Ihminen luonnon ja kulttuurin välimaastossa Olympolainen näkökulma

Transkriptio

1 Ihminen luonnon ja kulttuurin välimaastossa Olympolainen näkökulma Ma klo Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu FM Jussi Tuovinen

2 Ihminen luonnon ja kulttuurin välimaastossa Olympolainen näkökulma Ihminen on osa luontoa kuten muutkin eläimet, mutta hän on kehittänyt kulttuuria huomattavasti enemmän kuin kaikki muut lajit yhteensä Onko hän näin ollen ensisijassa luonnon vai kulttuurin tuote vai molempia? Tätä tutkiskellaan tässä luento- sarjassa, joka on strukturoitu tunnetun kreikkalais-roomalaisen jumalpantheonin 12 jumalan tai ehkä paremminkin jumaluuden mukaan

3 Sarjan rakenne, osa Zeus/Jupiter: Ihminen johtajana ja johdettuna Hera/Juno: Parisuhteesta perheeseen, sukuun ja yhteiskuntaan Poseidon/Neptunus: Ihminen luonnon vai luonto ihmisen hallitsijana Haades/Pluto: Ihminen ja kuolevaisuuden tiedostamisen sietämätön keveys 6.2. Athene/Minerva: Onko ihminen (ainoa) älykäs eläin? Ares/Mars: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka käy sotia?

4 Sarjan rakenne, osa Apollon/Apollo: Uteliaisuus, muutos ja kasvu ihmisyyden mitta(ko?) 5.3. Artemis/Diana: Ihminen petojen sukua(ko?) Afrodite/Venus: Ja suurin on rakkaus vai onko? Hefaistos/Vulkanus: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka tekee työtä? Dionysos/Bacchus: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka osaa huvitella? 2.4. Hermes/Merkurius: Onko ihminen (ainoa) eläin, joka käy kauppaa?

5 Zeuksen perhetausta Zeus (muinaiskreikaksi Ζεύς) oli kreikkalaisen mytologian ylijumala ja samalla taivaan, tuulen, pilvien, sateen ja ukkosen jumala Roomalaiset samaistivat Zeuksen Juppiteriin Zeus oli titaanien Kronoksen ja Rhean poika Zeuksen isovanhemmat olivat Uranos (taivas) ja Gaia (maa) Saatuaan tietää lapsiensa kukistavan isänsä vallasta Kronos nieli kaikki lapsensa paitsi nuoren Zeuksen.

6 Isänsurmalla johtajaksi Zeus onnistui välttämään tämän kohtalon hänen äitinsä syöttäessä Kronokselle kiven poikansa sijasta Zeus tuli ylijumalaksi vapautettuaan veljensä ja siskonsa sekä kukistettuaan isänsä Kronoksen ja tämän kannattajat titaanit kymmenvuotisessa sodassa => Isänsurma! Zeuksesta tuli taivaan jumala ja kaikkien jumalten johtaja, joka hallitsi Olympos-vuorella yhdessä muiden olympolaisten jumalien kanssa

7 Perhe on paras/pahin Hänen sisaruksiaan olivat Hera (jumalien kuningatar), Poseidon (meri), Demeter (maanviljelys), Hestia (kotiolot) ja Pluton (manala) eli Haades Zeuksella oli lisäksi velipuoli, kentauri Kheiron, jonka äiti oli titaani Okeanoksen tytär Filyra Olympoksen jumalista hänen lapsiaan olivat Apollon (aurinko, runous), Artemis (kuu, metsästys), Ares (sota), Dionysos ja Hefaistos (käsityöt) Selkeä työnjako!

8 Zeus ja naiset Zeus meni naimisiin siskonsa Heran kanssa, mutta hän oli hyvin uskoton aviomies ja vietteli useita titaaneja, nymfejä ja kuolevaisia naisia Yleensä hän vietteli nämä jonkun eläimen hahmossa (Leda ja joutsen, Danae ja kultasade jne.) Hänellä oli näiden kanssa myös useita lapsia, joista luultavasti tunnetuin oli sankari Herakles, Zeuksen ja kuolevaisen naisen Alkmenen poika Zeus kohteli erittäin kunnioittavasti kuun jumalatarta Hekatea

9 Kautta Juppiterin! Juppiter (lat. Iuppiter) on alun perin roomalaisten taivaanja sen ilmiöiden jumala, sittemmin heidän ylijumalansa Kohdattuaan kreikkalaiset roomalaiset samaistivat Juppiterin kreikkalaiseen Zeukseen Juppiter oli myös Rooman valtion jumala, jota palvottiin Capitolium-kukkulalla olevassa Rooman suurimmassa temppelissä Juppiterin ohella temppelissä palvottiin tämän vaimoa Junoa ja tytärtä Minervaa, jolloin puhuttiin Capitoliumin kolminaisuudesta

10 Juppiterin attribuutit Juppiter tunnettiin useilla lisänimillä, jotka kuvaavat jumalan eri osapuolia ja tehtäviä, joita olivat mm: Taivaaseen ja sen ilmiöihin liittyvät Caelestis (taivaallinen), Fulgurator (salamoiva), Tonantis (jylisevä), Lucetius (valon) ja Pluvius (sateentekijä) Sotaan ja sodankäyntiin liittyvät Stator (paonpysäyttäjä), Victor (voittoisa), Triumphator (vrt. triumfi), Praedator (saaliin kerääjä) ja Feretrius, jolloin Juppiterille uhrattiin paras osuus sotasaaliista paareilla (feretrum)

11 Joviaali Juppiter Juppiterille oli pyhitetty kotka ja tammi sekä Jupiterplaneetta Juppiterin genetiivimuoto latinassa on Iovis, josta tulee muun muassa termi joviaalinen Juppiter-muoto tulee latinannoksesta Zeu-pater, eli Zeusisä Juppiter oli Saturnuksen ja Opsin poika Juppiterin vaimo oli Juno, ja hänellä oli tyttäret Minerva ja Fortuna

12 Entäs Odin eli Wotan? Odin (myös Wotan, Wodan, Woden, Oden tai Óðinn ) oli muinainen germaaninen jumala, jota palvottiin sekä Manner-Euroopassa, Englannissa että Skandinaviassa Odin oli "jumalten kuningas", ylimystön, sodan, viisauden ja kuoleman jumala Odinissa on myös šamanistisia piirteitä Myyteissä Odinia kutsutaan usein erilaisilla lisänimillä, jotka tavallisesti viittaavat sotaan tai Odinin ulko- muotoon (vrt. Zeuksen ja Juppiterin toimenkuva ja attribuutit)

13 Odinin ura ja perhesuhteet Jumalat jakautuivat Edda-eepoksessa kuvatussa skandinaavisessa mytologiassa kahteen perhekuntaan, aasoihin ja vaaneihin Odin on ensimmäisen aasan, alkujumala Búrin pojan Borin poika Hänellä on kaksi veljeä, Vili (tahto) ja Ve (pyhä) Yhdessä isänsä ja veljiensä kanssa Odin tappoi vihollisensa Ymir-jättiläisen ja teki tämän ruumiista maailman Odinin vaimo Asgardissa on Frigga, mutta hänelle on mainittu muitakin vaimoja

14 Odin ja sota Odin on myös sodan jumala Odin korvasi alkujaan sodan jumalana toimineen Tyrin sen jälkeen, kun Fenris-susi puri Tyrin käden poikki niin, ettei tämä kelvannut enää sodan jumalaksi Odin antaa voiton taistelussa ja aloittaa taisteluita Odin voi kääntää taistelun viime hetkellä niin, että voiton puolella ollut häviääkin taistelun Kun Odinilta kysyttiin miksi, Odin vastasi: "Harmaa susi tarkkailee jumalten saleja." Se tarkoitti, että Ragnarök uhkasi jumalia koko ajan ja Odin halusi urheita sotureita Valhallaan

15 Odin, Valhalla ja Ragnarök Sotureiden hankintakeinoja oli monenlaisia Odinin kerrotaan esim. käskeneen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta Freijaa etsimään jostain kaksi kuningasta ja tekemään sodan näiden välille, jotta kaatuneet saapuisivat Valhallaan Valhallaan pääsevät taisteluissa kuolleet soturit Friggan ja Odinin luvalla Siellä he saivat nauttia kunniakkaasta elämästään kuoleman jälkeen, mutta olivat velvollisia taistelemaan hänen rinnallaan, kun ragnarök koittaa

16 Odinin keihäs ja lemmikit Odinilla on aseenaan keihäs nimeltään Gungnir, joka osuu aina kohteeseensa ja jonka kautta vannottua valaa ei voi kukaan rikkoa, ei edes hän itse Vaikka Odin on kaikkitietävä, hänellä on kaksi korppia Hugin ja Munin (Ajatus ja Muisti) Joka aamu hän lähettää ne maailmalle keräämään uutta tietoa ja puolen päivän aikaan nämä palaavat takaisin kertomaan Odinille kaiken, mitä ovat nähneet ja kuulleet Jos hän ei ole tyytyväinen kuulemaansa, hän saattaa synnyttää sodan kansojen välille tai muutoin aiheuttaa kuolemaa

17 Ylijumalten roolista ja tehtävistä Millaisen vaikutelman mainitut myytit antavat ylijumalasta? Ylijumalan alkuperä ja vallan legitimiteetti Rooli perheensä ja sen ohessa maailman johtajana? Painopistealueet? Vaikutuskeinot Ilmeneminen ja attribuutit Suhde muihin jumaliin Suhde ihmisiin

18 Ylijumalten luonteesta ja käytöksestä Johtajuus ja johdonmukaisuus Palkkiot ja rangaistukset Tunteet ja luonteenpiirteet jumalaisia vai inhimillisiä? Suhde naisiin Ystävät ja viholliset Tahallinen riidan aikaansaaminen (Odin)? Ihmiset sijaiskärsijöinä jumalten keskinäisissä kähinöissä ja töppäyksissä!

19 Miksi ylijumala on niin epätäydellinen? Taustalla selkeästi ekstrapolaatio ja heijastuma oman aikansa yhteiskunnasta, jossa ylijumala edustaa perheen/klaanin/heimon päällikköä tai isähahmoa tyypillisine hyvine ja huonoine piirteineen ja muut jumalat vastaavasti muita perheen/ klaanin/heimon jäseniä ja sukulaisia Teema siirtynyt myös monoteistisiin traditioihin, joissa puhutaan Isä Jumalasta, Taivaan isästä jne.

20 Kovin inhimilliset jumalat Jumalten tapauksessa tyypilliset inhimilliset piirteet on tietysti vedetty vähän yli, mikä näkyy niissä esiintyvien piirteiden korostumisena Prosessiin liittyy luonnollisesti ihannointia ja suotavien ominaisuuksien (miehissä urheus, rohkeus, sotaisuus jne.; naisissa kauneus, uskollisuus jne.) korostusta, mutta kiinnostavasti myös useiden ei niin positiivisten piirteiden mukanaoloa kuten kateutta, kilpailua, pahansuopaisuutta, pettämistä, uskottomuutta, epärehellisyyttä, vihaa jne.

21 Jos jumalat kaikkivoipia, mikseivät sitten täydellisiä? Vaikea kysymys! Dramatiikka ja myyttien dynamiikka; ilman pahuutta ja erilaisia heikkouksia ei synny hyviä myyttejä, kuten ei muuten kirjoja, näytelmiä tai elokuviakaan! Jos ihmiset heijastavat jumalia, niin luonnollisesti ihmisten kaikilla heikkouksillakin on jumalinen alkuperä Monissa myyteissä myös puolijumalia ja muita ihmisten ja jumalten väliin jääviä olentoja, joiden piirteissä yhdistelmiä jumalista ja ihmisistä

22 Jumalat ja pahuus Maailmassa esiintyvä pahuus ja kärsimykset vaativat myös selityksen Polyteistisissa uskonnoissa helppo panna erilaisten jumalhahmojen erojen ja keskinäisten kiistojen piikkiin Monoteismissa huomattavasti suurempi ongelma; erityisesti ns. teodikea-ongelma: Jumala on kaikkivoipa ja tahtoo ihmisille vain hyvää, mutta maailmassa on silti pahuutta; miten tämä on mahdollista?

23 Jumalat ja tunteet Jumalilla täytyy olla tunteet ja kiinnostusta ihmisiä kohtaan, sillä muutenhan nämä eivät jälkimmäisistä mitään välittäisi eivätkä näiden elämään puuttuisi Jälleen erityisesti monoteismin ongelma; miksi kaikkivaltiaalla Jumalalla olisi tunteita ylipäätään, erityisesti Jumalan viha tuntuu erityisen oudolta käsitteeltä Mihin Jumala tarvitsee ihmistä? Polyteismissa helpompi selittää jumalten keskinäisen kilpailun ja dynamiikan kautta

24 Ylijumalan johtajuuskyvyt Minkälaisilta johtajilta vaikuttavat? Haluaisitteko olla heidän johdettaviaan? Jos olisitte Zeus, Juppiter, Odin tai Wotan, toimisitteko kuten he? Jos ei, niin miten sitten ja miksi?

25 Management by Sauron Valta, johtajuus, tuho ja toivo J. R. R. Tolkienin teoksessa Taru sormusten herrasta eli "Management by Sauron" on Harri Hietikon väitöskirja vuodelta 2008 Tutkimus käsittelee nykyajan johtajatyyppejä Taru sormusten herrasta teossarjan tarjoamien mallien valossa Hietikko tekee johtajaprofiilin romaanisarjan 8 hahmosta Esim. Gandalfin hän määrittää rakentavaksi viisaaksi, jonka keinoja ovat suostuttelu ja motivointi Hänen vastakohtansa Saruman puolestaan edustaa tuhoavaa viisautta