PUHTAUSLUOKKA P1 RAKENNUS- JA ILMANVAIHTOTYÖSSÄ

PUHTAUSLUOKKA P1 RAKENNUS- JA ILMANVAIHTOTYÖSSÄ

TPA Andersson tehtävänä on edistää ja uudistaa kannattavaa kiinteistöpitoa tuottamalla rakentamiseen ja kiinteistöpalveluihin liittyviä tulevaisuuden elinkaaripalveluja. Suunnittelemme ja ohjaamme tehokkaita ja sujuvia kiinteistöpalveluja koko kiinteistön elinkaarelle. Katsomme kiinteistöjä kokonaisvaltaisesti: näemme seinien ja rakenteiden ytimessä ihmisten toiminnan. 2

100 % asiakkaistamme haluaa suositella TPA Anderssonin palveluja. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Hankasalmen kunta HKR-Rakennuttaja Hollolan kunta HUS Kiinteistöt Oy Ikaalisten kaupunki Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän Tilapalvelu Jyväskylän yliopisto Keskisuomalainen Oyj Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lahden seurakuntayhtymä Lahden Tilakeskus Lempäälän kunta Mäntsälän kunta Nokian kaupunki Nurmijärven seurankunta Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Pirkkalan kunta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Renor Oy Saimaan Tukipalvelut Oy Satakunnan sairaanhoitopiiri Sastamalan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Savon koulutuskuntayhtymä Seinäjoen Y-talo Oy Senaatti-kiinteistöt Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen tekninen yliopisto Tampereen Tilakeskus liikelaitos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Vihdin kunta Äänekosken kaupunki

Kiinteistöjen elinkaaripalvelut Rakennussuunnittelu P1-rakentaminen Kiinteistön ylläpito

Rakennussuunnittelu Huolellisella rakennussuunnittelulla ja käyttäjien tarpeiden ennakoimisella pienemmät vuosikustannukset koko kiinteistön elinkaaren ajan. Suunnitelma kustannustehokkaaseen kiinteistön ylläpitoon Palveluiden elinkaarikustannukset Kiinteistöpalveluiden järjestäminen P1-vaatimusten määrittely rakennus- ja ilmanvaihtotöille P1-rakentaminen Kiinteistön ylläpito Hyvällä suunnittelulla helposti 20% yli pienemmät kiinteistöpalvelukustannukset

Rakennussuunnittelu P1-rakentaminen P1-rakentamisen asiantuntemuksen ansiosta kiinteistön puhtaudenhallinta on huomioituna koko rakennushankkeen ajan. Aidosti puhtaampi sisäilma P1-rakentamisen toiminnanohjaus (TPmobi) Vuosikorjaushankkeiden puhtaudenhallinta P1-koulutukset Puhtauden arviointi ja mittaus IV-järjestelmän puhtausmittaukset Muuton puhtaudenhallinta Kiinteistön ylläpito Ilmanvaihtojärjestelmä 67% puhtaammaksi kuin Sisäilmastoluokitus edellyttää

Rakennussuunnittelu P1-rakentaminen Kiinteistön ylläpito Kiinteistöpalveluiden johtamiseen ja kehittämiseen löydetään toimivin ratkaisu asiakkaan ja asiantuntijoiden yhteistyöllä. Kiinteistö säilyttää arvonsa Nykytila-analyysit Palvelu- ja hankintastrategiat Palveluiden järjestämisen suunnittelu ja työmäärämitoitus Julkiset hankinnat Kiinteistönhuollon ja siivouspalvelun laadunarviointi INSTAmobi ja INSTA:800-koulutukset Toimittaja-auditoinnit ja muut sopimuksen johtamisen palvelut yli 100 Julkista kiinteistöpalveluhankintaa

Sisäilmastoluokitus 2008 asiakirjan ja Terveen Talon kriteereiden asettamat vaatimukset P1-rakentamiselle

YLEISTÄ SISÄILMASTOLUOKITUKSESTA Tarkoitettu rakennuskohteen käyttäjän, omistajan, rakennuttajan ja suunnittelijoiden apuvälineeksi sisäilmaston tavoitteiden määrittelyyn Tarkoitettu ensisijaisesti uudisrakennuksen sisäilmastotavoitteiden asettamiseen Voidaan soveltuvin osin käyttää perusparannushankkeissa Ei viranomaisohje tai sellaisen tulkinta, täydentää niitä Rakennustöiden suunnittelua ja toteutusta ohjaavat Rakennustöiden puhtausluokka (P1) IV- järjestelmien puhtausluokat (P1) Rakennusmateriaalien päästöluokka (M1, M2) Ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokka Määritellään sopimusasiakirjoissa Puhtausluokan mainitseminen ei riitä Sisäilmastoluokkien (S1, S2) tavoitteet, vaatimukset ja ohjeet otetaan huomioon rakennushankkeen kaikissa vaiheissa Sisäilmastoluokitus uudistuu 2016 yhdessä rakentamismääräyskokoelman D2 osan kanssa? Sisäilmastoluokitus 2008)

Vaatimukset SISÄILMARISKIEN HALLINTA RAKENTAMISEN AIKANA Toiminnan ohjaus Suunnittelu ja ennakointi Tulosten analysointi Toiminnan arviointi Ilman laadun, lämpöolojen, valistuksen ja äänen tasot valmiissa rakennuksessa Rakennuksen käyttö ja huolto, Tilapalveluiden laadun mittaukset, arviointi ja toiminnanohjaus Vastaanotto P1 rakennus- ja ilmanvaihdonasennustyöt Säätö ja mittaus P1 rakennus- ja ilmanvaihdonasennustöiden vaatimusten, tavoitteiden ja arvioinnin määrittely urakka-asiakirjoissa Työmaan kosteudenhallinta Rakennussuunnittelu - materiaalit - valaistus - kalustus - ääni Rakennuksen ylläpidon suunnittelu - tilapalveluiden järjestäminen - tilojen ja pintojen puhdistettavuus - kalustus Rakennesuunnittelu - lämpö- ja kosteustekniikka Talotekniikka - ilmastointi - lämmitys - valaistus Ilman laadun, lämpöolojen, valaistuksen ja äänen tavoitetasot (soveltaen Terveen talon toteutuksen kriteerit, 2003)

SISÄILMASTOLUOKAT S1 S3 S1: Yksilöllinen sisäilmasto Tilan sisäilman laatu on erittäin hyvä eikä tiloissa ole havaittavia hajuja Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä Lämpöolot ovat viihtyisät eikä vetoa tai ylilämpenemistä esiinny Tilan käyttäjä pystyy yksilöllisesti hallitsemaan lämpöoloja Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset erittäin hyvät ääniolosuhteet sekä hyviä valaistusolosuhteita tukemassa yksilöllisesti säädettävä valaistus S2: Hyvä sisäilmasto (ns. perustaso) Tilan sisäilman laatu on hyvä eikä tiloissa ole häiritseviä hajuja Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä Lämpöolot ovat hyvät Vetoa ei yleensä esiinny, mutta ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset hyvät ääni- ja valaistusolosuhteet S3: Tyydyttävä sisäilmasto Tilan sisäilman laatu ja lämpöolot sekä valaistus- ja ääniolosuhteet täyttävät rakentamismääräysten vähimmäisvaatimukset Noudatetaan puhtausluokan P2 rakennustöitä, ns. hyvän rakentamistavan mukainen toiminta (Sisäilmastoluokitus 2008)

P1-rakentamisen ja ilmanvaihdon tavoitteet ja niiden määrittely urakkaasiakirjoissa sekä lainsäädäntö

PUHTAUDENHALLINNAN HAASTEITA RAKENTAMISESSA Osaamisvaatimukset kasvavat Määrittely urakka-asiakirjoissa puutteellista Puhtaudenhallinnan riskejä ei oteta huomioon urakkalaskennassa Ei järjestelmällisiä seuranta-, arviointi- ja dokumentointitapoja rakentamisen aikana Toteutuksen kustannuksista ei ole luotettavaa tietoa Puutteiden korjaus vastaanoton jälkeen

PUHDAS RAKENTAMINEN JA SEN OLOSUHDEVAIKUTUKSET Pölynhallinta Käyttäjäturvallisuus Rakennusmateriaalien suojaus Puhdas (P1) Rakennussiivous Puhdas ilmanvaihto rakentaminen Kosteuden- Jätehuolto Tupakoimattomuus hallinta Ulkoalueiden kunto Työturvallisuus

P1 RAKENTAMISEN JA ILMANVAIHDON HYÖDYT Käyttäjäturvallisuus peruskorjaushankkeissa Ei pölyhaittoja peruskorjausten aikana käytössä olevissa tiloissa Puhdas ilmanvaihtolaitteisto Ei kanaviston puhdistuskustannuksia rakentamisen aikana Puhdas kanavisto parantaa sisäilman laatua valmiissa rakennuksessa Rakennus puhdas näkyviltä ja ei-näkyviltä pinnoiltaan vastaanottovaiheessa Rakennuksen nopea käyttöönotto, tyytyväiset asiakkaat Ei ylimääräisiä siivous- tai reklamaatiokustannuksia ylläpidon aikana Turvallisemmat ja viihtyisämmät työmaaolosuhteet Tukee työturvallisuutta koskevan lainsäädännön noudattamista

MERKITYS TUOTTAVUUDEN KANNALTA Miellyttävä sisäilmasto=> Tehokkuus kasvaa Poissaolot vähenevät Säästöt tilaajalle Saneerausten sykli harvenee LCC ja TCO laskevat Vain n. 2 % kiinteistön elinkaaren kustannuksista syntyy sen rakentamisesta Haasteet suunnittelusta toteutukseen kasvavat Christopher P. Hodges

PÖLYNHALLINTA JA TYÖTURVALLISUUS (1) 3 Rakennushankkeen osapuolten yleiset velvollisuudet: Rakennushankkeessa on rakennuttajan, suunnittelijan, työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muille työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille. Päätoteuttajan on huolehdittava perehdyttämällä ja opastamalla siitä, että kaikilla yhteisen rakennustyömaan työntekijöillä on riittävät tiedot turvallisesta työskentelystä ja että he tuntevat kyseessä olevan rakennustyömaan vaara- ja haittatekijät sekä niiden poistamiseen tarvittavat toimenpiteet. 7 Rakennushankkeen suunnittelu ja valmistelu: Rakennuttajan on huolehdittava, että rakennushanketta suunniteltaessa ja valmisteltaessa arkkitehtonisessa, rakennusteknisessä ja teknisten järjestelmien suunnittelussa sekä rakennushankkeen toteuttamisen järjestelyihin liittyvässä suunnittelussa otetaan huomioon rakennustyön toteuttaminen siten, että työ voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle. Rakennuttajan on huolehdittava, että vaarojen ja haittojen ennaltaehkäisy otetaan huomioon suunniteltaessa töiden ja työvaiheiden ajoitusta, kestoa ja niiden yhteensovittamista. (Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 26.3.2009/205)

PÖLYNHALLINTA JA TYÖTURVALLISUUS (2) 10 Rakennustöiden turvallisuussuunnittelu: Päätoteuttajan on esitettävä rakennuttajalle tässä pykälässä tarkoitetut rakennustöiden työturvallisuutta koskevat suunnitelmat suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin: 1) työmaan järjestelyt sekä hyvän järjestyksen ylläpito työpisteissä ja materiaalien käsittelyssä eri rakennusvaiheissa 5) työmenetelmät 11) pölyn vähentäminen ja sen leviämisen estäminen 12) työhygieenisten mittausten menettelyt 13) purkutyö 14) eri töiden ja työvaiheiden tosiasiallinen ajoitus ja kesto sekä niiden yhteensovittamisen järjestäminen rakennustöiden edistymisen mukaan 15) eri töiden ja työvaiheiden yhteensovittaminen rakennustyömaalla tai rakennustyön vaikutuspiirissä toteutettavan teollisen toiminnan, muiden vastaavien työtoimintojen ja yleisen liikenteen kanssa 17) henkilönsuojainten käyttötarpeet ja ajankohdat (Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 26.3.2009/205)

PÖLYNHALLINTA JA TYÖTURVALLISUUS (3) 50 Purkujäte: Tiilet, betonikappaleet ja purettaessa irtoavat muut rakenneosat on siirrettävä turvallisesti. Pölyävä aine on pudotettava alas riittävän tiiviitä putkia pitkin suojattuun tilaan tai suoraan ajoneuvoon taikka koottava ja vietävä pois säkeissä tai astioissa. Pöly on poistettava ilmastoinnilla, kohdepoistoilla tai muilla tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. Tarvittaessa pölyn leviäminen on estettävä käyttämällä rakennustyön aikaisia suojaseiniä. Pöly on siivottava riittävän usein työtiloista. 70 Työhygieeniset haittatekijät: Rakennustyössä on käytettävä sellaisia koneita ja laitteita, joiden melupäästöstä tai muista fysikaalisista haittatekijöistä johtuvat vaarat ja haitat ovat mahdollisimman vähäiset Kemiallisten tekijöiden aiheuttamien vaarojen ehkäisemiseksi sekä pölyntorjunnassa on käytettävä riittävän tehokkaita paikallispoistolaitteita. Tarvittaessa työtilat on osastoitava ja käytettävä paineeron toteuttavaa ilmastointijärjestelmää ja paine-eron aikaansaavia laitteita pidettävä toimintakunnossa Yhteisellä rakennustyömaalla on työhygieenisten mittausten menettelyistä annettava ohjeet 8 :n 3 momentissa tarkoitetuissa rakennuttajan laatimissa menettelyohjeissa ja 10 :n 4 momentissa tarkoitetuissa päätoteuttajan laatimissa turvallisuussuunnitelmissa. (Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 26.3.2009/205)

P1-RAKENTAMISEN JA ILMANVAIHDON MÄÄRITTELYSTÄ Edellytys puhtaustavoitteiden saavuttamiselle Määriteltävä urakka-asiakirjoissa Puhtaudenhallintaohjetta tukevia asiakirjoja ja kuvauksia mm. työselostukset, urakkaohjelma ja rajaliite, ilmanvaihdon palvelualueet Kuvataan puhtaudenhallintaohjeeseen, sisältö esim. 1. Tavoitteet (vastuut ja sanktiot) 2. Jätehuolto 3. Rakennusmateriaalien ja laitteiden varastointi ja suojaus 4. Rakentamisen aikainen siivous ja kaksivaiheinen loppusiivous 5. Pölynhallinta 6. Ilmanvaihdon asennusolosuhteet ja -tavat 7. Tupakoinnin järjestäminen 8. Ulkoalueiden kunnosta huolehtiminen 9. Perehdytys- ja koulutusvastuut ja velvoitteet Pääurakoitsija laatii pölynhallintasuunnitelman puhtauden-hallintaohjetta noudattaen

P1 VAATIMUSTEN MÄÄRITTELY, case X Hankkeen xxxx P1-ohjeistuksen avoimia kysymyksiä: Mitkä ovat puhtausvaatimukset purkutöiden aikana? Mitä erityistoimenpiteitä sisäilmakorjauskohde edellyttää purkutöiden ja loppusiivouksen osalta? Mitkä ovat P1 rakentamiselle asetetut vaatimukset, kuten rakennusmateriaalien varastointi ja suojaus, jätehuolto, rakentamisen aikainen siivous, kaksivaiheinen loppusiivous, pölynhallinta rakentamisessa jne.? Millaiset ovat P1 ilmanvaihdon asennusolosuhteet? Kuka vastaa olosuhteiden luomisesta? Miten P1 vaatimuksen näkyvät työmaan aikataulussa ja töiden vaiheistuksessa? Miten P1 vaatimusten toteutumista seurataan purku- ja rakennustöiden aikana rakennustöiden ja ilmanvaihdon osalta? Kuka vastaa seurannasta? Miten tulokset dokumentoidaan ja käsitellään? Mitkä ovat puhtaudelle asetetut raja-arvot ennen toimintakoetta ja ennen vastaanottoa? Mitkä ovat IV-kanaviston sisäpinnoille asetetut puhtausvaatimukset? Miten IV-kanaviston puhtaus todennetaan? Miten toimitaan, jos näkyvien ja ei-näkyvien pintojen tai IV-kanaviston puhtausvaatimukset eivät toteudu? Kuka maksaa korjaavien toimenpiteiden ja uusintatarkastusten kustannukset? Aiheuttavatko laiminlyönnit taloudellisia sanktioita? Miten P1 vaatimusten toteutuminen todennetaan ja dokumentoidaan käyttäjälle? Mitkä ovat rakennuttajan / urakoitsijan riskit, jos P1 vaatimusten määrittely ei ole riittävää?

Puhtausluokan P1 rakennusja ilmanvaihdon asennustyö ennen toimintakokeita

TYÖMAAN PUHTAUDENHALLINNAN OHJAUS TP-MENETELMÄLLÄ Rakennussuunnittelu Urakka-asiakirjojen laatiminen Hyvän sisäilman vaatimukset P1-rakentamisen määrittely P1-rakentamisen suunnittelunohjaus Purkutyöt / Sisävalmistusvaihe TP - arviointi P1 puhtausluokan rakennus ja ilmanvaihto Koulutus ja tiedottaminen Pinnat ja kiintokalusteet asennettu Loppusiivouksen 1. vaihe Toimintakoevaiheen puhtauden todentaminen Puhtauden todentaminen IV:n puhtauden todentaminen Ilmanvaihdon toimintakokeet, mittaukset ja säädöt TP-arviointi Loppusiivouksen 2. vaihe Toimintakoevaiheen työvaiheet / -tavat Rakennuksen vastaanotto Puhtauden todentaminen Rakennuksen muutto ja käyttöönotto Muutonohjaus

RAKENNUSMATERIAALIT JA LAITTEET (1) Oikea-aikaisesti työmaalle Suojataan likaantumiselta ja kastumiselta kuljetusten aikana Varastoidaan valmistajan ohjeiden mukaan Varastot irti maasta ja suojattu kosteudelta Huolehditaan asennusolosuhteiden puhtaudesta sisätiloihin tulevien tarvikkeiden asennusvaiheessa

RAKENNUSMATERIAALIT JA LAITTEET (2) Suojataan asennuksen jälkeen Suojattavia laitteita mm. Talotekniikka-asennukset ennen tasoitetöitä Jäähdytyspalkit Lämpöpatterit IV-kanavat Valaisimet Lattiapinnat ja kalusteet Suojaukset poistetaan loppusiivouksen ensimmäisessä vaiheessa

VALTIONEUVOSTON ASETUS JÄTTEISTÄ Alkuperäinen asetus annettu huhtikuussa 2012, asetusta muutettu toukokuussa 2013 Sisältää: Ohjeita vaarallisen jätteen pakkaamisesta ja kuljetuksesta Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräyksestä ja hyödyntämisestä => mahdollisimman suuri osa jätteistä hyötykäyttöön Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 ja muutos 332/2013

RAKENNUSJÄTTEET Lajitellaan työpistekohtaisiin jäteastioihin Käsitellään niin, että pöly ei leviä ympäristöön Jätteidenkeräyspisteitä oltava riittävästi Keräyspisteet työmaan sisä- ja ulkotiloissa

RAKENNUSSIIVOUS Tehtävät Poistaa työtä haittaava irtolika Luoda puhtaat asennusolosuhteet poistamalla irtolika ja estämällä lian leviäminen Estää säilytettävien ja uusien pintojen likaantuminen ja vaurioituminen Säännöllistä, pölyämättömin menetelmin toteutettua Lapio, lattiankuivain Teollisuusimuri Keskuspölynimuri Harjasiivous kielletty Puhtaustasovaatimus kasvaa rakennushankkeen edetessä

TYÖMAAN SIIVOUS RAKENTAMISEN AIKANA PÖLYNPOISTO PINNOILTA Vaihtoehtoina teollisuusimurit tai keskuspölyimurijärjestelmä Imurin täytettävä standardin EN 60335-2-69 M tai H luokan vaatimukset Selviää imurin arvokilvestä Imurissa oltava HEPA suodatin (vähintään luokkaa 13) HARJA SIIVOUS ON KIELLETTY!

IMURI- JA HARJASIIVOUKSEN VERTAILU

IMURI- JA HARJASIIVOUKSEN VERTAILU

PÖLYN OMINAISUUKSISTA Pölyiksi lasketaan kiinteät partikkelit, joiden koko vaihtelee 1 μm:stä vähintään 100 μm:iin Pölyn jaottelu hiukkaskoon mukaan hengittyvä jae (hiukkaset, jotka kertyvät minne tahansa hengityselimiin), halkaisija 100 μm keuhkojae (hiukkaset, jotka kertyvät kurkunpään alapuolelle ja keuhkoihin), halkaisija 10 μm alveolijae (hiukkaset, jotka kertyvät värekarvattomalle alueelle eli alveolialueelle), halkaisija 4 μm

HENGITYSTOIMINTA Hengitystiheys levossa noin 0,5 l 10 kertaa minuutissa ja raskaassa työssä noin 2 l 20 kertaa minuutissa Jos ilman hiukkaspitoisuus on 10 mg/m³, altistuu työntekijä raskaassa työssä 8 tunnin työpäivän aikana 192 mg:lle pölyä

RAKENNUSPÖLYN JA HUONEPÖLYN EROT Huonepöly on pääosin orgaanista (n. 60 % jakeesta) materiaa. Rakentamismääräyskokoelman mukaan huoneilmassa PM₁₀ raja-arvo on 50 µg/m³ Rakennuspöly on pääosin epäorgaanista pölyä (kivi-, tiili-, ja betonipölyä) Orgaanisen pölyn lähteenä puu Purkutöiden aloituksessa sekoitus huonepölyä ja rakennuspölyä - mikrobit

RAKENNUSPÖLYLLE ALTISTUVAT TYÖNTEKIJÄRYHMÄT Pasanen, Asikainen 2009, Rakennuspölyn vähentäminen uudisrakentamisessa

RAKENTAMISESSA SYNTYVÄ PÖLY (1) Rakennuspöly on pääosin kvartsipölyä sisältävää betonipölyä Hiukkaset liikkuvat ilmavirran mukana Silmin havaittavat (yli 10 µm) hiukkaset laskeutuvat 5 minuutissa Näkymättömät hiukkaset laskeutuvat 8 tunnissa Alle 1 µm kokoiset hiukkaset leijuvat ilmassa jatkuvasti

RAKENTAMISESSA SYNTYVÄ PÖLY (2) Pienimmät hiukkaset tunkeutuvat verenkieroon ja voivat aiheuttaa allergisia reaktioita Sisäilman pölypitoisuus korreloi pintojen pölypitoisuuden kanssa Pinnoille jäävä pöly sitoo mikrobeja Mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutöiden aikana mikrobien määrä ilmassa kasvaa 10 100 kertaiseksi Pölyn syntymisen vähentäminen ja leviämisen estäminen sekä säännöllinen rakennussiivous vähentävät ilman hiukkaspitoisuutta

ALTISTUMISEN VOIMAKKUUS Merkityksetön Vähäistä Kohtalaista Merkittävää Liiallista < 10 % HTP:stä 10-25 % HTP:stä 25-50 % HTP:stä 50-100 % HTP:stä >100 % HTP:stä SFS-EN 689 Työpaikan ilma. Ohje hengitysteitse tapahtuvan kemiallisille tekijöille altistumisen arvioimiseksi raja-arvojen avulla sekä ohje mittausstrategiaksi

PÖLYNHALLINNAN VAIKUTUS PÖLYALTISTUMISEEN

RAKENNUSTYÖMAAN PÖLYNTORJUNNAN PERIAATTEET KORJAUSRAKENTAMINEN Pölyämättömien työmenetelmien valinta Osastointi ja alipaineistus Sulkutila Kohdepoisto Märkämenetelmät Riittävä yleisilmanvaihto Työmaan siivous Kynnysmatot kulkureiteillä Opastaminen / koulutus Töiden vaiheistus Altistuvien työntekijöiden minimointi Oikeanlaisen suojaimen valinta altisteen mukaan PÖLYNTORJUNNAN VAIHEET PÖLYN SYNTYMISEN ESTÄMINEN PÖLYN LEVIÄMISEN ESTÄMINEN ALTISTUMISEN VÄLTTÄMINEN HENKILÖKOHTAINEN SUOJAUTUMINEN UUDISRAKENTAMINEN Pölyämättömien raaka-aineiden, materiaalien ja työmenetelmien valinta Kohdepoisto Riittävä yleisilmanvaihto Tehostettu tuuletus Paikallinen osastointi ja alipaineistus Työmaan siivous Työkohteiden erottaminen eri työvaiheissa Opastaminen / koulutus Töiden vaiheistus Altistuvien työntekijöiden minimointi Oikeanlaisen suojaimen valinta altisteen mukaan (Kokkonen e.al. 2013)

PÖLYNHALLINNAN KEINOJA (1) Työvaiheiden ajoitus IV-asennustöiden ajoitus ennen pölyäviä työvaiheita tai niiden jälkeen Työmaaliikenteen ohjaus Pölyävien työvaiheiden hallinta Pölyävien massojen käsittely suljetussa tilassa Purkujätteen käsittely osastoidusti Pölyämättömät työmenetelmät Leikkurit, nakertajat, valmiit massat Kohdepoistolla varustetut työvälineet Sirkkelit, lattioiden hiontalaitteet, seinien- ja kattojen hiontalaitteet Työmaa-alueiden osastointi ja alipaineistus

PÖLYNHALLINNAN KEINOJA (2) Materiaalien varastointitilojen puhtaus Vältetään varastointi työmaalla pölyä tuottavien työvaiheiden aikana Ehjät pakkaukset / suojaukset Välisiivous pölyävien työvaiheiden aikana / jälkeen Vähentää pintojen ja ilman hiukkasmäärää Siirtojen suunnittelu Ilmavirtojen hallinta siirtojen aikana Purkutöiden päättäminen ennen rakennustöiden aloitusta / keston minimointi Henkilökohtaiset suojaimet

PÖLYNHALLINTA PÖLYÄVÄN TYÖVAIHEEN AIKANA (1) Työalue eristetään tilapäisillä suojaseinillä tai rakenteilla Työskentelyalueen alipaineistus Poistoilman määrä Korvausilman järjestäminen Poistoilman johtaminen ja poistoilman suodatus Kohdepoistot pölyä synnyttävissä töissä Korkeapaineinen kohdepoisto Matalapaineinen kohdepoisto (ilmanpuhdistimet, pölynkerääjät) Keskuspölynimurijärjestelmä

PÖLYNHALLINTA PÖLYÄVÄN TYÖVAIHEEN AIKANA (2) Suljettavat jätekeräysastiat ja jätesäkit jätteiden lajitteluun ja kuljetukseen Ulkoalueiden jätekeräyspisteiden järjestäminen Rakennussiivouksen järjestäminen Pölyn syntymisen vähentäminen ja leviämisen estämisen huomioon ottaminen työskentelyn aikana Henkilökohtaisten suojamien käyttö Tilojen siivous työn päätyttyä

TULOKSIA KOHDEPOISTOISTA Pölynpoistolla varustettu hiomalaite vähentää hiontapölyn määrää 87 % Pölyn määrä pinnoilla ja ilmassa huomattavasti pienempi Tilassa työskentelevien altistuminen pölylle pienenee Siivouksen tarve merkittävästi pienempi Pölynpoistolla varustettu timanttihiomalaite vähentää hiontapölyn määrää yli 97 % Ilman pölynpoistoa pölypitoisuudet erittäin korkeat, ka 150,9 mg/m³ (vrt. HTP-arvo epäorgaaniselle pölylle 10 mg/m³) Ilmanpuhdistimet Käyttökelpoisia pienissä tiloissa vähän pölyä synnyttävissä töissä Tehostavat kohdepoistoa (Karjala, 2008)

ALIPAINEISTUS PÖLYNHALLINNAN KEINONA Alipaineistuksella hallitaan pölyn leviämistä työmaalla Runsaasti pölyävät työt osastointi ja alipaineistus Työmaan rajapintojen hallinta Koko työmaan alipaineistus Rajapinnan alipaineistus Ilmanvaihtokerroin 4 10 1/h Työvaiheen merkitys ilmanvaihtokertoimeen Suositeltu alipaine n. 5-10 Pa Tärkeintä alipaineen säilyminen

ALIPAINELAITTEISTON MITOITUS Tarvittava ilmanvirta saadaan kaavasta: m³/h=6 20*V missä V on alipaineistettavan tilan tilavuus Alipaineistuksen tehokkuuteen vaikuttavat korvausilman määrä sekä alipainelaitteiden mahdollisten suodattimien aiheuttama painehäviö Alipaineistuksen onnistumista voi seurata esim. muoviseinän liikkeiden tai ilmanpainemittausten avulla

ALIPAINEISTAJIEN SUODATTIMIEN VALINTA Mikäli alipaineistajan ilma johdetaan takaisin työmaalle (ilmanpuhdistin) tai käytössä oleviin tiloihin, tulee laite varustaa aina HEPA 13 suodattimella Mikäli ilma johdetaan ulos, voidaan käyttää karkeasuodattimia G1-G5 tai hienosuodattimia F5-F9 Alipaineistus ilman suodattimia on mahdollista puhaltimilla, mikäli ympäristö sen sallii

ALIPAINEISTETTU SULKUTILA ALIPAINEISTETTU SUOJASEINÄ Alipaineistettu suoja seinä toimii työmaan ja käytössä olevien tilojen rajapinnassa TYÖMAA KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT

PUHTAUSLUOKAN P1 ILMANVAIHTOTYÖT TYÖMAAN OLOSUHTEET Läpimenot talotekniikka-asennuksille valmiit Jäte poistettu / lajiteltu Lattiapinta pölyimuripuhdas Asennusalue eristetty pölytiiviisti alueista, joissa tehdään pölyäviä työvaiheita Pölyn leviäminen alueelle estetään tarvittaessa Työmaaliikennettä ei ohjata IV-asennusalueen läpi Vastuu pääurakoitsijalla PUHTAAT ASENNUSMENETELMÄT Pölyämättömät työmenetelmät ja kohdepoistot IVasennuksissa katkominen ja aukot kanaviin levyleikkurilla kierretangot katkotaan kierretankoleikkurilla kannakkeiden asennus imurilla varustetulla iskuporakoneella kulmahiomakonetta käytetään vain tulityöpaikalla IV-kanavat aina tulpattuina varastoinnin aikana ja asennuksen keskeytyessä/jälkeen Vastuu IV-urakoitsijalla

ILMANVAIHTOA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ / D2 Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että se on ennen rakennuksen käyttöönottoa puhdas ja sen puhtautta on helppo ylläpitää Ilmanvaihtojärjestelmä rakennetaan osista, joiden sisäpinnoilla ei ole öljyä, pölyä tai muita epäpuhtauksia Kanavat säilytetään työmaalla välivarastossa tulpattuna siten, että ne eivät joudu alttiiksi sateelle, lialle tai kolhuille. Pienet kanavaosat ja päätelaitteet säilytetään työmaalla suljetuissa pakkauksissa Ilmanvaihtojärjestelmä suojataan likaantumiselta asennustyön aikana. Suojaukset poistetaan lopullisesti vasta siivouksen jälkeen, kun tilassa ei tehdä enää pölyäviä työvaiheita (D2 Suomen rakentamismääräyskokoelma)

P1-rakentaminen ilmanvaihdon toimintakokeiden, mittausten ja säätöjen aikana

TÖIDEN AJOITUS TOIMINTAKOEVAIHEESSA Ennen toimintakoetta järjestelmäseinien osat tasoite-, hionta- ja laatoitustyöt katon maalaus Akustolevyjen asennus alakaton rungot jäähdytyspalkit (suojattuina) sähkö ym. asennukset loppusiivous (vaihe 1) Toimintakokeiden jälkeen paikkamaalaus päätelaitteet toimintakokeet säätötyöt Alakattokasettien asennus loppusiivous (vaihe 2)

TYÖMAAN AIKATAULU SUUNNITTELUSTA SANOTTUA Työmaa pittää pilikkoo pieniksi lohkoiksi Kiirettä pittää pittee alakupiässä Perruttaminen on kallista Tauno, vastaava mestari, 2011

P1-RAKENTAMINEN TOIMINTAKOKEIDEN AIKANA 1. Rakennus osastoidaan tarvittaessa 2. Loppusiivouksen 1. vaihe aloitetaan pintojen ja kiintokalusteiden asennuksen jälkeen Kattaa kaikki näkyvät ja ei-näkyvät pinnat 3. Tilojen puhtaus todennetaan Visuaalinen arviointi ja pintapölymittaukset (BM-Dustdetector) Tulokset dokumentoidaan ja toimitetaan pääurakoitsijalle ja tilaajalle 4. Toimintakoepuhtauden täyttävät tilat merkitään toimintakoevaiheesta ilmoittavin P1-kyltein 5. Toimintakokeiden, mittausten ja säätöjen aikana noudatetaan puhtaan rakentamisen periaatteita

TYÖSKENTELY TOIMINTAKOEVAIHEESSA (1) Työmenetelmien ja tapojen valinta 1. Pölyämättömät työmenetelmät 2. Pölyn kohdepoisto keskuspölynimurilla tai vastaavalla 3. Tilojen puhtausosastointi / alipaineistus Pölyäville työvaiheille varataan tilat toimintakoealueen ulkopuolelta Jokainen urakoitsija huolehtii jätteiden ja ylimääräisten materiaalien poistosta päivittäin (Sisäilmastoluokitus 2008)

TYÖSKENTELY TOIMINTAKOEVAIHEESSA (2) Puhtaustasoa ylläpidetään tarkistussiivouksin Toimintakoealuetta ei käytetä läpikulkuun Toimintakoealueen ovet ja ikkunat pidetään kiinni Huom! Läpimenojen ja osastojen ovien tiiviys Lika pysäytetään kulkuväylillä tekstiilimatoin Toimintakoevaiheen puhtaustaso säilytettävä mittausten ja säätöjen aikana! (Sisäilmastoluokitus 2008)

PUHTAUDENHALLINNAN TOTEUTUMINEN TYÖSALEISSA Tavoiteet Vastuujako Pölyävien työvaiheiden määrittely Suojaseinät ja alipaineistuksen järjestäminen Työmenetelmät ja koneet Työpisteet esim. pölyäville työvaiheille Työmaan henkilö- ja materiaaliliikenne Seurantamenetelmät, mittaukset, vastuut ja tulosten raportointi Perehdyttäminen, ilmoitusvelvoitusvelvollisuus virheistä ja laiminlyönneistä Työvaiheiden ajoitus Siivous Jätteenkäsittely Työturvallisuus

Siivouspalvelun hankinta rakentamisen aikainen siivous ja loppusiivous

RAKENTAMISEN AIKAINEN SIIVOUS Tehtävät Poistaa työtä haittaava irtolika Luoda puhtaat olosuhteet poistamalla irtolika ja estämällä lian leviäminen Estää säilytettävien ja uusien pintojen likaantuminen ja vaurioituminen Säännöllistä, pölyämättömin menetelmin toteutettua Lattiankuivain karkean irtolian poistossa Teollisuus- tai keskuspölynimuri hienon irtolian poistossa Puhtaustasovaatimus kasvaa rakennushankkeen edetessä

Puhtauden todentaminen Ilmanvaihdon toimintakoe Puhtauden todentaminen Vastaanotto KAKSIVAIHEISEN LOPPUSIIVOUKSEN AJOITUS Loppusiivous, vaihe 1 Loppusiivous, vaihe 2 Ikkunoiden pesu Suojausten poisto Alakaton yläpuolisten pintojen puhdistus Irtolian poisto katto-, seinä-, kalusteja lattiapinnoilta (tekniset tilat ml.) Pinnoille laskeutuneen pölyn poisto Tahrojen poisto Lattiapintojen käyttöönottopuhdistus Huom! Ylläpitosiivous tarvittaessa

Pintapölyn määrä (%) Puhtauden todentaminen Ilmanvaihdon toimintakoe Puhtauden todentaminen Vastaanotto 55 PINTAPÖLYN MÄÄRÄ LOPPUSIIVOUKSEN JÄLKEEN Loppusiivous, vaihe 1 Loppusiivous, vaihe 2 5 1 0

KAKSIVAIHEINEN LOPPUSIIVOUS (1) Tehtävät Varmistaa ilmanvaihdon toimintakokeiden, mittausten ja säätöjen edellyttämä puhtaustaso (vaihe 1) Varmistaa vastaanottoa edeltävä puhtaustaso (vaihe 2) Olosuhdevaatimukset Pölyävät työvaiheet päätetty / hallittu Sähkö, vesi ja valaistus työskentelyalueella Siivouskoneiden kuljettaminen rakennuksen eri osiin / kerroksiin mahdollista Välineiden ja koneiden huolto ja varastointi järjestetty

KAKSIVAIHEINEN LOPPUSIIVOUS (2) Loppusiivouksen sisältö ja lopputulos kuvattava urakka-asiakirjoissa Sisältää kaikki katto-, seinä-, kaluste- ja lattiapinnat sekä ei-näkyvät pinnat Lopputuloksen kuvaus luo arviointikriteerit visuaaliseen laadunarviointiin ja pintapölymittaukseen Puhdistusmenetelmien sovelluttava loppusiivoukseen Oikea työjärjestys Lattiapintojen käyttöönottopuhdistus koneellisin menetelmin Irtolian poisto imuroimalla (HEPA) Mikrokuituiset siivouspyyhkeet nihkeä- ja kosteapyyhinnässä Puhdistusaineet pintojen valmistajien suositusten mukaan Lopputuloksen laatu arvioidaan ja dokumentoidaan Määriteltävä vastuut ja dokumentointitavat

LOPPUSIIVOUKSEN VAATIMUSTEN MÄÄRITTELY Kaksivaiheisen loppusiivouksen sisältö ja laatuvaatimukset liitettävä urakka-asiakirjoihin Laatuvaatimukset kuvataan visuaalisesti ja pintapölyn osalta normaaleissa asuin- ja työtiloissa Lattiapintamateriaalien käyttöönottopuhdistus sekä hoito- ja suojaustoimenpiteet kuvataan Määritellään puhtauden todentaminen ja vastuut Määritellään päätoteuttajalta edellytettävä dokumentaatio

P1- rakentamisen arviointi ja toiminnanohjaus rakentamisen aikana sekä ennen toimintakokeita ja vastaanottoa

P1-RAKENTAMISEN ARVIOINTI Pohjautuu urakka-asiakirjoissa esitettyihin laatuvaatimuksiin Suoritetaan visuaalisesti arvioiden Pääurakoitsijan edustaja osallistuu arviointiin Säännöllistä ja dokumentoitua Tuloksista tiedotetaan rakennushankkeen eri osapuolia Tulokset käsitellään urakoitsijapalavereissa ja työmaakokouksissa Ohjaavat P1-rakentamisen suunnittelua ja toteutusta

TP-ARVIOINNIN TULOKSET case KSSHP, Väistö 3

TP-INDEKSI case KSSHP, Väistö 3

TP-ARVIOINNIN TULOKSIA Työmaan puhtaudenhallinta, Ihotautipoliklinikka, KSSHP, 28.3.2008-12.11.2008, min.tav. 90 % % 100 90 80 70 60 50 9898 100 96 98 9998 100100 99 100100100 97 99 100 989797 9898 100100 91 84 86 85 87 90 83 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 TP-indeksi

PINTAPÖLYN RAJA-ARVOT Luotu TPA Anderssonin P1-hankkeista 2006-2008 kerättyjen pintapölynäytteiden perusteella Mittaavat pintojen pölypitoisuutta (%) Tarkastusajankohta Ennen ilmanvaihdon toimintakokeita Arvioitava pinta Alakaton yläpuoli, pinnat yli 180 cm korkeudella, pinnat alle 180 cm korkeudella pl. lattiapinnat Pintapölykertymä (%) 5 % Mitataan pintapölymittarilla (BM - Dustdetector) Ennen vastaanottoa Pinnat yli 180 cm korkeudella, pinnat alle 180 cm korkeudella Lattiapinnat 1 % 3 % (Sisäilmastoluokitus 2008)

ILMANVAIHTOLAITTEISTON PUHTAUS Ilmanvaihtolaitosta ei oteta käyttöön ennen P1 luokitusta Ilmanvaihtolaitteiston kaikkien palvelualueiden oltava puhtausluokituksen mukaiset Ilmanvaihtokanavien ja konehuoneen puhtaus todettu P1 = 8 % pintapölymittausmenetelmällä

PUHTAUDEN TODENTAMINEN ENNEN TOIMINTAKOETTA Arvioidaan kaikki näkyvät ja ei-näkyvät pinnat Silmämääräinen arviointi ensisijainen menetelmä Arviointi kattaa katto-, seinä-, kaluste- ja lattiapinnat sekä alaslaskettujen kattojen yläpuolella olevat pinnat Pinnoilla ei saa olla hienoa irtolikaa (esim. puu-, betoni- tai kipsipölyä), joka voi nousta ilmaan kosketuksen tai ilmavirtojen mukana Pintapölyn määrä max. 5,0 % kaikilla pinnoilla (BM- Dustdedector-mittalaite) pl. lattiapinnat Mittaus vähintään 2 tuntia siivouksen jälkeen Puhtaustason saavuttamisen jälkeen ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset voidaan poistaa ja toimintakokeet aloittaa (Sisäilmastoluokitus 2008)

VISUAALINEN ARVIOINTI ENNEN TOIMINTAKOKEITA Alakaton yläpuolella olevien pintojen puhtauden arviointi

PUHTAUDEN TODENTAMINEN ENNEN VASTAANOTTOA Arvioidaan kaikki näkyvät ja ei-näkyvät pinnat Silmämääräinen arviointi ensisijainen menetelmä Arviointi kattaa katto-, seinä-, kaluste- ja lattiapinnat pl. alaslaskettujen kattojen yläpuolella olevat pinnat Pinnoilla ei ole näkyvää likaa, kuten roskia, irtolikaa, kiinnittynyttä likaa tai tahroja Pintapölyn max. 1,0 %, lattiapinnat 3,0 % (BM-Dustdedectormittalaite) Mittaus väh. 2 tuntia siivouksen jälkeen Rakennuksen tilat ovat puhtaat kun ne luovutetaan käyttäjälle Rakennuksen käytön aikana ei sisäilmaan kulkeudu rakennusvaiheesta peräisin olevia epäpuhtauksia (Sisäilmastoluokitus 2008)

PINTAPÖLYMITTAUSTEN TOTEUTUS Mitattavat pinnat Alakaton yläpuoliset pinnat Helposti luoksepäästävät pinnat (< 180 cm) Vaikeasti luoksepäästävät pinnat (> 180 cm) Lattiat (vain ennen vastaanottoa) Mittaus suoritetaan väh. 2 tuntia loppusiivouksen päätyttyä Mittaus suoritetaan vain kovilta pinnoilta Puhdistusaineliuosjäämät, rasvalika yms. vaikuttaa mittaustuloksiin BM Dustdetector - mittalaite

VISUAALINEN ARVIOINTI ENNEN VASTAANOTTOA Näkyvien pintojen puhtauden arviointi ennen vastaanottoa

Lisätietoja Kouluttaja, projektipäällikkö Juha Takkunen Gsm 050 359 5837 Juha.takkunen@tpapalvelut.fi Toimitusjohtaja Tarja Andersson Gsm 050 401 5645 tarja.andersson@tpapalvelut.fi TPA Andersson Oy 2015