Aurinkosähköjärjestelmän hankintaopas maatiloille
Tämä opas on tarkoitettu tukimateriaaliksi maatilojen aurinkosähköjärjestelmien hankintaan. Oppaassa esitetyt tiedot mm. investointitukiin liittyen kuvaavat alkuvuoden 2018 tilannetta. Oppaan kirjoittajat eivät vastaa oppaassa mahdollisesti olevista virheellisistä tiedoista tai tietojen vanhenemisesta. Aurinkosähköjärjestelmän hankintaopas Taitto: Sergio Conches Tekstin kirjoitus: Antti Niemi, PIKES Oy Kannen kuva: Mikko Tirkkonen/MAT Future Vision Grafiikat: Sergio Conches (kuva 1), Viivi Orpana (kuvat 2) ja Oona Rouhiainen (kuvat 3-5) Valokuvat: Mikko Tirkkonen/MAT Future Vision (s. 3, 6, 9, 12) Painopaikka: Grano, 2018
Auringosta saatavaa energiaa voidaan hyödyntää niin sähkön kuin lämmön tuotannossa. Suomessakin riittää potentiaalia aurinkoenergian hyödyntämiseen ja kiinnostus sitä kohtaa kasvaa jatkuvasti, etenkin haja-asutusalueilla. Tämän oppaan tarkoituksena on toimia tukimateriaalina maatilojen aurinkosähköjärjestelmien hankinnassa. Opas on tuotettu osana Maaseuturahaston rahoittamia Poveria biomassasta- ja InforME- hankkeita. Lähtökohdat aurinkosähkön tuotannolle Aurinkosähkö on uusiutuvaa, paikallista energiaa, jolla voidaan korvata verkosta ostettavaa sähköä. Aurinkosähköjärjestelmät eivät sisällä liikkuvia osia ja niillä on erittäin pieni huollon tarve. Maatilat soveltuvat aurinkosähkön hyödyntämiseen hyvin, koska niissä toteutuu usein perusedellytykset kannattavalle aurinkosähkön hyödyntämiselle: korkea sähkönkulutus ja vapaata kattopinta-alaa käytettävissä. Suhteellisen korkea investointituki (40 %) parantaa myös kannattavuutta tällä hetkellä. 3
Jos sähköliittymän pääkeskus sijaitsee esimerkiksi toisessa rakennuksessa, kuin mihin paneelit asennetaan, on aurinkosähköjärjestelmä mahdollista kytkeä myös ryhmäkeskukseen. 1 2 3 4 Kuva 1. Aurinkosähköjärjestelmän peruskomponentit. 1 2 3 4 Aurinkopaneelit Invertteri Erotuskytkin Sähköpääkeskus
Aurinkosähköjärjestelmän tuottama sähkö käytetään ensisijaisesti tuotantopaikan oman sähkönkulutuksen kattamiseen. Omasta kulutuksesta ylijäävä aurinkosähkö syötetään sähköverkkoon. Alle 100 kva:n tehoiset järjestelmät on laissa rajattu sähköverotuksen ja huoltovarmuusmaksun ulkopuolelle. Yli 100 kva:n tehoisten laitteistojen omistajien tulee rekisteröityä verovelvollisiksi vuotuisen tuotantorajan valvomiseksi ja antaa veroilmoitus tuottamastaan sähköstä vuosittain Verohallinnolle. Maatiloilla järjestelmien teho jää kuitenkin yleensä tämän rajan alapuolelle. Aurinkosähköä on mahdollista siirtää kiinteistöstä toiseen verovapaasti, jos kiinteistöt sijaitsevat samalla tontilla tai, jos vierekkäiset tontit ovat saman tahon omistuksessa. Mitä suurempi yhteenlaskettu sähkön pohjakulutus on, sitä enemmän aurinkosähköä voidaan hyödyntää. Aurinkopaneelit asennetaan useimmiten katolle, mutta myös maa-asennus on mahdollinen, jos varjotonta aluetta on käytettävissä. Muut järjestelmään kuuluvat sähkölaitteet sijoitetaan useimmiten kiinteistön sisätiloihin. Aurinkopaneelien on oltava katolla tuetulla alueella, eikä esimerkiksi räystäitä saa hyödyntää asennuksessa. Yhden paneelin pinta-ala on tyypillisesti noin 1,5 m 2-1,7 m 2 ja nimellisteho 200 280 W p. Paneelit asennetaan harjakatolle yleensä lappeen suuntaisesti, koska asennus on siten helpointa tehdä, eikä kallistuskulmalla ole kovin suurta vaikutusta tuotantoon tavanomaisilla kattokulmilla. Vuositasolla etelän suunnasta saa parhaimman tuoton, mutta optimaalinen ilmansuunta riippuu myös kulutusprofiilista. Esimerkiksi, jos sähkönkulutus painottuu voimakkaasti aamulle, voi paneelien suuntaaminen itään/kaakkoon olla parempi vaihtoehto. Asennukseen soveltuvaa kattoa arvioitaessa kannattaa huomioida myös katon kunto, kattomateriaali sekä varjostavat tekijät. Paneelien asentaminen onnistuu useimmille kattomateriaaleille erilaisten kiinnitysjärjestelmien avulla, mutta asennuksen hinnassa voi olla eroja. Jos katolle on lähivuosina tarkoitus tehdä kattoremonttia, voi paneelien hankinnan lykkääminen olla järkevää. Aurinkopaneelien tuotto on hyvin herkkää varjostumille, joten itä-etelälänsi suunnassa olisi hyvä olla vapaata paistekulmaa. 5
Aurinkosähköjärjestelmän mitoitus Mitoitusperusteet Aurinkosähköjärjestelmän mitoitus on melko suoraviivainen prosessi, kun tärkeimmät mitoitusperusteet ja reunaehdot ovat tiedossa. Excelillä ja erilaisilla nettilaskureilla onnistuu hyvin alustavan mitoituksen tekeminen. Tarvittaessa mitoitukseen ja muuhun hankintaprosessiin kannattaa pyytää asiantuntija-apua esimerkiksi ProAgrian energianeuvojilta. Myös laitetoimittajat voivat useimmiten auttaa mitoituksessa ja lupa-asioissa. Aurinkosähköjärjestelmien teho ilmoitetaan nimellistehona (kw p ), joka tarkoittaa paneelin standardiolosuhteissa (säteilymäärä 1 000 W/ m 2 ) tuottamaa sähkötehoa. Suomen oloissa aurinkosähköjärjestelmän todellinen huipputeho kaakko-etelä-lounas ilmansuunnissa on usein noin 80 % nimellistehosta järjestelmän häviöt huomioituna. Mitoituksessa on tärkeää ymmärtää, että jokaisena hetkenä, jolloin aurinkosähkön tuotanto ylittää sähkönkulutuksen, ylijäävä sähkö johdetaan sähköverkkoon. Aurinkosähkön tuotannosta saatava taloudellinen hyöty muodostuu ostosähkön korvaamisesta saatavasta säästöstä ja ylijäämätuotannon myynnistä sähköverkkoon. Koska ylijäämäsähkön myynnistä saatava korvaus on huomattavasti pienempi kuin ostosähkön korvaamisella saavutettava säästö, kannattaa aurinkovoimalan tuottama sähkö käyttää yleensä pääasiassa tuotantopaikan oman sähkönkulutuksen kattamiseksi. Tästä syystä aurinkovoimalan mitoitus tehdään kohteen omaan sähkönkulutukseen perustuen. Omasta kulutuksesta ylijäävän aurinkosähkön varastoiminen akkuihin tai ohjaaminen esimerkiksi vesivaraajan lämmitykseen on teknisesti mahdollista. Akkujen hinnat ovat kapasiteettiin nähden vielä sen verran korkealla, ettei niiden käyttö verkkoon kytketyissä kohteissa ole tällä hetkellä taloudellisesti kannattavaa. Hintakehitys on kuitenkin laskussa ja akkujen käyttö esimerkiksi Saksassa on yleistymässä aurinkovoimaloiden yhteydessä. Akun avulla järjestelmäkoko voidaan mitoittaa suuremmaksi, koska päivällä kertyvää ylituotantoa voidaan varastoida illan ja yön varalle. Aurinkoenergian tuotanto painottuu kesälle, joten kesäkuukausien sähkönkulutusprofiilia käytetään lähtökohtana mitoitukselle. Huolellinen mitoitus edellyttää tuntikohtaisen kulutusprofiilin tarkastelua. Useimmilla sähköyhtiöillä on nettipalvelu, josta tuntikohtaiset kulutustiedot on mahdollista ladata excel-tiedostona. Hyvä lähtökohta mitoitukselle on laskea esimerkiksi huhti-elokuun keskimääräinen tuntikohtainen kulutus vuorokauden eri tunneille. Näin saadaan käsitys valoisan ajan kulutusprofiilista ja voidaan 1. Ohjeet alustavan mitoituksen tekemiseen Pohjatietojen kerääminen Sähkönkulutustiedot sähköyhtiöltä Paneelien asentamiseen soveltuvan katon ilmansuunta ja kallistuskulma. 2. Aurinkosähkön tuotantopotentiaalin laskeminen Esim. PVGIS-laskurilla Ohjeet: https:// aurinkosahkoakotiin.fi/ aurinkosahkolaskurinkayttoohjeet/ 3. Kulutusprofiilin laskeminen ja järjestelmäkoon arviointi Lasketaan/arvioidaan keskimääräinen sähkönkulutus vuorokauden tunneille kesäkuukausina Kulutusprofiilin ja aurinkosähkön tuotantopotentiaalin perusteella arvioidaan soveltuvan aurinkosähköjärjestelmän nimellisteho. arvioida sopiva aurinkosähköjärjestelmän koko. Kulutusprofiilin selvittämisen lisäksi tärkeä osa mitoitusta on aurinkosähkön tuotantopotentiaalin laskeminen. Potentiaaliin vaikuttaa mm. ilmansuunta, paneelien kallistuskulma ja mahdolliset varjostukset. Jos kyseessä on uudisrakennus, ei sähkönkulutustietoja ole luonnollisesti saatavilla. Tällöin mitoitus tehdään vastaavan rakennuksen kulutusprofiiliin perustuen sekä arvioimalla uudisrakennuksen sähkölaitteiden kulutusta. 6
Talous ja kannattavuus Lähtökohdat aurinkosähköinvestoinnin kannattavuudelle Aurinkoenergiainvestointien kannattavuus on parantunut huomattavasti viime vuosina, mikä näkyy myös investointien lisääntymisenä. Investointia suunniteltaessa on kuitenkin hyvä pitää jo lähtökohtaisesti mielessä, että aurinkoenergialla ei yleensä saavuteta nopeita voittoja ja järjestelmät ovat Suomen oloissa aina täydentävä energiamuoto. Merkittävimpiä tekijöitä kannattavuuden kannalta ovat investointikustannus, aurinkosähkön tuotanto-olosuhteet, ostosähkön hinta ja itse kulutettavan aurinkosähkön määrä. Nykyisessä tilanteessa aurinkosähköjärjestelmien takaisinmaksuajat ovat maatilojen investointituki huomioituna yleensä parhaimmillaan 10 vuoden luokkaa. Takaisinmaksuaikaa ei kuitenkaan pidetä parhaana kannattavuuden mittarina, koska se ei huomioi järjestelmän pitkää toiminta-aikaa (30-40 v) eikä investoinnin jäännösarvoa. Aurinkoenergiainvestoinnin kannattavuudesta paremman käsityksen antaa usein sisäinen korkokanta, jota kannattaa verrata muihin vaihtoehtoisiin sijoitusmuotoihin. Esimerkiksi perinteinen säästötili tuottaa 0,00 1,75 % tällä hetkellä. Hyvin suunnitellun aurinkosähköinvestoinnin sisäinen korkokanta on optimaalisissa olosuhteissa maatiloilla usein 5-10 %:n luokkaa. Myös kannattavuuden arviointiin on saatavilla ilmaisia työkaluja, kuten finsolar.net sivustolta löytyvät excel -pohjaiset kannattavuuslaskurit. Investointihinnat Järjestelmien hinnat ovat laskeneet merkittävästi viime vuosina ja saatavilla olevat hintatilastot vanhenevat nopeasti. Yksikköhinnat ( /kw p ) laskevat yleensä myös järjestelmäkoon kasvaessa, mikä kannattaa huomioida kannattavuuslaskelmia tehtäessä. Taulukossa 1 on esitetty arvio eri järjestelmäkokojen keskimääräisistä yksikkökustannuksista vuodelta 2017. Arviot perustuvat Poveria biomassasta -hankkeen toiminnassa kertyneeseen tietoon toteutuneista hankinnoista Pohjois-Karjalassa. Taulukko 1. Järjestelmien avaimet käteen budjettihintoja. Järjestelmäkoko (kw p ) 15 30 50 Investointikustannus ( /kw p, alv 0 %) 1 100-1 200 1 050-1 100 1 000-1 050 7
Sähkön hinnan muodostuminen Aurinkosähköllä korvattavan ostosähkön hinta vaikuttaa merkittävästi taloudelliseen kannattavuuteen. Ostosähköä korvaamalla vältetään kulutuksen mukaan määräytyvät kulut kokonaan. Ostosähkön kokonaishinta koostuu energiamaksusta, siirtomaksusta sekä veroista. Sähköyhtiöt maksavat myös ylijäämäsähkön myynnistä, mutta korvaus määräytyy yleensä sähkön pörssihinnan perusteella ja sisältää ainoastaan sähköenergian osuuden. Myynnistä saatava korvaus on tällä hetkellä keskimäärin noin 2-5 snt/kwh. Kuvassa 2 on havainnollistettu ostosähkön korvaamisesta ja ylijäämäsähkön myynnistä saatavaa hyötyä. Verot Hyöty ostosähkön korvaamisesta Sähkön siirto Sähköenergia Sähköyhtiön marginaali Hyöty sähkön myynnistä Kuva 2. Sähkön osto- ja myyntihinnan muodostuminen. Aurinkosähkön tuotannolla saavutettava säästö lasketaan siis ostosähkön hinnan perusteella. Hintaa laskettaessa ei huomioida sähkölaskun kiinteitä maksuja, koska niihin aurinkosähkön tuotanto ei vaikuta. Hinnassa huomioidaan ainoastaan kulutuksen mukaan määräytyvät maksut. Maatilojen kohdalla sähkön hinnasta vähennetään myös ALV siltä osin kuin se on vähennyskelpoinen sekä sähkön valmisteveron palautus, mikäli sitä haetaan. Sähkön hinta voi vaihdella merkittävästi eri verkkoyhtiöiden alueilla ja riippuu myös kulutuksen suuruudesta, joten se on hyvä tarkistaa tapauskohtaisesti sähkölaskuista. Sähkön kokonaishinta vaihtelee usein myös eri vuodenaikoina. Koska aurinkosähkön tuotanto painottuu kesälle, on kesäkuukausien hinnalle hyvä antaa suurempi painoarvo aurinkosähkön arvoa laskettaessa. Sähkölaskuista voi usein tarkistaa kuukausittaiset sähkön hinnat. Hyvä keino hinnan laskemiseen on laskea kuukausittaisille sähkön hinnoille kuukausittaisten aurinkosähkön tuotantoarvioiden perusteella painotettu keskiarvo. Kaikki edellä esitetyt tekijät huomioituna aurinkosähköllä korvattavan sähkön hinta on Poveria biomassasta hankkeessa karttuneen kokemuksen mukaan reilummin sähköä kuluttavilla maatiloilla Pohjois-Karjalassa usein noin 7-8 snt/kwh. Hinta voi kuulostaa alhaiselta, mutta etenkin siirtomaksut ovat usein kesällä huomattavasti alhaisempia kuin talvella. 8
Aurinkosähköjärjestelmät ovat pitkäikäisiä, joten myös sähkön hintakehityksellä on merkittävä vaikutus kannattavuuslaskelmien tuloksiin. Tällä hetkellä itse sähköenergian hinta on maltillinen, mutta siirtomaksujen osalta on nostopaineita etenkin haja-asutusalueilla. Sähkön hinnan odotetaan yleisesti nousevan noin 1-4 %/v. Esimerkiksi Finsolar.net sivuston laskureilla hintakehityksen vaikuttavuutta kannattavuuteen on mahdollista arvioida. Huoltokustannukset Aurinkopaneelit eivät tarvitse juurikaan toistuvaa huoltoa. Suurin kunnossapitokustannus tulee invertterin vaihdosta, joka tehdään yleensä kerran 30 vuoden pitoajan aikana. Nyrkkisääntönä invertterin vaihdon voidaan olettaa maksavan noin 10 % alkuperäisestä avaimet käteen kokonaisinvestoinnista. Muiden huoltokulujen määräksi voidaan arvioida noin 0,1 %/v investointihinnasta. Kannattavuuslaskennassa voidaan huomioida myös aurinkopaneelien tuoton heikkenemä, joka on yleensä noin 0,2-1 %/v. Investointituet Maatilat voivat hakea aurinkoenergiainvestointeihin maatalouden investointitukea, joka on suuruudeltaan tällä hetkellä (tammikuu 2018) tavallisesti 40 % investoinnista. Tuen myöntämisestä vastaa ELYkeskus. Tuki on aina vähintään 7 000, tätä pienempiin investointeihin ei myönnetä tukea. Investoinnin on oltava siis vähintään 17 500, jotta minimituki ylittyy. Nykyisellä aurinkosähköjärjestelmien hintatasolla tällä hinnalla saa noin 13-16 kw p :n järjestelmän. Tuen ehtona on, että tuotettu sähkö kulutetaan maatilan tuotantotoiminnassa. Lisäksi tuotantotoiminnan yrittäjätuloksi pitää osoittaa jäävän maataloudesta vähintään 25 000 euroa, viimeistään kolmantena vuonna investoinnista. Tukiehdot tarkastellaan tilakohtaisesti, joten varmuutta tuen saamisesta ei ole. Lisätietoja maatalouden investointituesta löytyy Maaseutuviraston nettisivuilta. Yritysten energiainvestointeihin voi hakea Business Finlandin energiatukea. Yksityistaloudet voivat puolestaan saada kotitalousvähennystä hankintojen työn osuudesta. 9
Hankinnan kilpailutus Maatalouden investointitukea haettaessa on tärkeää muistaa, että hankintapäätöstä eli esimerkiksi tarjouspyynnön hyväksymistä ei saa tehdä ennen kuin myönteinen tukipäätös on saatu. Paneelien mekaanisen asennuksen voi tehdä omana työnä, mutta verkkoon kytketyn vaihtojännitteisen aurinkosähköjärjestelmän (230 V) sähkötyöt saa tehdä vain yritys, jolla on sähköasennusoikeudet. Vaivattominta hankinta on tehdä avaimet käteen -tilauksena, jolloin myös paneelien asennus sisältyy hintaan. Aurinkoenergiajärjestelmien laitetoimittajia on nykyään runsaasti ja toimitusten laadussa ja hinnoissa voi olla eroja. Tarjouksia kannattaa pyytää useilta laitetoimittajilta ja kiinnittää huomiota referensseihin ja takuuehtoihin. Hyvä merkki asentajan pätevyydestä on, jos tämä löytyy Motivan nettisivuilta uusiutuvan energian sertifioitujen asentajien rekisteristä. Tarjouspyynnössä on hyvä mainita kaikki järjestelmän suunnitteluun liittyvät tekijät ja liittää mukaan valokuvia asennuspaikasta. Netistä löytyy valmiita tarjouspyyntömalleja tarjouspyynnön laatimisen tueksi. Jos mahdollista, laitetoimittajan voi pyytää käymään paikan päällä ennen tarjouksen pyytämistä. Tämä helpottaa tarjouksen tekemistä ja voi jopa laskea sen hintaa. Laitetoimittajaa voi myös pyytää tekemään järjestelmän mitoituksen ja kannattavuusarvion etenkin, jos puolueetonta asiantuntijaa ei ole käytettävissä. Paikallinen jakeluverkkoyhtiö vastaa sähkönsiirrosta ja mittaroinnista sekä laitteiston liittämisestä verkkoon, mutta ylijäämäsähkön myynnistä voi tehdä sopimuksen myös muun kuin paikallisen sähköyhtiön kanssa. Ylijäämäsähkön myynti kannattaakin kilpailuttaa sähköyhtiöiden välillä. Pientuotettua sähköä ostavat sähkönmyyjät löytyvät muun muassa Energiaviraston ylläpitämästä www.sahkonhinta.fi -palvelusta. Esimerkki mitoituksesta ja kannattavuuslaskelmasta Mitoitus Tässä mitoitusesimerkissä käytetään todellisen maatilan tuntikohtaista sähkönkulutusprofiilia. Aurinkosähkön tuotanto mallinnetaan PVSOL -simulointiohjelmalla. Lähtötiedot on esitetty alla: Maitotila, jossa lypsyrobotti Sijainti: Nurmes Sähkönkulutus n. 125 000 kwh/v Katon ilmansuunta etelään, kallistuskulma 27 astetta Kuvassa 3 on esitetty esimerkkimaatilan keskimääräinen sähkönkulutusprofiili huhti-elokuussa ja verrattu sitä erikokoisten etelään suunnattujen järjestelmien simuloituun tuotantoon aurinkoisena kesäpäivänä. Tässä tapauksessa valoisan ajan pohjakulutus on noin 12 kw. Jos verkkoon syötettävän sähkön määrä halutaan minimoida, voidaan järjestelmän koko arvioida karkeasti kaavalla: 12 kw/0,8 = 15 kw. Jakolaskun nimittäjä 0,8 tulee oletuksesta, että todellinen huipputeho on 80 % nimellistehosta. 10
Vertailun vuoksi on hyvä tarkastella pohjakulutuksen mukaan mitoitetun järjestelmän lisäksi myös hieman suurempia kokoluokkia. Valitaan vertailuun 15 kw p :n järjestelmän lisäksi 25 kw :n ja 35 kw :n järjestelmät. p p Kuvasta 3 nähdään, että suuremmilla järjestelmillä ylituotantoa syntyy aurinkoisena päivänä etenkin keskipäivän aikaan. Pilvisempänä päivänä tilanne on toinen ja myös suurempien järjestelmien tuotto voidaan kuluttaa itse. Kuvassa 5 on esitetty järjestelmäkokojen vertailun tarkempia tuloksia. Kellonaika Aurinkosähkön tuotanto (kwh) 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Tuotanto 15 kw p Tuotanto 25 kw p Tuotanto 35 kw p Kulutus Kuva 3. Erikokoisten järjestelmien tuotanto aurinkoisena kesäpäivänä suhteessa kulutukseen. Aurinkosähkön tuotanto painottuu kesäkuukausille, mutta esimerkiksi maaliskuussa voidaan saada jo hyviä tuotantolukemia. Kevään ja syksyn tuotantoa voidaan kasvattaa nostamalla paneelien kallistuskulmaa. Kuvassa 4 on esitetty esimerkkimaatilan simuloitu 15 kw p :n järjestelmän kuukausittainen tuotanto. Talvikuukausina on oletettu, että paneelit ovat osittain lumen peitossa. 15 kw p :n aurinkosähköjärjestelmän tuotanto Aurinkosähkön tuotanto (kwh) 2500 2000 1500 1000 500 0 Tammi Kuva 4. 15 kw p :n järjestelmän tuotanto. 11 Helmi Maalis Huhti Touka Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Kannattavuuslaskelma Kannattavuuslaskelmat tehdään takaisinmaksuajan-, nykyarvon- sekä sisäisen koron menetelmillä. Sisäinen korkokanta kertoo tuottoasteen sijoitetulle pääomalle. Nettonykyarvo puolestaan kertoo investoinnin diskontattujen kassavirtojen nykyarvon. Käytetään kannattavuuslaskelmissa samaa esimerkkimaatilaa, kuin edellä mitoituksessa. Järjestelmien avaimet käteen yksikköhinnat on esitetty alla. 15 kwp: kustannusarvio 1,10 /kwp 25 kwp: kustannusarvio 1,08 /kwp 35 kwp: kustannusarvio 1,07 /kwp K u v a s s a 5 o n e s i t e t t y e r i ko ko i s t e n järjestelmien tuotantoennusteita ja kannattavuuslaskennan tuloksia. Kuvasta nähdään, että järjestelmäkoon kasvaessa omavaraisuusaste kasvaa, mutta samalla aurinkosähkön omakäyttöaste laskee. Suurimmallakin järjestelmällä saadaan kuitenkin vuositasolla lähes 80 % sähköstä omaan käyttöön. S u u r i m m a n 3 5 k W p: n j ä r j e s t e l m ä n i nve s to i n n i n s i s ä i n e n ko r ko ka n t a j a takaisinmaksuaika ovat hieman huonompia, kuin pienemmillä järjestelmillä. Tämä johtuu pitkälti siitä, että noin 20 % tuotetusta sähköstä joudutaan syöttämään verkkoon. Järjestelmän pienempi yksikkökustannus tasapainottaa kuitenkin tilannetta, eikä ero kannattavuudessa pienempiin järjestelmiin ole suuri. 15 kwp:n ja 25 kwp:n järjestelmien kannattavuuslukemat ovat hyvin lähellä toisiaan. Euroissa 25 kw p:n järjestelmällä kertyy enemmän säästöä, mutta investoinnin tuottoprosentti on aavistuksen alhaisempi. Erot kannattavuudessa 15-35 kw p:n välillä jäävät niin pieniksi, että järjestelmäkoon valinnassa voidaan painottaa muita tekijöitä, kuten saavutettavaa omavaraisuusastetta, investoinnin suuruutta tai käytettävissä olevaa aurinkopaneelien asentamiseen soveltuvaa kattopinta-alaa. Investointituella on suuri merkitys kannattavuudelle. Ilman tukea takaisinmaksuajat venyvät noin 20 vuoteen. Aurinkosähköjärjestelmien käyttöiäksi ar vioida an noin 30-4 0 vuotta, joten tuettomissakin investoinneissa päästään todennäköisesti voitolle pidemmällä aikavälillä. 12
* ** Investointi 40% tuella Sisäinen korkokanta Kuva 5. Kannattavuus- ja mitoituslaskennan tulokset. 13
Aurinkosähköjärjestelmän hankinnan vaiheet lyhyesti 1. Mitoita ja suunnittele tarpeidesi mukaan. Kartoita sähkönkulutuksesi ja arvioi tarpeisiisi sopivan järjestelmän kokoluokka. Tarkista myös, että kiinteistön sähköpääkeskuksessa on tarvittavat sulakepaikat vapaana. Pyydä tarvittaessa asiantuntija-apua mitoitukseen ja suunnitteluun. 2. Selvitä tukimahdollisuudet. Tarkista täyttääkö hankinta maatalouden investointituen ehdot ja hae investointitukea paikalliselta ELY-keskukselta. 3. Selvitä rakennuslupien tarve. Rakennuslupien tarve on hyvä kysyä kunnan rakennusvalvonnasta hyvissä ajoin ennen laitteiston hankintaa. 4. Ole yhteydessä sähkönjakeluverkon haltijaan. Ennen tuotantolaitoksen sähköverkkoon liittämistä sähköntuottajan tulee tehdä paikallisen verkkoyhtiön kanssa asianmukaiset sopimukset tuotantolaitoksen liittämisestä ja käyttämisestä. Ylijäämäsähkön myynnistä voit tehdä sopimuksen myös muun kuin paikallisen sähköyhtiön kanssa. 5. Kilpailuta hankinta ja valitse luotettava laitetoimittaja. Sovi asentajan kanssa mitkä työvaiheet kuuluvat urakkaan ja missä aikataulussa edetään. Asennusliikkeeltä kannattaa pyytää pienurakkasopimus, jossa on maininta viivästymissanktiosta. Työn valmistuttua urakoitsijalta on saatava käyttöopastus ja käyttöönottopöytäkirja. 14
Poveria biomassasta on pohjoiskarjalainen kehittämishanke, jonka toteuttamisesta vastaavat Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI, Suomen Metsäkeskus ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja sen toteutusaika on 1.9.2015-30.6.2018. Hankkeen päätavoitteena on kehittää hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa Pohjois-Karjalassa. Lisätietoja hankkeen toiminnasta ja tuloksista löytyy osoitteista www.pikes.fi/poveria-biomassasta ja www.karelia.fi/energiaraitti InforME Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille on tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena on edistää uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä Hämeen maaseudulla informaatiomuotoilun avulla. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2016-31.12.2018. Maaseuturahaston rahoittamaa hanketta hallinnoi Lahden ammattikorkeakoulu kumppaneinaan Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, ProAgria Keskusten liitto ja ProAgria Etelä- Suomi. Lisätietoa InforME-hankkeesta löytyy osoitteesta www.lamk.fi/informe