3. TIETEET JA TAITEET Oppikirjan s. 25 37
Taiteiden kehitys VALTIOLLINEN KEHITYS Arkaainen kausi (700 500 ekr.) Poliksista koostuva poliittinen järjestelmä syntyy Siirtolaisuus ja asutustoiminta ympäri Välimerta Ateena ja Sparta voimakkaimpia poliksia Klassinen kausi (480 330 ekr.) Ateena johtoasemaan Kreikkalaisen kulttuurin aikakausi Filosofian ja tieteen synty Demokratian synty Hellenistinen kausi (330 27eKr.), hellenismi jatkuu Rooman valtakunnan alaisuudessa Aleksanteri Suuren valtakunnassa yhdistyivät kreikkalaisen ja itämaisen kulttuurin vaikutteet. Polikset sulautetaan syntyviin kuningaskuntiin.
Akropolis 6 2 1 3 5 4 1. Akropolis 2. Parthenon 3. Dionysoksen teatteri 4. Roomalaisajan teatteri, jossa järjestettiin konsertteja. 5. Niken temppeli 6. Erektheionin karyatidihalli
Kirjallisuus ja teatteri Pohjana jumaltarusto eli mytologia Tärkein Dionysos Tunnetuimmat runoteokset eli eepokset: Ilias ja Odysseia Hesiodoksen Theogonia eli Jumalten synty. Taruissa esiintyvät jumalat muistuttavat ihmisiä. Heijastavat maata omistavan yläluokan moraalisia käsityksiä. John William Waterhousen maalaus Odysseus ja seireenit (1891).
Näytelmäkirjallisuuden päälajit syntyivät: tragedia (myytit, moraaliset valinnat) komedia (yhteiskunnalliset aiheet). Kreikkalaisen näytelmän kulta-aika oli 400- luvulla ekr. Etsi yksi antiikin Kreikan näytelmä ja tiivistä sen juoni lyhyesti. Löytyykö näytelmästä samastumiskohteita nykyihmiselle? Kreikkalaisen teatterin naamioita.
Nykyään tunnetuimmat kreikkalaiset näytelmäkirjailijat ovat Aiskhylos, Aristofanes, Euripides ja Sofokles. Näytelmät käsittelivät ihmiselämän peruskysymyksiä, joihin nykykatsojakin voi samastua. Näyte kreikan kielestä.
EPIDAUROKSEN TEATTERI SKENE ORKHESTRA KATSOMO KAIKKI
EPIDAUROKSEN TEATTERI SKENE ORKHESTRA KATSOMO KAIKKI
EPIDAUROKSEN TEATTERI SKENE ORKHESTRA KATSOMO KAIKKI
EPIDAUROKSEN TEATTERI SKENE ORKHESTRA KATSOMO KAIKKI
Kuvataide Kreikassa kuvataidetta ei erotettu käsityöstä. Parhaiten ovat säilyneet veistokset ja rakennukset. Alkuperäiset kirkkaat värit ovat kuluneet pois. Afroditen patsas Antalyan museossa Turkissa.
Arkaainen veistos n. 600 480 ekr. Veistokset ovat jäykkiä ja kaavamaisia. Hiukset ja vaatteet on kuvattu tyylitellysti. Yhteys Egyptin taiteeseen on ilmeinen. Hahmot näyttävät hymyilevän. Kore
Klassinen veistos n. 480 330 ekr. Veistokset ovat aikaisempaa luonnollisemman näköisiä. Veistos ei ole realistinen kuva, vaan aihetta on voimakkaasti ihannoitu. Alastomuuden uskottiin liittyvän hyveisiin. Veistokset ovat muokanneet myös nykypäivän kauneuskäsityksiä. Milon Venus.
Klassinen kausi 480 330 eaa. kreikkalaisten patsaat pääosin tehty pronssista patsaista on yleensä säilynyt vain roomalaisten tekemiä marmorikopioita kuvassa Artemisionin jumala (460 eaa.) tulkinta epävarmaa: Poseidon kolmikärkeä heittämässä vai Zeus salamaa sinkoamassa? alkuaan patsas on näyttänyt elävämmältä, koska sillä on ollut lasisilmät
Klassinen kausi 480 330 eaa. kuvassa roomalainen kopio (n. 140 jaa.) Myronin Kiekonheittäjästä (n. 460 450 eaa.) liike, vartalon asento ja lihakset kuvattu tarkasti
Antikytheran nuorukainen 2 1 1. Materiaalina kuvanveistäjät käyttivät marmorin ohella myös pronssia. 2. Klassisen kauden veistokset ovat asennoltaan vapaampia ja muutenkin entistä luonnollisempia. Ne eivät kuitenkaan ole nykymielessä realistisia. 3. Veistos on tarkoitettu katsottavaksi joka puolelta päinvastoin kuin arkaaiset veistokset. 4. Alastomuus viittaa moraalisiin hyveisiin eli alastomaan totuuteen tai terveeseen sieluun terveessä ruumiissa. 5. Veistoksen mittasuhteet ja sommittelu (rhytmos) luovat vaikutelman pysähtyneestä liikkeestä. 6. Huomaa veistoksen harmoninen tasapainottelu luonnollisuuden ja ihannoinnin välillä. Veistos on samanaikaisesti vakuuttava kuva nuoresta miehestä ja ideaalisesta miesvartalosta. 3 5 4 6
Hellenistinen veistos (Hellenismi) n. 330 30 ekr. Muistuttavat klassisia veistoksia. Aiheina jumalien ja sankarien lisäksi tavalliset ihmiset ja arkipäiväiset aiheet. Veistoksissa pyrittiin kuvaamaan realistisesti kohteen luonnetta ja tunteita.
Hellenismi (330 30 eaa.) kuvassa Afrodite, Pan ja Eros (n. 100 eaa.) marmorinen veistos
Hellenismi (330 30 eaa.) kuvassa roomalainen kopio (n. 100 jaa.) Kuolevasta galatialaisesta (n. 230 220 eaa.) hellenismille tyypillistä yksityiskohdat, dramaattisuus ja tunteet aiheet ovat usein teatraalisia
Hellenismi (330 30 eaa.) kuvassa Laokoon-ryhmä Laokoon liittyy Troijan sodan tarinoihin patsas on roomalainen se on kuitenkin tehty hellenistiseen tyyliin sen valmistumisvuodesta kiistellään
Arkkitehtuuri Kaupungin merkittävät julkiset rakennukset, kuten temppelit ja teatterit, sijoitettiin keskusaukion eli agoran ympärille. Rakennukset ovat yksinkertaisia, mutta matemaattisesti ja optisesti nerokkaita. Lopputulos on aina harmoninen. Pylväät, palkistot ja päätykolmiot ovat rakennusten peruselementtejä. Kaikki pylvästyylit syntyivät klassisella kaudella. Rakennukset koristeltiin maalauksin ja veistoksin. Klassiselta kaudelta lähtien kaupungit suunniteltiin ruutukaavan mukaisiksi. Erekhtheionin karyatidit.
Antiikin Kreikan arkkitehtuuri Arkkitehtuuri oli kaikissa Kreikan kaupunkivaltiossa ja koko Välimeren alueella hyvin samanlaista, sillä innovaatiot levisivät kauppa- ja vesireittien välityksellä. Tyypillistä antiikin Kreikan arkkitehtuurille on päätykolmio ja pylväiköt. Vahvat pylväiköt kannattelivat kattorakenteita.
Doorilainen pylväs Pylvästyyleistä vanhin. Yksinkertaiset ja ylöspäin kapenevat pylväät luovat rakennukseen raskaan ja karun vaikutelman. Pylväät ovat uurrettuja. Reliefi-koristelua pylväiden kannattamissa palkeissa.
Joonialainen pylväs Doorilaista pylvästä hoikempi ja sirompi. Pylvään yläpäässä kierteiset oinaansarvet. Palkistoissa ja päätykolmioissa runsasta reliefi- ja veistoskoristelua.
Korinttilainen pylväs Pylvästyyleistä nuorin ja koristeellisin. Pylvään pää kuvaa Acanthuskasvin lehtiä. Pylväät ovat sileät. Hellenistisellä kaudella tyylejä yhdisteltiin vapaasti tilaajan tai arkkitehdin mieltymysten mukaan.
Parthenon, rakennettu 447-438 eaa. Esimerkki doorialaisesta tyylistä
Kreikkalaisen temppelin peruspiirteet: päätykolmio palkisto pylväät jalusta
Erekhtheionin temppeli (421-405 eaa.) Ateenan Akropoliksella pylväät on korvattu naishahmoilla
Hefaistoksen temppeli Ateenassa. Temppeli edustaa doorilaista tyyliä ja on yksi parhaiten säilyneistä.
Parthenon 3 4 2 1 5
Parthenon 3 4 2 1 Doorilainen pylväikkö 5
Parthenon 3 4 2 1 Palkiston reliefissä on kuvattuna Kreikan historian taruaiheita ja jumalia. 5
Parthenon 3 4 2 1 Päätykolmion reliefissä on kuvattuna Athenen syntymä Zeuksen päästä. 5
Parthenon 3 4 2 1 Cella eli tila, jossa on kullasta ja pronssista valmistettu Pallas Athenen patsas. 5
Parthenon 3 4 2 1 5 Tyypillinen temppelin perusta