VASTINE 1 Maanmittauslaitos, Hämeenlinnan palvelupiste Toimitusinsinööri Lasse Ojala Koulukatu 13 13100 HÄMEENLINNA LAUSUNTO HIKIÄ-FORSSA 400/110 kv:n VOIMAJOHTOALUEEN LUNASTUSTOIMITUKSESSA TN:O 2013-453629 KÄYTETTÄVISTÄ KORVAUSPERUSTEISTA TAMMELAN KUNNASSA. Emme ota kantaa lunastettavien alueiden maapohjan ja puuston korvausperusteena oleviin yksikköhintoihin. Luotamme lunastustoimikunnan paikallisella asiantuntemuksella tietävän alueen maankäyttötilanteen ja viran puolesta suorittavan oikean hinta-analyysin. Haluamme kuitenkin jäljempänä esittää eräitä tekijöitä, joita mielestämme olisi otettava huomioon korvauksia määrättäessä. 1 Voimajohtojen ympäristövaikutukset vaikutukset ympäröivään asutukseen Uuden voimajohdon ympäristövaikutuksia arvioitaessa lähtökohtana pitää olla se, miten uusi johto aiheuttaa haittaa. Maisemahaitan arviointiin vaikuttavat eniten kohteen etäisyys havaitsijan pääasiallisesta sijainnista, kohteen näkymäsuunta (päänäkymä, sekundäärinen näkymä) ja näkyvyys (esteet ja suojapuusto). Lunastustoimituksessa ei tule vahvistaa korvausta maisemahaitasta ainakaan sen perusteella, että linja pelkästään näkyy. Korvauksen perusteen tulee olla yksilöity ja perustua siihen, että kiinteistön käyttö todellakin konkreettisesti heikentyy jollakin tavoin. Näin voisi ajatella käyvän esimerkiksi silloin, kun uusi linja dominoi voimakkaasti rakennukselta avautuvaa näkymää tai suorastaan haittaa tonttimaan järkevää käyttöä alunperin suunnitellulla tavalla. Esimerkiksi vain se, että kymmenien tai jopa yli sadan metrin päässä näkyy voimajohto, ei ole riittävä peruste korvata maisemahaitta tai rakennuspaikan arvonalentuminen. Maisemahaitan arvioinnin lähtökohta Lähtökohtaisena arvioinnin perustana tässä toimituksessa voidaan pitää korkeimman oikeuden ratkaisua 1999:61, jossa maisemahaitasta johtuen jäännöskiinteistön arvonalentumisprosentit vaihtelivat 1 prosentista 6 prosenttiin tapauskohtaisesti. Kuuden prosentin tapauksissa pylvään etäisyys kiinteistöstä vaihteli 25 ja 40 metrin välillä ja etäisyys lähimmästä johdosta oli runsaat 10 metriä. Kyseinen oikeustapaus soveltuu hyvin tähän toimitukseen, koska myös korkeimman oikeuden käsiteltävänä olleessa tapauksessa 110 kv voimajohto oli korvattu 400 kv voimajohdolla. Pyydämme lunastustoimikuntaa arvioimaan maisemahaitasta aiheutuvat korvaukset ottamalla huomioon edellä mainitun korkeimman oikeuden päätöksen, lunastustoimituksissa vakiintuneen korvausmenettelyn sekä kunkin kiinteistön yksilöllisen tilanteen. 2 Magneettikentät ja terveysriskit Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetus (294/2002) ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta tuli voimaan 1.5.2002. Asetuksen
VASTINE 2 valmistelutyössä oli pohjana Euroopan unionin neuvoston suositus sähkömagneettisille kentille altistumisen rajoittamisesta. Asetuksen mukaan väestön altistuksen suositusarvo vaihtosähkölaitteiden sähkökentälle on 5 kv/m (kilovolttia metrille) ja magneettikentälle 100 μt (mikrotesla), kun altistuminen kestää merkittävän ajan. Kun altistus ei kestä merkittävää aikaa, arvot ovat 15 kv/m ja 500 μt. Sähkö- ja magneettikenttiä koskevia suositusarvoja ja niiden perusteita on tarkasteltu säännöllisesti Euroopan unionin ja kansainvälinen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan (ICNIRP) toimesta, mutta tarvetta suositeltujen enimmäisarvojen muuttamiselle ei ole todettu, koska tutkimustulokset eivät ole antaneet asiasta uutta tietoa. Voimajohtojen synnyttämä sähkö- ja magneettikenttä esiintyy ainoastaan voimajohtojen välittömässä läheisyydessä. Magneettikenttä on verrannollinen voimajohdoissa kulkevaan virtaan, joka on suurin 400 kv jännitteisissä johdoissa. Kuitenkin väestölle asetettu magneettikenttäaltistuksen suositeltu enimmäisarvo 100 µt ei ylity edes suoraan 400 kv voimajohdon alla. Suurimmat mitatut magneettikentät 400 kv voimajohdon johtimien alta ovat olleet noin 10 µt. Magneettikenttä laskee keskimäärin alle sadasosaan väestölle asetetusta suositusarvosta 400 kv voimajohdon johtoalueen reunassa. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa asuva kansalainen joutuu sähkölaitteiden synnyttämien sähkömagneettisten kenttien ympäröimäksi, varsinkin taajama- ja kaupunkialueella. Taustakenttien lähteitä ovat esimerkiksi sähköjohdot (myös näkymättömissä olevat maakaapelit), rakennuksiin sijoitetut muuntamot ja sähkökeskukset, rakennusten sähköverkot, kotien sähkölaitteet, tietokoneet, junien sähkömoottorit virransyöttöjärjestelmineen, kauppojen tuotesuojaportit, radioasemat sekä matkapuhelimet ja niiden tukiasemat. Myös teollisuudessa ja lääketieteessä käytetään voimakkaita sähkömagneettisia kenttiä synnyttäviä laitteita. Merkittäviä luonnon lähteitä ovat maapallon oma magneettikenttä, salamointi sekä aurinko, joka lähettää voimakkaita sähkömagneettisia aaltoja laajalla aallonpituusalueella. 3 Maa- ja metsätalousalue 3.1 Viljelysmaa Voimalinja kulkee koko matkan maa- ja metsätalousalueella. Siksi on syytä käyttää jo vakiintuneita korvausperiaatteita niin maapohjakorvausten kuin haitan ja vahingonkorvaustenkin määrittämiseen. Mielestämme esim. Maanmittauslaitoksen laatimaa Arviointi ja korvaukset ohjeistoa voidaan soveltuvasti käyttää tähän tarkoitukseen. 3.1.1 Pylväshaitta 3.1.1.1 Harustettu pylväs Ehdotamme, että korvausperusteena käytetään Maanmittauslaitoksen Arviointi- ja korvauskansiossa esitettyjä korvausperusteita. Mikäli viljelemättä jäävä alue ulottuu pylväsalan ulkopuolelle, saattaa olla tarpeen tarkistaa korvausta. Tällaista menettelyä tulee käyttää kaikkien maanomistajien kohdalla, jolloin myös korvaus on kaikille tasapuolinen. Suuntaviivoja pylväshaitan määrittämiseksi voidaan hakea esimerkiksi Luonnonvara- ja biotalouden tutkimuskeskuksen tutkimuksesta 40/2017 Sähkönsiirron maanomistajakorvaukset (https://jukuri.luke.fi/handle/10024/540130). Tutkimuksessa pystyttiin kauppahinta-aineistosta Etelä-Suomen alueellisesta mallista laskemaan, että pellolla sijainnut suurjännitepylväs laski hehtaarihintaa 592 /pylväs. Tutkimus on ladattavissa oheisen linkin kautta.
VASTINE 3 3.1.1.2 Peltopylväs 3.1.2 Kulkuhaitta pellolla Ehdotamme, että myös peltopylväiden osalta korvausperusteena käytetään Maanmittauslaitoksen Arviointi- ja korvauskansiossa esitettyjä korvausperusteita. Mikäli viljelemättä jäävä alue ulottuu pylväsalan ulkopuolelle, saattaa olla tarpeen tarkistaa korvausta. Tällaista menettelyä tulee käyttää kaikkien maanomistajien kohdalla, jolloin myös korvaus on kaikille tasapuolinen. Pellolla kulkuoikeus on korvattu yleisen käytännön mukaan 2 metrin levyisenä. Pellon kulkuhaittakorvausta harkittaessa on otettavan huomioon, että rakennetut voimajohdot kulkevat vanhassa johtoaukossa. Tämä on kuitenkin vain teoreettinen määrittelytapa ja teoreettinen korvaus siitä, että johdon omistajalla ylipäätänsä on oikeus kulkea myöskin viljelysmaalla. Vaikka lunastuslupa sallii johdon omistajan kulkemisen jalan tai ajoneuvolla johtoaukeaa pitkin pylväältä toiselle, käytännössä tämä kuitenkin merkitsee sitä, että vuotuiset tarkastustoimet suoritetaan pääsääntöisesti jalan. Mikäli huolto- ja kunnossapitotöissä käytetään työkoneita, ei niiden siirtäminen pylväältä toiselle orjallisesti johdon keskilinjaa seuraten useinkaan ole edes mahdollista tai ainakaan tarkoituksenmukaista. Pyrimme hakemaan koneiden kulkureitit siten, että kohtuullisin vaivoin pystymme etenemään ja aiheutuneet vahingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Vahingot luonnollisesti korjataan tai korvataan maanomistajalle aina tapauskohtaisesti erikseen. 3.1.3 Tiivistymishaitta pellolla Maan tiivistymistä ja sen täsmällistä kohdentamista peltoalueella on varsin vaikea tapauskohtaisesti määritellä. Riippuen ajankohdasta, jolloin pellolla on liikuttu ja myös pellon maaperästä monin paikoin tiivistymistä ei välttämättä ole tapahtunut lainkaan. Mutta jotta asia tulisi tasapuolisesti sekä yksinkertaisesti käsiteltyä, ehdotamme yleisperiaatteena tiivistymishaitan korvaamisesta: Linjapituuden ja 5 metrin ajoleveyden pinta-alan mukaan 500 /ha sekä pylvään ympäriltä kiertelyn lisäksi 100. 3.2 Metsämaa Lähtökohtaisesti tässä toimituksessa johtoalue pääosin kapenee 64 metristä 56 m, joten maapohjakorvauksia tulee määrättäväksi hyvin vähäisiltä osin. Esitämme korvausten osalta, että Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsämaan tuottoarvotaulukon yksikköhintoja korjataan kertoimella 1,5. Tätä periaatetta ehdotamme sovellettavan myös tässä toimituksessa. Reunavyöhykkeen maapohja, taimikot ja odotusarvo voidaan korvata samoin perustein kuin johtoaukeankin. Kun entinen reunavyöhyke muuttuu uuden johdon johtoaukeaksi, korvauksissa ei tarvitse huomioida sitä, mitä reunavyöhykkeestä on aiemmin maksettu. Esittämämme yksikköhinnat ylittävät selkeästi Tapion julkaisemat taulukkoarvot. Esitettyyn yksikköhintaan sisältyvät mahdolliset virkistys- ym. arvot, pienpuusto, korjuutyön puutteista johtuvat menetykset sekä myös mahdollisista vähäisistä supistumisja pirstoutumishaitoista ja myöhemmistä tuulenkaatohaitoista syntyvät menetykset.
VASTINE 4 3.2.1 Pirstoutumishaitta 3.2.2 Tuulenkaadot Harkittaessa voimajohdon aiheuttamia pirstoutumishaittoja on huomattava, että voimajohtoa ei voida rinnastaa maantiehen, joka jakaa totaalisesti metsälön kahtia. Voimajohdon ali ja johtoalueen reunalla voidaan kulkea metsäkoneillakin, kunhan se tapahtuu sähköturvallisuusmääräyksiä noudattaen. Käsityksemme mukaan ainoastaan hyvin pieniksi (alle 0,3 ha) tai kapeiksi ja tuulialttiille paikalle jäävillä metsäkiiloilla saattaa pirstoutumishaitta olla perusteltua. Tuulen kaatamien puiden korvaamisesta toteamme, että niistä luonnollisesti määrätään korvaus, mikäli niitä on tiedossa. Kun järjestelmällistä katselmusta ei pidetä, pitää luottaa asiamiehen tai metsänomistajan ilmoitukseen. Korvaus määrätään nimenomaan sillä perusteella, että puun laatu on tuulituhon vuoksi alentunut. Maanomistaja voi kuitenkin käyttää jäännösarvon hyväkseen. Korvauksen suuruus on viime aikaisissa lunastustoimituksissa ollut: tukki 12, kuitu 6. Alueet, joilla tuulenkaatoja tai kuivumisia tulee mahdollisesti vastaisuudessakin tapahtumaan, voidaan melko luotettavasti rajata. Lisäksi kokemus on osoittanut, että näilläkin alueilla tuulenkaatoja syntyy vain parin vuoden aikana johtoaukean raivauksen jälkeen eli ne puut kaatuvat, jotka ovat kaatuakseen ja loput sopeuttavat juuristonsa muuttuneeseen olosuhteeseen. Mielestämme arvioimisen jälkeen tapahtuvat tuuli- ja kuivumisvahingot sisältyvät reunavyöhykekorvaukseen kun se korvataan samoin perustein kuin johtoaukeakin. 4 Edunvalvontakustannukset Harkittaessa LunL 82 mukaisia edunvalvontakustannusten korvauksia mielestämme jäljessä esittämämme malli yksinkertaistaisi ja tasapuolistaisi tältä osin korvauskäytäntöä. Läsnä olleelle tai asiamiehen edustamalle asianosaiselle maksetaan ilman vaatimusta kultakin kokouskäynniltä kustannustenkorvaus, joka on 50. Tämä sisältää sekä kohtuulliseksi katsotun ansionmenetyskorvauksen että kokousmatkakulut. Tätä suuremmat korvausvaatimukset edunvalvontakustannuksista on erikseen osoitettava. Näin toimittaessa mahdollisten asiamiespalkkioiden maksaminen jäisi asiamiehen ja asianosaisen keskeiseksi asiaksi. Edunvalvontakuluja ei pidä korvata molemmille, sekä asiamiehelle että asianosaiselle. Mikäli samaa tilaa edustaa useampi osakas, katsomme, että kustannusten korvaus tulee määrätä vain yhdelle kokousta kohden. Edelleen jos useampi samassa omistuksessa oleva tila on lunastuksen kohteena, katsomme tällaisten tilojen muodostavan talousyksikön, jota näin ollen tulee käsitellä yhtenä tilakokonaisuutena. 5 Eräistä tilakohtaisista vaatimuksista tila 834-441-3-136 Vaatimus: Voimajohdon aiheuttamasta maisemahaitasta rakennuspaikalle 4 800. Vastine: Hikiä-Forssa 400 +110 kv voimajohto on rakennettu vanhan 2x110 kv voimajohdon paikalle. Em. voimajohdon rinnalla sijaitsee Forssa-Tammisto 400+110 kv voimajohto. Maisemahaitta tulee arvioida siitä lähtökohdasta, että kuinka paljon tilanne on muuttunut Hikiä-Forssa 400+110 kv voimajohdon korvatessa vanhan 2x110 kv voimajohdon ottaen huomioon myös sen, että Forssa-Tammisto 400+110 kv sijaitsee edelleen entisessä sijainnissaan. Käsityksemme mukaan Hikiä-Forssa 400+110 kv ei aiheuta kiinteistölle lisähaittaa ja korvausvaatimus on siten hylättävä.
VASTINE 5 tila 834-432-3-38 Vaatimus: 350 000 kiinteistön arvon alentumisesta. Vastine: Pyydämme lunastustoimikuntaa arvioimaan kiinteistölle aiheutuvan haitan yleisperustelujen mukaisesti. Terveyshaitan osalta viittaamme yleisperustelujen kohtaan 2 Magneettikentät ja terveysriskit. tila 834-405-1-67 Vaatimus: Rautarouvan käyttöoikeus on lakkautettava ja perustettava uusi rakennetun pylväsrakenteen mukainen kapeampi käyttöoikeus. Vastine: Olemme pyytäneet lunastustoimikuntaa tekemään vaaditulla tavalla. Vaatimus: Rasitealuetta koskevassa kartassa korjaustarve. Vastine: Pyydämme lunastustoimikuntaa tarkistamaan toimituskarttaan merkityn voimajohtoalueen laajuuden. Vaatimus: Kiinteistön täysi menetys korvattava. Vastine: Po. kiinteistöllä johtoalue kapenee 12 m ja rakennuskieltoalue 2 m. Kiinteistölle ei siltä osin synny menetyksiä. Maastokäynnin yhteydessä mitattiin voimajohdosta aiheutuvia magneettikenttiä, jotka johtoalueen ulkoreunalla olivat noin 1 µt luokkaa. Terveyshaitan osalta viittaamme yleisperustelujen kohtaan 2 Magneettikentät ja terveysriskit. Pyydämme lunastustoimikuntaa tutkimaan, aiheutuuko voimajohdosta kiinteistölle korvattavaa lisähaittaa, kun vanha 2x110 kv voimajohto olemassa olevan 400+110 kv voimajohdon rinnalla on korvattu 400+110 kv voimajohdolla. tilat 834-432-4-89 ja 834-432-4-90 Vaatimus: Perunanpakkaamon sijoittamisen vaikeutuminen 5 911. Vastine: Vaatimusta arvioitaessa on otettava huomioon, että rakennetun Hikiä-Forssa 400+110 kv voimajohdon keskilinja suunnitellun rakennuksen kohdalla tilan Kolismäki RN:o 4:89 alueella on noin 2,5 m aikaisemman voimajohdon keskilinjaa kauempana. Uuden voimajohdon rakennuskieltoalue levenee 6 m aikaisempaan verrattuna, mutta voimajohdon sijainnin muutoksen johdosta sen vaikutus on ainoastaan n. 3,5 m. Suunnitellun perunanpakkaamon rakennuspaikalla on voimajohdon keskilinjan etäisyys lähimpää rakennukseen 82 m. Voimajohdon rakennuskieltoalue on 28 m leveä, joten rakennuskelpoista aluetta voimajohdon ja rakennuksen välissä on 54 m. Sijoitettaessa suunniteltu perunanpakkaamo välittömästi johtoalueen reunaan jää suunnitellun rakennuksen ja lähimmän rakennuksen väliin 14 m etäisyys. Käsityksemme mukaan uusi perunanpakkaamo on sijoitettavissa suunniteltuun paikkaan siten, että myös ajoreitti voidaan suunnitella rakennusten välistä. Vaatimus: Konehallin laajennuksen estyminen 1 100. Vastine: Konehalli tilan Kolispyöli RN:o 4:90 alueella on rakennettu aikaisemman 2x110 kv voimajohdon johtoaukean reunaan. Uuden 400+110 kv voimajohdon rakentamisen yhteydessä rakennuskieltoalue levenee 6 m, joten rakennus sijaitsee osittain rakennuskieltoalueella. Konehalli on rakennettu aikaisemman Rautarouvan johtoalueen ulkopuolelle eikä sitä ole voimajohtohankkeen yhteydessä tarvinnut purkaa. Konehalli on mahdollista laajentaa sillä tavoin, että rakennuksen laajennusosan etäisyys voimajohdon johtimista ei saan pienentyä. Fingrid tulee antamaan tällaisesta laajennuksesta myönteisen lausunnon. Korvausvaatimus on siten tarpeeton.
VASTINE 6 tila 834-432-6-49 Vaatimus: Edunvalvontakulut 170 ja tiedonhankinta sekä asianhoito 350. Vastine: Pyydämme lunastustoimikuntaa määräämään edunvalvontakulut yleisperusteiden mukaisesti. Vaatimus: Johtoaukealle johtavan tien käyttökelvottomuus 450. Vastine: Maastokäynnillä todettiin, että kiinteistön alueella olevaan tiehen oli syntynyt painumia. Esitämme, että lunastustoimikunta määrää tästä korvausta 200. Vaatimus: Maapohjan muutoksista aiheutuneet menetykset 1 600. Vastine: Hikiä-Forssa 400+110 kv voimajohdon johtoalue kapenee keskimäärin 4 m puolelleen. Tilan Rotkola RN:o 6:49 alueella uuden voimajohdon keskilinja siirtyy hieman eteläänpäin, jolloin johtoalueen kokonaisulottuvuus tilan alueella kapenee enimmillään 2 m. Tästä johtuen rakennusrajoitusalue levenee tilan alueella 8-10 m. Rakennusrajoitusalue levenee tilan pohjoisnurkassa ja nykyinen rakennuspaikka sijaitsee tilan lounaisnurkassa. Rakennusrajoitusalueen leventymisellä ei ole vaikutusta olemassaolevaan rakennuspaikkaan eikä tilan muuhunkaan rakentamiseen. Vaatimus on hylättävä. Vaatimus: Immissiohaitat ym. 7 400. Vastine: Lunastuslain mukainen korvausperuste on kiinteistön nykykäytölle aiheutuvat taloudelliset menetykset, jotka syntyvät voimajohdon rakenteellisten muutosten johdosta. Maisemahaitta tulee arvioida siitä lähtökohdasta, kuinka paljon tilanne on kiinteistöllä muuttunut uuden voimajohdon rakentamisen yhteydessä. Lähin pylväs sijaitsee noin 125 m etäisyydellä rakennuspaikasta ja johtimet lähimmillään noin 105 m etäisyydellä. Maanmittauslaitoksen korvauskäytännössä yli 100 metrin etäisyydellä sijaitseva voimajohto ei aiheuta korvauskynnyksen ylittymistä, varsinkin kun nyt on kyseessä olemassa olevan voimajohdon korvaaminen uudella voimajohdolla. Käsityksemme mukaan Hikiä-Forssa 400+110 kv ei aiheuta kiinteistölle lisähaittaa ja korvausvaatimus on siten hylättävä. tila 834-441-1-168 Vaatimus: Syysvehnän sadon menetys 500. Vaatimus: Tiivistymishaitta 600. Vastine: Pyydämme lunastustoimikuntaa määräämään korvauksen tiivistymishaitasta yleisperusteluiden mukaisesti. tilat 834-412-2-24 ja 834-434-1-87 Vaatimus: Rajaojan aukaisu ja penkkojen korjaus 200. Vaatimus: Edunvalvontakustannukset 150 ja 500. Vastine: Pyydämme lunastustoimikuntaa käsittelemään edunvalvontakustannukset yleisperusteluiden mukaisesti. Vaatimus: Ohrasadon menetys 200. Vaatimus: Salaojituksen korjaus 1000. Vastine: Mikäli kiinteistön alueelle aiheutuu vettymistä, vastaa Fingrid salaojien kunnostamisesta. Vaatimus on tässä vaiheessa hylättävä.
VASTINE 7 Vaatimus: Siltarummun ja ojan aukaisu 250. Vastine: Esitämme, että lunastustoimikunta määrää 150 korvauksen asiasta. tila 834-434-1-183 Urakoitsija on sopinut maanomistajan kanssa työnaikaisista vahingoista. Pyydämme lunastustoimikuntaa määräämään korvauksen tiivistymishaitasta yleisperusteiden mukaisesti. Urakoitsija on sopinut maanomistajan kanssa työnaikaisista vahingoista. Pyydämme lunastustoimikuntaa määräämään korvauksen tiivistymishaitasta yleisperusteiden mukaisesti. yhteismetsä Urakoitsija on sopinut maanomistajan kanssa työnaikaisista vahingoista. 834-432-6-20 Vaatimus: Ojat avaamatta ja vanhat ajosillat poistamatta. Vastine: Urakoitsija on avannut ojat sekä poistanut ajosillat. Vaatimus on tarpeeton. tila 834-432-3-105 Vaatimus: Aitalinjojen siirto 175, aitojen korjaus 175, eläinten karkailu 175, aitalinjojen palautus 175. Vastine: Hyväksymme vaatimuksen perusteen ja tuntimäärän. Pyydämme lunastustoimikuntaa määräämään korvauksen oman työn tuntihinnan mukaan. Vaatimus: Uusia aitatarvikkeita 100. Vaatimus: Työmaan valvonta 245 ja kilometrikorvaukset 105. Vastine: Vaatimus ei perustu lunastuslakiin ja se on hylättävä. Pyydämme lunastustoimikuntaa määräämään edunvalvontakustannuksista korvauksen yleisperusteiden mukaisesti. Vaatimus: Työmaa-alueen kyntö 140, äestys 210 ja kylvö 60. Vastine: Pyydämme lunastustoimikuntaa määräämään korvauksen kuntoonpanokustannuksista oman työn tuntihinnan mukaisesti. Vaatimus: Tiivistymishaitta 2 000. Vastine: Pyydämme lunastustoimikuntaa määräämään korvauksen tiivistymishaitasta yleisperusteluiden mukaisesti. tilan 834-432-9-19 vuokramies Vaatimus: Aitalinjojen siirto 175, aitojen korjaus 175, eläinten karkailu 175, aitalinjojen palautus 175. Vastine: Hyväksymme vaatimuksen perusteen ja tuntimäärän. Pyydämme lunastustoimikuntaa määräämään korvauksen oman työn tuntihinnan mukaan. Vaatimus: Uusia aitatarvikkeita 100. Vaatimus: Työmaan valvonta 280 ja kilometrikorvaukset 90. Vastine: Vaatimus ei perustu lunastuslakiin ja se on hylättävä. Pyydämme lunastustoimikuntaa määräämään edunvalvontakustannuksista korvauksen yleisperusteiden mukaisesti.
VASTINE 8 Vaatimus: Työmaa-alueen kyntö 140, kultivointi 105, äestys 210 ja kylvö 130. Vastine: Pyydämme lunastustoimikuntaa määräämään korvauksen kuntoonpanokustannuksista oman työn tuntihinnan mukaisesti. Vaatimus: Tiivistymishaitta 2 000. Vastine: Pyydämme lunastustoimikuntaa määräämään korvauksen tiivistymishaitasta yleisperusteluiden mukaisesti. Helsingissä Fingrid Oyj Maankäyttö- ja ympäristö Mikko Kuoppala Erikoisasiantuntija