Maakaasumarkkinoiden avautuminen 2020 Timo Partanen, Energiavirasto
Nykytilanne Suomi / Baltia Suomi on kaasusaareke, jolla derogaatio. EE, LV ja LT yhdessä, LNG. Neljä pientä markkina, yhteensä 64,7 TWh, vrt Pt markkina 71 TWh. EE, LV ja LT markkinat avattu kilpailulle, eriyttäminen pääosin toteutettu. Ministeritason päätös voimien yhdistämiseksi markkinoiden avautuessa. Putkikaasu ex RU, LNG ex Klaipeda, suuri varasto Inčukalns:ssa, LV. Kaasupörssi LT, FI. Balticconnector 2019, GIPL 2022. FI uusi kaasumarkkinalaki avaa markkinat ja edellyttää eriyttämistä 2020. Kaasun markkinasääntötyö Suomessa on saatettu miltei maaliin. Baltiassa markkinasääntötyö ei ole yhtä pitkällä. 2
Meneillään olevat prosessit Suomen prosessi. Maakaasumarkkinalaki 1.1.2018 1.1.2020. Markkinasääntöprosessi valmistuu 2018 lopussa, tai viimeistään 2019 alussa. Balticconnector 31.12.2019. TSO:n eriyttäminen Suomen markkinoiden avaaminen kilpailulle 1.1.2020. Baltian prosessi. Baltian pääministereiden aloite tammikuu 2015, Suomi mukaan myöhemmin. Tavoitteena yhteinen Suomen-Baltian kaasumarkkina 2020 alusta. Tavoite voidaan toteuttaa jopa niin, että kaikki yksityiskohdat eivät ole valmiina. Eurooppalainen prosessi Verkkosäännöt pääosin valmiina, tulkinnoissa eri näkökantoja. Uudistaminen aluillaan. Kansallisten markkinoiden yhdistäminen kevyesti dokumentoitu 3
Suomi Baltia kaasujärjestelmä 4
Euroopan kaasuhubit ja FIN-BALT 5
Mikis markkinat kannattaa yhdistää (Frontier ja Baringa)? Frontier (2016): Yksi entry-exit vyöhyke neljän erillisen sijasta lisää alueen taloudellista hyvinvointia. Frontier: Suositellaan täydellistä markkinoiden yhdentymistä, ml yhtenäisen tasealueen muodostamista. Uusi MAM-toiminto perustettava mm taseselvitystä ja clearingiä varten. Suurempi valikoima hankintalähteitä, laajempi asiakaskanta ja parempi järjestelmän käyttöaste. Kaasun kilpailukyky. Laajempi infrastruktuurivalikoima käytettävissä GIPL BalticConnector Klaipedan terminaali Inčukalnsin varasto Mutta, yhteen liitettynäkin markkina on silti pieni! 6
Alueellisen markkinakehitysprojektin taustaa 14.1.2015 Eestin, Latvian ja Liettuan energiaministerit allekirjoittivat julistuksen Baltian energiahuollon turvallisuudesta. Ministerit perustivat alueellisen kaasutyöryhmän, RGMCG, johon myös Suomen edustajat kutsuttiin mukaan. Jäsenet: ministeriöt, regulaattorit ja alueen TSO:t Tavoitteena: - Tukea kansallisten markkinoiden avautumista; - Valmistella toimintasuunnitelma alueellisen markkinan tehokkaan toiminnan toteuttamiseksi; - Kehittää toimenpiteet Baltian ja Suomen markkinoiden yhteenliittymiseksi; - Kehittää markkinapohjaisia toimenpiteitä kaasun toimitusvarmuuden parantamiseksi. 7
Hankkeen osaprojektit ja -vastuut Kokonaisvastuu jaettu osapuolien kesken. Ei erillistä projektitoimistoa tai projektikoordinaattoria Regional Gas Market Coordination Group toimii johto ja ohjausryhmänä. Koostuu Ministeriöistä, TSO:sta ja NRA:sta. TSO vastuulla: ITC sopimus, sopimus balansoinnista, kaasupörssijärjestelyt, MAM, IT. NRA vastuulla: TSO hinnoittelun periaatteet, hyväksynnät. Ministeriöiden vastuulla: lainsäädäntömuutokset, hallitusten välinen sopimus. 8
Entry Exit järjestelmä, tai Syöttö - Ottojärjestelmä Kaasua vapaasti ostettavissa koko alueella. Pörssi / VTP tai OTC. Kaasun omistusoikeus siirtyy VTP:ssä; kirjataan ja clearataan MAM:issa. Kaasun siirron Entry-maksu maksetaan kun kaasu tuodaan alueelle ja Exit maksu kun se otetaan kulutettavaksi järjestelmästä. Yhteinen Entry maksu, Exit maksu määräytyy maakohtaisesti. 4 maata ja 4 regulaatiojärjestelmää. Siksi Exit-maksuissa maakohtaisia eroja. Inčukalnsin varasto käytettävissä vuodenaikaisvaihteluiden tasapainottamiseen ja varmuusvarastointiin. ITC-mekanismi täydentämässä tariffirakennetta. Tasevastuujärjestelmä alueellisesti. 9
Finnish / Baltic market vision 2025 Import EX RU LNG Storage Biogas GIPL Gas 1. D-n Balancing Group init. 2. D-n Capacity Booking Gas TSO, Elering, Conexus, Ambergrid 3. D-1 Forecast 4. D-1 Nomination Entry/Exit 5. D-1 Nomination VTP 6. D Physical Transport TRADING VTP M A M 7. D+1 Allocation 8. D+1 Balancing Gas TSO, Elering, Conexus, Ambergrid 9. D+m Invoicing DSO s Ind cust Storage GIPL Gas Export to RU? 10
Tarffioinnin yleishuomioita Kun markkinat yhdistetään, tulisi hinnoitteluperiaatteet myös yhtenäistää. Yhteisymmärrys siitä, että syöttötariffien tulisi olla samat koko alueella. Tariffiointi on viime kädessä kansallinen päätös, kuten myös RPM:n, referenssijärjestelmän valinta. Koordinaatio muiden alueen maiden kanssa tarpeellista. TSO tulot koostuvat entrystä, exitistä, ITC:stä ja ei-siirtotoiminnan tuotoista. Kolmen ensimmäisen summa on regulaation kohteena. ITC:n valinta vaikuttaa tariffitasoon. Ei-kansallisten tuottojen osalta päädytään alueelliseen tarkasteluun tai koordinaatioon ACER:n ja kansallisten regulaattoreiden kesken. 11
Selvitys TSO-hinnoittelusta alueelliselle markkinalle Selvitys hankitaan alueen regulaattoreiden yhteishankkeena. Energiavirasto johtaa. Selvityksen tarkoitus on mahdollistaa NRA:den päätöksenteko siitä, mikä kolmesta entry/exit mallista olisi tarkoituksenmukaisin alueelle. Analysoidut mallit: Postage stamp, CWD-method, Matrix. Arviointi tehdään hyvinvointihyötyä vertailemalla. Ensimmäinen neljä maata yhdistävä markkinavyöhyke. Loppuraportti kesäkuun alussa 2018. 12
Baringan väliraportin huomioita
Key characteristics of the models
Summary comparison of tariff models Social net welfare Model Posta ge Stamp Key considerations Postage stamp model produces the highest net consumer welfare result in the main modelled scenario Equal tariffs across different entry points allow to maximise flow from lowest marginal cost supply source CWD CWD is estimated to result in consumer welfare being 38m per year lower than under Postage Stamp on average across the two modelled scenarios and years Sources that are distant from demand centres are penalised on the basis of likely higher associated network cost even if they have low marginal cost Matrix Matrix is estimated to result in consumer welfare being 296m per year lower than Postage Stamp Model can result in gas flows being concentrated on the lowest cost routes on the gas network which may not lead to the lowest cost supply source on a marginal cost basis Postage Stamp benchmar k Social welfare is 38m per year lower under CWD than Postage Stamp Social welfare is 296m per year lower under Matrix than Postage Stamp
Yhteenveto, seuraavaksi markkinoilla Markkinasäännöt hyväksyntään. IT järjestelmien hankinta. Tariffien julkistaminen Valtiosopimus markkinoiden yhdistämisestä. ITC-sopimus, sopimus balansoinnista, pörssistä, MAM:sta Imatran sopimusten kohtalo??? Gasumin eriyttäminen. 16
Kiitokset mielenkiinnosta! Timo Partanen, Energiavirasto timo.partanen@energiavirasto.fi