Asianajotoimisto Oili Kela MUISTIO 5.11.2018 RAHASTON SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN 1 Askolan kunta on pyytänyt muistiota Askolan kunnan hallinnassa olevan rahaston sääntöjen muuttamisesta. 2 Muistiota laadittaessa ovat käytössäni olleet seuraavat asiakirjat: 1 YHTEENVETO - Veikko Pohjanpellon rahaston voimassa olevat säännöt ja sääntömuutosehdotus - Veikko Pohjanpellon allekirjoittama lahjakirja, päivätty 11.3.1962 - Oikeusministeriön päätös Metsäneuvos Veikko Pohjanpellon säätiön perustamisluvasta 10.10.1962 - Pöytäkirja Metsäneuvos Veikko Pohjanpellon säätiön hallituksen kokouksesta 16.11.1962 - Oikeusministeriön päätös Veikko Pohjanpellon säätiön sääntöjen muuttamisesta 19.10.1979 - Veikko Pohjanpellon allekirjoittama lahjakirja, päivätty 13.12.1981 - Varatuomari Veikko Pohjanpellon rahaston säännöt, kunnanhallituksen 30.12.1981 pöytäkirjan liite n:o 2 - Pöytäkirja Metsäneuvos Veikko Pohjanpellon säätiön hallituksen kokouksesta 30.6.1989 - Oikeusministeriön päätös Metsäneuvos Veikko Pohjanpellon säätiön lakkauttamisesta 9.10.1989 - Pöytäkirja Metsäneuvos Veikko Pohjanpellon säätiön hallituksen kokouksesta 19.12.1989 - Veikko Pohjanpellon rahaston tililuettelo vuoden 2017 tilinpäätöksestä - Veikko Pohjanpellon allekirjoittama Varatuomari Veikko Pohjanpellon rahaston perustamista koskeva asiakirja, päivätty.12.1981 - Metsäneuvos Veikko Pohjanpellon säätiön toimintakertomus ajalta 1.1.- 1.11.1989 - Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite 16.6.2016 - kunnanhallituksen pöytäkirjaotteet 11.10.2017 274, 6.6.2018 156 ja 27.6.2018 191. 3 Käytettävissäni olevien tietojen perusteella en näe periaatteellista estettä sille, että Veikko Pohjanpellon rahaston säännöissä määrättyä tarkoitusta ja muita sääntöjen määräyksiä muutetaan.
2 4 Tehdyistä muutosehdotuksista erityisesti sääntöjen 2 :n 1 momentin neljännen kohdan osalta on valmistelussa syytä vielä erityisesti arvioida, onko mainitun uuden määräyksen lisäämiselle riittäviä perusteita. 2 ASIAN TAUSTA 5 Askolan kunnan Kokoomuksen valtuustoryhmä on tehnyt 16.6.2016 kunnanvaltuustolle aloitteen metsäneuvos ja varatuomari Veikko Pohjanpellon testamenttaamien rahastojen sääntöjen muuttamiseksi. Aloitteessa on esitetty, että rahaston varoja käytetään nykyistä paremmin kuitenkin niin, että pääoman arvon kasvaminen turvataan reaalisesti nykyiselle tasolle. Käyttötarkoitusta tulisi laajentaa niin, että varoja voidaan käyttää lukion kehittämiseen ja toiminnan turvaamiseen sekä lukion vastaavien opintojen turvaamiseen. 6 Askolan kunnanhallitus on käsitellyt rahaston sääntöjen uudistusta 11.10.2017, 6.6.2018 ja 27.6.2018 pidetyissä kokouksissa. Kunnanhallituksen 27.6.2018 kokouksessa on päätetty, että sääntömuutosluonnos palautetaan uudelleen valmisteluun ja sääntömuutosluonnoksesta hankitaan lainopillinen lausunto. 3 VEIKKO POHJANPELLON RAHASTON TAUSTA 3.1 Metsäneuvos Veikko Pohjanpellon säätiö 7 Veikko Pohjanpelto päätti 10.8.1962 allekirjoittamallaan säädekirjalla perustaa Metsäneuvos Veikko Pohjanpellon säätiö -nimisen säätiön (jäljempänä Pohjanpellon säätiö ) ja luovuttaa sille perustamisen yhteydessä 500 000 markkaa. Oikeusministeriö antoi Pohjanpellon säätiölle perustamisluvan 10.10.1962 ja säätiö rekisteröitiin säätiörekisteriin 30.11.1962. Pohjanpellon säätiön alkuperäisenä tarkoituksena oli jakaa avustuksia vuosittain säätiön rahaston korkovaroista Askolan kunnassa asuville ja Askolan Yhteiskoulua käyville vähävaraisille ja lahjakkaille oppilaille. 8 Alkuperäisten sääntöjen 12 :n mukaan Jos säätiö ja sen toiminta joudutaan lakkauttamaan, niin siihen tarvitaan hallituksen yksimielinen päätös ja säätiöllä silloin olevat varat käytetään Askolan Yhteiskoulun toiminnan tukemiseksi. 9 Oikeusministeriö hyväksyi Pohjanpellon säätiön hakemuksesta sääntöjen muutoksen 19.10.1979. Muutettujen sääntöjen mukaan [s]äätiön tarkoituksena on jakaa kertyneistä varoistaan hakemuksetta vuosittain apurahoja Askolan peruskoulun yläasteen ja Askolan lukion oppilaille tunnustuspalkintoina hyvästä menestyksestä opinnoissaan koulussa. Ennen näiden apurahojen myöntämistä on säätiön hallituksen kuultava niiden jakoperusteiden osalta Askolan kunnan koululautakuntaa ja yksityiskohtaisen jaon osalta koulun opettajakuntaa. 10 Muutetun tarkoituksen osalta on syytä kiinnittää huomiota siihen, että varojen käyttöä ei sidottu enää omaisuuden tuottoon, vaan Pohjanpellon säätiölle kertyneitä varoja voitiin käyttää kokonaisuudessaan tarkoituksen toteuttamiseen. Toiseksi on syytä kiinnittää huomiota siihen, että Pohjanpellon säätiön tarkoituksena oli oppilaiden tukeminen, ei koulujen tukeminen.
3 11 Sääntöjä muutettiin vuonna 1979 myös lakkauttamista koskevan 12 :n osalta. Muutetun 12 :n mukaan [j]os säätiö ja sen toiminta joudutaan lakkauttamaan, niin siihen tarvitaan hallituksen yksimielinen päätös ja ennen päätöksen tekoa on asiasta hankittava Askolan kunnanhallituksen lausunto. Säätiöllä silloin olevat varat käytetään Askolan lukion toiminnan tukemiseksi. Jos lukion toiminta on lakannut ennen säätiön mahdollista lakkauttamista, niin varat käytetään Askolan peruskoulun yläasteen toiminnan tukemiseen. 12 Pohjanpellon säätiön hallitus päätti 10.6.1989 pidetyssä kokouksessa lakkauttaa säätiön ja luovuttaa jäljellä olevat rahat Askolan kunnan hallintaan kuuluvaksi rahastoksi, jolle laadittavat säännöt tulisivat olemaan periaatteeltaan ja stipendien jakoperusteiltaan nykyisten säätiön sääntöjen kaltaiset. 13 Pohjanpellon säätiön lakkauttamisen perusteena oli hallituksen 30.6.1989 kokouksen pöytäkirjan mukaan koulujärjestelmän muuttumisesta aiheutuneet tarkoituksenmukaisuussyyt. Pohjanpellon säätiö oli perustettu vuonna 1962 ja sen tarkoituksena oli jakaa rahaston korkovaroista avustuksia silloisen yksityisen oppikoulun, Askolan yhteiskoulun oppilaille. Askolan yhteiskoulu siirtyi vuonan 1972 Askolan kunnan ylläpitämäksi kouluksi. 14 Oikeusministeriö myönsi 9.10.1989 Pohjanpellon säätiölle lakkauttamisluvan. Oikeusministeriön päätöksen mukaan: Säätiö oikeutetaan luovuttamaan jäljellä olevat varansa Askolan kunnalle käytettäväksi Askolan peruskoulun yläasteen toiminnan tukemiseen. 15 Oikeusministeriö korjasi päätöstään 26.10.1989 siten, että määräys kuului: Säätiö oikeutetaan luovuttamaan jäljellä olevat varansa Askolan kunnalle käytettäväksi Askolan lukion toiminnan tukemiseen. 16 Oikeusministeriön alkuperäisessä päätöksessä oli virhe ja virhe on korjattu 26.10.1989 tehdyllä viranomaiskorjauksella. Pohjanpellon säätiön sääntöjen 12 :n mukaan Pohjanpellon säätiön lakatessa sen varat oli käytettävä Askolan lukion toiminnan tukemiseen, jos lukio oli lakkauttamishetkellä vielä olemassa. Oikeusministeriö on ollut sidottu Pohjanpellon säätiön sääntöjen 12 :n määräykseen, eikä ole voinut laajentaa varojen käyttötarkoitusta Askolan peruskoulun yläasteen toiminnan tukemiseen. Alkuperäisessä lakkauttamispäätöksessä ollut virhe on tullut korjata. 17 Pohjanpellon säätiö on 19.12.1989 pidetyssä hallituksen kokouksessa käsitellyt lopputilityksen ja päättänyt luovuttaa jäljellä olevat rahat Askolan kunnan perustamalle Metsäneuvos Veikko Pohjanpellon rahastolle. Hallituksen pöytäkirjan mukaan rahasto tulee jatkamaan säätiön säännöissä osoitettua toimintaa. Veikko Pohjanpelto on toiminut hallituksen puheenjohtajana, kun Pohjanpellon säätiö on lakkautettu ja varat luovutettu Askolan kunnalle. 3.2 Varatuomari Veikko Pohjanpellon rahasto 18 Pohjanpelto on edellä mainitun Pohjanpellon säätiön perustamisen lisäksi lahjoittanut 13.12.1981 allekirjoittamallaan lahjakirjalla rahavaroja Askolan kunnan omistukseen hallinnoitavaksi Varatuomari Veikko Pohjanpellon rahastona. Poh-
4 janpellon laatimat Varatuomari Veikko Pohjanpellon rahaston säännöt on käsitelty Askolan kunnanhallituksessa 30.12.1981 ja vahvistettu Askolan kunnanvaltuustossa 28.1.1982. 19 Varatuomari Veikko Pohjanpellon rahaston sääntöjen 2 :n mukaan 20 Sääntöjen 18 :n mukaan 21 Sääntöjen 19 :n mukaan Rahaston tarkoituksena on vuosittain jakaa kertyneistä osinkotuloista apurahoja Askolan lukion askolalaisina suorittaneille ylioppilaille, jotka harjoittavat opintojaan Suomen jossakin yliopistossa tai korkeakoulussa. [n]äiden sääntöjen muuttaminen on suoritettava siinä järjestyksessä, mitä kunnan lahjoitusrahastoista on kunnallislaissa säädetty. Tätä rahastoa ei voida lakkauttaa eikä sen varoja voida käyttää muuhun tarkoitukseen kuin mitä rahaston säännöissä on mainittu. 22 Kunnallislaissa (953/1976) on ollut kunnan määrätarkoitukseen lahjana tai testamentilla saatua omaisuutta koskeva seuraava säännös 88 :ssä (L 1122/1990) 3.3 Veikko Pohjanpellon rahasto Kunnan lahjana tai testamentin nojalla määrättyyn tarkoitukseen käytettäväksi saaman omaisuuden hoidossa saadaan poiketa lahjakirjan tai testamentin määräyksistä, jos se olosuhteiden muuttumisen johdosta tai muusta syystä on katsottava tarpeelliseksi. Milloin omaisuuden käyttäminen tarkoitukseensa on mahdotonta tai ilmeisesti hyödytöntä, saadaan omaisuus ottaa tai luovuttaa muuhun alkuperäistä tarkoitusta vastaavaan käyttöön. Edellä 1 momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä päättää kunnanvaltuusto. 23 Askolan kunnalla on tällä hetkellä hallinnassaan Veikko Pohjanpellon rahasto (jäljempänä Pohjanpellon rahasto ). 24 Saamani tiedon mukaan Pohjanpellon rahaston perustana ovat olleet aikaisemmin itsenäisenä säätiönä toimineen Pohjanpellon säätiön ja epäitsenäisenä rahastona toimineen Varatuomari Veikko Pohjanpellon rahaston varat. 25 Käytössäni olevan aineiston perusteella Varatuomari Veikko Pohjanpellon rahastolle on vuonna 1981 luovutettu osakkeita, joiden markkina-arvo luovutushetkellä on ollut noin 120 000 markkaa. Pohjanpellon säätiöltä on siirretty 1.11.1989 Askolan kunnan hallintaan osakkeita, joiden markkina-arvo luovutushetkellä on ollut vajaa 335 000 markkaa. Pohjanpellon rahaston markkina-arvo on ollut 31.12.2017 reilu 4,7 miljoonaa euroa. 26 Pohjanpellon rahaston voimassa olevien sääntöjen 2 :n mukaan Metsäneuvos, varatuomari Veikko Pohjanpellon nimeä kantavan rahaston tarkoituksena on jakaa vuosittain Askolan lukion opettajakunnan tai rehtorin esityksestä apurahoja ja stipendejä sekä lukio-opiskelua tukevia avustuksia Askolan lukion opiskelijoille tai suoraan Askolan lukiolle opiskelua tukeviin hankintoihin kuten kirjojen, välineiden ja muun
5 27 Sääntöjen 14 :n mukaan materiaalin hankintaan tai esimerkiksi asiantuntijaluennoitsijoiden, erityispainotusten tai erityisten projektien toteuttamiseen. Lukion rehtori vastaanottaa lukiolle kohdistetut avustukset ja huolehtii avustusten käyttämisestä myönnettyyn tarkoitukseen. Rahaston tarkoituksena on myös jakaa vuosittain apurahoja Askolan lukiosta askolalaisina ylioppilaaksi valmistuneille, jotka harjoittavat jatko-opintoja jossakin yliopistossa taikka tiede- tai taidekorkeakoulussa. Rahaston säännöistä ja niiden muuttamisesta tekee päätöksen Askolan kunnan valtuusto ja säännöt tulevat voimaan, kun asianomainen valtuuston päätös on tullut lainvoimaiseksi. 28 Tiedossani ei ole, milloin ja miten rahaston sääntöjä on muutettu voimassa olevan mukaiseksi. 3.4 Veikko Pohjanpellon rahaston sääntöjen muutosesitys 29 Askolan kunnassa on valmisteltu Pohjanpellon rahaston sääntöjen muutosta. Saamani aineiston mukaan sääntöjen uudeksi 2 :ksi ehdotetaan seuraavaa: Metsäneuvos, varatuomari Veikko Pohjanpellon nimeä kantavan rahaston tarkoituksena on: jakaa vuosittain Askolan lukion opettajakunnan tai rehtorin esityksestä apurahoja ja stipendejä sekä lukio-opiskelua tukevia avustuksia Askolan lukion opiskelijoille. (Jäljempänä 2.1 kohta) jakaa vuosittain Askolan koulun opettajakunnan tai rehtorin esityksestä apurahoja ja stipendejä sekä peruskouluopintoja tukevia avustuksia Askolan koulun seitsemännen tai sitä myöhempien luokka-asteiden oppilaille. (Jäljempänä 2.2 kohta) jakaa avustuksia suoraan Askolan lukiolle opiskelua tukeviin hankintoihin kuten kirjojen, välineiden ja muun materiaalin hankintaan tai esimerkiksi asiantuntijaluennoitsijoiden, erityispainotusten tai erityisten projektien toteuttamiseen sekä koulun muun toiminnan tukemiseen. Lukion rehtori vastaanottaa lukiolle kohdistetut avustukset ja huolehtii avustusten käyttämisestä myönnettyyn tarkoitukseen. (Jäljempänä 2.3 kohta) jakaa avustuksia suoraan Askolan koululle seitsemännen tai sitä myöhempien luokka-asteiden opintoja tukeviin hankintoihin kuten kirjojen, välineiden ja muun materiaalin hankintaan tai esimerkiksi asiantuntijaluennoitsijoiden, erityispainotusten tai erityisten projektien toteuttamiseen. Askolan koulun rehtori vastaanottaa yläkoululle kohdistetut avustukset ja huolehtii avustusten käyttämisestä myönnettyyn tarkoitukseen. (Jäljempänä 2.4 kohta) jakaa vuosittain apurahoja Askolan lukiosta askolalaisina ylioppilaaksi valmistuneille, jotka harjoittavat jatko-opintoja jossakin yliopistossa taikka yliopistotasoisessa tiede- tai taidekorkeakoulussa. (Jäljempänä 2.5 kohta) (Muutosehdotukset voimassa oleviin sääntöihin nähden kursivoituna.)
6 30 Sääntöihin on lisäksi ehdotettu muutosta 6 :n a kohtaan siten, että osinkotuottoja tulee sijoittaa uudelleen, mikäli se on tarpeen rahaston pääoman säilymisen turvaamiseksi. Rahaston hallituksesta on ehdotettu vaihdettavaksi varajäsenenä toimiva Askolan lukion vararehtori Askolan koulun rehtoriksi ja sääntömääräiseksi varapuheenjohtajaksi on ehdotettu kunnanhallituksen puheenjohtajaa. Sääntöjen 15 :ään on lisäksi ehdotettu 2 :n tarkistuksen johdosta muutoksia siten, että säännöissä huomioidaan myös Askolan koulun seitsemännen ja sitä myöhempien luokka-asteiden toiminnan muutokset. 4 RAHASTON SÄÄNTÖJEN MUUTTAMISESTA 31 Itsenäisen oikeushenkilön hallinnassa voi olla erilaisia rahastoja. Rahastot voivat olla oikeushenkilön itsensä perustamia tai ne voivat perustua lahjoittajan, testamentin tekijän taikka muun ulkopuolisen tahon tahdonilmaisuun. 32 Lahjoitusrahastot jaetaan usein määrätarkoitukseen osoitettuihin (sidottuihin) rahastoihin ja vapaisiin rahastoihin. Määrätarkoitukseen osoitettuihin rahastoihin kuuluvat lahjoitus- ja testamenttituloista muodostetut rahastot, joiden pääoman tai pääoman tuoton käytöstä on voimassa rajoittavia erityismääräyksiä. Määrätarkoitukseen osoitettuja rahastoja ovat toisaalta niin sanotut omakatteiset rahastot (epäitsenäiset säätiöt), joiden varat on pidettävä erillään haltijan muista varoista. 1 Epäitsenäinen säätiö ja muu määrätarkoitukseen käytettävä rahasto ei ole oikeushenkilö, vaan sen varoja hoitaa niiden haltija omissa nimissään. 33 Määrätarkoitukseen käytettävistä rahastoista ei ole omaa erillistä lainsäädäntöä. Mainituista rahastoista on yksityisoikeudellisessa lainsäädännössä nimenomaisesti säännelty siltä osin, kun tällainen rahasto perustuu testamentin tarkoitemääräykseen ja on kysymys tällaisen määräyksen täytäntöönpanosta (PK 22:7) 2, tai on kysymys määrätarkoitukseen saatujen varojen ja niiden tuoton käsittelystä kirjanpitovelvollisen kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä (KPA 1:6 4 ja 5 mom sekä PMA 3 2:4 5 ja 6 mom). 34 Kuten edellä on käynyt jo esille, kunnallislaissa (953/1976) säädettiin 88 :ssä kunnan määrätarkoitukseen lahjana tai testamentilla saadun omaisuuden ehtojen muuttamisesta. Määrätarkoitusvarojen käyttöä koskevien sääntöjen muuttamista rajoitettiin lähes vastaavien periaatteiden mukaisesti, mitä vanhan säätiölain aikana rajoitettiin säätiön sääntöjen muuttamista. Määrätarkoitusrahaston tarkoituksen muuttamiselle oli korkeammat vaatimukset, mahdottomuus tai hyödyttömyysedellytys, mutta muiden sääntöjen (ehtojen) muuttaminen voitiin tehdä, jos muutos katsottiin tarpeelliseksi. 35 Kunnallislaki kumottiin vuonna 1995 säädetyllä kuntalailla (365/1995). Vuoden 1995 kuntalaissa ja tämän jälkeen vuonna 2015 säädetyssä kuntalaissa (410/2015) 1 Omakatteisen rahaston ja muun sidotun rahaston määrittelystä esim. HE 166/2014 s. 8, Kivimäki Ylöstalo Suomen siviilioikeuden oppikirja (1973) s. 205 ja KILA 1334/1995 2 Perintökaaren 22:7:n mukaan, jos tarkoitemääräyksen täytäntöönpano on laiminlyöty, on jokaisella, jolla saattaa olla etua määräyksen täytäntöönpanosta, sekä pesänselvittäjällä, testamentin toimeenpanijalla, eloonjääneellä puolisolla, niin myös perillisellä ja yleisjälkisäädöksen saajalla sekä perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan jälkeläisellä oikeus ajaa siitä kannetta. Perillisellä on kanneoikeus silloinkin, kun hänellä ei ole osuutta pesään. Kun on kysymys määräyksestä yleishyödylliseen tarkoitukseen, voi aluehallintovirasto, jonka alueella täytäntöönpano on pääasiallisesti toimitettava, määrätä sopivan henkilön ajamaan kannetta. 3 Asetus pien- ja mikroyritysten tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista (1753/2015)
7 ei ole säännöksiä kunnan saamista lahjoitusvaroista. Vuoden 1995 kuntalain hallituksen esityksessä (HE 192/1994) todetaan 67 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa lahjoitusrahastoihin liittyen, että [o]makatteisten lahjoitusrahastojen kirjanpito järjestettäisiin liikelaitosten tapaan siten, että ne olisivat itsenäisiä taseyksiköitä. Rahaston kartuttamisesta, käytöstä ja varojen hoidosta voitaisiin määrätä rahastosäännössä. 36 Säätiölain uudistamisen yhteydessä käytiin keskustelua siitä, tulisiko säätiölaissa säännellä epäitsenäisistä määrätarkoitusrahastoista. Näin ei tehty. Hallituksen esityksessä säätiölaiksi todetaan määrätarkoitusrahastoihin sovellettavasta sääntelystä seuraavaa: Määrätarkoitukseen käytettävään rahastoon sovelletaan sillä mahdollisesti olevia sääntöjä ja muita sen perustamista koskevia määräyksiä, yleisiä jäämistö- ja sopimusoikeudellisia oikeusperiaatteita sekä muuta epäitsenäisen säätiön ja rahaston varoja ja niillä harjoitettua toimintaa koskevaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi epäitsenäisen säätiön kirjanpitoon, tilinpäätökseen, toimintakertomukseen ja tilintarkastukseen sovellettaneen lähtökohtaisesti säätiön varat vastaanottaneeseen sovellettavia säännöksiä. Toisaalta epäitsenäisestä säätiöstä on voinut laatia tietyin ehdoin erillisen tilinpäätösinformaation, jos se on ollut tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi epäitsenäisen säätiön varat vastaanottaneen kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta (kirjanpitolain 3 luvun 2 ). (HE 166/2014 s. 8-9) 37 Oikeuskirjallisuudessa on keskusteltu siitä, missä määrin itsenäisiä säätiöitä koskevia säännöksiä sovelletaan epäitsenäisiin säätiöihin ja muihin määrätarkoitusrahastoihin. Yhteenvetona vähäisistä kirjallisuuskannanotoista voitaneen todeta, että määrätarkoitusrahastojen toiminnassa voidaan noudattaa soveltuvin osin yleisiä säätiöitä ja sopimusoikeutta koskevia periaatteita. 4 38 Lähtökohtana tulee olla, että rahastoa hallinnoidaan lahjoittajan tahtoa noudattaen. Jos määrätarkoitusrahastolla on säännöt, niiden muuttaminen on sinänsä nähty mahdolliseksi. Erityisesti epäitsenäisten säätiöiden sääntöjen muuttamisesta on todettu Kivimäen ja Ylöstalon Siviilioikeuden oppikirjassa seuraavaa (1973, s. 206): Milloin säätiön tarkoituksen toteuttaminen tahi omaisuutta koskevien muiden määräysten noudattaminen muuttuneissa oloissa osoittautuu mahdottomaksi tai ilmeisesti hyödyttömäksi, on säädeomaisuuden haltijalla kuitenkin valta käyttää omaisuutta tavalla, joka lähinnä vastaa säätäjän määräyksiä. 39 Olojen muuttaminen ei mahdollista lahjoittajan tahdon täysimääräistä sivuuttamista. Jos sääntöjen muutos nähdään muuttuneissa olosuhteissa tarpeelliseksi, tulisi muutoksilla pyrkiä lahjoittajan alkuperäistä tahtoa parhaiten toteuttavaan lopputulokseen. 4 Halila Yhdistyksen rahastot (Liikejuridiikka 2/2015) s. 26 ja 33, Aro Säätiön tarkoituksesta ja sen toteuttamisen takeista (1971) s. 305-307
8 40 Oikeuskirjallisuuden kannanotot ovat pääsääntöisesti keskittyneet lahjoittajan tarkoitemääräyksen, lahjoitusvarojen käyttötarkoituksen muuttamisen mahdollisuuden pohdintaan. Muiden määräysten muuttamista ei ole oikeuskirjallisuudessa juurikaan tarkasteltu. 5 VEIKKO POHJANPELLON RAHASTON SÄÄNTÖJEN MUUTTAMISESTA 41 Pohjanpellon rahaston sääntöjen muuttamista arvioitaessa voidaan ensinnäkin todeta, että kunnan hallintaan luovutetun määrätarkoitusrahaston sääntöjen muuttaminen on ylipäätään mahdollista. Sääntöjen muuttamista tulee kuitenkin ohjata tietyt säätiöoikeudelliset periaatteet. Tätä on myös Pohjanpelto edellyttänyt määrätessään, että Varatuomari Veikko Pohjanpellon rahaston sääntöjen muuttamisessa on noudatettava, mitä kunnallislaissa on säädetty lahjoitusrahastoista. 42 Ovatko nyt esitetyt muutokset mahdollisia, tulee ensiksi arvioida, onko tarkoituksen muuttamiselle ylipäätään perusteita ja jos on, säilyykö varojen käyttö nyt esitettyjen muutosten jälkeenkin olennaisesti alkuperäisen kaltaisena. 5.1 Onko tarkoituksen muuttamiselle perusteita? 43 Voimassa olevan säätiölain uudistamisen yhteydessä todettiin säätiön tarkoituksen muuttamisen edellytyksistä muun muassa seuraavaa: Yleensä voi olla tarpeen lähinnä tarkoituksen laajentaminen esimerkiksi sen vuoksi, että tarkasti ottaen tavoitetta ei enää ole tai sen merkitys on vähentynyt olennaisesti (esimerkiksi yleisen terveydenhuollon kehityksen vuoksi tiettyä sairautta, jonka torjuminen on säätiön tarkoitus, ei enää ole tai siihen on olemassa sellainen tehokas hoitomuoto, jonka saattamiseen yleisön saataville ei tarvita säätiön panosta) tai sen vuoksi, että varallisuuden huomattavan kasvun vuoksi säätiöllä olisi varoja myös muun, alkuperäistä tarkoitusta lähellä olevan tarkoituksen toteuttamiseen. Jälkimmäisen kaltaisissa tilanteissa tarkoituksen laajentaminen tulisi toteuttaa siten, että alkuperäisen tarkoituksen toteuttaminen jatkuu edelleen (HE 166/2014 s. 131) 44 Asiassa saadun selvityksen perusteella Askolan lukiossa on hieman yli sata oppilasta. Lukiolaisten määrä on pieni. Mahdollisten tuettavien määrää ei merkittävästi lisää se, että Pohjanpellon rahastosta voidaan jakaa avustuksia myös Askolan lukion käyneiden yliopistotasoiseen jatko-opiskeluun. Saamani tiedon mukaan Pohjanpellon rahastolle tulee vuosittain joitakin kymmeniä avustushakemuksia ja muutamia yksittäisiä hakemuksia lukuun ottamatta hakijoille myönnetään avustus. Rahaston tuen kohteena voi sinänsä olla tällä hetkellä myös Askolan lukio, mutta lukion mahdollisuuksia käyttää lahjoitusvaroja on kohtuullisen voimakkaasti rajoitettu. 45 Asiaa arvioitaessa voidaan kiinnittää huomiota myös siihen, että lahjoittajan alkuperäinen tavoite Pohjanpellon säätiön perustamisessa on ollut mahdollistaa yksityiskoulussa opiskelu. Kun tämä tarve on lakannut koulutusjärjestelmän muutoksen johdosta, Pohjanpellon säätiö on lakkautettu. Lisäksi asiassa tulee kiinnittää huomiota siihen, että Pohjanpellon rahaston markkina-arvo on kasvanut olennaisesti sille alun perin lahjoitettujen varojen markkina-arvosta ja suhteessa lahjoittajan alkuperäisten määräysten mukaiseen tarkoituksen kohdealueeseen. Olen säätiölakia koskevassa kommentaarissa todennut varojen kasvamisesta seuraavaa:
9 Säätiön varallisuus on myös voinut kasvaa niin huomattavasti, ettei varojen käyttäminen pelkästään alkuperäiseen tarkoitukseen ole enää tehokasta ja tuloksellista. Säätiön tarkoituksena voi olla esimerkiksi pienen luonnonsuojelualueen ylläpitäminen, pienen kunnan vanhusten elinolosuhteiden parantaminen tai stipendien jakaminen tarkoituksessa määrätyn koulun oppilaille. Jos säätiön varallisuus kasvaa merkittävästi, rajattu tarkoitus voi muodostua esteeksi kertyneiden tuottojen tehokkaalle käytölle. 5 46 Asiassa saadun selvityksen perusteella voidaan perustellusti todeta, että olosuhteet ovat muuttuneet Pohjanpellon rahaston perustamisesta siten, että tarkoituksen muuttamiselle on edellytyksiä. 5.2 Ovatko esitetyt muutokset olennaisesti samankaltaisia alkuperäiseen tarkoitukseen nähden? 47 Jos Pohjanpellon rahaston tarkoitusta muutetaan, tulee muutoksissa huomioida se, että uusi tarkoitus ei saa olennaisesti poiketa alkuperäisestä tarkoituksesta. 48 Muutosesityksistä kohta 2.2 laajentaisi varojen käytön Askolan lukion lisäksi Asklan koulun seitsemännen tai sitä myöhempien luokka-asteiden oppilaille. Pohjanpellon säätiön tarkoituksena oli lukiolaisten lisäksi peruskoulun yläasteen oppilaiden tukeminen, joten tämä tarkoitusmuutos vastaa lahjoittajan tahtotilaa varojen käytöstä. 49 Muutosesityksestä kohta 2.3 laajentaisi varojen käytön koskemaan vapaasti Askolan lukion toimintaa. Pohjanpellon säätiön lakkauttamista koskevassa määräyksessä (Pohjanpellon säätiön sääntöjen 12 ) ei rajoitettu varojen käyttöä lukion toiminnassa. Nyt esitetty muutos kohdassa 2.3 vastaa Pohjanpellon säätiön sääntöjen 12 :n määräystä varojen käytöstä. 50 Vaikka tarkoituksen laajennus lukiotoiminnan alueella onkin perusteltua, avustusten jakamisen painotuksissa ylipäätään ja myös erityisesti lukiolle jaettavien avustusten kohdentamisessa on suositeltavaa kiinnittää huomioita siihen, että lukion toiminnan tukeminen ei ole Pohjanpellon rahaston ainoa tarkoitus ja että alun perin Pohjanpellon tahtona oli oppilaiden ja opiskelijoiden tukeminen. 51 Muutosesityksestä kohta 2.4 laajentaisi varojen käytön Askolan koululle seitsemännen tai sitä myöhempien luokka-asteiden opintoja tukeviin hankkeisiin. Tämä tarkoituksen alue oli mukana Pohjanpellon säätiön perustamisen aikaisten sääntöjen 12 :ssä, mutta yläasteen tukemisen mahdollisuus poistettiin 12 :stä sääntömuutoksella vuonna 1979. Yläasteen tukeminen mahdollistettiin vain, jos lukiota ei olisi olemassa. Pohjanpelto on ollut itse tekemässä mainittua muutosta. Ennen tämän tarkoituksen lisäämistä tulisi huolella arvioida, onko kohdealueen lisääminen välttämätöntä varojen tehokkaan ja tuloksellisen käytön edellytyksiä ajatellen. 52 Muutosesityksestä kohta 2.5 ei muuttane lahjoittajan alkuperäistä tarkoitusta jatkoopiskelujen tuensaajien kohderyhmästä. Pohjanpellon perustaessa Varatuomari Veikko Pohjanpellon rahaston vuonna 1981 korkeakoulujen alle eivät kuuluneet ammatillisten opistojen tutkinnot, jotka sittemmin siirtyivät ammattikorkeakoulujen tehtäväalueeksi. 5 Jauhiainen Kaisanlahti Kela Säätiölaki (2017) s. 465
10 53 Sääntöihin on tehty myös vähäisiä muita muutosehdotuksia. Muulta kuin tarkoituksen muutosta koskevalta osalta voitaneen sääntöjä muutettaessa periaatteena pitää, että muita määräyksiä voidaan muuttaa, jos tarkoituksenmukaisuussyyt tai muu syyt edellyttävät sääntöjen muuttamista. Rahastoa hallinnoivan tahon on ylipäätään huolehdittava siitä, että hallinnon järjestäminen ja varainhoito on järjestetty rahastossa asianmukaisella tavalla. 54 Sääntöjen 15 :ssä voidaan huomioida ne muutokset, joita tehdään sääntöjen 2 :ssa olevaan tarkoitukseen ja toimintamuotoihin. Vastaan mielelläni asiaan liittyviin lisäkysymyksiin. Oili Kela Asianajaja, Espoo