PÄÄTÖS Nro 66/2018/1 Dnro ESAVI/10642/2017 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 7.5.2018 ASIA Autotehtaan toiminnan laajentaminen ja muuttaminen sekä toiminnan aloittamislupa, Uusikaupunki HAKIJA Valmet Automotive Oy PL 4 23501 Uusikaupunki Y-tunnus: 0143991-2 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Autotehtaan toiminta sijoittuu Uudenkaupungin kaupungissa kiinteistöille 895-8-30-15 ja 895-8-30-14. Kiinteistöt omistaa Valmet Automotive Oy. Laitoksen käyntiosoite on Autotehtaankatu 14, 23500 Uusikaupunki. Hakemus koskee toiminnan olennaista muuttamista siten, että toiminnan laajentuessa autotehtaan haihtuvien orgaanisten (VOC) yhdisteiden päästöt ilmaan nousevat tasolle 404 000 kg vuodessa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 1.11.2017. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 29. Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 1 kohtien 2h ja 6a perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax 03 570 8002 Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, 13101 Hämeenlinna PL 110, 00521 Helsinki www.avi.fi/etela
2 (52) TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 34 :n ja valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 :n 1 momentin perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevat ympäristöluvat Etelä-Suomen aluehallintoviraston 15.4.2015 myöntämä ympäristölupa (nro 98/2015/1, dnro ESAVI/6365/2014) autotehtaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen. Ympäristölupa koskee hakemuksen mukaista toimintaa, jossa ajoneuvojen tuotantomäärä on 100 000 ajoneuvoa vuodessa. Käyttö, päästö- ja vaikutustarkkailu Toiminnan tarkkailusuunnitelma on hyväksytty 14.5.2015 ympäristöluvan nro 98/2015/1 yhteydessä. Muut päätökset ja sopimukset Uudenkaupungin kaupungin (Uudenkaupungin Vesi liikelaitos) ja Valmet Automotive Oy:n välinen sopimus puhdistetun veden ja raakaveden toimittamisesta ja hinnoittelusta sekä jäteveden johtamisesta, käsittelystä ja hinnoittelusta 18.1.2016. Uudenkaupungin kaupungin (Uudenkaupungin Vesi liikelaitos) ja Valmet Automotive Oy:n välinen sopimus teollisuusjätevesien johtamisesta viemäriverkostoon 1.7.2016. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) päätös 4.7.2017, muutoslupa koskien autotehtaan nestekaasun käyttölaitosta. Valmet Automotive Oy on TUKESin valvoma lupalaitos. Vakuutukset Toiminnalla on lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus vakuutusyhtiö OP Vakuutus Oy:ssä. Hakemusasiakirjoihin on liitetty 11.10.2017 päivätty voimassaolotodistus. Hallintajärjestelmät Toiminnalla on sertifioidut johtamisjärjestelmät ISO 9001 (laadunhallinta), OHSAS 180001 (työterveys ja turvallisuus) ja ISO 14 001 (ympäristöjohtaminen) standardien mukaisesti.
3 (52) Alueen kaavoitustilanne Tehdasalueen kaavoituksessa ei ole tapahtunut muutoksia edellisen ympäristölupakäsittelyn jälkeen. Alueella on voimassa 31.1.2000 hyväksytty asemakaava ja asemakaavamuutokset (hyväksytty 16.12.2010 ja 5.11.2012, kaavatunnukset Ak 0834 ja Ak 0833). Asemakaavassa tehdasalue on merkitty merkinnällä T-4, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoitoon tarvittavaa henkilökuntaa varten. Kiinteistöllä 895-8-30-3 sijaitsevan VS Lämpö Oy:n lämpökeskusta koskevan alueen merkintä ja määräys on ET-4, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. Alueelle saa rakentaa lämmöntuotantolaitoksen tai voimalaitoksen. Lisäksi läheisten kiinteistöjen 895-8-30-2, 895-8-30-5 ja 895-8-30-6 kaavan mukainen käyttötarkoitus on osoitettu merkinnällä TYL, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus-, varastointi- ja liikerakennusten korttelialue ja kiinteistön 895-8-30-10 kaavan mukainen käyttötarkoitus on osoitettu merkinnällä LTA, tavaraliikenneterminaalin korttelialue. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lähimmät häiriölle alttiit kohteet Lähimmät suojelualueet Toiminnan sijaintipaikassa ja sen ympäristössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisen ympäristölupakäsittelyn jälkeen. Tehdas sijaitsee Uudenkaupungin keskustasta noin 1,6 km koilliseen. Tehdasalueen kokonaispinta-ala on noin 200 ha, josta tehdaspinta-alaa on 13 ha. Tehdasta ympäröivät alueet ovat maa- ja metsätalousaluetta, teollisuusaluetta sekä lähivirkistysaluetta. Tehdas ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tehtaan ympäristössä ei sijaitse päiväkoteja tai kouluja, eikä muita erityisiä häiriintyviä kohteita. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 500 metriä etelään tehdasrakennuksesta. Lähin luonnonsuojelualue (Uusikartano) on noin neljän kilometrin etäisyydellä tehtaan itäpuolella. Laitoksen vaikutusalueella ei sijaitse Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Maaperän ja pohjaveden tila sekä perustilaselvitys Lupahakemuksen yhteydessä on esitetty ympäristönsuojelulain 82 :n tarkoittama maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys, jota on täydennetty yhteenvedolla pinta- ja pohjavesien tarkkailun tuloksista 5.4.2018.
4 (52) Perustilaselvitys on rajattu autotehtaan aitauksen sisäpuoliselle alueelle mukaan lukien koeajorata. Aidatun tehdasalueen ulkopuolelta on huomioitu autotehtaan omistuksessa olevat pääportti, näyttelyhalli, harrastetalo ja liikekiinteistö. Selvitysalueen ulkopuolelle on rajattu VS Lämpö Oy:n omistama lämpökeskus, joka on maa-alueineen siirtynyt pois Valmet Automotive Oy:n omistuksesta 1.1.2010. Perustilaselvityksessä ei ole tunnistettu erikseen merkityksellisiä aineita vaan se sisältää tiedon kaikista käytössä olevista kemikaaleista. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tehtaan historiasta on tunnistettu kolme ympäristövahinkoa, joista ensimmäinen on tapahtunut 1980-luvun alussa. Sadevettä on tällöin päässyt valumaan maanalaiseen bensiinisäiliöön. Säiliö on betonibunkkerissa. Bensiiniä ei päässyt maaperään. Kirjallista dokumentaatiota asian hoidosta ei ole. Toinen ympäristövahinko tapahtui vuonna 1987, jolloin ED-maalia valui noin 60m 3 jätevesiviemäriin. Perustilaselvityksessä mukana olevien raporttien perusteella maali on mennyt kaupungin jätevedenpuhdistamon kautta vesistöön, jossa on tehty ylimääräistä sedimentti- ja pohjaeläintutkimusta vaikutusten selvittämiseksi. Vuonna 2001 on laadittu selvitys kuumaöljylaitoksen maaperän tilasta, jossa epäiltiin laitoksen lattian alla kulkevan öljynsiirtoputken ja vesien keräyskaivon vuotaneen. Keräyskaivon ja öljyputken lähdön alueella tehdyissä kairauksissa todettiin maaperätutkimuksissa raskaita öljyjakeita. Pitoisuudet hiilivetyjakeiden C22 C40 osalta olivat noin tasolla 1200 mg/kg, mikä ylittää valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) alemman ohjearvon. Selvityksen yhteydessä todettiin myös laitoksen pohjoisosan alueella maaperän pintalikaantumista öljytuotteilla. Todetuista pitoisuuksista ei arvioitu aiheutuvan riskiä alueen nykyisessä käytössä. Kuumaöljylaitoksen toiminta on lopetettu, eikä päätöksiä sen tulevasta käytöstä ole tehty. Rakennuksessa olleet kuumaöljysäiliö ja polttokattilat on purettu ja poistettu. Alueella on arvioitu olevan voimakkaasti likaantuneita massoja noin 25 tonnia ja lievemmin likaantuneita noin 220 tonnia. Tehtaan koeajoradan pinta- ja pohjavesien likaantumisselvitys on toteutettu ulkopuolisen tahon toimesta vuonna 2001. Tulosten perusteella autojen koeajoradan toimilla näyttäisi olevan lievä negatiivinen vaikutus pintavesiin ja sitä kautta alueen pohjavesiin. Koeajoradan lähellä olevan Rauman tien vaikutuksen osuutta ei pystytty tutkimuksessa huomioimaan tietojen puutteellisuuden takia. Pintavesipisteissä havaittiin mm. nikkeliä, rautaa ja sekä alumiinia normaalista poikkeavina pitoisuuksina. Pohjavesinäytteissä havaittiin silloisista ohjearvoista poikkeavia pitoisuuksia kromia, alumiinia, rautaa ja mangaania. Pohjavesiputkien kloridipitoisuus oli myös koholla. Tutkimuksen suosituksena oli pohja- ja pintavesien laadun säännöllinen tarkkaileminen, jota on toteutettu tästä lähtien. Hakijan arvion mukaan perustilaselvityksen tiedot antavat riittävän ja edustavan kuvan maaperän ja pohjaveden tilasta. Laitosalue oli ennen teollisuusalueen käyttöönottoa luonnontilaista metsämaata.
Pohjaveden tila 5 (52) Laitosalueen pinta- ja pohjavesien tilaa on tutkittu kerran vuodessa keväisin maalishuhtikuussa vuodesta 2002 lähtien. Maaperän laatua ei ole tutkittu. Tehtyjen tarkkailujen perusteella koeajoradalla talvella käytetty natrium- ja kalsiumkloridi kulkeutuu alueen pinta- ja pohjavesiin nostaen niiden kloridipitoisuuksia. Koska klorideja on havaittu runsaasti pohjavesien lisäksi alueen pintavesissä, ne ovat todennäköisesti peräisin koeajoradalta eivätkä johdu Uusikaupunki-Laitila -tien suolauksesta tai alueen maaperästä. Kloridit liukenevat helposti veteen, ja kulkeutuvat nopeasti pintavedestä maakerrosten läpi pohjaveteen. Kloridi-ionit eivät juuri pidäty maaperään. Pohjavesissä kloridit aiheuttavat merkittävän suolaantumisriskin. Lisäksi kloridi saattaa liuottaa maaperässä olevia raskasmetalleja, kuten kadmiumia, sinkkiä ja lyijyä. Kalsiumkloridin käyttö voi lisätä pohjaveden happamuutta. Tehdasalue ei kuitenkaan sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen lähialueella sijaitse talousvesikaivoja. Alueen pintavesissä klorideja havaitaan luultavasti vain keväällä suolauskauden jälkeen. Pintavesissä kloridipitoisuudet pienenevät laimentumisen myötä kauemmas radasta tultaessa. Koeajoradalla mahdollisesti tapahtuvat onnettomuudet saattavat aiheuttaa poikkeuksellisia päästöjä, kuten öljyn tai liuottimien pääsyn maaperään ja edelleen pohjaveteen. Testausmäärien vähentyminen pienentää osaltaan merkittävästi onnettomuusriskiä. Tehdasalueella käytetään ja säilytetään erilaisia kemikaaleja, kuten polttoöljyä, bensiiniä, dieseliä ja maaleja. Mahdollisia vaaratilanteita kemikaaleihin liittyen ovat muun muassa kemikaalisäiliöiden ylitäytöt ja mahdolliset virhetoiminnot täyttötilanteissa sekä mahdolliset säiliöiden vuodot. Onnettomuustilanteessa aineiden pääsy ympäristöön on minimoitu erilaisin toimenpitein, jotta mahdolliset vaikutukset vesiin ja maaperään jäisivät vähäisiksi. Viemäriverkoston kautta vaarallisia aineita voi päätyä jätevedenpuhdistamolle ja edelleen purkuvesistöön. Koeajoradan vaikutuksia alueen pinta- ja pohjaveteen on selvitetty vuonna 2001, minkä jälkeen alueen pinta- ja pohjavedet on otettu säännölliseen seurantaan vaikutusten seuraamiseksi viidessä pisteessä, joista kaksi edustaa orsivettä. Näytteet on otettu vuosittain keväällä ja niistä on tutkittu sähkönjohtavuus, kloridi ja ph. Lisäksi pohjavesipisteistä on selvitetty öljypitoisuus ja BTEX. Pohjavesiputki 1 ja orsivesiputki 2 sijaitsevat koeajoradan koillispäässä. Vastaavasti putkipari 3 ja 4 lounaispäässä. Pohjavesiputki 5 sijaitsee tehtaan eteläpuolella. Pohjavesitarkkailun tuloksia on esitetty alla olevissa kuvaajissa (Kuva 1 ja Kuva 2)
6 (52) Kuva 1 Pohjaveden kloridipitoisuus 2013 2017 Kuva 2 Pohjaveden sähkönjohtavuus 2013 2017 Vuoden 2017 tarkkailun perusteella pohjavesiputkien n:o 1, 3 ja 5 sekä orsivesiputken n:o 4 veden ph-arvot olivat lähellä neutraalia. Orsivesiputken n:o 2 veden ph-arvo oli hapan. Pohja- ja orsivesien sähkönjohtavuudet olivat edellisen vuoden tasolla lukuun ottamatta pohjavesiputkea n:o 5, jossa sähkönjohtavuus oli hieman matalampi kuin edellisenä vuotena, mutta kuitenkin huomattavasti aiempia vuosia korkeammalla tasolla. Pohja- ja orsivesien kloridipitoisuudet ylittivät sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen N:o 401/2001 yksittäiselle talousvesikaivolle annetun suositusarvon (100 mg/l) putkissa n:o 1, 2, ja 3. Suurin kloridipitoisuus havaittiin orsivesiputkessa n:o 2. Pohjavesiputken n:o 5 veden kloridipitoisuus oli huomattavasti matalampi kuin vuonna 2015, mutta kuitenkin noin viisinkertainen vuosien 2009 2014 tasoon verrattuna. Pohjavesiputkien n:o 1, 3 ja 5 vesissä öljypitoisuudet (hiilivetyöljyindeksi) olivat alle määritysrajan. Alihankintalaboratorion hiilivetyöljyjen määritysraja oli 0,05 mg/l vuonna 2016. Haihtuvia hiilivety-yhdisteitä (halogenoidut ja ei-halogenoidut hiilivedyt) ei havaittu yhdessäkään havaintopaikassa. Purkuvesistö ja pintavedet Tehdasalueen hulevedet sekä vähäiset määrät jäähdytysvettä johdetaan ympäröiviin ojiin useassa kohtaa tehdasaluetta. Ojasto johtaa Käätyjärveen,
7 (52) jonne päätyy hulevesiä hyvin laajalta alueelta. Prosessijätevedet ja muut jätevedet johdetaan kaupungin viemäriin. Ilman laatu ja bioindikaattoritutkimukset Uudenkaupungin alueella ilman laatua ei seurata jatkuvatoimisin mittauksin. Uudenkaupungin alueen merkittävimmät teolliset päästölähteet ovat olleet lannoitetehdas sekä autotehdas. Lisäksi päästöjä syntyy alueella rautavalimosta, soijajalostamosta, energiantuotannosta, kiinteistöjen lämmityskattiloista ja alueen liikenteestä. Ilmaan johdettujen päästöjen biologisia vaikutuksia on selvitetty vauriokartoituksin vuodesta 1986 lähtien. Vuosina 2006 2007 suoritettujen bioindikaattoritutkimusten perusteella neulaskato oli vähentynyt huomattavasti edellisen, vuosina 1993 1994 suoritetun tutkimuksen tuloksiin verrattuna. Vuodesta 1994 ilman epäpuhtauksien päästöt ovat vähentyneet Vakka-Suomen alueella sekä rikkidioksidin, typenoksidien, että hiukkasten osalta. Muu toiminta alueella Autotehtaan välittömässä läheisyydessä sijaitsee lämpölaitos, joka toimii varalämpölaitoksena. Autotehtaan tarvitsema lämpö ohjataan Onkakadun varrelta sijaitsevasta kiinteän polttoaineen laitoksesta. Valmet Automotive Oy omistaa tehtaan välittömässä läheisyydessä kiinteistöt, joilla sijaitsee huoltoasema ja autokoulujen käytössä oleva ajoharjoittelu- ja liukkaankelinrata. Rautavalimo sijaitsee reilun kilometrin päässä tehdasalueelta itään, osoitteessa Betorantie 30. Tehtaiden välissä on metsätalousalueetta. Uudenkaupungin soijatehdas sijaitsee autotehtaan itäpuolella reilun kilometrin päässä osoitteessa Betorantie 42. Tehtaan yhteydessä toimii höyryvoimalaitos. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Valmet Automotive on suurimpia autoteollisuuden sopimusvalmistajia. Se tarjoaa monipuolisesti suunnittelu ja valmistuspalveluja, liiketoimintapalveluja sekä avoautojen kattojärjestelmiä. Tehdas on edelläkävijä sähköautojen suunnittelussa ja valmistuksessa. Autotehdas perustettiin Suomeen vuonna 1968 Saab-Valmet nimisenä Valmetin ja ruotsalaisen Saab-Scanian yhteisyrityksenä. Tavoitteena oli luoda Suomeen autoteollisuuteen liittyvää osaamista. Saabeja oli tarkoitus tehdä ensi sijassa Suomen markkinoille, mutta hyvä laatu ja tuotannon joustavuus avasivat ovia myös vientimarkkinoille. Vuonna 1992 yritys siirtyi kokonaan Valmetin omistukseen ja vuonna 1995 siitä tuli Valmet Automotive Oy. Rauman ja Valmetin fuusioiduttua vuonna 1999 autotehtaan omistaja oli sataprosenttisesti Metso Oyj vuoteen 2010
8 (52) asti. Nykyiset omistajat ovat Pontos Group ja Suomen Teollisuussijoitus sekä Kiinan suurin sähköautojen akkuvalmistaja CATL. Toiminnassa tapahtuneet ja esitetyt muutokset Tehtaan tuotanto on voimakkaassa kasvussa. Hakija on autoteollisuuden sopimusvalmistaja, joten valmistettavien autojen määrässä ja ominaisuuksissa on suurta vaihtelua vuosittain. Hakija esittää, että ympäristölupaharkinnassa huomioidaan ensisijaisesti toiminnan kokonaispäästöt ei tuotantomääriä. Nykyinen lupa on myönnetty 100 000 auton tuotantoon, josta on arvioitu aiheutuvan noin 300 000 kg vuosittaiset VOC-yhdisteiden päästöt. Jatkossa hakija esittää, että lupa myönnetään tuotannolle, joka aiheuttaa 404 000 kg vuosittaiset VOC-yhdisteiden päästöt. Tehtaan tuotekehityksen kylkeen rakennetaan parhaillaan litium sähköakkujärjestelmiin keskittyvää uutta laitosta. Akkujen kokoonpanossa on tavoitteena valmistaa räätälöityjä piensarjoja ja prototyyppejä. Tuotekehitys on kehittänyt sähköautopuolta vuodesta 2008 lähtien. Kehitystyön ja testauksen ohella tuotekehitys myös valmistaa komponentteja. Toiminnan kasvamisen johdosta tehdasrakennusta on laajennettu useaan otteeseen suurempiin tuotantomääriin siirtymisen johdosta. Vuonna 2016 on valmistunut uutena osana kaksi varastoa osille (0,4 ha ja 0,6 ha) sekä 0,35 ha katos. Tuotantotilaa on laajennettu 0,1 ha tehtaan eteläosaan. Vuonna 2017 on valmistunut varastotilaa osille (0,6 ha) ja koreille (0,2 ha) sekä erilliseen rakennukseen tuotekehityksen yhteyteen akkujen kokoonpanotehdas (0,2 ha). Valmet Automotive on myös ostanut 2013 rakennetun logistiikkakeskuksen (0,6 ha) alihankkijalta itselleen vuonna 2017. Alueella on myös tilapäisiä PVC-halleja materiaalin tarpeisiin. Myös pihan asfaltoituja alueita on laajennettu vuosina 2016 2017 rakennusten muutosten ja kulkureittien johdosta. Rekkaparkkialuetta on laajennettu 2017. Vuoden 2018 laajennetaan varastotiloja edelleen tehtaan länsipuolella. Tuotteet ja tuotantokapasiteetti Autotehdas toimii sopimusvalmistajana, joten sen tuotanto vaihtelee vuosittain. Hakemuksen mukaisella suurimmalla tuotantokapasiteetilla tuotanto pyörii vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa. Ajoneuvojen tuotantoprosessi Tuotantoprosessissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Tuotanto muodostuu neljästä prosessikokonaisuudesta: korihitsaamosta, esikäsittelylaitoksesta (fosfatointi ja elektroforeesiupotusmaalaus), maalaamosta sekä kokoonpanosta. Nykyaikaisessa tuotantoprosessissa on huomioitu tarve valmistaa samanaikaisesti autoja, joiden tuotantomäärät, korirakenteet, koko, materiaalit ja voimanlähteet poikkeavat toisistaan.
9 (52) Korihitsaamo Päätuotteiden korit, ovet ja luukut hitsataan korihitsaamossa valmiiksi prässätyistä osista ja osakokonaisuuksista. Hitsausmenetelmät ovat pistehitsaus ja laserhitsaus, liitosmenetelminä käytetään myös liimausta ja laserjuottoa. Hitsaukset tehdään pääosin roboteilla automaattisesti. Hitsauksen lisäksi korihitsaamossa asennetaan osia ruuviliitoksin ja suoritetaan hiontatyötä mm. oville ja luukuille. Hitsausprosessin päälinja koostuu alusta-, korija asennus- sekä viimeistelylinjasta. Esikokoonpanosolut syöttävät osakokonaisuuksia päälinjalle. Hitsaamon tuottamille koreille suoritetaan lämpökäsittely päämiehen ohjeistuksen mukaisesti. Lämpökäsittelyyn käytettävässä kuivausuunissa on 10 paikkaa koreille. Kapasiteetti uunilla on 20 koria/tunti. Korien liikkuminen uunissa ja jäähdytysosassa tapahtuu rullakuljettimien avulla. Jokaisella kuljettimella on oma vaihdemoottorinsa. Uunissa on kolme poistoilmapuhallinta, jotka puhaltavat suoraan ulkoilmaan. Uunin jälkeisessä jäähdytysosassa on yksi poistoilmapuhallin, joka puhaltaa joko ulos tai antaa kiertoilmaa tulopuhaltimelle riippuen ulkolämpötilasta. Esikäsittelylaitos (fosfatointi- ja elektroforeesi) Maalaus Esikäsittelylaitos sijaitsee maalaamon sivulla erillisessä rakennuksessa. Toiminta käsittää fosfatoinnin ja elektroforeesin (ED). Korit tulevat fosfatointiin korihitsaamon siirtokuljettimelta. Fosfatointilaitoksella suoritetaan koreihin kuljetinjalasten asennukset, rasvanpoistopesut, korin pintojen aktivoinnit, fosfatointikylvyt, passivointiruiskutus sekä korien huuhtelut. Allastilavuudet esikäsittelylaitoksella ovat seuraavat: - Rasvanpoistokylvyt 115 m 3 - Peittauskylvyt 100 m 3 - Passivointikylvyt 10 m 3 - Huuhtelualtaat 150 m 3 - Altaat poistetuille kylvyille 350 m 3 Elektroforeesi (ED) muodostaa esikäsittelylaitoksen loppuosan. ED-laitoksella korien pohjamaalaus tehdään elektroforeettisena upotuspohjamaalauksena. Pohjamaalauksessa käytetään vesiliukoisia maaleja. Upotusmaalauksen jälkeen koreille suoritetaan huuhtelut ultrasuodatetulla ja ionivaihdetulla vedellä. Lopuksi suoritetaan ED-maalin kuivaus. Syntyneet jätevedet johdetaan esikäsittelylaitoksen omalle jätevedenpuhdistamolle. Esikäsittelylaitokselta korit ohjataan maalaamoon siirtokuljettimella. Ennen maalausta korien peltisaumat tiivistetään käsin ja roboteilla. Sisätiivistykset suoritetaan käsiruiskuin. Lisäksi korin kotelot suojataan vahauksella korroosiota vastaan.
Kokoonpano Logistiikka Jätevesien käsittely 10 (52) Alustakäsittelyn jälkeen korit välimaalataan. Välimaali toimii pintamaalin tartuntapintana, samalla toimien eri sävyisten pintamaalien sävypohjana. Käytettävät välimaalit ovat vesiohenteisia. Varsinainen pintamaalaus suoritetaan välimaalauksen jälkeen. Käsimaalaus suoritetaan kohteisiin, joita ei voida käsitellä roboteilla, muilta osin pintamaalaus tapahtuu maalausautomaateilla. Kaikki pintamaalit ovat vesiohenteisia. Pintamaalauslinja on uusittu 2016 jolloin käsinmaalaus- ja automaattiasemat purettiin ja tilalle asennettiin maalausrobotit. Maalaamon tiivistysuuni on uusittu 2017. Maalauksen jälkeen korit lakataan ja vahataan. Myös lakkausasemalla tehtiin muutoksia maalilinjan muutosten yhteydessä. Kokoonpanon päälinja on monituotelinja. Päätuotantolinjalle korit ohjataan tilausjärjestyksessä maalaamon korivarastosta siirtokuljettimella kokoonpanoon. Kokoonpanon tuotantolinjojen kuljetinratkaisuina käytetään rulla-, riippu-, laatta- ja palettikuljettimia. Moottori, alustapaketti, kojelauta sekä ovet tehdään asennusvalmiiksi esikokoonpanolinjoilla. Akselistojen ja moottorien esiasennuksia suoritetaan automaattisesti liikkuville vaunuille. Robotteja käytetään mm. tuulilasien liimauksissa. Tietyille markkina-alueille toimitettaville autoille suoritetaan alustansuojaus. Pyöräkulmien ja valojen suuntauksien tarkistukset ja säädöt suoritetaan tietokoneohjatusti. Muilta osin kokoonpanon työvaiheet ovat lähinnä käsityötä käsi- ja paineilmatyökaluja käyttäen. Tehdas vastaa logistiikkatoimintojen kokonaisuuden johtamisesta, materiaalisuunnittelusta ja -kirjanpidosta, kuljetuksista, huolinnasta, tullauksesta sekä valmiiden autojen toimittamisesta tehtaalta. Logistiikkatoiminnot ovat osa yrityksen omaa organisaatiota, joka huolehtii komponenttitoimitusten purkamisesta ja varastoinnista sekä osien toimituksesta tuotantolinjoille. Tehtaalla on käytössä erillinen logistiikkakeskus. Jätevesien käsittelyyn johdetaan seuraavat jätevesiä fosfatoinnista ja ED-laitokselta. Fosfatointivaiheen jätevedet sisältävät fosfaatteja ja raskasmetalleja (Ni, Zn, Mn). Kaikille fosfatointivaiheiden jätevesille on esikäsittelynä fosfaatin saostus, jossa fosfaatit ja osa raskasmetalleista saostetaan. ED-laitoksella syntyy kahdenlaisia jätevesiä (huuhteluvesiä ja konsentraatteja), jotka sekoitetaan keskenään ennen niiden käsittelyä. Konsentraatit muodostuvat ultrasuodatusyksiköiden ja säiliöiden pesuista ja käytetyistä kylvyistä. Huuhteluvedet syntyvät prosessin huuhteluvaiheista. Jätevesien mukana tuleva maali on tarttuvaa, joten maali pitää koaguloida. Koaguloinnin jälkeen jätevedet johdetaan varsinaiseen käsittelyyn.
11 (52) Jätevedenkäsittelylaitoksella on 150 m 3 tasausallas. Poistettaessa kylpyjä nämä johdetaan tasausaltaan kautta, jolloin jäteveden määrää ja ominaisuuksia on mahdollista kontrolloida. Kaikki esikäsittelylaitoksen prosessijätevedet käsitellään ennen johtamista kaupungin viemäriin ja edelleen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Jätevedenkäsittelylaitos koostuu kahdesta FLOOTEK-laitteistosta, mitkä käsittävät seuraavat puhdistusprosessit: kemiallinen saostus, neutralointi ja sedimentointi. Laitokselta tulevan veden laatua tarkkaillaan sekä automaattisesti, että manuaalisesti. Mikäli viemäriin laskettavan veden ph on sallittujen rajojen ulkopuolella, kytkeytyy jätevesilaitos sisäiseen kiertoon. Viemäröitävästä vedestä analysoidaan manuaalisesti määrätyin aikavälein otetut näytteet. Päästörajoissa pysymisen varmistamiseksi jokaisessa käsittelyvaiheessa on sisäiset lukitukset, jotka perustuvat häiriöön ph:n säädössä. Jatkuva häiriö säädössä lukitsee sähköisesti syöttöpumpun. Välimaali- ja pintamaalilinjalla syntyy jätevesiä vesilattiajärjestelmän kiertoveden poistojen yhteydessä. Jätevesiä ei johdeta jätevesien käsittelylaitokselle vaan ne viemäröidään suoraan tutkimusten jälkeen. Maalaamon poistoilma johdetaan vesiverhon kautta, jolloin ilmassa olevat maalihiukkaset erottuvat. Tästä vedestä erotetaan maalisakka linkoamalla ja vesi, joka sisältää pieniä määriä liuottimia, palautetaan kiertoon. Järjestelmissä kiertävä vesi vaihdetaan muutamia kertoja vuodessa, jolloin vedet viemäröidään. Samaan järjestelmään on myös liitetty värinvaihdoissa syntyvä jätevesi. Värinvaihdossa jätevettä syntyy putkistojen ja maalauslaitteistojen pesujen yhteydessä. Jätevesien esikäsittelyn kapasiteetin varmistaminen muutoksessa Polttoprosessit Nykyinen jätevesilaitos on otettu käyttöön vuonna 1987 ja sen kapasiteetti on 12 13 m³/h. Prosessien ja jätevedenkäsittelyn välissä olevia puskurisäiliöitä tyhjennetään tällä hetkellä tuotannottomana aikana, koska nykyinen jätevesilaitos ei pysty käsittelemään kaikkia jätevesiä tuotannon aikana. Jätevedenkäsittelyn kapasiteetin varmistamiseksi on tehty vaihtoehtoisia suunnitelmia esimerkiksi uuden rinnakkaisen, noin 8 m 3 /h kapasiteetiltaan olevan laitoksen rakentamiseksi. Tämä mahtuisi nykyiseen esikäsittelyrakennukseen nykyisen laitoksen rinnalle. Toinen vaihtoehto on lisätä fosfatoinnista ja ED:stä lähteviin vesiin suodatus, joka erottaa kirkasteen takaisin prosessiin ja näin vapauttaa hydraulista kapasiteettia likaisimpien vesien käsittelyyn. Toteutettavaa ratkaisua ei ole vielä päätetty. Autotehtaalla käytössä olevat polttoprosessit on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 1). Laitoksella käytetään polttoaineena nestekaasua (propaania) ja kevyttä polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus on alle 0,1 painoprosenttia.
12 (52) Taulukko 1 Autotehtaan polttoprosessit Sijainti Polttoprosessi, nimi Lämpökeskus Hitsaamo Kevytöljy, springler diesel 1 Kevytöljy, springler diesel 2 Kevytöljy, raakavesi Kevytöljy, varavoima 1 Korin liiman kuivausuuni, nestekaasu Polttoaineteho (MW) 0,063 0,063 0,050 0,485 1,8 Maalaamo ED-laitos, tukipoltin ED-laitos, jälkipoltin, kuivausuuni Alustakäsittely poltin 1 Alustakäsittely poltin 2 Alustakäsittely poltin 3 Alustakäsittely poltin 4 Alustakäsittely poltin 5 Välimaali, jälkipoltin, kuivausuuni Pintamaali, tukipoltin Pintamaali, tukipoltin Pintamaali, jälkipoltin, kuivausuuni Kotelokäsittely,vahaus Kevytöljy, varavoima 2 Kevytöljy, varavoima 3 Kevytöljy 0,4 2,8 0,57 0,57 0,57 0,57 0,57 2,5 0,15 0,15 2,3 0,32 1,1 0,106 0,25 Kokoonpano Harrastetalo Käyttöönottovuosi 1978 1989 1969 1985 2013, 2015, 2016 1992 1992 2001 2001 2001 2016 2016 2001 1986 1986 1999 2000 1992 1974 1989 Päästökorkeus (m) 1 1 1 4 2 18 18 18 18 18 2 2 18 18 18 18 18 3 12 13 Akkujen kokoonpano ja tuotekehitys Akkujen kokonpano on prototyyppeihin ja piensarjatuotantoon keskittyvä tuotantolaitoksen osa. Laitoksella testataan ratkaisuja muualla tapahtuvaa korkean volyymin tuotantoa varten, minkä vuoksi prosessi on joustava ja nopeasti muokattavissa erilaisiin tuotteisiin. Tarkoituksena on kehittää voimansiirtokomponentteja, virranjakojärjestelmiä, onboard-latausratkaisuja ja akkujärjestelmiä. Akkuihin tarvittavat osat sekä akkukennot tulevat komponentteina alihankkijoilta. Kennoissa on valmiina kemikaalit. Akun valmistuksessa Uudessakaupungissa ei käsitellä akkukemikaaleja. Valmiista kennoista ja osista rakennetaan akkumoduuleja ja akkupaketteja. Osat kiinnitetään yhteen joko ruuvaamalla tai alumiini laser-hitsauksella. Akkumoduuleissa tuotteen sisältämät aineet on pakattu ilmatiiviisti suljettuihin metallikoteloihin, jotka on suunniteltu kestämään normaalissa käytössä esiintyvät lämpötilat ja paineet. Normaalissa käytössä ei ole olemassa syttymis- tai räjähdysvaaraa eikä aineiden ulos valumisen vaaraa. Akkujen kokoamisessa syntyvät jätteet kerätään ja lajitellaan. Toiminnassa syntyy pakkausjätettä (muovi, pahvi, puu) sekä elektroniikkaromua ja akkukennoromua. Lisäksi varaudutaan metallijätteen lajitteluun.
13 (52) Koeajorata Koeajorata sijaitsee kokoonpanon läheisyydessä ja on pituudeltaan 1,2 km. Radalla suoritetaan valmiiden ajoneuvojen lopputestaukset. Koeajoradan talvikäyttö, marraskuu maaliskuu, asettaa radan puhtaanapidolle erityisiä haasteita. Turvallisen koeajon varmistamiseksi rata on pidettävä erittäin puhtaana. Liukkaudenestoon koeajoradalla on käytetty samaa natriumkloridia ja kalsiumkloridiliuosta, jota tielaitos käyttää maanteiden liukkauden estoon. Koeajoradalla koeajetaan valmistuneita autoja. Koeajo käsittää 3 4 kierrosta ja rata on sen muotoinen, että autot ohittavat lähimmät asutuskohteet yhden kierroksen aikana kaksi kertaa. Koeajoradan ympäristöä seurataan pinta- ja pohjavesitutkimuksin tarkkailusuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Nykyisellä tuotannolla testataan keskimäärin 22 autoa päivässä, joista jokainen ajaa 2 kierrosta. Testaukset toteutetaan pääasiassa päivisin klo 8 16. Laajentuvassa tuotannossa ajokierrosten määrä nousee noin 30 ajoneuvoon päivässä. Testattavien ajoneuvojen määrään vaikuttaa valmistettavat tuotteet ja niihin liittyvät sopimukset. Hakija haluaa säilyttää nykyisen luvan mukaisen mahdollisuuden myös yöaikaisiin koeajoihin. Tehtaan läheisyydessä on myös autokoulujen käytössä oleva ajoharjoitteluja liukkaankelinrata. Se ei liity autotehtaan toimintaan. Raaka-aineet Tuotannon pääasiallisia raaka-aineita ovat pintakäsittely- ja maalauskemikaalit sekä autojen komponentit. Autojen komponentit tulevat alihankkijoilta. Tehtaan sisäinen logistiikka purkaa, varastoi ja toimittaa tuotannon tarvitseman materiaalin asennuspaikoille. Purkauksen jälkeen materiaali kuljetetaan joko suoraan käyttöpaikoille tai eri varastoihin. Periaatteena on, että materiaalia siirretään mahdollisimman vähän, eli osat viedään suoraan asennuspisteisiin. Lähtökohtana on, että osat siirretään ulkoisessa yksikköpakkauksessa asennuspisteisiin Materiaalin pakkauskalusto kerätään ja lajitellaan. Toimittajille palautettava pakkauskalusto lastataan lähetyslistan osoittaman määrän mukaisesti. Nestesäiliökuljetukset ohjataan tehtaan tavaraportilta varastosäiliölle. Muut kemikaalit toimitetaan keskitetysti maalaamon maalivarastolle, jonka toiminnasta vastaa ulkoinen palvelun tuottaja. Kemikaalit ja polttoaineet Kemikaalien käyttö Tehtaalla käsitellään vaarallisia kemikaaleja siinä määrin, että se määritellään laitokseksi, jossa vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi on kemikaaliturvallisuuslain perusteella luvanvaraista. Autotehtaalla
14 (52) varastoidaan ja käytetään myös bensiiniä, dieselöljyä ja nestekaasua. Lisäksi varastoidaan ja käytetään räjähteitä sisältäviä autonosia (airbagit ja turvavyön kiristimet). Kemikaalien turvallista käyttöä ja varastointia valvoo TUKES. Laitoksella on hyväksytty vaarallisten aineiden varastoinnin ja käytön valvoja ja hänellä on varamies. Vaarallisten aineiden käytön ja varastoinnin valvoja vastaa vaarallisten aineiden käyttöön liittyvien ohjeiden antamisesta. Muu vastuu vaarallisten kemikaalien käytöstä ja varastoinnista on hajautettu linjaorganisaatioon työtehtävien mukaan. Aineen turvallisesta käytöstä on aina ensisijaisesti vastuussa aineen käyttäjä. Prosessissa ei käytetä REACH-asetuksen mukaan luvanvaraisia tai rajoitettuja kemikaaleja. Prosessissa ei käytetä myöskään biosidejä. Autotehtaalla varastossa ja käytössä olevat kemikaalit kemikaaliturvallisuuslain ryhmittelyn mukaisesti esitetään taulukossa alla. Taulukko 2 Kemikaalien varastointi ja käyttö Ainemäärä 2017 (tonnia varastossa ja prosessissa) Syttyvät nesteet P5b 0,021 Syttyvät nesteet P5c 75,9 Hapettavat P8 0,26 Ympäristövaarat E1 3,154 Ympäristövaarat E2 26,3 Palavat nesteet (leimahduspiste 60-100 C) 23,2 Välitön myrkyllisyys ihon kautta tai nieltynä 0,15 H314, H318 72,1 H334 340 341 350 351 360 361 371 371 373 10,025 304 H302, H312, H315, H317, H319, H332, 134,4 H335, H336 Propaani 10 Öljytuotteet 93 Hakemuksessa ei esitetä muutoksia kemikaalien varastointiin. Kemikaalien käyttömäärät lisääntyvät tuotannon kasvaessa nopeutuvan kierron kautta. Merkittävä osa kemikaaleista sitoutuu tuotteeseen (esimerkiksi maalit ja lakat). Keskeiset laitoksella käytettävät kemikaaliryhmät ovat pintakäsittelyyn tarvittavat kemikaalit (fosfatointi, maalaus, lakkaus) sekä kokoonpanossa käytettävä liimat. Tehtaalla varastoidaan ja käytetään myös energiantuotannossa tarvittavia kemikaaleja (propaani, polttonesteet). Jätevesien käsittelyssä käytetään erilaisia vesienkäsittely- ja ph-säätökemikaaleja Kemikaalien käyttö jakaantuu seuraavasti: - Korihitsaamossa vuonna 2016 käytettiin noin 67 tonnia erilaisia liimoja ja tiivistysaineita. Enimmäismäärä prosessissa ja varastossa samanaikaisesti on näille kemikaaleille noin 12 tonnia.
Polttoaineiden käyttö 15 (52) - Fosfatoinnissa käytettiin kemikaaleja vuonna 2016 yhteensä 98 tonnia. ED-maalaus tarvittavia kemikaaleja yhteensä noin 325 tonnia. Vaarallisia ovat vahingot, joissa aineet joutuvat hallitsemattomasti tekemisiin toistensa kanssa, esimerkiksi happoja/emäksiä pääsee valumaan lattialle. Happoon päässeet epäpuhtaudet (mm. sinkki) voivat myös aiheuttaa palovaaran vedynmuodostuksesta johtuen. - Maalauksessa ja lakkauksessa käytettiin ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaan vuonna 2016 yhteensä 810 tonnia ja 2015 1 409 tonnia kemikaaleja. - Suurin osa kokoonpanossa käytettävistä kemikaaleista levitetään ja annostellaan koneellisesti. Manuaalisesti tehtäviä töitä ovat mm. lasiliimauksen primerin levitys ja viimeistelyn maalaukset Kokoonpanossa suuren riskin muodostavat bensiini ja dieselöljy herkästi syttyvinä aineina. Lisäksi kokoonpanossa varastoidaan ja käytetään räjähteitä sisältäviä autonosia (airbagit, turvavyön kiristimet). - Materiaalilaboratoriossa käytetään vähäisiä määriä erilaisia vaarallisia aineita. Toimittaessa työohjeiden ja hyväksi tunnettujen yleisten laboratoriomenetelmien mukaisesti riskit ovat pieniä. Käytettävät kaasut ja liuottimet ovat herkästi syttyviä. Laitoksella käytetään prosessissa käytössä olevissa polttimissa polttoaineena pääsääntöisesti kevyttä polttoöljyä. Vuonna 2015 käytettiin kevyttä polttoöljyä yhteensä 2660 tonnia ja 2016 1680 tonnia. Jatkossa tuotannon laajentuminen lisää myös kevyen polttoöljyn käyttöä ja se tulee lisääntymään arviolta 4400 tonniin. Korin liiman kuivausuuni käyttää polttoaineena nestekaasua. Kemikaalien, polttoaineiden ja muiden haitallisten aineiden varastointi Kaikki isot kemikaali- ja polttonestesäiliöt sekä pienet yli 1000 litran säiliöt on allastettu. Pienet alle 1000 litran astiat varastoidaan ongelmajätevarastossa, esikäsittelylaitoksen kemikaalivarastossa sekä tynnyrivarastossa. Tilat on katettu sekä nestemäisten aineiden osalta allastettu. Esikäsittely eli fosfatointi- ja eletroforeesilaitoksella on useita isoja kemikaalisäiliöitä. Tila on kokonaan allastettu. Lisäksi säiliöiden ympärille on rakennettu valuma-altaat. Laitoksen hoitajat valvovat silmämääräisesti säiliöiden kuntoa. Laitos on varustettu springler-järjestelmällä. Laitoksen yhteydessä sijaitsee lisäksi kemikaalivarasto, jossa varastoidaan noin 12 000 litraa eri kemikaaleja. Säiliöt esikäsittelylaitoksella - Binderi 22 m 3 - Lipeä 6 m 3 - Rautakloridi 6 m 3 - Kalkki 22 m 3 - Rikkihappo 6 m 3 - Fosfatoinnin kemikaalit 2 * 2 m 3 ja 12 m 3
Veden hankinta ja viemäröinti 16 (52) Maalaamon värinvaihtojätesäiliö on kooltaan 20 m 3. Säiliö sijaitsee maalaamon alakerrassa. Pinnan korkeutta valvotaan automaattiseurannalla. Tila on varustettu springler-järjestelmällä. Kiertovesisäiliö sijaitsee ulkona maalaamon sivulla. Säiliö on kooltaan 100 m 3. Säiliötä käytetään seisakkipuhdistusten yhteydessä kiertovesille. Väripumppaamo (noin 4 000 kg) on eristetty muista maalaamon tiloista. Tila on allastettu sekä varustettu springler- ja kaasuntunnistusjärjestelmillä. Kaasuntunnistusjärjestelmän ja palavien nesteiden käsittelyssä tarvittavien laitteiden huollosta ja kunnossapidosta vastaa maalaamon kunnossapitojaos. Nestekaasusäiliö on tilavuudeltaan 20 m 3. Säiliö on kaasutoimittajan omistuksessa, joka vastaa myös säiliön huollosta ja kunnossapidosta. Säiliö sijaitsee maalaamon ja esikäsittelylaitoksen välisellä ulkoalueella. Säiliön ympärille on rakennettu teräksinen suoja-aita, joka pidetään lukittuna. Säiliölle on nimetty käytönvalvoja sekä varavalvoja. Vaarallisten jätteiden varasto sijaitsee maalaamon länsipäässä. Tila on katettu sekä nestemäisten aineiden osalta allastettu. Vuotoihin on varauduttu öljyntorjuntakalustolla. Toiminta on ulkoistettu palvelun tuottajalle. Tila on varustettu springler-järjestelmällä. Tynnyrivarasto (noin 12 000 kg) sijaitsee ongelmajätevaraston sivulla. Varasto on katettu sekä allastettu. Tila on varustettu springler- ja kaasuntunnistusjärjestelmällä. Bensiini ja glykolisäiliöt sijaitsevat valmiiden autojen kentällä. Säiliöt on sijoitettu katettuun betonialtaaseen. Säiliöt, putkistot ja pumput kuuluvat säännöllisen kunnossapidon huollon piiriin. Säiliöt ovat kooltaan seuraavat: - Bensiini 20 m 3 - Glykoli 2*20 m 3 - Diesel 10 m 3 - Polttoöljy 4,5 m 3 Talousvesi saadaan Uudenkaupungin Veden vesijohtoverkosta. Puhdistamaton raakavesi tulee Uudenkaupungin Veden raakavesiverkosta tehtaan omaan raakavesialtaaseen, josta se pumpataan omilla pumpuilla tehtaan raakavesiverkostoon ja vesisammutusjärjestelmään. Maalaamon kompressorien jäähdytykseen lämmönvaihtimien kautta käytetty raakavesi palautetaan normaalikäytössä takaisin raakavesialtaaseen. Lämpimänä vuoden aikana raakavesialtaan veden lämpötila nousee. Tällöin altaan veden kylmentämiseksi raakavettä johdetaan tehdasalueen sadevesijärjestelmään, jotta altaaseen voidaan ottaa verkostosta uutta kylmempää raakavettä. Raakaveden käyttö jäähdytykseen tulee vähenemään, koska jäähdytysvesijärjestelmään on tehty muutoksia 2017 joulukuussa. Kompressorien uusinnan yhteydessä jäähdytysvesi on liitetty tehtaan kaukokylmäjärjestelmään.
17 (52) Taulukko 3 Vedenotto (lähde: ympäristönsuojelun tietojärjestelmä) 2013 2014 2015 2016 Kaupungin vesi, m 3 8 943 14 356 16 869 14 003 Raakavesi (makeaveden allas), m 3 64 562 141 770 177 888 113 642 Energian käyttö ja energiatehokkuus Kaikki toiminnasta muodostuvat jätevedet johdetaan yhtä liittymää pitkin kaupungin viemäriverkkoon, pois lukien avo-ojaan johdettavat hulevedet, joiden käsittelyä varten tehdas- ja piha-alueella on hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivot. Autotehtaan käyttämä kiinteistölämpö ostetaan ulkopuoliselta energian toimittajalta. Maalaamon polttimien polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä ja niiden lämpö käytetään maalaamon prosesseihin. Korien liimausuunissa käytetään nestekaasua propaania. Taulukossa alla kuvataan toteutunut energiankäyttö ja ennuste hakemuksen mukaiselle toiminnalle. Taulukko 4 Toteutunut energiankäyttö energialähteittäin ja arvio hakemuksen mukaiselle toiminnalle 2015 Arvio hakemuksen mukaiselle toiminnalle Sähkö, GWh 44,4 60 Kiinteistölämpö,.GWh 27 45 Prosessilämpö, GWh 26,4 40 Kevyt polttoöljy, GWh 32,5 45 Nestekaasu, Ghw 1,0 1,8 Liikenne Tehdas on liittynyt Teknologiateollisuus ry:n elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen. Sopimus on päivitetty 8.11.2016. Pääportin liikenne tehdasalueelle on lähinnä henkilö- ja pakettiautoilla. Vartiointi pääportilla toimii vuorokauden ympäri. Pääportti sijaitsee Autotehtaankadun päässä. Tehtaalle tulevat tuotannon osat sekä kemikaalitoimitukset on ohjattu tavaraportin kautta. Tavaraportilla on vartiointi vuorokauden ympäri. Tavaraportti sijaitsee tehdasalueen eteläpuolella, Autorakentajantien varressa. Tavaraportti on otettu käyttöön vuonna 2014. Liikennemääriä seurataan, esimerkiksi vuonna 2016 tavaraportin kautta tuli 39 060 ajoneuvoa ja pääportin kautta 32 651. Vuoden 2016 liikennettä pääportilla lisäsi varastohallin R28 rakennustyö sekä tuotekehityksen laajennustyömaa.
18 (52) Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Pintakäsittelylle orgaanisia liuottimia käyttäen on laadittu parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirja (Reference Document on Best Available Techniques on Surface Treatment using Organic Solvents, STS, elokuu 2007). Hakemuksen mukainen toiminta kuuluu vertailuasiakirjan soveltamisalaan. Vertailuasiakirjan uudistaminen on vireillä. Päätelmien ja vertailuasiakirjan ensimmäinen luonnos on julkaistu lokakuussa 2017. Fosfatointilaitoksen tekniikat kuvataan metallien pintakäsittelyn BAT-vertailuasiakirjassa (Surface Treatment of Metals and Plastics, STM, 2006). Hakemuksessa esitetään 17.9.2014 laadittu, 27.11.2017 päivitetty vertailun parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (STS 2007 ja STM 2006). Hakijan näkemyksen mukaan toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Toiminnassa sovellettuja BAT-tekniikoita ovat mm. seuraavat: Esikäsittely (fosfatointi) - Liuotinvapaa rasvanpoisto - Kromivapaa passivointi - Vedenkulutuksen vähentäminen käyttäen kaskadiperiaatetta kylpyjen huollossa sekä ultrasuodatusta öljyn erotukseen rasvanpoistokylvyssä - Jätevesien sakkautus ja käsittely ennen viemäröintiä - Sakkojen kiinteytys kammiosuotopuristimilla Pohjamaalaus (elektroforeesi) - Vesiohenteinen, lyijytön maali - Suljettu kiertojärjestelmä ultrasuodatushuuhteluissa - Uunin poistokaasujen jälkipoltto - Jäähdytystorni osana maalin jäähdytystä - Jätevesien käsittely kuten esikäsittelyssä Tiivistys - Robottiapplikaatio pursotuksella, 3D-kamerapaikoitus, ei ohiruiskutusta - Suljetut kiertojärjestelmät Välimaalaus - Vesiohenteinen maali - Sähköstaattinen ruiskutus - Uunin poistokaasujen jälkipoltto, lämmön talteenotto - Maalaustilan poistoilman peru ja maalin erotus sakkauttamalla - Värinvaihton puhdistusliuosten talteenotto ja sakkautus - Sakan kiinteytys sentrifugilla Pintamaalaus - Vesiohenteiset perusvärit - Sähköstaattinen ruiskutus ulko-osien maalauksessa ja pintalakan ruiskutuksessa - Uunin poistokaasujen jälkipoltto lämmöntalteenotolla
19 (52) - Liuottimien talteenotto ja uudelleenkäyttö tai sakkautus Maalaustilan poistoilman pesu ja maalin erotus sakkauttamalla Sakan kiinteytys sentrifugilla Korjausmaalaus - Ohjelmoitu annostelu Drop-stop -vahausmateriaalilla, jolle suljettu kierto erillisessä tilassa ja suljetulla kiertojärjestelmällä Maalien varastointi ja käsittely - Erilliset tilat ja suljetut kiertojärjestelmät YMPÄRISTÖKUORMITUS JA VAIKUTUKSET Päästöt vesiin ja viemäriin Jätevedet viemäriverkostoon Taulukossa alla esitetään tiedot toiminnassa muodostuvien jätevesien kokonaismäärästä ja laadusta 2015 2016 sekä ennuste hakemuksen mukaiselle tuotannolle. Taulukko 5 Jäteveden laatutietoja kaupungin viemärin liittymispisteessä ja ennuste laajentuvalle toiminnalle Johtamispäivät Virtaama jätevesi, m3/a Virtaama jäähdytysvesi, m3/a ph BOD7ATU, mg/l Kokonaisfosfori, mg/l Kokonaistyppi, mg/l Fluoridi, mg/l Kiintoaine, mg/l Hiilivetyindeksi, mg/l VOC-yhdisteet, mg/l Arseeni,mg/l Elohopea, mg/l Hopea Kadmium Kokonaiskromi, mg/l Kromi 6+, mg/l Kupari, mg/l Lyijy, mg/l Nikkeli, mg/l Sinkki, mg/l Tina 2015 2016 287 170 579 24 178 228 97 508 30 137 7,4 460 3,6 38 6,5 160 0,88 0,068 0,84 7,4 340 1,1 23 5,3 43 1,3 0,023 0,00048 0,0000075 0,00011 0,0063 0,0067 0,031 0,0016 0,05 0,42 Ennuste hakemuksen mukaiselle tuotannolle 305 325 000 46 000 Raja-arvo viemärilaitos (ympäristölupa) 6 11 500 kg/d 10 50 50 200 100 3 0,1 0,01 0,01 1 0,6 6 11 500 kg/d (-) 10 (10) 50 (50) 50 (50) 200 (200) (100) (3) 0,1 (0,1) 0,01 (0,01) 0,1 ( ) 0,01 (0,01) 1,0 (1,0) 0,1 (0,6) 2,0 (2,0) 0,5 (0,5) 0,5 (0,5) 2,0 (2,0) 2,0 ( ) 0,5 0,5 2,0
20 (52) Prosessijätevesiä syntyy esikäsittelylaitokselta ja maalaamosta. Tehtaalla on lisäksi autopesula, jonka vedet viemäröidään. Muilta osin toiminnassa ei muodostu likaantuneita prosessijätevesiä. Maalaamoon jätevesien laatu Maalaamossa muodostuvat kertaluonteiset jätevesierien viemäröinnistä sovitaan aina etukäteen viemärilaitoksen kanssa. Veden laadusta riippuen sitä viemäröidään 5 10 m3 päivätahdilla, jotta jätevesi ei aiheuta haittaa Häpönniemen jätevedenpuhdistamolla. Jätevedestä analysoidaan ennen johtamista yleisimmät raskasmetalli, VOC-yhdisteet sekä yleiset jätevesiparametrit. Jätevesiä ei esikäsitellä Välimaalin kiertovesialtaasta tyhjennetään jätevettä kerralla noin 50 m3 ja vaihto tapahtuu tuotantotauon yhteydessä noin kerran vuodessa. Vuoden 2016 näytteenoton tietojen perusteella jätevesi sisältää runsaasti typpeä ja sen sähköjohtavuus on erittäin korkea. Hapenkulutus (BOD7ATU) on ollut noin 50 70-kertainen tavanomaiseen yhdyskuntajäteveteen verrattuna, orgaanisen liuenneen hiilen (DOC) pitoisuus erittäin korkea (21 g/l). Metallipitoisuudet ovat olleet vähäisiä ja selvästi ohjearvot alittavia. Kokonaishiilivetypitoisuus (öljyn hiilivetyindeksi on ollut 67 mg/l. VOC-yhdisteistä on tunnistettu haitallisimpina bentseeniyhdisteitä pieninä 0,79 44 µg/l pitoisuuksina. Pintamaalin kiertovesisäiliön vesi vaihdetaan vastaavasti noin kerran vuodessa. Kiertovesisäiliön koko on 80 m3. Laatu on melko vastaava kuin välimaalin kirkasteen. Värinvaihtojätesäiliön kirkasteen laatu on tutkittu viimeksi vuonna 2017. Vesiympäristölle haitallisista ja vaarallisista aineista annetun asetuksen mukaisista aineista vuonna 2017 tutkitusta näytteestä havaittiin naftaleenia ja 1,2-diklooribentseeniä pintavesille asetetun ympäristönlaatunormin alittavia pitoisuuksia. Lisäksi kirkasteessa oli pieniä pitoisuuksia bentseeniyhdisteitä. Sen hapenkulutus (BOD7) oli 50-kertainen sekä typpipitoisuus 10-kertainen normaaliin yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Metallipitoisuudet olivat pieniä. Päästöt pintavesiin Piha-alueen hulevedet sekä pieni määrä jäähdytysvettä johdetaan lähialueen ojastoon. Kaikki alueen ojat johtavat Käätyjärveen, minne johdetaan laajasti myös muita hulevesiä kaupunkialueelta ja ojastosta. Alueen pintavesien laatua on seurattu vuosittain kuudessa pisteessä. Pintavesipisteet VN1 ja VN2 kuvaavat koeajoradan koillisosan tilannetta. Pisteet VN3 VN6 kuvataan tehdasalueen hulevesien vaikutusta ojastoon. Tulosten perusteella pintavesien havaintopaikkojen ojavesien sähkönjohtavuudet vastasivat vuoden 2017 tutkimuksessa luonnontilaisten ojavesien arvoja lukuun ottamatta havaintopaikkoja VN5 ja VN6, missä arvot olivat koholla. Havaintopaikkojen VN2, VN4, VN5 ja VN6 kloridipitoisuudet olivat
21 (52) edellisvuotta korkeammat ja erityisesti paikkojen VN5 ja VN6 pitoisuudet olivat koholla luonnontilaisiin ojavesiin verrattuna. Ojavesien öljypitoisuudet olivat alle määritysrajan havaintopaikkaa VN5 lukuun ottamatta. Alla olevat kuvat (Kuva 3, Kuva 4) esittävät pitkän aikavälin kehityksen pintavesipisteissä. Kuva 3 Pintavesien tarkkailupisteiden sähkönjohtavuus Kuva 4 Pintavesien tarkkailupisteiden kloridipitoisuus Päästöt ilmaan Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt Tuotannon kasvaessa myös VOC-yhdisteiden päästöt ilmaan kasvavat. Ne aiheutuvat pääasiassa maalaus- ja esikäsittelylaitoksilta. Suurin osa päästöistä aiheutuu pintamaalauksesta ja lakkauksesta (60 %). Alla olevassa taulukossa (Taulukko 6 VOC-yhdisteiden päästöt ilmaan 2014 2016 toteutuneet, lainvoimaisen ympäristöluvan ja hakemuksen mukaisen tuotannon tilanteessa Taulukko 6) esitetään kokonais- ja ominaispäästöt vuosilta 2014 2016. Päästölaskelmat perustuvat ulkopuolisen todentajan tarkistamiin lukuihin.
22 (52) Taulukko 6 VOC-yhdisteiden päästöt ilmaan 2014 2016 toteutuneet, lainvoimaisen ympäristöluvan ja hakemuksen mukaisen tuotannon tilanteessa VOC, kokonaispäästö, t/a VOC, g/m2 2014 2015 2016 Nykyinen ympäristölupa 117,3 164,2 105,9 300 Hakemuksen mukaisella tuotannolla 404 28,8 23,2 23,3 45 (luparaja) 45 (esitys luparajaksi) Osaprosesseista suurimmat VOC-päästöt ovat peräisin pintamaalauksesta, pesuliuottimista, alustakäsittelystä sekä välimaalauksesta. Maalauslinjojen päästöt tulevat pääosin linjojen haihdutusosista sekä kuivausuuneista. EDmaalauksen, leijukylvyn, välimaalauksen ja pintamaalauksen uunien poistot johdetaan vielä VOC-jälkipolttimelle, jolloin päästö pienenee merkityksettömäksi. Koko pintakäsittelyprosessi kuuluu ennakkohuoltojärjestelmän piiriin. Järjestelmän mukaisesti kaikki prosessiin kuuluvat puhaltimet, pumput suodattimet ja muut laitteet tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti ennakkohuoltosuunnitelman mukaan. Maalausprosessin toiminnan (maalipinnan laadun) kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että prosessin osat toimivat tarkasti asetetuissa rajoissa. VOC-yhdisteiden päästöjen kannalta tarpeellinen valvonta sisältyy siten jo sinällään oleellisilta osin normaaliin prosessivalvontaan. Autotehtaan pitkän aikavälin päästöissä on nähtävillä teknologian kehitys sekä vaihtelevat tuotantomäärät (Kuva 5 ja Kuva 6). Kuva 5 VOC-yhdisteiden kokonaispäästöjen kehitys
23 (52) Kuva 6 VOC-yhdisteiden ominaispäästöjen kehitys Päästöjen raportoitu määrä perustuu taselaskentaan. Käytössä on vähentämistoimina kolme jälkipoltinta keskeisissä päästökohteissa (ED-laitos, välimaali, pintamaali). Jälkipolttimien VOC-yhdisteiden päästöt ilmaan on mitattu 2017. Päästömittausten tulokset on esitetty alla (Taulukko 7). Taulukko 7 Maalaamon VOC-yhdisteiden päästöt ennen ja jälkeen jälkipolttimien sekä korin liiman kuivausuunin (17.-19.1.2017 mittausten perusteella) ED-jälkipoltin + palamisilmapuhallin Välimaalin jälkipoltin + palamisilmapuhallin Pintamaalin jälkipoltin + palamisilmapuhallin Korin liiman kuivausuuni ja poistopuhallin VOC ennen jälkipoltinta mg(c)/nm3 413 VOC Mg(C)/Nm3 VOC g/m2 VOC kg/h VOC t/a 2 1,3 0,02 0,1 77 20 25 0,3 1,0 161 7 4,5 0,07 0,2-7 0,65 0,01 0,03 Muut päästöt ilmaan Maalaamon päästöt ilmaan kasvavat energiatarpeen lisääntymisen johdosta, kun tuotanto kasvaa. Kokonaispäästöt vuosina 2015 2016, lainvoimaisessa ympäristöluvassa esitetty päästömäärä ja ennuste päästöille hakemuksen mukaiselle suurimmalle tuotannolle on esitetty taulukossa alla (Taulukko 8). Hakemuksessa esitetyn laskelman perusteella, maalaamon kevytöljypolttimista ilmaan aiheutuvat raskasmetallipäästöt eivät ylitä E-PRTR asetuksen kynnysarvoja myöskään laajennuksen jälkeen.
24 (52) Taulukko 8 Maalaamon kevytöljypolttimien päästöt ilmaan 2015 2016 Nykyinen ympäristölupa Hakemuksen mukainen tuotanto Kevyt polttoöljy, t/a 2 660 1 681-3 618 Kokonaisenergia, TJ/a Hiukkaset, t/a Rikkidioksidi, t/a Typenoksidit, t/a 114,4 1,60 4,26 10,64 72,3 1,01 2,02 6,72 2,4 6,4 16 155,6 2,17 5,789 14,472 Hiilidioksidi, t/a 8 435 5 331 12 578 11 472 Maalaamon kevytöljypolttimien päästöt ilmaan mitattiin 2017 ulkopuolisen mittauslaitoksen toimesta. Päästöt mitattiin normaaleissa tuotanto-olosuhteissa neljästä maalaamon keskeisestä ilmapäästökohteesta: korin liiman kuivausuunista, pintamaalin kuivausuunista, välimaalin kuivausuunista ja ED-laitoksen kuivausuunista. Mittausten tulokset on esitetty alla olevassa taulukoissa (Taulukko 9 ja Taulukko 10). Taulukko 9 Maalaamon jälkipolttimien hiukkaspäästöt (17.-19.1.2017 mittausten perusteella) ED-jälkipoltin + palamisilmapuhallin Välimaalin jälkipoltin + palamisilmapuhallin Pintamaalin jälkipoltin + palamisilmapuhallin Hiukkaset mg/nm3 3 Ominaishiukkaspäästö mg/mj 5 Hiukkaset kg/h 0,03 Hiukkaset t/a 0,1 0,5 2 0,02 0,07 4 10 0,04 0,14 Taulukko 10 Maalaamon jälkipolttimien NO2 päästöt (17. 19.1.2017 mittausten perusteella) ED-jälkipoltin + palamisilmapuhallin Välimaalin jälkipoltin + palamisilmapuhallin Pintamaalin jälkipoltin + palamisilmapuhallin Korin liiman kuivausuuni ja poistopuhallin NO2 mg/nm3 65 61 67 4 NO2 mg/mj 136 122 167 44 NO2 kg/h 0,7 1,0 0,7 0,006 NO2 t/a 2,4 3,4 2,4 0,02 Toiminnasta aiheutuva pöly/hiukkaspäästö tulee pääosin puhdistuslaitoksesta. Ainoa merkittävä pölypäästö tulee puhdistuslaitoksen raepuhalluksesta. Muut hiukkaspäästöt on hakemuksessa arvioitu vähäisiksi. Melu Toiminnasta aiheutuvaa melua on selvitetty 2017 tehdyillä äänitasojen mittauksilla ja laskennallisella mallinnuksella. Äänitasot mitattiin päiväaikaan ja ilta-/yöaikaan lyhytaikaismittauksilla. Laskennalliset mallinnusta varten mitattiin lisäksi kiinteiden melulähteiden melupäästöt ja selvitettiin tehtaan