ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 1 (9)
ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY Itäisen Uudenmaan turvallisuuskysely on osa alueen yhteistä turvallisuusohjelmaa, joka ohjaa alueen toimijoiden yhteistyötä arjen turvallisuuden edistämiseksi. Itä-Uudenmaan turvallisuusohjelman ja -kyselyn laativat Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo sekä Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos. Kysely toteutettiin kolmatta kertaa, edelliset kyselyt toteutettiin 2014 ja 2016. Kysely toteutettiin maaliskuussa edellisten vuosien tapaan. Turvallisuuskyselyn tarkoitus on kerätä tietoa asukkaiden kokemasta turvallisuuden tunteesta ja kehittämistarpeista paikallisen turvallisuussuunnittelun tueksi. Kyseessä ei siis ole tieteellisiä kriteerejä täyttävä tutkimus, vaan väylä saada kuntalaisten ääni kuuluviin ja mahdollistaa turvallisuustyöhön osallistuminen. Kyselyssä arjen turvallisuutta lähestyttiin kolmesta eri näkökulmasta: selvitettiin turvallisuuden tunnetta heikentävät seikat, turvallisuuden tunnetta vahvistavat seikat sekä omat vaikutusmahdollisuudet turvallisuuteen. Vuonna kysely suunnattiin Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon asukkaille. Kyselyyn oli mahdollista vastata verkossa ja paperilomakkeella muun muassa oman kotikunnan kirjastoissa ja terveyskeskuksissa. Itäisen Uudenmaan turvallisuustyöryhmä Maria Andersson, Lapsi-ja perhepalveluiden johtaja, Porvoo Olavi Merihaara, Komisario, Itä-Uudenmaan poliisilaitos Matti Latva-Pirilä, Hallintojohtaja, Myrskylä Susanne Sjöblom, Hallintojohtaja, Lapinjärvi Li-Marie Santala, Kyläasiamies, Silmu-kylät Hanna Linna-Varis, Liikenneinsinööri, Porvoo Bodil Grön, Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelujohtaja, Sipoo Rita Lönnroth, Erikoissuunnittelija, Sipoo Tuija Öberg, Kehittämispäällikkö, Porvoo Jaana Iivonen, Lasten ja nuorten palveluiden palvelupäällikkö, Loviisa Tomi Pursiainen, Riskienhallintapäällikkö, I-U Pelastuslaitos Santeri Pohjolainen, Palotarkastaja, I-U Pelastuslaitos Ann-Sofie Nylund, suunnittelija, Porvoo Rikard Lindström, ruotsinkielisten koulutuspalveluiden koulutusjohtaja, Porvoo Leif Eriksson, vapaa-aikatoimen päällikkö, Loviisa Hannu Leino, vanhustyön johtaja, Askola Pernilla Eriksén, vs.palvelupäälikkö, Työikäisten palvelut, Sipoo 2 (9)
1 3 3 3 4 4 4 4 5 6 11 13 20 23 25 25 28 27 28 29 34 KYSELYN TULOKSET Kyselyyn saatiin yhteensä 721 vastausta (2016 n= 935 ja 2014 n=522). Vastaajista 88,5 % vastasi suomenkieliseen kyselyyn ja loput ruotsinkieliseen. Tulokset esitellään edellisten vuosien tulosten rinnalla, jotta turvallisuudentunteen kehitystä voidaan arvioida. Vuoden kyselyn tulokset ovat kuvioissa keltaisena. 1-4 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA VASTAAJIEN KOTIKUNTA % 2014 2016 A S K O L A L A P I N J Ä R V I L O V I I S A M Y R S K Y L Ä P O R V O O P U K K I L A S I P O O VASTAA JAN SUKUPUOLI Nainen Mies 2016 2014 68,98% 65,60% 70,20% 31,02% 32,90% 28,50% 0,00% 10,00% 20,00% 30,00% 40,00% 50,00% 60,00% 70,00% 80,00% 90,00% 100,00% Vastaajista kaksi kolmannesta oli naisia. Tuloksissa korostuu naisnäkökulma. 3 (9)
3% 3% 2% 1% 2% 1% 11% 9% 13% 31% 32% 39% 50% 49% 54% 1 1 2 2 3 5 5 7 9 12 12 18 29 34 36 35 42 47 VASTAAJAN IKÄ % 2014 2016 0-14 15-24 25-44 45-64 65-74 7 5 J A Y L I Vastaajista 64 % oli 25-64-vuotiaita. Eläkeikäisiä ja nuoria vastaajia oli vähän, mutta enemmän kuin aikaisempina vuosina. Etenkin nuorten vastauksia saatiin enemmän vuonna. Tuloksissa korostuu edelleen työikäisten näkökulma. 5. YLEINEN TURVALLISUUDEN TUNNE MITEN TURVALLISEKSI KOET OLOSI KOKONAISUUDESSAAN? 2014 2016 T U R V A L L I N E N 5 4 3 2 1 T U R V A T O N Kyselyyn vastanneista 88 % koki oman turvallisuuden tunteensa erittäin hyväksi tai hyväksi, mikä on 6% enemmän kuin edellisessä kyselyssä. 3% vastanneista kokivat olonsa turvattomaksi, mikä on samaa luokkaa kuin edellisissä kyselyissä. 4 (9)
6. TURVALLISUUDEN TUNNETTA HEIKENTÄVÄT SEIKAT K U I N K A PA L J O N S E U R A AVAT A S I AT H E I K E N TÄVÄT O M A A T U R VA L L I S U U D E N T U N N E T TA S I TÄ L L Ä H E T K E L L Ä? 1 = E I H E I K E N N Ä, 5 = H E I K E N T Ä Ä P A L J O N 2016 2014 Syrjäytyminen Rasismi Rikollisuus Päihteiden käyttö (oma tai lähipiirin) Häiriökäyttäytyminen ja järjestyshäiriöt Talous ja toimeentulo Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Liukastuminen tai kaatuminen Yleinen liikennekäyttäytyminen (oma tai muiden) Asuinympäristö Kodin olosuhteet (esim. paloturvallisuus) Ihmissuhteet (esim. lähisuhdeväkivalta) 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 M=2,1 Turvallisuuden tunnetta eniten heikentäväksi seikaksi nousi yleinen liikennekäyttäytyminen, kuten edellisinä vuosina. Liukastuminen ja kaatuminen, talous ja toimeentulo, sekä rikollisuus olivat seuraavia turvallisuuden tunnetta syöviä seikkoja. Edelliseen kyselyyn verraten varsinkin liukastuminen ja kaatuminen oli noussut turvallisuutta paljon heikentävänä seikkana. 5 (9)
7. Turvallisuuden tunnetta vahvistavat seikat K U I N K A PA L J O N S E R U R A AVAT O S A - A LU E E T VA H V I S TAVAT O M A A T U R VA L L I S U U D E N T U N E N T TA S I TÄ L L Ä H E T K E L L Ä? 1 = E I V A H V I S T A, 5 = V A H V I S T A A P A L J O N 2016 2014 Tekniset apuvälineet (esim. kännykkä, hälytyslaitteet, turvapuhelin) Suvaitsevaisuus Rikoksen torjunta Peruspalvelujen saatavuus Naapuriapu Talous ja toimeentulo Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Katujen kunnossapito ja panostukset esteettömyyteen Yleinen liikennekäyttäytyminen (oma tai muiden) Asuinympäristö Kodin olosuhteet (esim. paloturvallisuus) Ihmissuhteet 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 M=3,6 Turvallisuuden tunnetta vahvistivat ns. pehmeät arvot, ihmissuhteet päällimmäisenä. Kodin olosuhteet, asuinympäristö sekä tekniset apuvälineet kuten kännykkä, hälytyslaitteet ja turvapuhelimet koettiin myös turvallisuuden tunnetta vahvistavina tekijöinä. 6 (9)
2% 4% 5,% 10% 9% 10,% 16% 17% 19,% 24% 29% 27,% 39,% 43% 46% 8. OMAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET OMAAN JA LÄHIPIIRIN TURVALLISUUTEEN KUINKA PALJON KOET ITSE VOIVASI VAIKUTTAA OMAN JA LÄHIPIIRISI TURVALLISUUTEEN? 2014 2016 V O I N V A I K U T T A A P A L J O N 5 4 3 2 1 E N V O I V A I K U T T A A Kokemus mahdollisuudesta vaikuttamaan omaan ja lähipiirin turvallisuuteen oli hiukan laskenut viime kyselyyn verraten. 58 % vastaajista kokivat että pystyvät vaikuttamaan erittäin paljon tai paljon, kun vastaava luku oli 2016 63 %. 15 % vastaajista kokivat etteivät pystyneet juurikaan vaikuttamaan turvallisuuteen, mikä on hiukan isompi osuus kuin edellisinä vuosina. 7 (9)
9. OMAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET ARJEN TURVALLISUUDEN PARANTA- MISEKSI A R V I O I O M I A VA I K U T U S M A H D O L L I S U U K S I A A R J E N T U R VA L L I S U U D E N PA R A N TA M I S E KS I S E U R A AV I L L A O S A - A LU E I L L A 1 = E N V O I V A I K U T T A A, 5 = V O I N V A I K U T T A A P A L J O N 2016 2014 Tiedon aktiivinen hankkiminen ja soveltaminen Varautuminen yhteiskunnan ja luonnon häiriötilanteisiin Lasten ja nuorten ohjeistus vaaratilanteita varten Päihteiden käyttö (oma tai lähipiirin) Häiriökäyttäytyminen ja järjestyshäiriöt Talous ja toimeentulo Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Liukastuminen tai kaatuminen Yleinen liikennekäyttäytyminen (oma tai muiden) Asuinympäristö Kodin olosuhteet (esim. paloturvallisuus) Ihmissuhteet 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 M=3,3 Ne osa-alueet missä vastaajat kokivat mahdollisuuden vaikuttaa omaan ja lähipiirin turvallisuuteen olivat ihmissuhteet, kodin olosuhteet sekä tiedon aktiivinen hankkiminen ja soveltaminen. Myös lasten ja nuorten ohjeistus nousi esille tärkeänä vaikuttamismahdollisuutena. Vähiten koettiin mahdollisuutta vaikuttaa häiriökäyttäytymiseen ja järjestyshäiriöihin sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun. 8 (9)
AVOIMET VASTAUKSET Kyselyssä oli edellisten kyselyjen tapaan kaksi avointa vastausta: 10. Millä toimenpiteillä pyrit vaikuttamaan oman tai lähipiirisi arjen turvallisuuteen? 11. Onko tämä kysely herättänyt kysymyksiä tai muuttanut ajatuksia arjen turvallisuudesta? Miten? Tähän voit kommentoida myös antamiasi vastauksia. Avoimia vastauksia tuli runsaasti, yli 200, molempiin kysymyksiin. Ensimmäiseen, omaan ja lähipiirin turvallisuuteen vaikuttamiseen, vastauksissa nousi vahvasti esille oman kodin tuvallisuudesta huolehtiminen, oma hyvä käytös sekä läheisten että kanssaihmisten seurassa. Pitämällä asunnon ja pihan asianmukaisessa kunnossa. Oman asunnon ja pihan turvallisuuden varmistaminen. Oma liikennekäyttäytyminen, ihmissuhdekäyttäytyminen, päihdekäyttäytyminen yms. Olemalla mukava ja auttamalla muita. Oman kodin turvallisuus on huomioitu, naapuriapu eli pidetään huolta toinen toisistamme Keskustelemalla lasten kanssa toimintatavoista uhkaavista tilanteissa Pitää vaan yrittää olla tarkkana niin kotona kuin muuallakin ja huomioida myös netin vaarat ja huijausyritykset Toiseen kysymykseen, kyselyn herättämistä kysymyksistä ja ajatuksia arjen turvallisuudesta, tuli runsaasti terveisiä viranomisille ja kommentteja asuinalueen puutteista. Teiden kunnossapitoa ja liikennevalvontaa toivottiin enemmän, hiekoitusta, pyöräväyliä ja linja-auto vuoroja. kulkuväylät voisi hiekoittaa ja aurata paremmin, Katuvalot pitäisi olla päällä ainakin klo 24saakka. Enemmän poliiseja tarkkailemaan liikennettä ja nopeuksia. liikenne käyttäytymisessä parannettavaa, autoilijat melko tökeröitä ja epäkohteliaita jalankulkijoita, huom myös lapsia (!) kohtaan Voiko nuorten päihteiden käytölle tehdä jotain? Poliisit vois liikkua useammin, kesä tulee ja nuoret taas sekä päihteet tässäkin terkkarin nurkilla. 9 (9)