yksi merkittävimmistä maankäyttömuodoista ja yksi tärkeimpiä yhdyskuntarakennetta määrääviä tekijöitä. Lisäksi asuminen ja asumismuotojen soveltuvuus asukkaalle on yksi olennaisimpia hyvinvointitekijöitä. Alueen väestörakenne ja sen muutokset liittyvät kiinteästi myös elinkeinoelämän, talouden ja työllisyyden kehittämiseen. Kun kilpailu asukkaista ja erityisesti työikäisestä väestöstä on kasvamassa voimakkaasti, asumisesta, asumisen laadusta ja asuinympäristöistä on tulossa myös erittäin merkittävä alueellinen kilpailukykytekijä. Lähitulevaisuudessa yksi haasteista on väestön ikääntymisen aiheuttaman muuttuneiden asumistarpeiden kohtaaminen. Myös energia ja ympäristökysymykset tulevat jatkossa saamaan asumiseenkin liittyvissä ratkaisuissa yhä suurempaa jalansijaa. (Asumisen tulevaisuudesta ks. esim. Heinonen, S. & R. Ratvio 2007.) KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Seuraamalla taajama ja haja asutusalueilla asuvan väestön osuuksia nähdään se, kuinka keskittynyttä asuminen on. Keskittymistä pidetään energiatehokkuuden, ekologisuuden ja taloudellisuuden kannalta hajautumista parempana kehityksenä. Suomen väestöstä keskimäärin 84 % asuu taajama alueilla (Tilastokeskus 2008). Maaseutumaisilla alueilla taajamissa asuvien osuus on yleensä pienempi. Asuntojen hallintasuhteet ja niiden osuudet koko asuntokannasta kertovat kuinka iso osa asunnoista on esimerkiksi omistusasuntoja ja vuokra asuntoja. Muita hallintaperusteita ovat muun muassa asumisoikeusasuminen, osaomistusasuminen ja sukulaisten omistamassa asunnossa asuminen. Suomessa yleisin asumisen hallintasuhteen muoto on omistusasuminen, mutta muiden hallintamuotojen osuudet ovat kasvussa. Erityisesti nuorten asumisen kannalta, samoin kuin kasvavan työvoimasta käytävän kilpailun kannalta vuokra asuntojen saatavuus on olennaista. Asuntokuntien koko eli käytännössä samassa taloudessa asuvien henkilöiden lukumäärä vaikuttaa siihen, minkä kokoisille asunnoille on kysyntää. Suomessa yleisimpiä ovat yhden tai kahden hengen asuntokunnat. Näiden pienten asuntokuntien määrä lisääntyy tulevaisuudessa merkittävästi muun muassa väestön ikääntymisen sekä sinkkuasumisen yleistyessä nykyisestään. 13

TIETOJA ASUMISESTA Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla hankkeen (AMO) selvitys Asuminen Kaakkois Pirkanmaalla. Saatavana Pälkäneen ja Kuhmalahden kunnista sekä pdf muodossa internetistä www.palkane.fi Asutuksen jakautumista kuvaavaa kartta aineistoa ei ollut tätä selvitystä tehtäessä käytettävissä. Ajantasaiset tai em. selvitystä yksityiskohtaisemmat tiedot asumisesta seuraavalta vastuutahoilta: Suomen ympäristökeskus, OIVA palvelu. Käytettävissä internetissä osoitteessa http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp. Käyttö edellyttää rekisteröitymistä, mutta on maksutonta. Toistaiseksi tätä koontia uudempia tietoja ei ole saatavissa, eikä tietojen tulevaa päivitysajankohta ole tiedossa. KUHMALAHDEN ASUMINEN TILASTOINA Taulukko 7. KUHMALAHDEN ASUNTOKUNNAT HENKILÖMÄÄRÄN MUKAAN Vuosi Väkiluku [lkm] Asuntokuntien määrä [lkm] 1 henkilön asuntokuntien osuus asuntokunnista [%] 2 henkilön asuntokuntien osuus asuntokunnista [%] 3 henkilön asuntokuntien osuus asuntokunnista [%] 4 henkilön asuntokuntien osuus asuntokunnista [%] 5+ henkilön asuntokuntien osuus asuntokunnista [%] Koko kunta 2000 1130 499 38,7 32,3 9,8 9,6 9,6 2005 1120 513 41,7 32,2 9,0 9,6 7,6 Taajamat 2000 243 120 50,0 28,3 5,0 6,7 10,0 2005 286 138 45,7 31,9 5,8 7,2 9,4 Haja asutusalueet 2000 858 379 35,1 33,5 11,3 10,6 9,5 2005 818 375 40,3 32,3 10,1 10,4 6,9 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, luettu 1.7.2008. 14

Taulukko 8. ASUKKAAT KUHMALAHDEN TAAJAMA, HAJA ASUTUS JA KYLÄALUEILLA Haja asutusalueiden väkiluku Haja asutusalueilla asuvien Kyläalueilla asuvien osuus haja asutusalueiden väkiluvusta [%] Vuosi Taajamien väkiluku [lkm] Taajamissa asuvien osuus [%] [lkm] osuus [%] Kyläalueiden väkiluku [lkm] 2000 243 22,1 858 77,9 430 50,1 2005 286 25,9 818 74,1 362 44,3 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, luettu 1.7.2008. Taulukko 9. ASUNTOJEN HALLINTASUHTEET KUHMALAHDELLA Muu hallintaperusteisten asuntojen määrä Vuokraasuntojen Vuosi Omistusasuntojen määrä [lkm] määrä [lkm] [lkm] Koko kunta 2000 515 131 53 52 Hallintaperusteeltaan tuntemattomien asuntojen määrä [lkm] 2005 513 137 69 60 Taajamat 2000 75 72 7 8 2005 94 71 12 6 2000 435 58 45 43 2005 419 66 57 54 Vuokraasuntojen osuus asunnoista Muu hallintaperusteisten asuntojen osuus asun Hajaasutusalueet Vuosi Omistus asuntojen osuus asunnoista [%] [%] noista [%] Koko kunta 2000 68,6 17,4 7,1 6,9 Hallintaperusteeltaan tuntemattomien asuntojen osuus asunnoista [%] 2005 65,9 17,6 8,9 7,7 Taajamat 2000 46,3 44,4 4,3 4,9 Hajaasutusalueet 2005 51,4 38,8 6,6 3,3 2000 74,9 10,0 7,7 7,4 2005 70,3 11,1 9,6 9,1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, luettu 1.7.2008. 15

PÄLKÄNEEN ASUMINEN TILASTOINA Taulukko 10. PÄLKÄNEEN ASUNTOKUNNAT HENKILÖMÄÄRÄN MUKAAN Vuosi Väkiluku [lkm] Asuntokuntien määrä [lkm] 1 henkilön asuntokuntien osuus asuntokunnista [%] 2 henkilön asuntokuntien osuus asuntokunnista [%] 3 henkilön asuntokuntien osuus asuntokunnista [%] 4 henkilön asuntokuntien osuus asuntokunnista [%] 5+ henkilö n asuntokuntien osuus asuntokunnist a [%] Koko kunta 2000 6682 2777 34,9 30,3 13,9 11,7 9,2 2005 6861 2961 35,6 32,4 12,8 11,1 8,1 Taajamat 2000 3267 1426 37,7 29,7 13,2 11,6 7,9 Hajaasutusalueet 2005 3494 1588 39,1 30,6 11,8 11,5 6,9 2000 3274 1348 32,0 30,9 14,5 11,9 10,6 2005 3218 1373 31,5 34,5 13,9 10,6 9,5 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, luettu 1.7.2008. Taulukko 11. ASUKKAAT PÄLKÄNEEN TAAJAMA, HAJA ASUTUS JA KYLÄALUEILLA Vuosi Taajamien väkiluku [lkm] Taajamissa asuvien osuus [%] Hajaasutusalueiden väkiluku [lkm] Hajaasutusalueilla asuvien osuus [%] Kyläalueiden väkiluku [lkm] Kyläalueilla asuvien osuus hajaasutusalueiden väkiluvusta [%] 2000 3267 49,9 3274 50,1 1256 38,4 2005 3494 52,1 3218 47,9 1498 46,6 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, luettu 1.7.2008. 16

Taulukko 12. ASUNTOJEN HALLINTASUHTEET PÄLKÄNEELLÄ Vuosi Omistusasuntojen määrä [lkm] Vuokraasuntojen määrä [lkm] Muu hallintaperusteisten asuntojen määrä [lkm] Hallintaperusteeltaan tuntemattomien asuntojen määrä [lkm] Koko kunta 2000 2472 821 244 176 2005 2479 871 399 213 Taajamat 2000 970 634 79 41 2005 1030 673 131 81 2000 1481 172 162 128 2005 1449 198 268 132 Hajaasutusalueet Vuokraasuntojen osuus asunnoista Muu hallintaperusteisten asuntojen osuus Hallintaperusteeltaan tuntemattomien asuntojen osuus asunnoista [%] Vuosi Omistus asuntojen osuus asunnoista [%] [%] asunnoista [%] Koko kunta 2000 66,6 22,1 6,6 4,7 2005 62,6 22,0 10,1 5,4 Taajamat 2000 56,3 36,8 4,6 2,4 Hajaasutusalueet 2005 53,8 35,1 6,8 4,2 2000 76,2 8,9 8,3 6,6 2005 70,8 9,7 13,1 6,4 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta, luettu 1.7.2008. PAIKALLISTEN NÄKÖKULMIA Sidosryhmäyhteistyössä ja saadussa palautteessa asuminen oli selvästi voimakkaimmin esiin noussut aihepiiri. Asumiseen liittyvät näkökulmat ovat myös niitä, joiden myötä on mahdollista kuvailla maaseutumaisuutta sellaisena kuin asukkaat sen kokevat ja jollaisena se halutaan säilyttää. KUHMALAHTI Kuhmalahden osalta positiiviseksi koetaan erityisesti väljyys, jota pidetään olennaisena osana maaseutumaista asumista ja elämäntapaa. Väljyydellä tarkoitetaan tilavia tontteja ja riittävää etäisyyttä muista taloista. Muita positiivisia puolia ovat rauhallisuus, luonnonläheisyys sekä yhteisöllisyys. Negatiivisena tekijänä Kuhmalahdella asumisen suhteen nousevat esiin nuorten ja vanhusten asumisen vaihtoehtojen puute. Tällä tarkoitetaan erityisesti pienten asuntojen ja nuorten osalta myös vuokra asuntojen puutetta. Lisäksi asumiseen liittyvänä negatiivisena tekijänä mainitaan pitkät välimatkat. 17

Asumisen kehittämiseksi Kuhmalahdelle ehdotetaan muun muassa nuorten ja vanhusten asumisen kehittämistä. Nuorten osalta tulisi huomioida sekä harrastus että asumismahdollisuudet sekä kuntaan sitouttaminen, vanhusten osalta asumispalveluiden ja muotojen kehittäminen. Sekä nuorten että vanhusten asumisen suhteen parannusta saataisiin muun muassa rakentamalla rivitaloja, joista osa olisi omistusasuntoja ja osa vuokra asuntoja. Yleisesti ottaen katsotaan, että asumisen kehittämisessä pitäisi nykyistä paremmin huomioida erilaiset ryhmät sekä nykyisistä asukkaista että muuttajista. Muuttajia tulisi houkutella erikokoisilla ja tyyppisillä tonteilla. Kaavoituksessa tulisi huomioida maaseutumainen väljyys myös jatkossa. Rakentamista tulisi suunnata nykyisen rakennuskannan yhteyteen, ei uusiksi erillisiksi alueiksi. Kunnan asumisen kehittämisen periaatteeksi ehdotetaan lähtökohtaa, jonka mukaan asumista tulisi kehittää siten, ettei ihmisten tarvitsisi missään elämän tai ikävaiheessa muuttaa pois kunnasta sopivan asunnon puutteen vuoksi. PÄLKÄNE Pälkäneellä asumisen positiivisena puolena pidetään hyvin erityyppisiä alueita, jotka eroavat toisistaan sekä asumisympäristöinä että palveluiden saatavuuden sekä saavutettavuuden suhteen. Erityyppiset alueet tekevät kunnasta kiinnostavan ja sopivan asuinpaikan hyvin erilaisille ja erilaisissa elämänvaiheissa oleville ihmisille. Erityyppisiin alueisiin liittyy erilaisia odotuksia ja piirteitä, joiden mukaan alueen laatua arvioidaan. Kylä ja haja asutusalueiden osalta mainitaan usein väljyys ja yhteisöllisyys, kun taas kunnan keskusten (Onkkaala, Luopioinen, Aitoo) osalta palvelut ja niiden saatavuus nousevat esiin tärkeinä asuinympäristöä luonnehtivana positiivisena piirteenä. Negatiivisena tekijänä Pälkäneen asumisen suhteen nousee esiin erityisesti nuorten asuminen ja sen myötä nuorten sitouttaminen kuntaan. Nuorille ei ole tarjolla riittävästi pieniä asuntoja, etenkään vuokra asuntoja. Esimerkiksi opiskelemasta palaavien nuorten sijoittuminen takaisin kuntaan nähdään ongelmallisena juuri sopivien asuntojen puutteen vuoksi. Toisena merkittävänä ongelmana asumisen suhteen nousevat esiin maankäyttö, kaavoitus ja niiden ongelmat. Maan hankinnassa nähdään olevan ongelmia kunnalla ei ole riittävän aggressiivista ja selkeää maanhankintapolitiikkaa. Lisäksi kommentoidaan kaavoitusprosessien puutteellista suunnittelua näiden kommenttien mukaan kaavoitusprosessien käynnistämisessä ja aikatauluttamisessa ei ole huomioitu valitusprosesseja, jotka tulisi nykyään nähdä normaalina osana kaavoitusta. Lisäksi kaavoitusprosesseja pitäisi olla käynnissä nykyistä enemmän. Tuleva asuinrakentamisen sijoittelu tulisi Pälkäneellä perustaa olemassa olevaan aluerakenteeseen ja yhteyksiin. Nuorten asumista tulisi kehittää erityisesti kuntakeskuksessa (Onkkaala), samoin vuokra asumista yleensä. Myös pienten omistusasuntojen rakentamista kuntakeskukseen pidetään erittäin tarpeellisena. Nykyiset kyläalueet tulee pitää elinvoimaisina mahdollistamalla uudisrakentaminen kyläalueiden yhteyteen. Asumisen kehittäminen tulisi myös yhdistää nykyistä tiiviimmin elinkeinoelämän kehittämiseen sillä yritysten sijoittumiseen vaikuttavat merkittävästi myös asumisen olosuhteet alueella. HUOMIOITA ASUMISESTA Kuhmalahti Kuhmalahden asumista luonnehtivat asumisen väljyys sekä haja asumisen ja omistusasumisen merkittävät osuudet 18

Pienten asuntokuntien määrä on suhteessa suuri ja niiden määrän voidaan olettaa kasvavan tulevaisuudessa Erityisiä haasteita asumisen suhteen ovat pienten asuntojen (erityisesti vuokra asuntojen) puute sekä nuorten sitouttaminen kuntaan. Tällä hetkellä kunnassa ei ole tarjolla riittävästi kaikkiin ikä tai elämänvaiheisiin soveltuvia asuntoja. Pälkäne Pälkäneen asumista luonnehtivat monipuolisen asuinympäristöt ja melko suuret hajaasumisen ja omistusasumisen osuudet Pienten asuntokuntien määrä on melko suuri ja niiden määrän voidaan olettaa kasvavan tulevaisuudessa Erityisiä haasteita asumisen suhteen ovat pienten asuntojen (erityisesti vuokra asuntojen) puute sekä kylä alueiden pitäminen elinvoimaisina. Myös asuinympäristöjen monipuolisuuden vaalimista on pidettävä tärkeänä sekä nykyisten että tulevien asukkaiden kannalta. Ehdotuksia Sekä Kuhmalahdella että Pälkäneellä tulisi asumisen kehittämisessä kiinnittää jatkossa huomiota pienten asuntojen saatavuuteen. Tätä on pidettävä tärkeänä sekä pienten asuntokuntien määrän mahdollisen kasvun, samoin kuin nuorten ja vanhusten osalta. Lisäksi molemmissa kunnissa tarvitaan toimenpiteitä nuorten sitouttamiseksi kotikuntaan. Kuhmalahdella asumisen kehittäminen edellyttää tasapainoilua maaseutumaisen väljyyden ja kustannustehokkuuden välillä (mm. infrastruktuurin kustannukset). Pälkäneellä asumisen kehittäminen puolestaan edellyttää erityyppisten asuinalueiden ominaispiiteiden huomioimista ja vahvistamista; keskittyminen vain tietyn tyyppisten asuinalueiden kehittämiseen voisi heikentää kunnan monipuolisuutta asuinympäristöjen suhteen. Monipuolisuuden säilyttäminen edellyttää laaja alaista kokonaiskuvan hallintaa esimerkiksi palveluiden ja infrastruktuurin osalta. Myös yhteistyötä asukkaiden kanssa on pidettävä tärkeänä asuinympäristöjen monipuolisuuden säilyttämisessä. 19

PALVELUT Palvelut ovat keskeinen osa yhteiskunnan toimintaa. Suomen valtakunnallisissa alueiden kehittämistavoitteissa on mainittu muun muassa peruspalveluiden turvaaminen koko maassa. Kaikkien palveluiden tuottaminen, järjestäminen ja tarjoaminen vaativat tarkoitukseen soveltuvat tilat, joiden on sijaittava sekä palvelun tarjoajan että palvelun käyttäjän kannalta mielekkäässä paikassa. Kuntien kannalta paitsi palveluiden järjestäminen, myös niiden mielekäs sijoittaminen on olennaista toimivuuden ja kustannustehokkuuden kannalta. Yleisesti ottaen palveluiden taso ja määrä alueella ovat kytköksissä alueen (kunnan) yleiseen kehityssuuntaan, mutta myös laajempiin yhteiskunnallisiin trendeihin. (Trendeistä ks. esim. Anttiroiko 2000, Larjovuori 2004) Palvelut ja niiden saavutettavuus ovat kytköksissä myös alueen kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Muutokset alueen väestön määrässä ja/tai ikärakenteessa vaikuttavat siihen, millaisia palveluita kunnan täytyy asukkailleen järjestää, miten paljon palveluita on oltava ja mihin ne sijoitetaan. Alueen väestörakenteen muutosten aiheuttamat muutokset palveluiden tarpeessa on siten huomioitava sekä strategioissa että maankäytön suunnittelussa. Kunnalle on Suomen laissa määrätty tiettyjä tehtäviä, joihin lukeutuu myös velvollisuus järjestää tiettyjä palveluita kunnan asukkaille. Kunnat voivat tuottaa nämä palvelut itse, ostaa ne ulkopuoliselta palveluntarjoajalta tai esimerkiksi perustaa toisten kuntien kanssa säätiön, kuntayhtymän tai osakeyhtiön hoitamaan kyseisen palvelun tuottamisen. Kuntien vastuulla on tavalla tai toisella järjestää asukkailleen muun muassa: Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Päivähoito Peruskoulut Veden, lämmön ja sähkön jakelu Viemäröinti ja puhtaanapito Palontorjunta Vapaa aika ja kulttuuripalveluita (liikuntapaikat, kirjastot; jne.) Kaikkien edellä lueteltujen palveluiden järjestämisvastuussa on olemassa tietyt rajoitukset kunnan ei siis esimerkiksi ole välttämätöntä rakentaa runkoviemäriverkkoa hajaasutusalueelle. Asukkaat tarvitsevat julkisten palveluiden lisäksi yksityisiä palveluita, joista tärkeimpiä ovat muun muassa huoltoasemat ja päivittäistavarakaupat. Muita suhteellisen usein käytettyjä palveluita ovat muun muassa pankit, postit ja apteekit. Eri väestöryhmillä on toisistaan poikkeavia tarpeita palveluiden suhteen (väestöryhmittäisten palvelutarpeiden luokittelu, ks. Wiik 2005) Palveluita voidaan tarkastella kuntatasolla useasta eri näkökulmasta. On mahdollista jakaa palvelut julkisiin ja yksityisiin, ja tarkastella niiden määrää ja saatavuutta kunnassa. 20

Toisaalta kunta voidaan jakaa pienempiin alueyksiköihin ja tarkastella näiden yksiköiden palvelurakennetta ja palveluiden saatavuutta tietyillä kunnan osa alueilla. TIETOJA PALVELUISTA Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla hankkeen (AMO) selvitys Kaakkois Pirkanmaan palvelut. Saatavana Pälkäneen ja Kuhmalahden kunnista sekä pdf muodossa internetistä www.palkane.fi Ajantasaiset tai em. selvitystä yksityiskohtaisemmat tiedot palveluista seuraavilta vastuutahoilta: Julkiset palvelut: kunnat Yksityiset palvelut: yrityshakemistot KUHMALAHDEN JA PÄLKÄNEEN PALVELUT Kaakkois Pirkanmaalla asuvat saavat tarvitsemansa palvelut osin kotikunnistaan ja osin naapurikunnista tai Tampereelta. Kuhmalahden palvelut ovat pienemmän asukasmäärän vuoksi suppeammat kuin Pälkäneen. Molemmat kunnat ostavat osan julkisista palveluista kunnan ulkopuolelta. Suuren alueellisen keskuksen, Tampereen, läheisyys vaikuttaa Kaakkois Pirkanmaan palveluihin. Tampereelta haetaan muun muassa erilaisia erikoispalveluita sekä tietyt valtionhallinnon palvelut. Lisäksi Kangasalla sijaitsevia palveluita käytetään paljon. Kuhmalahdella sekä julkiset että yksityiset palvelut ovat jakautuneet pääasiassa kahteen kylään, jotka ovat Pohja ja Kirkonkylä. Näiden kylien ympärillä sijaitsevat myös kunnan kaksi tiheintä asutuskeskittymää. Pälkäneellä julkiset palvelut ovat jakautuneet maantieteellisesti laajalle alueelle, sillä nykyinen Pälkäne ja sen palveluverkosto muodostuu entisten Pälkäneen ja Luopioisten kuntien alueista ja palveluverkoista. Suurin palvelukeskus Pälkäneellä on kuntakeskus Onkkaalan alue. Muut selkeät julkisten palveluiden keskittymät ovat Aitoo ja Luopioisten kirkonkylä. Julkisia palveluita sijaitsee myös muilla kuin edellä mainituilla alueilla. Yksityiset palvelut ovat niin ikään jakautuneet pääasiassa Onkkaalan, Aitoon ja Luopioisten Kirkonkylän alueille, jotka ovat myös kunnan suurimmat asutuskeskittymät. Yksittäisiä palveluita on myös muualla kunnan alueella pienempien asutuskeskittymien yhteydessä. Kaakkois Pirkanmaan palveluiden jakautumista alueellisesti on tarkasteltu kartoissa 1 5. Karttatarkastelussa mukana olevat julkiset ja yksityiset palvelut on esitetty seuraavassa taulukossa. 21

Taulukko 13. Julkiset palvelut Kunnanviraston palvelut Kirjastot Peruskoulun ala asteet Peruskoulun yläasteet Lukiot Lasten päivähoito Terveyskeskuspalvelut Vanhustenhuolto Nuoriso ja kulttuuripalvelut Palvelu ja tukiasuminen Yksityiset palvelut Päivittäistavarakaupat Apteekit Huolto tai kylmäasemat Postit Pankit Kuhmalahden palvelurakenteen toimivuudessa on suuria eroja suhteessa eri asukasryhmiin. Lasten (0 12v.) kannalta Kuhmalahden palvelut ovat varsin kattavat. Nuorten (13 17v.) osalta Kuhmalahden palvelut eivät ole kata ikäryhmän tarpeita. Puutteita on muun muassa julkisen liikenteen, kaupallisten palveluiden monipuolisuuden tai omasta kunnasta saatavien opiskelumahdollisuuksien suhteen. Samat puutteet pätevät nuorten aikuisten (18 24v.) osalta. Pienten lasten vanhempien (25 39v.) kannalta Kuhmalahden palvelut ovat suhteellisen toimivat, sillä heille olennaista on nimenomaan lapsille suunnattujen palveluiden kattavuus. Kouluikäisten tai opiskelevien lasten vanhempien (40 65v.) kannalta Kuhmalahden palveluita voitaisiin ehkä kuvata keskinkertaisiksi, sillä esimerkiksi tälle ikäryhmälle yleisesti tärkeitä virkistys ja vapaa ajanpalveluita sekä harrastusmahdollisuuksia on suhteellisen paljon. Joitakin puutteita on sen sijaan liikenneyhteyksissä. Yksinasuvien henkilöiden kannalta Kuhmalahden palveluissa on joitakin puutteita liikenneyhteyksien (ml. julkinen liikenne) sekä lähipalveluiden monipuolisuuden osalta. Ikääntyneiden (yli 65v.) osalta liikenneyhteyksissä on niin ikään puutteita, harrastusmahdollisuuksia on sen sijaan tarjolla melko hyvin. Pälkäneellä on eroja palvelurakenteen toimivuudessa suhteessa eri asukasryhmiin. Lasten osalta Pälkäneen palvelut ovat kokonaisuutena tarkastellen varsin kattavat. Nuorten (13 17v.) osalta Pälkäneen palvelut eivät vastaa kaikkia ikäryhmän tarpeita, mutta ovat kunnan maaseutumaisuuden huomioiden suhteellisen hyvät. Nuorten sekä nuorten aikuisten (18 24v.) osalta puutteita on muun muassa julkisen liikenteen, kaupallisten palveluiden monipuolisuuden tai omasta kunnasta saatavien opiskelumahdollisuuksien suhteen. Pienten lasten vanhempien (25 39v.) kannalta Pälkäneen palvelut ovat suhteellisen toimivat, sillä heille olennaista on nimenomaan lapsille suunnattujen palveluiden kattavuus. Kouluikäisten tai opiskelevien lasten vanhempien (40 65v.) kannalta Pälkäneen palvelut ovat suhteellisen hyvät. Tietyillä alueilla on kuitenkin joitakin puutteita liikenneyhteyksissä. Yksinasuvien pälkäneläisten kannalta kunnan palveluissa on joitakin puutteita. Lähipalveluiden monipuolisuus toteutuu oikeastaan vain Onkkaalassa sekä Luopioisten kirkonkylällä, samoin liikenneyhteyksissä on joitakin puutteita. Ikääntyneiden (yli 65v.) osalta liikenneyhteyksissä on niin ikään puutteita. Harrastusmahdollisuuksia on sen sijaan tarjolla melko hyvin. Edellä esitetty palveluiden kattavuusarvio perustuu Wiikin (2005) luokitteluun eri väestöryhmien palvelutarpeista. Luokitteli sopii paremmin tukemaan palveluiden kattavuuden arviointia 22

kaupungeissa kuin pienillä maaseutupaikkakunnilla, sillä esimerkiksi kaupallisten palveluiden monipuolisuus ei koskaan voi olla samanlaista pienillä maaseutupaikkakunnilla kuin kaupungeissa. Myös ihmisten odotukset maaseutupaikkakunnan palvelutasosta poikkeavat heidän odotuksistaan kaupunkien palvelutason suhteen. Edellä mainituista näkökohdista huolimatta Wiikin luokittelu tarjoaa hyvän, yleistason lähtökohdan palvelutarjonnan arvioimiseksi. PAIKALLISTEN NÄKEMYKSIÄ KUHMALAHTI Kuhmalahden osalta kiitosta saivat lasten harrastusmahdollisuudet. Palaute oli sen sijaan negatiivista nuorten harrastusmahdollisuuksien osata, sillä niitä ei katsota olevan riittävästi. Kunnan tulevaisuutta suunniteltaessa tulisi paikallisten näkökulmien mukaan huomioida oman alaasteen säilyttäminen sekä sosiaali ja terveyspalveluiden saatavuus oman kunnan alueelta. Kehittämistä tulisi suunnata erityisesti uusiin, kunnan mittakaavaan soveltuvien palvelumuotojen ja mallien luomiseen sekä erilaisiin etäpalveluihin (esim. internetin tai puhelimen kautta saatavat palvelut). Yleisesti ottaen palveluiden kehittämisessä tulisi huomioida asiointiliikenne ja sen kehittäminen. Myös nuorten harrastusmahdollisuuksien parantaminen nähtiin erittäin tarpeelliseksi. PÄLKÄNE Pälkäneen osalta kiitosta saivat erityisesti kuntakeskuksen palvelut. Myös sivukeskusten (Luopioisten kk, Aitoo) palveluita pidettiin hyvinä. Kuten Kuhmalahdellakin, negatiivista palautetta saivat nuorten harrastusmahdollisuudet ja ajanviettopaikat. Palveluiden kehittämisessä erityisesti kylä ja haja asutusalueilla nähtiin tarpeellisiksi uudenlaiset palvelumuodot ja mallit. Lisäksi näiden alueiden osalta mainittiin tarpeelliseksi myös uudenlaisten liikennöintimallien kehittäminen. Kuntakeskus Onkkaalan palveluiden uskottiin pysyvän ainakin nykyisellä tasolla suuremmitta ponnisteluitta, mutta Luopioisten kirkonkylän ja Aitoon osalta olennaiseksi nähtiin nykyisen palvelutason säilyttäminen, jonka oletettiin edellyttävän kehittämistoimia. Muut kehittämiskommentit koskivat erityisesti nuorten ajanviettopaikkojen ja harrastusmahdollisuuksien kehittämistä sekä vanhusten kotona asumista tukevien palveluiden kehittämistä ja ylläpitämistä. HUOMIOITA PALVELUISTA Kuhmalahti Kuhmalahdella ei ole yhtä selkeää pääkeskusta palveluiden suhteen, vaan palvelut ovat jakautuneet pääosin Pohjaan ja Kirkonkylään. Alueen kokoon ja välimatkojen pituuteen nähden kunnan alueella on varsin vähän palveluita. Asukkaat joutuvat siksi hakemaan monet palvelut joudutaankin hakemaan naapurikunnista. Asukaslukuun suhteutettuna palveluiden määrää ja saatavuutta Kuhmalahdella voidaan kuitenkin pitää vähintään kohtuullisina. 23

Pälkäne Pälkäneellä kuntakeskus Onkkaala on selkeä palveluiden pääkeskus. Kokonaisuudessaan palvelut ovat jakautuneet laajalle alueelle. Pälkäne on pinta alaltaan hyvin laaja kunta, jossa välimatkat palveluihin voivat olla palveluiden alueellisesta jakautumisesta huolimatta varsin. Osa palveluista haetaan naapurikunnista, joten asiointimatkat voivat olla varsin pitkiä. Sekä Kuhmalahden että Pälkäneen palvelurakenne on toimivin lasten ja lapsiperheiden kannalta. Molemmissa kunnissa on puutteita erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille suunnatuista palveluista. Yleisesti ottaen alueen asukkaat ovat nykyiseen palveluiden saatavuuteen suhteellisen tyytyväisiä. Ehdotuksia Nuorille sekä nuorille aikuisille suunnattujen palveluiden kehittäminen voisi edistää näiden ikäryhmien sitouttamista kuntaan. Välimatkojen pituuden, ikärakenteen muutosten sekä palvelurakenteen muutosten vuoksi tarve uusien palvelumallien kehittämiseen on molemmissa kunnissa ilmeinen. 24

PALVELULOGISTIIKKA Jani Hanhijärvi & Marja Uusivuori Palvelulogistiikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä julkisten palveluiden tarjontaan liittyvää logistiikkaa riippumatta siitä, ostaako kunta ko. palvelun ulkopuoliselta (ostopalveluna) vai järjestääkö se palvelun itse. Kunnilla on lain mukaan velvollisuus järjestää tietyt palvelut. Näihin palveluihin liittyy myös erilaista logistiikkaa, eli tavaroiden, palveluiden tai ihmisten kuljettamista. Joissakin tapauksessa palvelu on yhtä kuin logistiikka. Palvelulogistiikkaa käsitellään tässä työssä hallinnonaloittain. Suomen kuntien keskuudessa hallinnonalojen ymmärtäminen hieman poikkeaa toisistaan. Sama hallinnonala tai toimi voidaan nähdä joko itsenäisenä tai johonkin toiseen toimeen sisällytettynä. Myös Pälkäneen ja Kuhmalahden hallinnonalojen kesken on pientä eroa. Hallinnonalat on tässä selvityksessä jaettu sivistystoimeen, sosiaali ja terveystoimeen, sekä tekniseen toimeen. Sivistystoimen (joka kattaa koulu ja kulttuuritoimet) alaisena palvelulogistiikkana pidetään tässä yhteydessä o oppilaskuljetuksia o esiopetuksen ja päivähoidon kuljetuksia o kirjastoautopalveluita o joukko ja asiointiliikennettä Sosiaali ja terveystoimen alaisena palvelulogistiikkana käsitellään o Vammaispalvelu, sosiaalihuolto ja erityishuoltolain alaisia kuljetuksia o Kotipalveluihin liittyvät kuljetuksia o Kauppa asiointipalveluita o Kotisairaanhoidon kuljetuksia o Ympäristöterveydenhuollon kuljetuksia (terveystarkastaja ja eläinlääkäripalvelut) Teknisen ja ympäristötoimen (sisältäen rakennustoimen ja maaseututoimen) alaiseen palvelulogistiikkaan luetaan kuuluvaksi o jätehuollon logistiikka o rakennustarkastuksiin liittyvä logistiikka o maaseudun lomituspalveluiden logistiikka KUHMALAHDEN PALVELULOGISTIIKKA Sivistystoimen alainen palvelulogistiikka ei kirjastoautopalveluita Koulukuljetukset Pohjan kouluun (1. 6. luokat) niin Kirkonkylän kuin Vehkajärven suunnista on hoidettu joustavasti paikallisten taksiyrittäjien sekä Väinö Paunu Oy:n ja Luopioisten 25

Linja Oy:n toimesta. Kuljetusten järjestämisessä noudatetaan Kuhmalahden koulutoimen kuljetussääntöä. Peruskoulun 7. 9. luokkien opetusta annetaan Sariolan koulussa Sahalahdella, jonne kuljetus järjestetään linja autolla ja tarvittaessa taksikuljetuksena. Sariolan koulun kuljetusjärjestelyt ovat käytännössä osoittautuneet hyvin toimiviksi (Kuhmalahden kunta 2009.) Pohjan ja Sariolan koulun oppilaskuljetuksia on yhdistetty aina kun mahdollista. Kuljetuksien yhdistämistä kunnan muihin kuljetuksiin on aika ajoin mietitty, mutta aikataulut eivät yleensä sovi yhteen. Lisäksi etenkin koulutaksit ovat usein niin täynnä, ettei niihin muuta kuljetettavaa juuri mahdu. (Tiedustelu Mattila.) Esiopetuksen kuljetukset hoidetaan koulukuljetusten yhteydessä. Kuhmalahdella joukkoliikennettä hoitavat Luopioisten Linja Oy, Väinö Paunu Oy (Tampereen suunta) sekä Pekolan Liikenne Oy (Hämeenlinna Orivesi). Lääninhallitus ostaa vuoroja liikennöitsijöiltä, eikä joukkoliikenteestä tällä hetkellä synny kuluja kunnalle. (Tiedustelu Kivineva 2009) Kuhmalahden kunta on tehnyt paikallisten taksiyrittäjien kanssa sopimuksia linjaautotaksan mukaan veloitettavan säännöllisen asiointiliikenteen hoitamisesta. Asiointiliikenteen reitit ovat Pajula Pohja (tiistaisin ja torstaisin) ja Liehu Pohja (tiistaisin ja perjantaisin). Tavoitteena on säilyttää nykyiset asiointiliikenteen vuorot. Lisävuoroja ja reittejäkin on kokeiltu, mutta ne ovat loppuneet asiakkaiden vähyyteen. (Kuhmalahden kunta 2009) Sosiaali ja terveystoimen alainen palvelulogistiikka Kehitysvammapalveluita järjestävät tahot, eli Kangasalan kunta ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, laskuttavat Kuhmalahden kuntaa, mutta näistä ei ole mahdollista saada erittelyä. (Tiedustelut Hietamäki; Kokkonen.) Erityishuoltolain mukaisia kuljetuksia ei ole. Kotipalvelun alaisuuteen luetaan Kuhmalahdella ateriapalvelu, kotipalveluiden tukipalveluina myönnetyt kuljetukset, päivätoimintakuljetukset, sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset ja vaatehuollon kuljetuskustannukset. Nämä hoidetaan kunnan omana toimintana. Siivouspalvelut hankitaan ostopalveluina osuuskunta Oriveden Työjuhdilta. Kotipalveluiden kustannukset käsittävät siis kaikki muut sosiaali ja terveystoimen alaiset kuljetukset vammaispalvelulain perusteella myönnettyjä kuljetuksia lukuun ottamatta. (Kuhmalahden kunta 2009, Tiedustelu Kokkonen.) Pelkästään kauppa asiointiin perustuvaa palvelua ei ole. Kauppa asiointia on pyritty tarvittaessa hoitamaan osana kotipalvelua. Kuhmalahden kunta on laaja ja väki asuu hajallaan, siksi palvelulogistiikkaa ei aina saada sovitettua mahdollisimman edulliseksi. Asiakkaiden tarpeet on kunnassa kuitenkin pyritty pitämään etusijalla. (Tiedustelu Kokkonen) Kotisairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon logistiikka, ks jäljempänä Pälkäneen palvelulogistiikka / sosiaali ja terveystoimen alainen palvelulogistiikka. Teknisen ja ympäristötoimen alainen palvelulogistiikka Kuhmalahdella jätehuolto perustuu kotitalousjätteen osalta aluekeräyspisteisiin, joita on sijoitettu keskeisille paikoille koko kunnan alueella. Kunnalle ei aiheudu jätehuollosta kuluja. (Kuhmalahden kunta 2009; Tiedustelu Kivineva.) 26