KOKKOLAN KAUPUNGIN PYSYVIEN VASTAAVIEN POISTO- JA LASKENTAOHJEET 1 POISTO- JA LASKENTAOHJEIDEN TARKOITUS 1 Pysyvien vastaavien laskentaohjeen tarkoituksena on antaa tarkentavat ohjeet kirjanpitolainsäädännön sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden soveltamisesta kaupungin kirjanpitoon siltä osin kuin ne koskevat pysyvien vastaavien erien käsittelyä ja suunnitelman mukaisia poistoja. Kunnilla on velvollisuus noudattaa em. säädöksiä ja ohjeita, eikä niitä sellaisenaan ole toistettu tässä poisto- ja laskentaohjeessa. 2 PYSYVIEN VASTAAVIEN KÄSITE JA RYHMITTELY 2 Kaupungin taseessa arvostettavia pysyviä vastaavia ovat aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, jotka vaikuttavat jatkuvasti tuotannontekijöinä useana tilikautena, sekä toimialasijoittamisen osakkeet ja osuudet ja muut sijoitukset, joiden hankinta-arvo ylittää pienhankintarajan ja jotka on hankittu investointiosan määrärahoilla. 3 Kaupungin omaisuuslajit ja omaisuuslajien poistovälykset sisältävät poistosuunnitelman perusteet ovat tämän ohjeen liitteenä nro 1. Pysyvien vastaavien hyödykkeet ryhmitellään kirjanpidossa suunnitelman mukaisiin omaisuuslajeihin ja tarvittaessa niiden alalajeihin kaupunginhallituksen päättämällä tavalla. 4 Rakenteilla ja valmisteilla olevat pysyvien vastaavien hyödykkeet sisällytetään omaisuuslajiin aktivoidut keskeneräiset pysyvien vastaavien hyödykkeet. Valmistuneet pysyvien vastaavien hyödykkeet ja vuosierät on siirrettävä asianomaisiin omaisuuslajeihin. 3 HYÖDYKKEIDEN MERKITSEMINEN PYSYVIEN VASTAAVIEN KIRJANPITOON 5 Hyödykkeet merkitään pysyvien vastaavien kirjanpitoon hankinta-arvoon ja itse valmistettu hyödyke valmistusarvoon. Hankintamenon aktivoinnin tulee perustua kirjanpitoon tai kustannuslaskentaan. Pysyvien vastaavien hankintamenon vähennykseksi luetaan hankintaan saadut valtionosuudet, investointiavustus ja muut rahoitusosuudet. 6 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintaa, valmistamista ja perusparannuksia varten osoitettujen investointimäärärahojen käyttö kirjataan pysyvien vastaavien arvon lisäykseksi todellisen käytön mukaan. Keskeneräiset valmistumattomat suunnittelumenot ja muut vastaavat menot poistetaan pysyvien vastaavien kirjanpidosta sen jälkeen, kun hankkeen toteuttamisesta on luovuttu ja ne kirjataan tällöin tilinpäätöksessä kuluksi. 7 Kaupungin saadessa tai luovuttaessa vaihdon yhteydessä pysyvien vastaavien hyödykkeitä merkitään pysyvien vastaavien kirjanpitoon vaihtoon liittyvistä asiakirjoista ilmenevät arvot. Ellei asiakirjoista muuta ilmene, katsotaan luovutetun pysyvien vastaavien hyödykkeen arvoksi saadun omaisuuden vaihtoarvo silloin, kun välirahaa ei saada eikä makseta. Mikäli vaihdossa käytetään välirahaa, katsotaan luovutetun pysyvien vastaavien hyödykkeen arvoksi saadun omaisuuden vaihtoarvo lisättynä saadulla tai vähennettynä maksetulla välirahalla. 8 Kaupungin saadessa vastikkeetta pysyvien vastaavien hyödykkeen, merkitään tällaisen hyödykkeen hankinta-arvo nollaksi käyttöomaisuuskirjanpidossa.
9 Pysyvien vastaavien hyödykkeen hallintaoikeuden siirtyessä kaupungin toimintayksiköltä toiselle kirjataan siirto kirjanpitoarvoon. Siirretyn pysyvien vastaavien hyödykkeen suunnitelman mukaista poistoista vastaa siirron saanut toimintayksikkö siirtoajankohdasta lähtien. 4 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT JA POISTOSUUNNITELMA 10 Kaupungin pysyvien vastaavien hyödykkeiden kirjanpitoarvoa alennetaan vuosittain omaisuuslajikohtaisesti suunnitelman mukaisin poistoin. Kaupunginhallitus päättää hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaisen poistoajan omaisuuslajille annetun poistovälyksen sisällä taloudellisen pitoaikaan tai palvelutuotantokykyyn perustuen ja varovaisuuden periaatetta noudattaen. 11 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistomenetelminä tulevat kyseeseen tasapoisto ja käytön mukainen poisto. Tämän ohjeen liitteestä ilmenevät eri omaisuuslajeille sallitut poistomenetelmät. LIITE 11 12 Pysyvien vastaavien hyödykkeen suunnitelman mukaiset poistot aloitetaan pääsääntöisesti käyttöönottokuukautta seuraavan kuukauden alusta. 5 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN ARVONKOROTUKSET 13 Arvonkorotus voidaan tehdä pysyviin vastattaviin kuuluviin maa- ja vesialueisiin tai arvopapereihin, jotka ovat muita kuin rahoitusvälineitä, jos arvonkorotuskohteen todennäköinen luovutushinta on tilinpäätöspäivänä pysyvästi alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi. 14 Arvonkorotuksesta ei tehdä poistoja. Arvonkorotusta vastaava määrä kirjataan taseen Vastaavaa-puolella arvonkorotuskohteen arvon lisäykseksi. Taseen Vastattavaa-puolella arvonkorotus kirjataan omaan pääomaan sisältyvää arvonkorotusrahastoon. Arvonkorotus tulee peruuttaa, jos sen edellytykset lakkaavat taikka hyödyke luovutetaan tai menetetään. 6 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN ARVON MUUTOKSET JA TARKISTUKSET 15 Milloin pysyvien vastaavien hyödyke puretaan tai se tuhoutuu, vahingoittuu, turmeltuu tai katoaa tai pysyvien vastaavien hyödykkeen reaaliarvo muuten olennaisesti ja pysyvästi alenee, kirjataan omaisuuden kirjanpitoarvo tai sen alentunut osa tilinpäätöksessä kuluksi kertaluonteisena poistona. Sama menettely koskee myös pysyvien vastaavien hyödykkeiden käyttöomaisuutta, jota ei enää käytetä kunnalliseen palvelutoimintaan tai liiketoimintaan tai jonka palvelujen tuottamiskyky on muuten olennaisesti ja pysyvästi alentunut. 16 Myytäessä pysyvien vastaavien hyödyke kaupungin ulkopuolelle lasketaan pysyvien vastaavien hyödykkeen myyntivoitto tai tappio hyödykekohtaisesti vähentämällä myyntitulosta suunnitelman mukainen jäännösarvo. Myyntitilikaudella tehdään pysyvien vastaavien hyödykkeen hankintamenosta suunnitelman mukainen poisto luovutusajankohtaan asti. Merkitykseltään vähäinen myyntitilikauden poisto voidaan kuitenkin jättää tekemättä. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot esitetään tuloslaskelmassa pääsääntöisesti toiminnan muina tuottoina ja myyntitappiot toiminnan muina kuluina tai kertaluonteisina poistoina. Merkittävät pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa satunnaisina tuottoina ja kuluina.
Arvoltaan epäolennaisen hyödykkeen myyntihinta voidaan suoraan vähentää saman omaisuuslajin hyödykkeiden hankintamenoista. 7 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN PERUSPARANNUSMENO 17 Perusparannuksella tarkoitetaan pysyvien vastaavien hyödykkeiden uusimis- ja lisätyötä tai sellaista hankintaa, joka lisää käyttöomaisuuden arvoa tai lisää hyödykkeen palveluntuottamiskykyä alkuperäistä suuremmaksi. Perusparannukset tehdään investointiosan määrärahoilla. Vuosikorjaukset ja muut niihin verrattavat korjausmenot tehdään käyttötalousosan määrärahoilla. Pysyvien vastaavien hyödykkeen perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Mikäli perusparannus pidentää olennaisesti alkuperäisen investoinnin taloudellista pitoaikaa määritellään perusparannusmenolle ja myös alkuperäiselle investoinnille uusi poistoaika. Mikäli perusparannus kohdistuu vuokrahuoneistoon, tulee aktivointiedellytyksiä arvioida perusparannuksen taloudellisen pitoajan kautta. Tällöin investointi kirjataan aineettomien hyödykkeiden muihin pitkävaikutteisiin menoihin. Vuokrahuoneistoon kohdistuvan perusparannusmenon poistoaika ei saa ylittää vuokra-aikaa. 8 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LASKENNALLINEN KORKO 18 Kaupungin toimintayksiköt maksavat pysyvien vastaavien rakennusten ja rakennelmien sekä niiden tonttien pääoma-arvosta korkoa kaupungille. 9 POISTOJEN JA LASKENNALLISTEN KORKOJEN MERKITSEMINEN TALOUSARVIOON 19 Talousarvion tuloslaskelma- ja käyttötalousosiin suunnitelman mukaiset poistot merkitään omana eränään. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden laskennalliset korot merkitään käyttötalousosaan samoin omana eränään kohtaan laskennalliset erät. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden laskennalliset korot eivät ole määrärahoja. 10 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN KIRJANPITO 20 Jokainen toimintayksikkö on vastuussa 2 :ssä tarkoitetun hyödykkeen ottamisesta pysyvien vastaavien kirjanpitoon sekä omaisuuslajin ja poistojen aloittamisajankohdan määrittelystä oman yksikkönsä osalta. 21 Jokainen vastuualue, palvelualue ja liikelaitos on vastuussa pysyvien vastaavien hyödykkeen purkamiseen, tuhoutumiseen, vahingoittamiseen, turmeltumiseen ja katoamiseen sekä käyttöomaisuuden reaaliarvon olennaisiin muutoksiin liittyvistä toimenpiteistä oman yksikkönsä osalta. 22 Kaupunginhallituksen päätöksellä pysyvien vastaavien hyödykkeiden kirjanpito ja laskenta voidaan myös hoitaa kaupungin tai jonkin muun toimintayksikön toimesta. 23 Kaupungin pysyvien vastaavien hyödykkeiden kirjanpito ja laskenta hoidetaan erillisellä tätä tarkoitusta varten hankitulla tietojärjestelmällä, josta on yhteys kaupungin laskentajärjestelmään. 11 ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 24 Kaupunginhallitus voi erityisen syyn vuoksi päättää poiketa tämän ohjeen määräyksistä kuntalain, kirjanpitolain ja -asetuksen määräysten sekä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden ja suositusten puitteissa.
25 Tämä ohje liitteineen tulee voimaan 1.1.2013 lukien ja sitä sovelletaan tuosta ajankohdasta lukien hankittavien pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistamiseen. Ennen voimaantuloajankohtaa hankitut ja aktivoidut pysyvien vastaavien hyödykkeet poistetaan aiemmin määritellyn hyödykekohtaisen poistoajan mukaisesti.